"Superaivopää":  ViestiLähetetty: To Marras 11, 2010

Kännikala112 kirjoitti:
Arkkis kirjoitti:
Arkkis kirjoitti:
"Arkkis": En minä jaksa lukea sellaisia umpiasiantunte-mattomia paapatuksia, joissa mm. säännönmukaisesti "ranta" on "ruotsin strand",vaikka se on todellisuudessa liet-tuan "krantas", eikä tuo edellinen edes sovi lainautumiskaavaan, "valta" on "ruotsin väkivalta våld", vaikka se on baltin sanasta "valdyti (valdo, valde)" = vallita, hallita, subst. "valdzia","hallita" on muka "ruotsin hålla", vaikka näin ei ole asian laita, vaikka "hallita" tulee mutkien kautta baltin sanasta "šaldyti (šaldo, šaldė)", joka tarkoittaa jää(h)dyttämistä (saaliin, "sadon" säilömistä jääkuoppaan, "šaltų kapas"),

"haltia" ja "haltija" (ja tietysti muka "kermaanista"), vaikka se on todellisuudessa TARHAKÄÄRME, liett. "žaltis","pyhä" maan viljelykelpoisuuden indikattori-eläin, joka yritettiin Baltiassa pitää millä vippaskonstilla hyvänsä nurkissa, kun uskottiin "satoisuu-den seuraavan tarhakäärmeen läsnäolosta" eikä päin vastoin... jne. jne.

"Jaska": Oikeasti: uskotko muka,että hallita-sana voisi tulla ’jäähdyttämistä’ merkitse- västä balttisanasta,vaikkei mitään tämänkaltaista merkitystä tavata suomesta? Sinun selityksesi enimmältään eivät vain kestä vallitsevien näkemysten rinnalla.

"Arkkis": Tuo on subjektiivisesti suunnattoman paljon to- dennäköisempää, kuin että "hamsteri", joka tunnetusti kasaa varastoja,kuten vesimyyrä ja metsähiirikin,jotka sit- ten talvella mielellään vähän voivat jäätyäkin, etteivät mätäne, olisi nimeltään "jää(h)-dyttelijä", "pakastelija"] = "šalčias" ("jää(h)dyttelevä" on "šalčiąs").

Juuri tällä jälkimmäisellä tavalla kuitenkin
objektiivisesti on asian laita!  :D

Verbi on "šalsti (šalčia, šaltė)" = jää(h)dytellä, jota ei aivan tavallisista sanakirjoista löydy (koska se on kor- vattu toisella verbillä "šaluoti"= pakastaa),mutta netistä kyllä löytyy, ja joka tulee tavalliseen (ikivanhaan) tapaan verbistä "šalti (šąla, šalo)" = jäätyä, kylmetä

http://fotokudra.lt/aut_dienorasciai.ph ... 75&d=12247

" Karštis svaigina, kai visą dieną šalsti."
" Kuumuus huumaa, pitkin päivää pitää jäähdytellä"

http://litovru.ru/index.php?a=list&d=1& ... C5%A0&w2=A

"41. šalti (šąla, -o) мёрзнуть = palella, jäätyä, зябнуть = palella, paleltua, замер- зать = mennä jäähän, jäätyä, jähmettyä kylmästä; морозить = pakastaa, kylmetä, pitää pakkasta
42. šaltinis = источник = lähde; родник = suku(perä); ключ = avain (kuv.)
49. šaltumas = холод; холодность = kylmä ilma, kylmyys
51. "šaltėti (šaltėja, šaltėjo)" = холодеть = kylmetä, холодать = pakastaa, холоднеть = jäähtyä, viiletä
52. "šaluoti (šaluoja, šalavo)" = морозить, подмораживать = jäädyttää (tekn.) = pakastaa
57. šalčias = хомяк = hamsteri "

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

" šal̃čiai (2) dsk. sk. šal̃tis = kylmyys, viileys, frig.;

šalčias (2) sk. žiurkė́nas = hamsteri "

On myös joki nimeltä "Šalčia" ("Jäähtyjoki") ja kaupunki "Šalčininkai" = "Jää(h)dyttelijät", "Pakastelijat"

http://lt.wikipedia.org/wiki/%C5%A0al%C4%8Dia
http://lt.wikipedia.org/wiki/%C5%A0al%C4%8Dininkai

Sitä vastoin tuo teoria "haltia" ja "haltija" = TARHAKÄÄRME, liett. "žaltis", "pyhä" maan viljelykelpoisuuden indikattorieläin," ei pidä paikkaansa:

Tuo sana on ensinnäkin "žaltỹs", "žalčiai", se on latviaksi "zalktis"

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

žaltỹs (3) (~čio) , zalktis = tarhakäärme

vandeninis žaltys zool. - ūdenszalktis = vesitarhakäärme, rantakäärme

tai žaltys! - nelietis tāds! = roisto! "

Se on kantabaltiksi osapuilleen "*žalktỹs", ja siitä lainautuisi suomeen "**halhia" tai "**halkia".

"Haltia" merkitsee sekin jonkin hallussa pitäjää, mahdollisesti jonkilaisessa "mystisessä kylmäkuopassa"... :|

Mahdollisesti tuo nimen yhdenkaltaisuus on ollut omiaan nostamaan tarhakäärmeen "pyhän eläimen" asemaan.



Ja mitä tulee Suomen "Kylmän/Kuoleman/Hamsterin/(Haltian)odotusjärveen", niin juuri tämä sekoittaminen "Tarhakäärmeenodotukseen" (joka siinä tapauksessa ei edes taipuisi oikein), on aiheuttanut sen, että liettuan sanakirjoissa ja Wikipediassa tuo sanan alussa on virheellinen Ž oikean Ṥ:n asemasta!

Eli hakekaahan Ž -alkuisena noiden -alkuisten alusta sopivaa pätkää google*:n kanssa, niin lähtee Lydija-tyttö kirjoittamaamaan!


Arkkis kirjoitti:

Perskeletto! Ei se käykään noin! Se ei ole noissa sana- kirjoissa alkuperäisellä vaan "hienostetulla" nimellä, jossa se merkitsee sellaista siansaksaa kuin "tarhakäärmeenodotusta"!

TÄÄLLÄ TIETEELLISESSÄ JUTUSSA se on oikein!!!

http://vddb.library.lt/fedora/get/LT-eL ... 5.0.02.ETD

Nyt se kieli sitten selvisi.


On se vaan niin, etteivät ammatti- eivätkä harrastajatut- kijat osaa merkkijonohaulla NOILLAKAAN OHJEILLA jotka annoin vieraskielisestä tieteellisestä artikkelista etsiä oikeaa kohtaa esille...eli tätä (ei olisi ihan näinkään paljon tarvinnut lainata...):

" 1. Lapai su plokščiu lapalakščiu, kurio viršutinė apatinė pusės vienodos – apskriti (drebulė – Populus tremula), elipsiški (bruknė – Vaccinium vitis – idaea L.), pailgi (būdmainių rūgtis – Persicaria amphibia L.), lancetiški (siauralapis gyslotis – Plantago lanceolato), atvirkščiai lancetiški (paprastasis šalčialunkis – Daphe mezereum L.),rombiški (juodoji tuopa – Populus nigra L.),deltiški,kai kurie beržo (Betula) lapai; "

Kirjaimellisesti tämä (paprastasis = tavallinen)

"šalčialunkis" on "*jäähtyodotus"
 

[HM: Sitäkin, mutta se on kuitenkin "myyränkuori"]

(Voi olla myäs "jäähtykuori", vaikka kuori, niini on "lunkas" eikä "*lunkis", sillä yhdyssanassa maskuliinin päärte on yleensä -is, eli vartalo pehmeä, vaikka se perussanassa olisi -(i)as tai -(i)us.)

asianomaisen verbin peesensmuodosta:

Daphe mezereum

http://kasvio.avoin.jyu.fi/laji.php?id=120&kuva=1473

Kuva

Kolme marjaa saattaa tappaa.

Kuva

Useissa sanakirjoissa ja Wikissä virheellisesti "žalčialunkis" (kun on arkailtu sanoa rumaa sanaa siten kuin se on!  :|:shock::o )

http://lt.wikipedia.org/wiki/Paprastasi ... 8Dialunkis


Lithuanian: žalčiãlunkis = näsiä (Daphne mezereum)

http://www.nwv-luedenscheid.de/veroeff/ ... elbast.jpg
http://www.natur-server.com/Bilder/GJ/0 ... elbast.jpg

Etymology: usw., s.s.v. plėštalùngis = kramppi (Wb. 619), žaltỹs = tarhakäärme.

Tämä ”tarhakäärmekramppi”, joka tarkoittaa myös ”kellarinhalssia/kylmävaraston luukkua”, on äänteellinen virhetulkinta sanasta, jota nykyään käytetäänkin, eli

šalčiãlunkis = ”kylmä(n/ksi)kouristus”, ”hamsterinkou-ristus”, sana tarkoittaa kyllä myös ”kylmävarastonluuk- kua”/ ”kellarinhalssia”,jota sanakirjantekijät ihmettelevät, että mistä moinen voi johtua...

(Nykyaikainen maakellari ei ole kylmä/jääkellari, jollaisia ennen oli (kaikki lumet eivät tänä kesänä ehtineet sulaa Tampereenkaan läjityspaikoilla), vaan perunakuoppa on viileävarasto, jos perunat säilyvät riittävän lämpiminä talvella, eivät riittävän kylminä.

Puolaksi ja valkovenäjäksi näsiä on ”susi(en)kuori”, wilcze łyko, volč´je lyko, ja preussiksi se on ”koirankuori” (”koirienkuori”), ”skannulunks”.

Saksaksi se on ”Seidelbast” = ”(olut)sarkkakuori”, ”haa- rikkakuori”, jossa ei ole eri-tyisempää järkeä (ellei näsiä sitten ole hyvin pieninä pitoisuuksia ollut minkään voima- juomien raaka-ainetta...) ”Seidel” saattaa olla tässä yhteydessä lainautunut, jostakin sinnepäin olevasta baltti- tai SU-sanasta: liiviksi ”susienkuori” olisi ”suidenkoor' (susi = su'iz), joka on ainakin sinne päin.

Kaikkein luultavimmin ”Seidel” on kuitenkin saksankilen sisäinen erehdys: ”oikea sana olisi ”Zeidel(olut)”, eli ”mehiläisolut”, ja tuote/tyyppinimi ”Bass” viittaa luonnonmehiläishoitajien NIINIKÖYSITIKKAISIIN:

”http://www.bienen-erich.de/Seite4%20Mythologie.htm

Joten sillä ei olisi yhtään mitään tekemistä näsiän, eikä näsiällä bassioluen (hunajaoluen) kanssa. Tikkaat olivat lehmus-tai hamppuköyttä.

Näsiästä ei saa mitään erityisen lujaa eikä mekaanisesti hyvää niintä, vaikka erittäin sitkeä kuori onkin varmaan vielä sentikin paksuisessa oksassa lujin osa, sillä puuaines on erittäin pehmeää. Punonta-aineeksi kelpaavia piiskoja siitä kyllä saa, kun taivutte-lee tai hakkaa puuaineksen entistä pehmeämmäksi kuorta rikkomatta. Mutta piiskat ovat lyhyitä pajuun verrattuna,vuosikasvu hyvällä paikalla ehkä 30-40 cm, mutta pal-jon pienemmälläkin vuosikasvulla se pärjää. Vuosikasvun rajasta se usein myös haa-roo. Kuori on sisältä vihreää ja yhteyttää kuten pajuillakin,vaikka ei olisi lehtiäkään, jo- ten kasvi rupeaa joidenkin pajujen tapaan heti ”kasvaman” (ja kohta kukkimaan) kun varsi sulaa, vaikka juuret ovat umpijäässä. Sen kasvukausi on pitkä, jolla se pärjää aluskavina lehtipuiden kesällä pahastikin pimittämässä paikassa, jos maa on hyvää.

Viroksi kasvi on ”näsiniin, -e”.

Näsija” tarkoittaa ”jyrsijää”,”näsima, näsib” = ”jyrsiä”,joka taipuu siten, että ”näsi-” ei ole sen alkuperäinen omaperäinen tai balttilainen muoto (sen sijaan ”näsiä” saat- taa kyllä olla kaikkea tuota). Asioiden meneminen virossa ”nässu” tarkoittaa niiden menemistä myttyyn.

"Näsiä” on periaatteessa saattanut olla hamsterin ("hamsterinkuori) vanha nimi (sillä ”hamsteri” on "uutta" kuuria,”*kampsteris”= ”kasailevainen”, mutta kermaanin kaut-ta, josta alku-k- > h-), se olisi vähän kuin ”nyysijä” (t.”niisijä = näpistelijä/ nypistelijä /nipistelijä) vrt. soopeli = nokia, monni = säkiä jne.

Yksi mahdollisuus on,että kylmävarastokuopat (šaltų kãpai = ”haltukuopat”) peitettiin näsiän nii- nestä valmistetuilla ”susimatoilla”, jolloin kokeneet su-det, ketut, koirat ja karhut pitivät niitä ”myrkytet-tyinä”, koska tuolla samalla aineella metsästettiin näitä samoja elukoita!  :mrgreen:

Joka tapauksessa näsiää on massiivisesti viljelty esimerkiksi Tampereen ympäristös-sä, sillä se rönsii joka paikassa, vaikka vaatiikin kasvaakseen mieluiten joskus viljelyksessäkin ollutta voimakasta maata.

Kerrankin ”Måseskin” sattaa olla oikeilla jäljillä:

post984488.html#p984488
post808817.html#p808817
post1084968.html#p1084968

(Ruotsalainen sana on "tibast", jossa bast on niini, ja "ti-" on ilmeisesti alun perin "tiv-" (Taalainmaa) , mitä lieneekin tarkoittanut, "varkaanniintä"?

Mitä tulee tuohon mahdolliseen ”voimajuomapuoleen”, niin minä olen joskus ennen jostakin keväthangilta hampaillani katkaissuut muutaman kukkivan näsiänoksan ano-pille maljakkoon,eikä se mitään äkkisekoamista ole aiheuttanut, mutta ei myrkynmaku kyllä ihan vahällä suusta häviä, vaikka kuinka kurlaisi ja syljeskelisi...


Taitaa olla niin, ettei kuuritaustaa voida Näsijärvenkään nimen kohdalla sittenkään välttää.

Sekä kasvi että nimi ovat ilmeisesti tulleet Suomeen Viron suunnalla.

Ja siellä tuo verbi "näsima" = jyrsiä,joka aivan erityisesti tarkoittaa kuoren kaluamista puusta, näyttäisi tulevan kahdesta vaihtoehtoisesta kuurilaisesta sanasta,j otka voidaan tällaisessa tapauksessa vaikka yhdistää, nimittäin

1. "*Nāsis" (josta suomeen tulisi *nä(ä)si, *nä(ä)den), joka merkitsee nenää sekä varsinkin näätämäisen tai jyrsijämäisen eläinen koko kuonoa ja kitaa, tai sitten

2. "*Nādzis", joka tarkoittaa erityisesti eläimen kynttä, sekä linnun nokkaa. Siitä tulisi säännönmukaisesti (ja ilman viron välittystä) suomeen "*Nä(ä)tsi, *näätsen".

preussi:

http://donelaitis.vdu.lt/prussian/Lie.pdf

NAG Ē [Nage E 145] koja = jalka
NAGĒPIRSTIS [Nagepristis E 149] kojos pirštas = varpaankynsi
NĀGNAN  [Nognan E 498] oda (iðdirbta) = (työstetty) nahka
NAGS.1  [nagis E 37 + nagutis E 117, nagos VM MK] kanopa, (paukðèio nagas) = kynsi (el.)
NAGS.2  [Nagis E 371] titnagas =
NĀGS aj  [Nognan E 498 VM] nuogas = alaston, paljas(nahkainen)
NAGÛTIS  [Nagotis E 349] katiliukas su kojomis = jalallinen kattila
NAGUTTIS  [Nagutis E 117] nagas (piršto) = (sormen) kynsi

http://www.indo-european.nl/cgi-bin/sta ... &basename=\data\ie\fraenkel

Lithuanian: nãgas = kynsi

Etymology: '(Finger-, Zehen)nagel, Klaue, Kralle',
Pl. nagaĩ 'Finger, Hand' = sormet, käsi,
Demin. nagùtis, nagà 'Huf' = kavio,
nãgutė 'Nagelgeschwür, Fingerwurm' = paise, känsä, liikavarvas,
nagúotas 'mit Nägeln, Hufen, Klauen versehen' = kynnellinen, kaviollinen, und
nagìngas, nag(n)ùs 'fix = kiinteä, sehnell = nopea, gewandt = ketterä, näppärä, geschickt = taitava, kunnollinen, anstellig = em.',
naguõtis 'Gewebe, das über 8Weberketten gewebt wird' = yli 8-niitinen kudos
nagúoti 'irgendeine feine Arbeit tun, etw. anfassen' = tehdä hienoa työtä, ”saada langanpäästä kiinni”,
naginti 'mit den Nägelnkratzen, Klauen, Kleinigkeiten vorhaben = näperrellä pikkuseikkojen kanssa, trödeln = kuhnailla' (Nesselmann 413, Kurschat []),
naguõčiai 'Huftiere' = kavioeläimet,
nãginė 'absatzloser pantoffelartiger Bauernschuh aus dickem Stoff oder aus Leder' = koroton tohvelimainen jalkine, tallukka,
į'nagis 'Gegenstand, den man in der Hand hält, um damit dreinzuschlagen, besonders Peitsche, Gerät, Werkzeug, Instrument' = käsisaseena pidetty kapple, ”kättä pidempi”,
į'naginiñkas gramm. Neol. für 'Instrumental' = instrumentaali (kieliopissa);
panagễ 'Partie unter dem (Finger-, Zehen)nagel' = kynnenalus,Pl. pãnagės 'Nagel-gesehwür, Fingerwurm' = känsä, ajos, paise, auch 'Folterwerkzeug, eiserne Nägel oder hölzerne Keile, die unter die Fingernägel eingetrieben wurden', Demin. panagùtė auch in der Bed. 'kleinste Kleinigkeit' = mitätön asia (”kynnenalus”),
panaginė´ti 'ein wenig mit den Fingern kratzen' und = panagrinė´ti 'eine Zeitlang sorgfältig genau untersu- chen = tarkoin ja kauan etsiä, erforschen = tutkia, analysieren = analysoida';

cf. Simplex nagrinė´ti 'sorgfältig mit den Fingern absuchen = etsiä sormin, auslesen = lukea ”sormen kanssa”, sorgfältig, genau durchsuchen = etsiä jkn. paikka läpikotai- sin, untersuchen, erforschen = tutkia, analysieren = analysoida', intr. 'mit gesenktem Kopfe, in grüblerisches Nachdenken versunken herumgehen' = kulkea (turhiin?) mietteisiin uppoutuneena,

(Näissä sanoissa esiintyy kuurin sana ”*nāg(e)r-”, joka tarkoittaa ”kynnen kaltainen”, mitätätön, josta voi tulla suomen ”nakertaa”, = vähä vähältä jyrsiä ym.

Jos kantabaltissa on sopiva -g-, voi olla ollut myös lat- vian rinnakaismuoto ”*nābis” = sormenpää, josta sm. ”näppi” ja vastvalla tavalla ”*nab(e)r-”, josta ”napero”, ”näpertää” )

panagùs, -ìngas 'handlich = kätevä, fingerfertig = näp- pärä', kompar.Adv.panagiaũ 'eingehender, gründlicher',
peȓnagė,-is 'Bestechungsgeld, Schmiergeld, Beste-hungsgesehenk',eig. 'was einem durch die Finger (nagaĩ) gesteckt wird'.Dann heisst peȓnagis auch 'Hochzeitsgabe'. Danach wird zu viẽšės 'Besuch, Aufenthalt als Gast',etc. (s.s.v.viẽšės) das Komposi- tum viešnãgė 'Bewirtung, Bewir-tungsschmaus' davon viešnagė´ti 'zu Gaste sein' gebildet.

Über posnagà, posnãgas 'Huf' und über skarnãgai 'die beiden Hinterfusskrallen eines Rehes oder einer Ziege' s.s.v.v.

Lett. nagas 'beide Hände, Hände und Füsse', verächtlich 'Finger',
nags 'Nagel',
naguot 'rasch gehen, eilen', -ties 'sich bemühen, ringen, eilig arbeiten, in der Arbeit wett eifern',
naĝi (Adv.) 'energisch, mutig, hurtig',
naĝi 'Fingerhandschuhe mit abgeschnittenen Fingerspitzen',
nadzīgs (kur.), naĝīgs 'handfest, gewandt, fleissig, energisch,flink,hurtig,die Arbeit frisch,kräftig angreifend',
nagainis 'handfester, kräftiger, gewandter Mensch, Dieb, Fingerhandschuh, Huftier',
nagains 'mit Nägeln, Klauen versehen, hornartig' und =nadzīgs;
nagacis 'Unartiger, Unbändiger',
ausserdem nebst nagacs 'Augenkrankheit, Augenfell'
(zu dieser Bed. cf. synon. poln. nogiec', nokiec', s.u.,
sowie lett. nagata 'Augenfell, Star'),
nadzene, naĝene 'Mütze mit einem Schirm, knapper Schuh, Handschuh',
nogaža 'mit Klauen, Nägeln versehene Person, Klauenträger(in), Trödlerin), Jux, Tand, Wertloses',
nagažāt, -uōt 'mit den Nägeln töten',-ties 'trödeln, ohne Erfolg und Eifer arbeiten',
nagāt 'mit den Fingern mischen, mengen, mit den Krallen kratzen', -ties '(herum-) wühlen'.

Preuss. nage Voc. 145 'Fuss', nagepirstis (überl. nagepristis) Voc. 149 'Zehe' (2. Tl. preuss. pirsten Voc. 115 'Finger', s.s.v. piȓštas ),
nagutis Voc. 117 'Nagel',
nagotis Voc. 349 'eherner Topf, eig. 'Topf mit Füssen versehen' (cf. o. lit. nagúotas, zur Bildung lit. naguõtis und s. Trautmann Sprachd. 381, Endzelin SV 213),
nagis Voc. 371 'Feuerstein' (cf. lit. tìtnagas dass.).

Abg. etc. noga 'Fuss, Bein',
abg. nogút' 'Nagel, Kralle, Klaue',
russ. nogot' dass.,
poln. nogiec',nokiec' 'Augenkrankheit des Rindviehs,Pferdes,Nickhaut, Taugenichts, Schurke';
paznogiec', paznokiec' 'Nagel am Finger und an der Zehe',
ksl. paznogút', paznegút' 'Klaue, Kralle, Huf' etc. (über das Vorderglied s.s.v. posnagà usw.; vgl. auch Meillet Et.288, Trautmann Wb.192, Vasmer Wb. 2, 224 ff).
Über poln. (paz)nokiec' neben paznogiec' etc.s.Otrębski ŽW 324,der Beeinflussung durch łokiec' 'Ellbogen', kikiec' 'Daumen' annimnit.

KZ 63, 193, ZslPh. 20, 61 ff. habe ich gezeigt, dass lit. nãgutė, nagùtis, ksl. nogút' etc. auf einem alten konsonantischen Stamm beruhen.

Verwandte der anderen idg. Sprachen sind ai. nakhá- 'Nagel, Kralle',
griech. ōnux (Gen. ōnucoj) dass.,
lat. unguis,
air. ingen 'Nagel',
ahd. nagal etc.

Lithuanian: nas(t)raĩ, mon. = turpa, kita, suu, syvyys, juopa

Etymology: 'Rachen = nielu, kita, Schlund = nielu, kita, kurkku, syvyys, juopa, Maul = suu, kita turpa' (über die Verteilung von nasraĩ und nastraĩ s. Skardžius ŽD 2991;
die letztgenannte Form ist auf das Süd- und Ostlit. beschränkt; vgl. auch Verf. KZ 69, 825 ff. über die dialektische Verbreitung des Einschubs von t zwischen Sibilant und r im Lit.);
apìnas(t)ris 'Kopfstück am Pferdezaum = hevosen suitset, Maulkorb = torpakori, kuonokoppa'
(die Form mit tr findet sich in den ostlit. Subačius und Kupiškis, s. Skardžius a.a.O.).

Von nasraĩ ist abgeleitet nasrióti 'gröhlen = kirkua, hoi- lottaa, johlen = huudella, luikata,spektakehl = (suullinen) esitys mus. ym.'.

Lit. nas(t)raĩ wird zusammengestellt mit abg., aruss. nozdri 'Nasen(loch) = nenänsierain, Nüster = sierain',
russ. nozdrja dass. = em. usw.

Verw. anderer idg. Sprachen sind mnd. noster (aus *nustri-) 'Nüster' = sierain,
afries. nost 'Trog'= ruuhi (koveretu), mndl. noest 'Eimer' = ämpäri (koverrettu?),
ae. naester 'Becher = pikari, Napf' = malja, kuppi, kippo, nappo
ahd. nuosc 'Rinne = kuori, kaarna, Rohre = putki, Trog' = ruuhi, die sämtlich Ableitugen. des idg. Wz.-Nomens *nās- 'Nase' = nenä (s.s.v. nósis),
bzw. eines daneben liegenden *n(e)us-
(cf. ae. nosu, ne. nose 'Nase' = nenä
neben ae. nóse 'Vorgebirge' = vuorinen niemi,
ndl. neus 'Nase' = nenä,
norw. nūs 'Geruch = haju, käry, Witterung = vainu',
russ. njuchat' 'riechen = haistaa, schnüffeln = nuuskia' usw.) sind.

Über slav. nozdri in formantischer Beziehung vgl. besonders noch Brugmann IF. 18, 436 ff., Mikkola BB 22, 243, H. Petersson Vgl Sl Wortst. 51.

Lithuanian: nósis = nenä

Etymology: (Gen. sg. -ies) 'Nase' = nenä',
nósingas 'grossnasig' = isonenäinen,
nósinis 'Nasen-' = nenä-
dazu nósinė 'Taschen-, Schnupftuch' = nenäliina,
nóisrakas 'kopfhängerisch' = masentava , eig. 'mit der Nase (die Erde) stechend = masentunut'
(2. El. ràkti (rãka, rãkė) 'stochern = kohentaa tulta, kaa- pia hampaitaan, aufstecken = ripustaa ylös, saada huo. maamaan jtkn, ausgraben = kaivella, raapia').

Lett. nāss, nāse 'Nasenloch, Nüster' = sierain,
gew. Plur. nāsis = kur. em. nenä,
jotv. nose, preuss. (skalv.) nozy 'Nase' = em., Voc. 85,
ponasse 'Oberlippe' = ylähuuli (nenänalus) (eig.'was unter der Nase ist') Voc. 90.

Russ.-ksl. nosú, russ. nos 'Nase = nenä, Schnabel der Vögel = linnunnokka, Vorderteil des Schiffes = keula, Landspitze = niemennenä' etc.

Ai. nā'sā (Du.) 'Nase' = nenä (= sieraimet, duaali),
av. apers. nāh- dass.= em.,
lat. nāris, meist Pl. nārēs 'Nasenloch, Nase' = nenä, sieraimet, nāsum, nāsus (handschriftlich und inschrift- lich auch mit ss) 'Nase = nenä, Rümpfer = nyrpistää, Spötterei = iva, Schnauze eines Bechers = pikarin suu'
(das s ist aus ss, das eine expressive Verschärfung darstellt, entstanden),
aschwed. norw. nós 'Schnauze' = (pikarin, pullon) suu,
ahd. nasa 'Nase' = nenä, usw., auch in der Bed. 'Landspitze' = niemennenä,
vgl. aisl. nes 'Vorgebirge = vuoiriniemi, Landzunge = maakieleke' usw.

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

nose

O.E. nosu, from P.Gmc. *nusus (cf. O.N. nös, O.Fris. nose, Du. neus, O.H.G. nasa, Ger. nase),

from PIE *nas-

(cf. Skt. nasa, O.Pers. naham, O.C.S. nasu, Lith. nosis, L. nasus "nose").

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix: ... ots#.C7.B5

*(h)néhs, nā́s = nose

Lat. nāsus, Skr. नासा (nā́sā), OCS носъ (nos'), Russ. нос (nos), Lith. nosis, Ltv. nāss, Eng. nosu/nose, Av. nah, Gm.nasa/Nase,Kamviri nâsuṛ,Old Prussian nazy, Pers. nāham/, ON nös

Tämä nahan puhdistaminen kalvoista saattaa kuulua joukkoon:

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... e_id=76522

Kieli: suomi

Sanue: näskätä eine Tierhaut durch schaben bearbeiten

Sanueen sanat (1)

näskätä

Lähteenmukaiset tiedot:

näskät < saame: Aikio, A. 2009 SaLw s. 267
pohjoissaame neaskit
inarinsaame neskiđ
eteläsaame nieskedh
kantasaame neaskē- näskää < saame: UEW 1988 s. 706
pohjoissaame [næsˈket]
näskätä < saame: SSA 2 1995 s. 255
pohjoissaame [næsˈket]
pohjoissaame
Sanue: næsˈket näskätä, kaapia kesi (nahasta), lihata (nahkaa); hinkata
?Sanueen sanat (2)
neaskit, neaskkašit



Arkkis:  Preussi:

žalčialunkis = SKANNULUNKS[Stanulonx E 623]
žalias = ZALLIS aj [saligan E 468], (neprinokæs) JÃLS aj <25> [jāls, jalov] = vihreä,
gelsvai žalias ÔLIWISKAI ZALLIS <27> [olivgrün MK] = kellan- = oliivinvihreä
žaliava JÃLIJA <45> [Jāls drv MK] = raaka-aine
žaliavinis JÃLS aj <25> [jāls, jalov] = raaka-aine-
žalsvas ZALLAWINGIS <27> [Zallis drv Nx] = vihertävä
žaltys ANGZDRIS <40> [Anxdris E 775] = tarhakäärme
SKANÎTUN <139> [Nx] skanuoti, skenuoti, nuskanuoti, nuskaityti skaitliu
SKANNULUNKS <32> [Stanulonx E 623] žalčialunkis = koiran(pennun)kuori
SKANS <42> [Stanulonx E 623 VM] šuniukas

http://www.suduva.com/virdainas/

skanas puppy = (erityisesti kissa tai koiran) pentu
skanīt = to taste well (Inf)
skanulunkas = (”pennunkuori, näsiä) = bast = niinimatto, niiniköysi, bass = niini, (myös: meriahven, olut(tyyppi), -merkki.
(Tässä on karmea erehdys, kun ”pennut ovat makeita”, että ”näsiä olisi herkullista”...)
skanūstas tasty = maukas
zalgan = stalk = vana, salko, jalka (tekn.)
zalijan = green
zaltīs = green snake (tropidonotus natrix), vihreä käärme, itse asiassa tarhakäärme tuokin
angis = viper snake (vipera berus) = kyy
anglis = coal = hiili
angur'as = eel (anguilla anguilla) = ankerias < kuurin ”kyymäinen” tai ”naumainen” (”kuivalta maalta” ne kuurilaisetkin alun perin olivat tulleet...)
angus = miserly = saita, pihi
anka = loop = silmukka, snare = naru
ankstas = narrow = kapea, ahdas
ankstai = early = aikaisin
ankstaina morning = aamu
anksteinai (in the) morning, early = aikaisin
ankstiras = grass snake (natrix natrix) = rantakäärme

Kreikkalaisessa mytogiassa Daphne merkitsee ”kaunista mutta tappavaa metsästäjätyttöä”:

http://en.wikipedia.org/wiki/Daphne

”Daphne is a mortal girl fond of hunting and determined to remain a virgin”

Lithuanian: plėštalùngis = kramppi, (...näsiä, kylmävarastonluukku...)

Etymology: plãštalungis 'Krampf' = kramppi, plėštalùnkis, plãštalunkis dass. und 'gemeiner Seidelbast' = näsiä, 'Kellerhals' = kellarineteinen.

Der 1. Tl. der Wörter gehört zu plė'šti 'reissen = repiä, zerren = kiskoa, raastaa, zupfen = nyppiä',
plúoš(t)as 'Bastfasern von Flachs oder Hanf' = pellava- tai hamppukuitu
(s.s.v. plė'šti, plúokštas).

Vgl. betreffs der Bed. 'Krampf' von plėstalùngis, plãštalungis russ. sudoroga 'Krampf' = kramppi
russ. dergat´ 'zupfen, zerren, reissen' (s.s.v. dìrginti),
griech. spasjmòj 'Ziehen = (suonen)veto, Verzerrung = vääntely, vääristely, Zuckung = (miekan ym. esiin) veto, ”refleksi”, Spannung = jännittäminen, Krampf = kramppi' = spasmi :
spān 'ziehen, zerren, reiben, rupfen'.

Das 2. Gl. von plėštalùnkis, plãštalunkis ist lùnkas 'Linden-, Weidenbast' (s.s.v.).

Die Formen plėštalùngis, plãštalungis sind durch Angleichung an Substantiva mit dem von Skardžius ŽD 106 erläuterten Suffix -ungis zustande gekommen.

Auch neben mėšlunkis 'Krampf' = kramppi (Szyrwid Dict. s.v. kurcz) existiert gleich bedeutendes mėšlùngis, daneben noch, ebenfalls durch suffixale Umdeutung mėšliūgas (s.s.v. mėšlùngis).

Wie a.a.O. von mir gezeigt, hängen mėšlùngis usw. mit der Wz. *mēt-, *mat- (aus *mot-) 'knüpfen, verknoten, flechten' zusammen.

Wie plėštalùnkis, plãštalunkis die Bed. 'gemeiner Seidelbast, Kellerhals' und 'Krampf' vereinen,
so heisst mėšlùngis ausser 'Krampf' auch 'Wolfsbast'.

Da lit. lùnkas 'Linden-, Weidenbast' mit leñkti 'biegen, beugen, krümmen' zusammenhängt
(cf. auch luñkanas = lankstùs 'biegsam' = taipuisa),
so ist die Bed. 'Krampf' von plėštalùnkis, mėšlunkis usw. sehr leicht verständlich.

Lit. mėšlùngis, -lùnkis gehen auf ein Subst. *mėslas 'Verknotung, Verknüpfung' = solmu, zurück.

Das šl statt zu erwartenden sl von mėšlùnkis, mėšlùngis erklärt sich aus dem Einfluss von plė'šti, plúoš(t)as, plėštalùnkis,-lùngis, plãštalunkis, -lungis.

Die Gdf. von mėšlunkis ist daher *mėšl(a)-lunkis.

Für 'Wolfsbast' finden sich noch žalčiãlunkis, žalčiãlankis, eig. 'Natterbast' (cf. žaltỹs 'Natter');
vgl. dtsch. Wolfsbast, russ. volč´je lyko usw.

Lithuanian: žaltỹs = tarhakäärme

Etymology: (Akk. žáltį und žãltį) 'Schlange = käärme, Natter = tarhakäärme'
žáltiškas 'zur Schlange gehörig, die Schlange betreffend' = käärmeen-, žaltìnis dass. = em.,
žalktỹs 'Schlange' neben žãlktis (s. Būga LKŽ s.v. ãlksnis = leppä, Izv. 17, 1, 49 = Raštai 1, 383),
mit -yčia (zum Suffix s. Skardžius ŽD 357)
žalktýčia (in Dùsetos) 'Tochter des sagenhaften žãlktis'
(vgl. aksl. telica 'Kälbchen' zu tel'c' 'Kalb');
dazu žalčiãlunkis, -lankis 'Seidelbast = näsiä, (eig. Natterbast = ”tarhakäärmekuori”...)'; daneben želektỹs.

Lett. zalītis neben zalīktis 'Ringel-, Hausnatter = koti- tarhakäärme, Schlange (überhaupt) = käärme, Molch = salamanteri',
zalsis (analogisch nach Gen. sg. zalša mit š aus *tj),
zalksnis dass., zalši, zalšes 'Kellerhals = kellarinhalssi, Seidelbast = näsiä, Daphne mezereum'.

Über das k der balt. Wörter besteht Uneinigkeit (-k-:n alkuperästä on eri näkemyksiä).

Nach Fortunatov BB 3, 56, Johansson PBB 15, 233, Petersen IF 54, 276f. sind die Formen ohne k- durch Schwund aus žalktỹs entstanden.

Būga a.a.O. halt beide Formen, wie auch lit. smiltìs, lett. smīlts 'Sand' neben smilīkts (s. dazu s.v. smiltìs) für gleichaltrig.

Speziell bei žalktỹs, želektỹs kann k nicht anorganisch sein; vgl. phryg. zélkia. lacana. Frúgej Hesych, slav. zlakú (s.v. žélti).

Lit. žaltỹs usw. gehören zur Familie von žãlias 1., žélti

Sana, joka luultavimmin ”sekoittaa” tarhakäärmeen latvialaisessa nimessä, on tämä (Fraenkel):

Lithuanian: žalgà = salko, vana, tanko, riuku, jalka (tekn.)

Etymology: (Akk. žaĨgą) 'Stange = tanko, seiväs, salko, kanki, vana, Latte = riuku', žaĨgas dass., žem. noch žalgà als 'Ballast = painolasti, Unbequemlichkeit = epämukavuus, Ungelegenheit = epäsopivuus',
žalgùs 'unbequem = epämukava, ungelegen = epäsopiva,ungünstig  = epäedullinen; ausgebreitet = uloskasvanut jstkn, gross = suuri',

Adv. žaĨgiai 'kunterbunt' = sikinsokin.

Aus dem Lit. stammt wohl lett. žalga 'eine (lange) Rute, Angelrute = onkivapa; langes Frauenzimmer = pitkä laiha nainen, huitula'.

Nicht aus dem Lit. stammt - trotz Thomsen Ber. 226. 246 - FINN. salko 'Stange, Staken'.

Lit. žalgà ist urverw. mit

got. galga 'Pfahl = paalu, Kreuz = risti',
anord. galge 'Galgen = hirsipuu, Kreuz = risti', gėlgja 'Stange, Balken = palkki, Stock = keppi, Schwert = miekka',
as. ahd. galgo 'Galgen' = hirsipuu.

Englannin etymologinen antaa lisätietoa.:

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

gallows = hirsipuu

early 13c., pl. of M.E. galwe "gallows," from O.N. galgi, or from O.E. galga (Mercian), gealga (W. Saxon);
all from P.Gmc. *galg- "pole" (cf. O. Fris. galga, M.H.G. galge "gallows, cross"),
perhaps cognate with Lith. zalga "pole, perch," Armenian dzalk "pole."


Originally also used of the cross of the crucifixion. Plural because made of two poles.

Raamatun ”Golgata” on siis ”kantaindoeurooppaa” ja tarkoittaa ”hirsipuulla varustettu”.
Liettuan sana on väärin, kuten tässä lähteessä aina. Voiko tuo olla enää edes sattu-makaan, vai onko tarkoitus, ettei kukaan vain vahingossakaan eksyisi balttien etymo-logiasivuille... Keino on laajasti käyetty m, hölynpölytieteilijöiden ”lähdeluetteloissa” esimerkiksi ns. ”neurotieteessä”...


Myös englannin sana perch tarkoittaa sekä ”tankoa” että kalaa: kuhaa ja ahventa.

Edelleen on rinnakkainen esimerkki ”riu'un”, ”ulun” ja ”kalan” yhteisestä nimestä, joka voi liittyä (volgansuo-malaista kautta) sekin yhä parveen alkuperältään:

Olettamus, johon nähden edellinen ”sekoittaa”, on, että tarhakäärme oli ”ruohokäär-me” tai ”vihreä käärme” (mitä se useinkaan ei ole, vaan lähinnä musta tai tummanharmaa).

Lithuanian: žolễ = ruoho

Etymology: 'Gras = ruoho, Kraut = kaali, yrtit, Blume = kukat',
Pl. žõlės 'Heilkraut' = lääkekasvit (myös huume"ruohot")
(Szyrwid Dict. s.v.v. trawa; ziel, zióško; słonecznik zielę- sauline žołe),
žolìngas 'kraut-, grasreich, viel Gras erzeugend' = ruohoinen,
žolìnis 'gräsern, von Gras', = ruoho-, ruohosta tehty
žolýnas 'Pflanze, Blume; Grasstaude, Platz voller Grasstauden, Grasfläche', = ruoho(vartinen)
žolìnė 'Kräutertee = yrttitee; Blumenstrauss; Winde (convolvulus) = kierto (kasvi, elämänlanka)'
(vgl. Szyrwid Dict. s.v. gąsienica, convolvulus),
žõlinė, Žolìnė 'Maria Himmelfahrt' = marianheinä
(vgl. poln. Matka Boska Zielna), jòu Žolỹnė kaip atễje,
žolė'tas 'mit Gras, mit Kraut bedeckt, bewachsen' = ruohopeitteinen,
žoliáuti 'Gras, Kraut pflücken, sammeln' = kerätä ruohoa, maustekasveja,
žolinė'ti 'zu medizinischen Zwecken Kräuter sammeln' = kerätä lääkekasveja,
žoliniñkas, -e 'Kräutersammler(in)' = lääkeyrttien kasvattaja/kerääjä.
In Komposita erscheint žol- : kélžolė 'am Wege wach- sendes Kraut' (s.s.v. keleĩnė), miegãžolė 'Vergissmein-nicht' = lemmikki, lt. ”unikukka” (s.s.v. miẽgas, = uni),
pémpžolė 'Kiebitzkraut' = yökönlehti. lt. & sk = ”hyypän-ruoho” (s.v. péltakis = ”pelto-silmä, pelt-akis” tai ”hiiripol- ku, pel-takis = (koriste)tikkaus, edellinen on tietysti oikea, mutta sanakirjat antavat jälkimmäisen),
petrãžolė 'Petersilie' = persilja, ”pietarinruoho” (s.s.v. petrušk, Wb. 583),
séilžolė 'Speichel-, Seifenkraut' = rohtosuopayrtti, ”saippuaruoho”,
srãvažolė 'Schafgarbe' = kärsämö (s.s.v. sravà).

Zur Wz. *g'hel 'grün' = vihreä (zur Parallel. wz. *gu¸hel-  s.s.v.v. gėlễ, gẽltas);
vgl. auch žãlias 1., žė'lti.

Lett. zāle 'Gras, (Un)kraut = (rikka)ruoho',
zālãjs = zālaine 'Ort, wo (üppiges) Gras wächst, Grasfleck', = (rehevä) ruohokenttä
zālīt 'kräftig grünen';
preuss. sālin 'Kraut' = yrtti, ryyti,
soalis 'Kräuticht, Krautwerk' = maustekasvit .

Lithuanian: žãlias = vihreä, raaka (hedelmä,ruoka)

Etymology: 1. 'grün = vihreä, roh = raaka, kypsymätön, työstämätön ungekocht = (kypsäksi)keittämätön' (vgl. Szyrwid Dict. s.v.v. surowy; zielony; grynszpyn- žalas warinis),
Adv. žaliaĩ (Szyrwid Dict. s.v. surowo),
žali in žalli Plaukai  'graue Haare' = harmaat hiukset,
žaliùmas 'Grün(heit), Rohes',
žãliumas 'grüne Pflanze' = vihreys, vehreys und wie
žãlymas  'grüne Farbe = vihreä väri, grünes Garn usw.',
žaliumà 'grünes, unreifes Gemüse und Obst' = raa'at vihannekset ja hedelmät,
žalӲbė 'Grün(heit)=vihreys,vehreys,Rohes= raaka-aine',
žalýbė dass. = em.,
žãliava 'Rohstoff' = raaka-aine,
žãlinti 'grün machen = viherryttää, nicht gar kochen = jättää puolikypsäksi' (vgl. Szyrwid Dict. s. v. zielenię),
žaliúoti 'grün werden = virhertyä, gar werden = jäädä puolikypsäksi' (s. Szyrwid Dict. s. v. zielenię się, Refl.);
žaliuõnis (-) 'grün' = vihreä, žaliuõnys 'Grünes, (grünes) Gemüse' = (raa'at) vihannekset, žãliuonys dass. = em. und wie
žãliaukė (westaukšt.) 'grüner Speichel'.
Vgl. noch žaliūkė 'grüner Wasserfrosch' = vihreä vesisammakko, žaliuõkė dass. = em. (in Rietãvas) und 'Pilz, Bovist' = kuukunanmuna, neben
žaliū'kšnis 'grün, noch nicht reif' (auch žaliuñgis) = epäkypsä, raaka,
žaliūgės (-) 'unreifes Getreide, Korn' = tuleentumaton vilja.
Hierher ausserdem atkalà 'junger Spross, Sprössling, Reis' = vesa(kko),
atãžala (in Dùsetos, s. Būga Raštai 2, 579) neben ãtžela = em.,
žalùmas 'Grün(heit), Rohes' = vihreys
žãlumas 'grüne Pflanze' = vihteät kasvit; grüne Farbe, grünes Garn ”vihreä lanka”= ansa)',
žalesà (-õs) 'früh im Jahr spriessendes Gras; Grün, Gemüse' = versova ruoho,
žalesas 'Grünspan' = kuparioksidi, virheäsälpä, neben
žalasas = em.,
žalėsà 'Wasserpflanze' = vesikasvit,
žalễsai 'Grünes' = vihreät.

Lett. zaļš 'grün = vihreä; frisch = tuore, unfertig, unreif, roh = raaka',
žaļums 'Grünsein, Grünes' = vihreys, vehreys, vehmaus,
zaļuōt 'grünen, kräftig sein = vihertää, olla voimissaan; sich aufrichten, zu Kräften kommen = nousta, päästä voimiinsa: grün färben = värjätä vihreäksi; lustig und in Freuden leben = elää iloisesti (”vihreä leski”); schlemmen = mässätä';
preuss. saligan 'grün' = vihreä.
Lett. zaļš bedeutet noch 'gesund = terve, kräftig = voimakas, stark = vahva; sorglos = suruton, lustig = iloinen',
vgl. s.v. žãlias 2. 'stark, kräftig, hart'.

Aus dem Balt. sind entlehnt estn. haljas 'blank, glänzend grün', haljakas 'hellgrün; grünes Gras, Grün', FINN. haljakka 'blass-, hellgrau, fahl, falb'.


(Tämän lisäksi tästä tulee mm. salava, halava, jalava (= vihreäpuuaines), haalea jne., puhumattakaan noiden alla olevien verbien lukemattomista johdannaista suomessa.)

Weiteres s.s.v.v. žìlas,žélti; hierzu noch die s.v.v. žãlas, žaĨsvas, žaltӲs und (mit o = idg. *ā) žolễ genannten Wörter.

Lithuanian: žãlias = kova, terve, voimakas
Etymology: 2. 'stark = vahva, kräftig = voimakas, hart = kova',

vgl. žãlias vyras, žalià mergà = ”kova mies, tyttö”, eig. 'frisch = terve, grün = vihreä';
žaliū'kas (žem.) 'grün' und 'tüchtig, stark = vahva, kräf- tig, fest = luja' sowie 'starker, kräftiger Mensch'(žem.).

Gehören zu žãlias 1.

Lett. zaĮš in der Bed. 'gesund, kräftig, stark; lustig, sorglos',
zaĮuoksnis 'wer (was) grünend, frisch, vollsaftig, kräftig ist; gesunder, wohlgenährt aussehender Mensch' = terve, hyvin ravittu,
zaĮuoksns, zaluoksnējs 'grünend, frisch, vollsaftig' kukoistava, terve, mehukas.

Tuosta ”kuori-, lanka-, luukku-, odotus-” -puolesta (joka aina tulee kuitekin ”lenkti”-vartalosta, myös odottaminen):

Lithuanian: lùnkas = niini- tai pajupunos, -lanka

Etymology: auch Pl. -ai '(Linden-, Weiden)bast' = lehmuksen niini, pajun vitsas
lett. lūks und
preuss. lunkan Voc. 644 dass.,
preuss. stanulonx Voc. 623 'Kellerhals' = kellarinhalssi = ”herkkuluukku”, das wohl in scanulonx (1. Tl. zu lit. skanùs 'wohlschmeckend' = herkku), die poln. wilcze łyko 'Kellerhals' (Pflanze Daphne mezereum L. = näsiä, liett. šalčiãlunkis = ”kylmänodotus” t. ”hamsterinkuori”, žalčiãlunkis = ”tarhakäärmeenodotus/nahka”), eig. 'Wolfsbast' = sudenniini, vergleichen.
(Kappas vaan, tuo Tampereen kaunis ”kansalliskukka” näyttää olevan puolaksi ”sudenkuori”, mikä tietysti tarkoittaa sudenmyrkkyä.
Latviassa kasvia nimitetään ”tarhakäärmeenpajuksi”, jossa ei ole oikein järkeä, vaan sana on otettu preussista ja sen merkitys on muuttunut.

[Liettualaisen Ukmergėn ("Savutyttö, kummanimi) "puo- lankielinen" nimi Vilkomir,joka on kuitenkin pesunkestä- vää liettuaa sekin (ja puolaksi selittämätön) tarkoittaen "Sudenkuolema, Sudenmyrkky", vilkomir-ė (musmirė = kärpäsmyrkky = kärpässieni). Ukmrgėn nimi on vään- nös omakielisestä nimestä Vilkomirė, jonka merkitys on lakannut, kun susista on opittu pääsemään eroon muin keinoin, eikä nimi myöskää"soi hyvältä" korvassa... ]

LUNKAN n [Lunkan] lunkas, karna = kuori, kaarna, lunkas = niini
LUNKI nom sg f [Lonki E 800] takas = polku, kiertotie
LUNKS m <57> [Lunkis E 199] kampas = kulma

Lit. lùnkas und seine balt. Verwandten hängen zusam- men mit
slav. lyko '(Linden-,Weiden)bast' = lehmus/pajuniini. Der weitere Zushg. der balt.-slav. Bastbezeichnung ist unklar. Uhlenbeck denkt an Verw. mit
ai. lúṇcati 'rauft (aus) = repiä (irti), rupft = kyniä, enthülst = silpiä, kuoria herneitä'.
Jedoch ist auch Anknüpfimg an die Familie von lit. leñkti 'biegen = taivuttaa',
luñkanas 'biegsam' (s.d.) nichtausgeschlossen.

Aus dem Balt, ist FINN. lunka 'Löslichkeit der Rinde von einem frischen wachsenden Baum' (Kalima Festschr. Hirt 2, 208) entlehnt.


Lithuanian: luñkanas = taipuisa, notkea, nievelikäs

Etymology:  lankstùs 'biegsam = taipuisa, geschmeidig = notkea, gelenkig = nivelikäs',
lùnkausis 'mit herabhängenden Ohren, mit Hängeohren' = luppakorvainen,
lett. lunk(an)s 'biegsam, schmiegsam, geschmeidig, gelenkig, behend = taipuisa, notkea, joustava, "lunki" ',
Įuṇkans 'schlaff = löyhä, höllä (liitos), ”klappi”, ungessschickt= sopimaton, taitamaton',
Įunkausis 'langohriges Tier' = pitkäkorvainen,
Įunkāt 'hin- und herbewegend zum Wanken, Wackeln bringen',
Įunku Įunkām 'watschelnd, wackelnd' usw.
(Latvian liudentunut Į kertoo, että nämä eivät ole lainau-tuneet/kehittyneet la- eikä lu-alkuisista sanoista, vaan le- tai lia- (l'a-,lja-), liu- (l'u-,lju-)-alkuisista (lt., kb., kr.).)
Die Wörter gehören mit lit. leñkti, liñkti, lankà zusammen. Ihr un beraht auf Nasalis sonans; s.s.v. leñkti, lankà, wo weitere Verw. mit un genannt sind; cf. auch preuss. lunkis 'Winkel' Voc. 199.

Kyllä tämäkin ”langan” etymologian suuntana Jorma Koivulehdon ”kermaanin peräsuoli”- ”etymologian” hakkaa..., u tai a...!

post1281042.html?hilit=luogge#p1281042
historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-27607.html
Tulkinnasta "-odotus" ja myös lankatulkinnoista täällä (edellioen viesti)

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-27607.html

Liitetään tähän nyt vielä tämä preussin ja jotvingin kautta tulesta sekaannuksesta ”herkullisen ruoan” ja ”sudenmyrkyn” välillä:

Lithuanian: skanùs = maukas

Etymology: 'schmackhaft, wohlschmekkend',
dazu skanė'ti 'wohlschmeckend(er), schmackhaft(er) werden, erscheinen; zusagen, gefallen' = tulla maukkaaksi, tuntua maukkaalta, maistua hyvältä,
skãninti 'schmackhaft machen' = tehdä maukkaaksi, maustaa,
skaninỹs (žem.), skanễsai (Kvėdarna), skanễstas 'Leckerbissen' = herkkupala (2. Tl. zu lit. ė'sti 'essen'), skanulỹs dass. = em.,
dazu skãnulti 'sich etwas schmecken lassen'= maistaa.
Daneben skõnis 'Geschmack(ssinn)' = maku, -aisti, skonìs dass. = em.,
skonė'tis 'sich etwas schmecken lassen' = maistaa;
die Zustzg. skánskonis 'Leckerei' = herkullisuus (skanùs + skõnis, s.v. magė'ti);
žem. Formen skomà, skõmas = skõnis; skomė'ti 'schmecken, Geschmack haben' = maistua.

[Tarkoittaa, että tulee kanbaltin verbistä *skem-ti, kuten myös äänellistä ja fyysistäkin aistipalautetta tarkottavat sanat.]


Endzelin bei M.-Endz.stellt hierzu fraglich lett. skāns (s.v.) 'unnatürlich sauer, sauer geworden' = luonnottaman hapan, karvas, hapantunut (latviassa ”maku kuin maku”...).

Über preuss. stanulonx Voc. 623 (lies: scanulonx, 1. Gl. lit. skanùs, 2. El. zu preuss. luncan, s.s.v. lùnkas), 'Kellerhals = kellarinhalssi, Daphne mezereum = näsiä'.

Vgl. noch s.v. skambė'ti über die Verdrängung des *skanėti 'tönen' usw. Preussissa on kreikkalainen sana ”maukas”, ja ”skans” tarkoittaa ”söpöä” ja ”pentua”:
skanus = GARDUS <31> [gardus + gards MK]

Lithuanian: skainbė'ti = soida yhteensointuvasti, mm. kirkonkelloista

Etymology: skãmba in Dusetos, skámba bei Kurschat; 3. Praes. athemat. skambti in einem nur handschriftlich erhaltenen alten Katechismus, bearbeitet von E. Mika- lauskaitė in ArchPhilK 8 (1939), 37 'tönen, klingeln, läuten lassen' = soittaa,

(Selventää tässä erittäin monimuotoisen "skanus" -adjektiivin luonnetta osaltaan.)

Kaus. skãmbinti, dial. skámbinti (N.-S.-B.) = soittaa,
skãmbterėti, -telėti 'kurz ertönen, erklingen' = kilauttaa,
skãmbalas 'Schelle, Klingel, Glocke' = soittokello,
skambùtis 'kleine Schelle, Klingel, Glöckchen' = kulkunen, kilistin,
Adj. skambalúotas (žem.), skambùs 'mit Schellen ver- sehen, schellentragend', skãmbiai Adv. 'klingend, (laut) schallend, -tönend, klangvoll'.

Lauten ab mit skìmbtelėti (s.d.).

Im Žem. begegnet skūnb = skamba 'tönt, klirrt' als Auf- lehnung gegen den z.B. im Präfix san-: sam-,in der Prä- pos. und dem Präfix in: im vor Labial zu beobachtenden Übergang von n in m. Gefördert wurde diese Form wohl auch durch ein dem
lett. skanēt 'tönen, klingen, schallen' = soittaa,
skaņa 'Laut, Ton' = ääni, sointi, äänensävy usw. entsprechendes Wort, das wegen des Anklangs an das homonyme lit. skanė'ti = tuntua miellyttävältä
skanė'ti 'wohlschmeckend sein' abhanden gekommen ist; cf. lett. skanēt, skaņa (s.o.), skañdināt 'klingeln, erschallen lassen' = kilistää, antaa kuulua,
skañdeklis 'Klingelzeug, Kinderklapper' = helistin,
skaņš 'laut schallend = kuuluva, kaikuva, hell tönend = heleäsävyinen', die Endzelin bei M.-Endz. s.v. zu ksl. šten'c', russ. ščenok 'junger Hund' = koiranpentu, stellen möchte, und Bugge KZ 19, 405 noch mit griech. kònaboj 'Klang, Lärm' = sointi, melu,
konabéw, konabīxw 'tönen, klingen, rasseln' = ääntää meluta,
schwed. dial. skanga usw. 'dumpf dröhnen' vergleicht.

Die n- Form hat sich im Lit. in skandus 'plätschernd, tosend' = kohista, pauhata erhalten; vgl. Viln. tautos. 133, Nr. 346 ir išėjo skandus lietus; 178, Nr. 440 skandus lietulis.


Näsiää nimitetään myös riidenmarjaksi, eli "riisitaudin-marjaksi", ja sitä on käytetty kyseisen taudin hoitoon.
Setuo lisää ajateltavaa, johon palataan myöhemmin:

Lithuanian: judrà = ruistankio (ristikukkainen öljykasvi, viljelty myös viljan joukossa lakoontumisen estämiseksi, mistä suomalainen nimi, lääkekasvi "riidenruoho", jolla hoidettu riisitaustia) = Idra


Etymology: 'Leindotter',

jùdrė 'zweijähriger Pippau' = piennarkeltto,

judrẽlė 'Gartenkresse' = puutarhakrassi,

lett. judra 'Korn in den Zähnen der Pferde' = hevosen rehuvilja,

Latvian Idra = ruistankio.

judras, -es, -i, idras, -es, -i, udri 'Leindotter' = piennarkeltto.

Unklar ist das Verhältnis zu  liv. jud'rs, südestn. judr, udras.

Wie dieser Forscher annimmt, haben sich das  liv. und estn. Wort mit solchen gekreuzt, die aus dem Nordgerm. (schwed. dodra 'Dotter') stammen: daher gemeinestn. tudr.

Lett. ded(e)re, dedri 'Leindotter' ist aus mnd. dōdder 'Dotter = tytär' entlehnt (Sehwers Spr. Unt. 25).

Väärin arvattu.Nuo sanat eivät ole ruotsia,eikä ruotsissa edes ole sanaa **dodra. Kuten edellisestä hakusanasta ilmenee, sanat ovat kuuria, ja tarkoittavat ”myrskykas- via”.Ja se tulee siitä,että niitä käytettiin estämään myrs- kyisillä pelloilla rukiin lakoontumista. Ne ovat kaksivuotisia kasveja, joita kylvettiin rukiin mukana.

Ruistankio on jäykkä haarakas kasvi, jossa on hyvin pienet lehdet. Piennarkeltto, jota sanotaan joissakin kielissä ”koirantupakaksi”, muodostaa loppukesästä isojen lehtien maanmyötäisen ruusukkeen, joka kuivaa ja estää laonnutta viljaa joutumasta saveen. Molemmat ovat lisäksi elukoille rukiinolkien joukossa jyterämpää huonon ajan ruokaa kuin pelkät oljet. Ainakin ruistankio on taas vahvassa nousuputkessa viljelyskasvina.

grižas = riisitauti

grìžas  (4) lauzējs; kaulu sāpes  (locītavās) = riisitauti, tarkoittaa myös muita luustosairausksia kiuten nivelrikkoa
įsimetė grižas - iemetās lauzējs = riistauti puhkesi
grižažolė  (1) bot.  idra
grižą gydo grižažole - lauzēju ārstē ar idrām = riisi-tautia (nivelrikkoa?, naria?) hoidetaan riidenruoholla.

idra bot.  judra, švitrė dial.   (Camelina)

Ven. Рыжик (ruistankio) saattaa tulla suomesta, ja tarkottaa "riidenkukkaa", eli riisitaudin hoitoon käytettyä kasvia. (Nimi tarkoittaa myös leppärouskua, ja tulee sil- loin varmaan väristä,joka muistuttaa "punaisia" hiuksia.)
Sana  kääntyy venäksi tarkoittamaan myös nivelrikkoa, ehkä myös naria (jännetupentulehdusta):
grižas = хруст в суставах = "narina nivelissä"

Riisitauti on venäjäksi грыжа, joka myöskin tarkoittaa muitakin "epämääräisiä" sairauksia ja tulee verbistä грызть = kalvaa, jyrsiä. Venäjän sanasta ei kuitenkan tule suomen riisi, riiden, sillä siinä on lopuss a, ja lisäksi slaavilaina taipuisi riisi, riisin, kuten germaanilainakin.

Sen sijaa riisi(tauti) tulee samasta kanbaltin kantamuo- dosta kuin liettuan grižas, ja venäjän грызть. Verbi on nykyliettuassa
griaužti, gráužti = kaluta jyrsiä, latviaksi grauzt = jyrsiä, kalvaa pureskella; gremzt; ēst = syövyttää,
joista kes- kimmäinen on kanbalt(oslaav)ia lähimmä oleva muoto.
Toinen nykyinen muoto on krimsti (kremta, krymo) = na- kertaa, kalvaa,jyrsiä.Edelleen verbi grizinti tarkoittaa tyl- sällä työkalulla kuten puukolla tai kirveellä tai sahalla ta- pahtuvaa vaivalloista "jyrsimistä", jyrskyttämistä, nylkyt-tämistä, ja esimerkiksi sellaiseen liittyvää häiritsemistä.

krimsti  (krem̃ta, ~o) = jyrsiä. kalvaa
1. krimst, grauzt
2. pārn. krimst, grauzt, gremzt

krimsti nagus - kost sev pirkstos = pureskella kynsiään
krimstis  (krem̃tasi, ~tosi) krimsties, gremzties; skumt, sērot; krenķēties sar.;
krimtimas  (2) krimšana, graušana
riešutų krimtimas - riekstu graušana
krimtimasis  (1) krimšanās, gremšanās; skumšana, sērošana; skumjas  dsk., sēras  dsk.

Sana olisi vaoinut olla vaikka *krimstis = "kalvuu"

Kreikan sana kriisi  on todennäkäisesti aivan samaa kanta-IE-perua.

Viron näsiniin ja sitä kautta suomen näsiä voivat olla käännös muinaisliettuasta. Parantava on nytkin var- maan kuori, aikaisin keväällä, eikä niinkään tappavan myrkylliset marjat, joita vain jotkut sorsalinnut psytyvät syömään matokuuriksi.