Kiitos paljon tästä ryhmästä, olen oppinut paljon lyhyessä ajassa ja mitä enemmän opin , sitä enemmän löytyy tutkittavaa. Löysin mielenkiintoisen sivun, jossa kerrotaan Suomen alueen historiasta yllättävän kattavasti. Kukahan on tämän kirjoittanut ja kuinka totuuden mukainen teksti mahtaa olla?
Arto Hellman Niinpä kuinka totuudenmukainen.
Joonas Saarinen Arto Hellman Luitko jutun? Itseasiassa vaikutti hyvinkin totuuden-mukaiselta, näin alun epäröinnin jälkeen. Kerro ainakin missä kohtaa mentiin metsään.
Arto Hellman Minä vain kysyinkin täältä todellisilta asiantuntijoilta
Joonas Saarinen Asia selvä, luulin että olit asiantuntija. Ja mielellään luen vastaväit-teet tekstin sisällöstä, mutta en ole suomenkielisiltä sivuilta löytänyt vastaavaa tekstiä. Tuntui aika yhteensopivalta myös tuon "Ensimmäiset ruotsalaiset" kanssa.
Risto Yrjänheikki Periaatteessa tietenkin kuka tahansa voi väittää melkein mitä ta-hansa, kun varsinaista dokumentaatiota ei ole, mutta siihen uskon että yhteiskunta-järjestelmät on olleet aika lailla samanlaiset koko Itämeren/Skandinavian alueella.
Joonas Saarinen Risto Yrjänheikki Mikä on varsinainen dokumentaatio? Tässä on aika hyvin otettu huomioon vanhimmat tekstit ja saagat, historialliset kartat, kielitutki-musta, arkeologisia löytöjä ym. Ei tietenkään voi täysin nähdä menneisyyttä, mutta jos todisteet löydöistä ja teksteistä otetaan käyttöön , niin tällaiseen tulokseen on päästy ja edelleen , toivon että tekstistä näytettäisiin virheitä eikä vain heitettäisi arveluja, missä mennään pieleen lukematta koko tekstiä
Risto Yrjänheikki Totta, kielitaito ei vaan riitä, analysoimaan kovin tarkkaan esitettyä aineistoa, laitoinkin kommentin enempi yleiseltä tasolta, saagat on aikanaan laadittu kuten nykyään laaditaan vaalipuheet, eli kehumaan ehdokasta, ei vaalipuheitakaan pidä ihan kirjaimellisesti ottaa, niissä voi aina olla pientä liioittelua.
Joonas Saarinen Risto Yrjänheikki Kyllä,liioittelua voi hyvinkin olla niinkuin tekstissä juurikin kerrotaan mutta toisinaan liioitteluissa on alkuperääkin. Onhan vaalipuheis-sakin totta ainakin puheiden esittäjän nimi. Ja jos ainoat kirjalliset todisteet sivuute-taan sanomalla, että ei ne ole totta, niin mistäs me sitten tietoa kerätään ? Eikö olisi viisampaa pitää niitä edes mahdollisuutena, kunnes varsin epätodeksi todetaan? Ja miksi ihmeessä Islantilainen kertoo Norjan esi-isien olevan suomesta ? Ei kai sillä nyt hirveästi mainetta saa, jos kertoo kuninkaiden olevan peräisin takapajulasta
Risto Yrjänheikki Joonas Saarinen Tuo on se kysymys, mikä minuakin kiinnostaa, miksi näille skandinaavien kuningas-suvuille oli niin tärkeää, osoittaa se, että ne polveutuu suomalaisista kuninkaista, mikä siinä suomalaisuudessa oli niin oleellista, että se teki miehestä täysiverisen siniverisen, eikö lähempää löytynyt tarpeeksi jaloa sukua ?
Pekka Tapani Jokinen Eihän se kunigas ole alkuperältään arvokas kuin niille, jotka haluavat korostaa omia käsityksiään tai "sukulaisuuttaan" kuninkaaseen. On lukuisia mainintoja erilaisista "kuninkaista", joita tulkitsen kyläpällikköinä tms. Minusta nuo kveenien harvat kuningasviittaukset, pohjautuvat pieneen hajallaan asuvaan heimoyhteisöön, jolla on kuitenkin ollut voimakas vaikutus naapuriheimoihin jonkin ominaisuutensa ansiosta.
Risto Yrjänheikki Pekka Tapani Jokinen Yksi sellainen voisi olla se, että niillä oli hallussa jotain jolla oli merkitystä kaupankäynnissä, etelässä Itämerellä se saattoi olla meripihka, pohjoisessa Kveeneillä turkikset tai valaiden pyynti.
Pekka Tapani Jokinen Risto Yrjänheikki Valaanpyynti tuntuu hieman ulkomerellisel-tä, mutta ehkä jokin metsän taika ja siihen liittyvä hengellisyys saattaisisi olla myös kyseessä.
Jani Sukuvaara Jospa ne suomensukuiset ovat olleet niitä persekkien esikuvia, siis niitä järjettömiä taistelijoita? Senkö vuoksi Viikingit jättivät Suomenniemen suurim-maksi osaksi rauhaan valtakaudellaaan? Eivätkä halunneet kirjoittaa edes niitä saa-goja suurista taisteluista Suomen esi-isiä vastaan, jos hävisivät ja luikkivat karkuun? Suomalaiset ovat kunnostautuneet sotilaina nykyistä myöhempinäkin aikoina mm. Hakkapelitat.
Elina Lampo On tarkasteltu asioita laajalta alalta kyseisinä ajanjaksoina, koko ajan lähteisiin tukeutuen, mikä voisi olla "luotettavampaa"? Todella asiallista ja kiinnosta-vaa luettavaa. Itse luotan muutenkin aika tavalla brittiläiseen historiatutkimukseen. Löysin historyfilesista toisenkin kiinnostavan artikkelin, "A History of Indo-Europeans, Migrations and Language".
Lauri Kiiski Yle: n Areenalta löytyy hyvä dokkari aiheesta. Ruotsalaiset...
Elina Lampo Hyvin ruotsikeskeisenä ja pinnallisempana mielestäni ei voi verrata tähän paljon puolueettomampaan esitykseen.
Lauri Kiiski Elina Lampo Toinen on telebision historiadokumentti ja toinen ei.
Elina Lampo Lauri Kiiski Muitakin eroavuuksia löytyy... Filmipopularisointi korreloi omassa mielessäni kirjallisuuden puolella "kuvitettujen klassikoiden" kanssa.
Vesa Ranta-Ojala Areenan Ruotsalaiset-dokkarissa...ei puhuta Suomalaisista juuri mitään
Lauri Kiiski Vesa Ranta-Ojala Kyllä siinä jotakin on pohjolan asuttamisesta jääkauden jälkeen. Suomen lapin kautta asutettiin Norjaa ylhäältä alaspäin
Vesa Ranta-Ojala Ruotsalaiset vaan pyrkineet hävittämään suomenhistoriaa... Ruotsi-Suomen aikaan...
Joonas Saarinen Vesa Ranta-Ojala Kyllähän siinä mainitaan myös Yamnaya-kulttuurista ja että iso osa oli tullut Suomen ja Viron puolelta ; "Suomen lautta kulki jo siihen aikaan".
Vesa Ranta-Ojala Paljon kolleegat ovat tehneet eteläsuomessa jo miekka-ja kalmis-tolöytöjä (harrastan itse myös metallinetsintää) Historiallisesti jo merkittäviä löytöjä... paikoista missä ei pitänyt olla kuin lähes "villi-ihmisiä"...Aika näyttää mitä vielä lähitulevaisuudessa löytyy...
Jani Sukuvaara Keski-Lapista on myös löytynyt miekkoja ajalta ennen ajanlaskun alkua.
sodankylanverkkolehti.fi
Juhani Sademaa Jaakko Häkkinen Minusta tuo puhe "muinaissuomalaisesta suu-ruudesta" on jonkinlainen olkinukke. Riittäisikö, jos puhuttaisiin "suhteellisesta vau-raudesta"? "Maakuopissa" ei asuttu. Hyväksyttäisiin muinaispitäjien todennäköiset yhteiset sotapäälliköt "kuninkaiksi". "Järjestäytyneeksi yhteiskunnaksi" riitti kerran tai kahdesti vuodessa markkinapäivien yhteydessä kokoontuneet käräjät. Verotuskäy-tännöksi riitti suurien talojen velvollisuus pitää sovittu määrä miehiä asekunnossa. Mitä sitä enempää tarvittiin? Minulle tuollainen oli lähes ihannetila. Todisteeksi riittää hautalöytöjen osoitus vauraudesta, joka myös riitti todisteeksi puolustuskyvystä. Joka taas puolestaan riitti todisteeksi laajasta yhteistyöstä harvasti asutussa maassa.
Risto Koivula Joonas Saarinen Jamna-kulttuuri oli Suomeen tullessaan kehittynyt siltä osin balttikulttuuriksi.
pirkanblogit.fi
Harri Koski Minua ovat pitkään askarruttanut n. 3500 - 2000 eKr Äänisen rannalle upeat kalliopiirrokset tehneiden taustat. Olivatko tätä Kunda-kulttuuria? Mitä kieltä puhuivat? Ovatko Karjalan kalliopiirrokset tämän keskusteluryhmän sisältöä vai ei? Aihetta on joskus aikaisemmin sivuttu.
Joonas Saarinen Kyllä ainakin nyt ovat, kiitos Harri Koski! Taas uutta tietoa
Anna-Maija Hintikka Harri Koski Joroisten harjualueelta löydetyt joutsenkuvioiset, kampakeraamiset saviastioiden palat ovat suunnilleen samoilta ajoilta. Samoja olen miettinyt. Ketkä, mistä? Minne?
Risto Koivula SU-kampakeraamikkoja.
Harri Koski Suomalais-ugrilainenko? Onko tästä julkaistu jotain?
Risto Koivula Ne on ollu juuri ennen vasarakirveitä. Keitäpä juuri muitakaan?
Markku Heikkala Aika paljon sulla on vielä opittavaa. Esim. jos opettelet hakutoimin-non käytön, niin sen sijaan että avaat uuden keskustelun, voisit osallistua aiempaan samaa aihetta käsittelevään keskusteluun.
Joonas Saarinen Juu on paljon opittavaa, onneksi on opettajia, pahoittelen turhaa avausta
Juha Helander Ilman tätä avaustasi en olisi kyseistä artikkelia löytänyt. Ei siis ollut turha.
Petri Kalmi Hyvä keskustelun avaus. Paljon on infoa virrannut vuodessa eikä saman asian uudelleen nosto ole yhtään pahasta. Toista on sitten esimerkiksi sotahistoriasivuston jokaviikkoiset Törni-nostot.
Toni Pietilä Jep, sen verran on kamaa täällä että ei köyhällä riitä aika lukea kuin uudet julkaisut. Hyvä kumminkin tietää myös aiemmasta aiheen keskustelusta
Ismo Rasinaho Lyhyt yhteenveto luotettavasta tiedosta/käsityksistä pitäisi saada kokoon, jotta yleensä voisi pysyä paremmin "kartalla".
Simo Saarela KVEN LINEAGE LEADING TO ROBERT THE BRUCE – STARTING FROM KING FORNJÒT OF KVENLAND, FINLAND AND GOTLAND
(Some dates are estimates, based on primary sources)
(Some dates are estimates, based on primary sources)
King Fornjot (b. 160 in Finland, d. 250 in Finland)
Children:
• Karl Fornjót (Fornjótr in Old Norse, a.k.a. Fornjtur) Kvenland
• King Kari Fornjotursson Kvenland
• Logi Fornjotursson Kvenland
• Hlessey Fornjotursson Kvenland
• Hler Fornjotursson Kvenland
➖
KING KARI FORNJOTUR OF KVENLAND
(b. 185 in Finland, d. in 209 Finland)
Children:
• Frosti Karasson Kvenland
➖
KING FROSTI KARASSON OF KVENLAND
(b. 210 in Finland, d. 239 in Finland)
Children:
• Siokul Frostasson Kvenland
• Jokull Frostasson Kvenland
• Jokull Frostasson Kvenland
• Snaer Jokulsson Kvenland
➖
KING JOKULL FROSTASSON OF KVENLAND
(b. 240 in Finland, d. 274 in Finland)
Children:
• Snaie Jokulsson of Kvenland.
• S. Jokulsson of Kvenland.
• Snaer Jokulsson of Kvenland.
➖
CONTINUED LINEAGE TO ROBERT THE BRUCE, KING OF SCOTS
• Snaer ("Snærr") Jokulsson of Kvenland, b. 275 Finland, d. 301 Raumsdal, Norway.
• Thorri Snaersson of Kvenland, b. 320 Raumsdal, Norway, d. 344 Raumsdal, Norway
• Gorr Thorasson of Kvenland, b. 365 Raumsdal, Norway, d. 418 Raumsdal, Norway.
• Heytir Gorrsson of Kvenland, b. 425 Raumsdal, Norway, d. 499 Raumsdal, Norway.
• Svidri Heytsson of Kvenland, b. 600 Raumsdal, Norway, d. 649 Norway.
• Sveidi Svidrasson of Kvenland, b. 650 Raumsdal, Norway, d. 699 Raumsdal, Norway.
• Halfdan Sveidasson of Kvenland, b. 700 Oppland, Norway, d. 749 Oppland, Norway.
• Ivar Halfdansson of Kvenland, b. 770 Oppland, Norway, d. 824 Oppland, Norway.
• Eystein Glumra Ivarsson, b. 800 Maer, Nord, Norway, d. 846 Maer, Nord, Norway.
• Rognvald I. Eysteinsson, b. 830 Maer, Nord, Norway, d. 890 Orkney Islands, Scotland.
• Einar Rognvaldsson, b. 852 Maer, Nord, Norway, d. Orkney Islands, Scotland.
• Thorfinn I Einarsson, b. 890 Orkney Islands, Scotland, d. Mound, Hoxa, Scotland.
• Hlodver Thorfinnsson, b. 924 Orkney, Scotland, d. 988 Hofn, Caithness, Scotland.
• Sigurd Hlodversson, b. 960 Orkney, Scotland, d. 23 April 1013 Battle Clontarf, Dublin, Ireland.
• Brusi Sigurdsson, b. 987 Orkney, Scotland, d. 1031 Orkney Islands, Scotland.
• Ragnvald Brusesson, b. 1011 Orkney, Scotland, d. Dec. 1046 Papa Stronsay, Orkney Islands, Scotland.
• Robert De Brusse, b. 1036 Carrick, Argyllshire, Scotland, d. 1085 Annan, Dumfries, Scotland.
• Adam Brus, b. 1051 Carrick, Argyllshire, Scotland, d. 1081 Skelton Castle, Yorkshire, England.
• Robert Brus, b. 1071 Skelton Castle, Yorkshire, England, d. 11 May 1141 Skelton, Yorkshire, England.
• Robert Brus, b. 1103 Annandale, Dumfrieshire, Scotland, d. 1190 Annandale, Dumfrieshire, Scotland.
• William De Bruce, b. 1142 Annandal, Dumfrieshire, Scotland, d. 1215 Annandale, Dumfrieshire, Scotland.
• Robert De Bruce, b. 1164 Annandal, Dumfrieshire, Scotland, d. 1245 Saltre Abbey, Stilton, England.
• Robert Bruce, b. 1210 Annandal, Dumfrieshire, Scotland, d. 1295 Priory, Lochmaben, Dumfrieshire, Scotland.
• Robert Bruce (6th Lord of Annandale), b. 1243 Annandal, Dumfrieshire, Scotland, d. 1304 Palestine, Jerusalem, Israel, married Marjorie Carrick, b. 1255 Carrick, Scotland, d. 1292 Argyll, Scotland.
➖
ROBERT THE BRUCE, KING OF SCOTLAND
(b. July 11, 1274, d. June 7, 1329)
Yrjänä Ermala https://www.houseofnames.com/bruce-family-crest Tämän mukaan Robert the Brucen suku oli tullut Normandiasta Vilhelm Valloittajan mukana. Siis tanskalais-frankkilaista sukua.
Joonas Saarinen Ja Vilhelm Valloittaja on Rollon jälkeläinen ja Rollo on Fornjotin jälkeläinen saagojen mukaan. Joissakin lähteissã , siis taruissa venäjän puolelta kerrotaan, että suomalainen prinssi sai apua kveenlannin jättiläiseltä vallatessaan alueet venäjältä Eestistä Kieviin asti. Tehtävän tehtyään prinssi palkitsi jätin Kveenlannin kuninkuudella.
Joonas Saarinen 2 linkkiä aiheesta (ois muutama enempiki ) http://alignment2012.com/Fornjot.html ja toinen :https://www.geni.com/…/Fornjot-King-of…/6000000001233379149 ja erikseen kohta, jossa kerrotaan näin : Old Russian tales tell of a Finnish prince who hired a giant to help him conquer Russia from Estonia to Kiev. The giant's name was Calewa (Kaleva). After finishing this task the prince gave the giant Kvenland as his own kingdom.
Simo Saarela tämmönen kirjoitus aiheeseen liittyen osu silmiin. Joissain kohdin hieman veedetty mutkia suoriks,mutta muuten aika asiallinen yhteenveto http://www.xn--toivonthti-w5a.fi/suomen-kuningaskunta-ja…/…
xn--toivonthti-w5a.fi
SUOMEN KUNINGASKUNTA JA HISTORIA – TOIVONTÄHTI RY
SUOMEN KUNINGASKUNTA JA HISTORIA – TOIVONTÄHTI RYRisto Koivula Nuo kuningasjutut eivät kerro suomalaisten alkuperästä eivätkä Suomen historiasta mitään.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/2015/07/suomen-kuninkaista
https://hameemmias.vuodatus.net/…/2015/07/suomen-kuninkaista
Simo Saarela Risto Koivula eipä tietenkään, kumma kylläkin että näihin samoihin kir-joituksiin perustuu sekä Ruotsin, Norjan, Islannin; Venäjän että Isobritannian ja Ork-ney-saarten ja näiden kuningas-sukujen ynnä useiden Eurooppalaisten kreivikuntien historia. Ja näiltä osin kyseiset muinaishistorialliset tiedostot ovat yleisesti hyväksyttyjä
Pekka Tapani Jokinen Kveenit olivat todennäköisesti suomensukuinen, elleipä jopa suomlainen ihmisryhmä, jotka asuttivat Fennoskandian lähes asumattomia laajoja metsäalueita.Kulttuuri lienee ollut metsästäjäkeräilijämäistä, mutta myös metsäsidon- naista. Norjalainen ja ruotsalainen viljelyskulttuuri kohtasiva tämän metsiin voimakkaasti sitoutuneen kansan eivätkä pystyneet sitä koskaan alistamaan.
Venla Bevan Arvaus se on teoriakin. Hyväksytty teoria muuttuu totuudeksi. Eli siitä vain rohkeasti arvailemaan. :) Itse arvaan, kun vauhtiin pääsin, että nämä kveenit oli-vat niitä jää-jättejä, joita vastaan Norjaan tulijat soti.Heidän ja niiden välillä kun taval- laan oli hupeneva jää.Ja jättejähän Kainuussa tietty on ollut ja on piilevänä edelleen. Kai joku Odin sitten kukisti jätit tieltään ja siksi Kveenien maa hupeni ja vetäytyivät sijoilleen Suomen puolelle. Eiks oo hyvä teoria?!
Venla Bevan Jaakko Häkkinen Todistappa vastaan
Yrjänä Ermala Ei se noin mene. Jos vaikka saan päähäni että suomalaiset ovat pe-räisin etelämantereelta se olisi väite. Jos jollain ihmeellä saisin väitteen tueksi uskot-tavasti todisteita sitä voitaisiin sanoa teoriaksi, ei sitä ennen. Sen jälkeen teoriaa voi-taisiin koettaa todistaa oikeaksi, vääräksi tai edes parhaaksi siihenastisista, mutta to-tuutta siitä tieteessä ei tulisi milloinkaan, kuten ei mistään muustakaan tieteen teori-asta. Aina on vain paras siihenastisista kunnes aikanaan saataa löýtyä parempi. Edit typo
fi.wikipedia.org
Tieteellinen teoria – Wikipedia
Marco Corsi Teoria on yrittää täyttää todistusten jättämät aukot todennäköisyyksillä. Siitähän varsinkin esihistoriallisessa tutkimuksessa on kyse. Väite voi olla todennäköinen tai hatusta vedetty.
Venla Bevan Jaakko Häkkinen Nono. Eipäs mennä henkilökohtaisuuksiin. Olen tieteen ja tutkimuksen ystävä siinä määrin etten ota sitä niin vakavasti. Itse et vain ymmärrä minun viisautta.
hameemmias.vuodatus.net
LENININ OPPI OBJEKTIIVISESTA JA KONKREETTISESTA TIETEELLISESTÄ TOTUUDESTA
Risto Koivula Yrjänä Ermala Loogisesti pätevät teoriat ovat tosia tai epätosia. Mo-lemmat yleensä kumoutuvat aikanaan, mutta eri tavalla. Epätodet teoriat kumoutuvat keskeislltä väitteiltään täysin, muodollisloogisesti, niistä ei jää mitään erityistä jäljelle myöhempiin tosiin teorioihin. Todet teoriat sisältyvät (dialektisesti) kumoutuneessa muodossa uusiin tosiin teorioihin.
Pätevät teoriat ovat tosi tai epätosia, vaikka emme tietäisi, kumpia ne ovat, aivan kuten lauseetkin (propositiot, väitteet).
Pätevät teoriat ovat tosi tai epätosia, vaikka emme tietäisi, kumpia ne ovat, aivan kuten lauseetkin (propositiot, väitteet).
Mika Jokela Onko ystävämme Jaakko Häkkinen saanut bannit tai erotettu ryhmästä kun näkyy harmaana?
Joonas Saarinen Tämmöinen teksti löytyi tuolta Jouko Heyno:n avauksesta : "Jouko Heyno : Jaakko Häkkinen Ei se trollausvaroitus nyt taas mennyt perille. Tavataan viikon päästä. " Eli viikon banni näytti tulleen
Lauri Kiiski Kumma ketju tämä suomalaisuus. Mitättömiä paskiaisia, joille löytyi sija lopulta elinkelvottomasta nälkämaasta, joka ei kelvannut edes slaaveille. Silloin, kun Michelangelo koristeli Siktuksen kappelin kattofreskoa taitavuudellaan, Inkoon kirkkoon maalattiin punamullalla tikku-ukkokuvatuksia ja puhuttiin silti " italiaa " .
Eki Karvinen Lauri Kiiski niinpä, tänäkin päivänä suomalaiset pelastavat maailman uhraamalla itsensä, ylivertaisuuteen uskomalla...
Risto Yrjänheikki Olishan se kelvannut slaaveille 1939, mutta kun sitä ei annettu niille.
Risto Koivu Silloin kun tänne ensimmäiset ihmiset tuli,oli ilmasto lämpimämpi.No ei se tänäänkään kummempi ollut...
Tapio Sänkiaho Aikoinaan valtakunnat eivät viitsineet valloittaa sellaisia erämaita, joilta ei saanut kerätyksi verotuloja edes niiden verojen keräämisen kustannusten verran. Suomi oli niin harvaan asuttu, että tästä kiinnostuttiin vasta 1000-luvulla.
Risto Yrjänheikki Harva asutus,maasto ja ilmasto joka ei suosinut ratsuväkeä, poruk- ka joka täällä asui, oli metsästäjiä, eli ne oli aseistettuja, osasivat liikkua maastossa ja tekivät vastarintaa, liian vähän voitettavaa liian kalliilla hinnalla, ei kannata edes yrittää.
Lauri Kiiski Tapio Sänkiaho Suomesta alettiin kiinnostua vasta murhamiehen Pietari Suuren ajoita lähtien, kun Venäjästä lähdettiin vouhkaamaan sivistynyttä eurooppalaista valtaa.
Kaikkihan meni sitten päin hanuria viimepäiviin asti.
Kaikkihan meni sitten päin hanuria viimepäiviin asti.
Lauri Kiiski Risto Yrjänheikki Isonvihan aikana venäläiset löysivät Kaukolasta sala-tusta maastokohdan supasta 400 siviiliä luonnon piilopaikasta. Arvaatko, kuinka kävi ja kannattiko yrittää ?
Risto Yrjänheikki Tapio Sänkiaho Se oli liian vaativa homma, siksi se jäi aina yritykseksi.
Kauko Keränen höpönlöpöä
Kauko Keränen ensimmäimmäiset suomenniemeläiset tulivat idästä. poropaimentolaisia ja hylkeen pyytäjiä. kylmänkestäjiä. you nou.
Esa Ruohola He olivat peurojen metsästäjiä joilla ajan kanssa oli 1- 5 vetoporopeuraa pelkkienvetokoirien sijasta yst.Keränen....
Risto Koivula Juttu on hölynpölyä. Ei kannata edes yksityiskohtaisesti kommentoida.
Esimerkiksi kampakeraamikot tulivat jo 7000 vuotta sitten Astuvan-salmelle ja muualle ja toivat tullessaan ruukut, tattarinviljelyn, muuten 1000 vuotta ennen kuin Ruotsiin mitään viljelyä, N-haplon ja uralilaisen kielen.
https://www.eupedia.com/europe/Haplogroup_N1c_Y-DNA.shtml
Esimerkiksi kampakeraamikot tulivat jo 7000 vuotta sitten Astuvan-salmelle ja muualle ja toivat tullessaan ruukut, tattarinviljelyn, muuten 1000 vuotta ennen kuin Ruotsiin mitään viljelyä, N-haplon ja uralilaisen kielen.
https://www.eupedia.com/europe/Haplogroup_N1c_Y-DNA.shtml
eupedia.com
Haplogroup N1c (Y-DNA)
Joonas Saarinen Hölynpöly on aika vahva sana. Kyllähän tekstissä mainitaan esim. Antrean verkosta, ja muista arkeologisista löydöistä, jotka pitävät paikkansa. On siinä selviä epäselvyyksiä ja väärin kirjoituksia (esim. juuri tämä maanviljelyksen taitava porukka tosiaan on tullut tänne jo 5300 ekr , ainakin pieni porukka, mutta tämä teksti on jo yli vuoden vanha). Mielenkiintoista on tekstissä, että siinä yritetään ajoittaa saa-goista tuttuja nimiä aikajärjestykseen, mitä en ole aikaisemmin nähnyt (hieman epä-onnistuneesti tosin ,esim Suomi saa itsenäisyyden tekstissä 1919). Ja en väitä niitä todeksi, tuntuu vain hyvältä kun vanhoja tekstejä edes yritetään ymmärtää ja niitä tutkitaan:)
Joonas Saarinen Hölynpöly on aika vahva sana :D Kyllähän tekstissä mainitaan esim. Antrean verkosta, ja muista arkeologisista löydöistä, jotka pitävät paikkansa. On siinä selviä epäselvyyksiä ja väärin kirjoituksia (esim. juuri tämä maanviljelyksen taitava porukka tosiaan on tullut tänne jo 5300 ekr, ainakin pieni porukka, mutta tämä teksti on jo yli vuoden vanha).Mielenkiintoista on tekstissä,että siinä yritetään ajoittaa saagoista tuttuja nimiä aikajärjestykseen, mitä en ole aikaisemmin nähnyt (hieman epäonnistuneesti tosin ,esim Suomi saa itsenäisyyden tekstissä 1919) :) Ja en väitä niitä todeksi, tuntuu vain hyvältä kun vanhoja tekstejä edes yritetään ymmärtää ja niitä tutkitaan:)
Risto Koivula Ne saagat eivä välttämättä kerro Suomen hisoriata juurikn mitään. Jos joku Norjan tai Varangin tai Vienanmeren tai Viipurinkin viikinki koki Suomen sisä-maa-alueita kuuluvan reviirilleen, niin siinäpähän katsoi. Veroja alettiin kerätä ensin ruotsalisten toimesta 1200-luvulla. Viikingeilläkään ei ilmeisesti juurikaan ollut aiaa Suomen sisämaahan,kun taas muilla kuten liiviläisillä, virolaisilla, kuurilaisilla ja nov- gorodilaisilla, jotka vähitellen vaihtuivat karjalaisista venäläisiin, oli enemmän. Pirk-kalaiset olivat tulleet viikinkiaikana,mutta he tappelivat ruotsalaisia vastaan ja hämä-läistyivät. Pirkkalaisil- la oli huonommat maat kuin hämäläisillä. He olivat vallanneet ne saamelaisilta.
Joonas Saarinen Risto Koivula Eivät niin, mutta saattavat silti kertoa, vaikka sinä et olisi sitä mieltä. Miten olet muuten tullut omiin tuloksiisi? SInulla on aika vahva tieto tuolta ajalta, mutta et perustele sitä mitenkään. Mihin tietosi perustuvat? ja saagoista poimittua : Erik is mentioned in several places in the Heimskringla. In the saga of Olaf Haraldsson, Thorgny Lawspeaker relates:
My grandfather Thorgny could well remember the Uppsala king Eirik Eymundson, and used to say of him that when he was in his best years he went out every summer on expeditions to different countries, and conquered for himself Finland, Kirjalaland, Courland, Estonia, and the eastern countries all around; and at the present day the earth-bulwarks, ramparts, and other great works which he made are to be seen. And, more over, he was not so proud that he would not listen to people who had anything to say to him. [8]
My grandfather Thorgny could well remember the Uppsala king Eirik Eymundson, and used to say of him that when he was in his best years he went out every summer on expeditions to different countries, and conquered for himself Finland, Kirjalaland, Courland, Estonia, and the eastern countries all around; and at the present day the earth-bulwarks, ramparts, and other great works which he made are to be seen. And, more over, he was not so proud that he would not listen to people who had anything to say to him. [8]
Joonas Saarinen Arkeologiset löydöt ovat todistaneet, että juuri 700-800 jkr Karjalan alueelle rakennettiin useita puu ja maalinnoituksia. Joten , hyvinkin mahdollista, että saaga on nimenomaan totta. (ja vielä sellainen pointti,muutamat saagojen kirjoittajat, olivat LAWSPEAKER nimeä kantavia henkilöitä esim Snorri Sturluson ja Thorgny Lawspeaker, joista Thorgnyn isä ja isoisä kantoivat myös samaa nimeä.)
Risto Koivula Joonas Saarinen Nyrkkisääntö on, että jos ei kerätä eikä makseta säännöllisesti veroja, joilla sitten myös saisi joitakin vaikka turvallisuuspalveluksia-kin, niin ei ole valtioitakaan, vaan muita systeemejä kuten heimoja.
Noista linnoituksista ei ole näyttöä, että ne aina-kaan kaikki olisivat olleet viikinkien tekoa ja hallussa. Tuohon aikaan vielä itse Tanskassakin preussilaisetkin tekivät linnoituksia.
Nuo ruotsinkieliset nimet eivät ole tarkoittaneet sitä mitä nykyään ruotsiksi, minkä osoittaa sekin, että Suomi ei ole pääväestöillä korvautunut Finlandilla sen enempää Suomess kuin Baltiassa- kaan. Ne ovat voineet tarkoittaa yhtä tai kahta linnoitusta, jotka ovat olleet huonoissa väleissä alkuasukkaiden kanssa.
Viikingit valtasivat ensimmäisen kaupungin Itä-meren Itärannalla Jomsburgin v. 960, ja hävittivät sen itse n. 80 vuotta myöhemmin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jomsborg
Noista linnoituksista ei ole näyttöä, että ne aina-kaan kaikki olisivat olleet viikinkien tekoa ja hallussa. Tuohon aikaan vielä itse Tanskassakin preussilaisetkin tekivät linnoituksia.
Nuo ruotsinkieliset nimet eivät ole tarkoittaneet sitä mitä nykyään ruotsiksi, minkä osoittaa sekin, että Suomi ei ole pääväestöillä korvautunut Finlandilla sen enempää Suomess kuin Baltiassa- kaan. Ne ovat voineet tarkoittaa yhtä tai kahta linnoitusta, jotka ovat olleet huonoissa väleissä alkuasukkaiden kanssa.
Viikingit valtasivat ensimmäisen kaupungin Itä-meren Itärannalla Jomsburgin v. 960, ja hävittivät sen itse n. 80 vuotta myöhemmin.
https://en.wikipedia.org/wiki/Jomsborg
en.wikipedia.org
Jomsborg - Wikipedia
Joonas Saarinen Risto Koivula EN tainnut mitenkään mainita, että olisi ollut valtioita.
... EN mitenkään viitannut valtioihin, kerroin saagan tekstin ja miten löydökset viit-taavat kirjoitusten todenmukaisuuteen (tekstissä ei puhuttu veroista mitään, mutta se ei tarkoita, etteikö veroja olisi voitu kerätä). Virossa muuten on elänyt viikenkejä jo kauan. Tässä tietoa:
Mistä löytyy tieto, että viikingit valtasivat ensimmäisen kaupungin itämeren rannalta juuri Jomsburgista? Näytä todisteet asiasta, kun ilmoitat sen noin varmaksi, vai yrität-kö levittää vain omia mielipiteitäsi, sillä arkeologia näyttää väitteesi vääräksi? Suo-mesta on löytynyt juuri länsirannikolta viikinki löytöjä. Voit itse varmasti möys tutkia asiaa. Ja karjalasta löytyy koko ajan enemmän ja enemmän : Esim. tässä yksi löytö karjalasta, joka ehkäpä muuttaa historiaa : https://yle.fi/uutiset/3-6664045 en juuri nyt ehdi kaivaa linnoituksista mitään, mutta tässä maininta löydöksistä wikipediasta:
Karjalaiset pohjautuvat Kannaksen, Saimaan ja Laatokan seutujen varhaismetalli-kautiseen väestöön, joka sittemmin sai vaikutteita Varsinais-Suomesta, Hämeestä ja Suomenlahden eteläpuolelta. Laatokan luoteisrannikolle syntyneen "alku-Karjalan" arkeologiset löydöt osoittavat selviä yhteyksiä Hämeeseen ja läntiseen kulttuuripiiriin 600 – 800-luvuilla
Joonas Saarinen Risto Koivula Ja nimi lawspeaker kyllä viittaa lainpuhujaan vrt suom. Laamanni. Eli lawspeaker nimistä kaveria on nimenomaan arvostettu lainpu-humisesta ja muusta lakiin liittyvästä, luulen minä. Edelleen toivon , että kerrot mihin tietosi perustuvat. Väitit tuota Jomsborgia vanhimmaksi, mutta mistään näyttämästäsi ei selviä, että Jomsborg olisi ollut ensimmäinen kaupunki itämeren rannalla viikinkien hallussa.
Risto Koivula Joonas Saarinen En minä siitä varmasti tiedä, mutta Riika perustettiin saksalaisen ristiretkipiispa Albertin toimesta 1201 ja Tal- linna perustettiin 1219 tuon Riikan porukan haaraosastoksi, eli edelleen saksalaisvetoisesti, vaikka se sitten saikin nimen Tallinna. Paikalla oli ennen ollut pakanallinen palvontapaikka nimeltä Rebala, joka on preussia (tai kuuria).
https://www.tiede.fi/comment/2578791…
Vielä etelämpänä oli pakana-Liettua, jota ei ikinä saatu sotilaallisesti kukistetuksi.
Mulla on tällainen tanskalainen "Ihmiskunnan ajantieto, tapahtumat vuosiluvuittain" vuodelta 1963, IKL:läiseltä lukion rehtorila ja historianopettajalta saatu ylioppilaslah-jaksi (vaikka en edes kirjoittanut historia, tappelin sen kanssa). Siinä on enimmäinen merkintä viikingeistä vuodelta 787 eli 37 vuotta tuota myöhemmin, jolloin tanskalai-set viikingi yrittivä ryöstellä ja asettua taloksi Englan- nin rannikolle. Sitten ne 793 valtasivat Lindifarne-nimien saariluostarin Skotlannin rannikolla, mitä pidetään viikinkiajan alkuna.
Viikingit yrittävät aina heti verottaa, olivat valtio-suuntautuneita, ja siinä mielessä ei voi aina Itämeen alueella tehdä selvää eroa viikinkien ja Tanskan valtion välillä.
Nää uudet löydöt kyllä sopii tähän kuvaan, ihan hyvin on voineet oll viikinkejä, mutta ne eivät tuo mitään erityistä uutta viikinkiaikaan.
https://www.tiede.fi/comment/2578791…
Vielä etelämpänä oli pakana-Liettua, jota ei ikinä saatu sotilaallisesti kukistetuksi.
Mulla on tällainen tanskalainen "Ihmiskunnan ajantieto, tapahtumat vuosiluvuittain" vuodelta 1963, IKL:läiseltä lukion rehtorila ja historianopettajalta saatu ylioppilaslah-jaksi (vaikka en edes kirjoittanut historia, tappelin sen kanssa). Siinä on enimmäinen merkintä viikingeistä vuodelta 787 eli 37 vuotta tuota myöhemmin, jolloin tanskalai-set viikingi yrittivä ryöstellä ja asettua taloksi Englan- nin rannikolle. Sitten ne 793 valtasivat Lindifarne-nimien saariluostarin Skotlannin rannikolla, mitä pidetään viikinkiajan alkuna.
Viikingit yrittävät aina heti verottaa, olivat valtio-suuntautuneita, ja siinä mielessä ei voi aina Itämeen alueella tehdä selvää eroa viikinkien ja Tanskan valtion välillä.
Nää uudet löydöt kyllä sopii tähän kuvaan, ihan hyvin on voineet oll viikinkejä, mutta ne eivät tuo mitään erityistä uutta viikinkiaikaan.
Esa Ruohola Hmmm...mistä Koivula moisen näytön ns pirkoista on löytänyt?
Risto Koivula Siitä oli ainakin milleniumin aikaan Juha Kuisman kirjoitussarja Hesa-rissa, mitä täällä pirkkalais- alueella tapahtui edellisen milleniumin aikana. (Minä olen hämäläisalueelta.)
Esa Ruohola Eli ..??
Joonas Saarinen Risto Koivula Tuolla Staraja Ladogassa, Vanhassa Laatokanlin-nassa on ollut viikinki asutusta jo vuodesta 750. Se oli silloin suuri kauppakaupunki ja ideoiden ja aatteiden välittäjä ja perustaja Rurik olisi ollut suomensukuinen alkujaan. Paikasta enemmän tietoa näillä sivuilla https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/…/view/-/id/1468 ,
Rurikista tehdään parhaillaan geenitutkimusta ja tällaisen lausunnon antoi taidehistorioitsija Pirjo Hämäläinen Ku-lehteen :
sotahistoriallisetkohteet.fi
Staraja Ladogan linnoitus Olhavanjoki
Staraja Ladogan linnoitus Olhavanjoki
Joonas Saarinen Risto Koivula niin ja tuo Rurikin tuominen valtiaaksi (Nestorin kronikan mukaan) johtui muuten nimenomaan siitä, että taistelevat heimot eivät suostuneet maksamaan veroja.
Risto Koivula Joonas Saarinen Rurik syntyi 830 ja hän oli Jomsburgin viikinki. Hänellä oli tanskalainen nimi, mutta muuten ei vaikuta tanskalaiselta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rurik
https://fi.wikipedia.org/wiki/Rurik
fi.wikipedia.org
Rurik – Wikipedia
hameemmias.vuodatus.net
Nimi "Rossija" tulee Rus-tulenpalvontauskonnosta
Nimi "Rossija" tulee Rus-tulenpalvontauskonnosta
Risto Koivula Joonas Saarinen Eihän tässä ole mitään merkkejä viikinkiasutuksesta silloin vaan itämerensuomalaisesta. Tosin sekin voi olla hutiarvaus. Liiviläiset tekivät joissakin tapauksis- sa sellaisia kurgaaneita, ja heidän länsibalttinaa-purinsa skalvit tekivät sellaisiin kivisiä hautakammioitakin roomalaisten tapaan.
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/…/view/-/id/1468…
" Paikka: Staraja Ladogan linnoitus Olhavanjoki
ID: 009028009
Sijainti: 59,997687, 32,298205
59°59'51,67"N, 32°17'53,54"E
Kuvaus:
Staraja Ladogan asutus on ***viikinkien perusta-ma***, ja viikinkiajalla paikka oli suuri kauppakaupunki ja skandinaavinen siirtokunta. Sen sijainti oli strategisesti tär-keä, koska paikasta pystyi val- vomaan jokireittiä,jota pitkin kauppa-alukset ja soturi-joukot siirtyivät Itämereltä Volgan vesistöreiteille, Mustallemerelle ja Konstantinopo-liin. Laatokalta Staraja Ladogaan asti pääsi isommilla, merikelpoisilla aluksilla, mutta siitä eteenpäin oli käy-tettävä jokiveneitä etelälounaaseen Ilmajärven suuntaan päästäkseen. Samalla ohikulkijoilta saattoi periä tullimaksuja.
Pohjoisesta kuljetettiin etelään mm.turkiksia, mursunluuta, meripihkaa, mehiläisva-haa. Etelästä pohjoiseen saatiin mausteita ,arabialaista hopeaa, kivi- ja lasikoristeita, Bysantin kultakankaita ja viinejä, jne. Lisäksi Olhavanjoki oli merkittävä uutisten, aat-teiden, kulttuurivaikutteiden ja tiedon leviämis-väylä molempiin suuntiin. Jokilaakson kylät olivat tiedon ja kulttuurin solmukohtia, joista vaikutteet levisivät joenvarren ulkopuolella oleviin kyliin.
Kun Novgorodista tuli 1400-luvulla Venäjän suurin kaupunki, Staraja Ladogasta tuli sen aluskaupun- ki,joka tosin säilytti asemansa Laatokan rannikon keskuspaikkana. Vuonna 1703 Staraja Ladoga menetti kaupunkioikeutensa, kun Pietari I Suuri perusti Olhavanjoen suulle eli 13 kilometriä pohjoi-semmaksi uuden kaupungin, Novaja Ladogan. Hän pakkosiirsi väen sinne. Siitä lähtien Staraja Ladoga on ollut kylä.
Staraja Ladogan avainnähtävyys on linnoitus (koordinaatti), jonka kivimuurien ja tor-nien sisään on tehty kiintoisa arkeologinen museo sekä paik-kakunnan historiasta ja merkityksestä kertova näyttely. ...
Linnoitukselta kilometrin verran etelään sijaitsee Pyhän Nikolain munkkiluostari. Se on perustettu 1400-luvulla. Linnoitukselta kilometrin verran poh-joiseen sijaitsee Us-penian nunnaluostari. Se on mainittu aikakirjoissa ensimmäistä kertaa 1500-luvulla, mutta muurien sisään jäävä Uspenian kirkko on rakennettu jo 1200-luvulla.
Edelleen, linnoitukselta pari kilometriä pohjoiseen on jokirannassa itämerensuoma-laisten kansojen kulttuuriperinteen mukaisia hautakumpuja, ns. kurgaaneja. Niillä on korkeutta useita metrejä ja laajuutta toistakymmentä metriä.Yhteisön mielestä merkit- tävän henkilön kuollessa hänet laitettiin kurgaanin sisään parhaissa vaatteissaan aseine, koruine, kaikkineen. Kristinuskon saavuttaessa nämä seudut 1200-luvulta al-kaen kurgaaneihin perustuva hautaamistapa alkoi vähetä.Staraja Ladogan erääseen kumpuun on tiettävästi haudattu Kiovan ja Novgorodin hallitsija Oleg Viisas. Hän oli Novgorodin ruhtinas vuodesta 879 ja Kiovan suurruhtinas vuodesta 882 lähtien (vii-kinki Rurik perusti Novgorodin vuonna 862.Rurikin jälkeen ruhtinaaksi siis tuli hänen sotapäällikkönsä viikinki Olav eli Oleg Viisas). ENa 2018.
Lisätiedot linnoituksesta englanniksi:
http://www.nortfort.ru/ladoga/index_e.html
https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/…/view/-/id/1468…
" Paikka: Staraja Ladogan linnoitus Olhavanjoki
ID: 009028009
Sijainti: 59,997687, 32,298205
59°59'51,67"N, 32°17'53,54"E
Kuvaus:
Staraja Ladogan asutus on ***viikinkien perusta-ma***, ja viikinkiajalla paikka oli suuri kauppakaupunki ja skandinaavinen siirtokunta. Sen sijainti oli strategisesti tär-keä, koska paikasta pystyi val- vomaan jokireittiä,jota pitkin kauppa-alukset ja soturi-joukot siirtyivät Itämereltä Volgan vesistöreiteille, Mustallemerelle ja Konstantinopo-liin. Laatokalta Staraja Ladogaan asti pääsi isommilla, merikelpoisilla aluksilla, mutta siitä eteenpäin oli käy-tettävä jokiveneitä etelälounaaseen Ilmajärven suuntaan päästäkseen. Samalla ohikulkijoilta saattoi periä tullimaksuja.
Pohjoisesta kuljetettiin etelään mm.turkiksia, mursunluuta, meripihkaa, mehiläisva-haa. Etelästä pohjoiseen saatiin mausteita ,arabialaista hopeaa, kivi- ja lasikoristeita, Bysantin kultakankaita ja viinejä, jne. Lisäksi Olhavanjoki oli merkittävä uutisten, aat-teiden, kulttuurivaikutteiden ja tiedon leviämis-väylä molempiin suuntiin. Jokilaakson kylät olivat tiedon ja kulttuurin solmukohtia, joista vaikutteet levisivät joenvarren ulkopuolella oleviin kyliin.
Kun Novgorodista tuli 1400-luvulla Venäjän suurin kaupunki, Staraja Ladogasta tuli sen aluskaupun- ki,joka tosin säilytti asemansa Laatokan rannikon keskuspaikkana. Vuonna 1703 Staraja Ladoga menetti kaupunkioikeutensa, kun Pietari I Suuri perusti Olhavanjoen suulle eli 13 kilometriä pohjoi-semmaksi uuden kaupungin, Novaja Ladogan. Hän pakkosiirsi väen sinne. Siitä lähtien Staraja Ladoga on ollut kylä.
Staraja Ladogan avainnähtävyys on linnoitus (koordinaatti), jonka kivimuurien ja tor-nien sisään on tehty kiintoisa arkeologinen museo sekä paik-kakunnan historiasta ja merkityksestä kertova näyttely. ...
Linnoitukselta kilometrin verran etelään sijaitsee Pyhän Nikolain munkkiluostari. Se on perustettu 1400-luvulla. Linnoitukselta kilometrin verran poh-joiseen sijaitsee Us-penian nunnaluostari. Se on mainittu aikakirjoissa ensimmäistä kertaa 1500-luvulla, mutta muurien sisään jäävä Uspenian kirkko on rakennettu jo 1200-luvulla.
Edelleen, linnoitukselta pari kilometriä pohjoiseen on jokirannassa itämerensuoma-laisten kansojen kulttuuriperinteen mukaisia hautakumpuja, ns. kurgaaneja. Niillä on korkeutta useita metrejä ja laajuutta toistakymmentä metriä.Yhteisön mielestä merkit- tävän henkilön kuollessa hänet laitettiin kurgaanin sisään parhaissa vaatteissaan aseine, koruine, kaikkineen. Kristinuskon saavuttaessa nämä seudut 1200-luvulta al-kaen kurgaaneihin perustuva hautaamistapa alkoi vähetä.Staraja Ladogan erääseen kumpuun on tiettävästi haudattu Kiovan ja Novgorodin hallitsija Oleg Viisas. Hän oli Novgorodin ruhtinas vuodesta 879 ja Kiovan suurruhtinas vuodesta 882 lähtien (vii-kinki Rurik perusti Novgorodin vuonna 862.Rurikin jälkeen ruhtinaaksi siis tuli hänen sotapäällikkönsä viikinki Olav eli Oleg Viisas). ENa 2018.
Lisätiedot linnoituksesta englanniksi:
http://www.nortfort.ru/ladoga/index_e.html
sotahistoriallisetkohteet.fi
Staraja Ladogan linnoitus Olhavanjoki
Staraja Ladogan linnoitus Olhavanjoki
Joonas Saarinen Tuolla wikipediassa sanotaan kyllä näin: Tutkimus osoitti, että kaik-ki tunnetut Rurikin väitetyt jälkeläiset jakavat saman haploryhmän N1c1 (N-M178) ja tarkalleen ottaen sen Itämerensuomalaisen läntisen haaran N1c1a1a1a (L550) SNP Y10932, eli N1c1a1a1a2 (Y4339). Tämän perusteella on päätelty Novgorodin ja Kio-van varhaisimpien ruhtinaiden tulleen mahdollisesti nykyisen Ruotsin Roslagenista. [3]
Joonas Saarinen Ja sanoit itse näin : Viikingit valtasivat ensimmäisen kaupungin Itä-meren Itärannalla Jomsburgin v. 960.... Ja nyt sanot Rurikin olleen Jomsborgin viikin-ki ja syntyneen vuona 830. Oliko hän todella vanha (130v), vai kuinka hän on voinut olla Jomsborgin viikinki?
Joonas Saarinen Risto Koivula Laatokanlinnan sijainti oli strategisesti erittäin tärkeä, koska siitä pystyi valvomaan jokireittiä, jota pitkin kauppa-alukset ja soturijoukkiot matkasivat Itämereltä Konstantinopoliin ja Volgalle. Viikinkiaikainen Aldeigjuborg perustettiin jo 700-luvun puolivälissä. Jatkuvien heimokahakoiden seurauksena Nes-torin kronikan mukaan vuonna 862 rusit eli varjagit kutsuttiin saattamaan maahan järjestys ja hallitsemaan heitä. Varjagiruhtinas Rurik otti aluksi Laatokanlinnan hallituskaupungikseen.
Risto Koivula Joonas Saarinen Mää en usko Roslageniin". Sitä ei kannata mulle tuputtaa.
Minä uskon tuohon RUS-uskontoon. Se pitää yhtä kielitieteen kanssa.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/suomen-kielen-pyha…
Minä uskon tuohon RUS-uskontoon. Se pitää yhtä kielitieteen kanssa.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/suomen-kielen-pyha…
hameemmias.vuodatus.net
Suomen kielen "pyhä" merkitsee alun perin seksiä...
Risto Koivula Joonas Saarinen Juu, jos hän oli Jomsburgista (Jumne eli "Jumalan kaupunki) ja RUS-uskonnon piiristä, hän ei kirjaimellisesti olisi ollut viikinki ollenkaan.
Joonas Saarinen Risto Koivula Joo olen samaa mieltä siitä, Rurik on todistettu tulleen suomesta : Vallankumouksessa säästyneitä Rurik-ruhtinaita on nyt testattu teksasilaisessa Family Tree DNA:ssa, ja tulokset kumoavat lopullisesti viikinkiteorian. Rurikiksi kutsuttu perustajaisä olikin suomensukuinen mies!
Rurik ei ollut tietenkään Karjalan Ruposia saati Savon Ruhasia, vaan hän oli lähtöisin Nestorin kronikassa mainituista sukuheimoista, tsuudeista, merjalaisista tai vepsäläisistä.
Yksin Ilmajärvi, venäjäksi Ilmen, todistaa, että suomensukuisilla on ollut Novgorodin seudulla kosolti sananvaltaa. Jättiyllätystä DNA-testit eivät tarjoa, mutta kutkuttavaa on ajatella, että esistalinistinen Iivana Julma olisikin ollut tsuudi eli tšuhna, suomalaistomppeli https://www.kansanuutiset.fi/…/3027494-samojedien-kuningas…
Rurik ei ollut tietenkään Karjalan Ruposia saati Savon Ruhasia, vaan hän oli lähtöisin Nestorin kronikassa mainituista sukuheimoista, tsuudeista, merjalaisista tai vepsäläisistä.
Yksin Ilmajärvi, venäjäksi Ilmen, todistaa, että suomensukuisilla on ollut Novgorodin seudulla kosolti sananvaltaa. Jättiyllätystä DNA-testit eivät tarjoa, mutta kutkuttavaa on ajatella, että esistalinistinen Iivana Julma olisikin ollut tsuudi eli tšuhna, suomalaistomppeli https://www.kansanuutiset.fi/…/3027494-samojedien-kuningas…
Risto Koivula Joonas Saarinen "Varjagit nimittivät kaupunkia Aldeigjuborgiksi eli Aldeigjun linnaksi.
Aldeigju on erään teorian mukaan skandinaavinen väännös itämerensuomalaisesta nimestä.
Sen oletetaan tarkoittaneen Laatokanlinnan kohdalla Olhavanjokeen laskevaa sivujokea. "
Nimi Aldeigju on tosiaan väännös Laatokan "alkuperäisestä" liivinkielisestä nimestä Aldoga eli Aaltojärvi.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/inkerinmaan…
Aldeigju on erään teorian mukaan skandinaavinen väännös itämerensuomalaisesta nimestä.
Sen oletetaan tarkoittaneen Laatokanlinnan kohdalla Olhavanjokeen laskevaa sivujokea. "
Nimi Aldeigju on tosiaan väännös Laatokan "alkuperäisestä" liivinkielisestä nimestä Aldoga eli Aaltojärvi.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/inkerinmaan…
hameemmias.vuodatus.net
Inkerinmaan hölynpöly(kermaani)historiaa
Joonas Saarinen Risto Koivula Niin en minä siitä nimestä lähde spekuloimaan, vaan että kaupunki perustettiin 750 luvulla. " Laatokanlinnan sijainti oli strategisesti erittäin tärkeä,koska siitä pystyi valvomaan jokireittiä,jota pitkin kauppa-alukset ja soturijouk- kiot matkasivat Itämereltä Konstantinopoliin ja Volgalle.Viikinkiaikainen Aldeigjuborg perustettiin jo 700-luvun puolivälissä. Jatkuvien heimokahakoiden seurauksena Nes-torin kronikan mukaan vuonna 862 rusit eli varjagit kutsuttiin saattamaan maahan järjestys ja hallitsemaan heitä. Varjagiruhtinas Rurik otti aluksi Laatokanlinnan hallituskaupungikseen."
Joonas Saarinen Risto Koivula : Ja sitä ennenkin oli paikalla jo yks linnoitettu paikka Ljubša:"Ljubša on muinaisen Venäjän Olhavanjoen varrella sijaitsevista linnoituksis-ta vanhin. Se oli kivi-ja maavallin ympäröimä. Se on tehty 500-700-luvuilla. Sen olemassaolosta tiedettiin pitkään, mutta ensimmäiset arkeologiset kaivaukset aloitti pietarilainen arkeologi E. A. Rjabin 1997. "
fi.wikipedia.org
Risto Koivula Varjagit eli varangit olivat Itämeren itärannan purjehtijaheimoja, jotka viikinkiläistyivät. Sana tarkoittaa sodankävijää ja on samaa juurta (kwar-) kuin suomen varus ja englannin war ja guard, samoin ranskan guerre, liettuan karas ja preussin karja.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/10/nimen-karjala-alkupera
https://hameemmias.vuodatus.net/…/10/nimen-karjala-alkupera
hameemmias.vuodatus.net
Joonas Saarinen Risto Koivula En minä halua kielitieteestä ruveta väittelemään, se saattaa kestää kauan esim. Katolisen ja Ortodoksisen kirkon välinen kielikiista (kesti melkein 1000 vuotta). Laatokan seudulla on ollut jo kauan sitten (melkein 2000 vuot-ta) suomalais-ugrilaista asutusta ja ilmeisesti joku on siellä ruvennut verottamaan (kuka?) ja sen takia heimot ovat joutuneet järjestäytymään tiivimmin. Millaisia nämä heimot ovat olleet, ovatko olleet sotaisia (siltä vaikuttaa) vai rauhallisia, sitä en tiedä. "Linnoituksen paikalta on löydetty jälkiä 200-luvulta suomalais-ugrilaisten kalastajien asuinpaikasta. 500-luvun – 600-luvun vaihteessa puisen rakennelman tilalle tuli puu-linnoitus. Suunnilleen 700-luvulla sen polttivat ilmeisesti sinne hyökänneet Ilmajär-ven sloveenit. 700-luvun alussa suomalaisheimon puulinnoituksen tilalle rakennettiin Ljubšan linnoitus, joka oli paljolti länsislaavilaisten linnoitusten tyyppinen. "
fi.wikipedia.org
Risto Koivula Venäläisessä Wikissä ei puhuta tuos- sa yhteydessä tavuakaan min-käänlaisista "viikingeistä - eikä ole sen puoleen kenenkään muunkaan rehellisen syytäkään puhua - vaan nämä linnoitukset yhdistetään "länsislaaveihin", joihin venä-läiset ennen lukivat myös veneetit ("vendit"), jotka eivät nykyisen käsityksen mukaan olleet slaaveja vaan kelttiläis-romanisia, joien kielessä oli suomalaisugrilainen "pohjakerros" kuin latviassa tai kuurissa.
https://ru.wikipedia.org/…/%D0%9B%D1%8E%D0%B1%D1%88%D0%B0…
https://ru.wikipedia.org/…/%D0%9B%D1%8E%D0%B1%D1%88%D0%B0…
ru.wikipedia.org
Любшанское городище — Википедия
Risto Koivula Ruotsalainen Wiki pitää noita selityk- siä "tasavertaisina" ("nordisk", viikinkejä erityisesti mainitsematta),mutta suomalainen Wiki esittää "viikingit faktana" ...
https://sv.wikipedia.org/wiki/Ljubsja
https://sv.wikipedia.org/wiki/Ljubsja
sv.wikipedia.org
Joonas Saarinen Risto Koivula En ymmärrä venäjää ja ruotsiakin vain heikosti. Suo-menkielisiltä sivuilta löytyi paremmin ja enemmän tietoa. Kumpikaan sivu ei kerro löydöksistä mitään. Suomenkieliset sivut kertovat löydöistä eli sieltä kannattaa lukea
Risto Koivula Joonas Saarinen Suomalaiset sivut levittävät väärää tietoa, jota ei missään muualla noteerata.
Risto Koivula Joonas Saarinen
Vain tässä Wiki-esityksessä länsislaaveista mainitaan veneetit.
https://ru.wikipedia.org/…/%D0%97%D0%B0%D0%BF%D0%B0%D0%B4…
Vain tässä Wiki-esityksessä länsislaaveista mainitaan veneetit.
https://ru.wikipedia.org/…/%D0%97%D0%B0%D0%BF%D0%B0%D0%B4…
ru.wikipedia.org
en.wikipedia.org
Joonas Saarinen Risto Koivula ymmärräthän, että suomenkielisiltä sivuilta löytyynee paremmin Suomen historiaa tai suomen kansojen historiaa käsittelevästä aiheesta kuin ruotsinkielisiltä sivuilta? Ei tiedon vähäisyys todista tiedon paremmuudesta, varsinkin silloin jos kiistellyistä tiedoista toinen,sisältää enemmän tietoa sekä saman tiedon kuin toinen. Ainakin pitää todistaa vääräksi nuo sivut. Minä en niitä ole tehnyt. En jaksa enää tähän vastata, tutki ja ajattele itse. Niinkuin itse sanoit aiemmin, tietosi perustuivat 1963 vuoteen. Nyt on 2020. Löydöksiä on löytynyt ja tietoa on tullut yhä enemmän ja tulee vieläkin
Risto Koivula Minkä taki ne tiettyjen suomalaisten "löytä- mät" suunnattomat ikivanhat ruotsalais- ja saksalaispaljou- det" eivät "kelpaa" oikeille ruotsalaisille js saksalaisille?
Siksikö, että nuo haluavat olla roomalaisten ja kreikkalaisten ja egyptiläisten eivätkä suomalaisten ja saamelaisten sukulaisia? VAINKO siksi?
https://hameemmias.vuodatus.net/…/suomalaisten-ja…
Siksikö, että nuo haluavat olla roomalaisten ja kreikkalaisten ja egyptiläisten eivätkä suomalaisten ja saamelaisten sukulaisia? VAINKO siksi?
https://hameemmias.vuodatus.net/…/suomalaisten-ja…
hameemmias.vuodatus.net
Suomalaisten ja germaanisten kielten varhaisimmista lainakosketuksista, ajanlaskun alun aikaan
Joonas Saarinen Risto Koivula En tiedä, keihin viittaat, mutta on tuossa hyvää tietoa. Heti löytyi että, germaanikielen lainaus alkoi tapahtua ennen vuotta 100 . Eli kauppa-kontakteja tai uskonto kontakteja alkoi syntyä jo niihin aikoihin, sillä kirjoitustaitoa ei tainnut olla vielä täällä asti ja sotimalla sanat ei taida tarttua, varsinkaan jos sodassa kuollaan. Eli kauppaa olisi käyty germaanien kanssa jo vuodesta 100 lähtien. AIka kauan.
Risto Koivula Juu kyllä siitä alkaen on ollut vuorovaikutusta. On ollut myös vuorovai-kuttaneita ryhmiä, jotka ovat sen jälkeen liittyneet germaaneihin kuten juuri nuo Baltian veneetit.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/mista-turku-tulee-ja…
https://hameemmias.vuodatus.net/…/mista-turku-tulee-ja…
hameemmias.vuodatus.net
Mistä Turku tulee (ja minne menee...)?
Risto Koivula Joonas Saarinen Rurik saattoi olla myös esimerkiksi veneetti, jotka oli-vat tiiviissä yhteksissä tanskalaisen ja saksalaisten kanssa, kampakeraamikkoperäi-siä kuten suomalaisetkin. Tosin veneetit eivät kyllä tainneet oll tulenpalvojia, joka on paikallaanpysyvien uskonto, he olivat liukkaasti liikkuvaa väkeä sekä hevosilla että laivoilla. He olivat 1000-luvun alkupuolella saman-laisessa asemassa länsi-Euroopassa kuin alaanit itä-Euroopassa.
Ruotsalaiset olivat tuohon aikaan sekundaviikinkejä, jotka matkiva tanskalaisia ja norjalaisia ja varangeja, mutta joiden miekat esimerkiksi olivat huonoja, ja ainakin nuo toiset viikingit tiesiväkin siitä.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/tutkimus-viikinkien…
Ruotsalaiset olivat tuohon aikaan sekundaviikinkejä, jotka matkiva tanskalaisia ja norjalaisia ja varangeja, mutta joiden miekat esimerkiksi olivat huonoja, ja ainakin nuo toiset viikingit tiesiväkin siitä.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/tutkimus-viikinkien…
Risto Koivula Joonas Saarinen Rurik saattoi olla myös esimerkiksi veneetti, jotka olivat tiiviis- sä yhteksissä tanskalaisen ja saksalaisten kans- sa, kampakeraamikkoperäisiä kuten suomalaiset- kin. Tosin veneetit eivät kyllä tainneet oll tulen- palvojia, joka on paikallaanpysyvien uskonto, he olivat liukkaasti liikkuvaa väkeä sekä hevosilla että laivoilla. He olivat 1000-luvun alkupuolella saman-laisessa asemassa länsi-Euroopassa kuin alaanit itä-Euroopassa.
Ruotsalaiset olivat tuohon aikaan sekundaviikin- kejä, jotka matkiva tanskalaisia ja norjalaisia ja varangeja, mutta joiden miekat esimerkiksi olivat huonoja, ja ainakin nuo toiset viikingit tiesiväkin siitä.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/tutkimus-viikinkien…
Ruotsalaiset olivat tuohon aikaan sekundaviikin- kejä, jotka matkiva tanskalaisia ja norjalaisia ja varangeja, mutta joiden miekat esimerkiksi olivat huonoja, ja ainakin nuo toiset viikingit tiesiväkin siitä.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/tutkimus-viikinkien…
hameemmias.vuodatus.net
Tutkimus: Viikinkien rautamiekat olivat huijausta...
Tutkimus: Viikinkien rautamiekat olivat huijausta...
Risto Koivula Nyt mä en kyllä muista lähdettä, jos ei ole noissa mun linkeissä, että Rurik olisi ollut juuri Jomburgista. Sitä jengiä nimenomaan hän joka tapauksess oli.Eikä sitä tulenpalvojien nimeä RUS muut minään armeijannimenä olisi voineet käyttääkään - jos sitten kyse oli siitä - kuten otaksun.
Joonas Saarinen Risto Koivula Geenitutkimukset ovat vielä kesken ja sekin tiede kehittyy ja päästään parempiin tuloksiin. Tällä hetkellä tuntuu olevan käsityksiä Rurikista joka suuntaan, mutta täältä löytyy Ikosen Sukuseura Oy:ltä tällaista tietoa : "Dna-tutkimus kertoo, että Rurik ei ollut venäläinen, ei ruotsalainen, vaikka asui Roslagenissa, vaan hän oli suomalainen. Rurikin Dynastia kesti 736 vuotta ja tuona aika ehti hallita 32 eri kuningasta.Se lakkasi vuonna 1598 " http://www.ikosensuku.com/rurik.html .. (kannttaa lukea, todella lyhyt kertomus suvun historiasta ilmeisesti geenitutkimukseen perustuen). Mutta vaikka Rurik olisi mistä ja geenitutkimus osoittaisi vaikka mitä, niin Suomen virallinen historia alkaa vasta Paavin kirjeestä Gravis admodum vuodelta 1171 tai 1172. Mitään tietoa ei tunnu olevan ennen sitä aikaa, tai jos on ,niin sitä pidetään legendana. Eli aika paljon on historiaa kateissa. Olen jo pitkään miettinyt, millainen usko on suomessa ollut ennen kristinuskon tuloa, niin sinun tiedoista olen saanut paljon lisää ymmärrystä asiaan, kiitos siitä!
ikosensuku.com
Ikosen Sukuseura ry
Risto Koivula Suomessa on toiminut ortooksinen kirkko ennen katolista, joskaan ei välttämättä kovin kauan. Sellaiset sanat kuin kirkko, pappi, risti, suntio, paha ja häpeä ovat slaavilaisvälitteisiä lainoja.
Joonas Saarinen Risto Koivula Joo papeista ei taidettu tykätä, on sanalasku, että "10 pappia vastaa 1 seppää" . Suomalainen runonlaulu on muuten ollut jo kauan ennen kristinuskoa arvio on 1000ekr-500ekr syntymäajaksi." Prof. Ilkka Oramo kirjoittaa artikkelissaan ”Kalevalainen runonlaulu n. 1000 – 500 eaa” vanhimpien säilyneiden runojen olevan yli 2500 vuoden ikäisiä (Internet 12.10.2006: http://muhi.siba.fi/muhi/). Musiikin oppimisprosessin perustana täytyy siis olla musiikillisen ja kult-tuurisidonnaisen sisällön yhteenkuuluvuuteen perustuva luonnonmenetelmä. (Barenboim, 155–156; Einstein 1965, 9; Ranta 1942, 132 jne.)." http://www.phnet.fi/pub…/pipajarane/musiikinhistoriasta.html . Onkohan kalevalassa kerrottu esi-isien teoista ja onkohan niillä totuuspohjaa? Kun vertaa muiden maiden legendoihin ja uskomuksiin tuolta ajalta, niin aika järkeviltä teksteiltä kuulostavat. Onkohan täällä ollut todella muinaisaikainen korkeakulttuuri, josta on tultu kaukaakin hakemaan oppia?
muhi.siba.fi
Access forbidden!
tiede.fi
Risto Koivula Täältä saadaan jonkilaista ajoitusta myöhäisimmille runoille.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/olut-on-ollut-ja-on…
Kalevalaa on lainattu jo 1500 vuotta sitten muihin tarustoihin?
Donin ja Pohjois-Kaukaasian iranilaiset alaanit, nykyiset osseetit tunsivat yli 1500 vuotta sitten Kalevalan ja lainasivat myös suomalsita sanstoa, mm. sanan olut:
Ralf-Peter Ritten, s. 1937, Berliini, k. 2011, m.p., kirjoittaa mainitussa väitöskirjassaan Vanhimmat germaaniset lainat itämerensuomessa:
" § 82. AБAEB macht auf folgende Parallele aufmerksam (346). Auf die Bedeutung des Bieres als Kultgetränk bei den frühen Ostseefinnen weist, daß in den Kalevala-gesangen eine Episode die Entstehung des Bieres betrifft. Auch im NARTENEPOS - und zwar nur in der ossetischen Fassung - ist dem nämlichen Ereignis eine gesonderte Erzählung gewid- met: "Wie das Bier erschien" (s.KAЛOEB 167).Die Uberein-stimmung daß sowohl die Narten als auch die Kaleviden mit der Erfindung des Bieres zusammengebracht werden, erörtert etwas ausfürlicher zu werden, da sie in FROMMs Kalevala- kommentar nicht erwähnt wird. Die Parallele wird dadurch noch bemerkenswerter,daß in beiden Versionen ein Vogel ei- ne Rolle spielt. Im KALEVALA singt Gimpel (Blutfink, fi. Puna- lintu "Rotwogel") bzw. eine Drossel (rastas) das Lob des Bieres.
[HM: Se on Kalevalassa PUNATULKKU, joka pesii katajapen-saissa, joiden oksia käytetään myös oluen valmistuksessa, ainakin sahdin.]
FROMM erwähnt eine andre fassung vom Ursprung des Bie- res, in der der Vogel das erstfalls gebraute Getränk benennt: "Bier dein richtiger Nahme! Sehr Böse‚ nicht süß, viel Hopfen dazugetan, reichlich Wasser zugegossen, mit Fichtenzubern eingefangen". (FROMM 1,967 15l ;Anm.zu 407 ff.). Im NAR-TENEPOS pickt ein Vogel Hopfen,fliegt zu den Narten, pickt ein wenig Malz und wird flugunfähig.Man bringt ihn zur Heldin Satana, die ihn auf Weizen setzt, nach dessen Genuß sich der Vogel erholt und davonfliegt. Nach dein von dem Vogel gewiesenen Verfahren braut Satana das erste Bier.
Sie "mahlt Malz", kocht es, seiht die Brühe und fügt einen kräftigen Sud von Hopfen hinzu. Die Brühe fängt an zu zis- chen und zu funkeln und bedeckt sich mit weißem Schaum (107 f.). Im KALEVALA füllt die "Herrscherin des Nordlands", nachdem sie von der Entstehung des Bieres erfahren hat, Wasser in einen großen Topf und beginnt aus Gerste und viel Hopfen Bier zu brauen. In dem Lämminkäinenlied und in den Biersprüchen ist es die Kalevalatar, die das Bier zubereitet (FROMM 1967, 151 zu 189).
Im Lichte der Parallele ist natürlich das Nebeneinander von oss. æluton und fi. olut auffällig.
[HM: Olut on siis osseetiksi (suomaisen korvaan) "ÄLYTÖN" Ei taida ihan olla sukulaiskieliä...
Pohjan Akka Louhi (Louhin) on kyllä usein arveltu germaanik- si, mikä ei ole aivan mahdotonta enää tuona aikana, mutta tuo sanasto ja ilmeisimmin myös teknologia on suomlaista.]
http://www.ossetien.ch/pdf/Kinder_der_Sonne.pdf
" „Kinder der Sonne - Die Narten.
Das große Epos des Kaukasus" hrsg. von André Sikojev
Dieses Buch stellt uralte Mythen vor, die im Kaukasus über Jahrtausende gesungen und weitererzählt wurden. An vielen Stellen wird man an altnordische oder griechische, an persis- che oder indische Sagen erinnert. Das kaukasische Epos, das auf skythische Götter und auf die Stämme der Alanen zurückgehen soll ist ein erstaunliches Zeugnis für indoeuro- päische Verwandtschaften in der Sagenwelt. Und es ist das Vermächtnis des kleinen ossetischen Volkes, in dessen Gedächtnis es die Zeiten überdauert hat.
Von Hans Wagner
EM 04-05 • 29.04.2005
Der Nartenzyklus ist eine Sammlung von Sagen und Mythen, die an das tragische Geschehen keltischer, griechischer oder auch germanischer Mythologie erinnern - mit märchenartigen Einflüssen aus verschiedenen Epochen. Die Narten selbst waren ein mystisches Volk aus dem Kaukasus, wahrschein- lich ein Teil der skythischen Kultur. (Vgl. EM 01-04 und EM 02-04).
André Sikojev schreibt: „Aus den Bergen des Kaukasus, so wurde uns überliefert, zo- gen einst die unter dem Morgen- stern geborenen mythischen Heldenzwillinge Achsar und Achsartag zum Ufer des Meeres, einer Blutspur folgend. Un-gesühnte Schuld ließ sie sich,nach der glücklichen Hochzeit des Jüngeren, gegenseitig erschlagen." (Siehe weiter unten, „Urismag, Sohn einer Nymphe..."). Mit diesen ganz im Epen- stil gewählten Worten leitet André Sikojev seinen Versuch einer Deutung der Nartensa-ga ein. Der 1961 in Moskau als Sohn eines Osseten und einer Deutschen geborene Autor, Geistlicher der Russischen Orthodoxen Kirche, hat das Nar- ten-Epos erstmals aus einer russischen Fassung,die es seit 1948 neben einer ossetischen gab,ins Deutsche übertragen. …
http://www.iranicaonline.org/…/alans-an-ancient-iranian… ].
Die Herleitung von olut aus einer iranischen Schicht läßt sich allerdings nur mit der adhoc-Annahme eines Einflusses des folgenden Laterals oder Labialvokals auf das a bewerkstelli- gen (vgl.§40). Es kommt hinzu, daß die lautlichen Verhältnisse für germanische Herkunft des ossetischen Wortes spre- chen. Im Falle eines ossetischen Erbwortes wäre -d- statt -t- zu erwarten (SCHMID 1986,188; für germanischen Ursprung plädierte bereits AБAEB - 1949) 92.
Vor diesem Hintergrund erhält die genannte mythologische Parallele einen anderen Stellenwert. Der Ursprung des ala-nischen und finnischen Motives der Entstehung des Bieres wäre dann im Germanischen zu suchen.
Ein weiterer identischer Terminus aus dem Bereich der Bier-herstellung ist fi.humala 'Hopfen', das übereinstimmend als gerrnanisches Lehnwort angesehen wird (SKES, HOFSTRA 1985,310). Oss.iron. xuymællæg (xumallag) käme prinzipiell als Etymon für humala in Frage (oss.-ag ist Formans). Ae. hy-mele setzt ein *humilōn- voraus (vgl. ae. cymen < lat. cuminum), für das ein finnisches *humila zu erwarten wäre (vgl. fi. verkilö" 'Öse, Aufhänger' < germ. *wergilō-). Auch ein *humla hätte am ehesten ein *humila ergeben, vgl. fi. hamina 'Hafen' - schwed. hamn.
[HM: Verkilö on laina latviasta, verkls = verkilö = pujotus-, riputuslenkki, verbi verti > verklis, lt. verklys, kuten arti > arklys, irti > irklys (lt) jne.
92. Möglicherweise ist eine oss. Form mit -d- in den georg. Wortformen aludi und ludi sowie in dem georg. PN aluda repräsentiert (s. ANDRONIKAŠVILI 140).
Die Übereinstimmung zwischen Iranisch und Germanisch be-trifft auch die Personen-namengebung; zu Alu- im Germanis-chen s.BIRKHAN 1970, 337; zu dem in Inschriften der nörd-lichen Schwarzmeerküste vorkommenden Namen Aλоυξαγоς (AБAEB). Für iranische Entlehnungen im Ostseefinnischen gibt es freilich sonst keine Evidenz. Die auf den arischen Bereich weisenden Lehnwörter reflektieren gewöhnlich den durch das Urindogermanische vorauszusetzenden Vokalismus, z.B. fi. porsas 'Ferkel' (uridg. *porkos, vgl. lat. porcus‚ av. parasa-; SCHMID spricht indessen von einem "Wandel a > o in einer Gruppe baltischer und iranischer Lehnwörter" - o. c. 189). Eine Ausnahme wäre fi. vasa, vasikka 'Kalb' (mordw. vaz) zu oss. dig. uæs, dessen beweiskräftige Kognaten e- Vokalismus sichern (das Wort gehört zu uridg. *uetos- 'Jahr', IEW).
Es wäre natürlich auch möglich, daß das Motiv der Bierent-stehung über die russis-chen Bylinen nach Finnland gelangt ist, es scheint jedoch im Ostslavischen nicht belegbar zu sein.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/olut-on-ollut-ja-on…
Kalevalaa on lainattu jo 1500 vuotta sitten muihin tarustoihin?
Donin ja Pohjois-Kaukaasian iranilaiset alaanit, nykyiset osseetit tunsivat yli 1500 vuotta sitten Kalevalan ja lainasivat myös suomalsita sanstoa, mm. sanan olut:
Ralf-Peter Ritten, s. 1937, Berliini, k. 2011, m.p., kirjoittaa mainitussa väitöskirjassaan Vanhimmat germaaniset lainat itämerensuomessa:
" § 82. AБAEB macht auf folgende Parallele aufmerksam (346). Auf die Bedeutung des Bieres als Kultgetränk bei den frühen Ostseefinnen weist, daß in den Kalevala-gesangen eine Episode die Entstehung des Bieres betrifft. Auch im NARTENEPOS - und zwar nur in der ossetischen Fassung - ist dem nämlichen Ereignis eine gesonderte Erzählung gewid- met: "Wie das Bier erschien" (s.KAЛOEB 167).Die Uberein-stimmung daß sowohl die Narten als auch die Kaleviden mit der Erfindung des Bieres zusammengebracht werden, erörtert etwas ausfürlicher zu werden, da sie in FROMMs Kalevala- kommentar nicht erwähnt wird. Die Parallele wird dadurch noch bemerkenswerter,daß in beiden Versionen ein Vogel ei- ne Rolle spielt. Im KALEVALA singt Gimpel (Blutfink, fi. Puna- lintu "Rotwogel") bzw. eine Drossel (rastas) das Lob des Bieres.
[HM: Se on Kalevalassa PUNATULKKU, joka pesii katajapen-saissa, joiden oksia käytetään myös oluen valmistuksessa, ainakin sahdin.]
FROMM erwähnt eine andre fassung vom Ursprung des Bie- res, in der der Vogel das erstfalls gebraute Getränk benennt: "Bier dein richtiger Nahme! Sehr Böse‚ nicht süß, viel Hopfen dazugetan, reichlich Wasser zugegossen, mit Fichtenzubern eingefangen". (FROMM 1,967 15l ;Anm.zu 407 ff.). Im NAR-TENEPOS pickt ein Vogel Hopfen,fliegt zu den Narten, pickt ein wenig Malz und wird flugunfähig.Man bringt ihn zur Heldin Satana, die ihn auf Weizen setzt, nach dessen Genuß sich der Vogel erholt und davonfliegt. Nach dein von dem Vogel gewiesenen Verfahren braut Satana das erste Bier.
Sie "mahlt Malz", kocht es, seiht die Brühe und fügt einen kräftigen Sud von Hopfen hinzu. Die Brühe fängt an zu zis- chen und zu funkeln und bedeckt sich mit weißem Schaum (107 f.). Im KALEVALA füllt die "Herrscherin des Nordlands", nachdem sie von der Entstehung des Bieres erfahren hat, Wasser in einen großen Topf und beginnt aus Gerste und viel Hopfen Bier zu brauen. In dem Lämminkäinenlied und in den Biersprüchen ist es die Kalevalatar, die das Bier zubereitet (FROMM 1967, 151 zu 189).
Im Lichte der Parallele ist natürlich das Nebeneinander von oss. æluton und fi. olut auffällig.
[HM: Olut on siis osseetiksi (suomaisen korvaan) "ÄLYTÖN" Ei taida ihan olla sukulaiskieliä...
Pohjan Akka Louhi (Louhin) on kyllä usein arveltu germaanik- si, mikä ei ole aivan mahdotonta enää tuona aikana, mutta tuo sanasto ja ilmeisimmin myös teknologia on suomlaista.]
http://www.ossetien.ch/pdf/Kinder_der_Sonne.pdf
" „Kinder der Sonne - Die Narten.
Das große Epos des Kaukasus" hrsg. von André Sikojev
Dieses Buch stellt uralte Mythen vor, die im Kaukasus über Jahrtausende gesungen und weitererzählt wurden. An vielen Stellen wird man an altnordische oder griechische, an persis- che oder indische Sagen erinnert. Das kaukasische Epos, das auf skythische Götter und auf die Stämme der Alanen zurückgehen soll ist ein erstaunliches Zeugnis für indoeuro- päische Verwandtschaften in der Sagenwelt. Und es ist das Vermächtnis des kleinen ossetischen Volkes, in dessen Gedächtnis es die Zeiten überdauert hat.
Von Hans Wagner
EM 04-05 • 29.04.2005
Der Nartenzyklus ist eine Sammlung von Sagen und Mythen, die an das tragische Geschehen keltischer, griechischer oder auch germanischer Mythologie erinnern - mit märchenartigen Einflüssen aus verschiedenen Epochen. Die Narten selbst waren ein mystisches Volk aus dem Kaukasus, wahrschein- lich ein Teil der skythischen Kultur. (Vgl. EM 01-04 und EM 02-04).
André Sikojev schreibt: „Aus den Bergen des Kaukasus, so wurde uns überliefert, zo- gen einst die unter dem Morgen- stern geborenen mythischen Heldenzwillinge Achsar und Achsartag zum Ufer des Meeres, einer Blutspur folgend. Un-gesühnte Schuld ließ sie sich,nach der glücklichen Hochzeit des Jüngeren, gegenseitig erschlagen." (Siehe weiter unten, „Urismag, Sohn einer Nymphe..."). Mit diesen ganz im Epen- stil gewählten Worten leitet André Sikojev seinen Versuch einer Deutung der Nartensa-ga ein. Der 1961 in Moskau als Sohn eines Osseten und einer Deutschen geborene Autor, Geistlicher der Russischen Orthodoxen Kirche, hat das Nar- ten-Epos erstmals aus einer russischen Fassung,die es seit 1948 neben einer ossetischen gab,ins Deutsche übertragen. …
http://www.iranicaonline.org/…/alans-an-ancient-iranian… ].
Die Herleitung von olut aus einer iranischen Schicht läßt sich allerdings nur mit der adhoc-Annahme eines Einflusses des folgenden Laterals oder Labialvokals auf das a bewerkstelli- gen (vgl.§40). Es kommt hinzu, daß die lautlichen Verhältnisse für germanische Herkunft des ossetischen Wortes spre- chen. Im Falle eines ossetischen Erbwortes wäre -d- statt -t- zu erwarten (SCHMID 1986,188; für germanischen Ursprung plädierte bereits AБAEB - 1949) 92.
Vor diesem Hintergrund erhält die genannte mythologische Parallele einen anderen Stellenwert. Der Ursprung des ala-nischen und finnischen Motives der Entstehung des Bieres wäre dann im Germanischen zu suchen.
Ein weiterer identischer Terminus aus dem Bereich der Bier-herstellung ist fi.humala 'Hopfen', das übereinstimmend als gerrnanisches Lehnwort angesehen wird (SKES, HOFSTRA 1985,310). Oss.iron. xuymællæg (xumallag) käme prinzipiell als Etymon für humala in Frage (oss.-ag ist Formans). Ae. hy-mele setzt ein *humilōn- voraus (vgl. ae. cymen < lat. cuminum), für das ein finnisches *humila zu erwarten wäre (vgl. fi. verkilö" 'Öse, Aufhänger' < germ. *wergilō-). Auch ein *humla hätte am ehesten ein *humila ergeben, vgl. fi. hamina 'Hafen' - schwed. hamn.
[HM: Verkilö on laina latviasta, verkls = verkilö = pujotus-, riputuslenkki, verbi verti > verklis, lt. verklys, kuten arti > arklys, irti > irklys (lt) jne.
92. Möglicherweise ist eine oss. Form mit -d- in den georg. Wortformen aludi und ludi sowie in dem georg. PN aluda repräsentiert (s. ANDRONIKAŠVILI 140).
Die Übereinstimmung zwischen Iranisch und Germanisch be-trifft auch die Personen-namengebung; zu Alu- im Germanis-chen s.BIRKHAN 1970, 337; zu dem in Inschriften der nörd-lichen Schwarzmeerküste vorkommenden Namen Aλоυξαγоς (AБAEB). Für iranische Entlehnungen im Ostseefinnischen gibt es freilich sonst keine Evidenz. Die auf den arischen Bereich weisenden Lehnwörter reflektieren gewöhnlich den durch das Urindogermanische vorauszusetzenden Vokalismus, z.B. fi. porsas 'Ferkel' (uridg. *porkos, vgl. lat. porcus‚ av. parasa-; SCHMID spricht indessen von einem "Wandel a > o in einer Gruppe baltischer und iranischer Lehnwörter" - o. c. 189). Eine Ausnahme wäre fi. vasa, vasikka 'Kalb' (mordw. vaz) zu oss. dig. uæs, dessen beweiskräftige Kognaten e- Vokalismus sichern (das Wort gehört zu uridg. *uetos- 'Jahr', IEW).
Es wäre natürlich auch möglich, daß das Motiv der Bierent-stehung über die russis-chen Bylinen nach Finnland gelangt ist, es scheint jedoch im Ostslavischen nicht belegbar zu sein.
Joonas Saarinen Risto Koivula Toi tekstihän alkaa näin : "Staraja Ladogan asutus on ***viikinkien perustama***, ja viikinkiajalla paikka oli suuri kauppakaupunki ja skandinaavinen siirtokunta." Kyllä siinä lukee viikinkien perustama. Mutta tässä tulee tällainen pulma, että jos viikinkiaika alkaa vasta 793 ja viikingit perustaa kaupungin 750 niin se ei ole mahdollista. Eli joko viikinki ajan alku on väärin tai kaupungin perustamistiedot on väärin ( mikä ei tunnu mahdolliselta). Ja toiseksi, tuolla alueella asui tuolloin suomensukuisia heimoja ja raja oli paljon kauempana etelässä ja idässä kuin nykyisin. Voisi päätellä, että suomensukuiset heimot olivat vahvasti mukana perustamassa viikinki kaupunkia eli samalla viikinkejä(kö?) ilmeisesti itsekin. Ainakin muistan lukeneeni, että Bysantissa olisi ollut suomalaisia viikinkejä niin kaipa suomalaisetkin laskettiin viikingeiksi. Kyllähän viikingit kai taisteli myös keskenäänkin . Ja vielä aihetta sivuten, Hindujen viisautta kun luki, niin siellä arya- sana tarkoittaa: meidän heimoa, tai omaa heimoa. Onko germaanit lainannu tämän sanan sieltä ja sitten sana on tullut myös karjalaan, tarkoittaen näin " meidän heimo"? (muitakin sanoja löytyi nopealla vilkauksella kalpa, nakula, vatsa, mutta todennäköisesti vain sattumaa ) Anteeksi kieli mietinnät ei liittynyt aiheeseen.
Risto Koivula Joonas Saarinen Ainoa vähänkään järkeenkäypä syy olettaa linnoituksen perustajien olleen viikinkejä v. 750 on, että sinne todistetta- vasti asettui 100 vuotta myöhemmin väkeä, joka ainakin viikinkiläistyi - ellei se silloin 100 vuotta myöhemminkään ollut jo sitä.
Ruotsalaisetkaan eivät puhu mitään viikingeistä, mutta pitävät periaatteessa mahdollisena, että siellä olisi voinut oll myös "noriskaa"-väkeä.
Yksi varteenotettava kandidaatti veneetit oli ollut germaanien ja siten viikinkienkin liittolainen siitä asti, kun Julius Caear oli pettänyt heidät Gallian sodassa. He pitivä tukikohdan perustamien kriteerinä, että sinne pääsi sekä laivalla että hevosella. Tämä paikka olisi sopinut hyvin.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/julius-caesar-ratkaisi…
Ruotsalaisetkaan eivät puhu mitään viikingeistä, mutta pitävät periaatteessa mahdollisena, että siellä olisi voinut oll myös "noriskaa"-väkeä.
Yksi varteenotettava kandidaatti veneetit oli ollut germaanien ja siten viikinkienkin liittolainen siitä asti, kun Julius Caear oli pettänyt heidät Gallian sodassa. He pitivä tukikohdan perustamien kriteerinä, että sinne pääsi sekä laivalla että hevosella. Tämä paikka olisi sopinut hyvin.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/julius-caesar-ratkaisi…
hameemmias.vuodatus.net
Risto Koivula " Ja vielä aihetta sivuten, Hindujen viisautta kun luki, niin siellä arya- sana tarkoittaa: meidän heimoa, tai omaa heimoa. Onko germaanit lainannu tämän sanan sieltä ja sitten sana on tullut myös karjalaan, tarkoittaen näin " meidän heimo"? (muitakin sanoja löytyi nopealla vilkauksella kalpa, nakula, vatsa, mutta todennäköisesti vain sattumaa ) Anteeksi kieli mietinnät ei liittynyt aiheeseen. "
Eivät germaanit ole käyttäneet arja-sanaa (paitsi hyvin myöhäisinä aikoina pari puolijuutalaista...).
Se on vasarakirvestä ja tarkoittaa maankääntäjää. Saamessa se tarkoittaa eteläistä (väestöä m.).
http://keskustelu.skepsis.fi/Messa…/FlatMessageIndex/340502…
>Slaavit siis olivat arjalaisille
>orjakansa ja arjalaiset suomalaisille.
Arija/orija on lähinnä kanstabaltoslaavia,ja tarkoit-taa "maankääntäjää". vaikka tuo nykyään tapah- tuu eri kielissä auralla,se on alun perin tapahtunut kepillä tai lastalla, ja tarkoittaa vipuperiaatteella tapahtuvaa, voimankäyttöä,josta toinen esimerkki on soutaminen, ja niinpä myös "airo" aivan ilmei-sesti tulee samasta kannasta. Sieltä tulee myös suomen erota ja irrota.
Maankääntäminen oli ainakin arovyöhykkeen poh-jois-puolisella lehtimetsävyöhykkeellä vähän ala-viistoon katsottua toimintaa verrattuna karjan pai-mentamiseen, vaikka se lopulta takasikin var-memman toimeentulon, ja myös mahdollisuuden tunketua maata kääntämällä ja suorastaan raivaa- malla vieläkinpojoisemmaksi menestyksellisesti. Siellä oli taas uusia arvaamattomia etuja, kuten mahdollisuus säilyttää ruokia ainakin osan vuotta pitkään ja mahdollisuus pitää kätevästi ja tehiok-kaasti syöpäläiset kurissa ilman oman terveyden päälle myöskin käyviä tervoja ja muita myrkkyjä.
http://www.suduva.com/virdainas/proto.htm
” Finnish "Orja", - slave, Estonian [gen.] "Orja", Udmurt "Var ", Komi "Ver ", Mokša "Uŕä ", Erzya "Uŕe" - slave, indicates some later conflicts with the Āryans - as do some archaeological sites (note - all the various late Finnic "Āryan" terms lack archaic nominative "s" - like later Timber-Grave Iranian).In contrast, Saami "Oar'je", desig- nates a direction. Variations among Saami mtDNA now show an earlier link to the Volga-Ural region. ”
Eivät germaanit ole käyttäneet arja-sanaa (paitsi hyvin myöhäisinä aikoina pari puolijuutalaista...).
Se on vasarakirvestä ja tarkoittaa maankääntäjää. Saamessa se tarkoittaa eteläistä (väestöä m.).
http://keskustelu.skepsis.fi/Messa…/FlatMessageIndex/340502…
>Slaavit siis olivat arjalaisille
>orjakansa ja arjalaiset suomalaisille.
Arija/orija on lähinnä kanstabaltoslaavia,ja tarkoit-taa "maankääntäjää". vaikka tuo nykyään tapah- tuu eri kielissä auralla,se on alun perin tapahtunut kepillä tai lastalla, ja tarkoittaa vipuperiaatteella tapahtuvaa, voimankäyttöä,josta toinen esimerkki on soutaminen, ja niinpä myös "airo" aivan ilmei-sesti tulee samasta kannasta. Sieltä tulee myös suomen erota ja irrota.
Maankääntäminen oli ainakin arovyöhykkeen poh-jois-puolisella lehtimetsävyöhykkeellä vähän ala-viistoon katsottua toimintaa verrattuna karjan pai-mentamiseen, vaikka se lopulta takasikin var-memman toimeentulon, ja myös mahdollisuuden tunketua maata kääntämällä ja suorastaan raivaa- malla vieläkinpojoisemmaksi menestyksellisesti. Siellä oli taas uusia arvaamattomia etuja, kuten mahdollisuus säilyttää ruokia ainakin osan vuotta pitkään ja mahdollisuus pitää kätevästi ja tehiok-kaasti syöpäläiset kurissa ilman oman terveyden päälle myöskin käyviä tervoja ja muita myrkkyjä.
http://www.suduva.com/virdainas/proto.htm
” Finnish "Orja", - slave, Estonian [gen.] "Orja", Udmurt "Var ", Komi "Ver ", Mokša "Uŕä ", Erzya "Uŕe" - slave, indicates some later conflicts with the Āryans - as do some archaeological sites (note - all the various late Finnic "Āryan" terms lack archaic nominative "s" - like later Timber-Grave Iranian).In contrast, Saami "Oar'je", desig- nates a direction. Variations among Saami mtDNA now show an earlier link to the Volga-Ural region. ”
Risto Koivula https://hameemmias.vuodatus.net/…/viron-pan-germanistinen…
aare : aarde : aaret '(peidetud) väärisvara = piilotettu arvotavara; miski v keegi väga väärtuslik' = aarre
← soome aarre 'varandus, vara'
Laenatud kirjakeelde keeleuuenduse ajal. Soome sõna on peetud germaani või skandinaavia laenuks, ← alggermaani *arđi-, mille vaste on nt vana-ülem-saksa art 'kündmine', või ← algskandinaavia *arđo-, mille vaste on nt vanaislandi ǫrð (mitm arðir) 'saak = sato, aastasaak = vuodentulo'. Vt ka maare1.
SIIS TÄSSÄ VÄITETÄÄN, ETTÄ SANA AARE ON TULLUT VIROON SUOMEN KAUTTA VARHAIS-YLÄ-SAKSAN KYNTÄMISTÄ TARKOITTAVASTA SANASTA!
Suomessa ei kuitenkaan ole tähän liittyvää kyntää-sanaa, ellei sellaisena sit-ten pidetä sanaa "aurata", jonka on ymmärretty tulevat aura-sanasta (< aatra?), jonka on arveltu tulevan esimerkiksi viron sanasta ader (adra). Sääksmäen murteella se hevosella vedettävä kyntölaite oli sahra, ja aura tarkoitti koneellista lumiauraa, tai sitten kurkiauraa.
Yksi pieni kysymys: KUN VIRON RAJAN TAKANA ON LATVIAN MITÄ SOPIVIN KYNTÄMIS-SANA ārt (āru), NIIN MIKSI TÄMÄ EI VOI OLLA TULLUT VIROON SUORAAN SIELTÄ???!!!
Sellainen seikka,että virossa on myöhemmässä kielen-huollossa säilytetty(?) sana aar, koska suomessakin on sille ilmeinen vastin (ja syrjäytetty täysin "vierashei-moisia" sanoja) EI KERRO MITÄÄN VANHAN LAINAUTUMISEN SUUNNASTA.
Viron yleisnimistä on jätetty ilmeisesti pois sana *aarn = "aarni", joka esiintyy kui-tenkin tavallisena etu- ja sukunimenä. Virossa *aarn voisi olla sanan aar johdos toisin kuin suomessa "aarni" sanan aarre. Varmaahan se- kään ei tietenkään ole. Suomen aarni tarkoittaa (van- haa) aarnipuuta, asumatonta ja hakkaamatonta aarni(o)metsää sekä aarnivalkeaa eli virvatulta (sininen liekki, joka valaisee, mutta ei polta, ja toimiii aarteen tai jonkin muun tärkeän merkkinä tai varoituksena).
Tällainen ignis fatuus,"kohtalonliekki" tunnetaan mytologiassa ympäri Maapallon, se voi olla hyvin pieni, jonka vain valitut tietäjät näkevät, tai taivaalla suuri roihu, joka tietää kauheita. Se on myös "saavuttavattoman" symboli "sateenkaaren pää", joka aina pakenee etsijäänsä.Se tarkoittaa vielä aarni-kotkaa,-haukkaa, mystistä kimairaa eli kotkanpästä, nisäkäsvartaloista siivekästä olentoa (kreikan grips), joka toimii aarteenvartijana. Hahmo on ilmeisesti peräisin Kreikasta, mutta voi olla Latviastakin: sellaisen löytäminen olisi ollut varsinainen korkein kuviteltavissa ole-va täyttymys keimerysten eli luonnon ja satokauden erikoisuuksien etsijälle, jol-laisten suuren määrän katsottiin ennustavan hyvää ja osoittavan luonnonjumalien suosiota.
Virvatuli on samaa balttilaista juurta kuin virmatuli, joka tarkoittaa revontulta.Se on myös samaa juurta kuin suomen virta, sana tulee kantaindoeuroopan vartalosta *ver- = kääntyä, myllertyä, kiehua (joi-denkuiden mukaan *kwer- tarkoittaen sotilaallisia mullistuksia), liettuan virti (verda) = kiehua, keittää, verti (veria ["väärä" suomalaisen korvaan]) = lävis-tää, läpäistä, lyödä (piikki) läpi, kumota, kääntää nurin. *Virw- on ollut aktiivin partisiipin preesens "kiehuva,väreilevä" (viri, vire, väre),*virm- on pree-sensin agenttipartsiippi, ja *virt- = passivin preteriti.
aare : aarde : aaret '(peidetud) väärisvara = piilotettu arvotavara; miski v keegi väga väärtuslik' = aarre
← soome aarre 'varandus, vara'
Laenatud kirjakeelde keeleuuenduse ajal. Soome sõna on peetud germaani või skandinaavia laenuks, ← alggermaani *arđi-, mille vaste on nt vana-ülem-saksa art 'kündmine', või ← algskandinaavia *arđo-, mille vaste on nt vanaislandi ǫrð (mitm arðir) 'saak = sato, aastasaak = vuodentulo'. Vt ka maare1.
SIIS TÄSSÄ VÄITETÄÄN, ETTÄ SANA AARE ON TULLUT VIROON SUOMEN KAUTTA VARHAIS-YLÄ-SAKSAN KYNTÄMISTÄ TARKOITTAVASTA SANASTA!
Suomessa ei kuitenkaan ole tähän liittyvää kyntää-sanaa, ellei sellaisena sit-ten pidetä sanaa "aurata", jonka on ymmärretty tulevat aura-sanasta (< aatra?), jonka on arveltu tulevan esimerkiksi viron sanasta ader (adra). Sääksmäen murteella se hevosella vedettävä kyntölaite oli sahra, ja aura tarkoitti koneellista lumiauraa, tai sitten kurkiauraa.
Yksi pieni kysymys: KUN VIRON RAJAN TAKANA ON LATVIAN MITÄ SOPIVIN KYNTÄMIS-SANA ārt (āru), NIIN MIKSI TÄMÄ EI VOI OLLA TULLUT VIROON SUORAAN SIELTÄ???!!!
Sellainen seikka,että virossa on myöhemmässä kielen-huollossa säilytetty(?) sana aar, koska suomessakin on sille ilmeinen vastin (ja syrjäytetty täysin "vierashei-moisia" sanoja) EI KERRO MITÄÄN VANHAN LAINAUTUMISEN SUUNNASTA.
Viron yleisnimistä on jätetty ilmeisesti pois sana *aarn = "aarni", joka esiintyy kui-tenkin tavallisena etu- ja sukunimenä. Virossa *aarn voisi olla sanan aar johdos toisin kuin suomessa "aarni" sanan aarre. Varmaahan se- kään ei tietenkään ole. Suomen aarni tarkoittaa (van- haa) aarnipuuta, asumatonta ja hakkaamatonta aarni(o)metsää sekä aarnivalkeaa eli virvatulta (sininen liekki, joka valaisee, mutta ei polta, ja toimiii aarteen tai jonkin muun tärkeän merkkinä tai varoituksena).
Tällainen ignis fatuus,"kohtalonliekki" tunnetaan mytologiassa ympäri Maapallon, se voi olla hyvin pieni, jonka vain valitut tietäjät näkevät, tai taivaalla suuri roihu, joka tietää kauheita. Se on myös "saavuttavattoman" symboli "sateenkaaren pää", joka aina pakenee etsijäänsä.Se tarkoittaa vielä aarni-kotkaa,-haukkaa, mystistä kimairaa eli kotkanpästä, nisäkäsvartaloista siivekästä olentoa (kreikan grips), joka toimii aarteenvartijana. Hahmo on ilmeisesti peräisin Kreikasta, mutta voi olla Latviastakin: sellaisen löytäminen olisi ollut varsinainen korkein kuviteltavissa ole-va täyttymys keimerysten eli luonnon ja satokauden erikoisuuksien etsijälle, jol-laisten suuren määrän katsottiin ennustavan hyvää ja osoittavan luonnonjumalien suosiota.
Virvatuli on samaa balttilaista juurta kuin virmatuli, joka tarkoittaa revontulta.Se on myös samaa juurta kuin suomen virta, sana tulee kantaindoeuroopan vartalosta *ver- = kääntyä, myllertyä, kiehua (joi-denkuiden mukaan *kwer- tarkoittaen sotilaallisia mullistuksia), liettuan virti (verda) = kiehua, keittää, verti (veria ["väärä" suomalaisen korvaan]) = lävis-tää, läpäistä, lyödä (piikki) läpi, kumota, kääntää nurin. *Virw- on ollut aktiivin partisiipin preesens "kiehuva,väreilevä" (viri, vire, väre),*virm- on pree-sensin agenttipartsiippi, ja *virt- = passivin preteriti.
hameemmias.vuodatus.net
Viron pan-germanistinen etymologinen sanakirja netissä...
Risto Koivula Sanan aarni alkuperää voimme hakea paitsi (latvian) kyntämisestä art (aru) myös mm. kreikasta: ornis = lintu, keltistä erne = kotka, liettuan erelis, preussiin aralis.
Etunimi Arnwald > Arnold (joka ei tule välttämättä germaanista) tarkoittaa "Kotka-johtaja". Aarnimet-sä tarkoittaa asumatonta ja tuntematonta metsää, jossa on kotkia ja noin ollen VARMASTI MYÖS RIISTAA, sillä muuten siellä ei olisi kotkiakaan. Kotka oli metsästettävyyden indikaattorieläin kuten pyhä tarhakäärme oli viljeltävyyden. Aarnipuu on "kotkapuu" eli kotkan (mahdollinen) pesäpuu. Kotkaa palvottiin jotakuinkin varmasti jumaluutena.
erne (n.)
"sea eagle = merikotka" from Old English earn "eagle" from Proto-Germanic *aron-,arnuz "eagle" (cognates: Old High German arn, German Aar, Middle Dutch arent,Old Norse örn, Gothic ara "eagle"), from PIE root *or- "great bird" (cognates: Greek ornis "bird", Old Church Slavonic orilu, Lithuanian erelis, Welsh eryr "eagle"). The Germanic word also survives in the first element of names such as Arnold and Arthur.
arelie = kotka (preussi)
arelie „are (Adler = kotka) - erelis = kotka“ E709. Vok. are (E709) plg. su v.v.a. ar „Adler“.Pr.arelie taisytinas į *arelis (plg.dar geytye,naricie): lie. erẽlis, dial. arẽlis, la. ereļi (nom.pl.) resp. ḕrglis < *erdlis < *erlis (su išnykusiu balsiu tarp -r- ir -l-.
[välikonsonaltit -g- ja -d- EIVÄT OLE "KADONNEITA"; vaan ne ovat VÄLIIN LISÄTTYJÄ, koska "-lr-" ja "-rl-" ovat luvattomia yhdistelmiä!],
sl. *orьlъ (lenk. orzeł,(<) ček.orel ir kt. [huom. tšekkiläi- nen "ž-pitoinen" -r-!], go. ara „t.p.“ (n-kam.), kimr. eryr „t.p.“ (< *eriro-), korn. bret. er (<*ero-) „t.p.“, het. ḫaraš (gen. ḫaranaš) „t.p.“ (> egyptin Horus! HM.), gr. ὄρνις „paukštis = lintu“ ir kt. Būgos nuomone, pr. *arelis (kaip ir lie. dial. arẽlis) kildintinas iš balt.*erel- (t.y. su *e-) ir dėl to lygintinas, pvz., su kimr. eryr. Su šiuo prūsišku erelio pavadinimu Kiparsky’s sieja vieno viduramžių prancūzų rašto minimą XIVa. vartotos Prūsuose monetos (su erelio atvaizdu) pavadinimą harelavt (var.: arelare) ar (pl.) harelaz (var.: arelars)
(Preussin rahassa 1300-luvulla kotka, josta se siirtyi useisiin muihin vaakunoihin, HM).
*h₃orno- eagle
Gm. arn/Aar, Arm. որոր (oror), ուրուր (urur), Eng. earn/erne, Gk. órnis; ὄρνεον (órneon), Russ. орёл (orjol), Lith. erelis, Ltv. ērglis, Hitt. ḫaran, Pol. orzeł, Welsh eryr, ON ari, Goth. ara, Alb. orë, OPruss. arelis, Ir. irar/
(Tämä ei ole juuri vaan johdallainen...)
*h₂erh₁- to_plow Toch. āre/āre, Lat. arō; aratrum, Gk. ἀροτήρ (arotḗr), Lith. arti; ārklas, Ltv. art, OCS orati, Russ. орать (orat'), Arm. արաւր (arawr), Pol. orać, Goth. arjan, Eng. erian/, ON arðr, Welsh arddu; aradr, OIr. airim; arathar, OPruss. artoys, OHG erien
Näiden sanojen välillä saattaa olla yhteys, joka liittyy ilmaa tarkottavaan sanaan (keltin air), joka olisi ollut *her(h)-:kotka ="(korkea)ilmalintu", ja kyntää = "ilmata, ilmastaa" (ihmiset olivat syistä ja seurauksista tavatto- man hyvin selvillä kivikau-dellakin, kun kaikki oli kantapään kautta opittua). Sanojen alussa on h-, joten esi- merkisi suomen ja saamen höyry ja/tai hara (joka siten ei tulisikaan liettuan sa-nasta žerti=kohentaa tulta) sekä egyptin/filistean Horus voivat kuulua joukkoon. Ne eivät voi kuitenkaan tulla vasarakirveskielestä, sillä kantabaltissakaan ei ole ollut enää h:ta.
Aarteen ja kyntämisen mahdollista mahdollista yhteyt- tä on etsittävä preussin sanan "artun (artwei) = kyntää" johdannaisen > arrien (arjan) = vilja, jyvät avulla. (En viitsi kääntää pitkää liettuankielistä tekstiä, ellei joku nimenomaisesti halua.)
Etunimi Arnwald > Arnold (joka ei tule välttämättä germaanista) tarkoittaa "Kotka-johtaja". Aarnimet-sä tarkoittaa asumatonta ja tuntematonta metsää, jossa on kotkia ja noin ollen VARMASTI MYÖS RIISTAA, sillä muuten siellä ei olisi kotkiakaan. Kotka oli metsästettävyyden indikaattorieläin kuten pyhä tarhakäärme oli viljeltävyyden. Aarnipuu on "kotkapuu" eli kotkan (mahdollinen) pesäpuu. Kotkaa palvottiin jotakuinkin varmasti jumaluutena.
erne (n.)
"sea eagle = merikotka" from Old English earn "eagle" from Proto-Germanic *aron-,arnuz "eagle" (cognates: Old High German arn, German Aar, Middle Dutch arent,Old Norse örn, Gothic ara "eagle"), from PIE root *or- "great bird" (cognates: Greek ornis "bird", Old Church Slavonic orilu, Lithuanian erelis, Welsh eryr "eagle"). The Germanic word also survives in the first element of names such as Arnold and Arthur.
arelie = kotka (preussi)
arelie „are (Adler = kotka) - erelis = kotka“ E709. Vok. are (E709) plg. su v.v.a. ar „Adler“.Pr.arelie taisytinas į *arelis (plg.dar geytye,naricie): lie. erẽlis, dial. arẽlis, la. ereļi (nom.pl.) resp. ḕrglis < *erdlis < *erlis (su išnykusiu balsiu tarp -r- ir -l-.
[välikonsonaltit -g- ja -d- EIVÄT OLE "KADONNEITA"; vaan ne ovat VÄLIIN LISÄTTYJÄ, koska "-lr-" ja "-rl-" ovat luvattomia yhdistelmiä!],
sl. *orьlъ (lenk. orzeł,(<) ček.orel ir kt. [huom. tšekkiläi- nen "ž-pitoinen" -r-!], go. ara „t.p.“ (n-kam.), kimr. eryr „t.p.“ (< *eriro-), korn. bret. er (<*ero-) „t.p.“, het. ḫaraš (gen. ḫaranaš) „t.p.“ (> egyptin Horus! HM.), gr. ὄρνις „paukštis = lintu“ ir kt. Būgos nuomone, pr. *arelis (kaip ir lie. dial. arẽlis) kildintinas iš balt.*erel- (t.y. su *e-) ir dėl to lygintinas, pvz., su kimr. eryr. Su šiuo prūsišku erelio pavadinimu Kiparsky’s sieja vieno viduramžių prancūzų rašto minimą XIVa. vartotos Prūsuose monetos (su erelio atvaizdu) pavadinimą harelavt (var.: arelare) ar (pl.) harelaz (var.: arelars)
(Preussin rahassa 1300-luvulla kotka, josta se siirtyi useisiin muihin vaakunoihin, HM).
*h₃orno- eagle
Gm. arn/Aar, Arm. որոր (oror), ուրուր (urur), Eng. earn/erne, Gk. órnis; ὄρνεον (órneon), Russ. орёл (orjol), Lith. erelis, Ltv. ērglis, Hitt. ḫaran, Pol. orzeł, Welsh eryr, ON ari, Goth. ara, Alb. orë, OPruss. arelis, Ir. irar/
(Tämä ei ole juuri vaan johdallainen...)
*h₂erh₁- to_plow Toch. āre/āre, Lat. arō; aratrum, Gk. ἀροτήρ (arotḗr), Lith. arti; ārklas, Ltv. art, OCS orati, Russ. орать (orat'), Arm. արաւր (arawr), Pol. orać, Goth. arjan, Eng. erian/, ON arðr, Welsh arddu; aradr, OIr. airim; arathar, OPruss. artoys, OHG erien
Näiden sanojen välillä saattaa olla yhteys, joka liittyy ilmaa tarkottavaan sanaan (keltin air), joka olisi ollut *her(h)-:kotka ="(korkea)ilmalintu", ja kyntää = "ilmata, ilmastaa" (ihmiset olivat syistä ja seurauksista tavatto- man hyvin selvillä kivikau-dellakin, kun kaikki oli kantapään kautta opittua). Sanojen alussa on h-, joten esi- merkisi suomen ja saamen höyry ja/tai hara (joka siten ei tulisikaan liettuan sa-nasta žerti=kohentaa tulta) sekä egyptin/filistean Horus voivat kuulua joukkoon. Ne eivät voi kuitenkaan tulla vasarakirveskielestä, sillä kantabaltissakaan ei ole ollut enää h:ta.
Aarteen ja kyntämisen mahdollista mahdollista yhteyt- tä on etsittävä preussin sanan "artun (artwei) = kyntää" johdannaisen > arrien (arjan) = vilja, jyvät avulla. (En viitsi kääntää pitkää liettuankielistä tekstiä, ellei joku nimenomaisesti halua.)
-
-
Risto Koivula arrien = (kuivattu kylvö)vilja, "kyntövilja", siemenvilja
arrien „javai = jyvät, (Getreide = vilja)“ III 892 [5534] = *aren acc.sg.fem. pasakyme: Beggi stwi bille stai peisālei tu turei stesmu kurwan kas arrien tlāku ni stan āustin perrēist „Denn es spricht die Schrifft/ Du solt dem Ochsen der da Dreschet/nicht das maul verbinden“ III891–2 [5533–34] = Nesa bila raschtas / iauczui kulenczem ne vschrischi nasru VE 3724 – 381, = Aesto tas Raxtcz ßack/Thoͤw nhe buhs tham Weerscham / katteers tur strada / to Mutte ayßeth LK 5911–13. Šis pasakymas paimtas iš Pauliaus pirmojo laiško Timotėjui: έγει γὰρ ἡ γραφή·βοῦν ἀλοῶντα οὐ φιμώσεις = Dicit enim Scriptura: Non alligabis os bovi trituranti = Kalba nes Raßtas: Kulanciamuy jauciuy neuzryßy nasru ChB (32818). [Älä tuki yhä viljaa puivan härän suuta!", Raamattu, Paavali, HM]
Toliau, šis pasakymas imtas iš Deuteronomo 25, 4: Non ligabis os bovis terentis in area fruges tuas. Visi šie teksto lyginimai iš pirmo žvilgsnio nepa-deda suvokti pr. arrien reikšmė̃s, uri bei jo etimo- logija daugiau nei šimtmetis mėginama visaip aiš-kinti. Tačiau visi tie aiškinimai nėra įtikinami, plg. ir Endzelīns SV 143, kur sakoma, kad pr. arrien esąs „ar nezināmu nozīmi“.
[Sanan merkitys on ollut välillä hukassa. Sitä on luultu joksikin täytesanaksi preussilaisessa Raama- tussa, joka oli yksi ensimmäisiä käännöksiä. HM]
Negalima pritarti ir nuomonei, kad pr. arrien iš vok. da ir reiškiantis „ten;čia“: 92 vok.da katekizmuose visur verčiamas tik į pr. stwi arba (rečiau) kāigi, kaden ir schan; todėl reikia manyti, kad vok. da (III 882) pasiliko į pr.kalbą visai neverstas (katekizmuo-se vok. žodžių, neverstų prūsiškai,yra nemaža!).
Taigi iš minėtų teksto lyginimų víena yra aišku: vok. dreschet „kùlia = pui (javus = jyviä)“ (III 882) išverstas dviem žodžiais – arrien tlāku (šitaip daž-niausiai ir galvo- jama).Toks vertimas yra visiškai teisingas ir, be to, jau vienas pats rodo, kad pr. tlāku reiškė ne tiek „kulia (javus) “= „drischt“ kiek „kulia (muša = lyö)“ = „schlägt = lyö“, plg. lie.kùlti „schlagen = lyödä“, kurio tolimesnė reikšmė yra „dreschen = puida viljaa“ (dėl pr. tlāku etimologijos žr. s.v.).
Kaip žodį vok. dreschen,norėdami jį tiksliai (nedvi-prasmiškai) perteikti lietuviškai, verčiame ne kùlti (jis gali reikšti ir „mušti“), o žodžiais javùs kùlti, taip ir A. Vilis vok. dreschet „drischt“ išvertė ne į pr. tlāku (jis bus reiškęs ir „schlagen = lyödä, > takoa“, žr. tlāku), o į arrien tlāku „javus kulia = puida viljaa, saks. dreschen“. Taigi visiškai drąsiai galima sakyti: pr. arrien (acc. sg.) buvo ne kas kita, o tik „javai = jyvät“: pr. kas arrien tlāku esąs „kurs javus arba kūlę (kluoną = luuva, puimahuone) kulia“. Iš visų pr. arrien etimologinių aiškinimų geriausiu laikytinas Būgos. Jo aiškinimo teigiamybė yra ta, kad pr. arrien „javai“ (acc.sg.) etimologiškai siejamas su lie. arúodas = aitta, (jyvä-) varasto, pastarajame įžiūrint aruo- „javai“ bei jį vedant iš lie.-la. *aru- „dirviniai = kyntömaat“.
[Jos liettuassa on vaikka vain joskus ollut sana *aruo (tai *arvuo) on kantabaltissa ollut *ar(w)en = kyntö-, kirj. ilmava. Tästä tulisi latviassa *arvens, josta edelleen yhdellä adjekiivin päätteellä (keltitä) arvensis, jonka jokainen kasveja joskus kerännyt tietää lainassa tarkoittavan pelto-.]
Tačiau tas Būgos aiškinimas turi ir nemažų trūku-mų: pr. arrien „javai“ kildinamas iš pirmykščio pr. *ari „dirviniai“,jo visiškai nepagrindžiant darybiškai (morfologiškai), o pati Būgos suponuojamųjų lie.-la. *aru- bei pr. *ari reikšmė „dirviniai = kynnös“ at-statyta ne iš baltų ar kitų artimiausiai giminiškų kalbų medžiagos, o iš lo. arvum „dirva = kynnös“ ir pan. Iš čia galima suprasti, kodėl pr. arrien Būgos etimologijos nepalaikė ir,pvz.,Toporov PJ I 105t.Pr. arrien =*aren yra acc.sg.fem.forma, XVI a. prūsų šnektose egzistavusi greta archajiškesnės (bet nepaliudytos) acc. sg. fem. *arin – i-kamienės.
Reikia manyti, kad pr. arrien „javai“ resp. lie. arúo-das suponuoja pirmykščius substantyvus vak. balt. fem. *arī (nom. sg.) resp. ryt.balt.neutr. *aru (nom.-acc.sg.), kurie buvo adjektyviniai abstraktai 93 [abu reiškę *„javus = jyviä“ < „tai (nauda = hyöty, etu), kas gaunama iš arimo (dirvos)“ < *„tai, kas susiję su arimu = kyntöön liittyvä“] - atsirado iš u-kamienio adj. lyčių vak. balt. fem. *ar-ī [<*ar-u̯ī = s.ind. (pr̥th)-vī] resp. ryt.balt.neutr. *ar-u. Šis u-kamienis adj. balt. ar-us = kyntö- (:*ar-ī < *ar-u̯ī fem., *ar-u neutr.), kuris yra labai senas vedinys iš verb. balt. *ar- „arti = kyntää“ (žr. s.v. artoys = kyntäjä, < atraj(a)s) ar net dar iš ide. *arH- „t.p.“, reiškė (maždaug) *„susijęs su arimu = kyntöön liittyvä“. Šitas senovinis balt. adj. po to, kai iš jo atsirado minėti subst. abstracta, galėjo būti perdirbtas į (vak.) balt.adj. *arva- „susijęs su arimu“ (plg. balt. adj. *lengu- → lie. leñgvas), plg. lo.adj. arvus (< *arvŏs) „skirtas arti, susijęs su arimu“ [lo.ar-vum „dirva = kynnös“ (←adj. neutr. arvum) ir kt.], kuris atsirado irgi panašiai (tik nepriklausomai nuo balt. adj.*arva-) iš italik. adj. *aru-, o pastarasis (jis gali būti labai senas) - vedinys iš italik. *ar- „arti“ ar net iš ide. *arH- „t.p.“. Iš to vak.balt.adj. *arva- „susijęs su arimu“ galėjo būti padarytas ir subst. pr. (*arvi̯as →) *arvīs (nom.sg.masc.) „tas,kuris aria (resp. kuriuo ariama)“ > „*arklys = kyntöhevonen, sm. orhi EI TULE tästä sanasta, vaan on on iranilaina!“ (žr. s.v. arwaykis), plg. lie. subst. balt. bal̃tis (< *-īs) „baltas arklys = valkoinen hevonen, valakka“ (iš adj. báltas) ir kt."
Preussin sana artun, "arruns" = kynnettävä tulee sanasta *arwensEsa Ruohola 1. Tattariallergikot ! Tattari herkistää herkästi....Leo Mirala Eikö allergiat ole nykyajan keksintö?Esa Ruohola Silloin se oli vesisilmä Nuhanenä ihorikko vinkujaSebeteeus Tamminen Pankaas joku kertoen miksi jää peittää vain pohjoismaat eikä koko vastaavaa pohjoista pallonpuoliskoa ??Risto Yrjänheikki Johtui varmaan sateista, eli se jää oli lunta, idempänä ei satanut, kuiva jäinen aro.Sebeteeus Tamminen Risto Yrjänheikki no entäs länteenpäin ? Kovasti on sateet ollu "paikallisia "Risto Yrjänheikki Sebeteeus Tamminen kyse on golf virran tuomasta kosteudesta, joka tiivistyy kun ilma kylmenee, silloin aina sataa, lännempänä se sade tippuu mereen.Sebeteeus Tamminen Juu.... selvä peliHarri Koski Ilma kylmenee mitä ylemmäs noustaan (paitsi inversiokerros talvipakkasella). Skandien vuorten lisäksi jääkerros oli kai yli kilometrin korkuinen, joten se ei ihan äkkiä sulanut. Joku tietää korkeuden tarkemmin.Sebeteeus Tamminen Harri Koski juu toi jääpeitteen korkeus myös ihmetyttää .... on tarvinnut sataa n. Kymmenen kilometriä tai yli lunta josta voi tiivistyä n kilometrin paksuinen jäätikkö 🤔 voiko olla mahdollista että puhutaan jopa 4km korkuisesta jääpeitteestä 🤔Risto Yrjänheikki Sebeteeus Tamminen Jos se jääpeite kasvaa esim. sentin vuodessa, metrissä menee sata vuotta ja kilometrissä satatuhatta vuotta.
Sebeteeus Tamminen Risto Yrjänheikki .... niin mistä moinen vesimäärä?Elina Lampo googlaa veiksel jääkausi. Kyllä se peitti alueita paljon laajemmalti, kuva on myöhemmästä vaiheesta.Sebeteeus Tamminen Elina Lampo aivan.... tiedän mutta se että jos jäätikkö oli paksuimmillaan 4km korkea... mistä se vesimäärä oli peräisin.... tai onko kilometrien jää peite pelkkä myyttiElina Lampo Sebeteeus Tamminen Ei sellainen hetkessä synny, lue wikipediasta JääkausiSebeteeus Tamminen Elina Lampo juuu... sehän se onkin että nekin on teoriaa .... täynnä monia aukkoja ja kysymyksiä. Aivan kuten Egyptin pyramidit joidenka väitetään olevan kuninkaiden hautamuistomerkkejä mutta yhtään hautaa niistä ei ole löutynyt ja se selitysmalli miten ne on rakennettu 🤔. Vähän pomppas aiheesta 🤔Pekka Hirvonen Sebeteeus Tamminen 2-3 km paksusta jäästä olen kuullut puhuttavan. Maan kuori oli painuksissa syvimmillään 700 m. Ja vesi tuli tietysti meristä; merten pinta oli jääkaudella yli 120 m nykyistä alempana.Elina Lampo Kaikki niin kaukaa on pakostakin teoriaa ja jokainen voi sitten tehdä omia arvailujaan.Esko Räntilä Sebeteeus - pomppasi aiheesta, mutta täytyy kuitenkin kysyä, ovatko mielestäsi pyramidien ja egyptiläisten muiden hautarakennusten hautakammiot ja esim. British Museumissa ym. olevat lukuisat niistä löytyneet esineet väärennöksiä?Sebeteeus Tamminen Esko Räntilä kyse oli suurista pyramideista , niistä ei ole löytynyt hautoja!
https://natgeo.fi/…/egypti/kuusi-hauskaa-faktaa-pyramideista
natgeo.fiEsko Räntilä Sebeteeus Tamminen Hautakammioitahan niistä on kyllä löytynyt (toki on ajatuksia, että ne voivat olla jotakin muutakin), Kheopsin/Khufun pyramidista kolmekin, joista yhdessä on edelleenkin rikottu sarkofagi. Neljäskin on taidettu hiljan löytää - suurissa pyramideissa on edelleen paljon tutkittavaa. 4500 vuoden aikana on haudanryöstäjillä ollut runsaasti aikaa työlleen ja mahtavimmat rakennelmat ovat tietysti olleet houkuttelevimmat.
Risto Koivula " c.2500 BC
The Corded Ware culture (or Boat Axe culture) arrives in southern Finland, along the coastal regions, as well as in Estonia, Latvia, Lithuania, Belarus, western Russia, Poland, northern Germany, Denmark, and southern Sweden. These new arrivals also have some domesticated animals and bring agriculture with them, although they continue to exist alongside universally-practised hunter-gather activities for some time.
FeatureVästergötland on the island of Gotland is an ideal example of this new culture.Archaeological finds and DNA testing in 2011- 2012 show that the people who have brought agriculture into the region are closely related to similar farmers in the Mediterranean. This would seem to make them early Indo-European arrivals who are now sprea-ding into both areas, and it is here that they develop what will become their distinctly Germanic language and deities (see feature link).The region's existing populations of Finno-Ugric foragers show the greatest similarity to modern Finns, according to the same research. "
Vasarakirveskansa ei ollut germaanista vaan balttilaista - ja erittäin vahvasti jo tullessaan uralilaisten kielten ja kulttuurien vaikuttamaa.
Tämä on fakta.
https://hameemmias.vuodatus.net/…/su-ja-balttilaisten…
hameemmias.vuodatus.netSU- ja balttilaisten kielten kehitys-yhteyksistä balttilaisen lähteen mukaanSU- ja balttilaisten kielten kehitys-yhteyksistä balttilaisen lähteen mukaan
Jouko Heyno
Po finska tai ruotsiksi, pliis! Muuten poistuu.Jouko Heyno Katri Issakainen No ei ihan noin. Kulttuurin synyalue oon nykyisen Tsekin ja Slovakian pohjoispuolella, ja sijoittuu kokonaan, aivan loppuaikaa lukuunottamattta, kuoppa-kampakeraamisen kulttuurialueen sisään.
Verbreitung
Das Verbreitungsgebiet der Schnurkeramik erstreckte sich zeitweilig von der Schweiz und Mitteleuropa über Südskandinavien bis nach Zentralrussland. Die skandinavische Gruppe, die axtförmige Artefakte von unbekanntem Verwendungszweck hinterließ, wird Bootaxtkultur genannt. Ein Ausläufer zwischen dem Baltikum und der oberen Wolga ist die Fatjanowokultur. In Dänemark weist die Ausbreitung des ältesten Typs der Streitaxt auf eine Konzentration in Mitteljütland, von wo aus später die dänischen Inseln erreicht wurden.
https://de.wikipedia.org/wiki/Schnurkeramische_Kultur
de.wikipedia.orgSchnurkeramische Kultur – WikipediaSchnurkeramische Kultur – Wikipedia
Jouko Heyno Kyseinen kulttuuri ei tuntenut pronssivalua, joten jos se oli indoeurooppalaista, indoeurooppalaiset eivät 2000 e.Kr. tunteneet pronssivalua, TAI sittten kyseessä ei ollut indoeurooppalainen väestö. Jompi kumpi, ei molempia. Ihan predikaattilogiikan perusteita.Risto Koivula Jouko Heyno Vasarakirvekansa, joka on nuorakeraamisen kulttuurin osa, mutta ei koko kulttuuri, tunsi kalkoliittisen kuparivalun, koska heidän vasarakirveensä matkivat niin ikään rituaalisia kuparivalukirveitä valusaumaa myöten, mutta he eivät tarvinneet sitä. Myös varren reikä oli niin pieni, että olisi tarvittu kuparivarsikin, että sillä olisi voinut hakata kirveen tapaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalkoliittinen_kausiRisto Koivula Katri Issakainen https://de.wikipedia.org/wiki/Bootaxtkultur
de.wikipedia.orgBootaxtkultur – Wikipedia
Jouko Heyno Katri Issakainen Jos tekstisi oli käännös Koivulan englanninkielisestä, moni asia selittyy.Risto Koivula Katri Issakainen Tässä ei ole nyt kysymys kaikista nuorakeraamikoista. Vasarakirveskansa oli Fatjanovon-Balanovon kulttuuurin itäbalttilainen osa, Balanovo oli sen suomalais-ugrilainen osa.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Fatjanovokultur
https://sv.wikipedia.org/wiki/Balanovokulturen
https://ru.wikipedia.org/…/%D0%A4%D0%B0%D1%82%D1%8C%D1%8F…
https://ru.wikipedia.org/…/%D0%91%D0%B0%D0%BB%D0%B0%D0%BD…
sv.wikipedia.orgFatjanovokultur – WikipediaRisto Koivula Hyvä liettualainen sivusto.
hameemmias.vuodatus.netJuha Kuisma ja Hämeen paikannimet: peruslinja oikea, Lempo luuraa…Juha Kuisma ja Hämeen paikannimet: peruslinja oikea, Lempo luuraa yksityiskohdissa
Risto Koivula " Two ships were filled with Viking warriors who were killed in battle between AD 700-750, as uncovered by archaeo- logists on the island of Saaremaa in 2008 and proof of a Viking raid more than a century before the Vikings are thought to have been able to sail across such distances "
Viikingit eivät päässeet ikinä asettumaan taloksi Saarenmaalle.
Sitä hallitsivat heidän vihollisensa ja kilpailijansa virolaiset, liiviläiset ja kuurilaiset, jotka päin vastoin aina välillä tekivät ryöstöretkiä vii- kinkiasutuksiin ja jopa -keskuksiin. Nuo eivät olleet valtiosuuntautu- neita kuten viikingit, mutta tekivät palveluksia ja tilaustöitä ainakin pakana-Preussille.Heillä oli pääsy sisämaahan jokia pitkin Baltiassa ja Suomessa toisin kuin viikingeillä.(Pohjoismaiset pirkkalaiset eivät olleet viikinkejä.)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Saarenmaa
" Saarenmaa muodosti rautakaudella Saarenmaan muinaismaakun- nan, joka oli Viron muinaismaakunnista voimakkain. Saarenmaalai- silla oli suuri laivasto, jolla he tekivät ryöstöretkiä muun muassa Tanskaan ja Ruotsiin. Pakanallinen Saarenmaa kukistui veristen taisteluiden ja kapinoiden jälkeen vuonna 1227, ja sen alue jaettiin Kalparitariston ja Saarenmaan-Läänemaan hiippakunnan kesken. Vuonna 1559 saari siirtyi Tanskan hallintaan. "
https://l.facebook.com/l.php…
Harri Koski Keskustelun aloittaja kyseli, kuinka totuuden mukainen tuo juttu mahtaa olla. Itseäni asia jäi vaivaamaan, ja pitänee todeta, ettei noihin aikoihin enää tainnut olla jääpeitettä Skandinavian ja Suomen peittona.Joonas Saarinen Harri Koski siis 9000ekr eli 11000 vuotta sitten? Kyllä se silloin rupesi sulamaan, katso tietoa jääkaudesta :) 4km paksu jää pohjoiseuroopassa ei sula nopeasti..Joonas Saarinen Harri Koski ja kiitos vielä äänisten tiedoista! Tiedot johtivat uusiin tietoihin joita vielä tutkin lisää :) mutta jääkaudesta tarkemmin, siis jos muistan oikein , jäätikkö alkoi sulaa toden teolla 13 000 vuotta sitten ja siitä ihmiset alkoivat levittäytyä suomen, ruotsin ja norjan alueille 2 eri suunnasta ja 2 eri geeni ryhmää. Jää peitti aluksi hyvin paljon pinta-alaa (jos oikein ymmärsin niin periaatteessa ois voinu hiihtää vaikka pohjois-amerikkaan jäätä pitkin , pallollahan me asutaan, mutta tuskinpa kukaan on sellaista matkaa hiihtänyt :D ) . Ihmiset on ollut jo varhain älykkäitä : https://tekniikanmaailma.fi/miten-ihmiset-tekivat…/…Risto Koivula https://hameemmias.vuodatus.net/…/kantapersermaanilainat…
"Kantapersermaanilainat" witusta Saamelaiskulttuurin ensyklopediassa...
Kantagermaani
Kantagermaani, nykyisten germaanisten kielten (saksa, hollanti, englanti, skandinaaviset kielet) yhteinen kantakieli, josta osa saa- men kielen indoeurooppalaista vaikutusta on peräisin. Suurin osa kantagermaanista peräisin olevasta sanastosta on omaksuttu suo- malais-saamelaiseen kantakieleen eli varhaiskantasuomeen,ja nä- mä sanat ovat siten yhteisiä saamelaisille ja itämerensuomalaisille kielille (itämerensuomi). Näitä sanoja on yhteensä joitakin kymmeniä, esim.
bargat 'to work' (suomen pyrkiä) [bargat ja pyrkiä kuuluvat yhteen, mutta work ei !]
borjjas 'sail' (suomen purje) [kantasana bur- = tuulla, kantabaltoslaavia; germaanikielissä ei edes ole tuollaista purje-sanaa, vaan siellä on segel.]
gierdat 'to endure' [= kärsiä, tulle kantabaltin sanalta *ker-s-ti(s) = kosta(utu)a, kirjaimellisesti "hakata (tulla hakatuksi) takaisin", liettuan ker̃šyti(s) (~ija, ~ijo); germaaniseksi kantamuodoksi väitetty hardjan = to harden = kovettaa/ua ei missään tapauksessa olla kantamuoto, vaikka germaanin *har-t = "(kovaksi) hakattu" (esim. puimatantere, lattia) = samaa kanta-IE:n *kʷer- lyödä -juurta.]
luoikat 'to borrow' [Koivulehdon juoksutus (tuonnempana, malliksi) on helvetin monimutkinen, balttitymologia suora kuin variksen suoli.]
mođđi 'mud' muta [Omaperäinen, ruotsin mud on laina suomesta, germaanin sana on *smut]
ruovdi 'iron' [Rauta (rauda) on vasarakirvestä ja tarkoittanut alun perin punaista ruumisväriä. Yhä liettuasa rauda on sekä punerrus että itkuvirsi. ]
sadji 'place; room' [sija, liettuaa: sija = tukipiste, tukialue, (sidottu) kannatin]
vuorbi 'lot, destiny' [Balttia, tulee prepostiosta arba = joko -tahi.]
vuordit 'to wait'. [Balttia. Tvardyti (tvardo) = vartioda, varrota, odottaa.]
Koko joukko on myös kantagermaanisia sanoja, joilla ei ole vasti- neita itämerensuo-messa, ja jotka siten mahdollisesti on lainattu varhaiseen kantasaameen (early Proto-Saamic). Nämä kontaktit ovat mahdollisesti tapahtuneet lännessä, Keski-Skandinaviassa ennen ajanlaskun alkua, mahdollisesti ensimmäisellä esikristillisellä vuosituhannella. Vain saamessa tavattavia kantagermaanisia lainasanoja ovat esim.
arvi 'rain'
fiertu 'good weather'
gáma 'shoe'
lieđđi 'blossom',
ruovda 'side, edge'.
Joitakin saamen indoeurooppalaisperäisiä lainasanoja on pidetty myös esigermaani-sina (Pre-Germanic) sillä perusteella, että niiden lainanantajakielen äänteelliset tun-tomerkit viittaavat lähinnä indoeurooppalaisen kantakielen tasoon, mutta sanojen levikki nykyisissä indoeurooppalaisissa kielissä rajoittuu läntisiin kieliin, joko vain germaanisiin tai mahdollisesti myös balttilaisiin kieliin. Tällaisia hyvin arkaaista änneasua kuvastavia lainasanoja saamessa ovat
čuonjá 'goose'
geahči 'end, point'
ja mahdollisesti lasta 'leaf' (joka voi indoeurooppalaisen levikkinsä puolesta olla myös esibalttilainen).
Sisällysluettelo: Kielet ja nimistö
Ulla-Maija Kulonen
Muokkaa tätä sivua
Suomenkieliset artikkelit "
Jorma Koivulehdon luoikat = lainata -"kantakermaanietymologia" on ohitettu kevyesti noissa lähteissä; otataan se tässä lähempään tarkasteluun:
http://www.kotikielenseura.fi/…/hakemistot/jutut/1976_33.pdf
Kommentit