http://gutiskarazda.org/en/diccionario/

Gutiska Razda

The site of the Gothic language

Dictionary

This list contains attested words and words reconstructed by linguists. This dictionary is especially written for writing in Gothic, therefore stems are included.

Abbreviations

acc. = accusative
adv. = adverb
dat. = dative
int. = interrogative (questions)
voc. = vocative
W.E. = reconstructed by Wolfram Euler
neol. = neologism (these are words which didn’t exist when the Goths lived.)
rec. = reconstruction
Greek = direct translation of original Greek, highly unlikely genuine Gothic

Scroll to the bottom to download a PDF of this dictionary.

Initial position means the first place in a phrase, in “The man is here.”, ‘the’ is in the initial position.

Just like in normal dictionaries, ~ means a repetition of the main word. So if you look up Gothic and find “2. *~ language”, the ~ means Gothic.

Here are some tips when using Gothic:

All -us nouns are masculine, except for faihu (n.) (Property) and reconstructed *alu (n.) (Beer) and handus (f.) (Hand), kinnus (f.) (Cheek), baurgswaddjus (f.) (Wall) and asiluqairnus (f.) (Millstone).

When saying for instance “It is beautiful”, you use the n. Declension (Skaun ist).

When more translations are available, the most prevalent is given first.
 

abbreviation – *maurgeins (f. I/O)
about – bi + acc (as in: about him)
abundance – 1. ufarassus (m. U) 2. ufarfullei (f. N) 3. digrei (f. N)

abuse – *anamahts (f. I)
abuse, to – anamahtjan (I)

abuser – *anamahtjands (m. Cons.)
abyss – afgrundiþa (f. O)
access – atgagg (n. A)
according – ~ to = afar + dative
accusation – 1. fairina (f. O) 2. wrohs (f. I)

adulterer – hors (m. A)

adulteress – *horo (f. N)
adultery – horinassus (m. U)
adversary – andastaua (m. N) (in court)

affection – 1. winna (f. O) 2. winno (f. N)
after – afar + dat/acc (in locative it’s the dative, temporal form uses either dative or accusative)

against – wiþra + acc
aged – framaldrs (adj. A) (as in old)
aim – mundrei (f. N)
alm – armaio (f. N) = almu, armo(pala), vasarakirvestä/kuuria, partitisiippi diminutiivin päätteetä -ar-, -al- verbinvartalona, armas.
along – and + acc [and = pitkin, päälle, liett. ant = engl. on , kanta-IE *(h)en- = sisään, saattavat olla samaa perua kuin suomen enä, enetä, ilmeinen IE-sana muistuttaa kampakeraamista *el-, *ol- = elää, olla, käydä (olut) jne. -verbiä
always – sinteino
already – ju = jo, viron ju, juba, liettuan jau [sanakirjojen "kantakerm." on otettu gootista, josta ainakaan liettuan ja preussin iau EIVÄT ole lainaa, mahd. kanta-IE *hieuh- = nuori, josta suomen vasarakirvestäkin vanhempi IE-laina hieho]

 

amazement – usfilmei (f. N), ~n dissitan = to be amazed

amber – 1. *glas (n. A) 2. *gles (n. A)
amber route – 1. *glasawigs (m. A) 2. *glesawigs (m. A)

amen – amen
anger – moþs (m. A)
answer – andahafts (f. I) = "vastahuuto", engl. sana = "vastakirous"
and – 1. jah 2. -uh (Can only be used after verbs and names) [SU-laina, viron ja]

angel – aggilus (m. U/I) = varsin mahdollisesti balttia kuten myös toinen (suojelus)enkelisana rapa (Rafael)...
answer, to – 1. andhafjan (VI) + dat
ant – *emaitja (f. O)
Antiochia – Antiaukia (f. Noun, declined as O)

anthropologist – 1. *mannaleis (m. A) 2. *mannaleisa (f. O)

anthropology – *mannaleisei (f. N)
any – 1. ~ man = mannahun (first part declined as manna)
apostle – apaustaulus (m. U/I)
apostleship – apaustaulei (f. I)
Arabia – Arabia (f. Undeclined)
archangel – arkaggilus (m. U/I)
arkenstone – *airknastains (m. A)
armoursarwa (n. Wa) = varustus
armyharjis (m. Ja), preussilaina
artemisia – *bibauts = pujo, maruna
ash – azgo (f. N)
Asia – Asia (f. O)
ass – assilus (m. U) (synonyme of donkey)
assumption – anaminds (f. I)

astronomer – 1. *stairnaleis (m. A) 2. *stairnaleisa (f. O)

astronomy – *stairnaleisei (f. N)
Athens – Aþeineis (I)
Austria – *austrareiki (n. Ja)
author – bokareis (m. Ja)
axe – aqizi (f. O)
bag – balgs (m. I)
Balder (myth.) – *baldrs (m. A)

ball – *ballus (m. U)
bank – skattjans (m. N) (plural of skattja (moneychanger) means a bank)

banquet – *waitisloþ (n. A)
barely – halisaiw
barn – bansts (m. I)
barren – stairo (f. N)
battle – waihjo (f. N) [balttia, lt. vyti (veja, vijo) = ajaa, vytis = vaania, saattaa olla *gwen- = ajaa (takaa, ulos), *kwen- = kestää, kantaa, puolustaa -peräinen (vaino, vainu, kainu jne.)
beat, to – *biutan (II)
beautiful – skauns (adj. I/Ja) > sm. kaunis, baltin skonis = maku, skanus = maukas
because – 1. Duþe 2. Unte (Only in initial position.) 3. ~ of = in + gen
bed – ligrs (m. A)
bedroom – (neol) badiheþjo (f. N) / (neol) slepaheþjo (f. N)
bee – *biwa (f. Wo) [lt bìtė,
lv bite. ven pčela, пчола́, saattaa olla samaa perua kuin suomen pii = piikki, pii-aine, mehiläinen]
beer – *alu (n. U), barley ~ = barizalu (n. U), black ~ = swartalu (n. U), wheat ~ = hvaitjalu (n. U), white ~ = hveitalu (n. U)
beggar – bidagwa (m. N)
beginning – anastodeins (f. I)
Belgrade – *Hveitabaurgs (f. Cons)
bench– *banks (m. I)
Beroia – Bairauja (f. Noun, declined as O)
berry – basi (n. Ja)
Bethlehem – Beþlaihaim (nom. Beþlaihaim gen. Beþlaihaimis)
better – iusiza (adj. Comp.)

between – miþ + dative, ~ the two borders = miþ tweihnaim markom

big – mikils (adj. A)
birch*bairka (f. O)
bird – fugls (m. A)
bishop – aipiskaupus (m. U), office of a ~ = aipiskaupei

bitcoin – (neol) bitskatts (m. A)
bitterness – baitrei (f. N)
blasphemy – wajamerei (f. N)
blessedness – audagei (f. N) > sm. autuus?
blind – blinds (adj. A)
boar*bais (m. A)  [= baisus = kauhea, pelottava? Boar = villikarju, bear = karhu = "(Iso) Ruskea" = ruskean tappavan eläimen nimen eufemismi
boldness – balþei (f. N)
border – marka (f. O)
boundary – marka (f. O)
born, to be – wairþan (III)
bow – *buga (m. N)
box – arka (f. O)
branch – 1. asts (m. A) 2. tains (m. A)
bread – hlaifs (m. A) < klebas = "ympröinti", (f turns to b in sing. Gen + dat and all plural forms), light ~ = hwaitahlaifs (m. A), brown ~ = swartahlaifs (m. A), wheat ~ = hwaitjahlaifs (m. A)
breast – brusts (f. Cons.)
breastplate – brunjo (f. N)
bridegroom – bruþfaþs (m. I)

broad – rums (adj.)
brook – rinno (f. N)
brother – broþar (m. R), ~s = broþrahans (m. N)
building – gatimrjo (f. N) [Gootin sana on balttia tempti (timpti, tampti) = mm. rakentaa timpuroida

burden – kauriþa (f. O)
butcher – skilja (m. N)

buy, to – bugjan (I weak j)
cake – *koka (f. O)
calf – 1. stiur (m. A) 2. kalbo (f. N) (female calf which is under one years old and which hasn’t got calves yet)
candlestick – lukarnastaþa (m. N)
capital city – *haubidabaurgs (f. Cons)
car – *raida (f. O)

care – kara (f. O), he ~s about .. =  .. (gen) imma kara ist
carpenter – timrja (m. N)
casualness – latei (f. N)
cart-pole – *þeihsla (f. O) < tinkslas = laite

cathedral – *aipiskaupaus aikklesjo (f. N)  2. *kaþaidral (n. A)
century – *jerahund (m. A)
certain – sums (adj. A)
chair – sitls (þm. A)
chamber – heþjo (f. N)
cheek – kinnus (f. U)
cheerfulness – hlasei (f. N)

child – barn (n. A) < bernis, berniukas = (pieni) poika

chupacabra – 1. *gaitisugja (m. N) (reconstructed by B. P. Johnson) 2. *gaitisugjo (f. N) (female chupacabra)
church – aikklesjo (f. N)

circumcision – bimaita (f. O)
citizen – baurgja (m. N)
citizenship – kawtsjo (f. N)
clay – þaho (f. N)
cloak – inilo (f. N)
close – nehva (near) + dat
closet – heþjo (f. N)
cloud – milhma (m. N)

coal – hauri (n. Ja)
coat – paida (f. O)
cock – hana (m. N) (male hen)
coffee – *kahwa (f. O) (W. E.)
coin – skatts (m. A)

cold – kalþs (adj. A)
comb – *kambs (m. A)
comb, to – *kambjan (ei)
come, to – qiman (IV abl)
coming – qums (m. I)
comforter – parakletus (m. U) (Greek)
commandmend – anabusns (f. I)
commonwealth – usmet (n. A)
companion – gahlaiba (m. N)
consent – gaqiss (adj. A)
conscience – 1. miþwissei (f. N) 2. þuhtus (m. U)
conspiracy – birunains (f. I)

conspirator – *birunands (m. Cons.)
conspire, to – birunan (III)
convent – *munasterjo (f. N)

convention – gaqumþs (f. I)
Copenhagen – *Kaupamannehabna (f. O)
coppersmith – aizasmiþa (m. N)
corner – waihsta (m. N), ~ stone = waihstastains (m. A)
corruption – riurei (f. N) (as in eternal destruction)
counsel – to take ~ = runa (f. O) gataujan (I)
cousin – 1. gadilligs (m. Noun) (male) 2. niþjo (f. N) (female)

cover, to – huljan  (I weak j)
cow – *kos (f. Cons)
craftiness – warei (f. N) < (g)wara, sm. varus-

cream – 1. *raums (m. A) 2. *riuma (m. N)
crime – missadeþs (f. I)
cross – galga (m. N) (christian cross)

crown – wipja (m. N)
crucify, to – 1. ushramjan  (I weak j) 2. hramjan  (I weak j)

cuckoo bird – *gauks (m. A)
cup – stikls (m. A)
cymbal – klismo (f. N)
Dalmatia – Dalmatia (f. Declined as O)
Damascian – Damasks (adj. A)
Damascus – Damasko (f. N)
daily – sinteino

dance – laiks (m. A)
Dane – *Dans (m. I)
danger – 1. bireikei (f. N) 2. sleiþei (f. N) (only one occurence)
dangerous – sleiþs (adj. I/Ja) (declined as -ja stem mostly)

dark – *riqizeins (adj. A)
darkness – riqis (n. A)
daughter – dauhtar (f. R)
day – dags (m. A), daily = daga hvammeh, ~ by ~ = daga jah daga, every ~ = dags hindar daga (as a continuation of days in which something happens), to~ = himma daga
deacon – diakaunus (m. U)
deafness – daubei (f. N)
death – dauþus (m. U)

debtor – skula (m. N)
deceit – liutei (f. N)
deceitfullness – afmarzeins (f. I/O)
deepdiups (adj. A)
deepness – diupei (f. N)
depart, to – afleiþan (abl. I)
Denmark – Danimarka (f. O)
devil – 1. diabaulus (m. U) (the devil) 2. unhulþo (f. N) (a devil)
demon – 1. unhulþo (f. N)

demonologist – 1. unhulþoleis (m. A) 2. unhulþoleisa (f. O)

demonology – unhulþoleisei (f. N)
desire – 1. lustus (m. U) 2. gairnei (f. N)
dictionary – (neol) waurdabokos (f. O)
die, to – 1. gaswiltan (III abl)
difference – anþarleikei (f. N)

different – missaleiks (adj. A)
diligence – usdaudei (f. N)
dishonour – unswerei (f. N)
ditch – dals (m. Noun)
dominion – fraujinassus (m. U)
donkey – assilus (m. U)
doomsday – *stauadags (m. A)
download, to – (neol) dalaþhlaþan (VI)
dragma – drakma (m. N)
dragon – 1. *waurms (m. A) 2. *draka (m. An)
dream – 1. *swifns (m. A) 2. *draums (m. A)

dream, to – *draumjan (heavy i weak), I dreamed = mik draumida
drunkenness – drugkanei (f. N)
dryad (wood-dweller) – *widugauja (m. N)
Dublin – *Swartaswumfsl (n. A)
duke – *harjatuga (m. N)
dust – stubjus (m. U)
dwarf – *dwairgs (m. A)
eagle – ara (m. N)
ear – auso (n. N)
earl – *airls (m. A)
earlier – airis
early – air
earth – airþa (f. O)
earthquake – reiro (f. N)
easier – raþiza (adj. Comp.)
east – *austradails (f. I)

[eat - itan [balttia: lt. kuurin êstum, ëidi = syöttää, sl, vsk aidi?
Jotvinki:
ēdais! (you [sg] ) eat! (imp)
ēdaite! (you [pl] ) eat! (imp)
ēdint to feed (Inf)
ēdis meal, food
ēdus having a good appetite
ēdvens having eaten

ēska appetite
ēstun (ēdi) to eat (Inf)]

Edda – *Izdo (f. N)
elbow – *eibuga (f. O)
elder – praizbwtairei (f. N) (from jewish
elf – *albs (m. A)
emerald – *smaragdus (m. U)
emperor – kaisar (m. A)

empty – laus (adj. A)
end – andeis (m. Ja)
England – *Aggilaland (n. A) > Anglija (pr.) = "Hiilimaa"
English – *Aggils (adj. A)
Englishman – *Aggils (m. A)
equality – ibnassus (m. U)

error – airzei (f. N)
eternity – 1. aiws (m. A/I) (accusative plural declines as aiwins, the rest as an a-stem) 2. ajukduþs (f. I)
evening – andanahti (n. Ja)
every – 1. hvarjis (m.) (dat. = hvarjammeh, acc. = hvarjanoh) 2. hvarjatoh (n.) (gen. = hvarjizuh, dat. = hvarjammeh) 3. *hvarjoh (f.) (gen. = *hvarjizozuh, dat. = *hvarjaih acc. = hvarjoh) 4. in ~ thing = in allamma

everywhere – hvaruh
evil – unþiuþ (n. A)
exalt, to – ushauhjan (I i)
excess – usstiurei (f. N)
except – alja + dat
excuse oneself, to – sik faurqiþanana/a haban, (m) excuse me = habai mik faurqiþanana (f) habai mik faurqiþana
extraordinary – ussindo
eye – augo (n. N), evil ~ = augo unsel, ~ of a needle = þairko (n. N)
eyewitness- silbasiuneis (m. Ja)

face – wlits (noun)

faith – galaubeins (f. I/O)
faithful – galaubeins (adj. A)

falcon – *habuks (m. A)
fall – drus (m. Noun) (dative singular = drusa)
fallow – *falws (adj. Wa)
fan – winþiskauro (f. N) (to blow wind)
farao – farao (m. N)
fasting – lausqiþrei (f. N)

fate – *waurþs (f. I)
father – 1. atta (m. N) 2. fadar (m. R) (Only occurs once and used for an earthly father, but atta is used for an earthly father too.)
feast – dulþs (f. I)
feather – *fiþra (f. O)
fellowship – gamainei (f. N)

female – *qinokunds (adj. A)
Fenrir (wolf myth.) – *fanareis (m. Ja)
fever – 1. brinno (f. N) 2. heito (f. N)
few – faus (adj. A)
fiend – fijands (m. Cons.)
fiery – funisks (adj. A)
fig – smakka (m. N)
fig tree – smakkabagms (m. A)
fighting – waihjo (f. N)

fill, to – fulljan (I i weak), get filled, to – fullnan (IV weak)
finger – figgrs (m. A)
Finland – *Finnahaiþi (f. Jo)   Finþland = polkumaa
Finn – *Finnahaiþas
Finnish – *Finnisks (adj. A)
fire – fon (noun) (gen. Sing. = funins, dat. Sing. = funin)
first – 1. frumist 2. fruma (adj. A weak)
fish – fisks (m. A)
fit – gatils (adj. A)
flag – *fana (m. N)
flesh – mammo (f. N) (human meat)
flood – 1. ahwa (f. O) 2. garunjo (f. N)
flood, to – swipan (III)
flower – bloma (m. N)
fly, to – *fliugan (II)
foam – hvaþo (f. N) > vaahto?
follower – galaista (m. N)
foolishness – 1. unwiti (n. Ja) 2. niuklahei (f. N)
foot – fotus (m. U)

football – *fotuballus (m. U)
for – 1. faur (a means for) 2. auk (only in second or third position) (synonyme of because as giving a reason)
forefathers – airizans (adj. Comp. Weak)
forest – *widus (m. U)
fornication – 1. kalkinassus (m. U) 2. horinassus (m. U)

found, to – gasuljan (I j weak)
foundation – 1. *gasuleins (f. I/O) 2. grunduwaddjus (m. U) (stone wall)
fountain – brunna (m. N)
fox – fauho (f. N)
free – freis (adj. Ja), for ~ / ~ of charge = arwjo (adv.)
freedom – 1. freihals (m. A) 2. frijei (f. N) (only one occurence)
freeze, to – friusan (II)
France – *Fragkareiki (n. A)
freeman – fralets (m. Noun)
Freyja – frauja (f. O)
Freyr – fraujis (m. Ja)

Friday – *fraujins dags (m. A)
friend – 1. (m.) frijonds (m. Cons) 2. (f.) frijondi (f. Jo)
frog – *frusks (m. A)
frost – frius (n. A)
fruit – akran (n. A)
full – fulls (adj. A) + gen (gen. is used when translated as full of)
fullness – fullo (f. N)
Galatia – Galatia (f. O)
Galatian – Galateis (m. I)
Galilee – Galeilaius (m. U/I)
garden – aurtigards (m. I)
garment – snaga (m. N)

gate – 1. daur (n. A) 2. dauro (f. N)
gather, to – lisan (V abl.)
gathering – gaqumþs (m. I)
Geat – *gauts (m. A)
gentleness – 1. selei (fu. N) 2. mukamodei (f. N)
German – *þiudisks (adj. A)
Germany – *þiudiskaland (n. A)
gift – giba (f. O)
girl – mawilo (f. N)

give, to – giban (V abl) + dat
glory – wulþus (m. U)
glove – *lauhs (m. A)
goal – mundrei (f. N)

goat – gaits (m. I), ~’s milk = gaitimiluks (f. Cons.)
God – 1. Guþ (m. A) (Abrahamic God) 2. Guþ (n. A) (other God then christian or jewish one), the form of ~ = gudaskaunei (f. N)
godless – gudalaus (adj. A)
godliness – gagudei (f. N)
godly – gudisks (adj. A)
gold – gulþ (n. A)
golden – gulþeins (adj. A)
good – goþs (adj. A)
goodness – selei (f. N)
gospel – aiwaggeljo (f. N)
Goth – Guta (m. A)
Gothic – 1. *Gutisks (adj. A) 2. *~ language – Gutiska (adj. A) razda (f. O), Gutrazda (f. O), Gutrazda (f. O)
Gothiscandza – *Gutskaþja (f. Jo)
Goths – Gutþiuda (f. O) among the ~ – ana Gutþiudai
governor – kindins (m. A)
grace – ansts (f. I)
grandmother – awo (f. N)
grape – weinabasi (n. Ja)
grass – hawi (n. Ja)

grave – hlaiw (n. A) [Tämä ei ole varmaa. Tämä sana on tarkoittanut ns. "laivahautoja", jotka eivät sitten olekaan hautoja.

graveyard – *hlaiwagards (m. I)
great – mikils (adj. A)
greater – maiza (adj. Comp.)
greatness – mikilei (f. N)
Greece – *Krekaland (n. A)
greed – 1. faihufrikei (f. N) 2. faihugairnei (f. N) 3. faihugeiro (f. N)
Greek – Kreks (m. A)
green – *groneis (adj. Ja)
Greenland – *Groniland (n. A)
group – 1. kuni = "kunta"? (n. Ja) (tribe or subdivision of hierarchy) 2. kubitus (m. U) (group around table)
hail – hagl (n. A) > hauli?
half – 1. halba (f. O) 2. halbs (adj. A)
hand – handus (f. U)
happen, to – wairþan (III)
harbor – *habna (f. O)
hardness – ~ of heart = harduhairtei (f. N)

hawk – *habuks (m. A) > ha(v)ukka, kanahaukka?
healing – leikinassus (m. U)
heart – hairto (n. N), hardness of ~ = harduhairtei (f. N)
heaven – himins (m. A) (never with article, accompanying adjective always declines strongly)
heavenly – himinakunds (adj. A)
helmet – hilms (m. A)
Hebrew – 1. Haibraius (m. U/I) (person) 2. *Haibraiwisks (adj. A), ~ language = *Haibraiwiska (adj. A) razda (f. O)
height – hauhei (f. N)
heir – arbja (m. N)
hell – halja (f. O), to ~ with you = *Diabaulus þuk nimai
hello – 1. hails + voc (to a man), haila + voc (to a woman) 2. Golja þuk 3. Fagino
helmet – hilms (m. A)
Helsinki – *Halsiggefurs

herd – hairda (f. O)
Herding (myth.) – *hazdiggs (m. A)
here – her
Herodian – Herodianus (m. U/I)
Herule – *Airuls (m. A)
hero – *haliþs / *haluþs (m. Cons.)
hi – see: hello
hidden – fulgins (adj. A)

Hierapolis – Iairapaulei (noun)
high – hauhs (adj. A)
higher – auhuma (adj. Comp. Weak)
hill – hlain (n. A)

him – imma (dat) ina (acc)

his – is, seinis (gen. M/N), seinaizos (gen. F), seinamma (dat. M/N), seinai (dat. F), seinana (acc. M), seinaize (gen. M/N pl.), seinaizo (gen. F pl.), seinaim (dat. Pl.) seinans (acc. M. Pl.) seina (acc. N. Pl.), seinos (acc. F. Pl.)
hither – hidre
Hlin (myth.) – *Hleins (m. A)
Hoder (myth.) – *Haflus (m. U)
hole – *hul (n. A)
holy – 1. weihs (adj. A)

honey – miliþ (n. A), bee ~ = biwamiliþ (n. A)
honourable – galaufs (adj. A)
hospitable – gastigoþs (adj. A)
hospitality – gastigodei (f. N)
host – wairdus (m. U)

hour – hweila (f. O)
house – 1. razn (n. A) 2. gards (m. I) (also used as family)
how – 1. (int.) Hvaiwa 2. Hvan ( as in: how narrow or how much, how nice)
human – manna (m. N)
humanity – manniskodus (m. U)
hunger – gredus (m. U)
hungry – gredags (adj. A)
hunny – miliþ (n. A)

hurry, to – sniwan (V abl)
husband – aba (m. N)

hypocrite – 1. liuts (adj. A) 2. liuta (m. N)
I – ik (only used for comparison or emphasis)
ice – *eis (n. A)
Iceland – (neol.) eisaland (n. A)
idiot – 1. (m.) dwala (m. N) 2. (f.) dwalo (f. N)

idolatry – galiugagude skalkinassus (m. U) (first part undeclined)
immortal – unriurs (adj. I)
immortality – undiwanei (f. N)
imprisonment – karkara (f. O)
inheritor – arbinumja (m. N)
injustice – ungaraihtei (f. N)
inspiration – ahmateins (f. I)
insurrection – auhjodus (m. U)
international – *miþþiudisks (adj. A)
internet – (neol.) miþnati (n. Ja)

inwardly – innaþro
iron – eisarneins (adj. A)
island – hulms (m. A)
Israel – Israel (m. A)
Japan – (neol.) Iapan (m. A)
Jericho – Eiairiko (f. N)
Jerusalem – Iairusalem (same in all cases except for genitive Iairusalems)
Jew – Iudaius (m. U/I)

jewel – precious ~ = *airknastains (m. A)
Jewish – iudaiwisks (adj. A)

job – arbaiþs (f. I)
Jordan – Iaurdanus (m. U/I)
journey – wratodus (m. U)
Judea – Iudaia (f. O)
judge – staua (m. N)
judgement – staua (f. O)
just – 1. (only) þatainei 2. ~ as = swaswe

key – *lukils (m. A)
king – þiudans (m. A)
kingdom – þiudinassus (m. U)
kiss – frijons (f. I)
kiss, to – kukjan (I) + dat
knife – sahs (m. A)
know, to – kunnan (prt-prs)

knowledge – kunþi (n. Ja) > kuningas? (kur.)
lack – waninassus (m. U)
labour – arbaiþs (f. I)
lamb – 1. lamb = karitsa, luultavasti vasarakirvestä "lämmitettävä eläin", ei selviä luonnossa (siihen aikaan kun syntyy), (n. A) 2. wiþrus (m. U) (only one occurence) 3. *lambamimz (noun) (To eat as flesh)

landland (n. A) > sm. länsi

Laodicea – Laudeikaia (noun)
lasciviousness – aglaitei (f. N)
last – 1. aftumists (adj. A) 2. spedumists (adj. A) 3. spediza (adj. Comp.), only in: ist so spedeizei airziþa wairsizei þizai frumein = the last error shall be worst than the first

law – witoþ (n. A)
leaf – laufs (m. A) (f turns to b in sing. Gen + dat and all plural forms)
least – minnists (adj. Superl.)

leave, to – ~ with = bileiþan (I abl.)
left – hleiduma (adj. Comp.)
length – laggei (f. N)
less – minniza (adj. Comp.)

letter – boka (f. O)

lie, to – ligan (V abl) (to lie down somewhere)
Liechtenstein – (neol) Liuhtastains (m. A)
light – liuhadei (f. N)

lighthouse – 1. *fonkelikn (n. A) 2. *liuhadakelikn (n. A)
like, to – galeikan (III) (as in, to like something) + dat

linguist – 1. *razdaleis (m. A) 2. *razdaleisa (f. O)

linguistics – *razdaleisei (f. N)
locust – þramstei (f. N)
Loki (myth.) – 1. *lauha (m. N) 2. *luka (m. N)

long – laggs (adj. A)
longsuffering – usbeisnei (f. N)

look, to – 1. saihvan (V abl)  2. ~ around = ussaihvan (V abl)
loop – wruggo (f. N)

loot – *raupa (f. O)
lord – frauja (m. N)
lot – 1. a ~ of = filu + gen 2. hlauts (m. A), ~ imma urran = he was chosen by lot
love – frijaþwa (f. O), brotherly ~ = broþrulubo (f. N)
lump – daigs (m. Noun)
lust – lustus (m. U)
Luxemburg – (neol) leitilabaurgs (f. Cons)
Macedonia – Makaidonja (f. O)
Macedonian – Makidons (m. I)
machine – *sarwa (n. Wa) > sorvata?
madness – unfrodei (f. N)
Magdeburg – (neol) Magaþsbaurgs (f. Cons)
magic – lubjaleisei (f. N)
male – gumakunds (adj. A)
malice – balwawesei (f. N)
man – 1. manna (m. Cons) (plural nom + acc = mans)  (human in general) 2. guma (m. N) 3. wair (m. A)
manger – uzeta (m. N)
manifestation – by ~ = bairhtein
mankind- manaseþs (f. I)
manner – sidus (m. U), ~ of life = usmet (n. A)
me – 1. (Dat) mis 2. (Acc) mik
meal – mats (m. I)
mean, to – 1. (to signify, what a word means) wisan, gaskeirjan (I) 2. (to intend to) munnan
measure – 1. mitaþs (f. Cons.) 2. mitadjo (f. N) > mitta?

measure, to – mitan (V abl)
meat – mimz (noun) liett. mėsà
member – 1. gadaila (m. N) (of group of people) 2. liþus (of body)
mercy – bleiþei (f. N)
mediator – midumonds (m. Nd)
messenger – airus (m. U) > airut?
metal – 1. *maital (n. A) (W. E) 2. *maitaleins (adj. A)

metallic – *maitaleins (adj. A)
milk – miluks (f. Cons)
millstone – asiluqairnus (f. U) = "aasikirnu"
minister – andbahts (m. A)

ministery – *andbahti (n. Ja)
minstrel – swiglja (m. N)

miracle – fauratani (n. Ja) (as a sign)
mirror – skuggwa (m. N) > kuva?
mistletoe – *mistilatains (m. A)
moderation – anawiljei (f. N)
moon – mena (m. N)

Monday – *menins dags (m. A)
month – menoþs (f. Cons), dat. Pl. = menoþum
money – 1. skatts (m. A)
moneychanger – skattja (m. N)

moral – godei (f. N)
morning – 1. maurgins (m. Noun) 2. uhtwo (f. N)
mortality – *diwanei (f. N)
moth – *malo (n. N)
mother – aiþei (f. N), wife’s ~ = swaihro (f. N) [balttia: kuurin ëidi = syöttää, sl, vsk aidi?  Sana on taatusti balttiperua.

mourning – gaunoþus (m. U)
mouth – munþs (m. Noun)

move, to – inwagjan  (I weak j) (move someone to do something)
mr. – *Frauja (m. N)
mugwort – *bibauts
multitude – 1. managei (f. N) 2. iumjo (f. N)
murderer – manamaurþrja (m. N) > murha?
my – meins (possessive pronoun, always declined strongly)
mystery – runa (f. O)
name – namo (n. N) (plural nom = namna, plural dat = namnam)
Naples – *Napleis (I)
nation – þiuda (f. O)
national – *þiudisks (adj. A)
near – nehva
neighbour – garazno (f. N) (female neighbour) , garazna (m. N) (male neighbour, in plural both genders)
nest – sitls (m. A)
next – the ~ day = iftumin daga
night – nahts , lt. naktis, (f. Cons), (in days and ~s = in dagam jah nahtam, normally dative plural is nahtim)
Niord (myth.) – *Nairþus (m. U)
north – *naurþadails (f. I)
Norway – *Naurþawigs (m. A)
now – nu
number – raþjo (f. N)
oath – aiþs (m. A)
oblivion – ufarmaudei (f. N)
observation – atwitains (f. I)
observe, to – witan (III) + dative
Oegir (myth.) – *Ogeis (m. Ja)
office – andbahti (n. Ja), ~ of the priest = gudjinassus (m. U)
often – ufta
Odin – *Wodans (m. A)
old – fairneis (adj. Ja)
on – (place) ana + dat
once – 1. simle (in the sense: once upon a time) 2. ainamma sinþa (one time)
one – ains (adj. A strong) 2. sums (one of people, so: one man = sums manna)
opening – luk (n. A)

or – 1. þau (choice between two things) 2. aiþþau (choice between multiple things and other uses then in 1)
order – wiko (f. N)
Oslo – *Osalauha
otherwise – aljaleikos (adv)
our – unsar (posessive pronoun, always strongly declined)
outside – uta, from the ~ = utana + gen
oven – auhns (m. Noun) lt. ugnis
ox – 1. auhsus (m. U) 2. auhsa (m. N) (only one occurence) 3. stiur (m. A)

page – *laufs (m. A)  (f turns to b in sing. Gen + dat and all plural forms)

palm – ~ of hand = lofa (noun)

pants – *broks (f. Cons.)
parable – gajuko (f. N)
parchment – maimbrana (m. N)
parent – berusi (m. Ja)
parents – berusjos (
part – dails (f. I)
partiality – wiljahalþei (f. N)
participation – daila (f. O)
party – dulþs (f. I)

pass, to – usleiþan (I abl)

passover – 1. paska (feast) 2. pasxa (feast)

pay, to – usgildan (V abl)
peace – gawairþi (n. Ja)
penny – 1. assarjus (m. U) 2. kintus (m. U)
people – þiuda (f. O),lt. tauta
pepper – *pipr (n. A) (W. E)
perceive, to – gaumjan (I) + dat
perfect – 1. fullatojis (adj. Ja) 2. (adv) glaggwuba
perishing – riurei (f. N)

persecute, to – wrikan (V abl)
persecution – wrekei (f. N)
Pharisee – Fareisaius (m. U/I)
Phenician – fwnikisks (adj. A)
physician – lekeis (m. Ja) > lääke?
pinnacle – gibla (m. N)

plan – garehsns (f. I)
pleasure – gabaurjoþus (m. U)
plough – hoha (m. N)
poem – *liuþ (n. A)
poet – liudareis (m. Ja)

pope – *papa (m. N)

pork – *sweinamimz (noun)
porter – daurawards (m. A)
potter – kasja (m. N)

praise, to – hazjan  (I weak j)

pray, to – bidjan (V abl irregular), he/she prayed = baþ
preacher – merjands (m. Cons.)
preeminence – frumadei (f. N)
preferable – þishun
pregnant woman – 1. inkilþo (f. N), wisandei ~ = being  great with a child, to be pregnant 2. qiþuhafto (f. N)
prejudice – faurdomeins (f. O)
present, to – atsatjan (I i weak j)
presbytery – praizbwtairei (f. N)
pretence – inilo (f. N)

price – wairþ (m. A)
pride – hauhhairtei (f. N)
priest – gudja (m. N)
prince – reiks (m. Cons.)
priority – frumadei (f. N)
prison – karkara (f. O)
prisoner – bandja (m. N)
prize – sigislaun (n. A)
project – *faurawaurpa (f. O)
proof – kustus (m. U) ( as in a challenge)

prophet – praufetes (m. U/I)

prostitute – kalkjo (f. N)
prostitution – kalkinassus (m. U)

psychologist – 1. *ahmaleis (m. A) 2. *ahmaleisa (f. O)

psychology – *ahmaleisei (f. N)
publican – motareis (m. Ja)
purity – hrainei (f. N)

put, to – lagjan  (I weak j)

queen – *þiudana (f. O)
question – sokns (f. I)

rabbi – rabbei (undeclined)
race – spaurds (f. Cons.) (Sports)
radio – (neol) radio (f. N)
ragnarökr – *ragine riqis (n. A)
rainbow – *rignabuga (m. N)
ransom – andabauhts (f. I)
read, to – 1. ussiggwan (III) 2. (Greek) anakunnan (III)
regards – kind regards = (rec.)
liubistons goleinins
register, to – anameljan (I)
registration – anameleins (f. I)
release, to – fraletan (V)
remission – aflageins (f. I/O)

rest – rimis (n. A)
restriction – gaaggwei (f. N)
reveal to – andhuljan (I i weak j)
reward – 1. laun (n. A) 2. mizdo (f. N)
reward, to – usgildan (III abl.)
Reykjavik – *Raukeweiks
rich – gabigs (adj. A) (rich of = gabigs in + dat)
riches – 1. gabei (f. N) 2. faihu (n. U)

ring –  figgragulþ (n. A)

river – ahwa (f. O)
rock – hallus (m. U)
rod – wandus (m. U)
Roman – Rumonus (m. U/I) 2. Rumonisks (adj. A)
Rome – Ruma (f. O)
room – heþjo (f. N)
row – wiko (f. N)
ruler – fraujinonds (m. Nd)
sackcloth – sakkus (m. U)
sacrifice – sauþs (m. I)

safety – þwastiþa (f. O)
same – sama (adj. A, weak), at the ~ time = samana
Sana esiintyy laajasti itämerensuomalaisissa (paitsi liivissä) ja saamekielissä (mistä Álgu antaa päinvastaista väärää tietoa), germaanisissa, slaavilaisissa ja indoiramilaisissa kielissä sekä kreikassa (homo) ja tokaarissa (somo), mutta sitä EI esiinny ainakaan muissa balttikielissä kuin ehkä vasarakirveessä, eikä välttämättä myöskään kelttiläisromaanisissa kielissä (epävarmoja, kuten lat. similis), eikä myöskään kantaindoeuroopassa, eikä ugrilaisissa eikä samojedikielissä.

 

sand – malma (m. N), baltin mal(a)ma(s) = "jauhama", lt. malti

sapphire – *saffeirus (m. U)

Saturday – sabbato (undeclinable)
scorpion – skaurpjo (f. N)
scrip – matibalgs (m. I)
sea – 1. marei (f. N) 2. marisaiws (m. Noun) (megaliittikieltä)
seal – sigljo (n. N) Englanin etymologinen pitää sanaa seal , viron hüljes, -ge, suomilainana. Taaskin voi olla kyseessä megaliittisana.

secret – in ~ = in analaugnein

security – þwastiþa (f. O)
see, to – saihvan (V abl.)
seed – fraiw (n. A)
self – silba (adj. A, weak)
sepulchre – hlaiw (n. A)
servant – 1. skalks (m. A) 2. þiumagus (m. U) (young boy) 3. magus (m. U) (a young boy) 4. (Servants) þewisa (n. A)
service – 1. skalkinassus (m. U)
severity – hvassei (f. N)
shadow – skadus (m. U)
sharply – hvassaba (as in severely)
shave, to – 1. kapillon (II) 2. biskaban (VI)
shield – skildus (m. U)
shilling – skilliggs (m. A)
ship – skip (n. A)
shipwreck – to suffer ~ = usfarþon taujan us skipa

shit – 1. maihstus (m. U) 2. smarna (f. O)
shoe – skohs (m. A)
short – maurgus (adj. U)
shortage – waninassus (m. U)
shorten, to – gamaurgjan (I)
shoulder – ams (m. A)
show, to – ataugjan (I i weak) (person/object to whom shown = dat., shown person/object = acc.)
sick – siuks (adj. A)
sickness – siukei (f. N)
sign – 1. taikns (f. I) 2. bandwo (f. N), sign, to = ufmeljan (I) + dative

signature – *ufmeleins (f. I/O)
similar – galeiks (adj. A)
sincerity – 1. unriurei (f. N) 2. unwammei (f. N) 3. hlutrei (f. N)
singer – liudareis (m. Ja)
singleness – ainfalþei (f. N)
sister – swistar (f. R)

sit, to – sitan (V abl)
skull – hvairnei (f. N)
slave – 1. skalks (m. A) 2. (house-servant) þius (m. U)
sleight – filudeisei (f. N)
snake – waurms (m. A)
snare – wruggo (f. N)
sobriety – inahei (f. N)
soldier – gadrauhts (m. I)
solitary – auþeis (adj. Ja)
son – sunus (m. U)
song – liuþ (n. A)
soul – saiwala (f. O)
sound – drunus (m. U)
south – *sunþradails (f. I)

spear – *gais (m. A)
spearow – sparwa (m. N)

sperm – *fraiw (n. A)
spikenard – nardus (m. U)
spirit – ahma (m. N) (Spirit from God or a human, for ghost, see ghost)
spiritual – ahmeins (adj. A)
stake – hnuþo (f. N)
star – stairno (f. N)
state – reiki (n. Ja)
stature – wahstus (m. U)
stave – walus (m. U)
steep – ~ place – driuso (f. N)
sting – gazds (m. A)
stinking – fuls (adj. A)
Stockholm – *Stukkahulms (m. A)
stone – stains (m. A), corner ~ = waihstastains (m. A)
stony – stainahs (adj. A)
story – insahts (f. I)

strait – aggwus (adj. U)
stranger – gasts (m. I)
street – 1. gatwo (f. N) 2. plapja (f. O)
strength – swinþei (f. N)
strife – sakjo (f. N)
strike, to – *biutan (II)
stripe – slahs (m. I)

strong – swinþs (adj. A)
student – siponeis (m. Ja)
suck, to – *sugjan (II) + dat
suddenly – anaks
suffering – winno (f. N)
summer – asans (n. A)
sun – 1. sunno (f. N) 2. (Only used once) sauil (n. A)

Sunday – *sunnins dags (m. A)
Surtur (myth.) – *Swartus (m. U)

swelling – ufswalleins (f. I/O)
sword – 1. hairus (m. U)
Syria – 1. Saurja (f. O) 2. Swria (f. O)
Syrian – (m.) Saur (m. U/I), (f.) Saur
table – biuþs *(m. A)
tag – (online) sokiwaurd (n. A)
tax – 1. gild (n. A) 2. gilstr (n. A)
tea – *hairbata (f. O) (W. E.)
teach, to – 1. laisjan (I i weak) 2. talzjan (I i weak)
teacher – 1. laisareis (m. Ja) 2. talzjands (m. Cons.)

telegraph – (neol) fairramelja (m. N)
television – (neol.) fairrasiuns (f. I), to watch ~ – fairrasaihvan (V)
temptation – fraistubni (f. Jo)
temple – alhs (m. Cons)
test – kustus (m. U)
testimony – weitwodei (f. N)
thank, to – awiliudon (II) + dative
for – 1. (For as intention) dative use, eg. For him = imma 2. faur (for something) 3. in þis (because)
that – 1. þata 2. (Conj.) þatei, ei (as in: I see that I ….) 3. so ~ = ei … + opt

that – see: this

the – (Only used in emphasis or comparison and after a noun is used for the first time), see: this
their – 1. (m.) ize 2. (f.) izo

them – im (dat.), ins (m. Acc.), ija (n. / f. Acc.)
themselves – to ~ = du sis misso

theologist – 1. *guþleis (m. A) 2. *guþleisa (f. O)

theology – *guþleisei (f. N)
there – jainar
thereafter – afar þata
thief – hliftus (m. U)
think, to – 1. miton (II weak) 2. hugjan (I) (to suppose)

this – 1. sa (m. Nom.), þata (n. Nom. / Acc.), so (f. Nom.), þis (m./n. Gen.), þizos (f. Gen.), þamma (m./n. Dat.), þizai (f. Dat.), þana (m. Acc.), þo (f. Acc.)
thorn – þaurnus (m. U)
thought – mitons (f. I)
thousand – þusundi (f. Jo)
thirst – þaurstei (f. N)
three – þreis (adj. A strong)

Thursday – *þunaris dags (m. A)

Tiberian – Tibairiadeis (m. U/I)
time – 1. mel (n. A) (moment) 2. sinþ (n. A) (always with dative, e.g. two times = twaim sinþam), at the same ~ = samana
title – ufarmeli (n. Ja)

tittle – striks (m. I)
Tiw – *Teiws (m. A)
to – du + dative
today – himma daga
toe – *tains (m. A)

together – samana
Tokyo – (neol.) Tokio (f. N)
tolerable – sutis (adj. I)
tomorrow – gistradagis
tongue – tuggo (f. N)
too – 1. jah (synonym of also) 2. ufar- (too much = ufarfilu)
tooth – tunþus (m. U)

tower – kelikn (n. A)
translate, to – gaskeirjan (I)
translator – gaskeirja (m. N)
translation – gaskeireins (f. I/O)

trip – wratodus (m. U)
trouble – aglo (f. N)

Tuesday – *Teiwis dags (m. A)
tumult – 1. auhjodus (m. U) 2. drobna (m. N)
turtledove – hraiwadubo (f. N)
twelve – twalif (gen. = twalibe, dat. = twalibim)
two – twai (adj. A strong)
-ty – tigjus (m. U) (suffix for decades 20-60)

Tyr – *teiws (m. A)
uncleanness – 1. unhrainiþa (f. O) 2. unhrainei (f. N)

under – uf + dat

underpants – *ufbroks (f. Cons.)
understanding – 1. frodei (f. N) 2. fullaweis (adj. A)

underworld – *uffairhvus (m. U)
ungodliness – afgudei (f. N)
unity – ainamundiþa (f. O)
unlearned – untals (adj. A)
unspeakable – unqeþs (adj. I/Ja)

uproar – drobna (m. N)
urinate, to – *meigan (I)
urine – *hland (n. A)
valley – dals (m. Noun)
valkyrie – *walakusjo (f. N)

veal – *kalbomimz (noun)
very – 1. filu 2. abraba (stronger than filu)
vessel – kas (n. A)
virtue – godei (f. N)

walhalla – *walahalla (f. O)
wall – baurgswaddjus (f. U) (literally: city-wall, for another kind of wall use waddjus (f. U) seperately)
warfare – drauhtinassus (m. U)
watching – wokains (f. I)
water – wato (n. N), pl. Nom. = watna, pl. Gen. = *watne, pl. Dat. = watnam, pl. Acc. = watna
wave – wegs (m. A)
way – 1. wigs (n. A) (way on a land) 2. haidus (m. U) (way to do something)

weak – siuks (adj. A)
weapon – *sarwa (m. N)
Wednesday – *wodanisdags (m. A)
week – wiko (f. N)
weight – kaurei (f. N)

well – waila
werewolf – *wairawulfs (m. A)
west – *wistradails (f. I)
what – 1. (int) hva 2. (relative pronoun) see which
wheat – hvaiteis (m. Ja)
when – 1. (int.) hvan 2. þan (can never be used in initial position) 3. þanuh
where – 1. (int.) hvar 2. þarei (in phrases which aren’t questions, in the sense of: the place where = staþs, þarei)

whether – ei

while – 1. hveila (f. O) 2. miþþanei (With contrast, used as in: I was here, while he was there. Ik was her, miþþanei is was jainar.)
white – hveits (adj. A)
who – 1. (int.) (m. Nom.) Hvas, (f. Nom.) Hvo 2. (Who as relative pronoun, the person who ..) (m. Nom.) Saei, (n. Nom.) þatei, (f. Nom.) soei/sei (sei is used more frequently then soei)
wholly – allandjo (indecl)

whore – kalkjo (f. N)
why – 1. (interr) duhve 2. (interr) hva þatei 3. (confirmative), that’s why = in þis, in þizei
wickedness – unselei (f. N)

wide – braiþs (adj.)
widow – widuwo (f. N)
width – braidei (f. N)

wildly – wilþiba
will – wilja (m. N)
wind – winds (m. A)
window – augadauro (n. N)

wine – wein (n. A), berry ~ = basjawein (n. A)
wine-servant – *weinaskalks (m. A)

winter – wintrus (m. U)
wisdom – 1. handugei (f. N) 2. frodei (f. N)

wise – handugs (adj. A)
witch – *haljaruna (f. O)
witchcraft – lubjaleisei (f. N)

with – miþ + dative
without – 1. inuh + acc 2. utana + gen (from the outside)
witness – 1. weitwoþs (m. Root)

wizard – *lubjaleis (m. A)
wolf – wulfs (m. A)
woman – qino (f. N)
womb – 1. qiþus (m. U) 2. kilþei (f. N) (occurs only once)
woods – *widus (m. U)
word – waurd (n. A)
worse – wairsiza (adj. Comp. Weak)
Wodan – *Wodans (m. A)
woe – O woe = wai
work – waurstw (n. A)
worker – gawaurstwa (m. N)
working – waurstwei (f. N) (not labour by men but doing something)
world – 1. fairhvus (m. U) 2. midjungards (m. I) (the world where people live)
worm – maþa (m. N)

wormhole – *waurmahul (n. A)
worshipper – 1. *blostreis (m. Ja), ~ of God = gudblostreis (m. Ja) 2. *blostreisa (f. O)
worshipping – 1. blotinassus (m. U) 2. skalkinassus (m. U)
write, to – meljan (I) + dat

writer – 1. bokareis (m. Ja) 2. *bokareisa (f. O)
yellow – 1. *gilws (adj. Wa) 2. *gulws (adj. Wa)
yoke – juk (n. A)
younger – minniza (adj. Comp.), only in: The elder serves the ~ = sa maiza skalkinoþ þamma minizin
your (sing) – (both informal and formal) þeins (posessive pronoun, always declined strongly)
your (dual) – iggqar (possesive pronoun, always declined strongly)
your (plural) – izwar (possesive pronoun, always declined strongly)

zeitgeist – *aldiwists (f. I)


Gootin haban on haben, have on balttilaina.


 

.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/05/onko-uralilaista-filoso...
.
" riittinen 03.01.2011 00:26
Lainaus käyttäjältä: muhahaa - 30.11.10 - klo:14:33
Lainaus käyttäjältä: Aelita - 03.06.10 - klo:02:23

Onhan niitä johtopäätöksiä vedetty myös esim. siitä, että ei ole kieliopillista sukua. Eikä futuuria. Ja että omistaminen ei ole tekemistä (verbi, esim. to have) vaan adverbiaalirakenne (omistajasta riippumaton asiantila, minulla on).

Todennäköisesti onkin olemassa jonkinlaista uralilaista maailmankatsomusta. Suomalaiset ja suomen kieli ei kyllä sitä ilmennä, me olemme oikeastaan germaaneja, jotka ovat vaihtaneet kieltä, jolloin lopputuloksena on eräänlainen germaanisella logiikalla toimiva uralilaispohjainen kieli.

A
Muahahaa:

Täytyy muistaa, että indoeurooppalaisessa kantakielessä ei ollut have-verbiä, vaan suomea muistuttava datiivia tai genetiiviä ja olla-verbiä käyttävä rakenne, latinaksi "mihi est", kreikaksi "moi esti", sanskritiksi "mama asti" jne.

Have-verbit ovat myöhempää, todennäköisesti käännöslainapohjaista kehitystä. Ei ole olemassa yhteistä sananjuurta, joka voitaisiin rekonstruoida indoeurooppalaisen kantakielen have-verbiksi. Eri haaroissa aina eri alkuperää.

-Germaanisissa kielissä *kap (engl. have)
-Latinassa *ghabh (habeo)
-Kreikassa *segh (ekho)
-Slaavilaisissa *em (puola: miec') (huom. venäjässä käytetään vieläkin mihi est -tyyppistä rakennetta, "u menja jest")

Kaikkien näiden merkitys on suunnilleen "ottaa" tai "saada", joten luulisin, että käännöslainauksesta on kysymys.

Monet muutkin indoeurooppalaiselta näyttävät ominaisuudet ovat ns. Sprach-bund-ominaisuuksia, eli naapurilta naapurille lainautuneita. Esimerkiksi artikkelit, huom. myös sanojen "yks" ja "se" käyttö suomen puhekielessä. Artikkeleilla ja have-verbeillä ei todennäköisesti ole mitään tekemistä indoeurooppalaisen kielikunnan kanssa.

 
http://books.google.fi/books?id=XlJrPvrGfO0C&pg=PA22&lpg=PA22&dq=%22mihi+est%22+indo-european&source=bl&ots=nQ3z_b7aRp&sig=JGHyRzLY93R5zkxlEYO3hNmETBk&hl=fi&ei=BvD0TOe1EMHMswagtb3OBA&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=1&ved=0CBkQ6AEwAA#v=onepage&q=%22mihi%20est%22%20indo-european&f=false

Riittinen:

Nyt iskit sen verran mielenkiintoiseen aiheeseen, että rupesin oikein ottamaan selvää.

Tuota venäjän "u menja jest"-rakenneta pidetään yleensä "merjisminä", eli Moskovan seuduilla asuneiden marikieliin kuulunutta merjaa puhuneiden merjalaisten substraattina.

Slaavikielissä ovat muoton "imet'" ovat mm. maan omistamista tarkoittavat sanat, ja balttikielisssä muotoa "turti" olevat, molemmat ovat tuossa ominaisuudessa nuoria rakenteita. Niitä voidaan tarkatella toiste.

Kaikkein mielenkiintoisin on kuitenkin tuo have/haben-sanaryhmä.

Asia on juuri niin kun sanot, että IE-kielissäkin on ollut suomea vastaava kontruktio, mm. vanhassa englannissa. Haben-verbi näyttisi olevan laina kantabaltista. Siellä sen kantasana ei ole samaa perua kuin latinan "habere", vaan se on samaa perua kuin latinan "capere", tarttua. Ilmaisu onkin tarkoittanut, että "minulle tarttuu". Se ei ole baltissakaan kaikkein vanhinta sanastoa, vaan on jopa mahdollista että kyseinen sana, suomessa nykyään "kantaa" olisi SU-perua. Mutta katsotaanpa mitä etymologiset, nyt englannin ja liettuan asiasta sanovat. (Niissä maissa ei AINAKAAN SUOMEN "HYVÄKSI" kielitiedettä "vääristellä" (ainoa ulkomaa, jossa niin saatetaan tehdä, on Latvia...).


captive (n.)

late 14c.,from L. captivus "caught, taken prisoner," from captus, pp. of capere "to take, hold, seize" (see capable). Replaced O.E. hæftling, from hæft "taken, seized." As an adj., from early 15c.

capable

1560s, from L.L. capabilis "receptive," used by theologians, from L. capax "able to hold much, broad, wide, roomy;" also "receptive, fit for;"

adj. form of capere "to take, grasp, lay hold, catch, undertake, be large enough for, comprehend,"

from PIE *kap- "to grasp"

[HM: Se on *k(l)e(m)b- ja se on tarkoittanut myöös liimautumista.]

(cf. Skt. kapati "two handfuls;" (tämän sanskriitin ”kapan”, kahden kourallisen liittyminen ei taida olla kovin varmaa, kun kyseessä lienee myös ainoa ”yhteys” indo- iranilaisiin kieliin...)

Gk. kaptein "to swallow, gulp down;"

Lett. kampiu "seize;" (väärin, verbi on ”kampt (kampj, kampu),” = tarttua lujasti, kaapata, ja sana on kuuria; muoto ”kampju” on yks. 1. persoona, jonka baltit usein ilmoittavat infinitiivin ohella taivutuksen osoittimena; on myös latvian oma sana ”kopt (kopju, kopu)” = mm. muokata, kääntää maata, harata, haravoida, josta tuonnempana).

O.Ir. cacht "servant-girl," lit. "captive;"
Welsh caeth "captive, slave;"

Goth. haban "have, hold;"
O.E. hæft "handle," habban "to have, hold;" see have). Related: Capably.

have

O.E. habban "to own, possess,"

from P.Gmc. *khaf- (cf. O.N. hafa, O.S. hebbjan, O.Fris. habba, Ger. haben, Goth. haban "to have"),

from PIE *kap- "to grasp" (see capable).

Not related to L. habere,despite similarity in form and sense;the L. cognate is capere "seize = tarttua, tarrata, takavarikoida."

O.E. second person singular present hæfst, third person singular present hæfð became M.E. hast, hath, while O.E. -bb- became -v- in have. The pp. had developed from O.E. gehæfd.

Sense of "possess, have at one's disposal" (I have a book) is a shift from older languages, where the thing possessed was made the subject and the possessor took the dative case (e.g. L. est mihi liber "I have a book," lit. "there is to me a book").

Used as an auxiliary in O.E., too (esp. to form present perfect tense); the word has taken on more functions over time; Mod. Eng. he had better would have been O.E. him (dat.) wære betere. To have to for "must" (1570s) is from sense of "possess as a duty or thing to be done" (O.E.).

Englannin etymologisessa viitataan haben-verbin yhteydessä tähän kuurilaiseen  vastinsanaparveen latviassa ja liettuassa:

Lithuanian: kàptelėti (kàpteli, kaptelėjo) = kaapata, kopata, tarttua nopeasti lujalla otteella,

Etymology: -terėti 'mit plötzlichem festem Griff packen = kaapata, napata, kopata (käsiinsä), einen kräftigen Schlag versetzen = lyödä, kolhaista, töytäistä (vahingossa) voimakkasti',

Interj. kàpt! als Ausdruck eines plötzlichen, kraftigen Zupackens = edellisen ilmaisu, lautnachahmend wie

lit. kèpštel(ė)ti, -terėti 'leicht (mit der Hand,mit dem Arm) anstossen = töytäistä kädel- lä kevyesti, einen leichten Stoss versetzen = aiheuttaa lievä isku',

Interj. kīpšt! als Ausdruck eines leichten Anstosses, edellisen ilmaus.

Auch lett. (kur.) kampt  'fassen = tarttua, greifen = siepata, napata',

Frequ. kam(p)stīt, kampļāt 'wiederholt = toistuvasti, greifen = tarttua, haschen = siepata' sind onom. und haben expressiven Nasal erhalten


(vgl. Machek Studie 33 ff., besonders Slavia 16, 178,

Eivät taatusti ole onomatopoeettisia, vaan tuo ensimmäinen on kantabalttia ja kuuria ja tarkoittaa laivan (tai kärryjen) lastaamista jollakin. Jos taas näkökulma on sellainen, että jokin lastatan laivaan, verbi on ”kimpstīt(um)”. Norjassakin tunnetaan ”kimpsor og kampsor”, laivan peruskuorma, ja vielä erilainen ”lisämukava” (kimpsor). Jälkimmäinen verbi on muodostettu adjeltiivin kautta vanhalla adjektiivinjohtimella -l- (ei pidä sekoittaa IE-vartalopäätteeseen), mutta verbijohdin on kuurilainen -āt(um).

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1234894.html#p1234894

wo auch russ. dial. chopit' 'greifen = tarttua, fassen = pitää kiinni',
poln. chopnąc' 'einen derben Schlag versetzen = kolhaista, iskeä vahingossa',
pochopic' 'ergreifen = ryhtyä jhkn' etc. neben
ksl. chąpati 'fassen, ergreifen' = ryhtyä, kinnittää, tarttua, in diesen Zushg. gerückt sind).

Über lat. campere, mt. 

(Kuuri ei välttämättä ole koskaan tuota -r-:ää edes vaihtanut -l-:ään, vaan se voi olla sen balttilaisittain ”arkaainen”, indoiranilaisten ja kelttiläisromaanisten kielten kanssa yhteinen vanha piirre, joka on muinaisliettuassa vaidettu -l-:ksi. Kuurissa -al- on diminutiivin johdin.)

got. hafjan

(Hav- näyttäisi olevan gootin kautta lainaa kantabaltista kantaskandinaaviin.)

sowie über  lat. habere, got. haban usw., deren verschiedener Anlaut sich ebenfalls aus einer Lautgebärde erklärt, s. K. H. Meyer IF 35,224 ff., Verf. KZ. 63,102 ff., Lexis 2,198 ff.

Ne eivät todellakaan liity ainakaan latinan ”campere”-verbiin, joka taas liittyy baltin kamp-verbeihin.

Sana, josta germaanin ”hava/haben” lähinnä olisi lainattu on nykyisessä muodossaan, olisikin tämä:

Lithuanian:
kabė'ti (kaba, kabė'jo) = riippua, roikkua jstk., olla kiinni jssk.

Etymology: (pr. 1. kabù) '(herunter)hangen' roikkua (alaspäin),

kabìnti '(auf)hängen = roikkua jsskn, anhaken = ripustaa, kiinnittää, panna hakaan, tartuttaa (vaikka kääpäsieni koivuun taulan viljelemiseksi), loshaken = avata haasta, ottaa ripustuksesta, mit Haken herausreissen = ottaa, pyydystää koukulla',
kabóti (kabo, kabójo) = kabė'ti (kaba, kabė'jo),
kabùs 'sich leicht anheftend = helposti liitettävä, kiinnityskelpoinen (alusta ym.), festhakend = (yhteen) ”koukutettu”', irto-
kãbė 'Haken = koukku, haka, Klammer = klemmari, (haka)sulkumerkki',
kablỹs '(Mist)haken = (lanta)tadikko, Heuhaken = heinähanko',
kabẽklis, kebẽklis 'Bootshaken = saapaskoukku, -lusikka',
kabenễkas, kebenễkas 'zweizinkige Mistgabel = kaksipiikkinen tadikko, Feuerhaken = hiilihanko',
keblỹs, kẽblė 'Stelze = (huumori)puujalka',
keblùs 'holprig = rosoinen, kömpelö, uneben = pariton (luku), hinderlich = haitallinen, hankala, (häm.) ”kepuli”, "keplu", verzwickt = vaikea, tukala (asema)',
kàbaruoti 'baumeln, bammeln' = riippua, heilua (heiluri ym.), (s. auch s.v.
kabarákšt),

kìbti (kimba, kìbo) (1. kimbù) 'sich anhängen = ripustautua, iskeä (kala koukkuun), anhaken = kiinnittyä, sich heranmachen = pyrkiä esille, in etwas eindringen = tunkeutua, angreifen = tarrautua',
kibýti = kabìnti und 'verstopfen = tukkia, sulkea, abdichten',
kìbinti, kỹbinti  'necken = pilailla, sticheln = pistellä, foppen = pilkata, aufziehen = vetää ylös: jännittää, virittää (ansa ym.), reizen = ärsyttää ("nyppiä"), Händelsuchen, mit jmd. anbinden = sitoa johonkin',
kibė'ti, kýboti = kabė'ti = ripustaa (nuo eivät ole synonyymejä, vaan kabeti on ripustella jokin jollakin, kuten naru täyteen pyykeillä, mutta kibyti on ripustella vaatteita narulle).;
kib(l)ùs 'sich leicht anheftend = helposti kiinnittyvä (osa ym.), anklebend = tarttuva, klebrig = tahmea, ansteckend (von Krankheiten) = tarttuva (tauti ym.)',
kìbis 'Klette' = takiainen (syn. dagỹs ("paloheinä" verbistä dėgti) > kur. dag(e)ris = takiasen kaltainen” > sm. ”takertua”),
kibždė'ti 'kribbeln, wimmeln' = vilistä, jtkn, kiehua, kihistä (matoja ym.)',
kibždýnas 'wimmelnder Haufen = vilisevin parvin, kihisevin kasoin, Gewimmel = kihinä' (zur Bildung s. Machek Studie 20).
Über die schwundstufige Ablautsgestalt in kìbti usw. vgl. Būga KS 219.

Lett. kabināt 'hängen = ripustaa, hakend ziehen = vetää koukulla, umfassen = käsittää (jkn määrä), umarmen = ympäröidä käsin'
(zur letzteren Bed. cf. lit. apkabìnti 'umhängen, umschlingen, umarmen'),
kablis 'Haken = koukku, haka, Heftel = solki, hakaneula',
kaba, -e, -is 'Sparre = kattoparru, orsi, krummgewachsener Baum = vääräänkasvanut puu, Watenetz = vatanuotta',
ķebis 'Krücke' = kainalosauva, hiilikoukku,
ķeblis Vielzinkige Gabel = monipiikinen tadikko, kleiner Schemel = jakkara, ungeschickte Person = vähälahjainen ihminen',

preuss. kabīuns 'gehangen' = hirtetty,

cf. russ. kobenja 'Haken an der Wand' = seinäkoukku,
kobenit' 'krümmen, verzerren' = taivuttaa jhkn muotoon,
koben' 'halsstarriger = uppiniskainen, sich krümmender = köyryyn menevä, sich zierender = koreileva, Mensch' = henkilö, etc.,

abg. kob' 'Geschick, Genius, Schutzgeist',
aruss. kob'  'Wahrsagung' = ennustus, taika, etc.

air. cob 'Sieg' = voitto

(über cymr. cefn 'Rücken' = selkä, selänne, hamara, das Petersson Het. 78 ff. ebenfalls hierherzieht, s. anders Pedersen a.a.O.1, 117),
aisl. happ 'Glück = onni, ”tuuri, ”säkä” (sakia = monni, iso kala...),
ne. hap 'Zufall = (otollinen) sattuma, Glück = tuuri, säskä, onni, viuhka',
ae. ҫehaep 'passend' = sopiva.

Nach Brückner KZ 51, 238, Machek Studie 73.80, Slavia 16,175.211, Koȓínek LF 65 (1938), 442 sollen kabė'ti usw. auch mit slav. chobot' 'Schwanz' = häntä, zusammenhängen. Das ch soll expressive Verschärfung sein (?).

Jægers 23 stellt kabė'ti usw. zu
lit. skabė'ti 'schneiden, hauen' = leikata, lyödä, skabùs 'scharf' = terävä,
lat. scabere 'schaben, reiben, kratzen',
aks. skobl' 'Schabeisen' unter Hinweis auf
ksl. cépiti 'spalten',
russ. pricepit'sja 'sich an etw. festhalten, anklammern'. Doch scheitert seine Deutung an lautlichen Schwierigkeiten
(vgl. über die idg. Wz. *skāmbh-, *skobh- 'schaben = kalvaa (kovertaa), kratzen = raapia, kynsiä' Solmsen Btr. 200 ff.).

No NNYT tuli kerrankin oikeanmuotoiset vartalot (paitsi että pitlkä s vain pois alusta noissa kasaamis-, ripustamis- ja tarttumisasioissa, kun se tarkoittaa nimenomaan irrottamista kanta-IE:ssa!

Solmsen a.a.O. 205 vergleicht mit kabė'ti, kìbti usw.

slav. skoba 'Haken, Klammer' = koukku, haka, liitin, im Ksl. 'fibula' = pohjeluu,
russ. skobka 'Klammer, Haken', Pl. skobki 'Armspangen aus gebogenem Blech',
skobit' 'mit Klammern befestigen, zusammenklammern', was durchaus möglich ist.

(Nässä slaavin sanoissa alku-s  on täysin päinvastaista, samaa kuin liettuan su- , eli YHTEEN, kuin kanta-IE:ssä, jossa se on IRTI! 

Dagegen das von ihm und von Brückner KZ 51,238 noch herangezogene
lit. kibìras 'Eimer, Kübel' = ämpäri, kiulu, 

dem er wie dem griech. kòfinoj '(Trag)korb' = vetokori, die Gdbed. 'Anhänger' zuschreibt, gehört anders wohin (s.s.v. kibìras).

Natürlich sind andererseits mit kabė'ti, kìbti etc. verwandt

lit. kìbiras, Pl. kibiraĩ, kìburas (”kippura”), kibũrkštas kabũrkštas 'Reisig, trockener, dürrer Ast, Halm = kuiva oksa, heinä, der sich an den Schössen der Kleidungsstücke festhakt, als Stock dienender Ast' (s. Juškevič und N.-S.-B.);

vgl. zur Bildung kàbaruoti 'baumeln, bammeln' (s.o. und s.v. kabaràkšt),
kyburỹs   'hangender Gegenstand' = riippuva esine (olio),
kỹburti   'zappeln, strampeln, sich rühren, sich regen' und nebst
kỹburiuoti   auch 'baumeln, bammeln' = keinua, roikkua.

Tässä toista haaraa edustava johdos, jossa myös viitataan Etymological Dictionaryn have-verbiin yhdistämään latvian (kuurin, latviassa on oikeastaan ”kopt”, liettuan ”kopti” = mm. kiivetä,  oman kielen puhdas johdos kantabaltista) :

Lithuanian: kìmpa = silmukka, koukku, ”kimppu” (käydä, oikeastaan  enemmäkin OTTAA, kimppuun!), paula (lyödessä kohteen ympärille  kiertyvä notkea, mahdollisesti painopäinen osa, ”nagaikka”) = narun, ruoskan tmv. päässä, ”tartuntapää”

Etymology: 'Schlinge am Ende eines Stricks' (N.-S.-B.);

vgl. lett. kampt 'fassen, greifen = tarttua'.

Sanan vanha kantavartalo on ollut ”*kemp-”, josta on muodostettu jo kantabaltissa aspektit ”kampti” ja ”kimpti” (jotka saavat erlaisen objektin).

Seuraava sana yhdistää nämä edelleen jopa IE-kielten ulkopuolellekin...:

Lithuanian: kamuolỹs = pallo, rykelmä, kerä, ”pyreähkö kohde yhteentakertuneista elementeistä”

Etymology: kãmuolis 'Knäuel = kerä, rykelmä, Klumpen = paakku, Knollen = mukula, pahka, Ballen = paali, Ball = pallo, Kugel = kuula',

lett. kamuol(i)s dass.
Die Wörter gehören zur Sippe von lit. kamíenas = runko (kamana), kamãnė = kimalainen, kamúoti = kiusata, piinata, uuvuttaa, kamblỹs = tyvi, pölkky, kemzras = sammalmätäs, saamaloitunut (laho) puu tai kanto (s.s.v.v.);

vgl. noch russ. komulja 'Klumpen, Stück', = möykky, paakku, kappale
komolyj 'hornlos, gestutzt' = nuti (nupo)   (W. Schulze KZ 40,566 = Kl. Schr. 619),

preuss. camstian Voc. 678 'Schaf' = lammas,

lit. kamùlžymas 'Klumpen, Ball' = paakku pallo (Linkmenes),
kemelióti 'mit Hausgerät vollstopfen' = varustaa taloustarvikkeilla

Fraglich ist die Zugehörigkeit zu dieser Sippe von

ahd. hamal 'verstümmelt' = vaitelias, vähäpuheinen
mhd. hammel 'kastrierter, Widder' = kastraatti, die Solmsen Btr. 210 wegen
ahd. hammer 'verstümmelt, gebrechlich' = vaitelias, etc. zu

idg. *(s)kep-, *(s)kop-, *(s)kap- '(be-, ver)schneiden' ziehen möchte (s. auch s.v. kepérsis und s.v. skõpti).

Griech. kemoj 'Reh, Hirschkalb' = peuranvasa,
ahd. hinta 'Hirschkuh, Hindin' = peuravaadin sind eher zu verbinden mit
ai. s'áma-, lit. šmùlas 'hornlos' = nuti, sarveton,
ai. s'ámala- 'Fehler, Schaden' = virhe, vahinko; s.s.v. šmùlas.

Lithuanian: kópti...kópia(kopa)...kópė(kópo) = nousta (puuhun ym.), kiivetä, kavuta

Etymology: 1.  'steigen = nousta, klettern = kiivetä',

Frequ. kopinė'ti = kiipeillä;
kópečios, kóptos 'Leiter'= tikkaat (s.zum Suffix des ersteren Skardžius ŽD 351.483),
kopỹnė 'Gerät zum Emporklettern an einer Wand, Stufe, Tritt, nicht hohes Treppchen' = kiipeilylaite,

pakópa 'Stufe = vaihe, Tritt = askelma',
pakópti, pakopė'ti 'eine Strecke weit steigen, klettern' = kiivetä tietty matka,
kopìnti 'zum Steigen, Klettern veranlassen' = panna kiipeämään,

lett. kāpt (-pju, -pu) 'steigen = nousta, gehen mennä, sich begeben = hankkiutua',
kāpene 'eingetretener Fusssteig auf der Landstrasse' = korotettu jalkakäytävä,
kāpenes 'Treppe' = raput,
kāplis 'Stufe, Strick zum Steigen, Steigbügel' = nousujakkara (auch kāpslis in letzterer Bed.),
kāpiēns, kāpsliēns 'Sprosse' = puolapuu,
kāpināt 'steigen lassen' = pistää nousemaan, kiipeämään;

nach Bugge BB 21,422 ff. zu westnorw. hove 'bespringen'= astua (ori) (Gdf. *hāfjan),
aisl. køfir 'Stier = peura, Ochs = härkä'.

Hierher gehören auch lit. bitìs, mẽdų  kópti,
lett. bites, mēdu kāpt 'den Bienen, dem Honig nachsteigen' = ”kiivetä hunajille”, mit altem Akk. der Richtung,

(Tässä on latvian  ”kāpt” tasan samassa merkityksessä suuntaa osoittavan akkusa-tiivin kanssa kuin ”have” vanhassa englannissa, sitä tällä juuri halutaan osoittaa.)

Ebenso sagt man russ. lazit' bort'  'auf den Bienenstock klettern', und das zu
poln. lez'c' 'kriechen = ryömiä, klettern = kiivetä', gehörige
poln. łaz'bic'  heit 'zeideln' = hoitaa luonnonmehiläisiä,
łaz'bien´ 'Zeidelbrett' = (luonnon)mehiläislava (puussa),
leziwo 'Bast- oder Strickleiter des Bienenstocks' = käysitikkaat mihiläispesille.

Im Lit. existiert noch das Kompos. bìtkopis 'wer den Bienen nachsteigt' und 'Zeit des Ausnehmens der Honigwaben', davon das Denominativ bitkopáuti 'den Honig ausnehmen'.

Finn. Parallelen gibt Gauthiot MSL 16, 278.

Lithuanian: kõpti (kopia(kapia)...kopė(kapė)) =  kaivaa, tonkia, kasata

Etymology: 2. (kopiù und kapiù; kopiaũ und kapiaũ) 'scharren = kaapia, kuopia, kaivaa, harken = haravoida, kratzen = raapia, kynsiä, karstata, scharrend häufen = kasata kaivamalla, häufeln = kasata, reinigen = puhdistaa, säubern = siivota',

Frequ. kapstinė'ti und kapinė'ti
(letzteres in der Verbdg. kapinė´dawī mẽdų 'sie pflegten, wie erzählt wird,den Honig herauszunehmen'),
Intens. kapstýti; užkõpti ùgnį 'Feuer anschüren, anfachen = kohentaa, lietsoa tulta' (Kvėdarna),

lett. kàpt (-pju, -pu) 'scharren, (weg)nehmen' = harvoida (pois, roskat).
Die Wörter gehören zu der unter kãpas und kapóti behandelten Familie und sind von
lit. kópti, lett. kāpt 'steigen = nousta, klettern = kiivetä' zu trennen.

Neben lit. kõpti, lett. kàpt finden sich auch synon. lit. kuõpti (kuõpia, kuõpė),
lett. kuopt (-pju, -pu), das letztere = 'reinigen = puhdistaa, abräumen = tyhjentää (tila), pflegen = hoitaa, vaalia, bestellen = tilata, beschicken = toimittaa, järjestää'.

An sich könnten diese Verben mit lit. kõpti, lett. kāpt ablauten; doch lassen sie sich, da balt. uo ausser auf auch auf *āu beruhen kann, mit demselben Rechte mit der Sippe von lit. káupas, kaũpas, kúopa, kùpeta verbinden (s. besonders s.v. kùpeta).

Wie lit. bitìs, mẽdų  kópti,
lett. bites, mēdu kāpt (s.s.v. kópti 1), so kommen auch
lit. bitìs, mẽdų kapinė'ti (s.o.), kuõpti, kuopinė'ti,
lett. bites, mēdu kāpt, kuopt vor. Während dort von der Gdbed. 'den Bienen, dem Honig nachsteigen' auszugehen ist, hat man hier als ursprünglichen Sinn 'die Bienen, den Honig herausnehmen, herausscharren, ausräumen' anzusetzen.

Lithuanian: kãpas = hautakumpu

Etymology: 'Grab(hügel)', Pl. kapaĩ 'Grab, Gruff und 'Begräbnisplatz, Friedhof' (in dieser Bed. auch kãpinės), kapùrna 'mit Moos bewachsene Bodenerhebung (im Walde oder auf der Viehweide)',

lett. kaps 'Grab(hügel)', Pl. kapi 'Friedhof',
lit. kopà, Gen. kõpos 'Sandhügel am Meere, ' Düne, Menge, Schar',
kõpos auch 'Nehrung', = pitkä kapea merelle ulttuva dyyni, Kuurinkynnäs (Neringa)

lett. (kur.) kãpa, -e 'langer, bergiger Strich, Düne, Schneegruft, Menge, Masse, Abhang, steiler Graben, Grab, Grube' (s. auch E.-Hauz. s.v.),
kapele 'jeder kleine Haufen',
kapuole '(Korn)haufen',
kapene 'Steinhaufen' (E.-Hauz. s.v.),

preuss. ON. (Gerullis Ortsn. 12.56.112) Auctakops 'Hochberg', Caporne, Kappegalin (über den 2. Tl. s.s.v. gãlas),
Payme(n)kopo (= "Paimendyyni"), (über das Anfangsglied vgl. s.v. piemuõ),

cf. russ. kopa 'Haufen, Schober' = dyyni (< liett.),
perekop 'quer über den Weg gezogener Graben, Kanal' etc. Die Gdbed. der Wörter ist 'Aufhäufung, Zusammengescharrtes'; daher ist zunächst an Zushg. mit
lit. kõpti (kop(i)ù, kap(i)ù; kopiaũ, kapiaũ) scharren, scharrend häufen' = haravoida kokoon,
kuõpti 'reinigen, säubern, ernten',

lett. kãpt 'scharren' (s.s.v. kõpti) zu denken, erst in zweiter Linie an einen solchen mit lit. kapóti, lett. kapāt, slav. kopati (Hauzenberga-Šturma FBR 19, 214).

Lithuanian: kapóti...kapója...kapójo = hakata (mäsäksi), halkoa, otella 

Etymology: 'hacken = hakata, spalten = halkaista, lohkoa, (zer)schlagen = lyödä kappaleiksi, hauen = hakata, tapella, prügeln = piiskata, Schnabelhiebe versetzen = nokitella, niedermachen = alistaa, töten = tappaa',

kapótis 'scharmützeln' = otella,
kapõklė 'Hackbrett = koverruspölkky, Axt zum Aushöhlen einer Mulde, eines Troges' = kuokkakirves ruuhen kovertamiseksi,
kapõklis 'Schlichtbeil' = piilukirves (hirsien veistämiseen), ”tasokirves”
kapõtė 'Hackbrett' = koverruspölkky (Skardžius ŽD 352),
kaplỹs (kãplis) = kaplễ 'Haue = kuokka, Spitzhacke = hakku, Karst = kuokka, Schlichtbeil = piilukirves' und 'stumpfe Axt = lyhyt kirves,stumpfes Beil = lyhyt(teräi- nen) piilu, Schneidezahn = laikkaukärki, Dummkopf = pölkkypää, Tölpel = typerys',
kapõčius = kaplễ
kap(š)nóti, kapsė'ti 'langsam picken' = nokkia,
kapõjė 'Zeit des Holzspaltens', kapõnė (s.s.v.),
kopìkai 'Spechte' (eig. 'Hacker') = tikka,

lett. kapāt 'hacken = hakata, (klein) hauen = kuokkia, schlagen = lyödä, stampfen = tampata, zernagen = hajottaa, fressen = hyödä, hotkia (eläin. eläimellisesti)',
kapeklis 'Hackeisen' = tarttumarauta,
kaplis 'Hacke, Hohlaxt' = hakku, putkikirves
kapēt 'mit dem kaplis (den Boden) auflockern, scharren, umwenden' = naarata,
kaplēt, -īt 'mit der Hacke die Erde um die Kartoffelstaude ziehen, hacken' = perunakuokka,
izkapts, -pte (= "poislyönti") 'Sense' = viikate

(daraus finn. viikate, Gdf. *vikapteš, Nieminen LPosn. 5,79 ff.),  ("Viikate" lienee ollut kuuriksi "vikaptes", "kaikenleikkaava", "poisleikkaava", mutta tuo vi- tuossa merkityksessä "pois" on slaavia, ilmeisesti puolaa; tai sitten se on "kaikenleikkaava".).

lit. kàpti...kàpia...kàpė (1. kapiù) 'hauen = kuokkia, hakata, tapella, fällen',

kàpti...kãmpa...kápo (1. kampù, kapaũ) 'zerschlagen werden = hajota, erota (geom.: kãmpas = kulma), müde werden = väsyä'

(cf. zur Bed. griech. kòptein 'sehlagen, stossen = törmätä' und 'ermüden = väsyä',
kòpoj 'Schlag = isku' und 'Ermüdung = väsymys, Ermattung = uupumus, Entkräftung = voimattomuus'

Kommentti: Tämän lähteen ”kreikka-etymologiat” ovat samaa sarjaa kuin Koivuleh- don ”vanhat kermaanietymologiat”: kreikan ”-o-” EI MUUTU baltin -am-:ksi lainatta- essa, ei sitten ei niin millään... Päinvastoin kyllä voi tapahtua, mutta siitäkään tuskin on kyse,niin tiiviissä vuorovaikutuksessa kuin preussilaiset galindit/skalvit ja kreikka- laiset aika ajoin olivatkin, koska baltit toimittivat antiikin kreikkalaisten himoitsemaa meripihkaa);

preuss. enkopts 'begraben' = haudattu, upotettu, ympätty,

warnaycopo Voc. 755, 'Warkringel' (mhd. warchrengil = ”murhaajaenkeli” = 'Würger' =), eig. 'Krähenpicker' =  ”varispistäjä”, ”pistäjävaris”  isolepinkäinen,
(1. Gl. preuss. warnis 'Rabe' = korppi, warne 'Krähe' = varis, s.s.v. vaȓnas; zur Endung des 1. Gl. s. Endzelin SV 271 ff.),

WARNEKAPPA (paikannimi, on myös "varisdyyni") [Warnaycopo E 755] medšarkė
Lithuanian: , tai "dyynivaris" mãčarkė,

Etymology: mẽčerkė = *mečarkė aus mẽdšarkė (”metsäharakka”) 'Bergelster (”vuo-riharakka”), Lanius excubitor'. Dem Wort liegt lit. mẽdis (mẽdžias, metsä) 'Baum' und šárka 'Elster' zugrunde 4 (s.s.v.v.).  ”

Kiinnostus elukkaa kohtaan johtui tämän ”noitalinnun” tavasta seivästää saaliinsa orapihlajanpiikkeihin (kuva). Orapihlajaa istuttamalla sen saattoi saada pihaan pesi- mään hiiriä ja myyriä pyydystämään, kun kattohaikaraa houkuteltiin esimerkiksi sopivilla pesänalustoilla pitämään isommat tuhoeläimet kurissa.

Otetaan samaan putkeen preussin kāpt-sanat:

http://donelaitis.vdu.lt/prussian/Lie.pdf

KAPS [wosgows-cappis DK] kalva = kallio(kumpu), kapas = hautakumpu
KAPTUN (kappa, kappā) [enkopts 43 + kapti MK] kapoti (snapu), lesti = kiivetä
KAPTUN (kappa, kappā) [enkopts 43 + kapti VM] kasti = kaivaa, kapoti
KAPURNA [Caporne ON VM] kalva, pilkapis = (linna)valli(hauta), kapinës = hautausmaa

abg. kopati 'graben' = haudata,
poln. kopac' etc. dass., kopac', kopnąc' auch 'schlagen = lyödä, treten = astua, tarttua aseisiin, stossen = törmätä',

npers. kāfaþ, kāvaþ 'wird gegraben, gespalten' = haudataan, halkaistaan,

griech. skōptein 'graben, hacken' = haudata, hakata (s- tulee kanta-IE:sta asti...)
(s)kōpetoj 'Graben' = hautaus, hautajaiset

alban. kep 'behauene Steine' = jauhettu kivi,

lat. scapula 'Schulterblatt' = lapaluu, etc.
Über lit. kãpas 'Grabhügel' s.s.v.

(Sanalla ”kopóti” on ”Protoidoeuroopalaisten juurten luettelossa” väärä selitys:

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_...

*skap- = tool = työkalu

” Russ. щепа (ščepa) = lastu, sälö, liuske, Lith. kapoti, Ltv. kaplis, Gm. skaft/, Gk.
σκεπάρνιον (skeparnion) = pilari, pilarinjalus = pilarin alla oleva leveä litteä kivi,
Lat. capus, Pers. /kāfad, Alb. kep, Old Prussian warnaycopo (tämäkin ihan muuta ...kuten jo näimme), ON skapt, OCS kopajǫ

*Skap-” (*skāp-, josta tulee noista korkeintaan muinaisnorjan ”skapt”, jos sekään, sillä kuurin sana on ollut ”*skampti”) on  ensinnäkin  kantabalttia/muinaisliettuaa ja sielläkin johdos kantabalt(oslaav)in vartalosta ”*skemb-”, josta tulee myös tuo venäjän sana ja latvian sana šķemba = (kivinen) nuolenkärki, irroke. 

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1243118.html#p1243118

Tämä etymologia osoittaa, että kantabaltin juuressa ”*kemp-” voi olla kyse paitsi mekaanisesta myös mikrobiologisesta 'tarttumisesta' (joskin VOI olla kyse edellisestäkin:

” Lithuanian: kémpė = kääpä

Etymology: 'Baumschwamm-, Bade-, Wasserschwamm, Feuerschwamm, Zunder', auch kémpinė. Vgl. kémpa (ostlit. kímpa), sukémpejęs 'dürr, mager', kẽmpti, ostlit.

kĩmpti (-pstù, -paũ) 'schwammig werden = sienettyä (puu), erstarren, (vor Kälte) steif werden = kangistua, kohmettua' (Būga Aist. st. 87. 110.177. KS 271),

identisch mit lett. piepe 'Schimmel = home, Kahm, Gewächs an Bäumen als Moos = puunkuorisammal. -jäkälä, (Holz)schwamm' = puusieni, dessen "ie" aus tautosyllabischen "em" entstanden ist.

Es ist fraglich, ob die lit. oder die lett. Form den urspr. Zustand repräsentieren.

Sollte das lett. Wort das ältere sein, so läge im Lit. Dissimilation von p- p zu k- p vor. Im umgekehrten Falle würde im Lett. Assimilation von k- p zu p- p Platz gegriffen haben.

Geht man von lit. kémpė aus, so kann, wie Būga meint, Verw. mit poln. czępiec' 'hucken' = panna heinä seipäälle, istua kotona (liikaa, ”kuin kääpä seinässä” puolalaisten mukaan) vorliegen

(s. über dieses Wort Brückner KZ 48, 223 ff. mit unwahrscheinlicher Etymologie, Wb. 78 und über sein Verhältnis zu czupiec' zuletzt Sławski SlOcc. 18, 262. 275).
 

Sollte lett. piepe das Ältere sein, so könnte man die Wörter an lett. pīt, lit. pìnti 'flechten' = punoa, palmikoida, anknüpfen, wozu Endzelin an dtsch. Flechte erinnert.”

http://fi.wikipedia.org/wiki/Taulak%C3%A4%C3%A4p%C3%A4
http://fi.wikipedia.org/wiki/Umpim%C3%A4hk%C3%A4

(Tuo jälkimmäinen, latvia-etymologia tarkoittaa, että kääpäsienestä (rihmastoineen, joka tekee myös koivun puuaineksesta hitaasti kytevää ns. valkolahoa, joka sekin kuivana kelpaa rutikuivana taulaksi, eikä pelkkä sienen sisäinen rihmasto), sekä jäkälistä sanaa, joka tarkoittaa myös ”punosta” ja "palmikkoa", jollaisia sellaisia sieni- ja levärihmoista jäkälät tunnetusti todella ovatkin. Se tarkoittaa, että metsäläiset olisivat tienneet tuon ominaisuuden, katsoaessaan talvella esimerkiksi, että mihin mitkäkin jäkälät kelpaavat, mikä olisi edellyttänyt jonkilainen vahvan suurennus”lasin” käyttöä, joka ei tietenkään voinut olla lasia, vaan mahdollisesti jäätä. Tietysti poronjäkälät ja taulakäävät olivat talvessa selviämisen perustärkeitä hyötykasveja. Ettei se aivan mahdotonta ole. Jäämies Ötsilläkin oli mukanaan pussillinen taulakääpää. Jos ”latviateoria” pitää paikkansa, niin joukkoon kuuluu myös lahoamista tarkoittava verbi pū'ti, (pūvù(pųvù, pūnù, pū'stu), pùvo) (lt.)= lahota, homehtua, rappeutua, laiskotella, pūt (pūstu, puvu) (lv.), pûtun...pauja...puwwa (pr.).

Ilmiölle on kuitenkin vielä eräs selitys, johon palataan, jonka takia liettuan ”kempė” (ja suomen ”kääpä”) vain näyttävät olevan keskinäisiä lainoja latvian ”piepe”:n kanssa: niillä on toisenlainen, kantakieliyhteys.

PS: Hesariinkin on keskustelu suomen kuurilaislainoista ehtinyt:

http://www.hs.fi/haku/?kaikkiSanat=kimpsti

23.1.2011 Sunnuntai, Sisko&Torsti:

" Rakkaat ystävät! Viimeksi mietimme, mitä tarkoittavat kimpsut ja kampsut. Tavaroitahan ne, mutta Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sanakirjat eivät kertoneet sitä, minkä Risto Koivula on nyt saattanut tietoisuuteemme: "Myös norjassa esiintyy ilmaus 'kimpsor og kampsor' samassa merkityksessä kuin suomessa", hän kertoo.  'Lastata laiva' haloilla on kuuriksi 'kampstum laigun malkamis', mutta jos käytetään ilmausta 'lastata halot laivaan', niin verbi onkin 'kimpstum'.

"Sisko" ei pelkää joutua sahalle töihin...