https://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/v-r-kansantaloustiedett-nl-n-talouden-romahtamisesta

Kirjoittanut Spammiro Botti (23. heinäkuu 2013

Jouko Heyno, Turku (blogi on ilmeisesti täynnä muutakin potaskaa, täytyykin tutustua):

" Kansantaloutta ilman kyyneleitä X – Neuvostotalouden romahdus ja Marx


Miksi Neuvostotalous romahti?


Neuvostotalouden ja sen myötä kommunistihalinnon romhtaminen selitetään popu-laaristi – ja usein ”virallisemminkin” tulokseksi Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain välisen asevaruselukilvan häviämisenä. "

SB: NL:n ei hävinnyt mitään asevarustelukilpaa USA:lle. NL oli kuitenkin jäljessä USA:ta digitaalisessa ATK-tek- niikassa, koska se yritti saada USA:n kanssa aikaan työnjäkoa, jossa USA oli keskittynyt siihen ja NL analogiseen tietojenkäsittelyyn ja perustutkimukseen. Sen enempää USA,NL kuin Kiinakaan eivät suunnitelleet taval-lisen kansalaisen käsiin tulevaa tietotekniikkaa, vaan sellainen "luiskahti" Kiinasta USA:an emigroituneen An Wangin pöytätie- tokoneen muodossa markkinoille. Siitä alkoi USA:n raivoisa yritys estää sitä päätymästä mm. juuri Kiinan ja NL:n käsiin, tietysti turhaan, sillä sieltähän se oli alun perin tullutkin...

JH: " Vielä raflaavampi on selityksenä ”Tähtien Sota” -projektiin thehty epäonnistunut vastaamisyritys. "

SB: NL ei tehnyt sellaista. "Tähtien sota" tiedettiin järjettömäksi hörhöilyksi. Siinä esiintyi mm. heti sellaisia siviili- puolellekin valuneita "taikasanoja" kuten "ajattelevat tietokoneet"... Ne kertoivat ns. "kaiken" projektin johdon asian-tuntemuksesta...

JH: " Toinen selitys on Afghanistanin-sodassa kärsitty tappio. Molemmat selitykset osuvat ilmeisen harhaan:Ensinnäkään mitään ”Tähtien Sota” -projektia ei reaalimaa- ilmassa USA:lla olllut, se oli käytännnössä vain parin yhdysvaltalaisen nuoren tieto- konenörtin videopeliprojekti, jolle onnistuttiiin saamaan miljoonien rahoitus pentago-nista. Mitään onnistumisen mahdollisuuksia ”projektilla” ei reaalimaailmassa ollut. "

SB: Totta. Kilpavarustelu oli kuitenkin NL:lle paljon tuhoisampaa kuin USA:lle (vaik-ka ydinsota olisi ollut tuhoisampi tälle), sillä USA rahoitti varustautumistaan liittolai-sillaan dollaripainokoneesta noiden hiljaisesta suostumuksesta. NL:n oli huolellisesti väisteltävä metkuja ja sovitettava politiikkaansa niin, ettei se joudu itsekin maksa- maan USA:n varustautumista itseään vastaan, kuten Chilen tapauksessa, jossa Chi-len Allenden hallitus pyysi NL:a takaamaan maan edellisen presidentin Eduardo Freyn USA:n painokoneesta ottamia suuria dollarilainoja, vastalahjana sotilastuki-kohdan perustaminen, jolle NL ei nähnyt pakottavaa tarvetta. (Se olisi kelvannut hyvin USA:lle, jos se olisi voinut kytkeä näin NL:nkin maksamaan oikeita tuotteita jo liikkelle päästämistään paperinlappusista.)

JH: " Toiseksi, konventionaalisessa asevarustelussa Neuvostoliitto oli pitkällä edellä Yhdysvaltoja, riippuen tietysti, miten varustautumisen onnistuminen lasketaan. Sen aseistus oli sodankäynnin kannalta parempaa, sitä oli enem- män ja Neuvosoliiton taktiikka tehokkaampaa. Tappio Afghanistanissa johtui Neuvostoliiton poliittisista virheistä ja vastustajan yhtenäisestä ja jääräpäisestä vastarinnasta. Presidentti Reaganin osuus romahdukseen oli käytännössä nolla. "    

SB: NL oli edellä USA:ta sekä konventionaalisessa että ydinaseistuksessa. Vouh-kaaminen ohjustentorjuntaohjuksista oli retoriikkaa, sillä oli helpompaa kehittää tor-juntaohjus "tähtien sotien" ohjaussatelliiteille kuin niiden ohjuksille. Sellaiset onkin sittemmin kehitetty. Kymmenkunta maata pystyy ampumaan ohjaussatellitit taivaalta, vaikka vain kaksi eli USA ja Kiina ovat näyttäneet, miten se tapahtuu.

JH: " Tosiasiassa neuvostotalouden romahduksen syyt piilivät sen sisäisessä raken- teessa. Neuvostotalous oli periaatteessa suunnitelmatalous, jota johti keskusvirasto, Gosplan. Se laati nk. viisivuotissuunnitelmat ja valvoi niiden toteuttamista valtakun-nallisesti. Suunnitelmien ideologisena perustana oli Karl Marxin kansantlaoudellinen ajattelu, keskeisesti Pääoman antama kuva taloudesta ja sen toimintatavoista. "

SB: Kyllä...


JH: " Ja Pääomassa oli ”valuvirhe”.


Karl Marxin teorian ”valuvirhe”

Karl Marxin kansantlaousteoriassa, jota Neuvostoliitossa sovellettiin käytäntöön, on ”valuvirhe”, joka on ymmärret- tävä, mutta ratkaiseva. Marx esitti teoriansa oloissa, joissa eurooppalaiset suurvallat ja niiden teollisuus toimivat avoimessa maailmassa, kasvavilla markkinoilla, perustuen oletettuun kovaan, ”todelliseen”, rahaan ja laajeneviin siirtomaaimperiumeihin. "

SB: Raha, maailmanraha oli tuolloin, ja vilä NL:n alkuaikoinakin, mitä todellisinta, kultaa ja jalometalleja. Varsinai- nen höttöraha "maailmanvaluuttana" tuli ensin epä-virallisesti Vietnamin sodan myötä, kun oli selvää, ettei USA pysty maksamaan "re-hellisin keinoin" sotavelkojaan, ja "virallisesti" se tuli vasta 1973, kun dollari mone-taristi Milton Friedmanin oppien irrotettiin virallisestikin kultasidoksesta. Sen jälkeen on ollut jossakin määrin kyseenalaista, onko kysymys ylipäätään enää kapitalismista lainalaisuuksiltaan, vai uusfeodalismista,joka nojaa suoraan sotilaalliseen voimaan ja ryöstöön.

SH: " Afrikan markkinat oli jaettu, maanosassa ei Etiopian, Somalian ja myöhäsyn-tyisen Liberian lisäksi ollut enää itsenäisiä valtioita. Aasia oli käytännössä eurooppa-laisten vlatioiden ja niiden teollisuuden temmellyskenttä, jossa tehtiin, mitä haluttiin. Ainoa todellisuudessa itsenäinen valtio oli Japani. Amerikassa tilanne oli päinvastai-nen: viimeiset siirtomaasodat olivat itsenäistäneet alueet Meksikosta etelään, mutta jättäneet ne taludellisen ja sotilaallisen heikkouden tilaan, mikä mahdollisti niiden jäämisen Yhdysvaltain ”takapihaksi”. Jäljellä olevat itsenäiset alkuepräiskansojen valtiot, Mayavaltio Jukatanilla ja Mapuchevaltio Nyky-Chilen eteläosassa puhkuivat viime henkäyksiään ja tuhottiin lopulta 30- ja 40-luvulla. Tlaous ja sen kehitys näytti Euroopassa vakaalta ja jatkuvalta. "

SB: Noilla poliittisilla kuvioilla ei ole vaikutusta Marxin talousteorian pätevyyteen kapitalismin, ja osin muidenkin yhteiskuntamuotojen, toimistamekanismista.

Erityisen imperialismiteorian siitä, miten kapitalismi maailmanjärjestelmänä käyttäy-tyy (poliittisesti) sitten kun "maailma on jaettu" johtavien kapitalisti-imperiumien kes-ken, esitti sittemmin Lenin kirjassaan "Imperialismi kapitalimin korkeimpana vaiheena".

Marxin arvolain ja lisäarvolain toiminta eivät riipu kapitalsimin vaiheista. Ne päinvas-toin ulottuvat laajalle kapitalismin yli muihinkin yhteiskuntataoudellisen järjestelmän kehitysvaiheisiin.

JH: "Tässä viitekehyksessä toimiva perinteinen kansantaloustiede oli lähtökohdiltaan selkeästi monetaristinen ja markkinahenkinen. Sillä oli kuitenkin kaksi vakavaa puu-tetta,aivan kuin nykyisin suositulla uuslibertarismillakin:se ei kyennyt määrittelemään työvoiman ”oikeaa hintaa” markkinoilla eikä myöskään tuotteiden ”oikeaa hintaa”. Molempia oli yritetty jo antiikin ajoista alkaen. "

SB: ´Monetarismi´ ja ´uusliberalimi´ ovat sama asia,Milton Friedmannin "talousteo-ria",jonka tarkoitus oli erottaa (USA:n) keskuspankin rahanluonti painokoneesta KAI- KESTA TIETEELLISESTÄ, POLIITTISESTA JA MYÖS MARKKINAKONTROL- LISTA: Miten paljon "maailman ainoa rahanluoja" tällä polittisella "monopilillaan" muita lypsää, se olisi puhtaasti sen omassa "tarkoituksenmukaisuusharkinnassa"... Ainoa varsinainen potentiaalinen vastavoima olisi "maailmanvallankumous" (kunhan kukaan "ystävä" ei myöskään lähde "kilpailemaan", jolloin molempien hommat tuossa suhteessa menevät läskiksi...).

JH: " Marx esitti ongelmaan teoreettisen ratkaisun,joka perustui maanvuokraan; tuol- loinhan Euroopan keskeisissä teollisuusvaltioissa,kaikissa, ”talonpoika” oli todellisuu- dessa useimmiten vuokraviljelijä, torppari. Näin erityisesti kaikkein kehittyneimmässä teolllisuusvaltiossa, Englannissa, joka oli käytännössä rakenteeltaan keskiaikainen feodaalivaltio - niin kuin se on vieläkin.Eurooppalainen vallankumouksellinen reformi, joka alkoi 30-vuotisesta sodasta,ei koskaan yltänyt saarivaltioon.Tämä antoi Marxille ratkaisun avaimet, joita hän sitten sovelsi teolisuusmaan kansantlaouden teoriaan yleistäen.

Marxin ratkaisu perustui siis maanvuokraan, ja sitä myötä ruoan hintaan: työvoiman ”oikea hinta” oli se, joka siitä piti maksaa,jotta työläinen saisi sen verran ruokaa, että hän kykeni tulemaan seuraavana päivänä töihin ja että hänen toisaalta oli pakko tul-la töihin,jotta hän voisi jatkaa olemassaoloaan.Tästä Marx johti väistämättömän loo- gisesti tuotteiden ”oikean hinnan”: Se oli tuotteen tekemiseen sijoitetun työn arvo. Tämän tuotteen ”oikean arvon” ylittävä hinta oli Marxille ”kapitalistista riistoa” ja kapitalisti – ja vielä enemmän kauppias – y hteiskunnan loinen, joka eli ”työläisen selkänahasta”, riistämällä ammattityölläisiä, proletariaattia. "

SB: Väärin. Tämä taloushistoriassa oikein hyvin tunnettu teoria rautainen palkkalaki ei ole Marxin, vaan sosiali-demokratian perustajan Ferdinad Lassallen teoria. Marx ja Engels palauttivat tuon teorian Robert Malthusin yhteis-kuntateoriaan.

Marx ja Engels kritisoivat tuota teoriaa (noita teorioita) (Oliver Cromwellin talous-ministerin) William Pettyn (1623 - 1687) ja David Ricardon (1772 – 1823) työnarvoteorioiden vulgarisoimisesta ja vääristelystä.

Marx tutkii tuotteiden hintasuhteiden muodostumista, ja toteaa, kuten Petty ja Ricar-dokin, niiden pyrkivän kohti tuotteiden markkinolille tuottamiseksi kaikenkaikkiaan välttämättömien työmäärien suhdetta. Myös keskimääräi- nen työtunti itse on tällai-nen markkinahyödyke.Samanlaisilla tuotteilla on markkinoilla sama hinta siitä riippu- matta, kuinka kauan valmistajat aktuaalisesti todella ovat niiden kanssa vääntäneet. ARVO muodostuu siitä, millainen tuo työmäärä keskimäärin yhteiskunnassa (talous-alueella, markkina-alueella) on. Marx ei jaa hintoja ja palkkoja markkinoilla "oikeisiin" ja "vääriin".Marxin teoria ei ole luonteeltaan ns.arvottava teoria. Marxin teorian ydin on lisäarvoteoria, joka sekin kyllä on jo Pettyn esittämä, mutta vain yhtenä perusteluna arvoteorialle. Arvoteoria oli ennestään hyvin tunnettu.

Marxin arvoteoria tai lisäarvoteoria eivät sano, kuinka teorian mukainen "oikea arvo" (suhteessa muihin hyödykkeisiin) tarkasti ottaen jakautuu työn ja pääomanomistajan kesken! Sellainen riippuu mm. luokkien voimasuhteesta. Ja arvo ennustaa nimen-omaan sitä hintaa, jolla tuota merkkinoilla vaihtaa omistajaa, ei sen konkerreeettista tuotantohintaa, jolla kapitalisti saa sen firmastaan käteensä.

http://www.helsinki.fi/agora/vara/talous/marxismin_teknologia.html


JH: " Neuvostotalous ja Marx

Gosplan hyödynsi tätä teoriaa kansantalouden suunnittelussa. "

SB: Ei hyödyntänyt, vaan Maxin todellisia teorioita. Ja myös myöhempää tutkimusta niiden pohjalta.

JH: " Tulos oli katastrofi, joka vain odotti toteutumistaan. "

SB: Tieteellinen taloudellisen arvon teoria on suunnittelun ehdoton edellytys. Se toi-mii sosialimissa eri tavalla,tietoisesti suunnittelun välineenä,kuin kapitalismissa,jossa se toteutuu luonnonvoimaisesti.

JH: " Neuvostotalous olisi todennäköisesti romahtanut jo joskus 40-luvulla ilman toista Maailmansotaa,jonka aikana talous sai piristysruiskeen USA:n toimittamasta massiivisesta talousavusta ja sodan lopputuloksen mahdollistamista valtavista sota-korvauksista. Viimemainittu, jonka Neuvostoliitto hankki valtaamiltaan alueilta erityi-sesti takavarikoimalla teollisuutta, johti siihen, että maa joutui kilpailemaan kansain-välisillä markkinoilla ja toimimaan kotimaassa vanhentuneella kalustolla, kun toisaal-ta lännessä (Suomea lukuunottamatta) saatettiin Marshall-avun turvin uudistaa teollisuus ja hankkia uusinta mahdollista kalustoa. "

SB: NL:n osiin sotaa varten luotu teollisuus oli hyvässä kunnossa, mutta maan mie-hitettynä ollut osa oli raunoina. (Sen alueen ihmisistä puolet,mm. lähes kaikki lapset oli päässyt pakenemaan idemmäksi, sillä Saksan hyökkäys ei suinkaan tullut NL:lle yllätyksenä.

JH: " Seuraus näiden kahden (Marxin teorian ja teollisuuden jo alkuaan vanhentu-neen rakenteen) yhdistämisestä oli odotettava. Koska tuotteen, myös teollisuuslai-toksen, ”oikea arvo” oli sen tuottamiseen panostettu työ, poistoja ei ollut eikä mitään kannattanut uusia. Sen arvohan oli muuttumaton."

SB: Ei ole muuttumaton, vaan se pienenee koko ajan. Ja vieläpä nopeammin kuin kuluu, koska se jää jälkeen teknologisesti. Välittömästi sodan jälkeen NL:n oli lähin-nä vain tuliterää uutta teollisuutta Volgalla ja Uralilla. "Vanhaa" oli öjyntuotanto kau-kaasiassa ja osa Siperian ja pouhjoisen kaivoksista. Loppu oli romuna. Miehitetyllä alueella olisi ollut uudistusspurtista huolimatta yhä 60% kaikesta NL:n teollisuustuotannosta.

JH: " Jos arvo alenisi, se voisi olla vain tulosta ”tuholaistoiminnasta”, johon piti puuttua ankarasti, sillä eihä tuotteesta voinut poistaa siihen sijoitettua työtä. "

SB: Heyno ei ymmärrä Marxin teoriasta eikä taloustieteestä yleensäkään, mitään.

KH: " Teollisuus kasvoi ja uudistui periaatteessa vain rakentamalla uutta, mutta siihen ei varsinaisesti olut varaa, koska vanha teollisuus tuotti huonosti. "

SB: Tyhjää pulinaa.

KH: " Tulos oli, että Volgaa, Ziliä, Zimiä, Moskvitshia jne. tuotettiin sosialistisissa maissa suunnilleen samanlaisena vuosikymmeniä. "

SB: Juu niin tuotettiin, koska pääasialliset markkinat olivat kotona ja siellä oli myös huomattavan erilaiset vaati- mukset kuin esimerkiksi Lännessä. Dollarihymy oli susi Venäjällä, ja venäinen auto "prutku" USA:ssa.

JH: " Autoteollisuuden ainoa varsinainen uusi investointi oli Fiatin valtava autoteh-daskompleksi, joka rakennettiin Stalingradin lähelle.Surullisin (tai koomisin) esimerk- ki juuri autoteollisuuden kohdalla on Wartburgin autotehtaille suunniteltu uusi auto-malli – poiketaksemme Neuvostoliiton ulkopuolella, mutta samassa järjestelmässä – jota ei voitu ottaa käyttöön talousideologisista syistä. Olihan aikoinaan yhtenä maail-man kehittyneimpänä automallina aloitettu Wartburg edelleen ”maailman paras” auto. Lopulta tehtaan insinöörit salakuljettivat piirustukset länteen, myivät ne penneistä Volkswagenille ja VW-Golf oli syntynyt.

Myös Neuvostoliiton elintarviketeollisuus joutui – samoin marxilaisen talousideolo-gian, ei ”Ttähtien Sodan” tai varustelukilpailun takia – samoin ideologisista syistä katastrofaalisiin vaikeuksiin. Hyvänä esimerkkinä peruselin-tarvike, leipä. "

SB: Leipä oli venällä ainakin, mm. Leningradissa, taatusti hyvää. Muistan, kun turistimatkalla jopa fasistinen ex-viipurilainen leipurimestarikin antoi tunnustusta. Oli tuottanut aiknaan itse suurin piiretin samalla reseptillä.

JH: " Alkujaan,ennen toista Maailmansotaa,leivän hinta oli laskettu gosplanissa ja sen edeltäjissä perusmarxi- laisin periaattein: Jauhot maksavat viljan hinnan + jauha-miseen menneen työn kustannukset. Leipä maksaa jauhojen hinnan + leipomiseen menneen työn kustannukset. "

SB: Leipä maksoi aina lle tuotantokutannusten. Se oli erityisen tyypillinen sellainen hyödyke. Mutta se ei saanut maksaa liian paljon alle,koska silloin siitä ruvettiin teke- mään sellaisia ruokia ja muita tuotteita,joita oli tarkoitus tehdä leivän raaka-aineista, mm. viinaa, jopa rehua.

JH: " Ensimmäinen ongelma oli, että tavaran kujettaminen ei voinut lisätä tuotteen hintaa, koska sen piti olla se ”oi- kea”;eihän tavaran kuljettaminen paikasta toiseen muuttanut itse tuotetta mitenkään. Näin sama tuote,limppu, mak- soi saman niin Ukrainassa, Neuvostoliiton vilja-aitassa, kuin vaikkapa Siperian taigalla, jossa suuremmin ei kyetä viljelemään. "

SB: Ei johtunut mitään tuollaisesta,vaan se oli hyödyke joka kuului kaikille yhteiseen peruselintasoon. Se oli eri osissa maata vaihtelvassa määrin subventoitu,mutta kaik- kialla melko samanhintainen. Se ei ollut kuitenkaan kaikkialla samanlaista. Toinen tuollainen peruhalpa perushyödyke oli matkustaminen, myös lentokoneella. Jos perushyödykkeissä oli ollut eri osissa maata suuria hintaeroja (kuten joissakin muissa hyödykkeissä oli), niitä olisi valtiolle helvetin kalliilla lennätetty maan osasta toiseen.

JH: " Toinen ongelma oli,että 60-luvulla, Hruštšovin aikana,maassa panostettiin elin- tarviketuotannon lisäämiseen mm. rakentamalla moderneja teollisuusmyllyjä ja -lei-pomoita. Tämä johti laskeneeseen hävikkiin ja tehostuneeseen tuotantoon – vähem-mällä työvoimalla. Toisaalta lisääntynyt viljantarve johti erityisesti osuustoimintatilo-jen, kolhoosien, saaman hinnan nostamiseen – valtiontilathan toimivat suoraan valtion budjetissa, mutta niiden tuottavuus jäi heikommaksi. "

SB: Ei kyllä jäänyt: kyllä sovhoosit olivat aina valiotuotantolaitoksia, ja toimivat mallina ja standardinasettajana muille.

JH: " Lopputulos oli – taas – katastrofi: leipä oli halvempaa kuin jauhot, jauhot hal-vempaa kuin vilja. Suraus:Kolhoosit myivät viljan valtion myllyille ja ostivat kaupoista halpaa leipää, joka sitten syötettiin karjalle rehuna → leipä käytännössä loppui kaupoista 70-luvun lopulle tultaessa. "

SB: Selvitin tuon jo yllä. Tuossa perushyödykkeiden edullisuudessa POIKETTIIN HARKITUSTA MARXIN ARVOLAISTA.

JH: " Neuvostojärjestelmän romahtaminen oli siis oikeastaan sisäänkirjoitettu sen rakenteeseen, eikä ollut vältettävissä. "

SB: Ei ainakaan tuolla tavalla kuin Heyno luulee...

JH: " Asevarustelun syyttäminen lopputuloksesta on epätieteellistä, sillä kansantalouden kehityksen kannalta on oikeastaan yhdentekevää, valmistetaanko aseita ja pommeja vai autoja ja känyköitä. "

SB: Missään tapauksessa ei ole yhdentekevää, koska sotilashyödykkeiden arvo ei siirry eteenpäin tuotantoketjussa uusiin niillä valmistettuihin tuotteisiin, kuten investointihyödykkeiden!

JH: " Poliittisesti asia on tietysti jo ihan toinen juttu, mutta toisaalta, kun neu-vostojärjestelmä oli melko suljettu ja kansalaisten teidonsaanti rajattu, ei po-liittinenkaan puoli ollut suuri ongelma; mistä ei mitään tiedä, sitä ei voi kaivata ja vaatia. "

Kansalaisten tiedonsaannissa oli parantamisen varaa, mutta tieto kulki kuitenkin pa-remmin ja nopeammin monien organisaatioiden, erityisesti ammattiyhdistysten sisäl-lä ja joiden ammattikuntien ja huvikseen matkustavien kansalaisten kuten kesäisin opiskelijoiden ja koululaisten mukana sellaistakin asioista, joista virallista tietoa oli vähän kuten erilaisita vahingoista. Ei Suomessakaan olisi 30-luvulla tavallinen kansa tiennyt mistään mitään varsinkaan maaseudulla, ellei olisi ollut luotettavaa ja aina valpasta Hevosmiesten Tietotoimistoa. (Se tiesi Jatkosodan alkamisestakin viikkoja ennen, sen näkee faijan sotilaspassistakin...)