Korkeimman oikeuden päätöksestä, jota äänestämällä perusteltiin EIT:n päätök-sellä, ja vastaavien tilanteiden ja koko putiikin muissa EU-maissa aiheuttamista ongelmista kirjoittaa Helsingin sanomien pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield ansiokkaassa kirjoituksessaan 22.6.2012:

Perusoikeudet jakavat tuomareita

Tammikuun lopussa korkeimmassa oikeudessa annettiin merkittävä ennakkopäätös poikkeuksellisen arvovaltaisessa kokoonpanossa.

Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo oli määrännyt, että KKO kä-sittelee täysistunnossa valituksen, jossa 76-vuotias mies vaati,että hovioikeuden päätös hänen isyytensä vahvistamisesta vuonna 1961 syntyneeseen mieheen kumottaisiin.

KKO tekee päätökset yleensä viiden tuomarin kokoonpanoissa. Täysistunnot, jo-hon osallistuvat kaikki korkeimmat oikeuden tuomarit, on varattu poikkeuksellisen merkittäville ennakko- päätöksille.

Kysymys oli siitä, oliko 50-vuotiaalla miehellä enää oikeutta vaatia isyyden vahvis-tamista,kun ennen isyyslain voimaantuloa syntyneet saattoivat lain mukaan vaatia isyyden vahvistamista vain viiden vuoden ajan lain voimaantulosta. Kanneaika oli umpeutunut 30 vuotta sitten.

50-vuotias mies katsoi, että isyys, joka hänelle oli selvinnyt ja dna-testien avulla varmistunut vasta vuonna 2007, kuuluu yksityiselämän suojan piiriin ja on siis perusoikeus, jota ei vanhan lainsäädännön kannerajoilla voida mitätöidä.

Korkein oikeus hyväksyi perustelut ja vahvisti vanhuksen isyyden 50-vuotiaaseen mieheen. Korkein oikeus perusteli kantaansa Euroopan ihmisoikeusistuimen linjauksilla.

KKO:n päätös syntyi kuitenkin äänestyksen tuloksena.Kolme virkaiältään vanhinta tuomaria jätti päätökseen eriävän mielipiteen. Kaikkein laajimman eriävän mielipi- teen, lähes oikeuden päätöksen mittaisen oikeudellisen pohdiskelun, jätti korkeimman oikeuden presidentti Koskelo.

Hänen mukaansa voitiin pitää todistettuna,että vanhus oli 50-vuotiaan miehen isä, mutta siitä ei seurannut, että isyys olisi oikeudessa vahvistettava, koska virallisesti vahvistettu isyys on oikeusvaikutuksiltaan laajempi asia kuin perusoikeuksiin kuuluva oikeus tietää omat biologiset vanhempansa.

Suomeksi sanottuna korkeimman oikeuden presidentti oli sitä mieltä, että 30 vuot-ta isyyslain kanneajan umpeutumisen jälkeen ei voida enää kajota vanhuksen oikeuteen päättää esimerkiksi perinnöstään. Perusoikeuksiin vetoamalla ei voida noin vain sivuuttaa muuta tarkkaan punnittua ja koeteltua lainsäädäntöä.

KKO:n ennakkopäätöksestä ei ole seurannut minkäänlaista keskustelua, vaikka päätöksestä saattaisi syntyä peruste vaatia jo tehtyjen perinnönjakojen repimistä auki.

Perusoikeuksista on tullut suomalaisenkin oikeuskäytännön tärkeä ulottuvuus. Ne ovat tulleet keskeiseksi osaksi Suomen oikeuskäytäntöä sen jälkeen, kun Suomi 1990-luvun alussa liittyi Euroopan neuvostoon ja ihmisoikeussopimukseen. Suo-malaisten oikeusistuimien tuli sen jälkeen ottaa tuomioissaan huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) linjaukset. Ihmisoikeussopimuksen artiklat ovat osa suomalaista lainsäädäntöä.

2000-luvun puolivälissä EIT:ltä alkoi tulla Suomelle tylyjä ratkaisuja. EIT tuomitsi Suomen useaan kertaan korvauksiin liian pitkien oikeudenkäyntiprosessien vuoksi sekä muutti useita sananvapaustuomioita langettavan tuomion saaneiden toimitta- jien ja lehtien eduksi. Suomessa oikeusistuimien linja ei ainakaan tältä osin ollut yhteneväinen eurooppalaisen ihmisoikeusajattelun kanssa. Nämä linjaukset ovat aiheuttaneet jännitteitä oikeusoppineiden piirissä.

EIT:n toiminta herättää kuitenkin arvostelua muutenkin, eikä vain Suomessa.

Ensinnäkin tuomioistuin on pahasti ruuhkautunut. Tuomioistuimeen voivat valittaa 45:n ihmisoikeussopimukseen liittyneen maan yhteensä 800 miljoonaa kansalais-ta. EIT:llä on nyt noin 150 000 käsittelemättömän tapauksen jono, joka tuntuu kasvavan koko ajan.

Toinen tärkeä valituksen syy on se, että tuomioistuin on ottanut itselleen liian laa- jan valtakirjan, jota se ei enää hallitse. EIT on antanut tuomioita, joiden yhteys pe- rusoikeuksiin on kiistanalainen, tai on tuomioillaan saattanut eräät muut kansain-väliset sopimukset, kuten lapsi-kaappaussopimuksen, uhanalaiseksi.

Esimerkkeinä kiistanalaisista tuomioista on mainittu päätös, jossa Romanian valtio määrättiin korvaamaan kulkukoirien puremaksi joutuneen naisen leskimiehelle 9000 euroa, koska valtio ei ollut pystynyt turvaamaan naisen yksityiselämän suo-jaa. Tai EIT:n tuore päätös, jolla muutettiin Norjan maanvuokrasopimusten ehtoja.

Monet tuomarit ovat sitä mieltä, että liian yksiviivaisesti perusoikeuksista lähtevä pohdinta saattaa vaarantaa muun oikeudellisen harkinnan. Tästä ristiriidasta oli kyse KKO:n ennakkopäätöksessäkin.

Perusoikeus ei ole itsestään selvä asia,vaan usein toisen oikeus on toisen tappio. Esimerkiksi huoltajuuskiistoissa vastakkain on kaksi yhtäläistä oikeutta.

Arvostelijoiden mukaan EIT ajaa itsensä umpikujaan,kun se ottaa tehtäväkseen käydä neljäntenä oikeusasteena läpi kansallisten oikeustuimien jo läpikäymää to-distelua tai kun se tekee yleisiä oikeudenkäyttöä koskevia linjauksia. Ja voiko EIT ajaa kansallisen lainsäädännön yli?

Ei voi, sanovat vanhemmat tuomarit.

Itävallassa ja Ruotsissa on jo tehty päätös, että eräitä EIT:n oikeudenkäyttöä koskevia linjauksia ei noudateta. Belgiassa ja Hollannissa EIT:n julkinen arvostelu on ankaraa, ja Britanniassa puhutaan jo ihmisoikeussopimuksesta eroamisesta.

Turun yliopiston perheoikeuden professori Markku Helin nosti kollegansa Jarmo Tuomiston juhlakirjassa esiin myös eduskunnan perustuslakivaliokunnan tavan kuulla asiantuntijoina lähinnä vain valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita.Helinin mu- kaan on ongelma, että valtiosääntöoikeuden asiantuntijoista on tullut perusoikeuk-sien "papistoa", jolla on yksinoikeus tulkita "Sanaa". Näin esimerkiksi perheoikeus jää sivuun, kuten tapahtui korkeimman oikeuden merkittävässä ennakkopäätök-sessä."

Kerrankin asiantunteva juttu Hesarissa tämäntasoisesta aiheesta! Historiallista!

Hesari jättää mainitsemasta, että Venäjä kavereineen on vetäytynyt kokonaan EIT:n toiminnasta, eikä sen kansainvälisoikeudellisesti laittomalla asettajataholla eli Halosen elvyttämällä "Euroopan neuvostolla" liene sitten tunnetun laittoman, perättömän ja järjettömän "kommunisminuhripäätöksen" jälkeen mitään toimintaa ollutkaan.

EIT:n asema on vielä ongelmallisempi yleismaailmallisen YK-oikeuden kannalta kuin kansallisen.

EIT on perustettu ”tulkitsemaan YK:n Yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistus-ta” sen jäsenmaiden puolesta. Se kuitenkin tulkitsee YK:n poliittisesti asetettuja yleismaailmallisia ihmisoikeuksia tavalla, jolla YK nimenomaan EI ole tarkoittanut niitä tulkittaviksi.

EIT:n välittömänä lakiperustana on mainittu Ihmisoikeussopimus, jolla on määri- tetty joukko allekirjoittaneiden maiden kansalaisten PERUSOIKEUKSIA, joka on aivan eri asia, ja tarkoittaa USA:n Perustuslain mallin mukaisia kansalaisen luovuttamattomia oikeuksia, joita valtio tai mikään muu laki ei saa loukata.

YK-lakina Ihmisoikeuksien julistus on sitovuudeltaan YLEISKOKOUSTASOA: YK:n elimet kuten Turvallisuusneuvosto ja Sihteeristö ovat niihin sidottuja sellaise- naan, mutta jäsenmaille ne ovat sillä tavalla ohjeellisia, että ne ovat sellaisia mää-räyksiä,joiden kanssa kansallinen lainsäädäntö kuten juuri kansalliset perusoikeu- det eivät saisi olla ristiriidassa. Ne EIVÄT OLE SELLAISENAAN PERUSOIKEUK-SIA syystä,että ne eivät ole,eikä niiden pidäkään olla,samalla tavalla konkreettisia.

Otetaan esimerkiksi vaikka Ihmisoikeuksien julituksen omaisuudensuoja: se sa-noo, ettei ihmisiltä saa ottaa PERUSTEETTA heidän omisuuttaan (ja antaa esi-merkiksi jollekulle muulle, edelleen vailla vankkoja perusteita). Mutta se EI SANO, millainen kunkin maan bisneslainsäädäntö kuten juuri omaisuuslainssädän-tö pitäisi olla, esimerkiksi mitä kaikkea saa yksityisesti omistaa ja mitä ei, vaikka-pa maata tai hyödyntämättömiä malmivaroja. Tai millaisia juridisia henkilöitä tässä suhteessa saa ja millaisia ei saa olla. Se sanoo, että millainen se kansallinen bis-neslainsäädäntö onkin, kansalaisia ei saa asettaa sen suhteen lain edessä eriar-voiseen asemaan. Vääränlainen perusoikeuslainsäädäntö jähmettäisi kehityksen ja veisi pohjan politiikalta ja erilaisten poliittisten mallien mahdollisuudelta.

Valtioiden, osavaltioden ja kansallisuuksien oikeudet ovat yleikokoustasoa ylem-pää PERUSKIRJATASOA, mikä poistaa sellaisen mahdollisuuden, että EIT:n kal-tainen sopimustuomioistuin voisi YK-laillisesti olla jokin ”kansallisia ylempi perus-oikeustuomioistuinaste”, koska itse perusoikeudetkaan eivät ole olemukseltaan kansainvälisiä, vaan kansallisia.

Edelleen YK:lla on säädöksissään peruskirjatason ja yleiskoustason alapuolella TURVALLISUUSNEUVOSTOTASON säädökset,joita ovat mm. kansainväliset so- talait, Geneven ja Haagin sopimukset (nimestään huolimatta lakeja), joita Turvalli-suusneuvosto voi antaa Peruskirjan ja yleiskouspäätösten mukaisesti ja niiden tarjoamalla lakiperustalla ja panna tarvittaessa toimeen pakottein ja jopa sotilaallisesti.

YK:n erityistuomioistuinten päätökset ovat sitovuudeltaan sitä tasoa, jota on niitä pyytänyt taho,joita voivat olla Yleiskokous, TN tai jäsenvaltiot. Asian YK-oikeuteen vienyt elin ja sitä alemmat ovat sidoksissa päätökseen, mutta ylempi, esim. Yleis-kokous, ei ole, vaan voi muuttaa päätöstä.

Euroopan neuvostolla tai EIT:llä sen asettamana ei ole mitään asemaa YK-oikeushierarkiassa, eikä YK:n eikä sen puolesta muidenkaan tarvitse välittää EIT:n eikä sen puoleen EU:nkaan säädöksitä, ainakaan toistaiseksi, mitään.

Ihmisoikeuksien julistus sellaisenaan ei ehdottomasti sido jäsenvaltiota johonkin tiettyyn tulkintaan,vaan jos YK päättää jäsenmaata yksityiskohtaisesti tuossa suhteessa ”oikaista”, siitä pitää TN:n antaa konkretisoitu perusteltu päätös.

EIT:n erittäin paha laillisuusongelma on edelleen, että sen on asettanut Euroopan neuvosto, joka on poliittisella organisaatiolle laittomalla historiatieteen ja muunkin tieteen väärentämisellä hourunnut itsensä laittomaksi poliittisena elimenä. Ei sel-lainen organisaatio voi kammata lillukanvarsia ”ylimpanä oikeusateena” vaikkapa rasismisyytteistä, jonka nimittäjän omassa silmässä törröttää mailmanhistorian pöyrityttävimmän etnisen sotapropagandan ja poliitisen tieteenväärentämisen punapuunrunko.

EIT on muodostettu laillisen kansainvälisen YK-oikeuden kilpailijaksi ja kandidaa-tiksi sen syrjäyttäjäksi. Nuo pyrkimykset ovat vetäneet vesiprän, ja EIT on turhana sekoittavana järjestönä lakkautettava, ja samoin on lakkautettava Halosen jo ker-ran (tervetulleesta) koomasta pahoihin töihin elvyttämä kylmän sodan organisaatio Euroopan neuvosto!

Tavallisen kansalaisen ei pidä valittaa mistään vääryydestä EIT:en: se on samaa laillisuuden kannalta "kuin pyytäisi niskan hierontaa Bostonin kuristajalta", USA:n taannoista varapresi-denttiä Spiro Agnewta lainatakseni.

http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/i...

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1392457.html#p1392457

https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2015/10/24/riku-neuvonen-pauli-rautiainen-ihmisoikeustuomioistuin-vaarallisilla-poluilla-maaritellessaan-journalismia/

" Riku Neuvonen & Pauli Rautiainen: Ihmisoikeustuomioistuin vaarallisilla poluilla määritellessään journalismia

24.10.2015 Kirjoittanut Blogin toimitus "


TURU TIÄRET,

Kansaivälisen oikeuden professori ei erota kansainvälistä ja kansallista oikeutta, eikä sopimuksia"

http://yle.fi/uutiset/professori_tyrmaa_kansanedustajan_lausunnon_oikeudellisesti_taysin_vastuuton/8448990

Professori tyrmää kansanedustajan lausunnon: Oikeudellisesti "täysin vastuuton"

Kansanedustaja Laura Huhtasaari esitti tänään, että Suomen on tarvittaessa rikottava kansainvälisiä sitoumuksia,

... Poliitikkojen tehtävänä on näyttää, miten tilanteesta selvitään – ei kyseenalais-taa jo tehtyjä sopimuksia ja "pitkästi yli puoli vuosisataa voimassa ollutta kansainvälistä oikeutta", Korhonen toteaa.

Milloin kansainvälistä sopimusta ei tarvitse noudattaa?

Kansainvälisessä sopimusoikeudessa on Korhosen mukaan määritelty ne mahdollisuudet, jolloin sopimusta ei tarvitse noudattaa.

Nuo mahdollisuudet ovat suuren luokan tapauksia, esimerkiksi sellaisia, joissa muut osapuolet ovat petkuttaneet valtiota tai valtio on erehdyksessä liittynyt sopimukseen eli on erehtynyt sen sisällöstä, hän sanoo.


Oikea tapa toimia olisi neuvotella kaikkien sopimusosapuolten kanssa mahdollisista muutoksista.

– Outi Korhonen

– [Tilanteet, joissa kansainvälisiä sopimuksia voi jättää noudattamatta,] eivät ole sellaisia poliittisia muutoksia kuin mitä tässä tapauksessa on kyseessä.


Jos jokin maa päättäisi jättää noudattamatta kansainvälisiä sopimuksia, se rikkoisi kansainvälistä oikeutta, Korhonen kertoo. Sopimuksen muut osapuolet voisivat vaikkapa haastaa valtion kansainväliseen tuomioistuimeen, joka puolestaan voisi määrätä maan noudattamaan sopimusta tai maksamaan mahdollisesti vahingonkorvauksia.

– Siinä tapauksessa, että useammat valtiot katsoisivat, että on syytä tehdä jotain, oikea tapa toimia olisi neuvotella kaikkien näiden sopimusosapuolten kanssa mahdollisista muutoksista tai sopimuksen noudattamisen uusista tulkinnoista.

–Asiassa pitäisi lähestyä rakentavasti,jollei halua joutua sanktioiden tai vähintään- kin kansainvälisten järjestöjen tuomitsevan ilmapiirin uhriksi, Korhonen selventää.

Suomi on saanut tuomioita EIT:stä

Onko Suomi joskus ollut noudattamatta kansainvälisiä sopimuksia?

On – varmasti, Korhonen vastaa. Suomi on esimerkiksi saanut tuomioita Euroo-pan ihmisoikeustuomioistuimesta eli EIT:stä pitkittyneistä oikeudenkäynneistä ja muista yksittäistapauksista.

– Mitään sellaista ei ole kuitenkaan tehty, että valtionjohdon tasolta olisi julistettu, että aiomme tietoisesti ja systemaattisesti rikkoa ihmisoikeussopimusvelvoitettam-me. Se ei kerta kaikkiaan ole ollut Suomen linja, hän painottaa. "


http://www.ts.fi/uutiset/ulkomaat/863315/Britannian+sisaministeri+haluaa+irti+Euroopan+ihmisoikeussopimuksesta

Britannian sisäministeri haluaa irti Euroopan ihmisoikeussopimuksesta

Theresa May perusteli vaatimustaan sillä, että sopimus ”sitoo parlamentin kädet” ja tekee maasta turvattomamman, koska se estää vaarallisten ulkomaalaisten karkottamisen. Lehtikuva/ Thierry Charlier

Theresa May perusteli vaatimustaan sillä, että sopimus ”sitoo parlamentin kädet” ja tekee maasta turvattomamman, koska se estää vaarallisten ulkomaalaisten karkottamisen. Lehtikuva/ Thierry Charlier

Britannian on lähdettävä Euroopan ihmisoikeussopimuksesta, maan sisäministeri Theresa May sanoi maanantaina. Asiasta kirjoitti brittilehti Guardian.

May perusteli vaatimustaan sillä, että sopimus ”sitoo parlamentin kädet” ja tekee maasta turvattomamman, koska se estää vaarallisten ulkomaalaisten karkottamisen.

Mayn puhe liittyi kesäkuussa järjestettävään kansanäänestykseen Britannian EU-jäsenyydestä. EU-jäsenyyttä kannattavan Mayn mukaan ihmisoikeuslakien uudistaminen ei vaadi lähtöä EU:sta vaan Euroopan ihmisoikeussopimuksesta.

Sisäministeri totesi puheessaan,että vaikka EU-jäsenyys aiheuttaa ongelmia, siinä on myös etuja. Hänen arvionsa mukaan unionissa pysyminen parantaa Britannian turvallisuutta.

TS–STT

http://www.theguardian.com/politics/2016/apr/25/uk-must-leave-european-convention-on-human-rights-theresa-may-eu-referendum?CMP=twt_a-politics_b-gdnukpolitics


https://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/perustuslakivaliokunnan-puheenjohtaja-johannes-koskinen-sdp-on

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (SDP) on lakipuoskari!

Kirjoittanut Spammiro Botti (18. heinäkuu 2013, 05:00)

Perustuslakivaliokuinnan puiheenjohtaja Johannes Koskinen on lakipuoskari, joka nostaa Iltalehdessä 17.7. "laillisuuden ylimmäiseksi kriteeriksi" lakkautusputkessa Euroopan Neuvoston, maailmanhistorian pöyristyttämimmän kansakuntienhävittä-missotapropagandistin, "ihmioikeussopimuksen" JOKA EI OLE SUINKAAN SAMA KUIN YK:N YLEISMAALIMALLINEN IHMISOIKEUKSIEN JULISTUS!  

Lakimiehen pitäisi ensinnäkin tietää,ETTEIVÄT SOPIMUKSET OLE LAKIEN YLÄ- PUOLELLA, vaan niiden pitää olla lakien mukaisa OLLAKSEEN SOPIMUKSIA LAINKAAN!

Hän toteaa koskien Räsäsen ja erityisen Kontulan linjavetoja koskien Iltiksen mukaan:  

-Hyvin vaikeata on kuitenkin hyväksyä,että lainsäätäjä asettaa itsensä lain yläpuo- lelle. varsinkaan Suomen kaltaisessa maassa, jossa lakeja säädettäessä vaadi-taan, ettei niiden soveltaminen voi rikkoa kansainväliliä ihmisoikeuksia vastaan.

Perutuslakivaliokunnan päätehtävänä on on antaa lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekää suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeusSOPIMUKSIIIN.

Euroopan norsunraatoneuvoston päätökset ja "sopimukset" EIVÄYT PAINA PAS-KAAKAAN YLEISMAAILMALLISESSA OIKEUDESSA, eivätkä edes EU:N PÄÄ-TÖKSET ole kansinvälisen lain voimaisia! Yleismaailmallinen YK-laki ei tunne ai-nakaan toistaiseksi EU:ta YK-organisaationa, EIKÄ TOIVOTTAVASTI TULE KOS-KAAN TUNTEMAANKAAN. (Tämä vaikuttaa mm. siihen, että EU:lla ei ole mitään oikeutta aseelisesti estää estää jäsenmaista eroamasta EU:sta!)


Keskustelua viimeisestä:


Jari-Pekka Vuorela kommentoi: " Spammirolle,tyypillinen. Tuohduksissaan blogisti lienee unohtanut, että Euroopan neuvostolla ja Euroopan ihmisoikeustuomioistui-mella (joihin molempiin kuuluu 47jäsentä ) ei ole mitään, siis absoluuttisesti mitään, tekemistä Euroopan unionin kanssa. "

Spammiro Botti: En ole väittänyt, että noilla olisi organisatorista juridista yhteyttä. Ne kuitenkin ovat molemmat kylmän sodan kummituksia ja molemmat yrittävät tunkea kaikkia edustavan ja demokraattisen YK:n reviirille "kansainvälisinä lain-säätäjinä". EN ehti välillä jopa nukahtaa koomaan, kun EU samaan aikaan alkoi levitä, mutta eräs umpituntematon EN-valtuutettu "seksipoliitikko" Tarja Halonen herätti sen tilapäisesti kuolleista (tekemään maailmanhistorian pöyristyttävintä ja valheellista sotapropagandaa, jollaisen mm. Goebbels oli Saksassa kieltänyt vääriin "tuloksiin" johtavana!).

Fasistit ajavat EN:n kautta EU:lle "päätöksiä" (mm. asioista jotka eivät lainkaan ole poliitikkojen "päätettävissä"!)

" Euroopan neuvostoon kuuluminen on aiheuttanut muun muassa sen, että mahdollisista luovutussopimuksista riippumatta esimerkiksi Venäjä ei enää palauta Yhdysvaltoihin tai Valko-Venäjällekään ketään, joka olisi vaarassa saada kuolemanrangaistuksen. "

Tuohon ei tarvita EN:a, vaan samoin voi tehdä YK:n Peruskirjan ja Yleismaailmal-lisen ihmisoikeuksien julistuksen perusteella, kuten ainakin Ranska tekeekin. Venäjä on vetäytynyt EN:n ja EIT:n toiminnasta ja venäläiaet organisaatiot, mm. "Putin-nuoret" ovat ilmoittaneet, aiheellisesti, pitävänsä varsinkin suomalaista "norsunraatotuomari" Päivi Hirve(l)ää natsina.

Tuota "kuviota" perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja rallattelee.Ei ole ihme, että tanneristifasistinen SDP on hurjassa laskuputkessa,kun ihmisten tieteellinen sivis- tyneisyys kuitenkin hiljalleen kohoaa,ja noita kieliäkin laajsti osataan,netistä näkee asiat myös oikein, kun vain katsoo oikeista paikoista.