lauantai, 23. joulukuu 2017

Yhä vaan "EU_n oikeusvaltioperiaate"...

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/201712212200622307_pk.shtml

” EU:n yhteisiä arvoja on puolustettava

 Torstai 21.12.2017 klo 21.03

EU-komissio ryhtyi poikkeukselliseen kurinpitomenettelyyn Puolaa vastaan.

EU-komissio haluaa puolustaa unionin yhteisiä arvoja.


EU-komissio haluaa puolustaa unionin yhteisiä arvoja. (AOP)



EU-komissio on jo pidempään yrittänyt taivuttaa Puolaa lopettamaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta horjuttavien lakien säätämisen. ”

RK: Kansallinen oikeuslaitos ei ole eikä voi olla demokratiassa riippumaton poliittisesta vallasta, vaan se on en nimittämä tietyin erityisperiaattein.


Oikeuslaitos on kuitenkin KULLOINKIN KÄSITTELEMÄSSÄÄN ASIASSA muiden valtioelinten yläpuolella.

Tämä on ”meikäläisessä” (ruotsalaisessa) oikeusajattelussa sisältynyt jo Olaus Petrin oikeusperiaatteisiin. Eikä paljon myöhempi Montequieun vallan kolmijako-oppi tuo siihen olennaista ”parannusta” ainakaan oikeudelliselta kannalta.

KK: ” Puolan konservatiivihallitus ei kuitenkaan ole suostunut taipumaan, vaan syyttää komissiota poliittisesta ajojahdista.

Komissio päätti keskiviikkona ottaa Puolaa vastaan käyttöön ”järeämmän aseen” eli Lissabonin sopimuksen 7. artiklan, joka antaa mahdollisuuden aloittaa rankaisutoi-met EU-sääntöjä, ihmisoikeuksia ja demokraattisia arvoja rikkovaa maata kohtaan.

Rangaistuksena oikeusvaltioperiaatteiden ohittamisesta Puolalta voitaisiin jatkossa mahdollisesti viedä äänioikeus EU:n sisällä. ”

RK: Karvala heittelee vain sanoja ilmaan. Eesimerkiksi TÄÄLLÄ määriteltyä oikeus-valtioperiaatetta on EU:ssa tuskin lainkaan olemassa: kansalliset perustuslait veny-vät ja paukkuvat kuin Jenkki-purukumi erilaisten vähäisempienkin direktiivien alla kuin niitä ei olisikaan…

https://www.minilex.fi/a/mit%C3%A4-tarkoittaa-oikeusvaltioperiaate

” Mitä tarkoittaa oikeusvaltioperiaate?

» Lakipuhelin neuvoo – Soita 0600 12 450 »

Oikeusvaltioperiaatteella tarkoitetaan, että valtio on organisoitu oikeussäännöksin ja näitä oikeussäännöksiä noudatetaan valtion eri tahojen toiminnassa. Oikeusvaltio-periaate siis palautuu perustuslain vaatimukseen siitä, että julkisen vallan käytön tu-lee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Oikeusvaltioperiaatteen mukaisesti kaikilla valtion kansalaisilla ja viranomaisilla on velvollisuus noudattaa oikeussääntöjä. Oikeusvaltioperiaatteen kautta toteutetaan yksilöä suojaavaa menettelyä. Yksilöllä tulee nimittäin olla mahdollisuus vaikuttaa välillisesti häntä koskevien lakien säätämiseen; vaatimus, joka toteutuu kansan vaa-leilla valitseman eduskunnan säätäessä lait. Oikeusvaltiossa yksilöä suojataan myös niin, että näitä oikeussääntöjä soveltavat riippumattomat tuomioistuimet. Koko valti-on toiminta ja organisaatiot ovat viime kädessä sidoksissa perustuslakiin. Oikeusval-tioperiaate edellyttää myös, että yksilön perusoikeuksista säädetään perustuslaissa.

– Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 – 24 – ”

KK: ” On myös väläytetty, että mikäli Puolan linja ei muutu, voi EU:n suurin nettosaaja menettää jatkossa miljardeja euroja EU:n tukirahoja.

Rangaistukset edellyttävät kuitenkin muiden EU-maiden hyväksyntää, ja esimerkiksi Unkari on jo ilmoittanut tukevansa Puolaa.

EU:n perussopimusten mukaan oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat unionin yhteinen perusta. Niiden toteuttamista edellytetään myös EU:n jäseniksi haluavilta mailta. ”

RK: Kyseessä ei ole ainakaan yllä mainuttu ”oikeusvaktioperiaate”…

Panin poikkeuksellisesti huonon linkin (suomalainen Wiki) ihmisoikeuksiin, jotta se kavastaisi mahdolliimman oikein Karvalan ajatusta (jos sellaista on).

KK: Viime vuosina on kuitenkin nähty, kuinka unionin jäseneksi pääsyn jälkeen esimerkiksi Puola ja Unkari ovat alkaneet livetä yhteisistä arvoista. ”

RK: Arvot eli (poliittiset) päämäärät ovat täysin eri asia kuin oikeustieteelliset oikeuperiaatteet.

Jos ei ole muuta tiedettä, ei ole oiketiedettäkään, eikä toimivia oikeusperiaatteeita. Tämä on tällä hetkellä aika pitkälle tilanne Suomessa.

KK: ” Vaikka komission kurinpitotoimet sisältävät riskin EU-vastaisuuden noususta, eikä rankaisutoimen tehostakaan ole takeita, siitä huolimatta on tärkeää, että EU ryhtyi vihdoin puolustamaan yhteisiä arvojaan.  ”

RK: ELI SUOMEKSI MÄÄRÄÄMÄÄN PUOLALLE MUUTA POLITIIKKAA KUIN SE ITSE HALUAA. Arvot ovat politiikkaa.

KK: ” Moni voi kysyä, miksi oikeusvaltioperiaatetta pitäisi puolustaa, ja eikö vaaleilla valittu Puolan hallitus saa ”uudistaa” maansa oikeusjärjestelmää haluamallaan tavalla?

Vallan kolmijakoon nojaava oikeusvaltioperiaate on länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen perusta, ”

NYT TULI IHAN ERI OIKEUSVALTIOPERIAATE KUIN TUOLLA EDELLÄ…

Suomeen keskustelu vallan kolmijako-opista tule TÄSSÄ yhteydessä:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/06/itsenaisyytta-ei-olisi-saatu-sovinnolla-ilman-leninia-sotaministeri-niinisto

…Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa oli parhaillaan [kesäkuussa 1917] käsitel-tävänä mietintö, jonka mukaan keisarille kuulut oikeus valtiopäivien koollekutsumi-seen, lopettamiseen ja hajottamiseen siirrettäisiin Suomen eduskunnalle. Heti kun neuvostokongressin päätös saatiin Helsinkiin, perustuslakivaliokunnan jäsenet  Mäkelin ja  Kuusinen kirjoittivat uuden lakiesityksen, joka siirsi keisarille kuuluneen valtiovallan ulkopolitiikkaa ja sotilasasioita lukuun ottamatta Suomen eduskunnalle.

… muut luistelivat

Monet porvarilliset poliitikot pitivät esitystä hätiköitynä ja vastustivat sitä muun muassa siksi, ettei siinä otettu huomioon tehokkaan toiminnan kannalta tarpeellista valtiovallan kolmijakoa.

Sosiaalidemokraatit saivat kuitenkin tuekseen joukon porvarillisia kansanedustajia, toisin sanoen osan maalaisliittolaisista ja niin sanotut itsenäisyysmiehet, joiden tuke-mana esitys tuli 18.7. Eduskuntaan. Siellä se julistettiin kiireelliseksi 165 äänellä 27 vastaan ja hyväksyttiin lopullisesti äänin 136–55. ”

Charles-Louis Montesquieun (1689-1755) kuuluisa vallan kolmijako-oppi juridiikassa ei ole ehdoton lain tuntomerkki eikä olemuksellinen oikeusperiaate (kuten esimerkik-si yhdenvartainen ihmisarvo nykyään). Sitä ei ollut sellaiseksi edes tarkoitettu, vaan se oli yhden feodaalisen hallitusmuodon perustuslaillisen monarkian rakennuspa-likka estämään monarkin mielivalta. Ne porvarit, jotka vannoivat ehdottoman kolmi-jako-opin nimiin, kannattivat luultavasti monarkiaa. Esimerkiksi YK:n oma hallinto ja oikeusjärjestelmä eivät noudata vallan kolmijako-oppia, vaan esimerkiksi Turvall-isuusneuvosto on sekä korkein toimeenpaneva elin, toiseksi korkein tuomioistuin (mm. terroristit, joukkomurhat, kansamurhat) että kolmanneksi korkein lainsäätäjä (SCR Resolution -päätöslauselmat). Neuvostoliiton alueelliset neuvostot olivat myös sekä toimeenpanevia että paikallisia lainvoimaisia säädöksiä antavia elimiä. Järjes-telmässä oli puolensa, koska paikallisten erikoistarpeiden takia ei tarvinnut fiilata koko valtakunnan lakia.

Suomessa koko vallan kolmijakoperiaatteesta alettiin puhuakaan vasta 1919. Ruot-sissa ja siten myös Suomessa oli ollut ja  Kustaa Waasan ajoista voimassa Olof Perssonin eli  Olaus Petrin oikeusajattelu, jossa tuomari oli käsittelemässään asi-assa Kruununkin yläpuolella, eikä hänen tarvitse kompastella väärässä paikassa ole-vaan pilkkuun, eikä arvuutella istuvan monarkin tai kuvernöörin päähänpistoja, vaan kyseisen lain säätäjän tarkoitusperiä uudessa yhteiskunnallisessa tilantees-sa nojaten myös aikaisempiin muiden tuomioistuinten päätöksiin vastaavissa tapauksissa. Periaatteessa myös Kruunu itsekin itse sattoi olla syypää ja korvausvelvollinen.

Katolisissa maissa kokeimpana oikeusasteena ja -lähteenä oli ollut Paavi, ja islami-laisissa maissa Kalifi. Tällainen ei kuitenkaan tarkoita ongelmien ratkaisua, vaan niiden siirtämistä toiseen paikkaan (jossa niitä on vieläkin vaikeampi ratkaista). ”

KK: ” ja esimerkiksi Suomessa tiedetään varsin hyvin, että pienen maan turva ja etu on, jos muutkin maat toimivat oikeusvaltioperiaatteiden mukaisesti ja noudattavat esimerkiksi yhteisiä sopimuksia.

Oikeusvaltio toimii myös puskurina mielivaltaista lain- ja vallankäyttöä vastaan, jolloin sen puolustaminen on myös kansalaisten etu. ”

RK: Oikeusvaltio tarkoittaa YK:lle sellaista valtiota, joka noudattaa YK:n lakia.

Kansalliset lait ovat YK:n edessä YK:n edessä yhdenvertaisia siltä osin, kuin ne näitä noudattavat.

EU ja EN ja EIT yrittävät nakertaa YK:n lakia: niillä on esimerkiksi erilaiset ihmisoikeudet/perusoikeudet.

KK: ” Sitäkään ei sovi unohtaa, että korruptiosta vapaa oikeusvaltio on myös taloudellisen kasvun perusta, ”

Jo KOLMAS ”MÄÄRITELMÄ” ”OIKEUSVALTIOLLE, ja neljäs, jos tuo YK:n määritelmä otetaan mukaan!

KK: ” ja jotta esimerkiksi EU voi toimia kauppaunionina hyvin, täytyy jäsenmaiden pystyä luottamaan kumppaniensa lainsäädännön toimivuuteen. Lisäksi vain yhteisin säännöin toimivalla EU:lla voi olla poliittista painoarvoa suurvaltapeleissä.

Muun muassa näiden syiden vuoksi EU:n on syytä puolustaa yhteistä arvopohjaansa.


Kyseinen Lissabonin sopimuksen 7. artikla lienee tämä:


7 artikla

1.   Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tai jäsenvaltioiden ryhmä, unionin tuomioistuin, Euroopan keskuspankki tai Euroopan investointipankki,kun kyse on nii-den tekemästä esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, ottavat huomioon kansallisten parlamenttien tai jonkin kansallisen parlamentin kamarin perustellut lausunnot.

Kullakin kansallisella parlamentilla on kaksi ääntä, jotka jakautuvat kansallisen parlamenttijärjestelmän perusteella. Kaksikamarisessa parlamenttijärjestelmässä kummallakin kamarilla on yksi ääni.

2.  Jos vähintään kolmasosa kansallisten parlamenttien 1 kohdan  toisen  alakohdan mukaisesta kokonaisäänimäärästä edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan esityksessä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole noudatettu toissijaisuusperiaatetta, esitystä on tarkasteltava uudelleen. Tarvittava äänten vähimmäismäärä on neljännes, kun on kyse Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan 61 i artiklan perusteella tehdystä esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi.

Tarkasteltuaan esitystä uudelleen komissio tai jäsenvaltioiden ryhmä,unionin tuo-mioistuin, Euroopan keskuspankki tai Euroopan investointipankki, jos kyse on niiden tekemästä esityksestä lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, voi päättää joko pitää voimassa esityksensä, muuttaa sitä tai peruuttaa sen. Tämä päätös on perusteltava.

3.   Jos tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa vähintään yksinkertainen enemmistö kansallisten parlamenttien 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesta ääni-määrästä edustaa sellaisia perusteltuja lausuntoja, joiden mukaan ehdotuksessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole noudatettu toissijai-suusperiaatetta, ehdotusta on niin ikään tarkasteltava uudelleen. Tarkasteltuaan ehdotusta uudelleen komissio voi päättää joko pitää ehdotuksen voimassa, muuttaa sitä tai peruuttaa sen.

Jos komissio päättää pitää ehdotuksen voimassa, sen on esitettävä perustellussa lausunnossa ne syyt, joiden vuoksi se katsoo ehdotuksen olevan toissijaisuusperi-aatteen mukainen. Tämä perusteltu lausunto, samoin kuin kansallisten parlament-tien perustellut lausunnot, toimitetaan unionin lainsäätäjälle, joka ottaa ne huomioon menettelyn aikana:

a)

ennen ensimmäisen käsittelyn päättämistä lainsäätäjä (Euroopan parlamentti ja neuvosto) tarkastelee sitä, onko lainsäädäntöehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen, ottaen erityisesti huomioon kansallisten parlamenttien enemmistön ilmaisemat yhteiset perusteet sekä komission perustellun lausunnon;

b)

jos lainsäätäjä neuvoston jäsenten 55 prosentin enemmistöllä tai Euroopan parlamentissa annettujen äänten enemmistöllä katsoo, ettei ehdotus ole toissijaisuusperiaatteen mukainen, lainsäädäntöehdotuksen käsittely päättyy.

Tästä ei tule hullua hurskaammaksi ilman sen toissijaisuusperiaatteen (josta moni, kuten minä, ei liene ikinä ennen kuulutkaan) avaamista (valitan, että taas tulee lainaustekstiä, tästä on kuitenkin helpompi linkittää konkretiaan kytkettynä eteenpäin kuin alkuperäisestä):


http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=LEGISSUM%3Aai0017

Toissijaisuusperiaate

JOHDANTO

Toissijaisuusperiaatteella on olennainen merkitys Euroopan unionin (EU) toiminnal-le, tarkemmin sanoen sen päätöksenteolle. Sen avulla muun muassa ratkaistaan, milloin EU:lla on valtuudet antaa säädöksiä, ja se edistää päätösten tekemistä mahdollisimman lähellä kansalaisia. ”

RJK: AHAA!!! Tämähän on se SUPISUPI- … eikun SUPISITIRARITEETTIPERI-AATE, josta EU:un liityttäessä kohkattiin, muttei sen jälkeen ole paljon kuulunut!!!

” Toissijaisuusperiaatteesta määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa. Toissijaisuusperiaatteen ohella EU:n päätöksenteon kannalta kahtena keskeisenä periaatteena pidetään myös annetun toimivallan periaatetta ja suhteellisuusperiaatetta.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa määrätään lisäksi toissijaisuusperiaatteen täytäntöönpanosta. Lissabonin sopimuk-sella on vahvistettu toissijaisuusperiaatetta huomattavasti ottamalla käyttöön useita valvontamekanismeja sen asianmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi.

MÄÄRITELMÄ

Toissijaisuusperiaatteen tarkoituksena on määritellä kaikkein tarkoituk-senmukaisin toiminnan taso EU:n ja EU-maiden jaetun toimivallan piiriin kuuluvilla aloilla. Kysee-seen voivat tulla EU:n, kansallisen tai paikallisen tason toimet. Kaikissa tapauksissa EU voi toteuttaa toimia vain, jos se pystyy toimimaan tehokkaammin kuin jäsenmaat omilla kansallisilla tai paikallisilla tasoillaan. Toissijaisuusperiaatteen ja suhteelli-suusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa mainitaan 3 perustetta, joilla pyritään vahvistamaan EU:n tasolla toteutettavien toimien aiheellisuus:

  • liittyykö toimiin ylikansallisia näkökohtia, joita EU-maat eivät itse pysty ratkaisemaan?
  • olisivatko kansalliset toimet tai niiden toteuttamatta jättäminen vastoin perussopimuksen määräyksiä?
  • olisiko EU:n tason toimien toteuttamisesta selvää etua?

Toissijaisuusperiaatteen avulla pyritään myös lähentämään EU:ta ja sen kansalaisia toisiinsa varmistamalla, että kansallisen tason toimia toteutetaan tarpeen mukaan. Toissijaisuusperiaate ei kuitenkaan tarkoita, että toimet on aina toteutettava mahdollisimman lähellä kansalaisia.

TÄYDENTÄVYYS ANNETUN TOIMIVALLAN PERIAATTEEN JA SUHTEELLISUUSPERIAATTEEN KANSSA

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätään toimivallan jaosta EU:n tason ja EU-maiden kesken. Siinä mainitaan aluksi annetun toimivallan peri-aate, jonka mukaan EU käyttää ainoastaan perussopimuksissa sille annettua toimivaltaa.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate ja ovat erottamaton osa annetun toimi-vallan periaatetta. Ne ratkaisevat, missä määrin EU voi käyttää sille perussopimuk-sissa  annettua toimivaltaa. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti keinot,joita EU käyt- tää perussopimuksissa määrättyjen tavoitteiden toteuttamiseksi, eivät saa ylittää sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Näin ollen EU voi toteuttaa toimia tietyllä politiikanalalla vain, jos

  • se toimii EU:lle perussopimuksissa myönnetyn toimivallan rajoissa (annetun toimivallan periaate)
  • perussopimuksissa määrätyt tavoitteet voidaan EU:n ja EU-maiden jaetun toimivallan piiriin kuuluvilla aloilla saavuttaa parhaiten EU:n tason toimilla (toissijaisuusperiaate)
  • toiminnan sisältö ja muoto eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen perussopimuksissa määrättyjen tavoitteiden saavuttamiseksi (suhteellisuusperiaate).

TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN VALVONTA

Toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismien järjestämisestä määrätään toissijai-suusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyssä pöytäkirjassa. Valvonnan parantamiseksi ja tehostamiseksi tätä pöytäkirjaa on uudistettu Lissabonin sopimuksessa.

Amsterdamin sopimuksessa käyttöön otetussa pöytäkirjassa määrätään jo tietyistä säädösehdotusten laatimiseen liittyvistä velvoitteista. Ennen kuin komissio tekee eh-dotuksen lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi, sen on laaditta-va vihreä kirja. Vihreissä kirjoissa kuullaan laajalti eri tahoja. Niiden avulla komissio voi hankkia kansallisten ja paikallisten elinten sekä kansalaisyhteiskunnan lausunto-ja säädösehdotuksen aiheellisuudesta etenkin toissijaisuusperiaatteen kannalta.

Pöytäkirjassa komissio velvoitetaan lisäksi liittämään kaikkiin esityksiin, jotka koske-vat lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävää säädöstä, selvitys, jossa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden noudattaminen näytetään toteen.

Lissabonin sopimuksessa tehdyssä uudistuksessa kansalliset kansanedustuslaitok-set otetaan täysipainoisesti mukaan toissijaisuusperiaatteen valvontaan. Kansalliset kansanedustuslaitokset harjoittavat vastaisuudessa kaksinkertaista valvontaa:

  • niillä on oikeus vastustaa säädösehdotuksia niiden laadinnan aikana. Ne voivat myös palauttaa säädösehdotuksen komission käsiteltäväksi, jos se ei niiden mie-lestä ole toissijaisuusperiaatteen mukainen (ks. tiivistelmä ”Kansalliset kansanedustuslaitokset”)
  • ne voivat riitauttaa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen EU:n tuomioistuimessa, jos se ei niiden mielestä ole toissijaisuusperiaatteen mukainen.

Lissabonin sopimuksella myös alueiden komitea otetaan mukaan toissijaisuusperi-aatteen valvontaan. Kansallisten parlamenttien tavoin myös alueiden komitea voi rii-tauttaa EU:n tuomioistuimessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävän säädöksen, joka ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen.

Osana paremman sääntelyn aloitettaan Euroopan komissio julkaisee vuotuisia kertomuksia toissijaisuudesta ja suhteellisuudesta.

Viimeisin päivitys: 03.09.2015

Kommentit

Ladataan...