lauantai, 2. elokuu 2014

Lalli = "Myrkkymies"

Eli oliko kaikki sittenkään puhdasta sattumaa...

" Lalli is an apocryphal character from Finnish history. According to legend, he killed Bishop Henry on the ice of lake Köyliönjärvi in Finland on January 20, 1156.

Lalli is often referred as a first Finnish freedom fighter.

In the television series Suuret suomalaiset – the Finnish version of 100 Greatest Britons – Lalli was chosen as the 14th greatest Finn. "


800px-Henrik_Lalli_Ekman.JPG

Lalli,"satakuntalaisen ystävällisyyden ja vieraanvaraisuuden ja naapurisovun" kanta-isä oli "Laurel" ("Laulel") eli "Laakeripuumies",nimen kieli on alun perin sabiinia, lati- naksi (jonka ei ole tarvinnut vaikuttaa Lalliin, se on voinut tulla ihan muutakin kautta), Laurentius. Suomeen latina ei tuolloin vielä ollut yltänyt, mutta tuollaiset "tekniset" (oletuksen mukaan...) sanat leviävät muutenkin. Laakeripuu taas taas on "lacrimel" eli "kyyneliä aiheuttava puu". Puu, josta tuo nimi on tullut, aiheuttaa kyyneliä, koska se on myrkyllistä.

Kreikkalaisen tarinan mukaan, jossa Daphne -jumalatar muuttuu laakeripuuksi, se on ollut Daphne eli näsiä, tuolla etelässä todennäköisesti erehdyttävästi isompaa serkkuaan laakeripuuta muistuttava laakerinäsiä Daphne laureola.

Kreikkalaisessa mytogiassa Daphne merkitsee ”kaunista mutta tappavaa metsästäjätyttöä”:

”Daphne is a mortal girl fond of hunting and determined to remain a virgin”

Laakeripuu mytologiassa

Antiikin Kreikan mytologia tuntee kertomuksen laakeripuun synnystä.Kreikkalainen jumala Apollon rakastui jokinymfi Dafneen. Joen jumala Peneios ei katsonut Apollo-nin lähentelyjä hyvällä ja muutti tämän vuoksi tyttärensä Dafnen laakeripuuksi. Sen jälkeen Apollon käytti päässään laakeriseppelettä osoittaakseen, että hänen rakkau-tensa ei sammunut. Laakeripuu olikin kreikkalaisille Apollon pyhä puu ja kulttuurin vertauskuva. Delfoin kuuluisan temppelin katon on arveltu olleen kokonaan valmis-tettu laakerinlehdistä suojaksi sairauksille, noituudelle ja salamaniskuille. Myös Apollonin temppelin papisto käytti laakeriseppeleitä.

Antiikin roomalaiset uskoivat pihamaalle istutetun laakeripuun kuoleman merkitse-vän talolle suurta onnettomuutta, joten laakeripuita kasvatettiin huolella. Roomalaiset uskoivat laakerin suojelevan myös ukkoselta, ja niinpä keisari Tiberiuksen kerrotaan pitäneen tyynynsä alla laakeriseppelettä aina ukonilmalla.

Ikivihreytensä vuoksi varhaiskristityt pitivät laakeripuuta paratiisin elämän puuna. Varhaiskristityillä oli tapana asettaa vainaja lepäämään laakerinlehtien päälle ennen hautaamista. Tästä tavasta periytyy myös suomenkielinen ilmaus "levätä laakereil-laan". Keskiajalla laakerilehden pitämisen suussa uskottiin auttavan ruttoa ja monia muita tarttuvia tauteja vastaan. "

" Latin laurus "laurel tree", probably related to Greek daphne "laurel" (for change of d- to l- see lachrymose), probably from a pre-IE Mediterranean language. The change of second -r- to -l- after mid-14c. is by dissimilation "

lachrymose (adj.) 1660s, "tear-like",

from Latin lacrimosus "tearful,sorrowful,weeping",also "causing tears, lamentable" from lacrima "tear", a dialect-altered borrowing of Greek dakryma "tear", from dakryein "to shed tears," from dakry "tear," from PIE *dakru- (see tear (n.1)).

The -d- to -l- alteration in Latin is the so-called "Sabine -L-";compare Latin olere "smell", from root of odor, and Ulixes,the Latin form of Greek Odysseus. The Medie- val Latin practice of writing -ch- for -c- before Latin -r- also altered anchor, pulchri- tude, sepulchre. The -y- is pedantic, from belief in a Greek origin. Middle English had lacrymable "tearful" (mid-15c.). "

Tuo lainaus kr.dakrima > lat.lacrima sabiinin kautta tarkoittaa,että kyse voi olla myös siitä, että puusta puristetaan mehua "kyyneleinä", ei pelkästään siitä, että "kyyneleet" aiheuttavat tavallisia kyyneleitä.

(Mielenkiintoista huomata, että indoeurooppalaisten sabiinien kielessä ennen Roo- man aikaa on esiintynyt samanlaista liikehdintää d:n,r:n ja l:n kuin balttilaisessa kuu-rissa, ja hämeen murteessa. Nuo sanatkin kuten ankkuri (anchor) ovat tutun oloisia. Liekö olleet vasarakirveskansan haara hekin? *Sabini olisi "omat"! Jotkin piirteet taas viittaavat sukulaisuuteen germaanien kanssa.)

Etelän troppipuu on todennäköisimmin ollut pientä laakeripuuta erehdyttävästi muistuttava laakerinäsiä , Daphne laureola. Se on meidän näsiän lähisukulainen, laakeripuun vähän kaukaisempi.

" While the story of Daphne is traditionally connected with the bay laurel (Laurus no- bilis), almost 90 species of evergreen shrubs noted for their scented flowers and poi- sonous berries are grouped under the genus Daphne - including the garland flower (Daphne cneorum ); the February Daphne or mezereon (Daphne mezereum; and spurge laurel or wood laurel (Daphne laureola ). These genera are categorized in the family Thymelaeaceae and are native to Asia,Europe and North Africa."

640px-Daphne_laureola_8703.jpg

Meidän näsiä, Daphne mezereum,on kuitenkin paljon ärhäkkäämpi myrkkykasvi kuin se,maailman ehkä myrkyllisin ja Suomen ainoa laakeripuu/pensas.Sitä on luultavasti kasvatettu vientiin, sekä marjat että kuori kelpaavat eri tarkoituksiin. On jopa arveltu, että Hämeen ruotsinkielinen nimi Tavast (tjuvbast=varkaankuori) tulee tästä kasvista.
Ainakin siitä vironkielinen Näsi(järvi). Tänne on ehkä tullut virolaisia viljelemään nä-siää. Alun perin sana on indoeuroopplaista alkuperää, ja tarkoittaa jyrsijän kuonoa.

[Ei ole aivan varmaa, se voi tulla myös vasarakirvessanasta *(k)nati(s) = "solmittu" = verkko, smaa juurta kuin saamesta tuleva nuotta ja englannin net(ti).]

4_S.jpg

Toisin kuin tekstissä sanotaan, näsiä kasvaa kolmenkin metrin korkuiseksi hyvällä paikalla,jos lumi ei paina sitä maanmyötäiseksi.Puuaines on erittäin pehmeää. Vielä vuoden vanhoissa oksissa paksu ja sitkeä läpivihreä kuori on lujin osa, jolla se myös yhteyttää heti kun oksat sulavat, kuten jotkut pajutkin, vaikka juuret olisivat jäässä.

Näsiä on ollut erittäin täkeä kulttuurikasvi,ja sen käsittelijät arvostettuja erikoisam-mattimiehiä. Tällaisia asioita voidaan selvittää kielitieteen keinoin.

Näsiää nimitetään myös riidenmarjaksi, eli "riisitaudinmarjaksi", ja sitä on käytetty kyseisen taudin hoitoon.

Fraenkelin liettuan etymologisesta:

Lithuanian: judrà = ruistankio (ristikukkainen öljykasvi, viljelty myös viljan joukossa lakoontumisen estämiseksi, mistä suomalainen nimi, lääkekasvi "riidenruoho", jolla hoidettu riisitautia) = Idra (latviasta).

Etymology: 'Leindotter',

jùdrė 'zweijähriger Pippau' = piennarkeltto ,

judrẽlė 'Gartenkresse' = puutarhakrassi ,

lett. judra 'Korn in den Zähnen der Pferde' = hevosen rehuvilja,

Latvian Idra = ruistankio.
judras, -es, -i, idras, -es, -i, udri 'Leindotter' = piennarkeltto.

Unklar ist das Verhältnis zu  liv. jud'rs, südestn. judr, udras.

Wie dieser Forscher annimmt, haben sich das liv. und estn. Wort mit solchen gekreuzt, die aus dem Nordgerm. (schwed. dodra 'Dotter') stammen: daher gemein estn. tudr.

Lett. ded(e)re, dedri 'Leindotter' ist aus mnd. dōdder 'Dotter = tytär' entlehnt.

Väärin arvattu. Nuo sanat eivät ole ruotsia, eikä ruotsissa edes ole sanaa **dodra. Kuten edellisestä hakusanasta ilmenee, sanat ovat kuuria, ja tarkoittavat ”myrsky- kasvia”. Ja se tulee siitä, että niitä käytettiin estämään myrskyisillä pelloilla rukiin la- koontumista. Ne ovat kaksivuotisia kasveja, joita kylvettiin rukiin mukana. Ruistankio on jäykkä haarakas kasvi, jossa on hyvin pienet lehdet. Piennarkeltto, jota sanotaan joissakin kielissä ”koirantupakaksi”, muodostaa loppukesästä isojen lehtien maan-myötäisen ruusukkeen, joka kuivaa ja estää laonnutta viljaa joutumasta saveen. Mo-lemmat ovat lisäksi elukoille rukiinolkien joukossa jyterämpää huonon ajan ruokaa kuin pelkät oljet. Ainakin ruistankio on taas vahvassa nousuputkessa viljelyskasvina.

Täältä löytyy kuitenkin jonkinmoinen yllätys:

grižas = riisitauti

grìžas (4) lauzējs; kaulu sāpes  (locītavās) = riisitauti, tarkoittaa myös muita luustosairauksia kuten nivelrikkoa
įsimetė grižas - iemetās lauzējs = riistauti puhkesi
grižažolė (1) bot. = riidenruoho = idra
grižą gydo grižažole - lauzēju ārstē ar idrām = riistautia (nivelrikkoa?, naria?) hoidetaan riidenruoholla.

latvia:
idra bot. judra, švitrė dial.   (Camelina)

Ven. Рыжик (ruistankio) saattaa tulla suomesta, ja tarkottaa "riidenkukkaa", eli riisi-taudin hoitoon käytettyä kasvia. (Nimi tarkoittaa myös leppärouskua, ja tulee silloin varmaan väristä, joka muistuttaa "punaisia" hiuksia.) Sana on kääntynyt tarkoitta- maan venäjäksi myös nivelrikkoa, ehkä myös naria (jännetupentulehdusta):

grižas = хруст в суставах = "narina nivelissä" (käännöskone)

Riisitauti on venäjäksi грыжа , joka myöskin tarkoittaa muitakin "epämääräisiä" sai- rauksia ja tulee verbistä грызть = kalvaa, jyrsiä. Venäjän sanasta ei kuitenkaan tule suomen riisi,riiden,sillä siinä on lopussa a, ja lisäksi slaavilaina taipuisi riisi, riisin, kuten germaanilainakin.

Sen sijaan riisi (tauti) tulee samasta kanbaltin kantamuodosta kuin liettuan grižas, ja venäjän грызть. Verbi on nykyliettuassa

griaužti, gráužti = kaluta jyrsiä, latviaksi grauzt = jyrsiä, kalvaa pureskella; gremzt; ēst = syövyttää, joista keskimmäinen on kanbalt(oslaav)ia lähimmä oleva muoto.


Toinen nykyinen muoto on krimsti...kremta...krimo = nakertaa, kalvaa, jyrsiä. Edel-leen verbi grizinti tarkoittaa tylsällä työkalulla kuten puukolla tai kirveellä tai sahalla tapahtuvaa vaivalloista "jyrsimistä", jyrskyttämistä, nylkyttämistä, ja esimerkiksi sellaiseen liittyvää häiritsemistä.

krimsti   (krem̃ta, ~o) = jyrsiä, kalvaa
1. krimst, grauzt
2. pārn. krimst, grauzt, gremzt

krimsti nagus - kost sev pirkstos = pureskella kynsiään
krimstis  (krem̃tasi, ~tosi) krimsties, gremzties; skumt, sērot; krenķēties sar.;
krimtimas  (2) krimšana, graušana = jyrsiminen, nakertaminen, jäytäminen
riešutų krimtimas - riekstu graušana = pähkinöiden rikkominen, jyrsiminen
krimtimasis (1) krimšanās, gremšanās;skumšana,sērošana;skumjas dsk.,sēras  dsk.

Sana olisi vaoinut olla vaikka *krimstis = "*kalvuu", "*jäytö"

Kreikan sana kriisi  (krisis) on todennäkäisesti aivan samaa kanta-IE-perua.

Viron näsiniin - "jyrsi(?)nkuori" ja sitä kautta suomen näsiä voivat olla käännös muinaisliettuasta: "(g)ris-" eli "jyrsi-" eli "jäytö-" eli "riisitaudin-" on käännetty viron jyrsimistä (näsima) tai jyrsijää (näsija)  tarkoittavalla sanalla! Parantava on nytkin varmaan kuori, aikaisin keväällä, eikä niinkään tappavan myrkylliset marjat, joita vain jotkut sorsalinnut psytyvät syömään matokuuriksi.

Näsiällä on liettuassa (balttikielten tapaan kasvien nimissä) joukko nimiä, joista kasvitieteellisestä lähteestä löytyy:

" 1. Lapai su plokščiu lapalakščiu, kurio viršutinė apatinė pusės vienodos – apskriti (drebulė - Populus tremula),elipsiški (bruknė - Vaccinium vitis - idaea L.), pailgi (būd- mainių rūgtis – Per- sicaria amphibia L.), lancetiški (siauralapis gyslotis – Plantago lanceolato),atvirkščiai lancetiški (paprastasis šalčialunkisDaphe mezereum L.), ... "

"Šalčialunkis" on "hamsterinkuori", "jää(h)dyttävä (=tappava) kuori" = näsiä.

šalčias = "jäädyttelevä" (šalčiąs,part.) žiurkė́nas = hamsteri. Ihmiset jotka jäädyttivät talveksi (ja vielä kesäksikin) ruokaa jääkuoppiin eli "*haltukuoppiin" (šaltų kapas), tiesivät, että hamsteri (ja vielä enemmän vesimyyrä) tekee samoin.Sana hamsteri tu-lee tulee kuurin sanasta "*kampsteris" (kiduttaja, kiusaaja, on *kanksteris, -re"). Tuo tappava on todennäköinen alku- peräinen muoto ja todennäköisesti myös vakiintuva nimitys.

Nyt kyseinen puu yleensä löytyy sanakirjoista toiselle, uskoakseni erehdyksessä valitulla nimellä

žalčialunkis = "tarhakäärmeenkuori" = "kiro(us)kuori" = näsiä

žalčiãlunkis  (1) bot. zalktene; zalkšu kārkls = "tarhakäämeenpaju";
žalčiuoti  (~iúoja,  ~iãvo) , saukāt (lamāt) par zalkti = nimitellä, kirota, noitua (tarha-käärmeen nimeen, kautta, tarhakäärme oli pyhä eläin, maan viljelyskelpoisuuden indikaattorieläin)

Tuohon nimet eivät suinkaan lopu:

Lithuanian: plėštalùngis = kramppi, näsiä

Etymology: plãštalungis 'Krampf' = kramppi, kouristus
plėštalùnkis, plãštalunkis dass. und 'gemeiner Seidelbast' = näsiä = 'Kellerhals' = kellarinluukku.

Der 1. Tl. der Wörter gehört zu plė'šti 'reissen = repiä, ryöstää, zerren = kiskoa, raastaa, zupfen = nyppiä',
plúoš(t)as 'Bastfasern von Flachs oder Hanf' = pellava- tai hamppukuitu
(s.s.v. plė'šti, plúokštas = kuitu, suoni, jänne).

Vgl. betreffs der Bed. 'Krampf' von plėstalùngis, plãštalungis russ. sudoroga 'Krampf' = kramppi, kouristus, suonenveto

russ. dergat´ 'zupfen, zerren, reissen' (s.s.v. dìrginti),
griech. spasjmòj 'Ziehen = (suonen)veto, Verzerrung = vääntely, vääristely, kouriste-lu, Zuckung = (miekan ym. esiin) veto, ”refleksi”, Spannung = jännittäminen, Krampf = kramppi' = spasmi:
spān 'ziehen, zerren, reiben, rupfen'.

Das 2. Gl. von plėštalùnkis, plãštalunkis ist lùnkas 'Linden-, Weidenbast = niini, kuori'.

Die Formen plėštalùngis, plãštalungis sind durch Angleichung an Substantiva mit dem von Skardžius ŽD 106 erläuterten Suffix -ungis zustande gekommen.

Auch neben mėšlunkis 'Krampf' = kramppi,existiert gleich bedeutendes mėšlùngis, daneben noch, ebenfalls durch suffixale Umdeutung mėšliūgas (s.s.v. mėšlùngis).

Wie a.a.O. von mir gezeigt, hängen mėšlùngis usw. mit der Wz. *mē¢t-, *mat- (aus *mot-) 'knüpfen, verknoten, flechten' zusammen.

Wie plėštalùnkis, plãštalunkis die Bed. 'gemeiner Seidelbast, Kellerhals' und 'Krampf' vereinen, so heisst mėšlùngis ausser 'Krampf' auch 'Wolfsbast = sudenkuori'.

Da lit. lùnkas 'Linden-, Weidenbast' mit leñkti 'biegen, beugen, krümmen = taivuttaa' zusammenhängt (cf. auch luñkanas = lankstùs 'biegsam' = taipuisa), so ist die Bed. 'Krampf' von plėštalùnkis, mėšlunkis usw. sehr leicht verständlich.

Lit. mėšlùngis, -lùnkis gehen auf ein Subst. *mėslas 'Verknotung, Verknüpfung' = solmu, zurück.

Das šl statt zu erwartenden sl von mėšlùnkis, mėšlùngis erklärt sich aus dem Einfluss von plė'šti, plúoš(t)as, plėštalùnkis, -lùngis, plãštalunkis, -lungis.

Die Gdf. von mėšlunkis ist daher *mėšl(a)-lunkis.

Für 'Wolfsbast' finden sich noch žalčiãlunkis, žalčiãlankis, eig. 'Natterbast' (cf. žaltỹs 'Natter');
vgl. dtsch. Wolfsbast, russ. volč´je lyko usw.

Lithuanian: žaltỹs = tarhakäärme

Etymology: (Akk. žáltį und žãltį) 'Schlange = käärme, Natter = tarhakäärme';
žáltiškas 'zur Schlange gehörig, die Schlange betreffend' = käärmeen-, žaltìnis dass. = em.,
žalktỹs 'Schlange' neben žãlktis
(s. Būga LKŽ s.v. ãlksnis = leppä, mit -yčia žalktýčia
'Tochter des sagenhaften žãlktis'
(vgl. aksl. telica 'Kälbchen' zu tel'c' 'Kalb');
dazu žalčiãlunkis, -lankis 'Seidelbast = näsiä, (eig. Natterbast = ”tarhakäärmekuori”)'
(vgl. s.v. plėštalùngis); daneben želektỹs.

Lett. zalītis neben zalīktis 'Ringel-, Hausnatter = kotitarhakäärme, Schlange (überhaupt) = käärme, Molch = salamanteri',
zalsis (analogisch nach Gen. sg. zalša mit š aus *tj),
zalksnis dass., zalši, zalšes 'Kellerhals = "kellarinhalssi", Seidelbast = näsiä, Daphne mezereum'.

Über das k der balt. Wörter besteht Uneinigkeit. (-k-:n alkuperästä on eri näkemyksiä)

Nach Fortunatov, Johansson, Petersen sind die Formen ohne k- durch Schwund aus žalktỹs entstanden.

Būga a.a.O. halt beide Formen, wie auch lit. smiltìs, lett. smīlts 'Sand = hiekka' neben smilīkts (s. dazu s.v. smiltìs) für gleichaltrig.

Speziell bei žalktỹs, želektỹs kann k nicht anorganisch sein; vgl. phryg. zélkia. lacana. Frúgej Hesych, slav. zlakú (s.v. žélti).

Lit. žaltỹs usw. gehören zur Familie von žãlias 1., žélti.


Lithuanian: lùnkas = niini- tai pajupunos, -lanka

Etymology: auch Pl. -ai '(Linden-, Weiden)bast' = lehmuksen niini, pajun vitsas
lett. lūks und
preuss. lunkan Voc. 644 dass.,
preuss. stanulonx Voc. 623 'Kellerhals' = kellarinhalssi = ”herkkuluukku”, das wohl in scanulonx (1. Tl. zu lit. skanùs 'wohlschmeckend' = herkku) zu ändem ist;
die poln. wilcze łyko 'Kellerhals' (Pflanze Daphne mezereum L. = näsiä, liett. šalčiãlunkis, žalčiãlunkis = näsiä), eig. 'Wolfsbast' = sudenniini, vergleichen.

preussi:
LUNKAN n [Lunkan E 644] lunkas, karna = kuori, kaarna, lunkas = niini
LUNKI nom sg f [Lonki E 800] takas = polku, kiertotie
LUNKS m [Lunkis E 199] kampas = kulma, mutka

Lit. lùnkas und seine balt. Verwandten hängen zusammen mit
slav. lyko '(Linden-, Weiden)bast' = lehmuksen/pajunniini.
Bastbezeichnung ist unklar. Uhlenbeck KZ 39, 260 denkt an Verw. mit
ai. lúṇcati 'rauft (aus) = repiä (irti), rupft = kyniä, enthülst = silpiä, kuoria hernetä'.
Jedochist auch Anknüpfimg an die Familie von lit. leñkti 'biegen',
luñkanas 'biegsam' (s.d.) nichtausgeschlossen.

Aus dem Balt, ist FINN. lunka 'Löslichkeit der Rinde von einem frischen wachsenden Baum' entlehnt.

Lithuanian: skanùs = maukas

Etymology: 'schmackhaft, wohlschmekkend',
dazu skanė'ti 'wohlschmeckend(er), schmackhaft(er) werden, erscheinen; zusagen, gefallen' = tulla maukkaaksi, tuntua maukkaalta, maistua hyvältä,
skãninti 'schmackhaft machen' = tehdä maukkaaksi, maustaa,
skaninỹs, skanễsai, skanễstas 'Leckerbissen' = herkkupala
(2. Tl. zu lit. ė'sti 'essen'), skanulỹs dass. = em.,
dazu skãnulti 'sich etwas schmecken lassen' = maistaa.
Daneben skõnis 'Geschmack(ssinn)' = maku, -aisti, skonìs dass. = em.,
skonė'tis 'sich etwas schmecken lassen' = maistaa;
die Zustzg. skánskonis 'Leckerei' = herkullisuus (skanùs + skõnis, und s.v. magė'ti);
žem. Formen skomà, skõmas = skõnis;
skomė'ti 'schmecken, Geschmack haben' = maistua.

Preussi:

Endzelin bei M.-Endz. stellt hierzu fraglich lett. skāns (s.v.) 'unnatürlich sauer, sauer geworden' = luonnottaman hapan, karvas, hapantunut. (latviassa ”maku kuin maku”...)

Über preuss. stanulonx Voc. 623 (lies: scanulonx, 1. Gl. lit. skanùs, 2. El. zu preuss. luncan, s.s.v. lùnkas), 'Kellerhals = kellarinhalssi, Daphne mezereum = näsiä.).

(Sana on samaa juusta kuin suomen kaunis ja ruotsin skön.


Liettua (Fraenkel)

žalčialunkis (oik. šalčialunkis) = SKANNULUNKS [stanulonx E 623]
žalias = ZALLIS [saligan E 468], (neprinokæs) JÃLS [jāls, jalov] = vihreä, gelsvai žalias ÔLIWISKAI ZALLIS [olivgrün MK] = kellan- = oliivinvihreä
žaliava JÃLIJA [Jāls drv MK] = raaka-aine
žaliavinis JÃLS  [jāls, jalov] = raaka-aine-   [sm jälsi, jällen = vihreä aines puussa]
žalsvas ZALLAWINGIS [Zallis drv Nx] = vihertävä
žaltys ANGZDRIS [Anxdris E 775] = tarhakäärme

SKANÎTUN [Nx] skanuoti, skenuoti, nuskanuoti, nuskaityti skaitliu = maistaa
SKANNULUNKS [stanulonx E 623] žalčialunkis = koiran(pennun)kuori = näsiä
SKANS [stanulonx E 623 VM] šuniukas = koiranpentu

Jotvinki (kaakkoisin, mutta länsibalttilainen balttikieli):


http://www.suduva.com/virdainas/

skanas puppy = (erityisesti kissa tai koiran) pentu
skanīt = to taste well (Inf)
skanulunkas =”pennunkuori,näsiä"= bast = niinimatto,niiniköysi, bass = niini, (myös: meriahven, olut(tyyppi),-merkki, bassiolut eli "köysitikas"-hunajaolut,pirun hyvää.
(Tässä on karmea erehdys,kun ”pennut ovat makeita”, että ”näsiä olisi herkullista”...)
skanūstas tasty = maukas
zalgan = stalk = vana, salko, jalka (tekn.)
zalijan = green
zaltīs = green snake (tropidonotus natrix), vihreä käärme, itse asiassa tarhakäärme tuokin
angis = viper snake (vipera berus) = kyy
anglis = coal = hiili
[*Anglija
= "Hiilimaa" (peussi) = Englanti, hiiltä on tuotu sieltä ja käytetty mm. metallien tuotannossa]
angur'as = eel (anguilla anguilla) = ankerias < kuurin ”kyymäinen” (”kuivalta maalta” ne kuurilaisetkin alun perin olivat tulleet...)
angus = miserly = saita, pihi, ahdas
anka = loop = silmukka, snare = naru
ankstas = narrow = kapea, ahdas
ankstai = early = aikaisin
ankstaina morning = (aikainen) aamu
anksteinai (in the) morning, early = aikaisin
ankstiras = grass snake (natrix natrix) = rantakäärme


***


Kuurilaisten hopeasolki:

Mystisen hopealevyn alkuperä selvisi

Rautjärveltä löytyneen hopealevyn alkuperä on selvitetty. Se on todennäköisesti osa naisten vaatteissa käytettyä solkea ja peräisin yli tuhannen vuoden takaa.Rautjärvel- tä löytyneen hopealevyn mysteeri on todennäköisesti selvinnyt. Viime vuonna löydön tehnyt Pertti Hyvärinen löysi kuvia vastaavista esineistä venäläiseltä nettisivustolta.

Hänen mukaansa löytöjen perusteella voi päätellä, että esine on osa vaatteiden kiinnitykseen käytettyä solkea. Todennäköisesti se sijoittuu viikinkiaikaan.

Yksi vastaava solki on löytynyt tähän mennessä Riianlahdelta Latviasta.


Rautjärveltä löydetty hopeapala.

- Se on todennäköisesti fibula,eli vaatteiden kiinnitykseen käytetty solki. Niitä käytet- tiin erityisesti naisten vaatekappaleiden yhteenliittämiseen olkapäillä, Hyvärinen kertoo.

Asia on varmistettu myös museon puolelta. Etelä-Karjalan museon eläkkeelle jäänyt amanuenssi Jukka Luoto selvitti soljen alkuperää tarkemmin netistä löytyneiden kuvien perusteella. "

SB: Harrastajat näyttävät tällä hetkellä tekevän tuottavan työn, niin kaivaukset kuin yhdistämisen aikaisempaankin tietoon.

Miten helvetissä "viralliset arkeologiat" muka "eivät tiedä mitään" netissäkin olevista, esimerkiksi venäläisitä tai balttilaisita löydöistä?

VOIKO olla niin totaalisia ammtillisia tumpiuloita, vai onko kyseessä edelleen ääliömainen huijaus?

" Etsintä jatkuu

Pertti Hyvärisen mukaan soljen taustojen selvittämiseen meni melkein koko talvi. Hänen arkeologiaharrastukseensa kuuluu,että kesät kierrellään pelloilla ja metsissä etsimässä esineistöä metallinpaljastimen kanssa, talvet selvitellään löydettyjen esineiden taustoja.

- Kun käyttää tutkimustyöhön paljon aikaa, niin kyllä se hetkeksi pysäyttää, kun sen tiedon löytää. Se on uskomattoman hieno hetki, jota voi verrata siihen hetkeen, kun löytää esineen, Hyvärinen kuvailee.

Lumien sulettua etsinnät ovat jälleen jatkuneet. Tämän kevään saldona on jo mm. pronssisen rannerenkaan osa, ristikuvioinen riipus, pieni tiuku ja pätkä puukon terää.

- Nämä esineet sijoittuvat pääosin rautakaudelle. Vuosien varrella monet esineet oppii tunnistamaan jo löytöpaikalla, Pertti Hyvärinen kertoo.

Hopeasoljen arvoituksen ratkeamisesta kertoi ensimmäisenä Etelä-Saimaa.

Kello 10.12 lisätty Jukka Luodon osuus selvitystyössä.

Korjattu kello 11:48: vastaava solki on tähän mennessä löytynyt Latviasta.

Mystinen hopealevy löytyi Rautjärveltä - historia uusiksi? 30.5.2013

Ani Malmi Yle Etelä-Karjala

"Viikinkiajan" kuurilaisten asumus "dzauna" löydetty Pirkkalasta?

Suomen balttilaisia vesistön nimiä: Imatra, Keitele, Simpele, Inkere, Kymi, Vanaja, Saimaa, Päijänne, Apia...


Muita teorioita

Jorma Koivulehto yhdistää suomen näsiän gootin sanaan nati = solmittu verkko, nuotta. Se on kuitenkin gootissa vasarakirveslaina.Saameen siitä vasarakirvessa-nasta lainautuisi nuot´te, jollainen onkin saamessa ja lyydissä, tai nuotta, viron noot. On kyllä syytä tutkia, voisiko Näsijärvi tullakin tuosta vasarakirvessanasta. 

https:// ha me emmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomalaisten-ja-germaan isten-kielten-varhaisimmista-lainakosketuksista-ajalaskun-alun-aikaan

§20.Eine Sequenz -Vsia ist im Finnischen in folgenden Nomina belegt:asia ‘Sache, Angelegenheit’, ha(a)sia ‘Darre,Horde’,rasia ‘Schachtel’,huosia ‘Besen, Schrubber’ und hosia ‘Schachtelhalm’.

Die Phonemfolge -Vsiä scheint außer in der palatalen Variante von näsiä  ‘Seidel- bast’ nicht vorzukommen.Fi. asia sieht KOIVULEHTO im Hinterglied eines urgerma- nischen ‘tuzandia- (an.arendi,ahd. erendi ‘Botschaft,Angelegenheit’), rasia führt er auf ein urgermanisches *randja- (schwed.dial.rände ‘Rand einer Schachtel’) zurück. Im Falle von asia finde nach HOFSTRA der genannte germanische Ansatz durch die Zusammenstellung "eine Stütze,wenn nicht gar eine Bestätigung" (1985, 420). Dem steht aber entgegen, daß das Wort im Altschwedischen den für Suffixe charakteris-tischen dreifachen Ablaut aufweist (NOREEN S. 180. 4), wobei die altgutnische Variante mit der altsächsischen Vertretung übereinstimmt! Zu rasia s.u.

§ 21. Fi.nasia, näsiä ‘Seidelbast’ wird von KOIVULEHTO mit dem Hinweis, daß die ältesten Netze aus Bast hergestellt wurden, mit got. natiNetz’ usw. verbunden. Ge-gen diese Zusammenstellung ist zunächst in semantischer Hinsic ht einz uwenden, daß Netze kaum vorzugsweise aus dem Bast von Daphne mezereum hergestellt wurden, sondern es werden doch wohl auch andere Pflanzen,z.B.der Flachs oder die Linde, das nötige Rohmaterial geliefert haben.Umgekehrt wird der Bast von Daphne mezereum.kaum vorw iegend kifür die Herstellung von Netze n benutzt worden sein.

Dann erscheint es aber unglaubhaft, daß die Pflanze nach dem fertigen Produkt be- nannt sein soll. Von einem Kompositum ‘Netzbaum’ oder ‘Netzstrauch’ muß man aber ausgehen,denn ein -jo- oder -i-Stamm von der Wurzel  *nat-  mit der Bedeutung ‘Seidelbast’ läßt sich im Germanischen nun einmal nicht nachweisen.

[HM: Näsiästä tehtiin verkkoja, joilla suojattiin esimerkiksi jäädytettyjä elintarvike-kuoppia ("haltu"? < balt šaltu) pedolita, jotka kammoksuivat tätä myrkkyä.]


Allenfalls könnte man noch ein urgermanisches *natilōn- zugrunde legen, aber dies bedeutet ‘Nessel’ - von dem fraglichen Schicksal des Formans im Ostsee-finnischen einmal abgesehen.

[Tuo sana on preussiksi nātis, joka on tarkoittanut "(langaksi) kehrättävää kasvia.

http://www.prusistika.flf.vu.lt/paieska/paieska/1?id=1494

noatis = nokkonen

noatis „nessel (Nessel) - dilgėlė = nokkonen, viron nõgesE 291 nom. sg. fem. = pr. nɔ̄tis, t. y. *nātis. Jis, man rodos, suponuoja balt. (t. y. ne vien vak. balt., žr. toliau) *nāti- „dilgėlė“ < *„verpimo augalas = kehruukasvi“ < *„verpimas“ - sufikso *-ti- vedinį iš verb.balt.-sl. *(s)nā- „verpti = kehrätä, (tam tikru būdu ) su(si)sukti“ (dėl visa to plg. s.v. etnīstis = armahdus, plg. Persson Beitr. 81n3, 815), iš kurio bus atsiradęs ir to paties sufikso vedinys subst. sl.*nāti- „(tam tikras) susisukimas = yhteenkiertnymä“ > *natь „susisukęs dalykas = yhteenkiertynyt olio,vyyhti“ > lenk. nać „bulvienojai ir pan. = perunanvarret ym., naatit“ ir kt. [dėl medžiagos žr.,pvz.,Vasmer ESRJ III 48t. (s.v. нати́на = naatit), Bezlaj ESS II 215]. Plg.Pokorny IEW I 759 [čia I ned- straipsnio, kuriame yra ir pr. noatis ir kt., pabaigoje randame pastabą: „s. unter (s)nē-“].

Su pr.nātis „dilgėlė“,be abejo,giminiuojasi subst.lie. noterė̃ (nõterė) „dilgėlė (Urtica); notrelė (Lamium) = peippi“,notrė̃ (nõtrė) „t. p. = em.“, notrà (nótra) ir pan. [Būga RR II 692, LKŽ VIII 874tt., LKA I 167t. (ir Žemėl. Nr.94)], la. nâtre „dilgėlė“, nâtra „t.p.“ ir pan. (ME II 702), suponuojantys matyt lie.-la. (balt.dial.) nāterē (*nāterā) „dilgėlė“; plg. Trautmann AS 385, Endzelīns SV 216, Fraenkel LEW 508.

Tame subst.lie.-la. *nāterē (*nāterā) bandoma ieškoti r-kamienio subst. lie.-la. (balt. dial.) *nāter- (Specht KZ LXII 253, Skardžius ŽD 306, Fraenkel l. c.; žr. ir s. v. cosy = henkitorvi), pasiremiant ir lytimi lie. noterìs (Skardžius l.c.; žr. ir s.v. cosy); tik šita lytis nėra paliudyta (žr.Būga l.c.,LKŽ VIII 874). Suponuojant sufikso *-ti- deverbatyvą balt.- sl. *nāti- (žr. anksčiau), 194 reikėtų manyti, kad ir tas (hipotezinis) r-kamienis lie.-la. (balt.dial.) *nāter- buvo deverbatyvas - sufikso *-ter- vedinys iš verb. balt.- sl. *(s)nā- „verpti = kehrätä (värttinällä, verptinys), sukti = kiertää“. Tačiau bėda yra ta, kad nėra baltiškų sufikso *-ter- deverbatyvų (subst.). Todėl manyčiau,kad subst. lie.-la. *nāterē (*nāterā) „dilgėlė“ yra ne r-kamienės kilmė̃s žodis resp. ne deverbatyvas, o tam tikras ekspresyvas (dilgnėlė - piktžolė! = rikkaruoho) - ekspresyviai (pejo-ratyviai) pavartoto sufikso *-er- (giminaičio su *-ar-) vedinys iš subst. balt. *nāti- „dilgėlė“ (apie jį žr. anksčiau).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Nokkonen#cite_note-5

Kuitua

Nokkosen varren kuiduista tehdään paperia ja kangasta. Nokkoskankaan käytöstä Suomessa on merkkejä myöhäisistä rautakauden hautalöydöistä asti. Nokkosta käy- tettiin pellavan tapaan kankaankudonnassa, sillä se on sitkeää ja kestävää ja pella-vaakin kiiltävämpää. Vielä 1800-luvulla valmistettiin Euroopassa nokkoskangasta (saks. Nesseltuch, ruots. nättelduk) ja tätä varten viljeltiin nokkosta joko siemenestä tai juurakosta lisäämällä.Nokkoskankaan käyttö loppui lähes kokonaan puuvillan tul- tua markkinoille. [2][3] Nokkoskuitu on onttoa,joten sillä on hyvä lämmöneristysominai- suus. [4] Koska nokkoskuidun märkälujuus on hyvä,sitä käytettiin Suomessa tekstiilien lisäksi myös kalaverkoissa ja purjeissa. [5]]



Da uridg. *ned- ‘knüpfen’ im Germanischen als Verbalstamm nicht belegbar ist, er- scheint es bedenklich, eine Ableitung mit der Bedeutung ‘Seidelbast’ - der Sinn wäre ‘zum Knüpfen verwendbar’ o.ä. - anzusetzen.


n[Gootin nati on ilmeisimmin laina kanbaltista (preussista, vasarakirveskielistä), jossa on suurin piirtein seuraava aspektisarja:

*nīti = sitoa, nitoa, solmia, ripustaa (lanka roikkumaan ym.)

*nēti = sitoa, nitoa, solmia, verkottaa, kutoa (prosessi)

*nāti = sitoa, nitoa, kokonaisuudeksi: verkko, nyytti jne.

Alkuperäinen kantaindoeuroopplaisnen sana on voinut olla *gne- tai *kne-: knot = solmu liettuan gniaužti (gniaužia, gniaužė) = puristaa yhteen, kokoon, rutistaa, kirkkoslaavin gnet´.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/suomen-sanat-fraenkelin-liettuan-etymologisessa-sanakirjassa

Lithuanian: nýtis = niisi, pirta, (kudonta)kaide


Etymology: (Gen.-ies) 'Hevelte = niisi(niidet),Webekamm = (kudonta)kaide, pirta'
Pl. nýtys 'Weberkette = loimi, niisi',
dvinýtas 'mit 2 Weberketten geweb = kaksiniitinen',
lett. nīts gew. Pl. nītis 'Weberheftel = nidos, nitomalangat'.

Die Wörter sind urverw. mit
russ. nit' 'Fade = lanka', dial. nit, nita 'Teil des Webstuhls = kangaspuiden osa',
čech. nit' 'Faden' usw.

Im Ablaut damit stehen ahd. nājan 'nähen = lähetä',
got. nedla 'Nadel = neulanen' usw.,
griech. neīn, néqein 'spinne = kehrätä',
lat. nēre 'spinnen, weben = kutoa', nēmen 'Gespinst, Gewebe = kudos',
cymr. nyddu, corn. nethe, bret. neza 'spinnen',
ev. ai. nīvíī 'umgebundenes Tuch = käärekangas, Schutz = suoja';
mit Anlauts -s lett. snāt 'locker zusammendrehen, z.B. spinnend' = vetää yhteen,
ai. snāyati 'umwindet, bekleidet',
ir. snāthe 'Faden, snāthat 'Nadel', snīim 'spinne' = hä'mähäkki;

Aus dem Balt. stammen finn. votisch niitti, estn. nīt' usw. 'Zwirn' = rihma, lanka

(NIISI, niidet: ”kangaspuissa olevat langat, joiden silmukoihin loimilangat pujotetaan”, (Weberlitze), yksi-, kaksi- kolmi-, neliniitinen kangas, S(uomen)S(anojen)A(lkuperän):n mukaan tätä sanasta ”nýtis”.)

Viro: http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=niduma&F=M&C06=et

niduma : niduda : neon 'tihedalt (põimides) siduma, ühendama; punuma'
?indoeuroopa *ned-, *nedh-
vanaindia náhyati (oleviku ains 3P) 'seob'
vadja nittoa 'tihedalt siduda v mässida'
soome nitoa 'köita (nt raamatut); kinnitada, kinni siduda, ühendada; punuda, põimida'
isuri nittooa 'tihedalt siduda'
Aunuse karjala niduo '(vikatile vart) kinnitada; tungida, trügida, tükkida'
lüüdi nidoda 'kinnitada, kinni siduda'
saami njađđit 'kinnitada, kinni siduda; kinni neetida; (külge) õmmelda; (külge) kududa; nööriga siduda'
ersa ńeďams 'lükkima; (üles) riputama; otsa panema'
mokša ńeďams 'lükkima'

Venäjä:  https://vasmer.lexicography.online/%D0%BD/%D0%BD%D0%B8%D1%82%D1%8C

происхождение слова нить = lanka

род.п. -и,наряду с диал.нит м.,ни́та «часть ткацкого станка = niisi» (Даль), укр. нить, блр. нiць, болг. ни́та «нить», ни́щка,сербохорв. ни̏т,род.п. ни̏ти, словен. nìt, род.п. nȋti, чеш. nit᾽,род. niti, слвц. nit´,польск., в.-луж. nić, н.-луж. niś, полаб. nait Родственно лит.nýtis ж.,мн.nýtys «бердо = pirta,kudontakaide», лтш. nĩts «часть ткацкого станка 0 niisi»,др.-инд. nīvíṣ-, nīvī- «набедренная повязка = pir- tasidos,передник»,с др.ступенью чередования:д.-в.-н.nâjan «шить = seula», гот. nēÞlа «игла = neula,viron nõel»,далее лат. nеō,nēvī, nētum, nrе «прясть = kehrä- tä,ткать = kutoa»,nēmen «пряжа = kehruu» (из *snēi̯ō или *nēi̯ō), др.-инд. snā́yati «обматывает,одевает = pukea»,греч. νῆν (nēn),импф. ἔννη (énne), буд. νήσω (néso) «прясть», позднее νήθω (nitho) - то же, νῆμα (nēma) ср.р. «нить = lanka».


Jos Suomen sana näsi on laina tuosta parvesta,mitä se voisi olla äänteellisesti (mut- ta ei todennäköisesti ole asiallisesti) se olisi laina baltista,vaikka sanasta *natis, eikä gootista, sillä suomessa on lainoja jokaisesta balttikielestä, mutta ei välttämättä gootista ainoatakaan.]

Die in Rede stehende Zusammenstellung ist mithin so unsicher,daß sie bei dem Ver- such,einen Wandel *ti > si in germanischen Lehnwörtern wahrscheinlich zu machen, außer Betracht bleiben muß.

[HM:"Näsiä","Näsi,-in"  on laina viron nimestään "näsiniin" eli "jyrsijänkuori, -niini". Näsima tulee latvian/kuurin "kuonoa, kitaa" tarkoittavasta sanasta "nāsis" ja mahdol- lisesti samalla "kynsiä" tarkoittavasta sanasta "nādzis". Näsiä on ollut tärkeä myrkky-kasvi, josta on tehty myös verkkoja esimerkiksi ruokamonttujen suojaksi, joita kaikki nelijalkaiset varkaat pelkäävät.]

Immerhin erscheint die Zusammenstellung einer Be- zeichnung für
eine Pflanze, die für die Herstellung von Bast verwendet wird, mit dem Namen einer anderen Pflanze, die dem nämlichen Zwecke dient, wesentlich plausibler. Dann läge aber ein potenti- elles Etymon für fi. nasia, näsiä in apr.noatis ‘Nessel = nokkonen’ vor,das in IEW - offenbar nach TRAUTMANN - auf eine Grundform *näte' zurückgeführt wird,also wie andere Pflanzennamen aus dem Elbinger Glossar als Nom.Pl.interpretiert wird,vgl. soalis ‘Kraut’, wickis ‘Wicken’. Daneben könnte noatis ein o-Stamm oder ein io- Stamm sein, auch ein i-Stamm läßt sich nicht ausschließen. Am geeignetsten wäre im Hinblick auf fi.nasia ein jo-Stamm: urbalt. *natja- ‘Nessel’ > urostseefi. *nātia > fi. näsiäSeidelbast’.

[HM:Saksan sana ‘Seidelbast’ on kummallinen:se tarkoittaa "tuoppikuorta", "tuoppi- niintä". Olueen ei tiettävästi pistetty näsiää. Sana onkin varsin mahdollisesti ollut *Zeidelbast, jossa Zeidel tarkoittaa mehiläishoitoa. No mihin siinä tarvittiin näsiää? Samaan kuin jäädytetyissä ruokakuopissakin, pedoilta kuten karhuilta suojelemi-seen! Erinomaista hunajaolutta nimitetään bassiolueksi useissa kielissä.Sen on ym-märretty alun perin tarkoittaneen luonnonmehiläishoitajien köysitikkaita joilla pesille kiivettiin (kun joku poika oli ensin känyt kiinittämässä kömpelömmän olut- tai hunaja-mestarin, Zeidler, kapakoitsijan kiivettäväksi), mutta se voitulla Zeidelbastistakin, ja myös "viljellystä" hunajasta.]


*** 

Lalli ja Lully [lalli]

Myrkkymies, alkemisti, sittemmin frasiskaaniteologi Raimond Lully (Ramon Llull, Lullus)  yhteistä vain nimi Köyliön Lallin kanssa?


Ramon_Llull.jpg?version=1&modificationDa

Ramon Lllull


Lallia ajallisesti hieman myöhempi kovettu myrkkymies oli mallorcalainen filosofi ja alkemisti, nukutusaine ja liuotin eetterin keksijä (kaikki tosin eivät usko, että nuo oli-sivat sama henkilö,mutta ei tälle ole esteitäkään:hän kääntyi uskoon ja ryhtyi fransis-kaaniksi vasta 35-vuotiaana) Ramon Llull [ljulj] (lat.Raimundus Lull(i)us,1232- 1315, engl.Raymond Lully  [lalli] ="Nukuttava"!);piista Henrik oli englantilainen,mutta tämä Palma de Mallorcan lalli oli sata vuotta myöhempi kuin Köyliön Lalli. Ensimmäinen Köyliön Lallista kertova kirjallinen lähde on kuitenkin 1600-luvulta.

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Lully%2c+Raymond

[Huom! Henrik oli englantilainen,ja katalonialaiset,kuten vaikka William Shakes-pearen näytelmässään "Paljon melua tyhjästä" laajaan tietoisuuteen tuoma Katalo-nian hurmuriprinssi Don Juan (oikeastaan tämän veli kuningas Alfonso, Juan, Ferdinadin isä, oli kuitenkin Espanjan todellinen yhdistäjä) olivat Suuria Perkeleitä "voittamattoman Armadan" aikoina...]

Lullus pohti myös erittäin modernia kysymystä ajatuksen ja sen kielellisen ilmauksen suhteesta: on kieli vain "ajatuksen retorinen kuori", vai onko itse asiassa kaikki aja-tukset järjestään muodostettu kielellisesti! Hän ainakin yritti kehittää myös "fraasiko-neen" teologisia kiistojen varten, josta kuka tahansa (varakas ja lukutaitoinen) uskovainen löytää vipuja kään- telemällä "oikean vastauksen" vaikkapa pakanoiden esittämiin kysymyksiin ja vastalauseisiin.

Llull perusti tutkimuksensa arabien tieteisiin. Hän kijoitti latinaksi, arabiaksi, katalaa-niksi (ensimmäisenä) ja oksitaaniksi (ranskaksi). Hänen vieraillessaan 82-vuotiaana Afrikassa ilmeni,että muslimit ovat julistaneet hänelle kuolemantuomion, ja hän joutui kivitetyksi. Fransiskaanit,joihin mm.nykyinen paavi kuuluu,ovat julistaneet hänet py-himykseksi. Joillekin muille kuten vähän myöhemmille verivihollisille englantilaisille uskovaisille hän edustaa pikemminkin sitä "vastapuolta"... On jopa periaatteessa mahdollista, että englantilaiset ovat tuon köyliöläisen Lallinkin nimen "säveltäneet retorisista syistä, miten vaarallisten "noitien " kanssa urhoollinen lähetyspiispa Suomessa joutuikaan vastakkain...

Hänen sanotaan vaikuttaneen voimakkaasti Giordano Brunon ja Gottlieb Leibnizin ajatteluun.

Suomalisetkin ovat tutkineet Ramon Llullin filosofiaa:

http://netn.fi/sites/netn.fi/files/19971_net.pdf

" Päivi Mehtonen: O-ratio: Ramon Llull (Raimundus Lullus) ja Petrus Ramus
retoriikan filosofisuudesta


Mitä on järki tai ajattelu? Entä puhe? Liittyvätkö ne saumattomasti yhteen - yhtä sau-mattomasti kuin latinan sanat ratio (‘järki’, ‘ymmärrys’, ‘ajatus’ jne.) ja oratio (‘puhe’, ‘merkitys’,‘sanat’)?Sekä yleisissä käsityksissä että retoriikan historiassa vastaukset ovat vaihdelleet arvostusten ja kulttuuri-ilmastojen myötä. Puhetaitoa eli retoriikkaa on usein pidetty pinnallisena sievistelynä ja keinotekoisuutena, täydellisenä vasta-kohtana rehdille ja rehelliselle,ajateltiinpa aitouden sitten löytyvän uskonnosta, filo-sofiasta, tieteestä,taiteesta tai “elävästä elämästä”.Toinen yleinen kritiikki retoriikkaa kohtaan on koskenut sen tilannekohtaista luonnetta:retoriikkaa on pidetty opportunis-min tarkoitushakuisena taiteena, aina vallitsevaan tilanteeseen ja tehtävään sopeu-tuvana. Näiden yleisten ja yleistävien teemojen puitteissa kysymystä retoriikan ja filosofian toraisastakin suhteesta voi täsmentää historiallisten esimerkkien kautta.

Sanojen ja kommunikaation konkreettisuus on kaikkien aikojen filosofioissa toiminut vastapainona “totuuden”, “ajattelun” ja “viisauden” lähes aineettomalle pyhyydelle. Onkin mielenkiintoista, että länsieurooppalainen keskiaika, johon usein viitataan us-konnollisen hengellisyyden läpitunkemana katolisen teologian aikakautena,kuitenkin suosi monenlaista retoriikan harjoitusta.

...Ciceron mukaan pelkkä viisaus ilman kaunopuheisuutta (sapientia sine eloquentia) on lähes yhtä hyödytöntä kuin kaunopuheisuus ilman viisautta. Siksi puhetaidon har- joittamisessa ei pidä unohtaa ajattelun kehittämistä ja moraalin opiskelua (1.1.1). Vaikka viisauden ja kaunopuheisuuden suhteista keskusteltiin ja kiisteltiin jo 1100- luvulla, yleensä kouluteksteissä Cicero esitettiin opettajana ja auktoriteettina sekä retorisissa että moraalisissa hyveissä ja paheissa. Sopusuhtaisen ja oikeaoppisen kielen teoria ajateltiin erottamattomaksi oikean elämän teoriasta.

Vaikutusvaltaisuudestaan huolimatta ciceronianismi oli kuitenkin vain yksi keskiajan retoriikoista. Sen haastajiksi tai muokkaajiksi voi nostaa kaksi hyvin erilaista filosofia ja käsitystä retoriikasta. Mallorcalainen mystikkofilosofi Raimundus Lullus, ehkä tunnetumpi kansankielisellä nimellään Ramon Llull (1232-1316), ja Petrus Ramus (tai Pierre de la Ramée, 1515-1572),ranskalainen monioppinut, kirjoittivat retoriikan teoriaa latinaksi ja ainakin osittain keskiajan ciceronianismin perinteitä tuntien. Tun-temus ei kuitenkaan tarkoittanut samastumista, päinvastoin. Llull valjasti retoriikan palvelemaan universaalia filosofian ja kristillisen teologian kokonaistiedettään.

Ramus taas kyseenalaisti dialektiikan ja retoriikan auktoriteetteja. Hän on tunnetuin kirjoituksistaan ja vaikutuksestaan Aristoteleen auktoriteetin vastustamiseksi, mutta retoriikan kannalta merkittäviä ovat Ramuksen teokset roomalaisia reetoreja Ciceroa ja Quintilianusta (n.35-n. 96 jKr.) vastaan. Kritiikin ytimessä on Ramuksen pyrkimys täsmentää retoriikan ja dialektiikan tehtävää ja merkitystä tiedonaloina. Llullin ja Ra-muksen retoristen kirjoitusten äärellä voi miettiä maailmankuvien ja tieteiden meto-dien suhteita.Olisiko siis retoriikan filosofisuus sitoutumista (hyviin) arvoihin ja ideoi-hin, jotka heijastuvat (hyvinä) puheina ja kielellisinä esityksinä? Vai onko filosofisesti ja veitsenterävästi määritellyn retoriikan tehtävänä muovata oikein se kielellinen kuori, jossa sisältö kuin sisältö on esitettävissä?

... Jokaisella kategorialla on tarkkaan määritelty merkitys retoriikan järjestelmässä; itse retoriikka on puolestaan osa Suurta Tiedettä, jonka yleisenä päämääränä oli ge- neroida tai “komputoida” kaikki mahdolliset formuloinnit tosille filosofisille ja teologi-sille propositioille. Kristillinen totuus vertautui eri tiedonalojen oppeihin monimutkai-sessa järjestelmässä, jonka peruskäsitteisiin Llull viittaa varsinkin Rethorica novan tietoa käsittelevässä osassa. Yhdistelemällä eri tavoin kahdeksaatoista periaatetta (hyvyys, suuruus, kesto, voima, viisaus, tahto, hyve,t otuus jne.) ja yhdeksää sääntöä (mikä? mistä? miksi? minkä kokoinen?...) on mahdollista tuottaa kaikenkattavia mää-ritelmiä ja propositioita. Yhdistelmien menetelmät ja tulokset on mahdollista esittää formaaleina kaavioina.Periaatteiden soveltamisesta retoriikkaan Llull muun muassa toteaa, että ne kattavat kaikki mahdolliset aihepiirit puheelle, ajateltiinpa ne kuinka moninaisiksi hyvänsä. Periaatteita soveltamalla voi saavuttaa selkeää tietoa (clara scientia) sanojen kauniista käyttämisestä minkä tahansa aiheen käsittelyssä.Juuri näiden periaattei- den ja sääntöjen kautta Llullin Suuri Tiede oli tieteidenvälistä: se edellytti, paitsi uutta retoriikkaa, myös uutta logiikkaa (Logica nova), metafysiikkaa (Metaphysica nova),astronomiaa (Nova astronomia),ja niin edelleen.Nykytutkijat ovat kiistelleet siitä,onko Llullin järjestelmän perusta palautettavissa formaaliin logiikkaan vai paremminkin vertauksiin perustuvaan kristilliseen ja uusplatonistiseen symboliikkaan.

Llullin retoriikassa kiinnittää erityisesti huomiota loputtomalta tuntuvien jaottelujen yhdistyminen hengellistä sitoutumista ja hurskautta julistaviin sisältöihin. Lähtökohta on kuitenkin käytännöllinen: retorinen puhetilanne, jossa puhuja on vastuussa sano-jensa välittymisestä.Jokainen Llullin analysoimista kategorioista suuntautuu puhujan ja kuulijoiden välisen harmonian takaamiseen. “Koska sana on se väline ja instru-mentti, jonka kautta puhujat ja kuulijat yhdentyvät saman päämäärän tavoittelussa [in unumfinem conveniunt], tästä seuraa,että kuta paremmin koristettuja ja järjestettyjä sanat ovat, sitä kauniimmin ne viehättävät; ja kuta kauniimpia ne ovat, sitä miellyttä-vämpiä kuulijalle. Mitä miellyttävämpiä ne ovat, sitä välttämättömämmin seuraa, että puhujat ja kuulijat yhdistyvät saman päämäärän tavoittelussa. Ja koska tämä on reto-riikan tehtävä, kyseisen taidon alana on järjestetty, koristettu, ja kaunis sana”. Sanan välityksellä siis puhujan ja kuulijan - tuottamisen ja vastaanottamisen - tahot sulautuvat ja suuntautuvat kohti yhteistä päämäärää. "


***

Jaa että kriisi kreikkaa...

Mitä kriisillä tarkoitetaan? 

Ulkolinja: Kreikkalainen sanakirja

Kriisi,katastrofi.Kreikkalaisia sanoja,jotka ovat nyt maan ja kansalaisten arkea. Kreik- ka on antanut kasvot eurokriisille viimeisen viiden vuoden aikana,mutta myös sanas-toa, jolla kriisiä on kuvattu. Kriisi on kreikkalainen sana ja katastrofi on alun perin kreikkalainen sana. Se on Kreikassa lähellä.

Vasemmistopuolue Syriza lupasi kannattajilleen lopettaa talouskuripolitiikan ja leika-ta Kreikan velkoja. Valitettavasti velkojilta,eli muilta euroryhmän mailta, ei kysytty mitään. Syriza unohti, että maa on täysin riippuvainen eurooppalaisista pelastuspaketeista.

Kun Syriza kieltäytyi jatkamasta Kreikan talouden saneerausta, on muu Eurooppa laittanut rahahanat kiinni. Seurauksena Kreikka on ajautunut konkurssin partaalle.
... "

Englannin etymologinen:

crisis (n.) early 15c., from Latinized form of Greek krisis "turning point in a disease" (used as such by Hippocrates and Galen), literally "judgment, result of a trial, selection," from krinein "to separate, decide, judge,"

from PIE root *krei- "to sieve,discriminate,distinguish" (cognates:Greek krinesthai "to explain;" Old English hriddel "sieve;" Latin cribrum "sieve,"crimen "judgment, crime," cernere (past participle cretus) "to sift, separate;" Old Irish criathar, Old Welsh cruitr "sieve;" Middle Irish crich "border, boundary"). "

Kantindoeuroopan juuri EI ole **krie- (tämäntyyppisiä siellä ei ylipäätään ole), vaan se on *krem-, ja siitä toistuvitta ja toistuvuutta osittava johdannainen *krem-s- (pr. kremd-), nykyisti liettian krimsti,kremta = jyrsiä = gremzti = griaužti = jäytää ym.



***

Myös Henrikistä on esitetty uusia teorioita:

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701252200059315_uu.shtml

Uusi teoria Lallin legendasta - surmasi mystisen saksalaisen

Keskiviikko 25.1.2017 klo 10.07

Surmasiko Lalli piispan sijaan mystisen saksalaisen miehen 1100-luvulla?


  • Tutkimusnäyttö palauttaa Köyliön myyttisen tarinan tutkimuspöydälle.
  • Köyliön maankuulut tapahtumat pimeältä keskiajalta ovat lähes jokaisen peruskoulun käyneen tiedossa.
  • Lalli-nimisen talonpojan onneton veriteko Köyliönjärven jäällä on elänyt kansan suussa vuosisatoja.


Lallin patsas kohoaa tummanpuhuvana kohti Köyliön patsasta. Se paljastettiin 1989.

Lallin patsas kohoaa tummanpuhuvana kohti Köyliön patsasta. Se paljastettiin 1989. (HEIKKI WESTERGARD)

Katolinen kirkkokin ammensi Köylion tapahtumista oman versionsa, joka levisi pappien mukana koko Ruotsin valtakuntaan 1200-luvulla.

Kirkkohistorian tutkija,dosentti Tuomas Heikkilä asetti piispa Henrikin tarinan toden- peräisyyden kyseenalaiseksi vuonna 2005. Tutkimuksessa ei löytynyt näyttöä, jonka mukaan Henrikin olisi ollut syytä uskoa olevan olemassa.

Myytti todettiin liian nuoreksi ja moneen kertaan muunnelluksi,jopa 1400-luvulla syn- tyneeksi. Roihunneen kansantarinan liekiltä loppui happi. Piispa ei kuollutkaan Lallin kirveeniskuun.

Oliko johtopäätös kuitenkin liian rivakka ja ottiko se huomioon kaikki tieteenalat?

Filosofian tohtori,historiallisen kielitieteen asiantuntija Mikko Heikkilä puhaltaa hiil-lokseen taas ilmaa. Heikkilä on tutkimuksessaan löytänyt kansanperinteen kehityk-sestä piirteitä, jotka viittaavat kertomuksen todenperäisyyteen ja vanhaan ikään.

- Tällaisten asioiden ratkaiseminen on hedelmällisintä nimenomaan silloin, kun mitään tieteenalaa ei ylikorosteta eikä väheksytä, Heikkilä sanoo.

Äänne-eroja

Mikko Heikkilän huomiot ovat kohdistuneet muun muassa suomen kielen kehityk-seen. Hän tähdentää,ettei kielitieteen potentiaalia ole huomioitu Henrik-tutkimukses- sa. Äänteiden historia tuo pöydälle kaksi selvää näkemystä: kirkonmies saattoi olla olemassa - ja saksalainen.

Aiemmin Henrikiä on pidetty englantilaistaustaisena Uppsalan piispana.

Mikko Heikkilä puhuu ikivanhasta surmavirrestä, joka tapauksen jäljiltä syntyi. Siinä piispan nimi on Heinäricki. Yksi äänne muuttaa paljon, ja se on "ä".

Äänneyhdistelmä "nr" ei ennen 1300-lukua kuulunut suomen kieleen. Väliin oli puheen soljumiseksi lisättävä jokin väljempi vokaaliäänne. Tämä viittaisi Heikkilän mukaan juuri alkuperäisen tarinan tapahtumisaikoihin.


- Heinärikki on Heinrichin vanhin todennettu suomenkielinen nimi, sekä kirkkohistoriasta että kansanperinteestä.

Tähän viittaa myös "ei" -diftongi. Sillä on todettu olevan vahva merkitysero pelkkään "e" -äänteeseen verrattuna. Mies ei ollut siis Englannin Henrik, joka olisi varmasti suomentunut muotoon Henrikki.

Heikkilä viittaa myös tarinoiden erilaisuuteen. Ruotsissa Heinrichin ja Lallin tarinaa alettiin kertoa hieman uusin maustein.

- Jos tarina olisi sepitettä,sen olettaisi olevan samanlainen koko Ruotsin valtakunnan alueella.

Missä jäät?

Surmavirren ilmauksissa on Heikkilän mukaan myös vahvoja viittauksia 1100-lukuun myöhempien aikojen sijaan.

Lalli tappoi piispan tarinan mukaan tammikuussa 1156. Kuningas Erik kysyy pyhältä mieheltä virressä, onko järvi jäässä.

Heinärikki ilmoittaa kiertävänsä järven mieluummin.

- Tuohon aikaan oli nykyisenkaltainen lauha ilmasto, mutta myöhäiskeskiajalla tuli pikkujääkausi ja erittäin ankarat talvet. Olisi ollut absurdia kysyä siihen aikaan, onko Köyliönjärvi jäässä tammikuun lopulla. Tätäkään ei ole otettu aiemmin huomioon.

Paikkaa ja aikaa kuvaavat ilmaukset ovat Heikkilän mukaan juuri vanhimpia. Teksti on muuttunut ajan saatossa, mutta sanojen ikää voi arvioida melko luotettavasti. Uudemmista löytää kerrostuneita kielen rakenteita, jotka eivät vanhaan suomeen kuulu.

Heikkilä arvioi,että Heinrich eri Heinärikki olisi voinut olla saksalainen kirkon päällys-tön edustaja. Pappi saatettiin määrätä esimerkiksi Suomen alueen vastuuvirkaan.

Keskustelua:

Risto Koivula: " -nr- on luvaton äänneyhdistelmä myös balttikielissä, ainakin latvias-sa, kuurissa ja jopa vasarakirveskielessä. Väliin pistetään -d-, -t- tai joissakin tapauk-sissa -k-.Myör -mr- on laiton, ja väliin pannaan -p- tai -b-. Suomessa homma hoituu myös loisvokaalilla, joka olisi tuossa juuri ä, joka on parempi kuin -i-.

Asia on varmasti tutkimisen arvoinen. Tähän asti on enempi väännetty tuosta Lalli-nimestä. "

Kommentit

Ladataan...