DmVkvW0W0AAdmpr.jpg

Halonperkele on pannut Suomen tieteen sileäksi terrorisoimalla haistapsakn sisään ja oikean tieteen ulos.


https://www.tiede.fi/keskustelu/78944/yle-hy-kauhea-pula-seka-tekoalyn-tuottajista-koodareista-tarjonnasta-etta?changed=1544887423

HY:n hallintoneuvoiston puheenjohtaja ja tekoälyapulaisprofessori…

HETKINEN (SANO PUTKINEN):

MISTÄ NYT ON SE KAUHEA PULA – JA KENELLÄ?!

Minä kyllä luulen tajuavani, kun on pula vaikka rahasta, työstä, tiedosta, asunnoista, viinasta, naisista,miehistä tai vaikka huvittelumahdollisuuk- sista, mutta TÄSSÄ PULASSA on jotakin mikä ei istu tavallisiin kuvioihin …

Mitä sanovat (MARKKINA)TALOUSTIETIETEILIJÄT?

Minun tyhmästä päästäni ajatellen, kun ei ole kysyntää eikä tarjontaa, EI OLE ITSE MARKKINOITAKAAN!

”  Tekoälyn hyödyntäjistä suurempi pula kuin koodareista

https://yle.fi/uutiset/3-10551255

Bussikuskit ja kirjastonhoitajat pitäisi saada suunnittelemaan tekoälyä – ”meillä on huutava pula lähes kaikkien alojen tekoälykoulutuksesta”

Suomen ensimmäinen insinööritutkintoon johtava tekoälykoulutus käynnistyy ensi vuonna.

tekoäly

14.12.2018 klo 06:23

Tästä on kyse

Tällä hetkellä Suomessa ei pysty opiskelemaan tekoälyä pääaineena. Yliopistot tarjoavat kuitenkin kymmeniä tekoälykursseja.

Kajaanin ammattikorkeakoulu aloittaa Suomen ensimmäisen insinööritutkintoon johtavan tekoälykoulutuksen.

Asiantuntija uskoo, että tekoälyn ammattilaiset työllistyvät hyvin tulevaisuudessa.

Bussikuski, kirjastonhoitaja, lääkäri ja lakimies. Heidän kaikkien pitäisi tietää, kuinka tekoälyä hyödynnetään.

Tätä mieltä on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Teemu Roos. Hän on muun muassa vetänyt Helsingin Yliopiston avointa tekoälykurssia (siirryt toiseen palveluun) (HS), johon rekisteröityi noin 100000 suomalaista.

Roosin mielestä tekoälykoulutusta ei pitäisi mainostaa vain insinööreille ja muille ”tietokonenörteille”. Tekoälyn pitäisi kiinnostaa kaikkien alojen ihmisiä, ja kaikilla pitäisi olla mahdollisuus opiskella sitä.

– Näkisin,että meillä on huutava pula lähes kaikkien alojen tekoäly- ja teknologiakou- lutuksesta ja siihen pitäisi tarttua. On tärkeää, että meillä olisi mahdollisimman laajasti erilaisia ihmisiä miettimässä, mitä haluamme tekoälyllä tehdä, Roos sanoo.

Myös pääministeri Juha Sipilä julisti alkuvuodesta, että yli miljoona suomalaista on koulutettava uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana, jotta Suomesta tulee tekoälyn soveltamisen kärkimaa.

Tekoälyn hyödyntäjistä suurempi pula kuin koodareista

Tällä hetkellä missään Suomessa ei kuitenkaan pysty opiskelemaan tekoälyä pääaineena.

Muun muassa Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto tarjoavat kymmeniä kursseja tekoälystä, joita voi opiskella esimerkiksi tietotekniikan tutkinnon ohella.

Opiskelijoiden, jotka eivät opiskele teknologiaa on tällä hetkellä vaikea opiskella te-koälyä, koska kursseille osallistuminen vaatii, että tekoälyn ja koodauksen perusteet ovat hallussa.

13-3-10379360.jpg

Asiantuntijan mukaan tekoälyn pitäisi kiinnostaa kaikkien alojen ihmisiä, ja kaikilla pitäisi olla mahdollisuus opiskella sitä.

… JA SENKÖ TÄYTISEN TAKIA ”KAIKKEA PITÄSI NIMITTÄÄ TEKOÄLYKSI”, MIKÄ EI KUMMINKAAN OLE SITÄ!!!??

Voidaan suorittaa esimerkiksi tilastotieteiden kurssia, ja se on sitten tekoälyä jos niin sanotaan.

Teemu Roos

Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mukaan alalla on pulaa juuri muista kuin teknologisten alojen opiskelijoista, jotka pystyisivät omaksumaan tekoälyn periaatteet ja sitä kautta tunnistamaan sen mahdollisuuksia.

– Onhan selvää, että koodari, joka ei tunne varhaiskasvatusalaa, ja jolla ei ole omia taaperoita, ei tunnista kaikkia uusia mahdollisuuksia, jotka voisivat helpottaa päiväkotien arkea, Roos sanoo.

Suomen ensimmäinen tutkintoon johtava koulutus alkaa

Tähän voi olla tulossa muutos.

Nimittäin Kajaanin ammattikorkeakoulu kertoo tarjoavansa ensi vuoden syyskuusta alkaen insinööritutkintoon johtavaa koulusta, jossa voi erikoistua tekoälyn kehittämi-seen. Tämä olisi tiettävästi ensimmäinen koulutus Suomessa, jossa opiskelija voi keskittyä pelkästään tekoälyn opiskeluun.

– Koulutuksessa lähdetään siitä, kuinka teknologiaa ymmärretään ja kuinka sen päälle oikeasti tehdään lisäarvoa tuottavia palveluita, sanoo Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén.

Muissakin Suomen korkeakouluissa on tekoälyn ammattilaisuuteen johtavia koulu-tuksia, mutta ei samaa mallia kuin Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Osittain on myös kyse siitä, miten tekoäly missäkin määritellään.

Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mukaan tekoälystä puhuttaessa törmää usein siihen, ettei tiedetä, mikä on tekoälyä.

– Onko esimerkiksi tilastotiede tekoälyä? Mielestäni se on ainakin hyvin lähellä sitä. On väärä kysymys, kuinka paljon koulutuksia on tekoälyotsikon alla, koska se miten koulutus nimetään ei ole niin merkityksellistä kuin se, mitä kyvykkyyksiä opiskelijoilla on.

Roos kertoo törmänneensä tapauksiin, joissa olemassa olevia koulutuksia markkinoidaan tekoälykoulutuksina, vaikka koulutus ei tarjoaisi uutta oppia.

– Koska tekoäly on niin pinnalla, trendinä on ollut, että olemassa olevaa koulutusta brändätään tekoälynä, vaikka vain jatketaan sitä, mitä ollaan aiemmin jo tehty. Voidaan suorittaa esimerkiksi tilastotieteiden kurssia, ja se on sitten tekoälyä jos niin sanotaan, Roos sanoo.

13-3-10551273.jpg

Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén uskoo, että eri alojen tuottaman datan hyödyntäminen tekoälyn avulla on tulevaisuudessa iso bisnes. Mimmi Nietula/Yle

T.: TUOKIN LATTEUS ON KUULTU NOIN MILJARDI KERTAA…

Yleensä jonkin kansainvälinen tiedehanke , ensi lupaavasti edettyään, KATKEAA siihen, kun joku kaupallistaa oman osuutensa… Sellaista projekteista on mullakin kokemuksia.
”  Meillä on Suomessa ymmärrys kuinka asioita tehdään, mutta emme ole osanneet sitä kaupallistaa.

Matti Sarén

Supertietokone mukana koulun penkillä

Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtorin mukaan heidän koulutuksessaan uutta on muun muassa opiskelijoiden käyttöön valjastettu supertietokone, jota hyödynnetään opintojen aikana. Kyseessä on Euroopan ensimmäinen opiskelijoiden käytössä oleva supertietokone, joka vastaa teholtaan satoja kotitietokoneita.

– Tuomme supertietokoneen kapasiteettia uusien käyttäjien saataville.Uusilla käyt- täjillä tarkoitan opiskelijoiden lisäksi yrityksiä, joilla tähän saakka on ollut haastavaa päästä supertietokoneitten käyttäjiksi.

Supertietokone hankittiin opiskelijoiden käyttöön yhteistyössä tieteen tietotekniikan keskuksen CSC:n kanssa. Supertietokone ehti olla tutkimuskäytössä viisi vuotta.

– Sillä pystytään ajamaan edelleen aika tehokkaita koodeja, vaikka se ei meidän tutkimuskäytössä ole enää sitä ajankohtaisinta ja uusinta teknologiaa. Tämä on opiskelijakäytössä erinomaisen hyvä alusta harjoittelulle ja opiskelulle, CSC:n toimitusjohtaja Kimmo Koski sanoo.

Uudessa tutkinnossa opetellaan muun muassa rakentamaan ja suunnittelemaan tekoälyyn perustuvia palveluita. Insinööriopiskelijat voivat esimerkiksi poimia dataa teollisesta prosessista, peleistä tai liikuntasuorituksista ja miettiä kuinka datalla tehdään uusia palveluita.

– Kotihoidossa olevan potilaan sänkyyn voidaan asentaa liikesensori, joka kertoo onko potilas käynyt yöllä vessassa.

Insinööriopiskelijoiden tehtävänä on miettiä, kuinka liikesensorista saatu data kaupallistetaan. Data pitäisi esimerkiksi järjestellä niin, että kone oppii tietyn potilaan kohdalla vessassa ramppaamisen olevan riski diabetesta.

Tutkinnon tavoitteena onkin tuoda uudenlaista tekoälyosaamista Suomeen, ja sitä kautta saada kotimaisia palveluita markkinoille.

– Meillä on Suomessa ymmärrys kuinka asioita tehdään, mutta emme ole osanneet kaupallistaa sitä. Pyrimme antamaan eväät, jotta Suomeenkin saataisiin lisäarvoa näistä datapohjaisista palveluista, sanoo Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Matti Sarén.

Seksikkään tittelin omaaville ammattilaisille riittää kysyntää

Datatieteilijä on seksikäs ammatti. Titteli on keikkunut kysyttyjen ammattilaisten listoilla jo pitkään ja alan ammattilaiset ovat monessa yrityksessä kovaa valuuttaa.

– Jos jokin oppilaitos profiloituu tälle alalle,ja koulutus on laadukasta, uskon opiskeli-joiden työllistyvän tulevaisuudessa erinomaisesti, Yliopiston tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Teemu Roos sanoo. ”

T.: Yhä jää hämäräksi, KENELLÄ TÄSSÄ SE KAUHEA PULA ON ja MISTÄ???


13-3-10551278.jpg

Kajaanin ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön supertietokone, jota uuden tekoälykoulutuksen insinöörit hyödyntävät koulutuksessaan. Mimmi Nietula/Yle

” Jos Kajaanin ammattikorkeakoulun tekoälyn insinööritutkinto on ensimmäinen laa-tuaan, kuinka voidaan varmistaa, että koulutus on laadukasta ja opiskelijoista tulee oikeasti tekoälyn ammattilaisia?

Koulun rehtori Matti Sarén uskoo laadukkuuden perustuvan yhteistyöhön. Kaikkia sisältöjä ei tehdä Kajaanissa vaan koulu nojaa siihen, että maailmalta löytyy kumppaneita ja materiaaleja, joiden avulla opiskelijoista voidaan leipoa rautaisia ammattilaisia.

– Koulutusten sisältöjen tekemiseen käytetään Suomen kovimpia kavereita, jotka tekevät alan liiketoimintaa suomalaisissa yhtiöissä. Haemme toimintamallia, jossa tämän nopeasti kehittyvän alan uusin osaaminen olisi tarjolla myös opiskelijoille, Sarén sanoo.

Sarén vilauttelee isoja kansainvälisiä tekijöitä, kuten teknologiayritys IBM, Microsoft ja virtualisointiin erikoistunut yritys VMware.

Yritysten kanssa aiotaan tehdä paljon yhteistyötä, ja tarkoituksena on, että opiskeli-joiden projektit keskittyvät oikeisiin palveluihin ja oikeiden ongelmien ratkaisuun.

Tekoäly tulee olemaan joka paikassa ja melkeinpä jo on.

Teemu Roos

Tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessorin Teemu Roosin mukaan tekoäly sopii mihin tahansa alaan ja juuri siksi kaikkien pitäisi ymmärtää sen mahdollisuudet.

Miten bussikuski, kirjastonhoitaja, lääkäri tai lakimies sitten voi tekoälyä hyödyntää?

Tekoäly voi tehdä diagnooseja sairauksista tai käydä läpi korkeimman oikeuden en-nakkopäätöksiä. Lääkärin työn ydin voikin tulevaisuudessa olla diagnosoinnin sijaan potilaan kohtaamisessa.

– Tekoäly tulee olemaan joka paikassa ja melkeinpä jo on. Se ei tarkoita, että se olisi mitään mystistä mustaa magiaa vaan se on systemaattista datan hyödyntämistä ja asioiden automatisointia, Roos sanoo.  ”

T.: Sellainen ei ole ”tekoälyä” vaan tavallista ATK_teknologiaa.

Kannattaa muistaa:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/08/terve-menoa-tarja-halonen-europuoskaritieteen-gangsterikummitati

https://hameemmias.vuodatus.net/search/query/?query=europuoskaritiedett%C3%A4

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/03/tahto-vaan-vai-absoluuttisen-vapaa-tahto-1

https://www.pirkanblogit.fi/2018/risto_koivula/kaikki-tutkijat-pelkki-hlynpllreit-suomen-akatemian-suuren-projektin-ptsseminaarissa/

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/11/ovatko-itameresuomalaiset-vallannet-maansa-kantapersermaaneilta

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/04/miksi-kukaan-maisteri-ei-hakenut-piraatti-petruksen-firmaan-ohjelmoijaksi


***

Teemu Roos kirjoittelee höpöjä:

https://www.ku.fi/artikkeli/4906774-tekoaly-on-jo-taalla-eika-siihen-pida-suhtautua-kuin-luonnonvoimaan-sanoo-tietojenkasittelytieteen-professori-teemu-roos

" Kotimaa

Tekoäly on jo täällä, eikä siihen pidä suhtautua kuin luonnonvoimaan, sanoo tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos

4906775-750x536.jpg

Tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos (oik.) KU:n toimittajan Toivo Haimin haastattelussa. Kuva: Emma Grönqvist

Tekoäly ei ole mitään science fictionia, vaan se on jo läsnä arjessamme, sanoo Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professoriHän johtaa tekoälyn opetusta Suomen tekoälykeskus FCAI:ssa ja toimii suositun Elements of AI -verkkokurssin vastuuopettajana.

Toivo Haimi

27.8.2023 7.15

Tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos, ennen kuin aloitamme, on varmaankin syytä avata hieman käsitteitä. Mistä me siis oikeastaan puhumme, kun puhumme tekoälystä populaarissa keskustelussa?

Hyvä kun tarkensit! Nimittäin se, mitä tekoälyllä tarkoitetaan, voi olla aika monta eri asiaa. Minulle tutkijana se on tieteenala, aivan kuten esimerkiksi fysiikka, biologia tai teologia. Ja sitten taas jos sitä ajatellaan tutkimuskohteena esimerkiksi yhteiskunta-tieteellisestä näkökulmasta, niin sitten puhumme jo teknologiasta, jota sovelletaan. Varsinkin kun kyseessä ovat tekoälyyn liittyvät kaupalliset intressit tai tietyt digitalisaation askeleet tai puolet.

Tekoälystä on puhuttu paljon palveluna tai työkaluna, jota käytetään. Silloin tekoälystä on puhuttu eräänlaisena apurina, joka auttaa erilaisissa askareissa.

Totta kai. Tekoälyn pohjalta voidaan rakentaa palveluita, esimerkiksi kielimalli ChatGPT on varmaankin hyvä esimerkki työkalusta, joka median kautta on tuonut tekoälyn ihmisten huomion ja mielenkiinnon kohteeksi viimeisen vuoden aikana. Ja siinä mielessä ChatGPT on totta kai kirjaimellisesti palvelu, jota voi käyttää. Se on työkalu, mutta haluaisin vähän problematisoida ajatusta tai vertauskuvaa siitä, että se olisi jonkinlainen apuri.

Ymmärrän,että metaforat ovat ihan hyödyllisiä keskustelussa.Filosofi Susan Sontag on puhunut siitä viisaasti.Metaforat voivat olla ihan hyödyllinen tapa selittää tekoälyä menemättä siihen liian yksityiskohtaisesti tai liian teknisesti. Mutta on myös syytä muistaa aina, että metafora on aina metafora, että sen on tarkoitus olla yksi versio.

”Apuri”-sanaan liittyy nimenomaan mielestäni ongelmia siinä, että olemme tottuneet ajattelemaan, että apuri on toinen ihminen. Toinen henkilö, jolla on oma elämänsä, oma agendansa, tunteita, kyky vastavuoroisuuteen ja kyky toimia vastuullisesti. Silloin voimme odottaa apuriltamme jonkinlaista moraalista toimijuutta. Sitä ei sitten tekoälyltä löydykään.

Kuluneen vuoden aikana on julkaistu tekoälyllä kuvia generoiva DALL-E-työ-kalu, toinen samankaltainen palvelu nimeltä Midjourney sekä tekoälypohjainen kielimalli ChatGPT. Nähdäkseni vuoden 2022 loppu oli käänteentekevä hetki, jolloin tekoäly lopullisesti iski populaariin tietoisuuteen. Muokkasiko se mielestäsi tekoälystä käytävää keskustelua?

Tavallaan kyllä. Esimerkiksi ensimmäistä kertaa viime jouluna keskustelin joulupöy-dässä anoppini kanssa minun työasioistani hänen aloitteestaan! Onhan se jo melkoinen muutos.

On vielä syytä tiedostaa oikeasti se, että se ei ollut vain näiden työkalujen tulo, joka muokkasi sitä keskustelua. Jonkinlainen murros on tapahtunut, ja se liittyi siihen että nämä työkalut ovat vinkeitä ja niillä voi tehdä sellaisia asioita, jotka tulevat jokaisen iholle. Siksi ne tuntuvat niin merkityksellisiltä.Tieteellisesti tai teknisesti ei kuitenkaan ole kyseessä niin merkittävä murros, että pelkästään se selittäisi nykyisen hypen määrän.

Julkiseen keskusteluun liittyy kuitenkin selkeästi tavoitteita. Kyse on siitä, millaisia narratiiveja tähän julkiseen keskusteluun tuodaan. Sitä on hyvä pohtia journalististen valintojenkin suhteen. Se, mistä puhutaan, ja kuka pääsee ohjailemaan sitä, mistä puhumme. Ja varsinkin se, puhutaanko niistä asioista, jotka koetaan tärkeiksi puhua vai siitä, että ehkä joku muu taho asettaa niitä narratiiveja.

Teknologian kehittyessä on ajateltu, että mitä enemmän teknologia kehittyy, sitä vähemmän tarvitaan ihmistyötä. Kun koneet päätyvät tekemään raskaat ja tympeät työt,ihmiset vapautuvat tekemään asioita,joista tykkäävät: esimerkiksi istumaan kahvilassa, tai sitten vaikkapa maalaamaan tauluja tai kirjoittamaan runoja. Kun näin ensimmäistä kertaa DALL-E:n tekemää kuvataidetta tai ChatGPT:n kirjoittamia runoja, minut valtasi ikään kuin pakokauhu siitä, että tässä kävikin juuri toisinpäin: tekoäly tekeekin taidetta, samalla kun ihmiset joutuvat yhä raatamaan paskaduuneissa surkealla palkalla.

Tunnistan tämän ajatuskulun.Tähän laittaa lisää vettä myllyyn Washington Postin ar- tikkeli, jossa kerrottiin kahdesta henkilöstä,joiden työt ChatGPT oli vienyt. Molemmat olivat olleet luovia kirjoittajia, ja jutussa kerrottiin, että nyt yksi heistä työskentelee koiranulkoiluttajana ja toinen heistä opiskelee ilmastointiasentajaksi.

”Ei tekoäly ole mikään luonnonvoima, joka tulee jostakin ulkopuolelta.”

Tämä tarina nimenomaan näyttäisi vahvistavan sitä pelkoa siitä,että kohta me emme enää voikaan tehdä sanataidetta tai runoilla, vaan meidän täytyy asentaa ilmastointi-putkia, samalla kun tekoäly käskee meitä asentamaan niitä. Ja tämä on tietysti pelottavaa.

Itse ajattelen optimistisemmin, ehkä jonkun mielestä sinisilmäisesti. Näen asian niin, että tekoäly ja teknologia ovat edelleen työkaluja. Ihmiset päättävät edelleen sen, mihin me niitä haluamme soveltaa. Ei tekoäly ole mikään luonnonvoima, joka tulee jostakin ulkopuolelta.

Samalla tavalla voidaan ajatella markkinataloutta. Siinäkin on mekanismeja, jotka ikään kuin ulkoistavat markkinavoimat ihmisten käsien ulkopuolelle jonkinlaisiksi luonnonlaeiksi. Eihän se niin ole.Niissäkin on kyse poliittisista päätöksistä, joille koko markkinatalous on alisteinen.

Uskoisin, että teknologia voidaan siinä mielessä nähdä tavallaan markkinamekanis-meja vastaavana ilmiönä, jolle kyllä voidaan tehdä ja tehdäänkin koko ajan jotain.

Teknologian sääntelystä puhutaan usein pessimistisesti.Ajatellaan, että tekno- logia kehittyy sääntelyä nopeammin ja että kun sääntelyä on vihdoin saatu aikaan, on teknologia jo kehittynyt eteenpäin.

Kyseenalaistan tämänkin ajatuksen. Sääntely on ylipäänsä kuuma peruna tai pikem-minkin matopurkki, josta on hirveän vaikeaa keskustella jalat maassa ja faktapohjai-sesti. Se,että tekoälyn sääntely olisi jo vanhentunutta syntyessään,esitetään jotenkin väistämättömänä faktana, ja siinä ei oikein kyseenalaisteta sitä, että onko todella näin? Se taas totta kai palvelee teknologiajättien etuja siinä mielessä, että se naker-taa esimerkiksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden kykyä ja mandaattia reguloida. Googlel-la, Metalla ja Microsoftilla on valtavat koneistot, joiden tehtävä on nimenomaan hidastaa sääntelyä ja asettaa kaiken maailman kapuloita rattaisiin.

4906776-750x536.jpg

– Tekoälystä puhuttaessa ääneen pääsevät vain insinöörit tai minun kaltaiseni nörtit, vaikka siinä keskustelussa pitäisi kuulua myös juristien, sosiologien ja muiden yhteiskuntatieteilijöiden ääni, Teuvo Roos sanoo. Kuva: Emma Grönqvist

Esimerkiksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n kaltainen lainsäädäntö on aivan älyttömän hienoa, ja sitä ei tule edes oikeastaan ajatelleeksikaan, niin kauan kuin se on voimassa ja kaikki on hyvin.

Olin juuri tentaattorina Johdatus tekoälyyn -kurssilla. Opiskelijoiden piti lukea EU:n sivuilta tekoälyyn liittyvää materiaalia ja esimerkiksi uusi tekoälyasetus, joka oli kesäkuussa parlamentissa äänestettävänä. Siellä oli lause, jossa sanottiin, että EU:n tekoälyasetus luo ensimmäistä tekoälyalaa sääntelevää lainsäädäntöä.

”Ei oikeastaan ole totta, että lainsäädäntö syntyisi vanhentuneena.”

Tentissä kysyttiin, että koska EU:n komission sivuilla todetaan näin, niin se varmaan-kin tarkoittaa sitä, että tekoälyä ei sääntele tällä hetkellä mikään lainsäädäntöpaketti. Joten voisivatko opiskelijat siis esimerkiksi huijata tässä tentissä ja käyttää siihen tekoälyä? Pyysin opiskelijoita pohtimaan, tarkoittaako se todella tätä.

No, eihän asia ole niin. Halusin korostaa sitä, että tekoälyä koskeva sääntely ei tule kertaheitolla puhtaalle pöydälle jonain futuristisena olentona.Se on väärä lähtökohta, koska meillähän on jo lainsäädäntöä, joka koskee myös tekoälyä.

Kerron esimerkin: jos minulla olisi itseajava auto, joka kaistanvaihdon yhteydessä ajaa pyöräilijän päälle, on se tietenkin rikos, vaikka ei olekaan olemassa lakia, joka erikseen kieltää tekoälyä ajamasta ihmisten päälle. Ei siinä vaiheessa voi sanoa, että ”tekoäly teki sen”.

Tai sitten vaikkapa ihmisten yksityisyydensuojan loukkaaminen tai deepfake-videoilla tehdyt mustamaalauskampanjat. Eihän niitä saa tehdä. Ei siis oikeastaan ole totta, että lainsäädäntö syntyisi vanhentuneena.

Olen tunnistanut julkisesta keskustelusta kaksi tapaa puhua tekoälystä. Toi-nen niistä on teknologiaoptimistinen, jossa puhutaan uudesta teknologisesta vallankumouksesta, joka tulee mullistamaan kaiken.

Toinen sitten on alarmistinen tapa, jossa puhutaan riskeistä: siitä, että jäämme kohta kaikki työttömiksi ja meistä tulee tekoälyteknologian omistavien yhtiöi-den orjia. Nämä ovat kaksi täysin erilaista keskustelua, jotka eivät ole juuri vuorovaikutuksessa keskenään. Mitä mieltä olet tästä?

Totta kai,näin se on.Tämä kysymys on kysytty minulta jo useamman kerran parin vii-me päivänkin aikana. Tällaisessa ongelma kuitenkin on se, että siinä ajatellaan, että tekoäly on nyt joku tällainen aivan uusi ja ihmeellinen juttu, jota ei ole aikaisemmin millään lailla ollut ja joka ilmestyy jostain toiselta planeetalta.

Tällaisella utopia-dystopia-akselilla keskustellessa unohdetaan tekoälyn arkisuus ja sen olemassa olevat,tämänhetkiset vaikutukset. Kuten esimerkiksi se,miten tekoälyn hyödyt jakautuvat hyvin, hyvin epätasaisesti,ja ne voivat kasvattaa esimerkiksi taloudellista ja alueellista epätasa-arvoa. Se, että jos tekoälystä ajatellaan scifi-tasolla, se tekee hankalaksi keskustella jo tapahtuneista asioista, niistä tylsemmistä puheenaiheista kuten siitä, kenelle tekoälyn luoma hyvinvointi kasautuu.

On pidettävä mielessä esimerkiksi kaikki tekoälyn taustalla oleva ”klikkityö”, jossa ih-miset tuottavat dataa tekoälylle ja ”opettavat” tekoälyä tunnistamaan kuvia klikkaile-malla esimerkiksi ”linja-autoa” esittäviä kuvia muiden kuvien joukosta. Nämä ihmiset saavat siitä naurettavan pientä palkkaa, joka ei riitä elämiseen.

Tällainen työ ei kehitä näiden ihmisten osaamista yhtään mihinkään suuntaan vaan tavallaan orjuuttaa heitä. He joutuvat elämään syklissä, jossa he eivät pysty opiske-lemaan tai elämään normaalia elämäänsä tai edes kunnollista vuorokausirytmiä. He vain klikkailevat.

”Haluaisin, että ei ajateltaisi tekoälyn olevan jotain tulevaisuuden outoa visiota.”

Toinen esimerkki on ChatGPT:stä. Sen ”opettamiseen” on käytetty ihmisten palautet-ta. Tekoäly tuottaa tekstiä, ja ihmiset arvioivat,oliko se hyvä vai huono vastaus. Oliko siinä vihapuhetta tai väkivaltaan yllyttämistä, ja niin edespäin. Sillä on hienosäädetty ChatGPT:tä.

Sitä työtä oli teetetty kenialaisilla työntekijöillä aivan surkealla palkalla, ja ne ihmiset olivat joutuneet katsomaan ja lukemaan sieltä aivan todella sairasta vihapuhetta ja väkivaltaista tekstiä,joka oli hyvin traumatisoivaa näille työntekijöille. Palkkaus ja korvaukset tästä hommasta olivat täysin naurettavia. Kaikki tämmöiset esimerkit ovat vähän ”tylsiä”, jos vertaa siihen että voidaan heittää ilmoille ajatus kiiltävästä robotista, joka tulee ja vie kaikkien työpaikat.

Sen takia olen huolissani siitä,että mediassa narratiivi on keikahtanut niin paljon pois näistä asioista, joissa on oikeasti todella tärkeitä, akuutteja ongelmia. Niistä on myös paljon asiantuntemusta eri paikoissa yhteiskuntaa.

Silti tekoälystä puhuttaessa ääneen pääsevät vain insinöörit tai minun kaltaiseni nörtit, vaikka siinä keskustelussa pitäisi kuulua myös juristien, sosiologien ja muiden yhteiskuntatieteilijöiden ääni.

Viimeinen kysymys. Mitä meidän kaikkien olisi hyvä pitää mielessä tekoälystä?

Korostaisin sitä, että se ei ole mitään tosi outoa scifiä, joka näyttää aivoilta sinisessä virtapiirissä. Haluaisin, että ei ajateltaisi tekoälyn olevan jotain tulevaisuuden outoa visiota, vaan että se on jo nyt arjessa käytettäviä älylaitteita, jotka ovat täynnä teko-älyä käyttäviä sovelluksia. Ne vaikuttavat ihmisten ja heidän perheidensä elämään jo nyt.

Tekoäly ei ole mitään käsittämätöntä rakettitiedettä,vaan jokainen voi sitä ymmärtää, jos haluaa. "


***


TÄLLAISTA HEWOMPASKAA SILLÄKAJAANIN _TEKOLYLLÄ LYKÄTÄÄN!!!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2019/09/vaara-teoria-kielen-synnysta

" perjantai, 6. syyskuu 2019

Väärä teoria kielen synnystä

Ukrainalainen ”Maidan-HP-tieteilijä”…

...

... Näin "meillä":

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/403774?page=1#405104

Tampereen valeyliopiston haistapaskantiedehöntät eivät halua edes kuulla todellisesta ihmistymisestä mitään

https://www.is.fi/tiede/art-2000007931688.html

Suomalaistutkijat selvittivät: Homo sapiens peittosi neandertalilaiset luovuusgeenien avulla

Tutkijan mukaan luovuusgeenit ovat auttaneet ihmisiä selviämään koronaviruksen kaltaisista vitsauksista.


Terho "Hörhö" Lehtimäki johti tutkimusta Liisa Keltingans-Järvisen kanssa.­Kuva: Timo Marttila

Mikko Marttinen

5:41 | Päivitetty 5:42

Homo sapiens on paitsi viisas ihminen, myös luova ihminen.

Tämä selviää Tampereen yliopiston tutkijoiden uudesta tutkimuksesta, jonka tulokset on julkaistu arvostetussa Nature-sarjan Molecular Psychiatry -lehdessä.

Geenitutkimus perustuu suomalaisen Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskiteki-jät -tutkimuksen (LASERI) ainutlaatuiseen aineistoon, jota verrattiin simpanssien ja neandertalinihmisten DNA:han.

Tutkijat tunnistivat aineistosta 267 tunnepohjaiseen reagoivuuteen, itsehillintään ja itsetietoisuuteen vaikuttavaa geeniä, jotka löytyvät vain nykyihmisistä.

– Nämä geenit todistavat,että luovuuden kehittyminen oli Homo sapiensin evoluution ja elossa säilymisen salainen ase, jota serkuillamme neandertalinihmisillä ei ollut, professori Terho Lehtimäki sanoo Tampereen yliopiston tiedotteessa.

– Tämä huomionarvoinen geenilöytö avaa ensimmäistä kertaa ikkunan menneisyy-teemme ja valaisee käsitystämme itsetietoisuutemme kehityksen tärkeästä roolista ihmisen evoluutiossa.

Lehtimäen mukaan ainutlaatuiset geenit säätelevät prosesseja,joiden ansiosta nykyihmiset ovat sosiaalisia, luovia kertovassa taiteessa ja tieteessä sekä sukulaislajejaan vastustuskyisempiä ikääntymistä, vammoja ja sairauksia vastaan.

Sen jälkeen, kun Homo sapiensit muuttivat Afrikasta noin 60000 vuotta sitten, he syrjäyttivät vähitellen neandertalinihmiset ja muut ihmislajit. Ne kaikki kuolivat sukupuuttoon noin 40000 vuotta sitten.

– Ihmisen luovuus, sosiaalisuus ja terve pitkäikäisyys syntyivät vastauksena tarpee-seen sopeutua ankariin ja monimuotoisiin olosuhteisiin ja kommunikoida suurissa sosiaalisissa ryhmissä 400000 – 100000 vuotta sitten, Lehtimäki toteaa.

– Tälläkin hetkellä kohtaamme covid-19-pandemian vuoksi samanlaisia haasteita, joihin meidän on sopeuduttava luovasti, kuten esi-isämme oman aikansa haasteisiin.

"Aiheesta" aikaisemmin:

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/401874?page=1#401874

Risto Koivula

15.09.2019 22:03:41

401874 ... "

https://www.kemiamedia.fi/luovuus-auttoi-homo-sapiensia-jaamaan-eloon/

Uutiset | 23.4.2021 | Kemiamedian toimitus

Luovuus auttoi Homo sapiensia jäämään eloon

Siinä missä neandertalilainen ja muut ihmislajit kuolivat noin 40000 vuotta sitten su-kupuuttoon, Homo sapiens säilyi hengissä luovuutensa ja seurallisuutensa ansiosta.

Tähän viittaa Tampereen yliopistossa tehty geenitutkimus.

Tutkijat selvittivät geneettisten verkkojen evoluutiota simpanssista nykyihmiseen ja tunnistivat luovuuden geenit, jotka erottavat meidät muista lajeista.

Geenitutkimus perustuu suomalaisen Laseri-hankkeen (Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät) ainutlaatuiseen aineistoon.

Tutkijat tunnistivat aineistosta 267 tunnepohjaiseen reagoivuuteen, itsehillintään ja itsetietoisuuteen vaikuttavaa geeniä, jotka löytyvät vain nykyihmisistä.

”Nämä geenit todistavat, että luovuuden kehittyminen oli Homo sapiensin evoluution ja elossa säilymisen ’salainen ase’, jota serkuillamme neandertalinihmisillä ei ollut”, sanoo kliinisen kemian professori Terho Lehtimäki yliopiston tiedotteessa. Lehti-mäen ja psykologian professorin Liisa Keltikangas-Järvisen lisäksi projektissa oli mukana tutkijoita muualta Suomesta, Yhdysvalloista ja Espanjasta.

Tulokset julkaisi Nature-sarjan Molecular Psychiatry -lehti.

Löydetyt geenit säätelevät ihmisen sopeutumista

Tutkimuksessa tunnistetut 267 geeniä löydettiin suuremmasta 972 geenin ryhmästä, jonka sama ryhmä oli tunnistanut jo aiemmin.

”Nämä 267 geeniä yhdessä vastaavat lähes kaikista periytyvistä temperamentin ja luonteenpiirteiden vaihteluista, jotka säätelevät ihmisen sopeutumista ympäristössä tapahtuviin muutoksiin”, Lehtimäki kertoo.

Arvaamattomia muutoksia ja uhkia ovat esimerkiksi sosiaaliset konfliktit, tarttuvat taudit, ilmaston muuttuminen ja selviytymiseen tarvittavien resurssien saantimahdollisuuksien heikkeneminen.

Ilmentymisen säätely ratkaisee

Geenit, jotka erottavat nykyihmisen neandertalilaisista ja simpansseista, ovat lähes kaikki RNA:sta valmistettuja säätelygeenejä eivätkä DNA:sta valmistettuja proteiineja koodaavia geenejä.

Sapiensille ainutlaatuisista geeneistä 95 prosenttia ei ole proteiinia koodaavia, vaan niihin liittyy enimmäkseen pitkiä koodaamattomia rna:ita geeniverkossa, joka säätelee ihmisen itsetietoisuutta.

”Homo sapiensin, neandertalinihmisten ja simpanssien proteiineja koodaavat geenit ovat lähes kaikki samanlaisia. Se, mikä siis erottaa nämä lajit toisistaan on niiden proteiineja koodaavien geenien ilmentymisen säätely.”

...

Molecular Psychiatry (2022) 27:354376

https://doi.org/10.1038/s41380-021-01097-y

E X P E R T  R E V I E W

file:///C:/Users/Huawei/Downloads/s41380-021-01097-y.pdf

Evolution of genetic networks for human creativity

I. Zwir 1, 2

C. Del-Val 2

M. Hintsanen 3

K. M. Cloninger 4

R. Romero-Zaliz 2

A. Mesa 2

J. Arnedo 2

R. Salas 5

G. F. Poblete 5, 6

E. Raitoharju 7

O. Raitakari 8

L. Keltikangas-Järvinen 9

G. A. de Erausquin 10

I. Tattersall 11

T. Lehtimäki 7

C. R. Cloninger 1, 4

Received: 30 October 2020 / Revised: 19 March 2021 / Accepted: 31 March 2021 / Published online: 21 April 2021

© The Author(s) 2021. This article is published with open access

C. R. Cloninger

[email protected]

1 Department of Psychiatry, Washington University School of Medicine, St. Louis, MO, USA

2 Department of Computer Science and Artificial Intelligence, University of Granada, Andalusian Research Institute in Data

Science and Computational Intelligence, Granada, Spain

3 Unit of Psychology, Faculty of Education, University of Oulu, Oulu, Finland

4 Anthropedia Foundation, St. Louis, MO, USA

5 The Menninger Clinic,Baylor College of Medicine,and DeBakey VA Medical Center,Houston, TX, USA

6 The Menninger Clinic, Houston, TX, USA

7 Department of Clinical Chemistry, Fimlab Laboratories, and Finnish Cardiovascular Research Center - Tampere, Faculty of Medicine and Health Technology,Tampere University, Tampere, Finland

8 Center for Population Health Research, University of Turku and Turku University Hospital; Research Center of Applied and Preventive Cardiovascular Medicine, University of Turku; Department of Clinical Physiology and Nuclear Medicine, Turku University Hospital, Turku, Finland

9 Department of Psychology and Logopedics, University of Helsinki, Helsinki, Finland

10 Department of Psychiatry, University of Texas San Antonio, Long School of Medicine, The Glenn Briggs Institute of Alzheimers and Neurodegenerative Disorders, San Antonio, TX, USA

11 American Museum of Natural History, New York, NY, USA

These authors contributed equally: I. Zwir, C. Del-Val

Supplementary information

The online version contains supplementary material available at  https://doi.org/10.1038/s41380-021-01097-y.

Abstract

The genetic basis for the emergence of creativity in modern humans remains a mystery des-pite sequencing the genomes of chimpanzees and Neanderthals,our closest hominid relatives. Data-driven methods allowed us to uncover networks of genes distinguishing the three major systems of modern human personality and adaptability: emotional reactivity, self-control, and self-awareness. Now we have identified which of these genes are present in chimpanzees and Neanderthals.We replicated our findings in separate analyses of three high-coverage genomes of Neanderthals. We found that Neanderthals had nearly the same genes for emotional reacti-vity as chimpanzees,and they were intermediate between modern humans and chimpanzees in their numbers of genes for both self-control and self-awareness. 95% of the 267 genes we found only in modern humans were not protein-coding, including many long-non-coding RNAs in the self-awareness network. These genes may have arisen by positive selection for the characteristics of human well-being and behavioral modernity, in-cluding creativity, pro-social behavior, and healthy longevity. The genes that cluster in asso-ciation with those found only in modern humans are over-expressed in brain regions involved in human self-aware-ness and creativity, including late-myelinating and phylogenetically recent regions of neocor-tex for autobiographical memory in frontal, parietal, and temporal regions, as well as related components of cortico-thalamo-ponto-cerebellar-cortical and cortico-striato-cortical loops. We conclude that modern humans have more than 200 unique non-protein-coding genes re-gulating co-expression of many more protein-coding genes in coordinated networks that un-derlie their capacities for self-awareness,creativity, prosocial behavior, and healthy longevity, which are not found in chimpanzees or Neanderthals.

Introduction

One of the most fundamental questions about human nature is what sparked the explosive emergence of creativity in modern humans before their widespread dispersal from Africa and the subsequent extinction of Neanderthals [14].

Major controversies persist about the basis for human creativity in art and science, as well as about the differences in cognition, language, and personality that distinguish modern humans from extinct hominids [58]. These controversies occur because the archeological and fossil records are incomplete and subject to ambiguous interpretation [9, 10].

What distinguishes behaviorally modern humans from other hominids?

Anthropologists distinguish behaviorally modern Homo sapiens (Sapiens) from other hominids by virtue of Sapiens enhanced cognitive, social, and physical adaptability.

Behaviorally modern Sapiens demonstrate remarkable creativity compared to other homi-nids: that is,they show signs of innovation,flexibility, depth of planning, and related cognitive abilities for symbolism and self-awareness that enable spontaneous generation of narrative art and language [2,5,1113]. Early behaviorally modern Sapiens were also more prosocial in their behaviors than archaic hominids: they maintained larger social groups, established reci-procal social networks for remote trade, and regularly cooperated with one another in groups composed partially or completely of non-kin, as well as providing altruistic support and cooperation with non-kin who were raising children or disabled [11, 14, 15].

Behaviorally modern Sapiens are also distinguished by their healthy longevity, as evidenced by their resilience to cold and other climatic extremes [16], lower energy requirements and reduced mortality from injury and disease [1719], and a prolonged post-reproductive life-span that facilitates cooperative breeding [11, 20, 21], which have all enhanced health and viability in diverse, harsh, and unpredictable habitats throughout the world.

The lineages of Sapiens and Homo neanderthalensis (Neanderthals) are thought to have diverged from a common ancestor during the Middle Pleistocene before 500 thousand years ago (kya), at a time when the lineage of Sapiens was isolated in Africa and that of Neander-thals was confined to Europe and western Asia [22,23]. Precursor forms to Neanderthals are recognized at least by 430 kya in Europe [24],but the behaviors and genomes of Neanderthals themselves are best known from artifacts and fossils dating from 130 to 40 kya in Eurasia [Supplementary Information]. In contrast, anatomically modern Sapiens emerged in eastern Africa [22] by 200 to 160 kya [2, 25] following a period from 320 to 200 kya marked by un-predictable climactic fluctuations [15, 25, 26] that were superimposed on a long-term pat-tern of progressive aridity [27]. Under these challenging ecological conditions, precursors of behaviorally modern Sapiens began to maintain larger social groups and reciprocal social al-liances with non-kin (e.g., remote trade networks), express themselves symbolically (e.g., art, ornamentation), collect remote resources (e.g., pigments, obsidian, and other special stones) for later use, flexibly use expanded dietary options (e.g., fishing and collecting shellfish) in times of unpredictable resource availability, and began to accumulate cultural knowledge and standardized technologies that enhanced their adaptability and well-being [15,25,26, 28].

Recent findings, however, suggest that behaviorally modern Sapiens, with a distinctively more imaginative and flexible set of abilities that had not been observed in any hominids there or elsewhere, emerged in Africa about 100 kya and spread throughout the continent thereafter [29].

The ecological and economic pressure on the smaller bands of mobile and muscular hunters in the lineage of the Neanderthals in Europe were different from those on the lineage of Sapiens in East Africa [30]. Neanderthals and their European ancestors were less resilient to climatic extremes,particularly cold,and their hunting of large land animals demanded high daily energy expenditures [31]. Nevertheless,Neanderthals were able to function successfully before they had to compete with Sapiens.Neanderthals were able to conserve their reliance on hunting large land animals by moving out of inhospitable areas without the need to develop greater social connectedness or more efficient and diverse technologies and resources [17, 22, 28, 31].

The innovative practices of Sapiens are best documented after 50 kya when they flourished to a stage in which the creative imagination of fully modern humans was unmistakably dis-played [2, 5, 32]. The flourishing of behavioral modernity in the late Pleistocene is likely to have been facilitated by incremental cultural and neurobiological processes by which comp-lex behaviors like narrative figural art and language emerged by exaptation and behavioral recruitment [2]. In any case, the basic features of behavioral modernity must have been already present when Sapiens spread out of Africa between 65 and 55 kya, while the African climate became drier and colder [27,33]. The inventive, sociable,and resilient Sapiens were able to adapt well to unpredictable and diverse conditions as they migrated out of Africa and spread throughout the world, replacing all other hominids by 40 kya and producing cultures that flourished by continuing to expand in knowledge,art, science, technology, and population density to the present day.

What is creativity? How is it measured?

The most distinctive and prominent feature of behavioral modernity identified by paleoanth- ropologists and archeologists is what psychologists have described as creativity, particularly the achievements and personality traits of Evolution of genetic networks for human creativity highly creative people.

355

Creativity can be succinctly defined as the use of imagination or original ideas to achieve valued goals [34, 35], and is a multifaceted phenomenon that can be assessed in terms of par-ticular aspects of intelligence and/or particular aspects of personality [36-38].The psychomet- ric tests of the creative aspects of intelligence were developed by Guilford and Torrance to measure aspects of divergent thinking in verbal and pictorial tasks. Divergent thinking is an innovative way of solving problems by exploring many possible solutions, making sponta-neous intuitive connections among what are conventionally regarded as disparate phenome-na, while tolerating some ambiguity [39]. Divergent thinking typically occurs in states of restful and playful self-aware evaluation of internal thoughts and images, such as mind-wan-dering in the default mode, flow, free association, day-dreaming, or contemplation [37, 4042], which depends on activation of the medial prefrontal cortex for evaluation of internal stimuli as a core component of the self-awareness network [43, 44]. In contrast, convergent thinking follows a logical sequence of inferences to arrive at a single solution with certainty; it depends on the lateral prefrontal and parietal cortices, which are core components of the executive self-control network that supports purposeful use of symbols and intentional inhibition of externally triggered impulses [19, 45, 46].

The features used to measure divergent thinking include originality (inventive and imagina-tive thoughts), flexibility (ability to move from one conceptual field to another), fluency (free-flow of many relevant ideas and responses), elaboration (many vivid, specific details), a high degree of abstraction, and persistence despite uncertainty [39, 47, 48].

Divergent thinking tests developed by Guilford and Torrance are the most widely used tests of creative intellectual functioning because they are strongly predictive of creative achievement and problem-solving ability in everyday life [38, 47, 48].

How is creativity related to other aspects of behavioral modernity?


In addition to its cognitive properties, divergent thinking involves relaxed states of intuitive awareness that are also characterized by physical spontaneity, cheerful affect, playfulness, and sociability [40, 49, 50], which can be quantified in terms of personality characteristics. Personality refers to the way an individual learns to shape and adapt to an ever-changing internal and external environment [51].


Like divergent thinking, creative personality features are multi-faceted, including character traits (i.e.,styles of rational self-government,with executive functions of self-directedness, legislative functions of cooperativeness, and judicial functions of self-transcendence) and temperament traits (i.e., emotional drives of curiosity about what is novel, willingness to take risks, willingness to work for social recognition, and perseverance for the sake of achieve-ment) [36,52,53].The two domains of temperament and character make it clear that a persons potential for creativity cannot develop without both the wisdom to recognize what is valuable and the plasticity to adapt accordingly. The most widely used psychometric test for assessing both domains of the creative personality is the Temperament and Character Inventory (TCI) [51, 52, 54].

Tests of creative divergent thinking in verbal and pictorial tasks, creative personality traits as measured by the TCI, and direct assessments of lifetime creative achievements, are each highly reliable and validated by their strong correlations with one another even when general intelligence and demographic variables are controlled [47, 48]. Empirically, the TCI creative personality profile also measures human health in general, including physical, mental, and social well-being [19, 53, 55].

Put another way, the three domains of features of behavioral modernity identified by anthropologists are in fact interdependent aspects of modern human health and well-being.

As a result, the TCI provides valid quantitative phenotypic measures with which to investi-gate the cognitive, emotional, and social functions, brain connectivity, and genetics underly-ing creativity, prosociality, and other aspects of well-being in modern humans in ways that are robustly replicable [19, 56].

Cognitive scientists have proposed that the creative ability of Sapiens to see the world and other people in new ways depends on several interrelated brain processes of learning and memory. Sapiens creativity is thought to depend on human brain functions for prospective learning (i.e., the encoding, storing, and retrieval of intended actions), constructive learning (i.e., recollection of the past and imagining the future),and the related capacities for theory of mind (i.e., the ability to attribute mental states to ourselves and others to facilitate empathic social interaction), the default mode (i.e.,awareness of internal milieu without focus on exter- nal tasks), autobiographical memory (i.e., vivid recollection of past experiences with contex-tual awareness of when and where facts were learned),and story-telling (i.e.,meaningful com- position of narrative figural art and language), which are all aspects of self-awareness and share largely overlapping brain circuitry [5759]. In turn, these processes underlying diver-gent thinking operate cooperatively with other processes underlying convergent thinking, which have complementary functions for problem-solving in successful daily living [39, 46]. Just as creative personality is multifaceted, its related brain functions are also multifaceted aspects of complex neurocognitive systems of adaptability that are measured by the TCI [19].

357

How do complex adaptive abilities develop and evolve?

... "


Täysthohaaska ei ymmärrä edes olla hiljaa...

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/annalahtinen/tekoaly-ja-kestava-kehitys-yrityksissa-yhteiskirjoitus-tarja-halosen-kanssa/

Tekoäly ja kestävä kehitys yrityksissä – yhteiskirjoitus Tarja Halosen kanssa

halonen-cut.jpg

Tarja Halonen

Anna_L_small_kuva_IMG_2404_-Copy-1-808x1


Anna Lahtinen 16.10.2023 12:00

Yritykset ovat avainasemassa kestävän kehityksen ja tekoälyn integroinnissa liiketoimintaan ja yhteiskuntaan. Yritysten on tärkeää ymmärtää kestävän kehityksen merkitys, sen tarjoamat mahdollisuudet ja niihin liittyvät haasteet, sekä rohkeasti omaksua tekoäly. YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät laajaa yhteistyötä eri toimijoiden, kuten yritysten, korkeakoulujen, julkisen sektorin organisaatioiden kesken. Liiketoiminta- ja markkinamahdollisuuksien tunnistaminen näissä tavoitteissa vaatii yrityksiltä oma-aloitteisuutta, ekosysteemiajattelua ja yhteistyökykyä.

Tekoälyllä on potentiaali tukea sellaisten järjestelmien kehittämisessä, jotka kunnioittavat ihmisoikeuksia, edistävät tasa-arvoa ja demokratiaa sekä tukevat kansallista ja kansainvälistä kehitystä. Digitaalisen transformaation ja kestävän kehityksen yhdistäminen on haasteellista, mutta suomalaisyrityksillä on tarvittavat valmiudet vastata tähän haasteeseen.

Tasa-arvo tekoälyn käyttöönotossa

Tekoälyn käyttöönotossa tasa-arvo on olennainen tekijä. Sukupuolten epätasapaino teknisissä ammateissa ja tekoälyn koulutuksessa heijastaa laajempia yhteiskunnallisia tasa-arvo-haasteita. Yrityksiä ja koulutusjärjestelmiä tulisi rohkaista kannustamaan tyttöjä ja naisia teknologia-alalle. Teknologian ja tekoälyn kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon myös muut väestöryhmät, kuten vähemmistökieliset, maahanmuuttajat ja eri kulttuuritaustoista tulevat ihmiset.

Tulevaisuuden osaamistarpeet ja digitaalinen työympäristö

Suomi kohtaa monitasoisia haasteita tulevaisuuden työvoiman ja osaamisen suhteen. Yhteiskunnan tulee tarkastella näitä haasteita kokonaisvaltaisesti ja määrittää painopistealueet. Kolmikantainen yhteistyömalli (työnantajat, työntekijät, valtio) on osoittautunut toimivaksi, mutta sen jatkuvaa kehittämistä tarvitaan.

Yrityksiä tulisi kannustaa hyödyntämään tekoälyn sovellusmahdollisuuksia, sillä tietämättömyys ja ymmärtämättömyys ovat merkittävimmät esteet sen käytölle. Tiedon laatu on tärkeää kaikissa järjestelmissä, tekoälyn sovelluksia unohtamatta. Tekoälyn soveltamiseen liittyy myös eettisiä kysymyksiä, joissa demokratian rooli korostuu. Tulevaisuuden työelämässä vastuullisuus, tasa-arvo ja eettisyys nousevat yhä tärkeämmiksi tekijöiksi.

”Yritysten pitäisi ehdottomasti tutustua kestävään kehitykseen, sen antamiin mahdollisuuksiin ja haasteisiin sekä myös tekoälyyn. Olin mukana koko tämän vuosituhannen YK:n Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteiden asettelussa. Alun alkujaankin pidettiin aika utopistisena ajatusta, että me pystyisimme kehittämään järjestelmän, jonka pohja on ihminen ja ihmisen ymmärrys luontoon, ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon, demokratiaan ja olla vielä samanaikaisesti kykeneviä sekä kansalliseen että kansainväliseen kehitykseen. Siinä oli niin monta tuntematonta tekijää, ja minun oma mielenkiintoni on ollut siinä, että pystytäänkö tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden keinoin täyttämään nämä aukkokohdat.”

– Presidentti Tarja Halonen


Blogikirjoitus on osa Haaga-Helian Tekoäly Suomessa -haastattelusarjaa, johon kuuluu myös YouTube-videosarja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttama sarja on osa ”Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille Etelä-Suomessa” eli AI-TIE Etelä-Suomi -hanketta. AI-TIE:tä ovat tukeneet Euroopan aluekehitysrahasto sekä Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.


***

https://www.nature.com/articles/d41586-023-03272-3

" NEWS

25 October 2023

AI ‘breakthrough’: neural net has human-like ability to generalize language

A neural-network-based artificial intelligence outperforms ChatGPT at quickly folding new words into its lexicon, a key aspect of human intelligence.

Max Kozlov & Celeste Biev

Screenshot%202023-10-27%20at%2005-08-08%

Scientists have created a neural network with the human-like ability to make generalizations about language1. The artificial intelligence (AI) system performs about as well as humans at folding newly learned words into an existing vocabulary and using them in fresh contexts, which is a key aspect of human cognition known as systematic generalization.

The researchers gave the same task to the AI model that underlies the chatbot ChatGPT, and found that it performs much worse on such a test than either the new neural net or people, despite the chatbot’s uncanny ability to converse in a human-like manner.

The work, published on 25 October in Nature, could lead to machines that interact with people more naturally than do even the best AI systems today. Although systems based on large language models, such as ChatGPT, are adept at conversation in many contexts, they display glaring gaps and inconsistencies in others.

The neural network’s human-like performance suggests there has been a “breakthrough in the ability to train networks to be systematic”, says Paul Smolensky, a cognitive scientist who specializes in language at Johns Hopkins University in Baltimore, Maryland.

Language lessons

Systematic generalization is demonstrated by people’s ability to effortlessly use newly acquired words in new settings. For example, once someone has grasped the meaning of the word ‘photobomb’, they will be able to use it in a variety of situations, such as ‘photobomb twice’ or ‘photobomb during a Zoom call’. Similarly, someone who understands the sentence ‘the cat chases the dog’ will also understand ‘the dog chases the cat’ without much extra thought.

But this ability does not come innately to neural networks, a method of emulating human cognition that has dominated artificial-intelligence research, says Brenden Lake, a cognitive computational scientist at New York University and co-author of the study. Unlike people, neural nets struggle to use a new word until they have been trained on many sample texts that use that word. AI researchers have sparred for nearly 40 years as to whether neural networks could ever be a plausible model of human cognition if they cannot demonstrate this type of systematicity.

A version of the human ability to apply new vocabulary in flexible ways has been achieved by a neural network. Credit: marrio31/Getty

To attempt to settle this debate, the authors first tested 25 people on how well they deploy newly learnt words to different situations. The researchers ensured the participants would be learning the words for the first time by testing them on a pseudo-language consisting of two categories of nonsense words. ‘Primitive’ words such as ‘dax,’ ‘wif’ and ‘lug’ represented basic, concrete actions such as ‘skip’ and ‘jump’. More abstract ‘function’ words such as ‘blicket’, ‘kiki’ and ’fep’ specified rules for using and combining the primitives, resulting in sequences such as ‘jump three times’ or ‘skip backwards’.

Participants were trained to link each primitive word with a circle of a particular colour, so a red circle represents ‘dax’, and a blue circle represents ‘lug’. The researchers then showed the participants combinations of primitive and function words alongside the patterns of circles that would result when the functions were applied to the primitives. For example, the phrase ‘dax fep’ was shown with three red circles, and ‘lug fep’ with three blue circles, indicating that fep denotes an abstract rule to repeat a primitive three times.

Finally, the researchers tested participants’ ability to apply these abstract rules by giving them complex combinations of primitives and functions. They then had to select the correct colour and number of circles and place them in the appropriate order.

Cognitive benchmark

As predicted, people excelled at this task; they chose the correct combination of coloured circles about 80% of the time, on average. When they did make errors, the researchers noticed that these followed a pattern that reflected known human biases.

Next, the researchers trained a neural network to do a task similar to the one presented to participants, by programming it to learn from its mistakes. This approach allowed the AI to learn as it completed each task rather than using a static data set, which is the standard approach to training neural nets. To make the neural net human-like, the authors trained it to reproduce the patterns of errors they observed in humans’ test results. When the neural net was then tested on fresh puzzles, its answers corresponded almost exactly to those of the human volunteers, and in some cases exceeded their performance.

By contrast, GPT-4 struggled with the same task, failing, on average, between 42 and 86% of the time, depending on how the researchers presented the task. “It’s not magic, it’s practice,” Lake says. “Much like a child also gets practice when learning their native language, the models improve their compositional skills through a series of compositional learning tasks.”

Melanie Mitchell, a computer and cognitive scientist at the Santa Fe Institute in New Mexico, says this study is an interesting proof of principle, but it remains to be seen whether this training method can scale up to generalize across a much larger data set or even to images. Lake hopes to tackle this problem by studying how people develop a knack for systematic generalization from a young age, and incorporating those findings to build a more robust neural net.

Elia Bruni, a specialist in natural language processing at the University of Osnabrück in Germany, says this research could make neural networks more-efficient learners. This would reduce the gargantuan amount of data necessary to train systems such as ChatGPT and would minimize ‘hallucination’, which occurs when AI perceives patterns that are non-existent and creates inaccurate outputs. “Infusing systematicity into neural networks is a big deal,” Bruni says. “It could tackle both these issues at the same time.”

doi: https://doi.org/10.1038/d41586-023-03272-3

References

Lake, B. M. & Baroni, M. Nature https://doi.org/10.1038/s41586-023-06668-3 (2023).


***

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/410525?page=1#410533

" Risto Koivula
18.10.2023 06:14:03
410533

Ämmät kaakattaa tyhjää asiasta, josta eivät ymmärrä enenpää kuin siat Pohjantähdestä.

Ei ollenkaan sen puoleen, että minä ymmärtäisin. Ennen muinoin ohjelmistokehityk-sen idea oli, että hommat, jotka siihen asti on tehty älyä käyttäen, voidaankin tietoko-neen avulla tehdä siten,että se EI VAADIKAAN ÄLYÄ:koneelta ollenkaan ja käyttäjäl-täkin selvästi vähemmän kuin ennen. Jos aivan välttämättä tarvitaan älyä vaativia ratkaisuja, kone kysyy niitä päätöksiä sopivissa kohdissa. Se mikä on tullut uutta on laskenteho ja koneiden ja käyttäjien verkostoituminen.

Noita tasa-arvolatteuksia voidaan liittää tasan yhtä hyvin tai huonosti mihin alaan tahansa: esimerkiksi Halonen saattaisi vaatia, että "piikojen on levitettävä yhtä paljon sontaa kuin renkienkin". sellaisista asiaan liittymättömistä säännöistä on yleensä sitä enemmän vahinkoa, mitä pienipiirteisemmälle tasolle ne vedetään - ja mitä tärkeämpiä asioita epäolenniset vaatimukset koskevat.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/annalahtinen/tekoaly-ja-kestava-kehitys-yrityksissa-yhteiskirjoitus-tarja-halosen-kanssa/

Tekoäly ja kestävä kehitys yrityksissä – yhteiskirjoitus Tarja Halosen kanssa

Anna_L_small_kuva_IMG_2404_-Copy-1-808x1

Anna Lahtinen

16.10.2023 12:00

halonen-cut.jpg

Tarja Halonen

Yritykset ovat avainasemassa kestävän kehityksen ja tekoälyn integroinnissa liiketoi-mintaan ja yhteiskuntaan.Yritysten on tärkeää ymmärtää kestävän kehityksen merki- tys, sen tarjoamat mahdollisuudet ja niihin liittyvät haasteet, sekä rohkeasti omaksua tekoäly. YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät laajaa yhteis-työtä eri toimijoiden,kuten yritysten,korkeakoulujen,julkisen sektorin organisaatioiden kesken.Liiketoiminta- ja markkinamahdollisuuksien tunnistaminen näissä tavoitteissa vaatii yrityksiltä oma-aloitteisuutta, ekosysteemiajattelua ja yhteistyökykyä.

Tekoälyllä on potentiaali tukea sellaisten järjestelmien kehittämisessä, jotka kunnioit-tavat ihmisoikeuksia, edistävät tasa-arvoa ja demokratiaa sekä tukevat kansallista ja kansainvälistä kehitystä.Digitaalisen transformaation ja kestävän kehityksen yhdistä- minen on haasteellista, mutta suomalaisyrityksillä on tarvittavat valmiudet vastata tähän haasteeseen.

Tasa-arvo tekoälyn käyttöönotossa

Tekoälyn käyttöönotossa tasa-arvo on olennainen tekijä. Sukupuolten epätasapaino teknisissä ammateissa ja tekoälyn koulutuksessa heijastaa laajempia yhteiskunnalli-sia tasa-arvo-haasteita. Yrityksiä ja koulutusjärjestelmiä tulisi rohkaista kannusta-maan tyttöjä ja naisia teknologia-alalle. Teknologian ja tekoälyn kehittämisessä on tärkeää ottaa huomioon myös muut väestöryhmät, kuten vähemmistökieliset, maahanmuuttajat ja eri kulttuuritaustoista tulevat ihmiset.

Tulevaisuuden osaamistarpeet ja digitaalinen työympäristö

Suomi kohtaa monitasoisia haasteita tulevaisuuden työvoiman ja osaamisen suh-teen. Yhteiskunnan tulee tarkastella näitä haasteita kokonaisvaltaisesti ja määrittää painopistealueet. Kolmikantainen yhteistyömalli (työnantajat, työntekijät, valtio) on osoittautunut toimivaksi, mutta sen jatkuvaa kehittämistä tarvitaan. "

RK:Kolmikanta on nostanut "johtajiksi" miljoonapalkoiille tuhotöistä esimerkiksi meitä tieteentekiojöitä terrorisoimaan täysin mistään mitääntietämättömiä "lauripyllyjäkin"...

" Yrityksiä tulisi kannustaa hyödyntämään tekoälyn sovellusmahdollisuuksia, sillä tie-tämättömyys ja ymmärtämättömyys ovat merkittävimmät esteet sen käytölle. Tiedon laatu on tärkeää kaikissa järjestelmissä, tekoälyn sovelluksia unohtamatta. Tekoälyn soveltamiseen liittyy myös eettisiä kysymyksiä, joissa demokratian rooli korostuu. Tulevaisuuden työelämässä vastuullisuus, tasa-arvo ja eettisyys nousevat yhä tärkeämmiksi tekijöiksi.

”Yritysten pitäisi ehdottomasti tutustua kestävään kehitykseen, sen antamiin mahdol-lisuuksiin ja haasteisiin sekä myös tekoälyyn. Olin mukana koko tämän vuosituhan-nen YK:n Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteiden asettelussa. Alun alkujaan-kin pidettiin aika utopistisena ajatusta, että me pystyisimme kehittämään järjestel-män, jonka pohja on ihminen ja ihmisen ymmärrys luontoon,ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon, demokratiaan ja olla vielä samanaikaisesti kykeneviä sekä kansalliseen että kansainväliseen kehitykseen. Siinä oli niin monta tuntematonta tekijää, ja minun oma mielenkiintoni on ollut siinä, että pystytäänkö tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden keinoin täyttämään nämä aukkokohdat.”

– Presidentti Tarja Halonen

Blogikirjoitus on osa Haaga-Helian Tekoäly Suomessa -haastattelusarjaa, johon kuu-luu myös YouTube-videosarja. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun toteuttama sarja on osa ”Tekoälyinnovaatioekosysteemillä kilpailukykyä PK-yrityksille Etelä-Suomes-sa” eli AI-TIE Etelä-Suomi -hanketta. AI-TIE:tä ovat tukeneet Euroopan aluekehitys-rahasto sekä Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot osana Euroopan unionin Covid-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.