Aleksander Stubb aloittaa hetken kuluttua ensimäisen lehdistön haastattelutuntinsa.
Koska toimittajat heti kuitenkin hyökkäävät nuoleskelemaan muistelemalla Stubbin Maagiseksi Ennustuspuheeksi korotettua ns.080808-puhetta Suomen diplomaateille ETYJin puheenjohtajavaltion Suomen ulkoministerinä eli tuolloin "ETYJin puheenjoh- tajana", on syytä muistuttaa, että kyseinen puhe oli YK:n ja ETYJin mitätöimiseen tähtäävä ohjeistus Suomen valtion "kannasta"... Mistään ei ETYJ olisi voinut keksiä huonompaa puheenjohtajaa...
http://mvlehti.net/2016/08/21/video-absoluuttinen-todiste-etta-alexander-stubb-on-maanpetoksellinen-ja-suomen-vihollinen/
" Ulkoasiainministeri Alexander Stubbin puhe 25.8.2008:
http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/puheet/puhe/fi.jsp?toid=299391&c=1&moid=299402&oid=236625
" Ulkoasiainministeriö
25.08.2008
https://www.youtube.com/watch?v=83EE-ypprZE&feature=youtu.be
Ulkoasiainministeri Alexander Stubbin puhe suurlähettiläspäivillä Helsingissä
Puhuttaessa muutokset mahdollisia
Post-080808 - ensimmäinen diagnoosi
Hyvät kollegat ja ystävät,
tämä on ulkoministerikauteni ensimmäinen mahdollisuus tavata kerralla kaikki Suo-men ulkomaanedustustojen päälliköt.Monien kanssa olen toki jo tehnyt työtä vuosien mittaan. On tärkeää,että voimme kokoontua keskustelemaan kasvokkain. Onneksi suurlähettiläspäivät pidetään joka kesä. Se on sopiva tiheys kattavan ulkopoliittisen arvion tekemiseen.
Loppukesän viikot elokuun 8. päivästä alkaen ovat kuluneet Georgian kriisin selvitte- lyissä. Olemme koettaneet tehdä Etyj-puheenjohtajana parhaamme. Ensin tulitauon aikaansaamiseksi yhdessä EU-puheenjohtaja Ranskan kanssa. Sitten tulitaukoa tukevan Etyjin sotilastarkkailumission käynnistämiseksi. Kolmas vaihe - laajemman kansainvälisen toiminnan rakentaminen ja ratkaisuyritysten aika - on nyt edessä. Korostan, ettei kriisi vielä ole ohi.Sen lopputulos ja poliittiset jälkijäristykset ovat vielä näkemättä.
Varmaa on vain se, että Georgian kriisi antaa meille karulla kielellään kolme laajakantoista oppituntia, jotka muodostavat kolme tämänpäiväistä teesiäni:
1) 080808 on käännekohta kansainvälisessä politiikassa;
2) 080808 asettaa kansainväliselle järjestelmälle uuden haasteen ja
3) 080808 vaikuttaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan työlistaan.
Ensiksi käännekohtaan kansainvälisissä suhteissa. Kylmän sodan päättyessä ajatel-tiin historian loppuneen. Vuosikymmenten vastakkainasettelua piti seurata seestei-nen kausi,jonka tukipilareina nähtiin kaikkialle levittäytyvä länsimainen demokratia ja markkinatalous. 90-luvun kriisit ja sisällissodat näyttäytyivät vain vanhan järjestyksen kuolinkouristuksina, jotka aikanaan loppuisivat. Kansainvälisen politiikan mannerlaa-tat ovat kuitenkin taas liikkuneet - mutta toiseen suuntaan. Päivämäärästä 080808 tuli uuden maailmanpolitiikan synkkä merkkipäivä.
Uuden ajan nimi on vielä keksimättä. Mutta sitä leimaavat sekä kansainvälisen järjestelmän rakenteen että toimintaperiaatteiden muutos. "
RK: Mitä helvettiä?
YK:n ja ETYJin määräämä rauhanturvaaja Georgian sisällissodan jäljiltä Venä-jä (IVY) Etelä-Ossetiassa ja Abhaasiassa oli TOIMEKSIANTONSA MUKAISESTI TORJUNUT GEORGIAN HYÖKKÄYKSEN ETELÄ-OSSETIAAN JA ABHASIAAN näiden YK:n Peruskirjan mukaisen kansallisen itsemääräämisoikeuden lakkauttamiseksi!
Eihän TÄSSÄ ollut mitään "käännettä" tapahtunut, vaan TÄSSÄ TORJUTTIIN SELLAINEN KÄÄNNE,ETTÄ YK:LLA RUVETAAN SOTILAALLISESTI PYYHKI- MÄÄN PERSETTÄ, vieläpä pienen ja sisäisestikin erittäin riitaisan jäsenvaltion taholta, joka ei virallisesti kuulu esimerkiksi sotlasliittoihin.
Stubb oli ETYJin puheenjohtajamaan Suomen ulkoministerinä tuon RAUHANTURVAAJAN YHDEN ASETTAJATAHON JOHTAJA!
ETYJillä oli Etelä-Ossetiassa ja Abhaasiassa OMA RAUHANTARKKAILU, joka väittikin ilmoittaneensa asianmukaisesti Stubbille havaitsemistaan Georgian sotaval- misteluista, mutta venäläisten mukaan STUBB EI ILMOITTANUT TÄTÄ TIETOA ETEENPÄIN esimerkiksi ja ennen kaikkea rauhanturvaaja Venäjälle! Onneksi sillä luonnollisesti oli omakin tarkkailu...
VENÄJÄN VELVOLLISUUS OLI PUOLUSTAA GEORGIAN AUTONOMIOITA. Sellai- nen vastuu, jonka laistamisesta on viime aikoina ruvettiin ainakin siviilioikeuden taholta pudottelemaan korvaustuomioita! (Rikos- ja kansainväiseltä puolen voi tulla myös linnaa.)
GEORGIAN HYÖKKÄYS OLI HYÖKKÄYS YK:TA VASTAAN!
Sitä vastaan YK:lla Stubbin mukaan EI OLISI OLLUT "OIKEUTTA PUOLUSTAUTUA" eikä puolustaa kansalaisia!
" Nollakasien kaudella maailman ainoa supervalta Yhdysvallat on saamassa vana-veteensä joukon haastajia. Kiina, Venäjä ja myös Intia janoavat post-amerikkalaista maailmaa, jonka raskaassa sarjassa on useampia ottelijoita. Newsweek Internatio-nalin arvostettu päätoimittaja Fareed Zakaria kutsuu tätä toisten nousuksi - "the rise of the others". Yhdysvaltain ja Euroopan painoarvo heikkenee. Se, miten tämä kaikki tapahtuu,määrittää ratkaisevalla tavalla koko tulevaa kansainvälispoliittista kehitystä. Yhtenä vedenjakajana häämöttävät Yhdysvaltain presidentinvaalit. Niiden jälkeen nähdään, onko Washingtonin vastauksena sopeutuminen vai kamppailu. "
Stubbpelaa tuossakin riskillä USA;n pressanvaalien varaan (kuten nytkin!), että siellä tulisi hullu presidentti (kuten Suomessakin oli!). Ei tullut.
Kiina ja Intia liittyvät tähän juridisesti vain YK:n kautta.
Kiina liittyy tähän kyllä myös siten, että Georgian hyökkäys oli ajoitettu Pekingin olympialaisten avajaispäiväksi ILMEISESTI RUUTISBYROO CNN:N TOIVOMUK-SESTA, joka oli bannattu Pekingin olympiakisoista sotapropagandan väärentämisen takia Nepalissa muka "Tiibetin levottomuuksista".Väärennös oli äärimmäisen tökerö, ja Ruutisbyroo olikin tullut varmaan pöllyssä ja pöhnässä käyttäneeksi Nepalin maolaisia "alihankkijana", joka pääsi kusettamaan raskaasti...
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/06/turun-kannabisyhdistys-nojaa-...
" Elämme päällekkäisyyden aikakautta, jossa kansallisvaltio ja voimapolitiikka tekevät paluutaan. "
Se oli Georgia, joka yritti absolutisoida (sattumalta saatua...) kansallisvaltiota ja voimapolitiikkaa, tuossa vaiheessa...
" Ne astuvat sinne, mistä monenkeskinen yhteistyö ja kansainväliset järjestöt näyttävät olevan perääntymässä. "
YK ja ETYJihän tässä nimenomaan EIVÄT perääntyneet, ETYJin henkilöpuheenjohtaja Stubbista huolimatta!
" Realismi nousee institutionalismin rinnalle.Neuvottelupöydän mikrofonin napin sijasta painetaan liipaisinta. Juuri näin kävi Georgiassa. "
Georgia painoi liipasinta.
Kansainvälinen yhteisö ja sen poliittinen organisaatio YK ja tämän rauhankonsultti Venäjä EIVÄT peräänty- neet!
"Talouden logiikka kuitenkin elää yhä globalisoituvaa,raja-aitoja rikkovaa vaihettaan. Aikamme suuria kysymyksiä on, vetääkö takaisin nationalismia ja historiaa kohti kulkeva politiikka vielä taloudenkin mukanaan? Ensi merkit tästä ovat nähtävissä vaikkapa WTO-neuvotteluissa tai EU:n sisällä protektionismin lisääntymisenä.
Päällekkäisten järjestelmien todellisuus ei välttämättä kestä. Ja viimeistään nyt on syytä ampua liberalismin hätäraketti taivaalle. Uskon, että avoin talous, liberalismi, kansainvälisyys ja vahvat kansainväliset instituutiot ovat kansakuntien menestyksen ja myös rauhan parhaita takeita. "
Kuten YK...
" Rakenteen ja toimintatapojen muutos näkyy myös arvokamppailun uutena tulemi-sena.Läntistä arvohegemoniaa povannut Francis Fukuyama sai viimeistään Venäjän vaalien muodossa kylmän suihkun niskaansa. Uudet suurvallat eivät niele purematta sen paremmin läntistä ihmisoikeuskäsitystä kuin demokratiamalliakaan. "
YK:lla on eri ihmisoikeuskäsitys (Yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus), jonka myös läntiset jäsenmaat ovat SIELLÄ hyväksyneet. On kuitenkin huomattava, että valtioiden, osavaltioiden ja kansojen oikeudet ovat korkeampaa peruskirjatasoa kuin yleiskokoustasoinen ihmisoikeuksien julitus: jälkimmäisiä on luettava edellisten kautta, myös Turvallisuusneuvostossa.
Tunnettua on, että se ei "kelpaa" "länsimaille", vaan nämä tekevät sen kanssa enemmän tai vähemmän ristiriitaisia "perusoikeussopimuksiaan" ja pystyttävät YK:lle "rinnakkaisorganisaatiota" (EIT).
" Autoritarismia ollaan päinvastoin nostamassa demokratian rinnalle täysin kunnialliseksi "toiseksi tieksi", jolla on myös taloudellista katetta takanaan. "
Höpölöpö. EU on äärimmäisintä "autoritarismia". Varsinkin, kun se väärentää tiedettäkin, eikä vain demokratiaa.
" Harvainvallan vaikutus ulottuu tietenkin myös kansainvälisiin suhteisiin. Autokraatille kansallisvaltio ja nationalistinen suojapanssari ovat välttämättömiä.
Toinen teesini on, että kansainvälinen hallintajärjestelmä on haasteen edessä. "
Kansainvälinen (kriisin)hallintajärjestelmä on YK.
Se pärjäsi Georgiassa hyvin.
" Näyttää ilmiselvältä,etteivät kansainvälinen yhteisö ja kansainväliset järjestöt ole kyenneet lopettamaan historiaa. Pikemminkin ne ovat jäämässä sen jalkoihin. "
Kuulostaa siltä, kuin YK olisi jäänyt YK:n jalkoihin...
" Georgian kriisin välitilinpäätös on kuvaava.Georgiasta on hyvää vauhtia tulossa YK:n turvalli-suusneuvoston toimimattomuuden uusi esimerkkitapaus. "
Minusta toimivuuden.
Hosumalla ei tule kuin kusipäitä lapsia.
" Etyjiä on kehuttu nopeudesta ja se on onnistumisensa myötä uudistanut merkitys-tään alueellisena järjestönä. Mutta sekään ei kyennyt ennalta ehkäisemään sotaa eikä toisaalta pysty yksin rakentamaan pysyvää ratkaisua. Molemmat järjestöt ovat haavoittuvia. "
Siis YK ja ETYJ?
" Yksikin jäsenmaa kykenee pysäyttämään niiden toiminnan. "
Nythän ne toimivat: niiden asettama rauhanturvakonsultti toimi!
"Pahimmillaan Venäjän ja lännen vastakkainasettelu syvenee tavalla, joka lukkiuttaa järjestöjen toiminnan."
ETYJistä ei ole niin väliä. Siinä olikin jossakin määrin ikäviä "Kiinan-vastaisen maailmanliiton" piirteitä...
YK:ta "länsi" ei pysty lamauttamaan, EIKÄ SEN MISSÄÄN TAPAUKSESSA KANNATAKAAN TEHDÄ SELLAISTA!
"Georgian sodalla voi olla vain yksi myönteinen seuraus.Sen tulisi olla ulkopoliittinen herätyskello,joka havahduttaa meidät pohtimaan koko kansainvälisen järjestelmän tulevaisuutta. Nyt, ennen kuin voimapolitiikka ja protektionismi ennättävät vahvistua liiaksi ja syövyttää kansainväliset yhteistyörakenteet olemattomiin.
Valintatilanne on karun selkeä. Joko kansainvälisen hallintajärjestelmän asemaa onnistutaan uudelleen vahvistamaan tai sitten tuo järjestelmä hajoaa. "
Siis MIKÄ järjestelmä hajoaa?
" Edellisen kerran 1900-luvun alkupuolella järjestelmäkriisiä seurasivat suursodat. Politiikan ja talouden sulkeutuessa alkaisivat synkät pilvet kasaantua nopeasti meidänkin lintukotomme yläpuolella. Riidan syitä löytyy aina.
Kansainvälisten instituutioiden pohjapiirustukset on jälleen levitettävä suunnittelu-pöydälle, jos monenkeskinen yhteistyö aiotaan elvyttää ja nousevat toimijat sitouttaa sen piiriin. "
???
" Onko kansainvälisen yhteisön normipohja kestävä? On voitava kysyä avoimesti, onko nykyinen YK relevantti? "
OHO!! Sen vaihtoehtona voi olla vain toinen YK:sitä voidaan kehittää demokraat- tisesti sen omassa päätöksentekomekanismissa, jota SITÄKIN voidaan muuttaa (joskin vaikeasti)...
" Miten sen toimintakyky voitaisiin viedä uskottavalle tasolle? Ja entä mikä olisi sen vaihtoehto - "demokratioiden konsertti" vai joku muu?
Ilman ratkaisujen ja vaihtoehtojen hakemista tulee matkareittimme olemaan sama kuin Titanicilla. "
Siis KEIDEN TEIDÄN matkareitti?!
"Kolmantena teesinä väitän, että ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme työlista järjestyy osin uudella tavalla.
Pohdinta Georgian sodan merkityksestä on meilläkin päässyt vauhtiin. Tarvitsemme avoimen ja realistisen keskustelun.Emme enää voi hiipiä hyssyttelyyn tai luikkia litur-giaan. Emme myöskään saisi kaivautua entistä syvemmälle Nato-juoksuhautoihin.
Georgia nostaa pinnalle kolme merkittävää kysymystä:
Mikä oikeastaan on kansallinen Venäjä-arviomme?
Mitä meidän pitäisi EU:lta haluta?
Ja lopulta - kysymyksen mahdollisesta Nato-jäsenyydestämme. "
Ongelman aiheuttaja oli Georgia, ja Venäjä toimi ihan mallikkaasti!
Paljon mallikkaammin kuin vaikkapa USA (tai Neuvostoliitto) Afganistanissa!
" Voitokkaan sodan myötä Venäjä vahvisti suurvalta-asemansa. "
Toki. Se on joka tapauksessa suurvalta.
"Nationalistinen ja protektionistinen suurvalta-ajattelu on toki leimannut sen ulkosuhteita jo aiemminkin."
Georgiassa ei ollut kysymys niistä ainakaan Venäjän kohdalla.
" Mutta mahti ei enää perustu vain kokoon ja energiaan. "
Ei tietenkään, vaan mm. asemaan ja rooliin kansainvälisen yhteisön poliittisessa organisaatiossa YK:ssa.
" Nyt Venäjällä on sekä halu että kyky käyttää asevoimaa ulkopolitiikan välineenä."
Venäjä toimi velvoitteidensa mukaisesti. Se ei ole mikään "Hollanti Bosniassa" tai "Ranska Ruandassa"...
" Toinen merkittävä muutos on aggressiivisen politiikan oikeutukseksi luotu oppi ulkomailla asuvien venäläisten suojelusta. "
Venäjä suojeli abhaaseja ja osseetteja ja YK-laillisuutta.
" On mahdotonta ajatella, ettei näitä tekijöitä otettaisi Suomessa täysimääräisesti huomioon.
En näe Venäjän muodostavan Suomelle sotilaallista uhkaa. Silti on sanottava, että Venäjä on ottanut askeleita, jotka eivät ole kannaltamme edullisia tai hyväksyttäviä. "
TEIDÄN "Piirinne" eivät kauheasti kiinnosta...
" Jatkuessaan Georgian kriisi huojuttaa EU:n ja Venäjän yhteistyötä perusteitaan myöten. "
Ei voi mitään. Laki on laki.
" Paradoksaalista on, että Venäjän etääntyessä Euroopasta poliittisesti, on niiden taloudellinen integraatio entisestään syvenemässä. "
On epädiplomaattista nimittää EU:ta "Euroopaksi"... ja USA:ta "Amerikaksi"...
" Juuri Suomi on EU-maiden etunenässä linkkautumassa taloudellisesti Venäjään. Investointikantamme Venäjällä on pelkästään alkuvuoden aikana tuplaantunut. Ja juuri Venäjän kohdalla suuri kysymys onkin se, ryntääkö poliittinen logiikka jossain vaiheessa vielä entistä suuremmalla painolla myös talouden pelikentälle? Toivottavasti ei, sillä puutulliongelma olisi tällöin vain alkuhenkäys. "
YK:n antaman rauhanturvatehtävän suorittaminen menestyksellisesti ei voi olla ristiriidassa talouden kanssa. Jos sitä aina vaan on,niin taloudessa on jotakin vialla. Sillä talouden on tapahduttava lakien puitteissa.
" Uudessa tilanteessa Euroopan unioni näyttäytyy kannaltamme entistäkin tärkeämpänä. "
TEIDÄN tarpeillanne ei ole lajempaa kantavuutta pitemmän päälle.
" Ja nimenomaan vahva ja toimintakykyinen unioni. "
Sellaista ei ole, eikä tule.
" Vain EU:n kautta Suomella on todellinen mahdollisuus olla vaikuttamassa kansain- välisen järjestelmän kehitykseen sekä hillitä nationalistista ja kansallisvaltiokeskeistä trendiä. EU joko rakentaa globaaliroolin tai jää vain alueelliseksi toimijaksi. "
EU lakkaa olemasta nykyisessä muodossaan.
YK:n Peruskirjaan on sisäänrakennettu pyrkimys kansalliseen itsemääräämisoikeuteen: kansallisvalti- oihin tai kansallisiin osavaltioihin.
Kansainliitolla oli tuossa suhteessa päinvastainen linja. Se pyrki maailmanhallitukseen. Tämä on suurin ero YK:n ja Kansainliiton välillä.
EU on kirjannut Lissabonin sopimuksessaan YK:n Peruskirjan keskeiseksi oikeus-lähteekseen, mutta sekin on siis "valehtelua".Ranska noudattaa sitä kansallisessakin lainsäädännössään rikoslakia myöten, mikä on sen kiero tapa yrittää "palauttaa Kan-sainliittoa"... EU pyrkii euronationalistiseen yhtenäisvaltioon eikä kansallisvaltioon, kuten mm. MEP Sampo Terho (pers) on osoittanut.
" EU:n turvallisuuspoliittinen merkitys saa - ja syystäkin - uudelleen huomiota osakseen. Unioni ei ole Natoon verrattava sotilasliitto, mutta Suomen ei pidä väheksyä EU:n tuomaa turvallisuuslisää. "
Se ei tuo mitään sellaista, vaan kokonaan uusia sisäisiäjännetteitä, kuin Jugoslaviassa!
" Siihen meillä Naton ulkopuolisena maana ei ole edes varaa. Suomen tulee ajaa voimallisesti EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan vahvistamista. "
Ei pidä, vaan sen lakkauttamista.
" Unioni ei kilpaile Naton kanssa, eikä heikennä sitä. Päinvastoin. Vanhat hokemat voidaan unohtaa. "
heikentää se NATOa, mutta se sitten onkin EU:n ainoa "hyvä" puoli!
" Kolmantena tulee EU:n laajentuminen. "
Se on pysähtynyt, ja kääntyy sen supistumiseksi.
" Se osoittautui aiempaakin selvemmin oikeaksi politiikaksi. "
Vääräksi. Onneksi tyssäsi.
" Sama koskee myös Naton laajentumista. Missä nyt oltaisiin, jos esimerkiksi Baltian maat olisivat jääneet integraation ulkopuolelle? "
Ei mitään merkitystä Baltian NATOjäsenyydellä. Sen ne saivat vain nokittelumielessä Venäjää kohtaan. Ne saattavat olla myös ensimmäisten lähtijöiden joukossa EU:sta.
" Unionin suurena haasteena on seuraavaksi kehittää uskottava idänpolitiikka, joka tarjoaa Itä-Euroopan maille lujan kehityssuunnan laajentumisoptiota unohtamatta. Georgian kriisi on kipeä osoitus siitä,että unionilta puuttui kokonaisvaltainen ote Etelä-Kaukasuksella. "
EU ei tarvitse Etelä-Kaukasuksen politiikkaa.
Eikä Etelä-Kaukasuksen politiikka EU:ta.
" Entä Nato-jäsenyys? Oma ajatteluni lienee kaikkien tiedossa. En kuitenkaan missään nimessä ehdota hätiköityä liikkeellelähtöä, vaikka Nato-jäsenyyden harkinnalle onkin olemassa vahvat perusteet.
Nykylinjalla pärjätään toistaiseksi,kunhan muistetaan samalla pitää silmät auki ja suunnattuina eteenpäin. Emme kuitenkaan voi jatkaa siten, että silmät avataan vain kerran neljässä vuodessa.Selkometodi on 080808-maailmassa samaa kuin sokeus.
On todennäköistä ja ymmärrettävää, että Naton kollektiivipuolustus ja 5 artikla koke-vat jonkinasteisen renessanssin. Nato kuitenkin tuntee vastuunsa. Yhä enemmän poliittiseksi järjestöksi muuttuneella sotilasliitolla on ollut jäsentensä asemaa ja turvallisuuspolitiikkaa vakauttava vaikutus. Näin olisi ollut myös Georgiassa. "
Siis mitä? Että Georgian olisi pitänyt kuulua NATOon?
" Saatoin itse vapautua Nato-fobioistani viime viikolla osallistuessani järjestön ulkoministerikokoukseen. "
Mitähän Stubb olisi NATOssa pelännytkin? Harhalaukausta?
" Ero EU-neuvoston debattiin oli vähäinen. Olivathan osallistujatkin miltei samat. "
Ei ainakaan lisää luottamusta NATOon.
" EU:n puolustusulottuvuuden ja Nato-pohdinnan ohella on muistettava pohjoismai-nen puolustusyhteistyö. Vain murto-osa sen turvallisuuspoliittisesta potentiaalista on käytetty. On haettava ennakkoluulottomasti yhteistyön laajentamista ja syventämistä alue- ja merivalvonnassa, kriisinhallinnassa ja puolustushankinnoissa. Tätäkin pidemmälle menevää keskustelua ei tule kaihtaa.
Lopuksi hahmotan kolme johtopäätöstä ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme kannalta:
Ensiksi: meidän on jatkettava ulkopoliittisesti vahvemman EU:n ajamista kaikista takaiskuista välittämättä. Fokus on asetettava EU:n globaaliroolin, puolustuksen ja toimivan idänpolitiikan rakentamiseen. EU:n Venäjä-suhteissa pyrkimyksenä on edelleen keskinäisen integraation edistäminen.Tässä onnistuminen riippuu kuitenkin oleellisesti Venäjän toiminnasta. Juuri nyt ennakoin suhteen olevan jäähtymässä. "
Venäjä ei asioi eikä ole koskaan asioinut EU:n, vaan sen jäsenmaiden kanssa.
" Toinen johtopäätös liittyy Natoon. Yhteistyötä sotilasliiton kanssa on syytä tiivistää muun muassa NRF:n merkeissä. Jäsenyyttä on syytä harkita. Päätöksen aika ei kuitenkaan ole vielä käsillä. Turvallisuuspoliittisen arvioinnin joustavuutta ja tiheyttä tulisi kuitenkin lisätä. Se ei voi olla kuin hidastetusta mustavalkofilmistä."
Se on, koska Suomea ei oteta NATOon.
" Kolmanneksi:ulkopolitiikkamme on vietävä kokonaan uudelle aktiivisuustasolle. On luovuttava kuoreen käpertymisestä ja tyhjien lausuntojen automaattina olemisesta. On siirryttävä seuraajasta toimijaksi. On luotava mahdollisimman tiiviit suhteet kaik-kiin suurvaltoihin ja kansainvälisiin järjestöihin. Ulkopolitiikka perustuu arvoihimme, mutta on luonteeltaan pragmaattista.
Ulkopoliittinen ajattelumme on koetettava vihdoin vapauttaa fobioista, asennevam-moista ja kuvitelmista. Viimeksi mainituista tuoreena esimerkkinä olkoon liittoutumat- tomuusfantasia. Suomen asema sotilasliittojen ulkopuolella ei auttanut Georgian krii-sin välitystehtävässä. Asemamme perustui Etyj-puheenjohtajuuteen. Ja itse työssä oli parhaana apuna vahva kännykän akku. "
Stubb epäonnistui totaalisesti ETYJin välittäjäntehtävän johtamisessa. Hän teki ihan muita tehtäviä, eikä edes ymmärtänyt oikeaa tehtäväänsä!
" Olen esittänyt oman ensidiagnoosini post-080808 maailmasta. Päätän sen nyt teh-tävänantoon kaikille edustustonpäälliköille. Pyydän teistä jokaista esittämään oman maailmanpoliittisen arvionne parin viikon kuluessa. Tyyli vapaa, pituus kaksi sivua. Työn iloa! "
ETYJin tarkkailijoiden mukaan Georgia aloitti sodan:
http://yle.fi/uutiset/lehti_etyj-tarkkailijoilta_syytoksia_georgialle/5850695
Venäjä (IVY) oli YK:n valtuuttama ja vastuullinen rauhanturvaaja:
http://en.wikipedia.org/wiki/United_Nations_Observer_Mission_in_Georgia
" ... However, UNOMIG was now responsible for observing the operation of the new peacekeeping force that had been deployed by the Commonwealth of Independent States. They were also to verify, through observation and patrolling, that troops from either side did not remain in or re-enter the security zone, and that heavy military equipment did not remain or be re-introduced.
UNOMIG was to oversee the withdrawal of Georgian troops from the Kodori Valley and thus,out of Abkhaz territory. Their patrols replaced those of Georgia in the valley. They were responsible for investigating, at the request of either party or the peace-keeping force,or on their own initiative, violations of the ceasefire agreement, and for attempting to resolve resulting disputes. Finally, they were to work towards making conditions safe for the orderly return of refugees and displaced persons. ..."
Tutkijoiden analyysi oli täysin muu kuin ulkoministerin:
" Asiantuntija: Georgian hyökkäys sisäpoliittinen temppu
9.8.2008 13:07 | Päivitetty: 9.8.2008 15:17
Georgian joukkojen hyökkääminen Etelä-Ossetiaan oli "jonkinlainen yllätys" Alek-santeri-instituutin tutkimuspäällikkö Markku Kangaspurolle. Etelä-Ossetian ja Abha-sian tilanne on kyllä kiristynyt ja kärjistynyt entisestään,mutta Kangaspuro ei olisi uskonut, että Georgian presidentti Mihail Saakašvili lähtee tällaiseen uhkapeliin.
"Täytyy kai sielläkin olla kansainvälisen politiikan tuntemusta, että siellä tiedetään, kuinka Venäjä reagoi hyökkäykseen", hän selittää. Etelä-Ossetiassa on 2 000 venä-läistä rauhanturvaajaa,ja Venäjä on selkeästi ilmoittanut,ettei se hyväksy sotilaallista ratkaisua alueelle.
Hän uskoo, että konfliktin ratkaisun avainasemassa olevat Venäjä ja Yhdysvallat haluavat kiistaan mahdollisimman nopeasti neuvotteluratkaisun.Yhdysvallat on liiaksi kiinni omissa konflikteissaan, että se ryhtyisi sotilaallisiin toimiin, eikä sota ole Venä-jänkään intresseissä. Myös Euroopan isot valtiot ja kansainväliset järjestöt pyrkivät todennäköisesti välittämään rauhaa, sillä kukaan ei halua toista Kosovoa.
Georgiassa on arviolta 140-170 amerikkalaista, jotka kouluttavat georgialaisia maan halki kulkevan öljyputken turvaamiseen. Sotatilan jatkuessa öljyputki hajoaisi nope-asti ja sota leviäisi Abhasiaan sekä laajemmalle Kaukasukselle, Kangaspuro miettii.
Saakašvili ajoitti todennäköisesti hyökkäyksen Pekingin olympialaisten aikaan, koska laski maailman huomion kiinnittyvän urheiluareenoille.
"Etelä-Ossetian valtaus oli nopea,mutta varsin epälooginen,jos ajatellaan Venäjän reaktioita.Täytyihän Saakašvilin ymmärtää,että Venäjä ei anna nöyryyttää itseään.
Vuonna 2004 valtaan nousseen Saakašvilin lupaukset kansalle ovat yksi toisensa jälkeen romuttuneet. Presidentti lupasi palauttaa kansallisen yhtenäisyyden, vauraamman talouden ja vakaan demokratian.
"Taloudellinen kehitys on ollut katastrofi ja oppositio on osoittanut mieltään. Tämä (hyökkäys) on lähes klassinen temppu siitä, miten kiinnitetään huomio ulkopolitiikkaan ja yhdistetään kansa sotatilan avulla", Kangaspuro selittää.
Sotatilan puhkeaminen Etelä-Ossetiassa oli leimahdus, joka ennen pitkää sammuu, sillä sotatilan jatkuminen ei ole eduksi sen paremmin Venäjälle kuin Yhdysvalloillekaan.
Molemmissa maissa käydään presidentinvaaleja ja johto on hyvin epävarmossa käsissä.
"Se,että kyseinen konflikti rauhoittuu,ei tarkoita sitä,että Kaukasian alue rauhoittuisi. Se on ollut vuosituhansia kulttuurien ja kansallisuuksien jakaja", dosentti Alpo Juntunen Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitokselta luotaa alueen historiaa.
Georgian hyökkäys oli Juntusen mukaan odotettavissa, mutta sen ajankohta oli yllätys.
Olympialaisten avajaiset, Venäjän johdon melko tuore vaihtuminen sekä Venäjän elokuinen lomakausi vaikuttivat hyökkäysajan valintaan.
"Venäjän presidentti on todennut, että ei anna kohdella Venäjän kansalaisia miten tahansa. Venäläiset ovat valmiita viemään Saakašvilin Haagin tuomioistuimeen", Juntunen luki venäläisestä mediasta. "
Stubbin aivopieru on myös EU:n omien tutkimusten vastainen:
Georgian president Mikheil Saakashvili blamed for starting Russian war
EU investigation says Tbilisi launched indiscriminate assault on South Ossetia • Inquiry accuses both sides in five-day conflict of breaking laws of war
An investigation into last year's Russia-Georgia war delivered a damning indictment of President Mikheil Saakashvili today, accusing Tbilisi of launching an indiscriminate artillery barrage on the city of Tskhinvali that started the war.
In more than 1000 pages of analysis, documentation and witness statements, the most exhaustive inquiry into the five-day conflict dismissed Georgian claims that the artillery attack was in response to a Russian invasion, accused both sides of violations of the laws of war, indicated that war crimes had been perpetrated against Georgian civilians and rejected Russian claims of "genocide" in the breakaway Georgian province of South Ossetia.
The EU-commissioned report, by a fact-finding mission of more than 20 political, military, human rights and international law experts led by the Swiss diplomat, Heidi Tagliavini, was unveiled in Brussels today after nine months of work.
"There is no way to assign overall responsibility for the conflict to one side alone," the report found.
But the conclusions will discomfit the western-backed Georgian leader, Saakashvili, who was found to have started the war with the attack on Tskhinvali,the South Osse-tian capital, on the night of 7 August last year, through a "penchant for acting in the heat of the moment".
The war started "with a massive Georgian artillery attack", the report said, citing an order from Saakashvili that the offensive was aimed at halting Russian military units moving into South Ossetia.
Flatly dismissing Saakashvili's version,the report said: "There was no ongoing armed attack by Russia before the start of the Georgian operation. Georgian claims of a large-scale presence of Russian armed forces in South Ossetia prior to the Georgian offensive could not be sub- stantiated ...It could also not be verified that Russia was on the verge of such a major attack."
While concluding the Georgians fired the first shots, the report said the attack was the culmination of months and years of rising tension and provocations for which both sides bore the blame.
Intended to settle intense finger-pointing over the conflict, the report predictably unleashed a fresh bout of charge and counter-charge between the Russians and the Georgians.
The investigators criticised and condemned Russian conduct and policy in the months and yearsleading up to the war and its behaviour since. But on the issues of who started what when, the report was unequivocal. The Georgian offensive against Tskhinvali was not justified under international law.
"It is not possible to accept that the shelling of Tskhinvali with Grad multiple rocket launchers and heavy artillery would satisfy the requirements of having been necessary and proportionate."
The Russians had moved mercenaries and paramilitary forces into South Ossetia in apparent preparation for armed hostilities before Saakashvili's disastrous offensive, which triggered a Russian invasion and left his country partitioned. But the proper Russian reponse to the artillery barrage came – by land, sea and air – 12 hours after the Georgian action.
The report concluded that South Ossetian irregular forces violated the rules of war in attacks on Georgian villages and that Russian peacekeeping forces "would not or could not" control them. Russian claims of Georgian "genocide" in South Ossetia were dismissed and Russian claims that Georgians had killed 2,000 civilians were found to be wildly exaggerated. The report put the figure of civilian dead at 162 on the South Ossetian side.
The secession of South Ossetia and Abkhazia from Georgia was branded illegal and Russian recognition of the two "states" in breach of international law. The report found that Moscow had been assiduously preparing the secession by, among other things, a policy of "passportification", illegally distributing Russian passports on a mass scale among the breakaway populations.The mission also found that western blunders spurred the warmongers. A "series of mistakes,misperceptions, and missed opportunities on all sides" internationally contributed to the breakout of war. It traced the conflict back to the early 90s and the fallout from the collapse of the Soviet Union and accused the Kremlin of abusing its status as a "great power" to coerce "a small and insubordinate neighbour."
The Russian forces in South Ossetia failed to stop irregulars conduct a campaign of ethnic cleansing against Georgian villages, entailing looting, rape, hostage-taking, and arbitrary arrest.
Key excerpts from the report on the five-day Russian-Georgian war:
"On the night of 7-8 August 2008…heavy fighting erupted in and around …Tskhinvali in South Ossetia [and] soon extended to other parts of Georgia. It caused serious destruction, reaching levels of utter devastation. Altogether about 850 persons lost their lives, more than 100,000 civilians fled their homes. "
"The Russian side justified their military intervention by their intention to stop an alle-gedly ongoing genocide of the Ossetian population by the Georgian forces, and also to protect Russian citizens residing in South Ossetia and the Russian contingent of the Joint Peacekeeping Forces deployed in South Ossetia."
"The shelling of Tskhinvali by the Georgian armed forces during the night of 7 to 8 August 2008 marked the beginning of the large-scale armed conflict in Georgia, yet it was only the culminating point of a long period of increasing tensions, provocations and incidents. Indeed, the conflict has deep roots in the history of the region, in peoples' national traditions and aspirations as well as in age-old perceptions or rather misperceptions of each other, which were never mended and sometimes exploited."
"There is the question of whether the use of force by Georgia in South Ossetia… was justifiable under international law. It was not [under existing stability accords with Moscow]."
" Georgian claims of a large-scale presence of Russian armed forces in South Ossetia prior to the Georgian offensive … could not be substantiated."
"It seems that much of the Russian military action went far beyond the reasonable limits of defence. This holds true for all kinds of massive and extended action …
Koska vaara pyörii, että Stubbista taas leivottaisiin ulkoministeriä, palautetaan mieleen vielä seurravakin aivopieru hänen "edelliseltä kaudeltaan":
http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/33069-stubb-georgiasta-hyvalta-nayttaa
Stubb Georgiasta: "Hyvältä näyttää"
-
Kuva: Jarkko Mikkonen / Uusi Suomi
Ulkoministeri Alexander Stubbin mukaan myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) tiedot viittaavat siihen, että venäläisjoukot ovat aloittaneet vetäytymisen Georgiasta.
–Eilen näytti huonolta, nyt näyttää hyvältä, tiivisti iltapäivällä Georgiasta palannut Stubb.
Viikonloppuna Georgiaan saapuvien Etyjin sotilastarkkailijoiden toimintamahdolli-suuksiin Stubb suhtautuu luottavaisesti. Hän uskoo, että tarkkailijat pääsevät myös Etelä-Ossetian alueelle.
Uutistoimisto AFP:n mukaan venäläisten komentaja on luvannut kaikkien sotilaiden poistuvan alueelta kello 21:een Suomen aikaa mennessä.
Keskustelua:
Etyj on Tuomiojan hanke
Suomen Etyj-puheenjohtajuus 2008 on ulkoasiainministeri Erkki Tuomiojan hanke.
[HM: Hmmmm... ]
Kokoomus tai Yhdysvallat ei arvosta Etyj:iä muutoin kuin ODIHR:n osalta eli vaalitarkkailun osalta. Muutoin Etyk:iä pidetään lähinnä vain Brezhnevin ja Kekkosen hankkeena, johon Gerald Ford vain vaivoin suostui.
Neuvostoliitto sai Etyk:ssä toisen maailmansodan jälkeisten rajojen tunnustami sen, kun taas länsi ei saanut mitään muuta kuin Etyk:n neljännen korin eli ihmisoikeuskorin.
On tietenkin ilahduttavaa, että Kansallinen Kokoomus sai käsiinsä sellaisen YYA- kauden jäänteen kuin Etyj-Etyk, ja pystyy pätemään edes sillä maailmanpolitiikassa.
Yhdysvallat on pyrkinyt korvaamaan Etyj:iä ja EU:ia NATO:lla joka asiassa. Erityisen hankala Yhdysvalloille on Etyj, koska siinä on perustajavaltiona myös Venäjä.
Riippuu paljolti Ranskasta ja Saksasta,miten Etyj alkaa toimimaan Venäjän kanssa, koska kulisseissa Yhdysvallat vastustaa Etyj:iä NATO:n kilpailijana IVY-asioissa ja Kansallinen Kokoomus on syystäkin hieman välinpitämätön transatlanttisessa hengessä.
Venäjä on odottanut Suomen puheenjohtajuuskaudelta paljoa ja Ilkka Kanerva piti vaalitarkkailua esillä omana ulkoasiainministerikautenaan. Sittemmin asia painui taustalle.
Epäilisin kuitenkin, että mikäli Saakashvilin ei olisi annettu voittaa presidentinvaaleja 53%:lla, vaan ODIHR olisi kyseenalaistanyt äänestysluetteloiden väärentämisen ja olisi ajauduttu toiselle presidentinvaalikierrokselle, olisi Georgian oppositio voinut vaikuttaa siten, ettei olympialaisten aikaan nähtyä sotaa olisi aloitettukaan, koska opposition asema olisi ollut Saakashvilin voittaessakin vaalit toisella kierroksella vahvempi.
Georgian ensimmäinen ongelma ovat presidentinvaalit ja presidentinvalta. Ukrainas- sa päädyttiin parlamentarisoimaan valtiosääntöä, mutta Georgiassa presidentinvalta jatkuu entisellään.Näin ollen oppositio ei voi Georgiassa toimia tehokkaasti, vaan isänmaallisuusvaatimuksien vuoksi sen on aina tyydyttävä äänestämään vain tyhjää.
Georgian ulkopolitiikka olisi jatkuvampaa, mikäli maa olisi parlamentaarisempi ja mikäli Georgian vaaleja valvottaisiin ODIHR:n toimesta ankarammin.
Sodat aiheutuvat paljolti siitä,että on vääränlaisia ihmisiä presidentteinä, ulkoministe- reinä, puolustusministereinä ja pääministereinä. Tähän ongelmaan voidaan monissa maissa puuttua vaalitarkkailulla ja parlamentarisoinnilla.
Keiden ongelmista on kysymys?
"Georgian ensimmäinen ongelma ovat presidentinvaalit ja presidentinvalta.
- -
Sodat aiheutuvat paljolti siitä, että on vääränlaisia ihmisiä presidentteinä, ulkoministereinä, puolustusministereinä ja pääministereinä."
Nyt on kysymys Georgian ja Venäjän välisestä sodasta, jossa Venäjä hyökkäsi itsenäisen Georgian valtion alueelle.
Miksi tämänkaltaisissa suurvalta vs. pieni itsenäinen demokraattinen valtio -tilanteissa ensimmäinen ongelma on aina suunnatonta ylivoimaa edustavan suurvallan hyökkäyksen kohteeksi joutuneen pienen valtion lailliset ja demokraattiset yhteiskuntajärjestelmien toiminnot ja tulokset kuten presidentinvaali ja -valta.
Eivätkö sodat aiheudu pikemminkin siitä,että demokratiaa ja pienten valtioiden suve-reniteettia halveksivat suurvallat eivät voi hyväksyä pienten itsenäisten valtioiden oikeutta päättää demokraattisesti omista sisäisistä asioistaan, ja että jos pienten itsenäisten valtioiden johtotehtävissä toimivat henkilöt ovat "vääriä", he ovat sitä ainoastaan itselleen kuulumattomiin asioihin puuttuvien suurvaltojen vallankäyttäjien näkökulmasta.
Jos meillä olisi samanlainen valta päättää esim. siitä, ketkä henkilöt ovat oikeutettuja istumaan vaikkapa Venäjän tai USAn korkeimmissa päättävissä elimissä, niin luulen- pa, että kyseisten suurvaltojen valtapalatsien ovien saranat paukkuisivat punaisina, kun nykyiset henkilöt suurvaltojen johdossa joutuisivat lähtemään ja tekemään tilaa paremmin meille soveltuville päättäjille.
Neuvostoliiton ja Venäjän keisarikunnan perintö
"Nyt on kysymys Georgian ja Venäjän välisestä sodasta, jossa Venäjä hyökkäsi itsenäisen Georgian valtion alueelle."
Ei ole. On kysymys Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton jäänteistä, joita ei ole pystytty selvittämään 2000-luvun ihmisoikeusnäkökulmasta vieläkään, koska kaukasialainen poliittinen kulttuuri ei anna periksi.
"Miksi tämänkaltaisissa suurvalta vs.pieni itsenäinen demokraattinen valtio -tilanteissa ensimmäinen ongelma on aina suunnatonta ylivoimaa edustavan suurvallan hyökkäyksen kohteeksi joutuneen pienen valtion lailliset ja demokraattiset yhteiskuntajärjestelmien toiminnot ja tulokset kuten presidentinvaali ja -valta."
Georgia on poliittisten murhien ja poliittisen korruption maa, jossa oppositiolle tarjoillaan kumiluoteja ja kyynelkaasua ja äänestysluettelot väärennetään.
" Eivätkö sodat aiheudu pikemminkin siitä, että demokratiaa ja pienten valtioiden suvereniteettiä halveksivat suurvallat eivät voi hyväksyä pienten itsenäisten valtioi-den oikeutta päättää demokraattisesti omista sisäisistä asioistaan,ja että jos pienten itsenäisten valtioiden johtotehtävissä toimivat henkilöt ovat "vääriä", he ovat sitä ainoastaan itselleen kuulumattomiin asioihin puuttuvien suurvaltojen vallankäyttäjien näkökulmasta."
Hallitukset ovat vastuussa epärealistisesta ulkopoltiiikasta ja ihmisoikeuksia loukkaavasta sisäpolitiikasta. Jos oppositiot saisivat vaikuttaa, olisivat maat tasapainoisempia.
"Jos meillä olisi samanlainen valta päättää esim. siitä,ketkä henkilöt ovat oikeutettuja istumaan vaikkapa Venäjän tai USAn korkeimmissa päättävissä elimissä, niin luulen-pa, että kyseisten suurvaltojen valtapalatsien ovien saranat paukkuisivat punaisina, kun nykyiset henkilöt suurvaltojen johdossa joutuisivat lähtemään ja tekemään tilaa paremmin meille soveltuville päättäjille."
Meillä ei ole juutalaisten veto-oikeutta Yhdysvaltian hallintoon. Meillä poliittinen kult-tuuri on sitä, että päähallituspuolueen puheenjohtaja,Matti Vanhanen, lähettää Tanja Karpelan palkkiomatkalle Demokraattien puoluekonventtiin eikä edes yritä käyttää tilaisuutta hyväksi, mikäli Obamasta tulisi Yhdysvaltian preisdentti.
Meillä ei yleensäkään ole kansainvälistä poliittista osaamista, viakka insinööritaito sinänsä on kelvollista.
Ukrainassakaan ei hyväksytä sellaista määrää edes suurena maana poliittisia murh-ia kuin mitkä ovat Georgian käytäntö. Georgia kuuluu selvästi Länsi-Euroopan näkö-kulmasta aasialaisiin maihin, joille ei voi mitään. Ukrainalaiset ovat länsimaisempia tolpilleen päästyään.
Entä Venäjä?
"Georgia on poliittisten murhia ja poliittisen korruption maa..."
On pakko tunnustaa, että tässä tilanteessa ei voi olla vertaamatta Georgian ja Suomen kohtaloa toisiinsa.
Jos Georgian ”tuomarina” toimiva Venäjä olisi edes jotenkin ihmisoikeuksia kunnioit-tavana tunnetuksi tullut oikeusvaltio, sen operaatiot voisikin ehkä hyväksyä, mutta kun kyseisellä suurvallalla eikä sen edeltäjä-Neuvostoliitolla sellaisia meriittejä ole.
Sen hallinto on kauttaaltaan ylhäältä alas asti miliisiä myöten korruptoitunut ja rikolli-nen ml. näytösoikeudenkäynneistään tutuksi tullut oikeuslaitos, ja se on tullut tunne-tuksi myös poliittisista murhistaan, jotka ovat kohdistuneet mm. vapaisiin toimittajiin ilmeisesti tunnetuimpana uhrina Anna Politkovskaja.
Osallistuin viime vuosikymmenellä koulutukseen,jossa Venäjän välimiesoikeudessa arvostetussa asemassa ollut henkilö neuvoi, että venäläisten osapuolten kanssa teh- tyihin sopimuksiin on syytä merkitä, että mahdolliset sopimusta koskevat kiistat rat-kaistaan Ruotsin, eikä Venäjän tai esim. Suomen välimiesoikeudessa. Hän katsoi ainoastaan ruotsalaiset tarpeeksi puolueettomiksi.
Kun sitten sattumoisin jouduin sivusta seuraamaan, mitä tapahtuu sopimukselle, jos-sa ratkaisijana on Venäjä, en voi sen jälkeen näissäkään kv-asioissa luottaa ”piirun vertaa” venäläiseen oikeudenmukaisuudentajuun. On ainoastaan hirvittävää, että moiselle vallankäyttäjälle on myönnetty missään kv-instanssissa oikeus käyttää rauhanturvaaja-nimikettä.
Juhani Putkinen
22.8.2008 20:44
Kyseessä
» " Nyt on kysymys Georgian ja Venäjän välisestä sodasta, jossa Venäjä hyökkäsi itsenäisen Georgian valtion alueelle."
Ei ole. On kysymys Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton jäänteistä, joita ei ole pystytty selvittämään 2000-luvun ihmisoikeusnäkökulmasta vieläkään, koska kaukasialainen poliittinen kulttuuri ei anna periksi.»
Kyseessä on nimenomaan imperialistisen Venäjän hyökkäyksestä itsenäisen, suve-reenin, demokraattisen valtion kimppuun - kun se demokraattinen valtio Georgia haluaa liittyä EU:n ja NATOn jäseneksi suojautuakseen imperialistiselta Venäjältä.
Reaganin ja Gorban sopimus
Neuvostoliiton vetäytyessä mm. itä-Euroopasta herrat olivat sopineet, että Nato ei etene noille uusille alueille. Nyt näyttää olevan kysymys tuon sovitun täytäntöön panosta ..
Jali Raita, diplomi-insinööri
Somero
Venäläinen upseeri syytti ETYJiä/Suomea/Halosta munimisesta
Aamulehden mukaan venäläinen korkea upseeri syytti eilen ETYJiä = sen puheen- johtaja Suomea = Stubbia = Halosta Etelä-Ossetian sotatoimien kärjistä/y/misestä.
Sanoma oli,että Georgian presidentti Saakashvili olisi ilmoittanut ETYJille / Suomelle / Haloselle aikomuksestaan tunkeutua sotilaallisesti Etelä-Ossetiaan, mutta ETYJ / Suomi / Halonen / Stubb eivät olisi ilmoittaneet tätä edelleen ainakaan ETYJin jäsenvaltio Venäjälle.
Tätä pitää kysyä Haloselta ja Stubbilta, ja sitten uudestaan upseerilta.
Kannattaa muistaa myös tämä, viesti vuodelta 2005:
http://nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=9418.msg227482#msg227482
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/01/suomalaiset-fasistit-ovat-kauan-ja-hartaasti-valmistautuneet-ukrainan-kriisiin
Kenraalieversti Anatoli Nogovitsyn
Kyseessä lienee kenraalieversti Nogovitsynin lausunto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Anatoli_Nogovitsyn
Hän epäili Etyj:n yhdeksää sotilastarkkailjaa siitä, että nämä eivät olleet varoittaneet Georgian hyökkäyksestä, vaikka olivat paikalla tarkkailemassa.
Suomalainen Etyj-suurlähettiläs Georgiassa, Terhi Hakala, mainitsi, että kolme sotilastarkkailijaakin joutui saarroksiin operaation aikana eli että näin ollen Etyj:llä ei olisi ollut parempaa tietoa hyökkäyksestä.
Olisi tietenkin mielenkiintoista tietää, ketkä olivat nuo yhdeksän sotilastarkkailjaa ja ketkä kolme joutuivat saarroksiin.
Etyj on sen verran avoin laitos, että siellä on kaksois- tai jopa kolmoihatutettuja toimijoita.
Mr Stubb goes to Georgia
Stubbin vierailu voi osoittautua Neville Chamberlainin http://fi.wikipedia.org/wiki/Neville_Chamberlain
mukaiseksi menestykseksi. Kuva on muuten otettu 14.6.
Miehitettyä maata ei voida hyväksyä Naton jäseneksi
Voi olettaa Venäjän joukkojen pysyttelevän Georgian maaperällä hyvin kauan.
Ei hyvältä näytä
Viesti Keijo Korhoselta
Aihe: aavikolta
Päiväys: 19. elokuuta 2008 klo 1.46.48
Vastaanottaja: [email protected]
Kiitos terveisistä.Oikeassa tietenkin olet.Mitäpä muuta voi odottaa, kun ulkoministe-rinä olemista leikkii pojannulikka, jolla ei ole vähääkään käsitykstä siitä, mitä ulkopolitiikka on. Eikä varsinkaan Venäjästä. Huomasin muutaman Suomen lehden kirjoittavan, että Stubbin "vahva" puoli on se, että hän ei juurikaan tunne Venäjää...
Herra meitä hyvästi siunatkoon! Vanhat ajat ovat palanneet: Sanoihan silloinen UM Eljas Erkko lokakuussa 1939 neuvottelemaan lähtevälle ukko Paasikivelle:"Unohda, että Venäjä on suurvalta". - Mutta Paasikivi oli Venäjän tuntija eikä unohtanut. - terv. Keijo K
--- On Sun, 8/17/08, Jali Raita <[email protected]> wrote:
From: Jali Raita
Subject: Terveisiä Suomesta
To: "keijo korhonen”
Date: Sunday, August 17, 2008, 11:36 PM
Stubbi Suomen juokseva katastrofi Stubbi lyö kohta laudalta Suomen kävelevän ka-tastrofin Vanhasenkin. Stubbi ryntäsi Georgiaan muttei saanut lentokonetta järjesty-mään, joka piti vipata Ranskalta. Suomen hallituksen käyttämät yksityislentokoneet eivät lennä sotatoimialueelle,koska eivät saa vakuutusta.Vvm on tehnyt viisaasti kun Suomen hallitukselle ei ole hankittu omaa lentokonetta.Yliaktiiviset ministerimme se-koilisivat enemmänkin lentokiimassaan.Stubbi sai aikaan Tbilisissä ns. Non-Paperin eli paskapaperin omalla, Ranskan ulkoministerin ja Saakashvilin allekirjoituksin. Tä-män paskapaperin Stubbi sitten vei Moskovaan vaikka oli tiedossa, että Saakashvilin nimmaria venäläiset vieroksuvat. Moskovaan ei ole ollut tapana toimittaa papereita allekirjoitettavaksi. Kirjeenvaihto kulkee toisin päin.
Stubbin olisi myös pitänyt ymmärtää,että Georgian kriisistä olivat isot pojat Pekingis-sä jo sopineet, kun paikalla olivat Bush, Sarkozy, Putin sekä Kiina. Sarkozylle tulikin kiire Moskovaan kriisin tärkeimmän osapuolen juttusille, ennen kuin kuumakalle Stubbi sotkee asiat.Sarkozyn saaman paperin eli Moskovan ukaasin toimitti siten "tsaarin kuriirina" Condi Tbilisiin.
Vanhanen on jo kehunut Stubbia Pekingistä käsin.Täytyy kysyä kuin Shakespeare: “Miks lausuu hän noin?” Ilmeisimmin siksi, että Stubbin sotkuista on ollut puhetta suuremmissakin ympyröissä.Ennen kuin Stubbi oma-aloitteisesti alkoi rynniä maail-malle ja rustata omia paskapapereitaan, hänen olisi pitänyt odottaa ainakin osapuol-ten kutsua ja toimeksiantoa. Paikallahan oli jo erkoislähettiläänä Talvitie ja ETYJ-asioista vastaava suurlähettiläs Hakala.
Ei Stubbin paikalle juoksemisella ratkaistu yhtikäs mitään.Osapuolet pääsevät ratkai- suihinsa ilman reservin jääkäri Stubbin opastustakin. Kun ”tsaarin” panssarit lähtevät liikkeelle, niin Suomen ulkoasiainministerin ei pidä leikkiä liikennepoliisia.
Jali Raita, diplomi-insinööri
Somerolla 17.8.2008
***
EU-sponsored report says Georgia started 2008 war
The initial Georgian assault was illegal and disproportionate, the study said (Photo: Nir Nußbaum)
Georgia started the 2008 war with Russia by illegally attacking the town of Tskhinvali, a major EU-sponsored report has concluded.
"There is the question of whether the use of force by Georgia in South Ossetia, beginning with the shelling of Tskhinvali during the night of 7/8 August,was justifiable under international law. It was not," the study says.
"The [EU-sponsored] mission is not in a position to consider as sufficiently substan-tiated the Georgian claim concerning a large-scale Russian military incursion into South Ossetia before 8 August 2008."
Georgia's use of multiple rocket launchers and heavy artillery in the Tskhinvali assault was neither necessary nor proportionate to repel alleged attacks by South Ossetian separatists, the report adds.
The 1,150-page long study is the culmination of nine months of work by a 20-strong team of legal and military experts based in Geneva and headed by Swiss diplomat Heidi Tagliavini.
EU member states last year launched and paid for the €1.6 million investigation. The independent survey comes atop nine previous reports into the conflict by other organs, including the UN, the US Congress and the British House of Lords.
Ms Tagliavini's study also heaped blame on Russia and on South Ossetian irregular forces.
It said Russia had the right to defend Russian peacekeeping soldiers stationed in Tskhinvali. But it described Russia's subsequent mass-scale incursion into Georgia as illegal and disproportionate
"Much of the Russian action went beyond the reasonable limits of self-defence," it said. "Extended Russian military action reaching out into Georgia was conducted in violation of international law."
The Swiss report rejected Russia's claims that it was acting to protect Russian citizens in South Ossetia.
Russia's "passportisation" scheme of granting citizenship to thousands of South Ossetians in the run-up to the war was illegal and the people in question remained Georgian citizens, it said.
Russia also tolerated serious human rights abuses by Ossetian paramilitaries against ethnic Georgians in its sphere of command. The abuses included rapes, violent assaults and forced displacements amounting to "ethnic cleansing."
Ms Tagliavini's study painted an overall picture of a Vladimir Putin-era Russia trying to restore control over its former vassal state in a campaign of subversion and provocation lasting several years.
But she refused to apportion ultimate blame for the war on either side.
"Where lies the responsibility for all that has happened? Overall,the conflict is rooted in a profusion of causes comprising different layers in time and actions combined," the Swiss diplomat wrote. "They have all failed."
EU digests findings
Miss Tagliavini in Brussels on Wednesday (30 September) presented her findings to senior EU diplomats and the Russian and Georgian ambassadors to the union. The EU diplomats and the Swiss rapporteur also held a separate, behind-closed-doors discussion on the report.
The EU declined to make any political comment immediately after its publication, however.
"The EU hopes that its findings can contribute towards a better understanding of the origins and the course of last year's conflict and, in a broader perspective, serve as an input to future international efforts in the field of preventive diplomacy," it said in a statement.
The Swiss investigation also put some interesting numbers on the "five-day war."
Eight hundred and fifty people were killed in total, with 100,000 people displaced, 35,000 of whom still cannot go home. "
Over 100 US military advisers were "reportedly" in Georgia on 7 August and "an even larger number of US specialists and advisors are thought to have been active in different branches of the Georgian power structures and administration," it said. "
***
http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/7717169.stm
" OSCE 'failed' in Georgia warnings
The Organisation for Security and Cooperation in Europe has been accused of failing to warn that this summer's Russia-Georgia conflict was looming.
A former senior OSCE official, Ryan Grist, told the BBC he had warned of Georgia's military activity before its move into the South Ossetia region.
He said it was an "absolute failure" reports were not passed on by bosses.
But OSCE Chairman Alexander Stubb said the risks were transmitted to member governments and the system worked well.
The conflict in the region began on 7 August when Georgia tried to retake its breakaway region of South Ossetia by force after a series of lower-level clashes with Russian-backed rebels.
Russia launched a counter-attack and the Georgian troops were ejected from both South Ossetia and Abkhazia, a second breakaway region, days later.
Russian forces remain in the two regions, and Moscow has backed their declarations of independence.
On Friday, thousands of anti-government activists demonstrated in the Georgian capital, Tbilisi - their first major protest since the conflict.
'Diplomatic means'
Mr Grist said: "The OSCE had been working in South Ossetia for many many years. We were the one institution that knew, had a feel for what was going on there at the mission level.
"There clearly wasn't the eye on the ball on the higher diplomatic level I would say. Because it was clear that something was brewing."
He said he had made it "very clear" at a briefing to ambassadors there was a "severe escalation".
"It would give the Russian Federation any excuse it needed in terms of trying to support its own troops," Mr Grist said.
But Mr Stubb said reports were sent to member governments, who then made their own assessments.
He added: "I myself got worrying information around the 7th of August that something, so to say, is cooking but that was going on all the time on both sides."
Mr Stubb said the OSCE only had "diplomatic means" but admitted those means had failed.
"That's why we had to act immediately when the war had started. Then we only had one aim and that was a ceasefire and I think we succeeded quite well in that."
The OSCE has had a mission in Georgia since 1992 and last month co-hosted talks with the EU and UN that ended without the two protagonists meeting.
Adamant
In Friday's protests in Tbilisi, opposition leader Kakha Kukava said: "We are starting a new wave of civil confrontation, and we will not give up until new elections are called."
Critics have accused President Mikhail Saakashvili of starting a war that Georgia could not win.
There were about 10,000 protesters at Friday's rally, according to estimates by reporters at the scene.
They crowded the steps outside parliament, holding banners and waving flags, calling for democratic reforms.
They were fewer than the 30,000 the opposition had hoped for, and fewer than at protests a year ago.
The president is adamant Georgia was provoked by Russia, and has called for an inquiry.
Финский премьер перехитрил всех. Включая, возможно, и самого себя
Автор Диана Горшечникова
Вступление в НАТО вновь будоражит нейтралитет Финляндии. Премьерми-нистр страны Александр Стубб заговорил о том, каких ошибок не должно до-пустить новое правительство,которое будет избрано весной этого года. По его словам, в период полномочий нынешнего кабинета Финляндия не подала заяв-ку на вступление в Североатлантический альянс, но в будущем этот вопрос необходимо рассмотреть, причем путем открытой и честной дискуссии.
Это уже не первое "проНАТОвское" заявление Стубба. Заняв пост премьера летом прошлого года, он с завидной регулярностью говорит о том, что обеспе-чить качественную безопасность Финляндии могут помочь силы альянса. Нет сомнений, в НАТО отметят подобное решение грандиозным фейерверком.
Но, увы, не все так просто! И далеко не все финские политики поддерживают инициативу Стубба стать очередной американской марионеткой. Например, глава МИД Финляндии Эркки Туомиойя уверен в обратном."Вступление в НА- ТО не укрепит безопасность страны, а напротив, усилит напряженность в бли-жайшем окружении и ограничит свободу действий", - говорит министр. И с ним, как показывают социологические опросы,согласно больше половины населе-ния. В то время как "за" выступают вдвое меньше. Даже в рядах парламентской "Национальной коалиции", к которой принадлежит Стубб, нет единства в этом вопросе.
Кроме того, Финляндия не хочет лишаться своего нейтралитета, которым поль-зовалась и гордилась много лет. Да и сама политика НАТО вызывает подозре-ния в Финляндии. Многие, скажем, негативно восприняли вторжение альянса в Ирак в 2003 году. Одновременно растет евроскептицизм на фоне санкционной войны против России, от которой серьезно пострадали финские производители.
В итоге финны задаются вопросом: что же им даст вступление в Североатлан-тический блок? По сути - ничего. Кроме, разумеется, дополнительных военных расходов - ведь оборонную казну НАТО необходимо пополнять.А платить лиш- нюю "копейку" придется законопослушным налогоплательщикам. Да и отноше-ния с Москвой Хельсинки может заметно подпортить, чего финнам тоже совсем не хочется.
И все же стоит дождаться весны. Очевидно, что вопрос вступления Финлян-дии в альянс станет одной из предвыборных тем внутриполитической борьбы.Тогда и станет ясно, приживется ли на земле саамов заокеанское милитаристское древо. "
Terhi Hakala, ETYJ-tarkkailijoiden johtaja, ura lähti lentoon... vaikka hän ei edes ollut silloin paikalla... Häijyn näköinen EUI-ämmä.
***
https://www.paavovayrynen.fi/2021/04/15/suomikin-on-osavastuussa-ukrainan-kriisista/
Suomikin on osavastuussa Ukrainan kriisistä
Tekevälle sattuu. Viime tiistaina julkaisemani blogin ”Ei kuolemanpelosta pidä itsemurhaa tehdä” julkaisemisessa sattui virhe, jonka vuoksi sen sisältö jäi puutteelliseksi.
Tämä antaa minulle aiheen palata heti uudelleen Ukrainan kriisiin. Teen sen hieman laajemminkin kertomalla siitä, kuinka EU:n Itäisen kumppanuuden ohjelma vuonna 2008 syntyi ja kuinka se vaikutti Ukrainan sisällissodan syttymiseen.
Suomikin on silloisen ulkoministerinsä Alexander Stubbin toiminnan vuoksi tästä osavastuussa.
Itäisen kumppanuuden ohjelman myöhemmästä käsittelemisestä EU:n ministerineuvostossa saamme mielenkiintoista uutta tietoa seuraavan hallituksen ulkoministerin Erkki Tuomiojan äskettäin ilmestyneestä teoksesta ”Tulevaisuuden varjossa”.
x x x
Yllä mainitun blogini julkaisemisessa sattui kiusallinen virhe. Jutun kannalta olennainen linkki 22.12.2014 julkaisemaani kirjoitukseen (Syttyykö jäätyneistä konflikteista kuuma-sota) vei erehdyksessä 3.3.2014 ilmestyneeseen blogiin ”Suomen linja Ukrainan kriisissä”, johon oli jo kertaalleen linkattu. Pahoittelen tätä.
Tuohon pois jääneeseen linkkiin sisältynyt kirjoitus pyrki luomaan laajempaa taustaa Ukrainan kriisille.
Kirjoitin, että Ukrainan tapahtumat olivat noudattaneet samaa kaavaa kuin muut Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena syntyneet Georgian, Nagorno-Karabahin ja Transnistrian kriisit.
Kirjoitin, että historiallisista syistä Ukraina oli ollut syvästi kahtiajakautunut:
”Länsi-Ukraina on kuulunut pitkiä aikoja Itävalta-Unkariin ja Puolaan, siellä on suuri puolalais- ja unkarilaisvähemmistö ja siellä venäläisiä suorastaan vihataan.
Krimin niemimaa ja suuri osa Itä-Ukrainaa on puolestaan kuulunut satojen vuosien ajan Venäjään. Siellä venäläiset ovat enemmistönä, ja yhteydet Venäjään ovat olleet tiiviit.
Tämä venäläisvähemmistö koki Maidanin aukiolta käynnistyneen kumouksen uhkaksi omalle asemalleen ja turvallisuudelleen. Se ryhtyi puolustamaan oikeuksiaan ja pyrkimään jopa eroon Ukrainasta.
Ukrainan yhtenäisyys olisi voitu säilyttää vain siten, että eri väestöryhmät olisivat hakeneet keskinäistä yhteisymmärrystä, jota sekä länsimaat että Venäjä olisivat tukeneet.
Geopoliittinen valtakilpailu repi kuitenkin Ukrainan rikki, synnytti sisällissodan ja johti lopulta kansainvälisen kriisin.”
x x x
Ukrainaan kohdistuneen geopoliittisen valtakilpailun osapuolina olivat Venäjä ja länsimaiden puolelta sekä Yhdysvallat, Nato että Euroopan unioni.
EU:n osalta avainasemassa oli vuonna 2008 pian Georgian sodan jälkeen käynnistetty Itäisen kumppanuuden ohjelma.
Georgian sodasta luotiin vääriä mielikuvia, joilla kumppanuusohjelmaa perusteltiin.
Suomessa silloinen ulkoministeri Alexander Stubb julisti, että 080808 oli ollut maailmanhistoriallinen käännekohta. Venäjä oli hänen mukaansa hyökännyt silloin Georgiaan ja osoittanut laajentumishalunsa. Tämän vuoksi Suomen piti liittyä Natoon. Kerron tästä vuonna 2011 ilmestyneessä kirjassani ”Huonomminkin olisi voinut käydä” (ss. 196-199).
Totuus Georgian sodasta oli kovasti toisenlainen kuin Stubbin esittämä tarina.
Georgiassa oli käyty vuosina 1991 ja 1992 kaksi sisällissotaa, joissa Abhaasiassa asuneet abhaasit ja Etelä-Ossetiassa asuneet osseetit erosivat emämaasta. Etelä-Ossetiaan sijoitettiin kansainvälisellä mandaatilla venäläisiä ja muita rauhanturvajoukkoja.
Vuoden 2008 sota syttyi, kun Georgia yritti 7. elokuuta alkaneella hyökkäyksellä palauttaa Etelä-Ossetian hallintaansa. Alueella olleet venäläisjoukot puolustautuivat, tekivät vastahyökkäyksen, miehittivät osan Georgiaa ja vetäytyivät myöhemmin Etelä-Ossetian puolelle.
EU:n Itäisen kumppanuuden ohjelman aloitteentekijöinä olivat Baltian maat ja Ruotsi. Sen ilmiselvänä tarkoituksena oli Venäjän eristäminen ja muiden entisten neuvostotasavaltojen vetäminen EU:n vaikutuspiiriin ja jopa sen jäsenyyteen.
Itäisen kumppanuuden ohjelman osana EU:n ja Ukrainan välille neuvoteltiin assosiaatiosopimus. Sen synnyttämä sisäinen kiista johti vallankumoukseen ja sisällissotaan.
Kun Itäisen kumppanuuden ohjelmaa käsiteltiin Vanhasen II hallituksen EU-ministerivaliokunnassa, ehdotin, että Venäjä olisi otettava mukaan ainakin tarkkailijana.
Ulkoministeri Stubbin vastustuksesta huolimatta teimme Matti Vanhasen johdolla ehdottamani päätöksen. Ulkoministeri ei kuitenkaan esittänyt meidän kantaamme EU:n ulkoministerineuvoston kokouksessa.
Suomikin on tästä syystä osavastuussa Ukrainan kriisin kärjistymisestä ja maan ajautumisesta sisällissotaan. Tästä kerron edellä mainitun kirjani sivuilla 192-193.
x x x
Nämä tapahtumat tulivat mieleeni, kun luin seuraavassa Jyrki Kataisen johtamassa hallituksessa ulkoministerinä toimineen Erkki Tuomiojan teosta ”Tulevaisuuden varjossa”. Hän todistaa siinä myöhemmistä vaiheista Itäisen kumppanuuden käsittelemisessä.
Tuomioja kirjoittaa (s. 77):
”Venäjän ja lännen vastakkainasettelun kärjistymiseen ovat vaikuttaneet myös lännen eräät toimet ja virheet kylmän sodan päättymisen jälkeen. Muistan hyvin, miten vajaa kymmenen vuotta sitten ennen Ukrainan kriisin kärjistymistä ja Krimin valtausta EU-ulkoministerikokouksen lounasvieraana oli Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov.
Pitkässä puheenvuorossaan hän muun muassa totesi, että kun EU vuonna 2008 perusti itäisen kumppanuuden EU:n ja kuuden entisen neuvostotasavallan – Ukraina, Valko-Venäjä, Moldova, Georgia, Azerbaidzhan ja Armenia – kanssa, Venäjä ehdotti komissiolle, että se voisi tulla tähän mukaan tarkkailijana, mutta ei saanut mitään vastausta.
Yksikään läsnäolleista EU:n 28 ulkoministeristä, ulkosuhdekomissaari tai korkea edustaja ei kommentoinut tätä Lavrovin toteamusta. Pidin tätä sen verran kummallisena, että muutaman viikon päästä seuraavan EU-ulkoministerikokouksen lounaskeskustelussa kiinnitin huomiota siihen, ettei kukaan vastannut Lavroville. Niin kävi nytkin, sillä kukaan ei kommentoinut tätä asiaa.”
Siteeraan Tuomiojaa sanatarkasti, jotta en tulisi häntä väärin tulkinneeksi.
Nytkin on tärkeää nähdä, että Ukrainan kriisi on ollut ja on ennen muuta osa suurvaltojen välistä geopoliittista valtataistelua. Sitä tulisi käsitellä laajemmassa yhteydessä – ehkä myös osana kaikkien Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen syntyneiden jäätyneiden konfliktien ratkaisemista, kuten 22.12.2014 kirjoittamassani blogissa esitin.
Kirjoituksessa mainitsemani teos ”Huonomminkin olisi voinut käydä” on luettavissa ja kuunneltavissa kotisivuni kirja-arkistosta.
***
https://z-news.press/z-analyysi-stubbin-hatkahdyttavat-cia-yhteydet/
" Z-ANALYYSI: STUBBIN HÄTKÄHDYTTÄVÄT CIA-YHTEYDET, JOISTA VALTAMEDIA VAIKENEE
August 19, 2023
Kokoomuksen presidenttiehdokas Stubb on ainoa suomalainen poliitikko, joka on julkisesti tunnustanut vuosien yhteydenpitonsa CIA-asiamieheen. Suomen valtamediaa on kuitenkin kielletty käsittelemästä Stubbin ja CIA:n kosketuspintoja. Tässä artikkelissa kysymme, onko Suomen tuleva presidentti Stubb sittenkin CIA:n onnistuneimpia projekteja.
Tekijä: Z-työryhmä
Tiesittekö että Stubbin veli oli vaihto-oppilaana USA:ssa CIA-työntekijän perheessä? Veljensä kautta Stubb päätyi opiskelemaan CIA-yliopistoon ja aloitti sen jälkeen Brysselissä lähes vuosikymmenen kestäneen yhteydenpidon CIA-asiamieheen.
Tässä kirjoituksessa Z-työryhmä paljastaa Stubbin CIA-urasta hätkähdyttäviä yksityiskohtia.
Stubbin suora kosketuspinta CIA:han syntyy 1989, kun 21-vuotias Stubb aloittaa opinnot Furman Universityssä USA:ssa. Opinahjo on tiedustelupiireissä arvostettu. Muistelmissaan Stubb avaa opintojensa taustaa: ”Päädyin Furmaniin siksi, että veljeni oli ollut vaihto-oppilaana perheessä, jonka isä Bill Lavery toimi Furmanissa Venäjän historian professorina. Olin käynyt moikkaamassa Nixua ja tutustunut samalla kouluun”, Stubb kirjoittaa (muistelmien sivu 39).
Stubbin veljesten eräänlaisena “CIA-kummisetänä” toimii Furmanin professori William J. ”Bill” Lavery. Häntä kuvataan eri lähteissä taitavaksi opettajaksi, miellyttäväksi persoonaksi ja todelliseksi ammattimieheksi. Ennen kaikkea hän on entinen CIA-työntekijä. Hänen osaamisaluettaan ovat Venäjä, Itä-Eurooppa ja Lähi-itä.
Kun Stubb aloittaa opintonsa Furmanissa, “CIA-kummisedän” poika Nick Lavery muuttaa asumaan samaan huoneeseen Stubbin kanssa. ”Opiskelija-asuntolassa jaoin kämäisen huoneen Nixun jenkkibroidin Nick Laveryn kanssa”, Stubb kirjoittaa muistelmissaan.
Professori Bill Lavery, Stubbin “CIA-kummisetä”.
Stubb opinnot Furmanissa kestävät pitkään eli neljä vuotta. Hän saa lähtiessään kuitenkin vain alemman bachelor-tutkinnon.
“CIA-kummisedän” vaikutuksesta ja merkityksestä kertoo esimerkiksi se, että yli 30 vuotta myöhemmin Stubb kertoo oppineensa juuri CIA-mies Laveryltä kaiken olennaisen Venäjästä jo vuonna 1990. Stubbin lausuntoa voi pitää jonkinlaisena kumarruksena CIA-miehelle.
27-vuotias Stubb jatkaa Belgian Bruggessä opintojaan College of Europessa. Näyttämölle astuu kuvankaunis amerikkalainen blondi, 32-vuotias Valerie Plame, joka opiskelee samassa yliopistossa. Näin Stubb kertoo muistelmissaan tutustumisestaan Plameen: ”Kaverustuin lukuryhmissä Valerien kanssa, otimme monia samoja kursseja. Valerie taisi pitää siitä, että olin opiskellut Yhdysvalloissa”, Stubb kirjoittaa (muistelmien sivu 60).
Omassa muistelmakirjassaan ”Vapaata riistaa: elämäni vakoojana, ja miten Valkoinen talo petti minut” Valerie Plame kirjoittaa itsestään seuraavaa: ”Koko idea oli siinä, että vaaleatukkaisena ja sinisilmäisenä naisena en näyttänyt mitenkään uhkaavalta ja olin niin epä-CIA kuin mahdollista.” Stubbille Plame väittää olevansa ”amerikkalainen diplomaatti”.
Stubbin CIA-historiaa ei tietenkään kirjoitettaisi, jos Valerie Plame ei olisi paljastunut CIA-agentiksi niin sanotun Plamegate-skandaalin yhteydessä kesällä 2003. Tuolloin USA:n lehdistö paljasti koko maailmalle, että Valerie Plame oli CIA:n erittäin isolla rahalla koulutettu niin sanottu NOC-agentti.
NOC tarkoittaa “Non Official Cover” eli salainen peiteagentti. NOC-agentit on valmisteltu siten, että mikään ei yhdistä heitä USA:n hallintoon tai CIA:han. Heistä on siis oikeastaan mahdoton sanoa tai arvata, että he ovat CIA-ammattilaisia. Heitä ei voi tunnistaa agenteiksi.
NOC-ohjelma on kallis, sillä salaisen CIA-asiamiehen kouluttaminen ja valmistelu vaatii paljon työtä. Plamen muistelmissa kerrotaan, että yhden NOC-agentin rakentaminen ja lähettäminen ulkomaille maksaa noin kolme miljoonaa dollaria. CIA oli siis satsannut Plameen paljon.
Valerie Plamen muistelmien mukaan NOC-agenttien tehtävänä oli tunnistaa, arvioida ja käsitellä CIA:n tiedottajia. Plamen tehtävä Euroopassa oli kerätä tietoja CIA:lle, värvätä agentteja ja esiintyä eri peiterooleissa, kuten opiskelijana ja konsulttina.
Entisen CIA-agentti Valeria Plamen komiteakuuleminen vuonna 2007.
CIA otti Valerie Plamen koulutettavaksi 1985. Hän aloitti CIA:n Euroopan operaatioiden osastolla 1992 ja lähetettiin peitetehtäviin Belgiaan mm. opiskelijaksi ja energiakonsultiksi.
Kaikki tiedot viittaavat siihen, että Valerie Plame oli kovan luokan ammattilainen, joka oli erittäin hyvin koulutettu eikä tehnyt virheitä. Plamen mukaan hänen oma hallituksensa petti hänet paljastamalla hänet kostoksi hänen miehensä ulostuloista.
Valerie Plamella ja Alexander Stubbilla on yhteisiä keskustelunaiheita, onhan molemmilla kiinnostava tausta. Valerien isoisä on kotoisin Ukrainasta ja nimen alkuperäinen muoto on Plamevotski. Stubbin isä on syntynyt Käkisalmessa ja isovanhemmat Wolmar Stubb ja Marita Breitenstein Viipurissa.
Stubbin ja Plamen tutustumisen aikaan tapahtui kuitenkin jotakin merkittävää, joka vaikutti jatkossa molempien uraan. Helmikuussa 1994 USA:ssa pidätettiin CIA-päällikkö Aldrich Ames, joka oli vakoillut Neuvostoliiton ja Venäjän hyväksi vuosikymmeniä. Oikeudessa Ames kertoi paljastaneensa Venäjälle kaikki CIA-agentit mitä tiesi. Ames tuomittiin elinkautiseen.
Amesin arvioidaan paljastaneen Venäjälle satojen värvättyjen ulkomaisten agenttien henkilötiedot. Plamen muistelmien mukaan Amesilla oli pääsy myös CIA:n NOC-agenttien tietoihin.
Jos Stubb on ollut Plamen kautta CIA-operaatioissa, se tarkoittaa, että Venäjä on voinut saada Amesilta myös Stubbia koskevat tiedot. Niitä voidaan pantata vaikka vuosikymmeniä, kunnes ne paljastateaan sopivassa tilanteessa.
Stubb saa College of Europesta ylemmän Master-tutkinnon 1995 ja Suomessa ura nousee kuin raketti.
Stubbin ensiesiintyminen Helsingin Sanomien ylistämänä EU-lobbarina tapahtuu marraskuussa 1995. Tuolloin Stubb vielä kirjoittaa nimensä Mannerheim-tyyliin ALEXANDER C.-G. STUBB.
Stubb aloittaa tutkijan virassa ulkoministeriössä. Kukaan ei tarkkaan tiedä, mitä hän tekee. Yhteydenpito CIA-agentti Plameen jatkuu.
Muistelmissaan Stubb kertoo: “Pidimme Valerien kanssa opintojen jälkeen yhteyttä. Vuosittain tuli kirjeitä ja kortteja.” CIA-agentti Plame ainakin tiesi Stubbin kotiosoitteet.
Stubbin virkaura Suomessa kuitenkin keskeytyy äkillisesti 1997. Samaan aikaan myös NOC-agentti Plamen vakoilutoiminta Belgiassa loppuu ja hänet evakuoidaan Belgiasta kotiin Yhdysvaltoihin, missä hän jatkaa CIA:n päämajassa analyysitehtävissä. Stubb siirtyy Lontooseen opiskelemaan eliittiyliopisto London School of Economicsiin, samaan opinahjoon, missä Plame opiskeli aikaisemmin.
Taustalla oli pelko. CIA oli alkanut epäillä, että CIA-agenttien tietoja venäläisille vuotanut Aldrich Ames oli paljastanut NOC-agentti Valerie Plamen ja hänen verkostonsa venäläisille. Siksi CIA evakuoi Plamen pikaisesti kotiin. Sattumaa tai ei, samaan aikaan myös Stubb “evakuoitiin” Suomesta.
Stubb asuu Lontoossakin vuosia. Hän väittelee filosofian tohtoriksi 31-vuotiaana keväällä 1999.
Nyt Helsingin Sanomat hovikelpoistaa Stubbin väittelleenä tutkijana, joka kannattaa Suomen sotilaallista liittoutumista. ”Suomi joutuu ottamaan pian kantaa sotilaalliseen liittoutumiseen”, Stubbin väitöskirjaa käsittelevän jutun otsikko provosoi keväällä 1999.
Yhteydenpito CIA-agentti Plameen jatkuu edelleen.
Stubb kerrtoo muistelmissaan: ”Kun Emilie syntyi, Valerie lähetti kauniin keraamisen valokuvakehyksen, jossa komeili vastasyntyneen nimi ja syntymäpäivä”, Stubb kirjoittaa suhteestaan Valerie Plameen.
Stubbin tytär Emilie syntyi 2001, joten CIA-agentti Plamen ja Stubbin tutustumisesta oli tuossa vaiheessa kulunut jo lähes seitsemän vuotta.
Yleisesti ottaen Stubb vain ylpeilee CIA-suhteistaan ja kehuu Plamea: ”CIA:n kunniaksi voi sanoa, että sillä on hyviä agentteja: heti iski hampaansa kaveriin, josta tulisi myöhemmin Suomen pääministeri”, Stubb kirjoittaa (muistelmien sivu 60).
Stubbin kansssa on oltava samaa mieltä siitä, ettei Plamen ammattitaidossa tosiaan ollut mitään vikaa.
Stubb nousee huipulle 2001, kun hänestä tulee Euroopan komission puheenjohtajan Romano Prodin avustaja. Viimeistään tässä vaiheessa Stubb on päätöksenteon ytimessä ja hänellä on pääsy kaikkeen olennaiseen tietoon.
Nyt Stubb saa rajattomasti tilaa myös Helsingin Sanomissa, joka julkaisee hänen tekstejään kritiikittömästi sivukaupalla. Kesällä 2003 päättyy Stubbin peräti 17-osainen kirjoitussarja EU:n tulevaisuudesta.
Sitten kaikki romahtaa.
Washington Post julkaisee 14.7.2003 artikkelin, jossa Valerie Plame mainitaan nimeltä ja kerrotaan hänen olevan salainen CIA-agentti. Paljastus on kosto Plamen aviomiehelle, joka vastusti Irakin sotaa.
Kyseessä ei ole mikään pikkuasia. CIA-agentin henkilöllisyyden paljastaminen on USA:ssa vakava rikos, koska se voi asettaa lukuisia henkilöitä jopa hengenvaaraan.
Samana päivänä kun Plamen ura salaisena CIA-agenttina päättyy 14.7.2003, päättyy myös Stubbin huippupesti Euroopan komission puheenjohtajan avustajana. Stubbille järjestellään pikaisesti syytesuoja ja diplomaattinen koskemattomuus. STT jakaa asiasta uutisen seuraavana päivänä 15.7.2003. Uutisen mukaan Stubb palaa diplomaatiksi Suomen EU-edustustoon.
Kyse on selvästi turvasatamasta, tai sitten kaikki on todellakin vain sattumaa.
Plamen ura on pilalla. Alkaa oikeudenkäyntien sarja, joka kestää vuosia. Plame kirjoittaa muistelmansa ja syyttää omaa hallitustaan petoksesta.
Stubbin ja Plamen yhteydenpito päättyy. Se kesti kaikkiaan lähes kymmenen vuotta. Stubb on vaiennut kaikista sen yksityiskohdista ja niin on Suomen valtamediakin. Se ei ole julkaissut yhtäkään juttua Stubbin CIA-kytköksistä.
Stubbin ahkera lobbaaja Helsingin Sanomat mainitsee CIA-agentti Plamen paljastumisesta vasta kolmen kuukauden turvalliselta etäisyydeltä lokakuussa 2003. ”Plamen työura päättyi tietenkin siihen, ja hänen entiset yhteyshenkilönsä ulkomailla saattavat hyvinkin olla vaarassa”, lehti kirjoittaa.
Yksi näistä yhteyshenkilöistä on Helsingin Sanomien suosikki Alexander Stubb. Mutta oliko Stubb todella vaarassa?
Stubbin syytesuoja saa jatkoa, kun hänet nostetaan Helsingin Sanomien massiivisella lobbauksella ensin europarlamentaarikoksi 2004 ja sieltä Jyrki Kataisen päätöksellä ulkoministeriksi 2008, kun Ilkka Kanerva pakotetaan eroamaan lapsellisten tekstiviestien takia.
Stubb on nyt vallan huipulla uudestaan, ensi kertaa Suomessa. Nyt häntä ei enää tarvitse evakuoida mihinkään, koska hänellä on syytesuoja.
Syksyllä 2010 Wikileaks alkaa julkaista USA:n diplomaattimuistioita, joista osa on erittäin salaisia ja osoitettu CIA:lle. Kaikkiaan muistioita julkaistaan yli 250 000.
Nimi ”Stubb” tuottaa satoja osumia kymmenissä vuodetuissa muistioissa. Raporteissa usein paisutellaan, miten Stubb on onnistunut edistämään USA:n intressejä. Esimerkiksi marraskuussa 2009 CIA:lle osoitetussa muistiossa sanotaan, että ”Stubb teki hienoa työtä yrittäessään estää ja ratkaista Georgian konfliktin”.
Helmikuulle 2007 päivätyssä muistiossa mainitaan, että Stubb on Sauli Niinistön ”läheinen henkilökohtainen ystävä”. Minkälaista oli Stubbin ja Niinistön yhteydenpito?
Ulkoministerin tehtävässä Stubb saattoi jo raportoida suoraan USA:n ulkoministerille Condolleezza Ricelle, ilman että välissä oli mitään tai ketään. Muistelmissaan Stubb kehuukin puhuneensa Ricen kanssa puhelimeessa ”yhtä usein kuin juuri styylamisen aloittanut teinipari” (muistelmien sivu 139).
Stubb raportoi suoraan USA:n valtiojohdolle vaikka kesken urheilusuorituksen: ”Kun lauantaina juoksin Helsinki City Marathonia, Condi ennätti soittaa sen aikana kolme kertaa”, Stubb kertoo muistelmissaan.
Georgian kriisistä Stubb raportoi yhtä aikaa sekä Suomen että USA:n valtiojohdolle: “Matkalla soittelin Suomeen presidentille ja pääministerille, ja Yhdysvaltoihin Condoleezza Ricelle. Pidin kaikki ajan tasalla tapahtumista.”
Stubbin ulkoministerikaudella tapahtui historian erikoisin Suomen ja Venäjän välinen selkkaus, kun Suomi ja Venäjä kiistelivät viisivuotaan Anton-pojan salakuljetuksesta suomalaisen diplomaattiauton takakontissa Venäjältä Suomeen.
Ennen takakonttisalakuljetusta Stubbin johtama ulkoministeriö piti Anton-poikaa konsulaatissa lähes kuukauden vaatien Venäjää perumaan lapsen Venäjän kansalaisuuden. Se muistutti panttivankitilannetta. Kun Venäjä ei suostunut, diplomaatti Simo Pietiläinen kuljetti pojan ja hänen isänsä autonsa takakontissa Suomeen voitonpäivän aattona 2009.
Tapahtuma aiheutti ison skandaalin. Venäjän pääministeri Vladimir Putin moitti Pietiläisen aiheuttaneen vahinkoa miljoonille ihmisille sopimusjärjestelmää loukkaamalla. Stubb antoi kaiken tuen Pietiläiselle, joka nostettiin kansainvälisiin tehtäviin Afganistanissa ja Kosovossa.
Vieläkään ei tiedetä, kuka määräsi lapsen tuotavaksi Suomeen diplomaattiauton takakontissa, mutta tällainen määräys sopisi Stubbin profiiliin eikä olisi kenellekään yllätys. Virallisen version mukaan Simo Pietiläinen toimi yksin. Seitsemän vuoden kuluttua Pietiläinen tuomittiin virkarikoksesta neljän tuhannen euron sakkoihin.
Stubb sekaantui myös Valko-Venäjän horjuuttamiseen, kun Minskissä yritettiin länsijohtoista vallankaappausta 2010. Silloin presidentiksi oli tarkoitus nostaa aiemmin Helsingissä asunut Vladimir Nekljajev, joka kuitenkin vangittiin Minskissä. Hänen tyttärensä Jeva Nekljajeva alkoi toimia Helsingistä käsin eräänlaisena kapinahallituksen ulkoministerinä. Stubb tuki molempia ja kutsui isän kotiinsa asumaan. Jeva sai myös Suomen kansalaisuuden.
Pääministerinä Stubb murskasi viimeisetkin esteet Suomen alistamisesta USA:n hallintaan, kun syyskuussa 2014 Suomi allekirjoitti niin sanotun Isäntämaasopimuksen.
Elokuisena yönä 2015 Stubbin Espoon kodin ikkunoihin ammuttiin ja heitettiin kiviä. Teosta otettiin kiinni kaksi miestä, joista toinen kuoli tutkinnan aikana. Virallisen version mukaan Stubbit valikoituivat uhreiksi sattumalta humalaisten päähänpiston tuloksena.
Mutta kenties kaikki tässä tarinassa tosiaan onkin vain sattumaa.
Nyt kokoomuksen Petteri Orpo ajaa Stubbia presidenttiehdokkaaksi kuin käärmettä pyssyyn. “Venäjän kanssa ei voi olla minkäänlaisissa tekemisissä”, Stubb avasi presidentinvalikampanjasa.
Ylimielisyydellään aiemmin järkyttänyt presidenttiehdokas Mika Aaltola näyttää suorastaan vaatimattomalta Stubbin rinnalla. Toki kaikki valtamedian mainitsemat presidenttiehdokkaat ovat CIA-sertifioituja, mutta yksi on tietenkin ylitse muiden.
Suomen valtamedia ei ole julkaissut Stubbista yhtäkään kriittistä kirjoitusta hänen pitkän uransa aikana, eikä julkaise nytkään.
CIA:n viitoittamalla tiellä Suomi saa uuden presidentin, jonka nimi on oleva Alexander C.-G. Stubb.
***
Georgian hallitseva puolue antoi lausunnon, jossa syytettiin entistä presidenttiä Saakašvilia vuoden 2008 sodan aloittamisesta Etelä-Ossetiasta "ulkopuolisten voimien käskystä".
"On tosiasia, että Saakashvilin seikkailunhaluiset toimet elokuussa 2008 eivät olleet seurausta hänen henkisestä epävakaudestaan, vaan seurausta ulkopuolisista ohjeista ja hyvin suunnitellusta petoksesta", Georgian Dream - Democratic Georgia -puolue sanoi poliittisen neuvoston kokouksen jälkeen. Puolue vaati myös julkista oikeusprosessia varmistaakseen, että yhteiskunta ymmärtää täysin "kuka teki tämän petollisen rikoksen maata ja sen kansaa vastaan".
Pääministeri Irakli Kobakhidze ilmoitti 8.8.2024, että hallitus ottaa yhteyttä valtakunnansyyttäjän virastoon, perustuslakituomioistuimeen tai mahdollisesti perustaa parlamentaarisen toimikunnan tutkimaan vuoden 2008 sodan olosuhteita.
Elokuussa 2008 Georgian ja siitä irtautuneen Etelä-Ossetian väliset jännitteet kärjistyivät täysimittaiseksi sodaksi. Konflikti alkoi, kun Georgia käynnisti sotilaallisen operaation saadakseen takaisin hallintaansa 1990-luvun alussa itsenäiseksi julistanut Etelä-Ossetia. Vastauksena Venäjä puuttui asiaan ja lähetti joukkoja Etelä-Ossetiaan ja myöhemmin Abhasiaan puolustamaan siellä olevia rauhanturvaajia.
Georgian entinen presidentti Mihail Saakašvili tuomittiin vankeuteen vallan väärinkäytöstä, koska hän määräsi pahoinpitelemaan oppositiopuolueen jäsentä ja armahti neljä murhaajaa.
EU:n ihmisoikeustuomioistuin totesi, että Saakashvili, joka oli Georgian presidentti vuosina 2004 –2013, ei kyennyt osoittamaan, että häntä olisi kohdeltu epäoikeudenmukaisesti oikeudenkäynneissä vuonna 2018.
Strasbourgin tuomarit katsoivat, että molemmissa oikeudenkäynneissä oli uskottavia todistajia, ja että hänen väitteensä, jonka mukaan presidentin armahdusvalta oli rajoittamaton, "voi olla vaarallinen ja rohkaista korruptioon". Tuomiossa todettiin: "Viranomaisten rehellinen toive oli saattaa hakija oikeuden eteen hänen väärinkäytöksestään, ja väite taka-ajosta ei ole perusteltu."
" Georgian ruling party accuses former President Saakashvili of unleashing 2008 war
Former Georgian President Mikheil Saakashvili. Photo: Vladimir Shtanko - Anadolu Agency
MOSCOW
Georgia's ruling party on Tuesday issued a statement accusing former President Mikheil Saakashvili of starting the 2008 war over South Ossetia "under orders from external forces."
"It is a fact that in August 2008, Saakashvili's adventurous actions were not the result of his mental instability, but the result of outside instructions and well-planned betrayal," the Georgian Dream - Democratic Georgia party said after a political council meeting.
The party also called for a "public legal process" to ensure that society fully understands "who committed this treacherous crime against the country and its people."
On Aug. 8, Prime Minister Irakli Kobakhidze announced that the government would reach out to the Prosecutor General's Office, the Constitutional Court, or potentially establish a parliamentary commission to investigate the circumstances surrounding the 2008 war.
In August 2008, tensions between Georgia and its breakaway region of South Ossetia escalated into a full-scale war. The conflict began when Georgia launched a military operation to regain control over South Ossetia, which had declared independence in the early 1990s but was not internationally recognized. In response, Russia intervened, sending troops into South Ossetia and later into another breakaway region, Abkhazia, to defend its peacekeepers deployed there.
The war lasted five days and ended with a cease-fire brokered by the European Union. Russia recognized South Ossetia and Abkhazia as independent states, though most of the international community continues to view them as part of Georgia. The conflict deepened the rift between Russia and Georgia and impacted regional stability.
22.8.2008 18:15