Keskustelua:

https://www.facebook.com/groups/842062615850125/

Etsin tietoa rauma-sanan etymologiasta. Piti tyytyä nettin, koska en uskalla mennä kirjastoon eikä hylyssäni oli etymologista sanakirjaa. Tuli vastaan linkki, jossa kerrotaan, että rauma voisi olla balttilainen laina. Mitenkähän on?

Johanna Laakso
Johanna Laakso Eiköhän se ole vanha germaaninen *strauma- (josta mm. ruotsin ström).

Jukka Korpela Tässä kyseinen kohta Suomen sanojen alkuperä -kirjasta. Se esittää spesifisesti, että sana olisi kantaskandinaavista lainattu; tämä on tietysti epävarmempaa kuin germaaninen alkuperä yleisesti.

[RK:n kommentti poistettiin tästä.]


Risto Koivula Jukka Korpela https://www.etymonline.com/search?q=Stream

" stream (n.)

Old English stream "a course of water," from Proto-Germanic *strauma- (source also of Old Saxon strom, Old Norse straumr, Danish strøm, Swedish ström, Norwegian straum, Old Frisian stram, Dutch stroom, Old High German stroum, German Strom "current, river"), from PIE root *sreu- "to flow."

From early 12c. as "anything issuing from a source and flowing continuously."

Meaning "current in the sea" (as in Gulf Stream) is recorded from late 14c., as is the sense of "steady current in a river." Stream of consciousness in lit crit first recorded 1930, originally in psychology (1855). Stream of thought is from 1890. "

Tämä "kantaindoeuroopan *sreu" on todellisuudessa *s-rem-, jossa s- = pois ja *rem- = "rauhoittua" , virta ja erityisesti paikka jossa se suuresti hidastuu, eli uoma levenee ja syvenee.

-t- on loiskonsonatti, joka äänteellisistä syistä toisissa kielissä on ja toisissa kuten liettuassa ei. Loisvokaali voisi olla myös -k-.


Risto Koivula Rauma tulee samasata kuin Rooma.

Tässä selitys mainitaan virheellisesti vanhentuneeksi.

Kantaindoeuroopassa "*s-rem-" = "(pois)rauhoittua; siitä tulee eräa suomen ihan muukin sanaa...) " ei tarkoita mitä tahansa virtaamista, vaan just pilkulleen sellsiata kin siellä on.

Ja kaiken kukkuraksi Tiber tarkoittaa etruskiksi just samaa,

https://www.etymonline.com/search?q=Rome

Rome

capital of Italy;seat of an ancient republic and empire;city of the Papacy, Old English, from Old French Rome, from Latin Roma, a word of uncertain origin. "The original Roma quadrata was the fortified enclosure on the Palatine hill," according to Tucker, who finds "no probability" in derivation from *sreu- "flow," and suggests the name is "most probably" from *urobsma (urbs, robur) and otherwise, "but less likely" from *urosma "hill" (compare Sanskrit varsman- "height,point," Lithuanian viršus "upper"). Another suggestion [Klein] is that it is from Etruscan (compare Rumon, former name of Tiber River).

Common in proverbs, such as Rome was not buylt in one daye (1540s); for when a man doth to Rome come, he must do as there is done (1590s); All roads alike conduct to Rome (1806).

Johanna Laakso

Ja tuo foorumikeskustelu on liian masentavaa kommentoitavaksi. Tyypeillä ei ole mitään käsitystä historiallisesta kielitieteestä tai lainasanatutkimuksesta: ruotsin strand ei mitenkään voi tulla suomen ranta-sanasta.

Norjan Rauma-paikannimet eivät liity Suomen Raumoihin mitenkään, eikä niiden tarvitsekaan. On maailman kielissä erittäin normaalia ja yleistä, että erilaiset ja eriperäiset sanat ja nimet ovat sattumalta samannäköisiä.

(Itsehän tunnen Rauman pienestä pitäen Himangan kirkonkylän perinteisenä nimityksenä. Vasta myöhemmin minulle selvisi, että Rauman kaupunki on eri juttu.)


Risto Koivula: Ruotsin strand ilmeisimmin liittyy tuohon rauma-juttuun, mutta suomen ranta-sanalla, liettuan krantas (jyrkempi) ranta < kramtas = "kaluttu, (jyrkäksi) kulutettu ei ole niiden kanssa mitään tekemistä.

https://hameemmias.vuodatus.net/…/suomalaisten-ja…

" ... Die Anzahl der alten germanischen Entlehnungen in diesem Bereich hätte sich mithin durch die neuen Ergebnisse verdoppelt. Es ist jedoch zu berücksichtigen, daß die Kontakte mit den Balten nicht mit der gleichen Intensität erforscht wurden wie die mit den Germanen. Außerdem finden sich unter den etablierten germanischen Ety-mologien Fälle,für die eine baltische Alternativerklärung beigebracht werden kann. So dürfte es kaum Kriterien geben, die eine Deutung des finnischen ranta ‘Strand, Ufer’ aus einem urbaltischen *krantas (lit.krantas ‘Ufer’) ausschließen; das litauische Wort erweist sich durch seine Verwandtschaft mit russ. kpymoü [krutoi] usw. als alt.

91
Zum Ausgang vergleicht sich fi.arta ‘Stangengerüst zum Aufhängen von Netzen’ (lit. ardas ‘Stange, an der Flachs zum Trocknen aufgehängt wird’). Finnische Tenuis für baltische Tenuis ist ebenfalls keine Seltenheit.Die Zusammengehörigkeit von urslav. *kratbjb mit lit. krantas wurde von BERNEKER (I 628) bezweifelt.

TPYБAЧEB hat unter Hinweis auf die nach seiner Meinung semantische Unverein-barkeit des slavischen und des baltis- chen Wortes lit.krantas,lett. krants mit litauisch kristi (krinta, krito) verbunden, das die Bedeutung ‘fallen’ hat (6 f.).

[HM: Balttiverbi on JYRSIÄ, JÄYTÄÄ, josta on sekä soinniton kantaverbi *kremsti, latvian kriest (kried), ja soinnillinen vastaava gremzti, lt, griauzti, lv. gremzt.

Kun vaikkapa rotta jyrsii palan (tämä pala on tulos,josta näkökulmasta katsotaan), tai tulva pudottaa taas kiven jyrkältä rannalta, jota nuolee, niin verbi, aspekti on *krimsti, josta tulee tuo nykyliettuan kristi (krinta,krito), mutta kun rotta jyrsiikin REIÄN, palkan POIS objektista, vaikka sitten leivästkin, tai tulva muokkaa toisen rannan koveraksi (kramtas > krantas!)

On huomattava, että tuo baltin aspekti ei tarkoita yksinkertaisesti osaobjektia kuten venäjän aspektit usein ja suomen partitiivi,vaan osaobjekti voidaan noille molemmille tarvittaessa mm. objektin genetiivimuodolla.Se on siis päin vastoin kuin suomessa, jossa genetiiviakkusatiivi tarkoittaa kokonaisobjektia. Näille aspekteille objekti on eri olio: leipä tai haukkapala syödessä, halko tai kärryt lastatessa, koko ranta tai yksittäinen kivi tai puu veden "syödessä" uomaansa.

Baltin,vasarakirveskansan ja preussin "jyrsimisestä ja jäytämisestä" tulevat sellaiset- kin kansainväliset sanat kuin KRIISI, kreikan crisis sekä suomen riisi, riiden eli riisitauti, venäjän gryža. Noista mm. täällä lisää:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/08/lalli-myrkkymies

Tuolle joen LOIVALLEKIN, kasautuvalle rannalle on varmaan oma, todennäköisesti yhtä indoeurooppaläinen nimensä, yksi kandidaatti ovat nämä joidenkuiden tutkimat *Suonto-, Syöntö, Santa-, kreikan psammon-nimet. Yksi mahdollisuus on juuri kanta-indoeuroopan rekonstruoi- tu *psanta. Verbin, siis "syödä", hangata, huuhdella, ja santa sitä "tulosta, on arveltu ollen *bes- venäjän peska = santa, eli suomen PESTÄ!

http://www.etymonline.com/index.php?term=sand…

"Pesujäte" erityisenä tuloksena olisi - mitäs muutakaan - paska. Myös *(p)sonta] tar- koittaisi ainakin etyologisesti samaa. Tuollainen tulvan tuoma maa on aina erityisen hedelmällistä.

griaužti, gráužti = kaluta jyrsiä, latviaksi grauzt = jyrsiä, kal- vaa pureskella; gremzt; ēst = syövyttää, joista keskimmäinen on kanbalt(oslaav)ia lähimmä oleva muoto. Toi-nen nykyinen muoto on krimsti (kremta,krimo) = nakertaa,kalvaa,jyrsiä.Edelleen ver-bi grizinti tarkoittaa tylsällä työkalulla kuten puukolla tai kirveellä tai sahalla tapahtu-vaa vaivalloista "jyrsimistä", jyrskyttämistä, nylkyttämistä, ja esimerkiksi sellaiseen liittyvää häiritsemistä.

krimsti (krem̃ta, ~o) = jyrsiä, kalvaa

1. krimst, grauzt
2. pārn. krimst, grauzt, gremzt

krimsti nagus - kost sev pirkstos = pureskella kynsiään
krimstis (krem̃tasi, ~tosi) krimsties, gremzties; skumt, sērot; krenķēties sar.;
krimtimas (2) krimšana, graušana = jyrsiminen, nakertaminen, jäytäminen
riešutų krimtimas - riekstu graušana
krimtimasis (1) krimšanās, gremšanās; skumšana, sērošana; skumjas dsk., sēras dsk.

Sana olisi voinut olla vaikka *krimstis = "*kalvu(u)", "*jäytö"]



Johanna Laakso: Balttilaisista lainasanoista puheen ollen: rauma-sanalle on esitetty kyllä balttilaistakin etymologiaa, mutta tämä ajatus on jäänyt marginaaliin. (Samoin kuin esittäjänsä, rohkeasta epäsäännöllisillä äännesuhteilla operoimisesta ja polee-misesta tyylistään tunnettu, etten sanoisi pahamaineinen, Ralf-Peter Ritter.) Baltti-laisia lainasanoja koskeva paras ja ajankohtaisin tieto kyllä löytyy verkostakin, nimittäin täältä:


Marjo-Riitta Aine Kiitos linkistä!



IHAN MUUT ON MARGINAALISSA (eli eivät vaikuta todeliiseen kehitykseen) KUIN RITTER!

https://hameemmias.vuodatus.net/…/suomen-esitetyt…

" lauantai, 29. elokuu 2015

Suomen esitetyt balttilainat vuoteen 1936 mennessä

Tämän tutkimuksen ongalma on, että vasarakirveskieltä pidetään mitenkään perus-telematta "muuna kuin balttilaisena" vastoin esimerkiksi Museoviraston kantaa. Luultavasti silloin myös arvellaan tai väitetään salakähmäisesti rivien välistä kampa-keraamisen ajan kielen olleen "muuta kuin suomalaisugrilaista", sillä suomi ja saame ovat syntyneet SU-kieln omaksuessa voimakkaita balttilaisia vaikutteita.

Mutta nyt katsotaan mitä sanoja on esitetty.

Ja pannaan sinne muutamiia uudempia varmoja väliin oikeille paikoilleen.

https://helda.helsinki.fi/…/handle/10138/19685/thomseni.pdf…

THOMSENISTA KALIMAAN

VANHIMPIEN ITÄMERENSUOMALAIS-BALTTILAISTEN KIELIKONTAK- TIEN TUTKIMUSHISTORIA VUOTEEN 1936

Santeri Junttila

Pro gradu -tutkielma

Suomalais-ugrilainen kielentutkimus Suomalais-ugrilainen laitos Helsingin yliopisto

(Olen merkinnyt VÄÄRIKSI "KORJATUT" etymologiat punaisella.

Suomessa ei ole ainoatakaan i-loppista germaaninomiminia, joka taipuisi vanhalla omien ja balttilaisten (ja kelttiläisten) sanojen e-kaavalla, eikä ainoatakaan germaa- nista verbiä, jossa olisi tapahtunut ti-si -muunnos!

Koivulehdon ja muiden sellaisiksi väittämiä balttilainoja olen merkinnyt sinisellä värillä tähän aakkoselliseen luetteloon. HM)

Ohjaaja: prof. Riho Grünthal

Suomen sanat

aarto, arta ’riuku’: Thomsen 1890:159 ?VBL vrt. lt ardai (mon.; ardas = orsi, HM) lv ardi ārdi (mon.; yks. ards, ārds, HM). Wiklund 1908 < germ. Itkonen 1918: ?VBL. Wiget 1924:406 < germ. Kalima 1928: 102 VBL

[Aava, (aaja,aapa), avara, Akaa,vasarakirves? (Juha Kuisma 2015) Tämän etymolo-gian vahva puoli on sen liittyminen Volgan vasarakirveskielen goljadin suurta vesis-töä ja jokea tarkoittavaan sanaan Oká [akaa, paino kuin ahaa!] < *okā /*akā gol.

Sana Aapa on tullut saamen kautta, ja sinne latvia-tyyppisen balttikielen kautta.

Sanan oletetaan olevan peräisin kantaindoeuroopan sanasta

https://en.wiktionary.org/…/Appendix:List_of…/h%E2%82%82

*h₂ekʷeh₂ water = vesi

Lat. aqua, Welsh aig, Russ. Ока (Oka), Goth. aha, Gm. aha/Ache, Eng. éa; īg/island, Hitt. akwanzi, Luw. ahw-, Palaic aku-, ON á, Goth. aƕa

joka voidaan yksinkertaistaa muotoon *ekʷe-, josta tulee niin *akwa > *okaa / *akaa, akwa kuten myös "latviatyyppinen" joki-sana āpē > aapa (saa, sm) > upe (lv), ùpė (lt), apis (jtv), apia (kur) jne.

Myös Siperian Ob-joen nimen arvellaan tulevan tästä (se ei siis ole venäjää vaan goljadia!):

"The Ob is known to the Khanty people as the AsYag,Kolta and Yema; to the Nenets people as the Kolta or Kuay; and to the Siberian Tatars as the Umar or Omass. Possibly from Proto-Indo-Iranian *ap-, "river, water" (compare Persian āb, Tajik ob, and Pashto obə, "water"). "

... "


Marko Lotsari ''Tuli mulle rauma sun vuokses, kun en koskaan päässyt luokses''. Laulettiin jossain biisissä. Eli ilmeisesti tarkoittaa traumaa.


Risto Koivula: TUO t- EI ole loiskonsönantti kuten straumassa.

Risto Koivula: Se tarkoittaa samaa kuin Rooma.

https://hameemmias.vuodatus.net/…/veneettien…

" Italian kansat rautakaudella. Huom! Latinalaisten aika vaatimaton siivu faliskien ja umbri(alaist)en välissä. Lisäksi Rooma ei tuolloin kuulunut heidän ydinalueeseensa, vaan se oli (ensimmäinen?) heidän perustamansa colonia pohjoisesta etelään johta- vien (hevos)karavaanikauppateiden ja rannikolta sisämaahan Tiber-jokea johtavien merikauppareittien risteyksessä. Rooma kaappasi kuitenkin muiden heimojen avulla vallan emämaaltaan, ja tasavaltalaisen Rooman valtiomuoto luotiin luotiin näiden heimojen hallintokompromissin tuloksena. Latium tarkoittaa tasaista, latteaa maata erotukseksi vuoristosta. Pääkaupunki oli ensin samaa tarkoittava Lavinium.

Kaikki harmaan sävyillä merkityt kansat ovat latinalaisten läheisiä kielisukulaisia. Saappaanvarren alueet muodostavat heimoliiton. Rooman,hyvän asiakkaan (?) pus-siin pelasivat aina myös sicelit ja veneetit. Kun joku ulkopuolinen yritti niitä Roomaa vastaan usuttaa,kuten esimerkiksi Hannibal molempia, seurauksena oli juonittelijalle katastrofaalinen operaatio.


Latinalaiset tunsivat tarut Troijan sodasta ja väittivät kuninkaansa Aeneiaan osallis-tuneen siihen (Troijan puolella,ei siis Kreikan).Nimi Rooma tulee kantaindoeuroopan ”(ylä)virtaa” (ja erityisesti paikka jossa ylävirran kosket muuttuvat rauhalliseksi joeksi) tarkoittavasta sanasta ”*s-rem-”, josta tulee mm. – yllätys – suomen Rauma, liettuan sraumė̃, latvian straume = hidas virta, srūti (srū̃va, srùvo), vanh. *s-remti > *srauti (srauna, srovė).

Etruskin kielessä on tosin sana ruma = pieni,vähäpätöinen,mutta Rooma ei ollut tuo-ta ennen edes ruma tai vähäpätöinen, vaan se oli syntynyt vain tuon ajan uusien tek-nologioiden pohjalta.Liivissä on muuten myös viroon jälkimmäisessä merkityksessä lainattu sana ”rumali”,joka tarkoittaa roomalaista ja kauheata ahmattia suursyömäriä, jollaisia roomalaiset taatusti bileissä olivat silloin, kun muutkin kuten vieraat saattoi-vat päästä heitä näkemään. Heidän, sanotaan katurahvaan (populus) ja orjien täysin arkipäiväinen hengissäpysymisruokansa jossakin sisämaan kaupungissa kuten Roo-massa oli nimittäin niin huonoa ja pahaa ja vaarallistakin, että sitä syötiin mahdolli-simman vähän ja harvoin:”keskitysleiriruokaa” kuten pilaantunutta kalaa ja bileistä yli jäänyttä lihanroiketta, ruohoa, juuria, jauhonkyrsää, joiden maku häivytettiin hapan-silakan (hapanmakrillin) liemellä,joka on siedätettävä aine, joka sitten, kun siihen on bakteerikanta tottunut,pitää aisoissa vaihtelevammat pöpöt.Tällaisia ruukkuja täynnä ollut laivanhylkykin on löydetty. Liha ei pysy kuumassa ilmanalassa suolattunakaan kunnossa: muutenhan mereen kuolleet elukat eivät mätänisi… "


Luobbal Sámmol Sámmol Ánte

Risto Koivula Tuo sivusto on tyypillinen esimerkki pseudokielihistoriallisesta hölynpölystä.

Mistä Turku tulee (ja minne menee...)?

Risto Koivula Blogissa pääasiassa lainataan mm.Ralf-Peter Ritteriä,Oleg Trubatshë- via, Max Vasmeria, Vytautas Mazhiulista, Ernst Fraenckelia, Lembit Vabaa, Aleksan-der Brukneria, Kazimieras Bugaa, Vaclav Blazhekia jne,. Jos blogi on humpuukia, niin nuokin ovat sitten "humpuukia" joka iikka...

Joitakin omiakin kehitelmiä on kuten vaikka tämä, josta voisittekin sitten konkreettisesti sanoa, miten tuollaiset "puutteet" ilmenisivät tässä...


Niin,täysin tyypillistä tuon aihepiirin pseudotiedettä. Selvää on,että kirjoittaja ei tunne eikä ymmärrä alan perusmenetelmiä eikä tuloksia oikeastaan ollenkaan. Tämmöisiä- hän on maailmassa satoja tai ehkä jopa tuhansiakin,ja kaikissa tapauksissa tekijä uskoo ymmärtäneensä kielten historiasta jotain ihan uutta, jota alan asiantuntijat eivät vain ole tajunneet.

Risto Koivula:

https://hameemmias.vuodatus.net/…/balto-slaavilainen-d…



Tässäkin on sinänsä pätevien alan tutkijoiden töistä leikeltyjä pätkiä sekaisin vähän kyseenalaisempien juttujen kanssa. Ehkä siellä seassa on jotain omia päätelmiä ja väitteitäkin, mutta kun ei tuosta saa selvää edes mitä siinä ollaan väittämässä, saati miten tämä sitaattikaruselli perustelee väitettä tai edes liittyy siihen.

Oikeassa etymologisessa lainasanatutkimuksessa ei vain esitetä rinnastusta (nämä sanat ovat jotenkin samannäköisiä ja liittyvät jollakin lailla yhteen) vaan myös selkeä alkuperäselitys perusteluineen: sana X on tullut kielestä Y vaiheessa Z, koska merki-tykset vastaavat toisiaan (tässä voi sitten tarkemmin selittää ja perustella mahdollisia oletettuja merkityksenmuutoksia) ja äänneasussa näkyvät tietyt systemaattiset ään-nekehitykset ja/tai substituutiot (äänteiden korvaukset lainattaessa). Lisäksi voi poh-tia lainautumisen todennäköisyyttä myös kielenulkoisten seikkojen valossa (historial-linen kielikontaktitilanne), mutta ensin pitää noiden kielensisäisten seikkojen olla kunnossa. Jos kirjoitetaan maallikoille tai "asianharrastajille", tämä selkeys olisi erityisen tärkeää.

Risto Koivula Hämeemmiäs on tiärettå ja TÄMÄ on hölynpölyä:

kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=122682…

Sanue: ruhtinas Fürst
?
Sanueen sanat (1)
ruhtinas
?
Lähteenmukaiset tiedot:
ruhtinas = kantasuomi [ruhtinas] LÄGLOS 3 2012 s. 173

ruhtinas < germaaniset kielet: LÄGLOS 3 2012 s. 173
kantagermaani [druχtina-z]
kantaskandinaavi [druhtinaʀ]
muinaisnorja [dróttinn]



Imdoeuiroopan juuresta *dʰrengʰ tulee germaanikielissä dreng = renki eikä ruhtinas. Se tarkoittaa "heikompaa kaveria, kakkosmistä", apulaista alun perin. Se voi olla keisarin tai pienviljelijän kakkosmies.


Drugtinas on liettuan nykyinen ja muinainen sana, joka tarkoittaa "mies, jonka kave-riksi kannattaa lyöttäytyä t."joka kannattaa hankkia kaverikseen".Se on taivutusmuo- to, mutta niin ovat balttikielissä myös nominatiivit: niillä on taivutuspäätteet, jotka voi-vat myös vaihdella, samassa suvussakin sanan muusta asemasta johtuen, esimer-kiksi yhdyssanan osana. Kaikki kovat /takavokaaliset) vartalot voivat esiintyö myös pehmeinä (etuvokaalisen päätteen kanssa), mutta toisin päin ei aina päde.

Esimerkiksi draugas on kveri, mutta jos muodostetaan yhdyssana vaikka sanan koira = šuo, pl. šunys, niin sana "koirakaveri" onkin šundraugis eikä -as.

Lainautuva sija ei myöskään aina ole nominatiivi,vaan voi olla vaikka monikon gene- tiivikin, jolla yhdyssanat usein muodostetaan. Verbeillä se on usein preesens, joka lainautuu substatiiviksi. Jos nominatiivi- ja taintusvartalo poikkeaa kuten tuossa šuo-sanassa, niin uesimmiten lainautuu taivutusvartalo. Muitten kieliryhmien äännessäännöt voivat johtaa pahasti harhaan.

Suomalaiset ovat sepittäneet ikioman "kantakermaanin", jolle nauretaan oikeiden germaanien etymologisissa sanakirjoissa.




On varsin koomista, että tuollaisilla pohjatiedoilla pyrit täällä sosiaalisessa mediassa opettamaan kielihistorian tutkijoille heidän omaa alaansa.Tunnen muuten monia joh-tavia germaanisten kielten historian tutkijoita,myös etymologisten sanakirjojen kirjoit- tajia. Voin kertoa,että he kyllä nauraisivat lähinnä noille Hämeemmiäs-blogin jutuille.

Risto Koivula Jorma koivulehdon "Suomen 3000:n takaisssa germaanilainoissa" ei ole ainoatakaan pitävää sellaista.

https://hameemmias.vuodatus.net/…/jorma-koivulehdon-suomen…



Risto: ooksää tuo hämeemme mies? Koska jos et, musta ois kiva että sä keskustelisit etkä joku muu, varsinkin viisi vuotta vanhoilla tekstiseinillä.



Kuinka todennäköistä nyt oikeasti olisi, että kaikki alalla oikeasti tutkimusta tekevät ja julkaisevat professorit ja muut asiantuntijat nyt vain ovat ihan pihalla, ja paras ja luotettavin tieto löytyy sen sijaan nimimerkin "Hämeemmiäs" blogiinsa suoltamista raivoisista vuodatuksista.

Klassinen esimerkki Dunning-Kruger-vaikutuksesta.

Risto Koivula Kuinka todennäköistä on, että kaikki "vanhat" ja ulkomaalaiset ovat väärässä ja täydelliseti erehtyneet?

Iivari Koutonen Mitä sä höpäjät?



En katso. Jos haluat keskustella, ole hyvä ja keskustele, eli tuota järkevänpituista ja sopivasti kappalejaettua tekstiä itse.


Risto Koivula https://hameemmias.vuodatus.net/…/viron-pan-germanistinen…

" ... aare : aarde : aaret '(peidetud) väärisvara = piilotettu arvotavara; miski v keegi väga väärtuslik' = aarre

← soome aarre 'varandus, vara'

Laenatud kirjakeelde keeleuuenduse ajal. Soome sõna on peetud germaani või skandinaavia laenuks, ← alggermaani *arđi-, mille vaste on nt vana-ülemsaksa art 'kündmine', või ← algskandinaavia *arđo-, mille vaste on nt vanaislandi ǫrð (mitm arðir) 'saak = sato, aastasaak = vuodentulo'. Vt ka maare1.

SIIS TÄSSÄ VÄITETÄÄN, ETTÄ SANA AARE ON TULLUT VIROON SUOMEN KAUTTA VARHAISYLÄ-SAKSAN KYNTÄMISTÄ TARKOITTAVASTA SANASTA!

Suomessa ei kuitenkaan ole tähän liittyvää kyntää-sanaa, ellei sellaisena sitten pide- tä sanaa "aurata", jonka on ymmärretty tulevat aura-sanasta (< aatra?), jonka on ar-veltu tulevan esimerkiksi viron sanasta ader (adra). Sääksmäen murteella se hevo- sella vedettävä kyntölaite oli sahra, ja aura tarkoitti koneellista lumiauraa, tai sitten kurkiauraa.

Yksi pieni kysymys: KUN VIRON RAJAN TAKANA ON LATVIAN MITÄ SOPIVIN KYNTÄMIS-SANA ārt (āru), NIIN MIKSI TÄMÄ EI VOI OLLA TULLUT VIROON SUORAAN SIELTÄ???!!!

Sellainen seikka, että virossa on myöhemmässä kielenhuollossa säilytetty(?) sana aar, koska suomessakin on sille ilmeinen vastin (ja syrjäytetty täysin "vierasheimoi-sia" sanoja) EI KERRO MITÄÄN VANHAN LAINAUTUMISEN SUUNNASTA.

Viron yleisnimistä on jätetty ilmeisesti pois sana *aarn = "aarni", joka esiintyy kuiten-kin tavallisena etu- ja sukunimenä. Virossa *aarn voisi olla sanan aar johdos toisin kuin suomessa "aarni" sanan aarre. Varmaahan sekään ei tietenkään ole. Suomen aarni tarkoittaa (vanhaa) aarnipuuta, asumatonta ja hakkaamatonta aarni(o)metsää sekä aarnivalkeaa eli virvatulta (sininen liekki, joka valaisee,mutta ei polta, ja toimiii aarteen tai jonkin muun tärkeän merkkinä tai varoituksena).

Tällainen ignis fatuus, "kohtalonliekki" tunnetaan mytologias- sa ympäri Maapallon, se voi olla hyvin pieni, jonka vain valitut tietäjät näkevät, tai taivaalla suuri roihu, joka tietää kauheita. Se on myös "saavuttavattoman" symboli "sateenkaaren pää", joka aina pakenee etsijäänsä.Se tarkoittaa vielä aarni-kotkaa,-haukkaa, mystistä kimairaa eli kotkanpäistä, nisäkäsvartaloista siivekästä olentoa (kreikan grips), joka toimii aar-teenvartijana. Hahmo on ilmeisesti peräisin Kreikasta,mutta voi olla Latviastakin: sel-laisen löytäminen olisi ollut varsinainen korkein kuviteltavissa oleva täyttymys keime-rysten eli luonnon ja satokauden erikoisuuksien etsijälle, jollaisten suuren määrän katsottiin ennustavan hyvää ja osoittavan luonnonjumalien suosiota.

Virvatuli on samaa balttilaista juurta kuin virmatuli, joka tar-koittaa revontulta. Se on myös samaa juurta kuin suomen virta,sana tulee kantaindoeuroopan vartalosta *ver- = kääntyä,myllertyä,kiehua (joidenkuiden mukaan *kwer- tarkoittaen sotilaallisia mul-listuksia), liettuan virti (verda) = kiehua, keittää, verti (veria ["väärä" suomalaisen kor-vaan]) = lävistää, läpäistä, lyödä (piikki) läpi, kumota, kääntää nurin. *Virw- on ollut aktiivin partisiipin preesens "kiehuva, väreilevä" (viri, vire, väre),*virm- on presensin agenttipartsiippi, ja *virt- = passivin preteriti.

... "






Jos haluat väittää jotakin, väitä edes niin selkeästi, että lukija ymmärtää, mitä haluat väittää. Puhumattakaan siitä, miten haluat sen perustella. Tässäkään jutussa ei ole muuta selkeää väitettä kuin että Helsingin yliopiston fennougristien (keitä tarkoitat?) käsitys indoeurooppalaisen kielikunnan sisäisistä suhteista on ilmeisesti jotenkin väärä. Mutta sitten seuraa kasa kopipeistattuja sitaatteja ilmeisesti sekä oikeista tut-kimuksista että joistakin omituisista verkkokeskusteluista.Tätä ei kukaan jaksa ruveta perkaamaan, kun pitäisi ensin selvittää sekin,kuka tässä on minkäkin väitteen takana.


Risto Koivula "Omituisia verkkokeskustelujaan" käy suuri auktoriteettinne Jaakko "Jaskan pauhuu" Häkkinen, joka on ensin poistatuttanut juttunsa sieltä, missä niitä on käyty, ja sitten useinkin jälkikäteen pruukannut huutaa, että "hänen viestejään vääristelty"... Olisi pitänyt aikanaan ajatella...

Minkä nettiin pieraisee, sen sieltä myös löytää - sitä varmemmin, jos on joku "auktoriteetti", ja jos se sanoma on hölynpölyä.



https://hameemmias.vuodatus.net/…/varhaisten…



Risto Koivula Oleksie niinkö trolli vai pörrö, vai mitä mie oikein piän nuista höyryämisistä aatella?

Risto Koivula

Olen ehdottoman tosissani. Pitää katsoa, jos osaa, mikä siinä on totta ja mikä ei.




Näistä Hämeemmiäs-blogin kirjoituksista herää monia kysymyksiä.Jos olet tosissasi, niin miksi et kirjoita oikeita tutkimusartikkeleita ja tarjoa niitä julkaistaviksi tämän alan oikeissa tieteellisissä julkaisusarjoissa? Miksi sen sijaan kirjoitat blogitekstejä, jotka ovat täynnä tuohtumusta, verbaalista aggressiota ja loputtomia sitaatteja? Miksi nuo blogikirjoitukset ovat niin sekavasti muotoiltuja,että lukija ei voi oikein ymmärtää mitä niissä väitetään, tai mikä osa tekstistä edes on sinun kirjoittamaasi ja mikä taas jostain lähteestä kopioimaasi tekstiä? Ja miksi jatkuvasti postitat Facebook-keskusteluihin linkkejä noihin blogikirjoituksiin?


Risto Koivula Ei niihin julkaisusarjoihin oteta yhtään poikkipuolista sanaa.

Nää on kyllä aika pitkälle kasattu varsin virallisista lähteistä, mutta ei Suomen vaan mm. Liettuan, Venäjän, Saksan ja Englannin. Myös ruotsin-, viron- ja latviankielisiä tutkimuksia ja muita tekstejä on käytetty.Ritter on asiasta jo sanonut olennaisimman, mutta se sanoma ei ole mennyt perille Suomessa.

Näiden ei ole tarkitus olla myöskään mitään journalistisia taidonnäytteitä vaan aineistoja.

Nuo keskustelut on pääasiassa postettu alkuperäisiltä palstoilta ja usein koko palstatkin.



On aivan täydellistä potaskaa väittää, että julkaisusarjoihin ei oteta "yhtään poikki-puolista sanaa".Olen itsekin julkaisuissani kritisoinut vaikka mitä ja ketä, ja kumonnut ties kuinka montakymmentä etymologiaa,ehkäpä kolminumeroisen luvun. Niiden jou-kossa on ollut myös monien niiden tutkijoiden etymologioita, joita sinun väitteidesi mukaan ei tällä alalla "saisi" kritisoida. Puhumattakaan siitä,että olen kritisoinut (välil-lä rajustikin) kokonaisia teorioita ja tiettyjen tutkijoiden esittämiä malleja mm. itäme-rensuomalaisesta ja saamelaisesta esihistoriasta, ja esittänyt itse ihan uusia sellai-sia. Ei minulla ole ollut mitään ongelmia saada niitä julkaistua. Ja omissa julkaisuis-saanhan kritiikkiä esittävät kaikki muutkin tutkijat, sehän kuuluu tieteen luonteeseen.

Jos sinä olet yrittänyt saada tekstejäsi läpi tieteellisiin julkaisuihin, mutta et ole saanut, se johtuu varmastikin siitä, ettei niissä näytä olevan juuri mitään tolkkua.



Ánten aiheellisiin kommentteihin vielä lisäisin, että tuo "ei ole tarkoitus olla mitään journalistisia taidonnäytteitä vaan aineistoja" on aivan älytön ajatus. Nuo Hämeem-miähen sekavat sitaattikokoelmat eivät palvele mitään tarkoitusta, alan oikeat tutkijat kyllä löytävät ne alkuperäiset artikkelit ja sanakirjat itsekin, alan ulkopuolisten taas on mahdoton ymmärtää, mitä tällä sitaattivyörytyksellä edes yritetään väittää tai perustella. Ei tässä ole kysymys "journalistisista taidonnäytteistä" vaan ihan vain normaalista argumentaatiotaidosta.



Luobbal Sámmol Sámmol Ánte Tuo "Ei näytä olevan tolkkua" tarkoittaa (myös), että "alan johtavassa venäläisessä (Trubachëv ym.), saksalaisessa (Ritter), liettualaises-sa (Mazhiulis, Gimbutas ym.), latvialaisessa (Gliwa ym.), jopa virloaisessa (Lembit Vaba, Lennat Meri jne.), jopa ruotsalaisessa, puolalaisessa tai englantilaisessakaan tutkimuksessa "ei näytä olevan mitään tolkkua"- ja että ne pitäisi SIELLÄKIN korvata suomalsislla (Hitlern...) "pohjoisten kantakeraanien/-arjalaisten" lässytyksellä.

Tavallisia nettisanakirjojakaan kuten latvia-liettua - ei "saisi" siteerata.

Niin ei missää tapauksessa tule tapahtumaan, missään muualla kuin Suomessa, jossa se on tapahtunut jo.

Tekemäni korjaukset ovat kaikkea muuta kuin "tolkuttomia", eikä niitä olu kukaan täkäläinen edes yrittänyt tieteellisesti kumota.

Minä en ole väittänyt olevani tämän alan tieteilijä - olen muun alan tieteilijä - ja siellä on ollut samanlaisia ongelmia. Se on siellä vielä sata kertaa järjettömämpää.

Tieteen kritisointi ja vääräksi osoittaminen ei ole saman alan tieteilijöien yksinoikeus.



Johanna Laakso Hämeemmiähen jutut palvele- vat sitä tarkoitusta, että ne esittävät tosia etymologioita - vieraita ja omia - virallisen klikin tolkuttomuukien tilalle.

Alkuperäisiä viralliset säätiö"tiede"tutkijat eivät käytä, koska eivät osaa balttikieliä ja todet tutkimuset kuten Ritterin perusteos itämernsuomen ja germaanikielten ensim-mäiistä lainakontakteista, jota löytyi koko Suomesta kaksi (2) kappaletta vuobba 2015, toinen Olulun ja toinen Helsngin yliopiston varastoista.

Teillä ei ole mitään keinoa estää tuomasta näitä asioita esiin.

https://hameemmias.vuodatus.net/…/potaskajuttu…



Iivari Koutonen Tarkoittanet, että esimerkiksi Santeri Junttila ei osaa balttikieliä?

Risto Koivula Olen lukenet vain väitöskirjan.

Liukkosen ansiokkaasta väitökirjasta Baltisches im Finnischen oli kquhea aiheeton poru ympäri suomalaisen internetin.

https://journal.fi/tt/article/download/66471/26899/


Santeri Junttila Ritter aikanansa halusi osoittaa, etteivät kantasuomalais-germaani-set kontaktit voi olla niin vanhoja kuin Koivulehto oletti. Ritterin argumentit vain osoit-tautuivat kestämättömiksi,joten hän ei onnistunut todistamaan Koivulehdon ajoituksia vääriksi.

Myöhemmin, vuonna 2001 Luobbal Sámmol Sámmol Ánte veljineen halusi osoittaa, etteivät (muun muassa) kantasuomalais-germaaniset kontaktit voi olla niin vanhoja kuin Koivulehto oletti. Hänen argumenttinsa olivat oikeansuuntaisia, ja niitä pian täy-densivät eräät muut kielentutkijat, kuten mainittu Jaakko Häkkinen. Nykyiset kielen-tutkijat eivät enää tuekaan Koivulehdon jatkuvuusteoriaa. Ritter oli lainakontaktiajoi-tustensa suhteen lähempänä alan nykyisiä käsityksiä kuin Koivulehto, vaikka iso osa Koivulehdon lainaetymologioista olikin onnistuneita.




Risto Koivula, ei kukaan yritäkään estää sinua julkaisemasta Hämeemmiäs-blogissa noita käsittämättömiä tekstikasaumia, joista ei saa selvää edes mitä niissä väitetään.



Risto Koivula, jos siis haluat vastustaa kantasuomen germaanikontaktien varhais-pronssikautisia ajoituksia, niin siitä vaan, mutta silloin sinun kannattaa käyttää hyviä argumentteja eikä huonoja. Ritteriin tuhlaat vain aikaasi. Toisaalta sinun voi olla vaikea löytää ketään ketä vastaan hyvilläkään argumenteilla hyökätä, koska ei juuri kukaan kielitieteilijä niitä Koivulehdon ajoituksia enää kannata.

Luobbal Sámmol Sámmol Ánte Tämä nyt on tällaista tyypillistä konspiratorista ajat-telua. Joku epärehellinen "virallinen klikki" muka on miehittänyt yliopistot, propagoi valheita ja yrittää estää totuutta tulemasta esiin. Totuus sitten, yllätys yllätys, löytyy internetistä jostain hämärästä blogista, koska "virallinen klikki" ei kykene sitä sieltä sensuroimaan. Katalien "säätiötiedetutkijoiden" liittouman ainoaksi mahdolisuudeksi jää yrittää mustamaalata urhea ilmiantaja leimaamalla hänet jonkinlaiseksi höyrypääksi.


Niinpä. Risto Koivula tuottaa tyypillistä salaliittohörhöilyä myös siinä mielessä, että on olemassa "totuus" (jota koetetaan tukahduttaa) vastaan vallassa olevan "klikin" levittämä "hölynpöly". Etymologiatieteessä ei ole "totuutta" vaan paremmin tai huo-nommin perusteltuja etymologioita (parhaiten perustellut usein ovat käytännössä ku-moamattoman "tosia"). Samannäköisten sanojen lätkiminen vierekkäin ilman selke-ästi esitettyjä perusteluja siitä, miksi ja miten ne liittyvät toisiinsa ja miksi tämä selitys on parempi kuin aiemmin esitetyt, ei ole tiedettä saati "totuutta".



Se Liukkosen "ansiokas väitöskirja" (ei se ollut väitöskirja, Liukkonen väitteli jo vuon-na 1987!) ilmestyi muuten SUST:ssa, eli yhdessä niistä meidän uralistien "julkaisu-sarjoista, joihin ei oteta yhtään poikkipuolista sanaa". Vaikka ihan samoja syytteitä siinäkin esitettiin suomalaisetymologeista baltintaidottomina germanofiileinä, niin eipä sitäkään kukaan sensuroinut.



Se on hyvä kirja se Liukkosen balttilainakirja. Siellä on sellaisiakin, mitä esimerkisi miä en olisi ikinä huomannut.


Luobbal Sámmol Sámmol Ánte Olen itsekin julkaisuissani kritisoinut vaikka mitä ja ketä,ja kumonnut ties kuinka montakymmentä etymologiaa,ehkäpä kolminumeroisen luvun. Niiden joukossa on ollut myös monien niiden tutkijoiden etymologioita, joita si-nun väitteidesi mukaan ei tällä alalla "saisi" kritisoida. Puhumattakaan siitä, että olen kritisoinut (välillä rajustikin) kokonaisia teorioita ja tiettyjen tutkijoiden esittämiä mal-leja mm. itämerensuomalaisesta ja saamelaisesta esihistoriasta,ja esittänyt itse ihan uusia sellaisia. Ei minulla ole ollut mitään ongelmia saada niitä julkaistua. Ja omissa julkaisuissaanhan kritiikkiä esittävät kaikki muutkin tutkijat, sehän kuuluu tieteen luonteeseen."

Olisi hauskaa ja hyödyllistä nähdä noita esityksiä.

Mää en o ammattietymologi eikä musta selsita myöskään tule.

Koivulehdon ja Kaisa Häkkisen hölmöilyt ja vedätykset ovat sellaisia, ettei niiden kelvottomuuden huomaamiseen tarvita mitään etymologista eikä arkeolgista erityis-sivistystä, vaan peruskielitaito suomessa ja liettuassa ja sanakirja riittävät hyvin. Ne ovat myös raivostuttavia.



Johanna Laakso Tieteessä ON totuus silloin, kun tarvittavat elementit ovat koossa, että miten ne objektiivisesti historiallisesti liittyvät yhteen.

Totuus voidaan joskus myös "oivaltaa" siten, että "näin sen täytyy olla", vaikka se olisi ristiriidassa joidenkin aiemmin "hyväksyttyjen" päähänpinttymien (piilo- ja julki-aksoomien kanssa, joita ei kuitenkaan muunnella eikä testata (ennen kuin nyt).

Näin tapahtuu KAIKILLA tieteenaloilla - myös minun alallani teknillisessä mekaniikassa ja rakennusstatiikassa.

Ritter antaa itse selvästi ymmärtää, että Helsingissä oli ollut, ja oli edelleen (pan-germanisti-, rosenbergiläis-)salaliitto, josta oikeat kermaanit eivät olleet olleet ennen eivätkä olleet nytkään kiinnostuneita,ja jonka takia hän myös lähti muualle tekemään tiedettä täällä Lauri Postin johdolla aloittamastaan aiheesta Saksaan, Unkariin ja Karjalaan Petroskoihin.


Risto Koivula Voit lukea tieteellisiä julkaisujani milloin haluat. Kaikki niistä ovat netissä yleisesti saatavilla (academia.edu-sivullani).

Se, että luulet sanakirjan sekä liettuan ja suomen perustaitojen riittävän etymologis-ten tutkimusten arviointiin, valitettavasti osoittaa vain ettet tunne tutkimusalaa edes alkeiden tasolla. Suuresta itseluottamuksestasi huolimatta et näytä tietävän edes si-tä,millaisia asioita henkilön pitäisi tietää voidakseen arvioida etymologista tutkimus-ta. Yhtä turhaa olisi vaikkapa kiistää ilmastotutkimuksen tuloksia sillä perusteella, että osaa lukea sääennusteita ja kirjata omia säähavaintoja päiväkirjaan.



"Peruskielitaito suomessa ja liettuassa ja sanakirja riittävät hyvin", sanoi myös Kari Liukkonen. Kun joku liettuan sana näyttää samannäköiseltä kuin suomen, sen on ol-tava suomen sanan lähtömuoto, hän ajatteli. Muut selitysmahdollisuudet hän jätti ko-konaan huomiotta. Liukkonenhan ei kirjassansa arvioinut muitten esittämiä etymolo-gioita ollenkaan. Hän vain väitti niitä huonoiksi, perustelematta. Liukkosella kun ei oi-kein ollut kompetenssia baltistiikan ja slavistiikan ulkopuolella. Siksi hän yritti päteä liettuan tuntemuksellansa ja syytti muita sen puutteesta. Vaikka tunsivathan liettuaa Koivulehto, Suhonen, Nuutinen ja moni muukin suomalaisetymologi, jotka löysivät useita balttilaisia lainoja. Ne Liukkonen myös aktiivisesti unohti. Surullinen tapaus.



" Hänen argumenttinsa olivat oikeansuuntaisia, ja niitä pian täydensivät eräät muut kielentutkijat, kuten mainittu Jaakko Häkkinen. Nykyiset kielentutkijat eivät enää tuekaan Koivulehdon jatkuvuusteoriaa. Ritter oli lainakontaktiajoitustensa suhteen lähempänä alan nykyisiä käsityksiä kuin Koivulehto, vaikka iso osa Koivulehdon lainaetymologioista olikin onnistuneita. "

EI HELVETTI SOIKOON, TOI MENEE AINA VAAN KAUEMMAKSI KAIKESTA JÄRJELLISYYDESTÄ!!!!

https://hameemmias.vuodatus.net/…/11/suomen-kielihistoriasta

Risto Koivula Onko tuommoinen kiroilu ja kapiteelikirjaimilla somessa huutaminen, ilman minkäänlaisia perusteluja tai mitään muutakaan asiasisältöä, mielestäsi sitten järjellistä?



Santeri Junttila: "Peruskielitaito suomessa ja liettuassa ja sanakirja riittävät hyvin", sanoi myös Kari Liukkonen. Kun joku liettuan sana näyttää samannäköiseltä kuin suomen, sen on oltava suomen sanan lähtömuoto, hän ajatteli. Muut selitysmahdol-lisuudet hän jätti kokonaan huomiotta. Liukkonenhan ei kirjassansa arvioinut muitten esittämiä etymologioita ollenkaan. Hän vain väitti niitä huonoiksi, perustelematta. "

Se kyllä riittää Koivulehdon ja Kaisa Häkkisen pölhöetymologioista ja useln Janne Saarikiven, Jaakko Häkkisen ja monen muunkin pan-kermanistin.

Koivulehto "johti" suomen lanka-sanan "kantakermaanin peräsuolesta", joka hän "rekonstruoi saamen avulla", VAIKKA LIETTUASSA ON TASAN SAMA SANA SELLAISENAAN!!

https://hameemmias.vuodatus.net/…/viron-pan-germanistinen…

lõng : lõnga : lõnga = lanka 'kiudude ketramisel saadav v ühe pika kiuna esinev materjal riide, silmkoeesemete jm kudumiseks, tikkimiseks jne'

○ lõunaeesti lang, kirderanniku lang
← alggermaani *langan- (= peräsuoli, lt. išangė lv. tūplis (Jorma Koivulehto)

islandi langi '(veise) jämesool = peräsuoli'

(Nämä persermaanijutut ovat puhdasta paskaa. Suomessa ei ole AINOATAKAAN kantagermaanilainaa!)

● liivi lānga 'lõng, niit'
vadja lõnka '(villane) lõng'
soome lanka 'niit=niisi, lanka, rihma; lõng; juhe=johto, traat = rautalanka; pael = paula, nauha, lõks = loukku, pyydys, ansa(lanka)'
isuri langa 'villane lõng; traat'
Aunuse karjala langu 'niit, lõng'
lüüdi lang 'lõng'
vepsa lang 'lõng'
Lule saami luoggē 'pärasool'
Saami vaste võib olla rööpselt laenatud. Islandi sõna tähendus peegeldab, et esialgu kasutati õmblemisel loomasooli = eläinsuoli.

Katsotaanpa vielä, mitä Álgu sanoo:
[lanka] = kantasaame [luoŋke]=peräs. Aikio, A. 2006 SUSA 91 s. 11
[lanka] ?= piitimensaame [lɵggê] =peräs. tietokannan päättelemä
lanka = luulajansaame luoggē peräs. SSA 2 1995 s. 44
[lanka] = luulajansaame luogge peräs. Aikio, A. 2006 SUSA 91 s. 11
[lanka] = suomal.-saamel. kk. [laŋka] peräs.
[lanka] = suomal.-saamel. kk. [laŋka] peräs. Aikio, A. 2006 SUSA 91 s. 11
lanka = inkeroinen [laŋka] = lanka SSA 2 1995 s. 44
lanka = karjala [lanka] lanka SSA 2 1995 s. 44
lanka = lyydi [лaŋg] lanka SSA 2 1995 s. 44
lanka = vepsä [лaŋg] lanka SSA 2 1995 s. 44
lanka = vatja [le̮ŋka] lanka SSA 2 1995 s. 44
lanka = viro [lõng] lanka SSA 2 1995 s. 44
lanka = liivi [lāŋga] SSA 2 1995 s. 44

lanka < germaaniset kielet: SSA 2 1995 s. 44
kantagermaani [langan-] = peräsuoli, HM
islanti [langi] = peräsuoli, HM
norja [botn-lange] = peräsuoli; HM
ruotsi [blå-langa] = "sinisuoli" (sininen tai keltainen... Grrr HM)
lanka < germaaniset kielet: LÄGLOS 2 1996 s. 166
kantagermaani langan- peräsuoli
islanti [langi] präsuoli
kantaskandinaavi [langā]
[lanka] < germaaniset kielet: Aikio, A. 2006 SUSA 91 s. 11
kantagermaani [langan-] peräsuoli
islanti [langi]

TÄYSIN SAMAA PUHDASTA; SAASTAISTA PASKAA, vaikka "LANKA" = LANKA on suoraan KANTABALTIN JA MYÖS LIETTUAN "SELLAINEN JOKA TAIPUU"!

SUOMEN "LANKA PITÄÄ EHDOTTOMASTI TULLA "KER-MAANIN PERÄSUO-LESTA", muista, täysin ilmeisen OI-KEISTA vaihtoehdoista ei saa edes kaskustella ainakaan "virallisesti! Yhdestäkään sanasta ei sanota, mitä se tarkoittaa, koska NIILLÄ EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ KESKENÄÄN!


A


https://hameemmias.vuodatus.net/…/korkeatasoista…

" .... Koivulehto:

5.Lanka

(7) Sm. lanka (vastine kaikissa ims.kielissä) = lpL luogge 'peräsuoli (anus, HM)' < (vjkgerm. *langan- nisl., färsaar. langi, shetl. longi '(nautaeläimen) paksusuoli' (nisl. botnlangi, nnorj. murt. botnlange 'umpisuoli'); vrt. ruots. murt. blälänga 'eräiden mä-rehtijöiden ohuet suolet';myöhempi laina tältä skand.taholta on lp. lag'ga 'paksusuoli, umpisuoli': E. Liden, Meijersbergs Arkiv för svensk ordforskning 1, Göteborg 1937, s. 8688; vrt. SKES . ”

A: ”Lanka” (=”sellainen joka taipuu”) tulee tavalliseen tapaan preesensinä balttisa-nasta jo yllä mainitusta balttisanaryhmäs- tä ”linkti” > ”lenkti” > ”*lankti”= taipua, taivut-taa, taivututtaa ja adjektiivista ”lankstus/-i” = notkea. Jos ”lahti” = ”įlanka” = ”taipuu sisäänpäin” niin pelkkä ”lanka” taipuu mihin suuntaan tahansa.

JK: ” Mainittuja skand. sanoja vastaava kantagermaaninen rekonstruktio *langan- (heikko mask.) on ims.-lp. sanalle äänteellisesti moitteeton originaali: vrt.sm. rauta < kgerm. *rauðan- (heikko mask.) > mn. rauði jne. "

A: Rauta (rauda) on balttia tarkoittaen punaa ja surua (surun väri).

JK: "Semantiikan kannalta lapin sana ei vaadi lisäkommentteja. Ims. langan seman- tiikan suhteen vrt. mnorj. gorn 'suoli' (< *garnö) ~ mnorj.garn 'lanka' (< *garna-): van-hinta lankaa on valmistettu eläinten suolista ja suonista; tähän kuuluvat myös isl. blä-girni 'pikkusuolet' - isl. eingirni 'yksisäikeinen, punoma- ton lanka' (E. Liden: Arkiv för nordisk filologi 48,1932); vrt. myös kr. khorde 'suoli ,soittimen kieli, köysi' > lat. chorda id. > ransk. corde 'nyöri, köysi'. Vrt. myös: »Verkot olivat kotona kehrätystä pellava-langasta suolelta s.o. pituussuuntaan kudottuja» (Anton Heikkilä, Orslahden merikalastus, KV 56, 1976).

Ims.-lp. rinnastuksen esitti jo T.I. Itkonen (1918 s.21), ja sitä motivoi Y.H.Toivonen mainittuun garn-paralleeliin viittaamalla (FUF 18 s. 191 ja FUF 26, Anzeiger s.9), myöhemmin lp. lag'ga-asu todettiin jo skand.lainaksi (E. Liden, ks.edellä). Näin ims.- lp.-rinnastukseen jäi vain lpL luogge. Toivonen esitti jo kuitenkin mahdolliseksi, että myös luogge on lainaa kyseiseltä germ. taholta, ims. langan hän taas esitti lp. sanan vaihtoehtoisena vastineena (FUF 26, Anzeiger s. 29). Nämä vaihtoehdot sulautuvat siis nyt synteesiksi, kun johdamme ims.-lp. sanan kokonaisuudessaan varhaisesta germ. originaalista.

E.Liden huomauttaa,että germ. sana (sanue) on varmaankin ikivanha teurastustermi (Arkiv för nordisk filologi 48 s. 263), vanhuuteen viittaa juuri sen levikkikin: sehän ta-vataan paitsi norjan, ruotsin ja islannin murteista myös Färsaarten vanhakantaisesta kielestä ja lisäksi substraattina Shetlandin saarilta.

Germ. langan- näyttää 'pitkää' merkitsevästä adjektiivista hanga- (ruots. Lång jne.) substantivoidulta muodolta ja sopii siis hyvin juuri 'suolen'(ja 'langan') nimitykseksi. Samaan 'pitkän' pesyeeseen kuuluu myös mm. kas. lenge 'pituus, pitkä köysi', mnorj. lengja 'pitkä nahkasuikale,remmi' jne. (SAOB s.v. länga, Hellquist s.v.1.,2. länga)

7 Langan etymologia johti myös sm.-vatj.-vir. lanko-sanan tähän asti piilossa pysy-neen germ. alkuperän paljastumiseen: sm. lanko '(lat.) affinis' ~ mys. gi-lang 'affinis' anglos. ge-lang 'riippuvainen, sukulainen'), mys.gi-lengida 'affinitas, lankous' (Graff 2 p. 224-225); tästä enemmän toisessa yhteydessä; vrt. K.Vilkuna, KV 53, 1973, s. 41.

A: Lanko on siis Koivulehdon mukaan "peräsuoliveli"!

Germaaninen ”lång” varmaan tähän liittyy jotakin kanta-IE kautta.

Jokainen noista saamen sanoista on voinut lainatua suoraan latgallin kaltaisesta kie-listä, kun suomalainen vastine näyttäisi lainautuneen kuurin kaltaisesta, tai suoraan liettuasta / kantabaltista.

Täältä voi vilkaista latgallia, se menee vähän "koodilla" yleensä suhteessa latviaan kuin savo suhteessa suomeen, mutta mm. kantabaltin tooneista johtuen koodeja on useita. Täällä nykyisen kirjoitustavan muokaa uo on tosiaa uo, ja pitkä ē on -ie- jne.

http://www.genling.nw.ru/baltist/Publicat/LatgVol1.pdf

Täälläkin Jaakko taas riehuu:

http://agricola.utu.fi/keskustelu/viewtopic.php?f=10&t=5702



'
Vilkaisin noita Risto Koivulan yllä linkkaamia kirjoituksia "Suomen kielihistoriasta" ja ”Suomen saamelaisperäisistä paikannimistä”, joissa nimimerkki Hämeemmiäs käsit-telee eräitä kirjoittamiani artikkeleita (vuosilta 2001 ja 2003, eli itse artikkelit eivät kaikilta osin ole enää aivan ajan tasalla).

En ollut aiemmin huomannutkaan, että nimimerkki Hämeemmiäs on näistäkin kirjoit-tanut pillastuneita vuodatuksia blogiinsa. Esitän alla pari näytettä siitä, millaista "tieteellistä kritiikkiä" tutkimukseni näissä blogikirjoituksissa saavat osakseen:

Näyte 1:
”Hevonpaskat on missään "kumottu", että Suomessa olisi ollut suomalaisia!"

Näyte 2:
"No JOHAN ON OTSAA saamelaisnilkeillä mukamas "isomman kainalosta" huudellessa ... "ettei Suomessa ole ollut suomalaisia"..."

(Tässä huikeassa retorisessa taidonnäytteessä käytetty sana "saamelaisnilkit" viittaa kommentoidun artikkelin kirjoittajiin, eli minuun sekä edesmenneeseen veljeeni Aslak Aikioon.)

Näyte 3:
"Perustelut" millekään "PERSERMAANI"ASUTUKSELLE ENNEN RAUTAKAUTTA Suomenniemellä ovat TÄYTTÄ HAISTAPASKAA!!!"

Näyte 4:
” Paskaa.Sen sijaan Suomessa ei ollut mitään "PERSERMAANEJA" ennen ajanlas-kun alkua.Yllättävää, että tuo järjetön perseily onkin saamelaiselta taholta lähtöisin. Mutta väärin mikä väärin.”

Näiden varsin edustavien esimerkkien perusteella lienee tämän keskustelun muille lukijoille selvää, miksi Risto Koivulan (alias Hämeemmiähen) etymologiset seikkailut blogosfäärissä eivät ole tiedeyhteisön kiinnostusta herättäneet. Eihän tuommoisia vouhotuksia voi kukaan ottaa tosissaan.

Ihan vain yleisinä kirjoitusohjeina: Kun tekstissä ottaa kantaa johonkin asiaan tai muuten esittää omia näkemyksiä, tulisi lukijalle esittää myös jonkinlaisia perusteluja kannan tai näkemyksen tueksi. Jos kirjoittajan nimenomaisena tarkoituksena ei ole antaa itsestään täysin infantiilia vaikutelmaa, niin viestiä ei kannata yrittää tehostaa huutomerkein, kapiteelikirjaimin, kirosanoin ja etnisin solvauksin. Ennen kirjoitustyö-hön ryhtymistä on syytä välttää itsensä kiihottamista raivon valtaan, koska mielen-kuo- hussa koherentin ja muodollisesti virheettömän tekstin tuottaminen on vaikeaa.




Luobbal Sámmol Sámmol Ánte Kiroilu riippuu asiasta. Te ette ehkä tiedä ollenkaan, mistä lähteestä rosenbergilaisten absoluuttiantibaltismi on opissa lähtöisin. Se oli ensi alkuiun keskeisempää kuin juutalaisvastaisuus. sillä opin Syntymämaan kaikki baltit, virolaiset mukaan lukien oli tarkoitus vähib äänin hävittää - ja sitten mahdolli-sesti jonkun, vaikka paavin kysyessä, väittää, että "ei täällä ole iäisyyksiin mitäänb sellisia ollutkaan"!

Kaikki mahdollinen sellainen "muinainen ja muu, mitä saatettiin väittää "merkiksi ker-maanisesta alkuasutuksesta ennen maahantunketujia",myös "tulkittiin" näin. Tänäkin päivänä osa muka "muinaiskermaaniksesta" rekvisiitasta -- mm. hakaristi - on todellisuudessa sieltä peräisin

https://hameemmias.vuodatus.net/…/ober-ost-hindenburgin-ja…


Risto Koivula Luobbal Sámmol Sámmol Ánte Mää huamaan, mikä on homman nimi.

Kaikki, mitä tuolla lainauksissakin kijoitan, on totrta.

https://hameemmias.vuodatus.net/…/ovatko-itameresuomalaiset…






Santeri Junttila Blogipalvelusi olet valinnut aivan oikein, sivun osoite vastaa erinomaisesti sisältöä.




KYLLÄ ON KAUHEITA TAPPOSTALINISTI"TEORIOTA", ETTÄ MUKA OLISI OLLUT JOTAIN "SUOMALAISIA" FINNJÄVELEITÄ...






Santeri Junttila: "jos siis haluat vastustaa kantasuomen germaanikontaktien varhais-pronssikautisia ajoituksia, niin siitä vaan, mutta silloin sinun kannattaa käyttää  hyviä argumentteja eikä huonoja. Ritteriin tuhlaat vain aikaasi. Toisaalta sinun voi olla vaikea löytää ketään ketä vastaan hyvilläkään argumenteilla hyökätä, koska ei juuri kukaan kielitieteilijä niitä Koivulehdon ajoituksia enää kannata. "

Sellaisten kontaktien todistamisvelvollisuus on sellaisten esittäjällä.

Koivulehdon yksikään ainoa todiste ei pidä.

Itämrensoomen ja germaanin lainakontaktien ajoitukset ovat minulle niitä, joita Ritter on tehnyt.



Kyllä sitä monenlaista on todistettu erilaisissa tieteellisissä julkaisuissa, ja niitähän voi halutessaan lukea. Ei kellään ole mitään erityistä velvoitetta (eikä varmaan moti-vaatiotakaan) ryhtyä erikseen todistamaan jotain henkilölle, joka riehuu ja raivoaa Facebookissa syytäen loputtomia linkkiketjuja ryyditettynä kirosanoilla, tökeröillä solvauksilla ja täysin hämärillä viittauksilla "tappostalinistiteorioihin" yms. En tiedä mitkä tämän ryhmän keskustelukäytänteet ovat, mutta eikö ryhmän ylläpidon olisi jo aika pysäyttää tuommoinen järjettömyys?


Risto Koivula Minä olen esimerkiksi osoittanut, että kaikki Koivulehdon "muinaiset (tai muut) "germaaniainaetymologiat", joissa esiintyy jokin suraavista, ovat vääriä:

1) "Ikivanha -ti > -si -muunnos"

2) Kantagermaanin sananalkuisen h:n lainautuminen suomeen s:ksi.

3) Kantagermaanin sananalkuisen h:n lainautuminen suomeen k:ksi.

4) Vanhalla i-e kaavalla taipuvat germaanilainat.

Sen sijaan on kyllä sellaisia kelttilainoja, mm. tammi (tamn = "rakennuspuu"., paasi (+, on tosin myös vasarakirverkielinen paaden, joka ei kuitenkaa tarkoita kiveä, vaikka mölemmat tarkoittavat samalla "pohjaa"), jne.

Joka on muuta mieltå, sopii esittää uusia tuollaisia - ja minä kumoan ne.

En minä halua haastaa riitaa, vaan haluan, että pysytään tosiasioissa ja pyritään rekonstruoimaan itä- merensuomen, saamen, ruotsin,venäjän ja balttikielten avulla vasarakirveskieli, joka on nyt virhelähde,kun sitä pidetään välillä "kantaindoeuroop- pana, välillä kanttabalttina (mm. Jaska Häkkinen) ja erlaisten koivulehtojen toimesta "kantakermaaninakin".




nyt olla kuuluisan pulušakkivertauksen paikka. Risto Koivula, et ymmärrä historialli-sen kielentutkimuksen alkeitakaan. Puhut "todistamisesta" tai "kumoamisesta", kun oikeasti olet vain latonut tiskiin sitaattikasaumilla kehystettyjä väitteitä ja alatyylisesti haukkunut toisenlaisten väitteiden esittäjiä, yrittämättäkään perustella, miksi sinun väitteesi ovat "totta" ja toisten väitteet "vääriä".Omasta puolestani en jaksa enää kat-sella tätä laudalla tepastelevaa ja nappuloita kaatelevaa pulua, joka uskoo tekevän-sä oikeista pelaajista kolmen siirron matteja. Ja ihmettelen minäkin, eikö pikkuhiljaa tämän ryhmän ylläpito, jos semmoinen jossakin on, voisi puuttua asiaan.




Suvi Roponen, sinua on nyt kutsuttu kahdesti. Mikäli et ennätä yksin tätä ryhmää moderoimaa, suosittelen pyytämään jotakuta kaveriksi.


Johanna Laakso on hyvä ja esittää noita mainitsemieni laisia "arkkimuinaisia germaanietymologioita - uusia tai vanhoja - ja katsotaan, kuinka "shakissa" käy.

Jaska Häkkinen 10 vuotta sitten yritti, mutta haukkasi tyhjää.

Sitten hän kutsui palstojenputsaajat ja -sulkijat apuihin, mutta mulla oli olennaiset kohdat tallella, ja sitten hän rupesi huutamaan, että muka minä väärennän hänen kirjoituksiaan.



Joihinkin näihin (vaikka raiskattuihinkin) keskusteluihin voi yhä osallistua. Olisi suorastaan toivottavaakin...

https://www.tiede.fi/kes…/43840/ketju/aanestys_etymologiasta


Tässä KOIVULEHDON antamassa vanhalla taivutuskaavalla taipuvien muka "muinaisten kermaanilainojen" 13 sanan luettelossa on

- 10 balttilainaa (ainakin kolmesta eri kielestä),

- yksi kelttilaina,

-yksi sana joka esiintyy yhden kerran erittäin ylätyylisessä runossa (Kantelettaressa) eli sitä ei ole, ja taivutuksestakin voi olettaa mitä hyvänsä, ja

- yksi slaavilaina, joka lisäksi EI TAIVU tuolla kaavalla; samaa merkitsevä balttisana viipsi taipuu vanhalla kaavalla - ja tuo kuvaan neljännen balttilisen lainanantajakielen jovingin.

Jaska:

http://www.kotikielenseura.fi/…/hakemist…/jutut/1976_247.pdf

"...Germaaniset sanat loppuivat yleensä *z-äänteeseen, joka johtaa joko *-as tai *- (> *-eh) -substituutioon.Jälkimmäinen siis taipuu *hyljeh:*hylkehen (> hylje: hylkeen).

Silti myös e-vartaloita tavataan, kuten palsi: pallen.

Tästäkin sanasta tavataan silti myös *--substituutiota: palle: palteen. Muita e-vartaloisina taipuvia germaanilainoja ovat

karsi, kilpi, liesi, lovi, tuppi, umpi, kalsi, paasi, pursi, suuri, tuoni, vaaksi, vyyhti. ... "

Hylje on tunguusilaina (muistaakseni, mikä vahvistaa kampakeraamisen kansan uralilaiskomponentin Jäämeri-teoriaa.





On täysin absurdia,että joku sanoo ettei halua haastaa riitaa,mutta samassa keskus- telussa itse raivoaa kapiteelein huutaen ja kiroillen, ja linkittää keskusteluun omia kirjoituksiaan, joissa keskustelukumppaneihin kohdistetaan alatyylistä haukkumista ja rasistisia solvauksia. Jos semmoisessa käytöksessä ei itse näe minkäänlaista rii-danhalua, ja kuvittelee sen sijaan käyvänsä jotain akateemista keskustelua, niin sil-loin kyllä ollaan ihan toisen tieteenalan kuin kielihistorian ongelmien äärellä. Mutta olipa tämän sekopäisen käytöksen syy mikä hyvänsä, niin joka tapauksessa tällai-sen henkilön kanssa keskustelu on täysin turhaa eikä voi johtaa mihinkään.

Mielestäni tolkullisen keskusteluryhmän yksi vähimmäisvaatimus on, että ylläpito estää sellaisen täysin asiattoman ja asiaankuulumattoman rähjäämisen, jota Risto Koivula tässä harrastaa.''


Risto Koivula: Alfred Rosenbergin ja Adolf Hitlerin "Pohjolan kanta-arjaisteoria" on valetieteellisen pseudoteorian ja lisäksi poliittisen huijausteorian kriminalisoitu proto-tyyppi samaan tapaan kuin holokausti erityisine maailmanlaajuisine muistopäivineen (jota aitäkin Suomessa väärennetään) on kansanmurhan prototyyppi. "Kanta-arja-laisteoriaa" teoriaa tarvittiin myös "hävitettävien rotujen" (joihin suomalaiset, saame-laiset ja virolaisetkin kuuluivat juutalaistan, balttien mustalaisten ja slaavien, aluksi, lisäksi) "tarpeisiin". Tämä oli suomalaisten versio henkensä pitämiseksi. Ritter kyllä käy asiaa läpi, vaikka ei elämoi...

Alfred Rosenbergilta pätkäistiin pää poikki Nürnbergissä, aiheellisesti, ensijaisesti juuri tästä teoriasta ja toissijaisesti Hitlerin tuuraamisesta johtajana ennen natsivaltaa ja mm. hänen "vapauttamisestaan" kirjoittamaan Mein Kampfia.




Risto Koivula: Tässä on Ritterin kirja kokonaisuudessaan kopioituna ja kommentoitu- na sellaisenaan. Mitään ei ole jätetty pois. Ritterin teksti on saksaksi, kommentit muilla kielillä, pääasiassa suomeksi.

https://hameemmias.vuodatus.net/…/suomalaisten-ja…

https://hameemmias.vuodatus.net/…/suomalaisten-ja…

Nyt pitäisi osoittaa ne kumotut kohdat.



Mm. minäkin olen puolestani osoittanut Jorma Koivulehdon JOKAISEN "ARKKIMUI-NAISEN KERMAANILAINAN MUUKSI KUIN SELLAISEKSI: omaperäiseksi, baltti-lainaksi, kelttilainaksi (jotka muuten taipuvayt vanhalla i/e-kaavalla, KUN TAAS YK-SIKÄÄN AINOA OIKEA KERMAANILAINA EI TAVU SILLÄ! Oli myös olemattomia sanoja (kuten vaaksi), ja tietysti UUSIA germaanilainoja.

Minä tein tuon omalta puolelltani ilman Ritteriä, hänen kirjansa luin vasta kesällä 2015.

https://hameemmias.vuodatus.net/…/jorma-koivulehdon-suomen…








Edelleen "raudasta"...

Rautainen juttu – wie es eigentlich gewesen.

Kuten osassa yksi tuli ilmi, germaaninen lainaselitys sanalle ”rauta” on vastoin kaik-kea sitä, mitä kielihistoriasta ja ihmisten tavasta käyttää kieltä tiedämme. Germaani-kielissä sana on tarkoittanut alkuaan punaista väriä, ja on ilmeisesti laajimmalle le-vinnyt indoeurooppalainen väriä tarkoittava sana. eräissä germaanikielissä sana on laajentunut tarkoittamaan ko. väriskaalaa edustavaa hyötytuotetta, limoniittia eli suo-malmia. Se on punertavaa, ja tällainen värin ja tuotteen yhdistäminen on maailman kielissä melko yleistä. Merkitys on siis alkuaan ollut suunnilleen ”hyödyllinen punai-nen kivi, josta saa rautaa”. Se siis _ei_ ole missään germaanikielissä tarkoittanut rautaa, kuten esim.Ante Aikion ryhmälle liittämät kuvat kiistatta osoittavat.Kiitän hän- tä näistä viitteistä. Rautaan se on yhdistetty vain islantilais-norjalaisessa saagaperin-teessä, viitaten aseeseen, ”rautaan”, joka on veren punaiseksi värjäämää. Ei mihinkään muuhun rautaan.

Kronologisesti selitys on samoin vastoin kielen todellista käyttöä, sillä sanan on osoi-tettu tarkoittavan suomalmia _vain_ muinaisnorjan itäryhmässä, islannissa, pohjois-norjassa ja fäärissä. Tanskassa, etelänorjalaisissa murteissa ja ruotsissa tällaista merkitystä ei tunneta._Jos_ kyseessä olisi etymologisesti samaa lähtöä oleva sanue, se tarkoittaisi, että itämerensuomalaiset ovat käyttäneet rautaa 500 e.Kr.700 j.Kr. vä-lisenä aikana joko ilman, että sille on ollut sanaa, tai käyttäen jotain toista sanaa ja sitten 700 j.Kr. jälkeen yht’äkkiä vaihtaneet sanan sellaiseen, jota lainanantaja ei ole koskaan samaan merkitykseen käyttänyt, aina Pohjanlahdelta Vienanmerelle sekä Inkeriin ja Liivinmaalle.

Rautaa tarkoittava sanue, joka on yhdistettävissä, löytyy kaikista itämerensuomalai-sista kielimuodoista ja pohjoissaamesta.Tämän yhdistäminen germaaniseen ”rauði-” sanueeseen (tässä vielä kerran, ”sana” ja ”sanue” eivät ole synonyymejä, kuten op-ponenttini ovat implisiittisesti vasta-argumenttinaan esittäneet), on siis, vielä kerran, sekä semanttisesti että kronologisesti mahdotonta.

Mikä sitten olisi se tieteellisesti parempi, oikeampi, vaihtoehto? asia selviää, jälleen, kun heitämme romukoppaan ajatuksen tieteenalojen autonomisuudesta, omalakisuudesta, ja palaamme kokonaisvaltaiseen kulttuurintutkimukseen.

Ensin vähän historiaa

Rauta tuli siis Fennoskandiaan kahta tietä: Germaanialueille Keski-Euroopasta ja Suomeen Itä-Euroopasta, Ananjinon kulttuurin alueelta. Tämä selittää myös sanojen historiaa: Germaanikielten rautaa tarkoittava sanue tyyppiä ”järn”/”Eisen” jne.on vas-taavasti Keski-Euroopasta. _Jos_,ja nimenomaan siis jos, raudan käyttö ja valmistus olisi opittu germaaneilta, olisi täysin vastoin kaikkea sitä, mitä kielistä ja ylipäätään kulttuurista tiedämme, että tuotetta tarkoittava sana olisi saatu jostain muualta.

Samoin olisi täysin vastoin sitä,mitä kulttuureista ylipäätään tiedämme, että käyttösa-naksi olisi lainattu tuon uustuotteen raaka-ainetta tarkoittava ilmaisu, ei sitä sanaa, mitä tuotteen lähdeväestö tuotteesta käytti. Perusoletus on, että tuote on tullut kaup-patavarana, ja näin ollen tuskin on ensin opetettu,miten tuotetta tehdään ja vasta sen jälkeen alettu sitä kaupata. Näin oletuksenmukainen sana itämerensuomessa olisi ”järni” tai ”aiseni” tai jotain sinne päin. Siis _jos_ tuote ja/tai sana olisi tullut meille germaaneilta. Tulihan sieltä meille mm. ”kana” täysin sosiolingvistisesti odotuksenmukaisessa muodossa.

Rauta tuli siis Suomeen itäistä tietä, tämä on arkeologisen aineiston perusteella täy-sin varmaa. Sen perusteella, mitä tiedämme, mukana on _täytynyt_ tulla jokin sana, joka sitä merkitsee. Ongelmana on kuitenkin ollut,että ”idässä”,ts. sillä alueella, josta materiaali ja sana olisi voinut ylipäätään tulla, on tuolloin asustanut vain joko indoeu-rooppalaisia tai uralilaisia kieliä puhuneita väestöjä noin 1000 e.Kr. ja sitä ennen.

Tilanne kuitenkin muuttui ratkaisevasti noin 700 e.Kr. tienoilla, kun Kiinan Zhou-dy-nastian takaama suhteellisen rauhallinen aika Kiinassa päättyi burmalais-tiibetiläisen Quanrong-kansan hyökkäykseen.Seurauksena Zoun valta murtui. Tämä johti Kiinas- sa pitkäaikaiseen hajaannukseen ja syntyneiden valtioiden väliseen jatkuvaan so-dankäyntiin. Kuten yleensä, sodankäynti on hyvää bisnestä, ja seurauksena oli Kan-sun käytävää ja sen eteläpuolta asuttaneiden varhaisten, kantaturkkia puhuneiden, kansojen voimakas kaupallinen aktiivisuus.

Rauta oli otettu käyttöön Kiinassa jo 1300-luvulla e.Kr., mutta se siirtyi aseteollisuu-den päämateriaaliksi vasta 700-luvulla,jolloin pronssi alkoi väistyä sen tieltä. Kehitys Kiinassa oli voimakasta,se väestö kasvoi ennennäkemättömällä nopeudella, ja Kiina avasi markkinat nykyisin Silkkitienä tunnetun kauppaverkoston kautta käytännössä koko Euraasiaan. Tätä reittiä hallitsemaan ryhtyi rautaisia aseita käyttävä kauppias-eliitti, joka liittoutui alueen voimakkaimman ratsastajakansan, myöhemmin unkarilai-sina tunnetun väestön esi-isien kanssa. Tämän kauppiaseliitin, joka lukumääräisesti oli vähemmistönä, mutta sosiaalisesti ylivoimaisessa asemassa juuri kauppiasroolin- sa takia, käyttämäksi kieleksi voidaan antiikin kirjallisista lähteistä todentaa kanta-turkki. Silkkitie kattoi kauppaverkostona käytännössä koko mantereen, itse Kiinaa ja Himalajan eteläpuolisia alueita lukuun ottamatta. Reitille syntyi kauppakeskuksia säännöllisin, suunnilleen karavaanimatkan keston, välein, ja niitä kutsuttiin turkkilais-peräisellä sanalla ”turu”, ”kauppapaikka”. Linnoitettu kauppapaikka oli nimeltään ”turuk”.

Kauppiaseliitin kulttuurivaikutus oli mullistava, ja se näkyy vahvana juuri reitin kulku-na. Indoeurooppalaisessa kieliryhmässä se aiheutti germano-balto-slaavilaisen ryh-män synnyn, baltit jäivät arkaaisimmaksi ryhmäksi ollen kauppareiteistä sivussa, kun taas keskeisellä paikalla olleet indoeurooppalaiset, Tanskan salmien ympäristön asukkaat,samoin vähäisen väkimäärän takia,kokivat kieliryhmän ehkä keskeisimmän mullistuksen:Prestiisi-ilmiönä,ja mitä ilmeisimmin myös väestöllisenä sekoittumisena, alueen kielissä tapahtui melko nopeasti nk. Grimmin lain mukaiset äänteenmuutok-set, koska haluttiin matkia ”parempien ihmisten” puhetta.

Itämeren alueelle nämä kauppiaat toivat valtavan määrän uutta sanastoa, esimerkik-si noin 30 % nykysaksan sanastosta voidaan johtaa kantaturkkiin, ja ne muodostavat ”Urgermanisch” -sanaston ytimen. Suomeen nämä kauppiaat toivat sekä uuden tuotteen, raudan, että uuden sana, ”rauta”:

Sanan ”rauta” levikki merkityksessä ”rauta”, Fe, näkyy alla olevassa kartassa, jossa on ympäröity itämerensuomalaisen ryhmän ”rauta”, germaaniryhmän ”järn” yms. ja kiistanalainen ”röd”-sanueen suomalmin merkitys.

Sanan ”rauta” kehitys on melkoisen suoraviivainen ja poikkeukseton. se on osa sitä valtavaa kulttuurivaikutusta, jonka kantaturkkia puhuvilta kauppailta saimme. Sieltä tulivat niin ”kauppa”, ”turku” kuin ”penni”, samoin mm. astevaihtelu ja -te >> -si -äänteenmuutos, mutta niistä joskus toiste. Nyt ”rauta” ja sen tulo suomeen.

Kantaturkki on siis se kielimuoto, jota turkkilaiskieliä puhuva väestö käytti ennen kielikunnan jakautumista r/l -turkkiin ja z/ş-turkkiin Kantaturkkilaiseksi kantasanaksi voidaan siis rekonstruoida. Kantaturkissa on ollut ”mustaa rautaa” tarkoittava sana, *[Rağuŋ~] (tuohon viimeiseen kuuluu päälle tilde, joka nyt on sen jälkeen). Se on lainautunut itämerensuomeen noin 500 e.Kr. tienoilla, ja tullut siis sitä tarkoittavan _raudan_ mukana.

Sananalkuinen /R/ on substituoitu /r/llä, aivan kuten vaikkapa ”porkkana” pro mokshan /puRhkä/. Sama foneemi on /r/ myös germaanikielissä turkkilaislainoissa. Keskellä oleva /ğ/ on turkkilaiskielten nk. ”pehmeä g”, jonka turkkilaiskieliset lausu-vat, mutta itämerensuomalainen ei kuule.Aivan sama on tilanne Turkin pääministerin nimessä, jossa on tuo /ğ/, Erdoğan, jonka suomalaiset lausuvat joko /erdogan/ tai /erdoan/, molemmat väärin. Koska sitä ei ole kuultu, se on jätetty huomiotta, jolloin on syntynyt ”raudan” ditongi. Lopun ŋ on heittynyt puhtaasti siksi, että sanat on ai-emmin lainattu, ei kouluopetuksessa ja sanakirjoista, vaan puheessa ja pääsään-töisesti obliikvimuodoissa.Kuullun *rau- vartalon lopussa on lisäksi ollut -dağ suffiksi, joka on tehnyt aineesta konkreettisen esineen. Lopun ”pehmeä g” on taas jäänyt kuulematta, -> rauta, raudan.

Mallissa ei ole yhtään poikkeusta ja kaikki substituutiot systemaattisia. Sananalkui-nen /R/ on nykyturkissa t/d ja ”rauta” ”demir” /dämir/. Turkkilaissanan loppu on myö-häinen muodstuma, koska se on sama myös tsuvassissa, ja turkissa ei pitäisi olla omaperäisiä -r päätteisiä nomineja, koska se kuuluu z/ş -ryhmään.

Alla ”rauði”, limoniittikonkreetio - punainen?

Kiiina, ”rauta” = 鐵, tiĕ

106066706_10158545843063953_915311771677


106057459_10158545789053953_261964829579


Luobbal Sámmol Sámmol Ánte Jouko Heyno Mitä ihmettä oikein höpötät?


Jouko Heyno Luobbal Sámmol Sámmol Ánte Hymiötä, joka tänne sinun nimissäsi mäjähti, ja joka nyt on poissa. Ei se niin vakaavaa ole.

Olli J. Ojanen: tartti taas tallentaa

Janne Savela Jouko on toki esittänyt näitä jo 20 vuotta, joten täysin ennakoimattomia argumentit eivät ole.

Jouko Heyno: Janne Savela Yli 20. Ja sinä aikana ei kukaanole yhtään asiavirhettä osoittanut, ei edes Sirkka Saarinen aikoinaan, vaan "argumentointi" on perustunut vakaaseen ymmärrykseen siitä, että "ei se noin voi olla".

Luobbal Sámmol Sámmol Ánte Joukohan yritti vyöryttää näitä omia juttujaan äsket-täin myös Kielitiede-ryhmässä, joka on alan ammattilaisten verkostoitumisryhmä. Siellä tosin hänen asiantuntematon jankkauksensa johti varsin nopeasti siihen, että moderaattori sulki keskustelun.

Janne Savela Sun vaan pitäisi olla pedantimpi noissa äännehistoriakehitelmissä.

Jouko Heyno Luobbal Sámmol Sámmol Ánte Totta. Ja kertoi syyksi, että se oli liian "esseemäinen". Mutta siihen asti, kun se suljettiin, sen enempää sinä kuin Johanna. kaan ette esittäneet yhtään asiavirhettä esityksessäni. Kävi jopa niin, että linkkaama-si aineisto tuki väitettäni siitä, että sanan "rauta" originaaliksi esitetty sana ei koskaan ole tarkoittanut oletetussa lainanantajakielessä rautaa. Kiitos siitä, muuten.

Jouko Heyno Janne Savela Aika pedantisti se nyt tuossa on esitetty. Ongelmana on, että keskustelu poistettiin liian "esseemäisyyden" takia, ja ilman taustoja on turhaa esittää mitäään totutusta poikkeavaa, koska kielihistoriaa ei voi tutkia autonomisesti.

Jouko Heyno Janne Savela Aika pedantisti se nyt tuossa on esitetty. Ongelmana on, että keskustelu poistettiin liian "esseemäisyyden" takia, ja ilman taustoja on turhaa esittää mitäään totutusta poikkeavaa, koska kielihistoriaa ei voi tutkia autonomisesti.

Luobbal Sámmol Sámmol Ánte Jokainenhan voi pohtia, että suljettiinkohan keskus-telu tosiaan siksi että aloitus oli liian "esseemäinen", ja onkohan totta, että Suomen kielitieteilijät eivät yhdessäkään kykene löytämään yhtä ainoaa virhettä niistä netin keskustelupalstoille lähetellyistä summittaisista suomalais-turkkilaisista vertailuista, joilla Jouko Heyno yrittää mullistaa koko tieteenalan tähänastiset tulokset.

Jouko Heyno Luobbal Sámmol Sámmol Ánte Lainasin sitä,mitä YP kertoi. Jos hänel- lä oli muita motiiveja, kuin mitä julkisti, en niistä tiedä, koska en omaa meedion kykyjä.

Ainakaan sinä ja Johanna ynnä Sirkka Saarinen ette yhtään virhettä ole osoittaneet, vaan "argumentointinne" on ollut lähnnä huonosti peiteltyä ristoa.

Luobbal Sámmol Sámmol Ánte Nyt näyttääkin Jouko Heyno jo saaneen bannin Kielitiede-ryhmään. Vaikken varmaksi tiedäkään, niin veikkaisin että ei sitä ihan vain liian esseemäisellä kirjoitustyylillä saa hankituksi...

Jouko Heyno Luobbal Sámmol Sámmol Ánte Minun puolestani voit veikkailla ihan mitä vaan, mutta se kannattaa tehdä mieluummin Veikkaus Oy:N kautta, niin voit vaikka voittaa.
...

Miro J. Metsämuuronen Haluaisitko avata vähän tarkemmin sitä, minkä sana-aineis-ton pohjalta *Rağuŋ~ oikein on rekonstruoitu? Sinulla näyttää olevan kantaturkissa esim. *ğ -- ymmärrätkö sen siis frikatiiviksi vai miksi? Onko rekonstruktiomalli siis sellainen, että tuo *ğ olisi siis ymmärrettävä nykyturkin oikeinkirjoituksessa nähtävissä olevan ğ:n pääasialliseksi vastineeksi?

Jouko Heyno Valitettavsti keskustelu Kielitiede-seinällä on suljettu, joten tässä: Joo, tuo "pehmeä g" juuri saman tyyppinen. Sanarekonstruktion pohjana ovat olleet mm. Clausonin ja Radloffin laajat sanakirjat, tsuvassin sanakirjat ja bolgarin aineistoa, käytännössä kaikkea, mitä turun yliopiston kokoelmista 20 vuotta sitten löytyi, lisäksi omia, mm. Jorma Atillalta, saamiani teoksia.

Janne Savela Jouko Heyno Mutta suomessahan on vastaava äänne, minne se olisi kadonnut.

Jouko Heyno Janne Savela Ei tarkoita sitä gammaa.

Janne Savela:The letter,and its counterpart in the Ottoman Turkish alphabet, 〈غ〉, were once pronounced as a consonant, /ɣ/, the voiced velar fricative, until very recently in the history of Turkish, but it has undergone a sound change by which the consonant was completely lost and compensatory lengthening of the preceding vowel occurred, hence its function today. The sound change is not yet complete in some Turkish dialects. The previous consonantal nature of the sound is evinced by earlier English loanwords from Turkish, such as yogurt/yoghurt (modern Turkish yoğurt) and agha (modern Turkish ağa), and the corresponding velar fricative found in cognate words in the closely related Azerbaijani language and the Turkish-influ-enced Crimean Ta-tar language. In Old Turkic (as well as earlier during Proto-Turkic times), this voiced velar fricative originated as an allophone of [ɡ],the voiced velar stop,when it occurred intervocalically. The expected process of lenition (weakening and eventual loss of the intervocalic Proto-Turkic consonant *ɡ) is thus complete in Turkish and underway in many other Common Turkic languages.

Janne Savela Eli myöhäinen kato molemmissa kielissä.

Miro J. Metsämuuronen Tarkoitin siis eksplisiittistä listausta niistä erikielisistä sanois-ta, joiden perusteella *Rağuŋ´ on rekonstruoitu. Noh, löysin vastaavan datan kyllä itsekin lopulta:

http://turkic.elegantlexicon.com/turkforms.php?form=ironiron

’Rauta’ on turkissa demir (vahempi muoto myös demür?) ja tsuvassissa тимӗр. Sekä r-turkin että ensimmäisenä kantakielestä erkaantunutta l-haaraa/oghuria edustavan tsuvassin muodot vastaavat toisiaan erittäin hyvin. Tähän nähden rekonstruktiosi poikkeaa valtavan paljon kaikesta turkkilaiskielten aineistosta.
1) Miksi siis postuloidaan *ğ, kun sitä ei ole kerta kaikkiaan minkään kielen sanassa? 2) Miksi alkuäänne on *R, kun kautta linjan kielet osoittavat t/d:n suuntaan?
3) Ja miten ihmeessä loppuosa on muka ”myöhäinen muodostuma” jos se kerran löytyy koko kielikunnasta (ml. tsuvassi) ja siten todellakin pitäisi palauttaa kantakieleen asti?

Etymologialla on vakuuttavuutta vain, jos lähtökielen ja kohdekielen sana-asut pysty-tään perustelemaan _toisistaan riippumatta_. Nyt vaikuttaa siltä, että kantaturkkia on armottomasti manipuloitu yksinomaan siinä tarkoituksessa, että väitetty laina saa-daan näyttämään edes etäisesti äänteellisesti sopivalta. Tekstissä olisi erittäin tärkeä huomauttaa, että kantaturkin rekonstruktiot eivät edusta mitään yleistä näkemystä, vaan ovat kirjoittajan omia. Jos niissä on osa omaa ja osa valtavirtaa, niin keskeisistä poikkeamista tulisi tehdä selko.

Lisäksi *ğ:n osalta toissijainen pointtini on sama kuin minkä Janne jo ehti mainita: miksi se muka ”häviää” lainautumisen yhteydessä, kun itämerensuomessa on *k:n astevaihtelun seurauksena juuri samanlainen frikatiivi *ɣ? Toistaiseksi minusta näyt-tää siltä, että germaaninen etymologia viittauksella länsiskandinaavin sanaan rauði merkityksessä ’rautamalmi’ on edelleen vahvin selitys itämerensuomen sanalle.

Jouko Heyno Miro J.Metsämuuronen Hyviä pointteja.Valitettavasti nyt on keskityttä-vä indoeurooppalaisten varhaishistoriaan ja IE-kielten syntyy pari päivää, mutta yksi yksityiskohta, johon ehdin, tuo "demir" sanan lopun "tuoreus". Todellakin, kun se päättyy sekä tsuvassissa että vaikkapa nykyturissa /-r/, on kyse uudesta päätteestä. Jos se olisi omaperäinen,ja tsuvassissa päättyisi /-r/,sen pitäisi olla nykyturkissa "demiz".

Ongelma turkkilaiskielten varhaishistoriassa on, ja se on jatkuva debatin aihe, onko tapahtunut rhotaismi vai lambdaismi. Molemmille on kannattajansa,mutta kumpikaan ei toimi kattavasti mallina. Oma ratkaisuni,jonka esitin opinnäytteessäni ja joka nojaa volgansuomalaisen ja voimakkaasti turkkilaisvaiutuksen kohteeksi joutuneen mokshan fonetiikkaan.

Jos kantaturkkiin rekonstruoidaan /R/, /L/ ja /J/, ja lähdetään siitä, että ryhmän kieli jakaantui kahteen, l/r turkkiin ja z/sh -turkkiin päästään ongelmasta ja rakennelma tulee kattavaksi.

Mutta siitä ehkä toiste enemmän.

Kuten olen kirjoittanut, germaaniselityksen pääongelma on kronologia. Toinen, pie-nempi mutta tärkeä,on semantiikka. Vain ja ainoastaan "autonominen äännehistoria" toimii, mutta edellyttää aikamatkailua.

Janne Savela Mua lähinnä kiinnosti, yleistätkö sä nyky turkin ominaisuudet menneeseen ?

106037633_10224067640385769_782816049443

Jouko Heyno Janne Savela Klenkka-Demir.

...

Kaarle Lange Rautainen juttu, vaatii pitkää etymologista perehdymtää. Kiinnostava mutta ehkä liian suuri annos kerralla.

Juhani Puhakka Jouko Heyno: olivatko nuo kantaturkkia puhuneet rautakauppiaat skyyttejä?

***

PS:"Pistämätön perustelu" nimen Rauma "arkkimuinaiselle kanntakermaanisuudelle" nettikeskustelusta: "rekonruoitu germaanine kantamuoto *straumaz on niin vanha, että sitä ei ole koskaan havaittu missään ("keskeisen rautakaudenjälkeen jälkeen" - jota vanhempi tämän siis pitää olla!):