Dokumenttiin esitetään aivan muita kuin aiheellisia "korjauksia".

Mahdollisia aiheellisia tässä ei nyt käsitellä (kuin joitakin ohimennen).

https://www.verkkouutiset.fi/ylen-1918-dokumentista-kiistellaan-oikaisuihin-ei-suostuta/#b9079d8b

Ylen 1918-dokumentista kiistaa, oikaisuihin ei suostuta

Tuliko sodan taisteluissa todella vastaan vain ’kovin vähän venäläisiä’?

Ylen Ajankohtaistoimitus tuotti vuoden 1918 sodasta Julma maa -dokumentin, joka esitettiin TV1:ssä sodan satavuotisvuoden 2018 itsenäisyyspäivänä. Yle Areenassa dokumentti kerää edelleen huomattavia katsojamääriä.

Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys r.y. on sydämistynyt väittämistään dokumentin virheistä ja vaatinut niihin oikaisuja.

Yhdistys on listannut dokumentista 28 mielestään suurinta virhettä ja epätäsmälli-syyttä. Lähdeviitteinä on 104 kohtaa 19:sta eri alan kirjasta ja tutkimuksesta.

– Dokumentin tulee perustua tosiasioihin. Julma maa ei valitettavasti kaikilta osin täytä tätä vaatimusta, yhdistyksen puheenjohtaja Jyrki Uutela katsoo.

Uutelan mukaan raskaimpia esimerkkejä Julman maan virheistä on, ettei mainita, että bolsevikit agitoivat, aseistivat ja johtivat punaiset sotaan. Myös eräät väitteet vankileireistä ovat yhdistyksen kirjelmän mukaan perättömiä. "

HM: Bolshevikit olivat pieni ryhmä ja saattoivat agitoida kuten jotkut mensevikitkin, kautskylaiset, mutta sotatoimet aloitti Mannerheim 24. 1. 1918 hyökkäyksillä kotiu-tettavia venäläisiä varuskuntia vastaan. Tarkoitus ei ollut ajaa heitä maasta, vaan enempikin estää posistumasta - ja tappaa. Senaatti nimitti Mannerheimin vasta seu-raavana päivänä suojeluskunnista muodostettavan valkoisen armeijan komentajaksi.

J.-P. T.: " Yleisradion mukaan kaikki huomautukset on käyty huolella läpi ja oikaisupyynnöt ovat perusteettomia.

" Ylen mukaan dokumentissa ei ole havaittu asiavirheitä.

”Järjestystilanne heikkeni”

Seuraavassa on muutamia Julma maa -dokumentin tekstikohtia (*-merkityt, lihavoi-dut) perässään otteita Vapaussotiemme Helsingin perinneyhdistyksen huomautuksista niitä kohtaan (-merkityt, kursivoidut).

 * ”Suomen sisällissota syntyi nälän, pelon ja vihapuheen kierteestä.”

– Sota vaati johtajat, agitaation, aseet ja huollon. Eripuran kylväjät olivat bolševikki-agitaattoreita: ”Ei kansalaisrauhaa vaan kansalaissota”. Sosialisteille Venäjän vallan-kumous merkitsi alkua lopulliseen voittoon nopeasti vietävälle luokkataistelulle. (Tampereella punaisten divisioonaa johtanut Mihail) Svetšnikov totesi: ”Kun miliiseiksi valittiin työväestölle suopeita miehiä, voitiin päästä porvarien kimppuun takavarikoimalla asevarastoja”.

* ”Yhteiskunnan perustukset järkkyivät. Järjestystilanne heikkeni,ja arjen väki- valta lisääntyi. Vihattu tsaarin aikainen valtiollinen poliisi oli lakkautettu ke-väällä, mutta sen tilalle syntyneet miliisilaitokset eivät vakuuttaneet ketään. Sekä työväestö että porvarileiri alkoivat perustaa omia järjestyskaarteja.”

– Miliisilaitoksesta puhuttaessa ei (Julma maa -dokumentissa) mainita punaisten val- lankumouksellisten mielivaltaa. Venäläiset sotilaiden alueneuvostot pyysivät sosiali-demokraatteja perustamaan aseelliset järjestyskaartit, jolloin alkoi venäläisten vallankumouksellisten ja suomalaisten punakaartien syvenevä yhteistyö. …Punakaarteja ei suojeluskuntien tavoin yritettykään perustaa kaikille avoimiksi järjestöiksi, vaan kärkijoukoksi luokkataistelun ja vallankumouksen viemiseksi päätökseen. "



HM: Punakaarteilla ei ollut mitään tekemistä venäläisväestön alueneuvostojen kanssa, jotka eivät olleet mitään Venäjän valtion elimiä, mutta koostuivat ainakin pääasiassa Venäjän kansalaisista.

J.-P. T.: * ”Joulukuussa Suomi julistautui P. E. Svinhufvudin porvarisenaatin johdolla itsenäiseksi. Mutta myös sosialistit tukivat itsenäisyyttä ja pyysivät Leninin hallitusta tunnustamaan Suomen itsenäisyyden. Lenin odotti suoma-laisten sosialistien tekevän pian vallankumouksen ja hyväksyi Svinhufvudin esittämän virallisen Suomen itsenäisyyden tunnustamisen taktisista syistä”. "


HM: Lenin ja Stalin ja Kollontai, kaikki kansankomissaareja, olivat kurkku putkella huutaneet, että "Hakekaa itnenäisyyttä! Se pätkätää heti tiskiin kuin manulle illallinen!"

Lenin oli myös heti vallankumousyönä lakkauttanut Kerenskin (laittomasti) nimittä-män kenraalikuvernööri Nekravin viran, ja nimittänyt hänet Venäjän valtion tilastohommiin järjetämään osuustoiminnallista taloussektoria.

YLE on valehdellut tästä asiasta räävittömästi, mutta on ehkä dokussa ottanut opikseen...



J.-P. T.: " – Tässä tarkoitetaan 31.12.1917 tapahtunutta kansankomissaarien neu-voston tun-nustusta. Todellisuudessa Lenin tunnusti Suomen itsenäisyyden hyväksy-mällä 14. 10.1920 Tarton rauhansopimuksen,tai tarkemmin 31.12.1920 kun sopimus virallisesti tuli voimaan. "


HM: Tartton rauhansopimusta EI TEHTY SUOMEN SISÄLLISSODASTA vaan Val-koisten voittajien 15.5.1918 Neuvosto-Venäjälle julistamasta sodasta, jossa he vielä elokuussa vaativat Suomelta Kuollan nimimaata ja Itä-Karjalaa "rauhan hintana"!


J.-P.T.:"Itsenäisyysjulistuksen jälkeen Suomella ei ollut omaa armeijaa, poliisilaitosta, rajavartiostoa eikä itsenäisen maan perustuslakia vaan autonomisen maan valtio-oi-keudellinen lainsäädäntö. Korkeimman vallan edustajana toimi Suomen alueneuvos- to johtajanaan bolševikki Ivar Smilga ja venäläinen sotaväki miehitti koko maata. "



 HM: HEWOWWITTUA ja puhdasta paskaa joka tavu!


Venäjän kansankomissaarien neuvostolla ei ollut vähäisintäkään pyrkyä korkeimman vallan haltijaksi Suomessa. Sellaiset metkut olivat loppuneet Kerenskiin - ja hänen hurrilaisiin ja kokoomuslaisiin perseennuolijoihinsa, jotka olivat hakeneet naapuri-maan sotilasdiktaattorilta Eduskunnan hajotusta - ja "Venäjän maakuntallituksen" valituttamista!

Suomeen ja täällä vielä olevaan kotiutetttavaan venäläiseen sotaväkeen ei ulottunut minkäänlaista poliittisvälitteistäkään komentoketjua kuvernöörin viran lakkauttamisen jälkeen! Venäläisestä sotaväestä, jota oli jäljellä noin 40000, suuri osa oli laivastoa, jolla oli kotisatama Helsingissä, eli he kävivät 1. maailmansotaa Saksaa vastaan eivätkä Suomen sisällissotaa. Toki sinne maailmansotaan ulottui laivaston komentolinja.


J.-P. T.: " – Tosiasiassa ensimmäinen ”tunnustus” oli ehdollinen ja nimenomaan venäläiset eivät ehtoja täyttäneet, vaan ilmaisivat usealle viralliselle taholle, ettei Suomi vielä käytännössä ollut irtautunut Venäjästä. "


 HM: Potaskaa. Stalin sanoi, että "Suomi ei ole irronnut Venäjästä (tarkemmin sano-en "Venäjä ei ole menettänyt Suomea"), KOSKA TÄMÄ EI OLE SIIHEN KOSKAAN KUULUNUTKAAN (itse keisarikuntaan, toisin kuin esimerkiksi Viro ja Latvia)!

" ... The bourgeois press asserts that we have brought about the complete disinteg-ration of the country,that we have lost a whole number of countries,including Finland. But, comrades,we could not lose Finland,because actually it was never our property. ... December 22, 1917 "



J.-P. T.: " Lenin totesikin 31.1. ”Meidän liittomme, meidän uusi valtiomme on lujempi sitä pakkovaltaa, imperialistien valtiomuodostelmia.Suomen työläiset kääntyivät mei-dän puoleemme ilmaisten uskollisuuden tunteensa proletaarista maailmanvallanku-mousta kohtaan. Se on valtioliittomme perusta.” Lenin siis uskoi, että Suomi olisi yksi tulevan neuvostovaltion osa. "



HM: Ei uskonut - eikä olisi edes ottanut Suomea siihen.


Eikä hän sano mitään tuollaista myöskään tuossa yllä.

J.-P. T.: * ”Tarinat raakuuksista ruokkivat kiihtyvää koston kierrettä” ja johtuivat propagandasta.


– Tiedossa on lukuisia tapauksia, joissa punaiset ovat kiduttaneet vankeja. Porin pu-nakaartin johtaja Hannes Uksila tunnusti: ”Vankeja murhataan, vangiksi tarjoutuvia ammutaan, rosvous on aivan yleistä, kortinpeluu, totte-lemattomuus ja laiskuus on yleistä. Meitä voidaan täydellä syyllä sanoa rosvolaumaksi.”


HM: Satunnaisia sisäisiä purkauksia eri ryhmien välillä. Niitä oli myös valkoiten kesken ja murhiakin.


J.-P. T.: " Noin 700 punaisen murhaaman kuolintapa on tuntematon. "

HM: MISTÄ sitten "TIEDETÄÄN", että heidät on MURHATTU?


J.-P. T.: * ”Sisällissodan kokonaiskehityksen kannalta merkittävintä oli kuiten-kin se, mitä täällä Varkaudessa tapahtui välittömästi taistelun jälkeen” – teloitukset, väkivallan kierre.


– Tämä on perustelematon väite,joka yrittää vierittää vastuun pois vallankumouksel-lisilta. Ei voida olla huomioimatta punakaartien väkivaltaisuuksia ennen Varkauden taistelua. Vuoden 1917 aikana punakaartit murhasivat 43 suomalaista siviiliä ja pu-naisten liittolaiset yli sata venäläistä. Vuoden 1917 aikana suojeluskuntalaiset eivät murhanneet ketään. "

" * Leninin vaikutusta vallankumoukseen ei mainita, paitsi kohdassa ”jos me luovutamme Suomen ja Viron”. "

HM: NIIN MITÄ SITTEN!??

Bolshevikit katsoivat myöhemmin tehneensä virheitä Virossa, ja että eserrät olivat olleet oikeassa mm. siinä, että saksalaiselle aatelitolle läänitetyt maat olisi pitänyt "yksityistää" viljelijöillä eikä muuttaa  kollektiivitiloiksi.Sen jälkeen niitä olisi ollut mah- dotonta palauttaa saksalaisille, kuten nyt tapahtui rauhanteon ehtona Saksan kans-sa. Se olisi tarkaoittanut myös suuntaustumista heti Viron itsenäistymiseen, sillä Ve-näjälle sellaista mallia ei ollut tarkoitus "jälkijättöisesti" tuoda (missä sitä ei vielä ollut, joisaakin erikoialueilla kuten pomorialueilla oli).

" ... The government of the RSFSR recognized the independence of Soviet Estonia in a decree signed by Lenin on Dec. 7, 1918. By January 1919 the Red Army had liberated a large part of Estonia, where the decrees of the Soviet government were again put into effect.

Nevertheless, mistakes were committed in dealing with the agrarian question. The policy of establishing state farms on former landlords’ estates rather than transferring the land to the peasants had an adverse effect on the alliance between the proletariat and the laboring peasantry. ... "



J.-P. T.: "– Leninin vaikutusta vähätellään.Leninhän katsoi Suomen ja Viron kuuluvan vallankumouksellisten etupiiriin osana maailmanvallankumousta. "


HM: Jos katsoi, se EI sano mitään itsenäisyydestä...


J.-P. T.: " On käsittämätöntä, että bolševikkien yli kymmenen vuotta Suomessa har-joittama vallankumouksen valmistelu ja Leninin tavoitteen mukainen ”kansalaisso-dan” (Leninin oma termi) käynnistäminen jätetään kokonaan käsittelemättä, semminkin kun punaisten väkivaltaisuudet noudattivat luokkasodan oppeja. "

HM: Ai missä löytyy "luokkasodan väkivaltaoppi"? Jokin uusi "Siionin viisaiden pöytäkirja"!??



J.-P. T.: ” Emme käy sotaa yksittäisiä henkilöitä vastaan, me hävitämme porvariston luokkana. "

HM:  HAISTAKAA HOURUT WITTU.

Tässä mennään nyt 100 vuotta myöhäisempiin Anne Applebaumin ja "Kommunismin mustan kirjan" tahallisiisn väärintulkintoihin.

Aateliston ja porvariston hävittäminen luokkana tarkoittaa heidän penemistaan oikeisiin töihin, EIKÄ mitään YKSILÖINÄ hävittämistä!

Vain täysin pönttö vaskisti voi kuvitella muuta, OMANLAISTAAN hävittämistä!



J.-P. T.: "Älkää etsikö asiakirjoja älkääkä todisteita, ensimmäinen kysymys on, mihin luokkaan henkilö kuuluu.”


HM: Edelleen Applebaumia.

Sellaiset virheelliset lait,joissa tsaarinaikainen laillinen ammatti tai luokka-asema sel- laisenaan, esimerkikisi pappi tai kulakki, katsottiin sellaisenaan edelleen vuosikym-menien päästä asianomaiselle "rikokseksi",katsottiin virheiksi ja karsittiin lainsäädän- nöstä viimeistään NL:n pyrkiessä ja päästessä Kansainliiton jäseneksi ja uudistaessaan perustuslakinsa 1936.


J.-P. T.: * ”Taisteluiden alussa sotaa kutsuttiin porvareidenkin puheissa useim-miten kansalais- tai sisällissodaksi. Se sopi kuitenkin huonosti jääkäreille ja aktivisteille, jotka olivat vuosia valmistautuneet vapaus-sotaan venäläisiä vas-taan. Ongelma oli vain siinä, että taisteluissa tuli vastaan kovin vähän venäläisiä. ”

– Tämä on omituinen väite. "


HM: Se on just näin.Venäläisiä oli,mutta he olivat hattu kourassa pyrkineet vapaaeh-toisiksi, eversti Svetshnikov mukaan lukien. Hän oli muuten huonohko komentaja näissä oloissa, ja myöhemmin yhtä huono Suomeen erikoistunut sotahistorioitsija, joka paisutteli venäläisten osuutta Suomen sisällisodassa. Hän oli kasakkaupseeri, joka oli tottunut paitsi täysin erilaiseen sotaväkeen myös täysin erilaiseen tavalliseen miesväkeen, joka osasi "selkäytimestä" käsitellä aseita ja hevosia ja totella komentajia. Svetshnikov kuoli Stalinin sotilaspuhdistuksessa.



J.-P.T.: " Seuraavassa muutama esimerkki rintamilla taistelleiden joukkojen vahvuuk- sista, joissa näkyy, että paikoitel-len venäläisiä oli taistelussa enemmän kuin hallituksen joukkoja:


ETELÄ-POHJANMAA 28.1. 2300 valkoista – 5000 venäläistä
RAUTU …26.3. 500 valkoista – 2000 venäläistä (osa suomenkielen taitoisia Pietarin suomensukuisista kootun punakaartin jäseniä), 5.4. 1200 valkoista – 1200 venäläistä ja 700 Pietarin suomensukuisten punakaartilaista
AHVOLA 26.2. 350 valkoista – 1200 venäläistä, 2800 punaista
RUOVESI 12.2. 350 valkoista – 550 venäläistä, 100 punaista
VILPPULA 2.2. 200 valkoista – 500 venäläistä, 500 punaista, 7.2. 450 valkoista – 500 venäläistä, 800 punakaartilaista sekä venäläinen panssarijuna
MÄNTYHARJU 7.2. 100 valkoista – 150 lättiläistä palkkasoturia ja venäläinen panssarijuna, sekä punakaartilaisia
KUHMOINEN 22.2 210 valkoista – 250 venäläistä, 250 punaista
TAMPERE vapautettiin 6.4. jolloin siellä oli noin 500 venäläistä. Näistä 200 ammuttiin ja loput joko pakenivat tai jätettiin henkiin. "


HM: Kaikenlaista muuta väkeä kuin sotilaista.

J.-P. T.: " Eteläistä Suomea miehitti 40000 miehen venäläinen armeija. "


HM:  Ei miehittänyt, koska tuosta suurin osa oli laivastoa, joka tappeli muualla, ja maalla oli paljon muuta henkilökuntaa kuin varsinaisia sotilaita, kuten talli- ja keittiö- ja hoi-tohenkilökuntaa, soittajia, pappeja, opettajia jne.Hekin olivat kyllä Tsaarin armeijassa sotilaita, usein modernisti infopuolella, mutta näissä oloissa heillä ei ollut merkitystä sotilaina.


J.-P. T.: " Suurin osa ei osallistunut etulinjan taisteluihin, mutta esti paikallisen valkoisen vastarinnan ja piti punakapi-nallisten huollon toiminnassa. "


HM:  Paskaa. Torpparit ja pienviljelijät pitivät huollon toiminnassa - ja toivat osan aseistakin.


J.-P.T.:"Kaikilla rintaman osilla venäläiset käyttivät tykkejä ja konekiväärejä sekä aut-toivat parinkymmenen suomalai-sen ja neljän venäläisen panssarijunan käytössä. "

HM:  Konekivääreitä oli vähän. Niitä oli vasta ruvettu valmistamaan laajemmassa mitassa.

Valkohörhöhistorioitsijat ovat "virallisissakin" tutkimuksissaan "korottaneet" mm. ko-nekiväärikouluttaja, sotamies Ivan Federovitsh Jeremejevin "kenraaliksi"... Hän kyllä istui kenraalienkin kanssa sotilasneuvostois-sa, ja johti konekivääritehtaan työläiska-vereineen Talvi-palatsin puolustusta, kun se oli vallattu tosen Jeremejevin (ei sukua) ylipursimies Konstantin Semënovitshin johdolla (infosota mies, toimi myöhemmin pilalehti Krokodilin päätoimittajana).



J.-P. T.: " Merkittävin venäläisten panos oli sodan johtaminen. Eversti Svetšnikov oli sodan alkuvaiheen Länsi-Suomen punaisten komentaja. Helmikuun 18. päivästä läh-tien hänet nimitettiin korkeimmaksi sotilasjohtajaksi Eero Haapalaisen kanssa. Pu-naisten läntisen lohkon sotilasneuvonantajaksi nimettiin everstiluutnantti Bulatsel ja itäisen lohkon kapteeni Vladimirov. Pohjois-Hämeessä paikallisten osastojen venä-läisiä päälliköitä olivat Stolbov ja Sorin. Kullervo Manner luettelee seuraavat upseerit: Medvedskij, Kiselev, Aleksandrov, Rosnatovskij, Golubtsov, Nikulets, Sudakov, Eiche, Ebergard ja Peresvet. "

HM:  YLE on tässä hiukan paremmin selvillä kuin historian oppituolihörhöt...