Kymmenen puoltoääntä NATOlle
4.3.2014 22:07 Janne Suuronen
12 kommenttia
Ja neljän väärän uskomuksen tappoa.
HM: Aivan ensimmäiseksi on todettava tähän kaksi asiaa, josta Usarin blogisti Suurosella näyttää olevan väärä käsitys:
1. NATO ei ole 2. maailmansodan hävinneiden valtioiden uudelleensyntynyt järjestö, vaan se on ainakin vielä toistaiseksi edelleen sekin sen voittajavaltioiden järjestö.
2. Suomea ei oteta NATOon.Suomessa vallitsee muutoinkin laajasti vääriä käsityksiä NATOsta, ja Suomen johto on yrittänyt täysin väärin keinoin "kunnostautua" NATOn silmissä (mikä on ollut NATOlle loukkavaakin, että mitä kaikkea siitä luullaan...).
[HM: Nyt sitten Sekoomus ja hölömperkelistit kummikin onnistuivat muljauttamaan Suomen NATOon. kansainvälisoikeudellisesti Suomi ei ole velvollinen tottelemaan NATOa. Puhumattakaan, että NATO oli todellisuudessa velvollinen tekemään yhtään mitään Suomen hyväksi.]
3. NATO on USA:n sotilasliitto samoin kuin Varsovan liitto oli aikanaan Neuvostolii-ton: NATO:n sotilaallinen ylipäällikkö on aina USA:sta, ja NATO ideologia on USAn sanoisinko kulloinenkin ideologia.
4. Suomessa ei tunneta USA:n valtiollista ideologiaa,esimerkiksi ihmistieteissä, vaan Suomen valtion ideologinen koneisto antaa ymmärtää "USA:n viralliseksi ideologiak-si" aivan muuta (esimerkiksi erilaisia "peilisoluteorioita") kuin se todellisuudessa on.
USA:n ideologiasta ihmiskuvan alalla (sikäläinen "THL" ja "Akatemia" NIH) ei saa pihahtaakaan Suomen ideologisessa koneistossa mitään, vaan se on hiljaisesti leimattu "stalinismiksi", ja siihen nojautumisesta tutkimuksessa seuraa ulosheitto Akatemiois-ta ja yliopistoista ja valtatiedotusvälineistä. Tässä linkki USA:n sen lan tutkimuksen johtajan tuottantoon:
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/tieteellinen-vallankumous-neurofysiologiassa
5. Maailmassa on jo olemassa kaikkia koskeva demokrattinen ja laillinen kriisinhal-lintajärjestelmä YK, johon kaikki NATO-maatkin kuuluvat. NATO on yrittänyt tehdä siitä kumilaimasimen omille toimilleen, mutta se ei tule onnistumaan. Eikä siihen USA välttämättä enää pyrikään, vaan ainakin jossakin välissä sekin rupeaa ainakin kokeilemaan ensijaisesti vaikuttamista YK:n kautta.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/10/yk-n-kriisinhallintaa-haukutaan-turhasta-kun-sita-ei-osata-eika-haluta-kayttaa-1
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2017/06/kelvoton-sahtivaarin-suomennos-yk-n-peruskirjasta-finlex-lakikokoelmassa
JS: " Nato-jäsenyyden hyödyt:
1. Kriisitilanteissa Suomi saa hankittua asemateriaalia.Mahdollisen laajemman kriisin sattuessa asemateriaalia myydään ensisijaisesti omille liittolaisille. Muille valtioille myydään vain ylijäämärippeitä, mikäli tämä ei vaaranna Naton jäsenmaiden materi-aalitilannetta. Tällä hetkellä Suomen varustelutilanne on heikko eikä asemateriaalin saantia ei mistään suunnasta ole taattu. "
HM: Suomi ei ole minkäänlaisessa asemyyntisaarrossa, vaan esimerkiksi torjunta-ohjuksiakin Suomi voisi ostaa mm. Kiinastakin, koska NATO-maatkin, ainakin Turkki, ostavat sellaisia sieltä.
Aktuaalisessa päällekaatuvassa kriisissä aseita ja sotilaspuakin saa ilamiseksi, sillä YK:n jäsenmailla on myös velvollisuus vastustaa laittomuuksia.
JS: " 2. Naton olemassaolon aikana yhteenkään Nato-valtioon ei ole koskaan aseellisesti hyökätty. "
HM: On kyllä: Mm. Argentiina hyökkäsi NATO-maa Englantiin. Englanti ei tarvinnut puolustukseensa NATOa. Turkki väittää, että sinne olisi hyökätty naapurimaista, ja Viro ja Latvia ovat väittäneet (tosin aiheettomasti) jonkun vieraan valtakunnan suorastaan "miehittävänkin" niiden alueita.
NATO-maista vain Venäjän naapureilla on ketään sellaista ei-NATO-naapuria, jonka teoriassakaan voisi kuvitellakaan muodostavan missään tilanteessa niille mainitse-misen arvoista sotilaallista uhkaa. Venäjän NATO-naapurit ovat Norja, Viro ja Latvia (ja Kaliningradissa Liettua ja Puola).
JS: " 3. Suurvallan kynnys aseellisesti painostaa pientä liittoutumatonta valtiota on paljon matalammalla kuin kynnys NATOon kuuluvan pienen maan painostamiseksi. "
HM: No suurvalta USA on ainakin painostanut nimenomaan pieniä naapureitaan, aivan erityisesti Kuubaa. Vähemmän siellä lähistöllä on sellaisia pieniä maita, joita se EI olisi koskaan painostanut.Muualla se on painostanut laittomasti mm.Libyaa, Irakia ja Syyriaa.Se on painostanut myös parhaita ystäviään sotilaallisesti. Englanti on painostanut sotilaallisesti Islantia.
NATO-maat ovat painostaneet sotilaallisesti myös toisiaan, mm. Turkki kreikkaa.
[Nyt NATO-USA painostaa NATO-Tanskaa - eikä vallan vähäisessäkään asiassa...]
JS: " 4. Suomi pääsee hyötymään Naton tiedustelutiedoista "
HM: Siitä ei ole minkäänlaisia takeita. USA sitä paitsi kyttää aivan erityisesti ystäviään (joita se aikoo petkuttaa).
JS: " 5. Suomi pääsee vaikuttamaan sisältäpäin Naton toiminnan suuntauksiin "
Aivan merkityksetön teoreettinen mahdollisuus. Sotilasliitto ei ole järjestöperiaatteiltaan demokraattinen organisaatio, vaan se on toiminnassaan täysin hierarkkinen sellainen.
JS: " 6. Nato-jäsenyys betonoisi Suomen kuulumisen osaksi demokraattista läntistä maailmaa "
HM: Tällä vain vihjaillaan, että "muu maailma EI OLISI DEMOKRAATISTA"!
Epädemokraattisin organisaatio Euroopassa on ehdottomasti EU!
JS: " 7. Suursodan sattuessa on oikeastaan aivan sama, onko Suomi NATOn jäsen vai ei. "
HM: Tarkemmin sanoen NATO-jäsenyydestä olisi silloin PELKKÄÄ HARMIA!
JS: " Muut päättävät kohtalostamme joka tapauksessa. "
HM: Eivät välttämättä,koska Suomi ei kauheasti kiinnosta ketään... Ainakaan kukaan (paitsi jotkut omat kansalaiset kuten minä!) eivät tunne Suomea uhaksi itselleen!
JS: " Suurvaltojen hankauspisteessä olevien pienten valtioiden omalla politiikalla ei ole merkitystä. Vaikka Ruotsin ja Sveitsin on mukava köllötellä yhden liittouma-alueen sisällä. Suomen geopoliittinen sijainti ei tällaista mahdollisuutta suo. "
HM: Jos Suomi ei kuuluisi tuohon P...leen EU:un, täälläkään ei olisi mitään "suurvaltojen (eikä edes hampaattomien hirviöiden) hankauspistettä"!
JS:" 8.NATO-jäsenyyden hyödyt tulevat pienempien kriisien varalta. Nostaa konfliktin laajenemisvaaran vuoksi kynnystä lähteä aseellisesti painostamaan Suomea. Ja samalla Suomi saa ennaltavarautumiseen sellaista tiedustelutietoa, mikä nyt ei ole käytettävissämme. Ja varsinaisen sodan sattuessa asetoimitukset ensitorjunnan jälkeenkin ovat mahdollisia. "
HM: Suomen ei kohdistu mitään sotilaalista uhkaa, paitsi korkeintaan terrorismi ja edelleen mahdollisesti sen vastatoimet.
JS: " 9. Cybersodankäynnissä läntinen maailman lienee on aika suvereeni "
HM: Tästä ei ole mitään takeita esimerkiksi Kiinan tai Intian tai Venäjänkään suhteen.
JS: " 10. Suomalaisten on turha kuvitella olevansa niin ihku kansa, että vaikka soti-laallisella puolella nyt tiukasti hoidamme omia asioitamme ja ehkä hieman pyrimme rauhanturvaamistehtäviin muualla maailmassa, rientäisivät tilanteen kiristyessä muut valtiot Suomen avuksi. Ehkä vaarantaen oman turvallisuutensakin. "
HM: Sitten ne eivät tee sellaista NATOssakaan!
JS: " Ja sitten usein kuultuun virheelliseen argumentaatioon:
A) Natossa joutuu sotimaan USAn sotia. Niin, eivät Saksa, Italia tai Espanjakaan sotineet Irakissa. "
HM: Se ei ollutkaan NATO-sota, vaan USA:n yksityinen sota.
JS: " Nato-valtiot saavat ihan itse päättää, että mihin operaatioihin osallistuvat. "
HM. Eivät taatusti saa NATOn sotatilassa!
JS: " Nato-velvoitteet koskevat vain suoraa aseellista hyökkäystä johonkin jäsenmaahan. Tällaista ei vielä koskaan ole tapahtunut. "
HM: Velvoitteet eivät tarkoita, että NATOlla olisi mitään velvollisuutta puolustaa jokaista ulkoluotoa. Niiden pitää vain julistaa sota, jos hyökkääjä tunkeutuu NATO-maahan.
JS: " B) Nato tietää sinkkiarkkuja: Sama kuin edellä. Nato-valtiot saavat ihan itse päättää, että mihin operaatioihin haluavat osallistua. Aika vähän on sinkkiarkkuja vaikkapa Norjaan tarvinnut kuskata. "
HM: Eivät saa päättää sotatilanteessa, vaan komentaja komentaa. Muuten se ei ole sotaliitto, vaan jokin muu liitto.
JS:"C) Nato on kallis.Naton suora jäsenmaksu,muutokset Suomen puolustusvoimien organisaatiossa ja tarvittavat kalustomuutokset Suomessa maksaisivat vähän lasku-tavasta riippuen 50-80m € vuodessa.Tämä on 0.05% Suomen bruttokansantuottees-ta tai vähän yli 0.1% Suomen valtion budjetista. Puolustusvoimien tämän hetkinen budjetti on joitain miljardeja euroja. "
HM:Jos Suomi sinne änkeämällä änkeää,niin Suomi maksaa joka centin ylimääräisiä kustannuksia, mitä aiheuttaakin...
JS: " D) Venäjän kauppasuhteet kärsivät. Nato-Saksa käy hedelmällistä kauppaa Venäjän kanssa. Samaten Alankomaat. Molemmat ovat Venäjän viiden suurimman kauppakumppanin joukossa."
HM: Ne eivät ole Venäjän rajanaapureita. Venäjän kynnys kääntää kaasuhana kiinni madaltuu kuitenkin, jos nuo sotivat kansainvälisten lakien vastaisesti jossakin.
JS: " Nato-Norja käy hedelmällistä kauppaa Venäjän kanssa. Nato-Englanti käy hedelmällistä kauppaa Venäjän kanssa. Suomi kuuluu Euroopan Unioniin ja erilliset kauppaboikotit pelkästään Suomea vastaan olisivat mahdottomia. Joitain Suomeen kohdistuvia taloudellisia, mutta lopultakin lyhytkestoisia toimia toki voitaisiin nähdä.
Venäjän naapureista Viro, Latvia, Liettuja ja Puola jo ovat NATOn jäseniä, joten siitä-kään näkövinkkelistä on vaikea nähdä Venäjän sisäpoliittisistakaan syistä kovin pitkää Suomeen kohdistuvaa talousboikottia. Lisäksi Venäjän näkövinkkelistä katsot- tuna, Suomi-kaupan vähentymisen myötä myös Venäjän vaikutusvalta Suomessa vähenisi. Venäjän omien sisäisten taloudellisten vaikutusten lisäksi. "
HM: No SIINÄ se kuultiin! Suuronen haluaa vähentää kaikkea kauppaa venäläisten kanssa!
[HM: Nyt hän on varmaan hyvin tyytyväinen...]
JS: " Nato on Saksa. Nato on Italia.Nato on Espanja.Nato on Norja. Nato on Tanska. Nato on Ranska. Nato on Englanti. Nato on Hollanti. Nato on Puola. Nato on Tsekki. Nato on Unkari. "
HM: Ei ole. Se on USA ainakin sodassa.
JS: " Lisää arvon lukija listaan itse loput valtiot. Totta kyllä, että Nato on myös USA. Nato voisi myös olla Suomi, luonnollisena osana tai paremminkin lisänä EU-jäsenyyteen. "
HM: EU-jäsenyyskin on parasta lakkauttaa.
JS: " Petri Sarvamaan kirjoitus "Kun pöly laskeutuu" on erinomainen kannanotto aiheen tiimoilta. "
HM: Puhdasta paskaa.
JS: " Itse puolestaan aiemmin tänään kirjoituksessani raotin syitä sille,miksi ja kuinka Suomeen on syvään juurrutettu NATO-vastaista ilmapiiriä. Suorastaan sellaista hurmoshenkistä, joiden varjolla tosiasioilla ei ole paljon merkitystä. "
HM: Suuronen ei tunne tosiasioita.
***
Kaakkois-Aasian NATO" AUKUS jäi pahasti tyngäksi:
Members to become US ‘cannon fodder’ to contain Beijing
First Quad summit Illustration: Chen Xia/GT
“Ahead of the meeting, Japan has been sparing no efforts to be the biggest agitator for Friday's Quad summit with its Prime Minister hyping the Chinese military threat before leaving for Washington and its extensive media coverage to provoke East and South China Sea issues. The move is seen by Chinese analysts as sacrificing Japan's diplomatic independence for the sake of tying itself tightly with the US to get a bigger say and upper hand in Northeast Asian affairs, which may not be easy to achieve.”
Before heading to Washington for Friday's first-ever in-person summit, Japanese Prime Minister Yoshihide Suga hyped the Chinese military threat in an interview with Bloomberg, in which he said China's rapidly growing "military influence and unilateral changing of the status quo" could present a risk to Japan, and Japan is closely monitoring the military balance between the Chinese mainland and Taiwan island.
Apart from Suga,the upcoming Quad summit also attracted extensive coverage from Japanese media which cooperated with Suga on hyping the Chinese military influence.
Kyodo News citing anonymous sources said on Wednesday that the joint leaders' statement of the Quad summit will use tougher language than before on the South China Sea and East China Sea.
"Quad members oppose challenges to the maritime rules-based order, particularly in the East and South China seas," Kyodo News said.
Lü Xiang, a research fellow at the Chinese Academy of Social Sciences, told the Global Times on Thursday that Suga's remarks and Japanese media's extremely wide coverage on the summit revealed that Japan has pinned much hope on the summit and to some extent Japan's expectations to the summit are even bigger than the US', which will host the meeting.
As the main agitator for Quad, Japan has been sparing no efforts to promote the summit to use the clique to gain an upper hand in its territorial disputes with China and Russia, and even on the Korean Peninsula issue. And the more it smears China on the South China Sea and East China Sea, the more it will gain US support, Li Haidong, a professor at the Institute of International Relations of the China Foreign Affairs University, told the Global Times on Thursday.
"Disclosure on the joint statement and Suga's hype was to incite and show loyalty to the US as Japan hopes to tie itself tightly to the US chariot to get a more prominent international status and a bigger say in Northeast Asia.Japan wants American troops to stay in the country and South Korea, but whether Biden, facing internal and exter-nal unprecedented plight,would choose to further provoke China remains a question" Lü said.
Lü said the joint statement will be weaker than what Japanese media claimed, and said the summit was unlikely to achieve a substantive agreement.
The summit is also headlines in Indian media. On Thursday, Indian Prime Minister Narendra Modi arrived in Washington, and although not mentioning China, he said his visit was an "occasion to strengthen our strategic partnership with the US and consolidate ties with Japan and Australia," NDTV reported on Thursday.
India has been active in Quad, hoping to use the US, Japan and Australia to contain China. But the US was more likely to adopt an "Asians versus Asians" strategy, indi-cating it will instigate some Asian countries to confront other Asian countries rather than engaging itself in it, analysts said, noting that India is not sure how much help it can get from the US if there is a serious conflict between China and India.
Compared with the China topic, the four members worry more about COVID-19, vaccines, climate change and carbon neutralization which they hope to seek global leadership, Shi Yinhong, director of the Center for American Studies at Renmin University of China, told the Global Times.
In a statement issued last week, the White House said the Quad leaders will be focused on deepening ties and advancing practical cooperation on areas such as combating COVID-19, addressing the climate crisis, partnering on emerging technologies and cyberspace, and promoting a free and open Indo-Pacific, without mentioning China.
Photo: Quad
Another NATO?
The summit will take place just days after the US, UK and Australia announced a security pact AUKUS, under which Australia will be provided with nuclear-powered submarines after ripping up its deal with France, which prompted France to recall its ambassadors to the US and Australia and greatly upset Europe.
The AUKUS cast a shadow over the Quad summit, and will dilute the Quad mem-bers, especially Japan and India, and make the summit less effective, analysts said.
Yang Xiyu, a senior research fellow at the China Institute of International Studies in Beijing, told the Global Times that the two strategic platforms Quad and AUKUS make up the US Indo-Pacific strategy with a global perspective, indicating that the US made the Indo-Pacific region its strategic priority.
At this moment, the AUKUS cannot affect the alliance between the US and Japan or India, though the transatlantic partnership is largely influenced, Yang said.
But the US Indo-Pacific strategy serves its own interests, and Biden could abandon its European allies like dumping trash just months after bluffing "America is back in Europe" during his European visit. It is capable of throwing any other ally away at any time for the sake of American interests, Lü said.
US betrayal of its allies has unsettled and created chaos among them.
French President Emmanuel Macron, upset by AUKUS, called Modi on Tuesday to discuss cooperation in the Indo-Pacific region, a move Lü said was to ensure that India will not become another Australia to rip up their military pact.
The Hindustan Times reported that India sought to distance itself from AUKUS "because of its strong strategic relations with Australia, France and the US."
Calling the four members "four ward mates with four different diseases," Lü said that the Quad will not have long-term strategic value, just like NATO, which now exists only in name.
Biden went way too far in the road of "American First" than Donald Trump, and he has lost his credibility not just in his failure of the COVID-19 response but in treating its allies, and will likely suffer setbacks in the midterm elections next year, analysts said.
https://www.globaltimes.cn/page/202109/1234998.shtml
***
https://www.globaltimes.cn/page/202109/1234751.shtml
The Ohio-class ballistic missile submarine USS Tennessee returns to Naval Submarine Base Kings Bay, Georgia, US. Photo: Xinhua
The new submarine deal in which the US and the UK pledge to help Australia build a fleet of eight nuclear-powered submarines, has sparked an intense backlash in France and across the EU.
The way France was treated by the US, the UK and Australia in secretly signing a security partnership and ditching Paris' existing contract to supply submarines to Canberra has been labeled "unacceptable," by EU chief Ursula von der Leyen during an interview with CNN on Monday. French Foreign Minister Jean-Yves Le Drian slammed the new deal as a "stab in the back." Furious French officials are also reportedly seeking support from the EU to scupper a planned EU-Australia free trade deal.
In response, the White House press secretary Jen Psaki said on Monday that US President Joe Biden will speak with French President Emmanuel Macron over "the coming days."
While it is unclear how Biden will try to ease the worst diplomatic spat between the two countries in recent memory, one thing is certain that it is impossible for the US to forego any of its own benefit from the new arms contract.
No matter how much the US said it values its French ally or any of its Western coalition partners, these allies' national interests are well below the importance of the US military-industrial complex.
To a certain extent, America's disregard for its allies and its eagerness to push Australia to become a nuclear capable regional partner may underscore its priority of destabilizing the Indo-Pacific region, and explore a new market for US defense contractors that has just seen revenues shrink following the US troops withdrawal from Afghanistan.
The so-called AUKUS alliance is widely viewed as an America-led attempt to counter China's growing influence in Asia-Pacific, but, except a few provocative statements by some Australian politicians, few see the real possibility of a military conflict between China and Australia.
There are many uncertainties at current stage. It seems to be an open question as to when Australia's first nuclear submarine will hit the water. Observers called into question whether the US' and the UK's naval shipbuilding sectors that are operating at maximum capacity will be able to build more submarines for Australia.
Therefore, at a time when Australia is unlikely to receive a nuclear-powered submarine in the years to come, the perception about the US and the UK sharing highly sensitive nuclear propulsion technology with Australia may only stir up regional tensions and push Australia's neighboring countries to engage in a fierce arms race, sabotaging stability in Asia-Pacific.
For instance, Indonesia has reacted with alarm toward Australia's nuclear submarine aspirations, with its foreign ministry stressing on Friday that "Indonesia is deeply concerned over the continuing arms race and power projection in the region." As a result, a previously planned summit meeting between Indonesian President Joko Widodo and Australian Prime Minister Scott Morrison was abruptly canceled.
If countries in the region get caught up in an arms race to get their hands on their own nuclear-powered submarines, the US will be the only party that stands to gain after destabilizing the region by selling military hardware.
The Biden administration considers itself the "best friend" the defense lobbyists have ever had in Washington DC, and the AUKUS submarine deal is a good manifestation. We call on regional countries to resolutely oppose those external forces that are bent on muddying the waters and torpedoing peace in Asia. "
***
https://www.theguardian.com/technology/2020/jan/21/us-case-against-huaweis-meng-wanzhou-is-fiction-say-lawyers
***
NATOon vietiin kusetuksella:
https://www.eva.fi/blog/2022/11/23/suomalaiset-liittyvat-natoon-yhtenaisina/
" 23.11.2022
Suomalaiset liittyvät Natoon yhtenäisinä
Suomalaiset ovat ilmeisen yksimielisiä siitä, että Suomen päätös hakea Nato-jäse-nyyttä toukokuussa 2022 oli oikea. Tätä kirjoitettaessa marraskuussa jäsenyyden oli ratifioinut 28 Naton 30 jäsenmaasta.
Osana syksyn 2022 EVAn Arvo- ja asennetutkimusta suomalaisilta kysyttiin ensim-mäistä kertaa, miten suomalaiset suhtautuvat maamme Nato-jäsenyyteen. Suoma-laisista 78 prosenttia suhtautuu Nato-jäsenyyteen myönteisesti, ja kielteisesti siihen suhtautuu kahdeksan prosenttia (Kuvio 1). Reilu kymmenesosa (12 %) ottaa Nato-jäsenyyteen neutraalin kannan.
Kuvio 1.
Myönteinen suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on myös voimakasta, sillä yli puolet (52 %) suhtautuu Nato-jäsenyyteen erittäin myönteisesti.
Suhtautumista Nato-jäsenyyteen voi peilata Nato-jäsenyyden kannatuslukuihin en-nen Suomen päätöstä hakeutua puolustusliiton jäseneksi. Arvo- ja asennetutkimuk-sen viimeisessä ennen Nato-jäsenyyden hakemista toteutetussa Nato-jäsenyyden kannatusmittauksessa maaliskuussa 2022 suomalaisista 60 prosenttia kannatti jäse-nyyttä. Jäsenyyden kannatus kasvoi nopeasti Venäjän aloitettua suurhyökkäyksensä Ukrainassa helmikuussa 2022. Vain vuosi sitten syksyn 2021 mittauksessa Natoon liittymistä kannatti vain 26 prosenttia. Nyt mitattu Nato-myönteisten osuus vastaa pit-kälti Nato-jäsenyyden kannatusta viimeisissä ennen jäsenyyshakemuksen jättämistä tehdyissä kyselyissä, joissa jo kolme neljäsosaa suomalaisista kannatti Natoon liittymistä. Mielet eivät siis ole juuri muuttuneet Nato-päätöksen jälkeen.
Vahvaan Nato-myönteisyyteen lienee vaikuttanut se, että eduskunta oli varsin yhte-näinen päättäessään kannattaa hakemuksen jättämistä. 188 edustajaa kannatti sitä ja vain kahdeksan vastusti.
Eduskunnan tavoin myös eri väestöryhmät ovat laajalti Nato-jäsenyyden takana. Se nähdään myönteisenä asiana lähestulkoon kaikissa väestöryhmissä (ks. erillinen Kuvioliite).
Miehet (83%) suhtautuvat Nato-jäsenyyteen positiivisemmin kuin naiset (75%). Huo-mionarvoista on kuitenkin se, että siinä missä vielä EVAn kevään 2022 mittauksessa naisista vähemmistö kannatti Nato-jäsenyyttä, nyt Nato-jäsenyyden kannatus on naistenkin keskuudessa erittäin vankkaa.
Selvä enemmistö suhtautuu myönteisesti Nato-jäsenyyteen kaikissa väestöryhmissä lukuun ottamatta vasemmistoliiton kannattajia. Heistäkin 48 prosenttia suhtautuu jäsenyyteen myönteisesti ja selvästi harvempi (23 %) kielteisesti. Kannattajien ohella kysymys Natosta oli vaikea myös vasemmistoliiton kansanedustajille, sillä kuusi sen 16 kansanedustajasta äänesti jäsenyyttä vastaan. Silti myös vasemmistoliiton kan-nattajat tuntuvat lämpenevän vähitellen liittoutumiselle, sillä vielä maaliskuun alussa vain kolmasosa (33 %) vasemmistoliittoa äänestävistä kannatti jäsenyyttä.
Eri puolueiden kannattajaryhmistä myönteinen suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on voimakkainta kokoomuksen (97 %), sosialidemokraattien (89 %) ja keskustan (87 %) kannattajien parissa.
Suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus on vahvaa myös kansainvälisesti verraten. Yhdysvaltalaisen Pew-tutkimuslaitoksen keväällä 2022 toteuttaman kyselyn mukaan Nato-jäsenyyden kannatus oli vahvinta Puolassa, jossa 89 prosenttia suhtautui myönteisesti Nato-jäsenyyteen. Kyselyn kohdemaissa myönteinen suhtautuminen Nato-jäsenyyteen oli keskimäärin 65 prosentin tasolla. Naapurimaassamme Ruotsissa Nato-myönteisyys (79 %) oli yhtä vahvaa kuin Suomessa nyt.
Pew’n kyselyssä Nato-myönteisyyden havaittiin kasvaneen useissa maissa, mitä todennäköisesti selittää niin Suomessa kuin muuallakin Venäjän käymän hyökkäyssodan poikkeuksellinen raakuus.
Venäjän uhka on Nato-kannatuksen ajuri
Perimmäinen syy Nato-jäsenyyden suosiolle Suomessa on Venäjän toiminta, jota suomalaiset pitävät uhkaavana. 83 prosenttia arvioi, että epävakaan Venäjän naapu-rina Suomen on turvallisempaa olla Naton jäsen kuin sotilaallisesti liittoutumaton (Kuvio 3). Peräti 59 prosenttia on väittämän kanssa täysin samaa mieltä. Vain kuusi prosenttia torjuu väitteen.
Kuvio 3.
Venäjän epävakautta perusteena liittoutumiselle pitävien osuus on viime keväästä kasvanut 19 prosenttiyksikköä, ja asennoituminen on muuttunut täysin vuosituhan-nen alkuvuosista, jolloin Venäjän ei koettu muodostavan liittoutumista edellyttävää turvallisuusuhkaa.
Sekä pitkän että lyhyen aikavälin suhtautumismuutokset antavat vahvaa tukea käsi-tykselle, jonka mukaan nimenomaan Venäjän sotatoimet käänsivät suomalaiset Na-to-jäsenyyden kannalle. Huomionarvoista on myös se, että Nato-jäsenyyden liittoutu-mattomuutta turvallisemmaksi vaihtoehdoksi arvioivien osuus on hieman suurempi kuin Nato-myönteisten osuus.Selitys tälle piilee neutraalisti jäsenyyteen suhtautuvis- sa,joiden enemmistö (56 %) pitää liittoutumista oikeana vaihtoehtona (ks. Kuvioliite).
Suomalaisten suhtautuminen Venäjää kohtaan on Ukrainan sodan myötä muuttunut ennätyksellisen kielteiseksi. Vain seitsemän prosenttia katsoo, että suomalaisilla ei ole nykyisin mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti,vaikka Venäjällä on omat ongelmansa (Kuvio 4).
85 prosenttia suhtautuu Venäjään kielteisesti.
Kuvio 4.
Myönteisesti Venäjään suhtautuvien osuus on vähentynyt entisestään viime kevääs-tä ja kielteisesti suhtautuvien osuus on jatkanut kasvuaan. Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen tapahtunut Venäjä-kielteisyyden kasvu on poikkeuksellisen nopeaa, jyrkkää ja laajapohjaista. Puolentoista vuoden takaiseen mittaukseen nähden Venäjä-kiel-teisyys on kasvanut peräti 40 prosenttiyksikköä. Näin suuri asennemuutos on hyvin poikkeuksellinen Arvo- ja asennetutkimusten historiassa.
Kaikissa väestöryhmissä selvä enemmistö suhtautuu Venäjään kielteisesti, ja ymmärtäväinen suhtautuminen jää vähiin.Myönteisintä suhtautuminen on Natoon kielteisesti suhtautuvien parissa, joista reilu kolmasosa (35%) suhtautuu Venäjään myönteisesti mutta heistäkin puolet (50 %) ottaa kielteisen kannan.
Natosta haetaan lisäturvaa
Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti suomalaiset Venäjä-kielteisiksi ja Nato-myöntei-siksi.Se ei kuitenkaan tarkoita suomalaisten ajattelevan Naton yksistään ratkaisevan Suomen turvallisuuspoliittiset ongelmat.
Kolmannes (33 %) katsoo, ettei Naton jäsenyys takaa, että muut maat lopulta auttai-sivat Suomea todellisessa kriisissä (Kuvio 5). Eri mieltä on 45 prosenttia. Näkemys ei ole viime keväästä muuttunut käytännössä lainkaan.
Kuvio 5.
Vaikka suomalaiset ovat vahvan Nato-myönteisiä, ovat odotukset avun saannista varautuneempia. Toisaalta missään väestöryhmässä tällainen varautuneisuus ei lei-mahda kovin suureksi. Odotetun poikkeuksen säännöstä tekevät vain Nato-kielteiset (82 %), jotka eivät luota jäsenmaiden apuun lainkaan (ks. Kuvioliite).
Puolueiden äänestäjäryhmistä vähiten avunsaantiin tosipaikassa luottavat Liike Ny-tin kannattajat, joista 52 prosenttia arvelee Nato-maiden luistavan sitoumuksistaan tositilanteessa, ja myös Perussuomalaisten äänestäjien (46 %) keskuudessa vallit-see melko laajaa skeptisyyttä.Näiden ryhmien kohdalla asenteita voi selittää yleisesti nihkeä suhtautuminen kansainvälisiä instituutioita kohtaan.
Luottavaisimpia Nato-maiden apuun ovat kokoomuksen (65% torjuu väitteen) SDP:n (55 %) ja keskustan (55 %) äänestäjät,miehet (55 %),56–65-vuotiaat (53 %), akatee- misesti koulutetut (53 %), pienissä kunnissa asuvat (52 %) ja yrittäjät (52 %). Näistä ryhmistä yli puolet torjuu väitteen Naton turvatakuiden lipsumisesta todellisessa kriisissä.
Varautuneisuus ulkopuolisen avun saamista kohtaan saattaa juontaa juurensa ainakin osin talvisotaan, jolloin Suomi ei saanut ulkovalloilta suoraa sotilaallista apua Neuvostoliiton hyökkäystä vastaan. Toisaalta kokemus yksin jäämisestä on myös ollut peruste Nato-jäsenyyden kannattamiselle.
Suomalaiset ovatkin hakemassa Natosta ennen kaikkea lisäturvaa, eikä kansallista puolustusta haluta laskea alas. Enemmistö (55%) on sitä mieltä,että Suomen on kai- kissa oloissa kyettävä vastaamaan itse turvallisuudestaan, muista ei ole siinä apua (Kuvio 6). Vajaa kolmannes (31 %) on toista mieltä.
Kuvio 6.
Käsitys kansallisen puolustuksen ensisijaisuudesta on hieman vahvistunut viime keväästä, mikä osoittaa suomalaisten sisäistäneen Naton yhteisen puolustuksen idean: jokainen maa vastaa omasta puolustuksestaan ensisijaisesti itse, mutta Nato velvoittaa muita maita auttamaan parhaan kykynsä mukaan.
Tulosten pitkän aikavälin aikasarja heijastelee myös suomalaisten vahvaa maanpuo-lustustahtoa ja sitoutumista asevelvollisuusarmeijaan. 2000-luvun alussa moni maa luopui asevelvollisuudesta, ja aiemmin Suomessakin esiintyi pelkoa siitä, että Nato-jäsenyys saattaisi vähentää asevelvollisuusarmeijan kannatusta.
Naton yksi keskeisimmistä suojista on sen tuoma ennakollinen turva: puolustusliitto on yhdessä niin vahva, ettei hyökkäys sitä vastaan ole missään oloissa järkevää. Historiallisesti tarkasteltuna Naton pelotevaikutus on toiminut: yksikään valtio ei ole hyökännyt Nato-maahan.
Puolet (51 %) suomalaisista katsookin, että Naton turvatakuut ovat niin järeä pelote, ettei kukaan uskalla koskea liittouman jäsenmaihin (Kuvio 7). Vain viidennes (20 %) ei luota Naton turvatakuiden ehdottomaan pelotevaikutukseen, mutta varsin moni (29 %) ei osaa ottaa asiaan kantaa.
Kuvio 7.
Viime keväästä luottamus Naton pelotteeseen on kasvanut kahdeksan prosenttiyk-sikköä. Luottamuksen kasvuun lienevät syynä Venäjän epäonnistuneet sotatoimet Ukrainassa, mutta myös Naton tärkeimmän maan Yhdysvaltojen määrätietoinen apu Ukrainalle. Merkitystä lienee ollut myös eri Nato-maiden viesteillä sotilaallisesta avusta Suomelle, mikäli Suomi joutuisi hyökkäyksen kohteeksi jo ennen kuin Nato-jäsenyys on kaikissa maissa ratifioitu.
Tervetuloa sotilastukikohdat
Suomen jättäessä jäsenhakemuksensa Natoon jäsenyyden yksityiskohdat jätettiin myöhempien neuvotteluiden varaan. Näistä yksi keskeinen on kysymys siitä, voisiko Suomeen sijoittaa Naton tukikohtia.
Yli puolet (53 %) katsoo, että Suomen tulee olla avoin kaikelle yhteistyölle Naton si-sällä,mukaan lukien Suomeen sijoitettavat sotilastukikohdat (Kuvio 8).Vain neljännes (25 %) torjuu avoimen yhteistyön linjan tukikohtineen.
Kuvio 8.
Erityisen avoimia yhteistyölle ja tukikohdille ovat kokoomuksen äänestäjät (84%), johtavassa asemassa olevat (69 %), miehet (68 %) ja perussuomalaisten äänestäjät (68%). Varauksellisemmin avoimeen yhteistyöhön suhtautuvat vasemmistoliiton (51%) ja RKP:n (46 %) äänestäjät.
Suopeahko suhtautuminen Suomeen sijoitettavien sotilastukikohtien mahdollisuu-teen toistuu, kun kysymyksenasettelu käännetään torjuvaksi ja se kohdistetaan nimenomaan tukikohtiin. Vain 28 prosenttia suomalaisista katsoo, ettei maahamme pidä sijoittaa Naton pysyviä sotilastukikohtia Suomen ollessa Naton jäsen (Kuvio 9). 42 prosenttia sallisi tukikohdat, mutta peräti 29 prosenttia ei ota väittämään kantaa.
Kuvio 9.
Kannastaan epävarmojen suuri osuus kielii siitä, että suhtautuminen sotilastukikoh-tiin on varsin avointa. Enemmistö ei vaadi sotilastukikohtia ehdoin tahdoin maaham-me, mutta jos sellaista tarjottaisiin, Nato-tukikohdan suoralta kädeltä torjuvien osuus näyttäisi jäävän maltilliseksi.
Käytännössä erityisesti uusien Nato-maiden on ollut hankala saada alueelleen tuki-kohtia. Baltian maat lobbasivat Natossa vuosien ajan saadakseen tukikohdat. Krimin miehitys muutti kuitenkin tilanteen ja vuonna 2016 Nato teki päätöksen Naton pysy-vistä taisteluosastoista Baltian maissa ja Puolassa, ja taisteluosastonsa perustettiin 2017. Ukrainan sota on jo lisännyt Nato-joukkojen läsnäoloa esimerkiksi Virossa, joten tilanne Nato-tukikohtien suhteen saattaa muuttua.
Suomalaisten suhtautuminen Nato-yhteistyöhön vaikuttaakin aivan yhtä pragmaatti-selta kuin kääntyminen Naton kannattajiksi. Suomalaisten sytyke liittyä Natoon on uhkaavaksi muuttunut Venäjä. Uudessa maailmantilanteessa suomalaiset ovat val-miita ainakin harkitsemaan kaikkia lisätoimia, joilla Venäjän uhkaa voidaan lieventää.
Näin kysely tehtiin
Tulokset perustuvat 2 088 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 19.–31.10.2022. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pl. Ahve-nanmaa).Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa,josta tutkimuso- tos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän,sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman,toimialan ja puoluekannatuksen mukaan.Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy). Tulokset ja niiden tarkemmat väes-töryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn kotisivuilta. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksia on tehty vuodesta 1984.
Lue koko EVA Arvio Joka kodin turva
***
https://www.newsweek.com/nato-member-finland-nuclear-weapons-600-miles-kremlin-russia-sweden-1748350
" World
As NATO Member, Finland Could Have Nuclear Weapons 600 Miles from Kremlin
By On 10/4/22 at 3:00 AM EDT
Finland could host NATO nuclear weapons within 600 miles of Moscow after Finnish President Sauli Niinisto said there were "no preconditions" to the country's accession to the international body, although officials told Newsweek that the move is currently unlikely.
There had been speculation that Finland would be reluctant to host nuclear weapons or permanent troops on its land, and that it may seek assurances that this would not be the case. Prime Minister Sanna Marin said earlier this year that NATO had no interest in bases or nuclear deployments.
But at this weekend's inaugural Helsinki Security Forum in the Finnish capital, Presi-dent Niinisto said: "Finland is seeking to become a NATO member, full stop. Nothing more, nothing less.
"We don't have any particular requests or reservations that we would be setting as preconditions for our membership."
This statement, in theory, opens up Finland to hosting NATO nuclear weapons, with the country's southern border sitting less than 600 miles away from Moscow.
NATO's Nuclear Deterrent
Finland and Sweden are set to become NATO's 31st and 32nd members, pending ratification by the Hungarian and Turkish parliaments which officials believe will happen in the coming months.
The joint decision to join the transatlantic alliance ends a decades-long policy of military neutrality in Helsinki and Stockholm; a historic strategic failure for President Vladimir Putin stemming from the ongoing invasion of Ukraine.
The imminent double accession will transform the geostrategic situation in northern Europe. The Baltic Sea will become what some observers have called "a NATO lake," while the 810 mile-long Finland-Russia border will become NATO's new front line with Moscow.
The question of membership is all but settled. The issue of whether the two states will host nuclear weapons is not, though all involved parties suggest it is unlikely.
The joint decision to join the transatlantic alliance ends a decades-long policy of military neutrali-ty in Helsinki and Stockholm; a historic strategic failure for President Vladimir Putin stemming from the ongoing invasion of Ukraine.
The imminent double accession will transform the geostrategic situation in northern Europe. The Baltic Sea will become what some observers have called "a NATO lake," while the 810 mile-long Finland-Russia border will become NATO's new front line with Moscow.
The question of membership is all but settled. The issue of whether the two states will host nuclear weapons is not, though all involved parties suggest it is unlikely.
Finland Investing in Defense 'For New Types of Threats'
Foreign Minister Pekka Haavisto told Newsweek that Helsinki's priorities lay with its conventional forces, which will immediately become among the largest and best equipped in the alliance upon joining.
"We have a very strong national army," Haavisto said. "We are very security-oriented people: the last ones, I think to build bomb shelters in Europe, and we are almost the last ones to have obligatory military service and conscription."
The foreign minister noted Finland's recent $10 billion deal to buy 64 Lockheed F-35 fighter jets from the U.S., adding: "We have been investing in defense, in our military ... we have to be prepared for new types of threats."
Haavisto suggested that Finland, like other recent new members, is unlikely to be asked to host the alliance's nuclear deterrent. "When you look at countries who have nuclear weapons, they have very restrictive policies on how to handle those," he said. "I haven't seen that NATO would put nuclear weapons close to outer borders."
Nuclear weapons or not, Finland and Sweden will both be admitted to NATO's Nuclear Planning Group once they become members.
The body "discusses specific policy issues associated with nuclear forces and wider issues such as nuclear arms control and nuclear proliferation," and includes all member nations except France, which has decided not to take part in order to retain total independence in nuclear weapon matters.
Sauer said Finland's future membership of the planning group "doesn't mean that we would have the weapons."
Admission to NATO's full roster of planning groups will come before any decision on nuclear weapons, alliance Deputy Assistant Secretary General for Emerging Security Challenges James Appathurai told Newsweek in Helsinki.
The priority right now is working through the accession process; there are things that can only happen once they become members," he explained.
"Finland and Sweden, right now,are invited to almost all NATO meetings: Committee meetings, discussions, planning meetings. But there are some areas where they're not invited. Because they're not yet members, there is defense planning that cannot take place until they are members."
This file photo shows Polish, Swedish, Finnish and NATO flags on board the Polish Navy frigate ORP Kosciuszko in Gdynia, Poland in July 22, 2022. Only Turkey and Hungary are yet to ratify Finland and Sweden's planned accession to the alliance. MATEUSZ SLODKOWSKI / AFP via Getty Images
"There is a step by step process," Appathurai said. "There are things that are going to come, discussions that are going to come later...It's not for now."
Finnish-Swedish accession to NATO will redraw the security environment in northern Europe whether they host nuclear weapons or not.Russia has been fiercely opposed to NATO's imminent expansion, warning in April it may deploy nuclear and hypersonic weapons to its Kaliningrad European exclave in retaliation.
Sauer told Newsweek that the nuclear debate - which has loomed over the situation in Ukraine - has been revived by Russia alone.
"Who would have thought that we would be back in this debate, which was wrapped and packed and put on the shelf decades ago?" he said. "Who has brought us back to this debate? I think the answer is quite clear."
***
Kalteri-Lissu hurjana...
https://www.wsws.org/en/articles/2022/08/26/jfvn-a26.html
" 4th International Committee of the Fourth International (ICFI)
Britain’s next prime minister Liz Truss says she is ready for global nuclear annihilation
25 August 2022
During a Tory Party leadership husting in Birmingham Tuesday to determine who will replace Boris Johnson, John Pienaar of Times Radio told Truss that if she became prime minister, she would be quickly shown the procedures for launching nuclear missiles from Britain’s Trident submarines. “It would mean global annihilation,” Pienaar said. “I won’t ask you if you would press the button, you’ll say yes, but faced with that task I would feel physically sick. How does that thought make you feel?”
With dead eyes and an emotionless expression, Truss replied, “I think it’s an important duty of the Prime Minister and I’m ready to do that.”
“I’m ready to do that,” she repeated, soliciting a round of applause from the assembled Tories.
Truss’s robotic and instantaneous reply must sound a warning to workers throughout the world as to how close we now stand to nuclear Armageddon.
She speaks as one of the foremost hawks among the NATO powers in supporting the proxy war against Russia being waged by the Ukrainian regime and a leading propagandist for direct military conflict with Moscow. In February, Russian President Vladimir Putin put Russia’s nuclear forces on high alert, with spokesman Dmitry Peskov citing “unacceptable” remarks “by various representatives at various levels” about possible “clashes” between NATO and Moscow: “I would not call the authors of these statements by name, although it was the British foreign minister.”
Truss had recently told Sky News, “If we don’t stop Putin in Ukraine, we are going to see others under threat: the Baltics, Poland, Moldova, and it could end up in a conflict with NATO.”
But Truss also speaks on behalf of the entire British ruling class. Not only would her leadership rival Rishi Sunak have also replied in the affirmative, but so would any other member of the UK political establishment seeking the country’s highest office.
Ever since tensions with Russia and China began to be ratcheted up by London and Washington, it has become necessary to openly declare a readiness to start a nuc-lear war. This began in 2015,when Jeremy Corbyn first won leadership of the Labour Party, above all based on his opposition to the Iraq war and leadership of the Stop the War Coalition. When asked in an interview on September 15, 2015 whether he would instruct the UK’s defence chiefs to use the Trident nuclear weapons system if he became prime minister, Corbyn said no.He came under relentless attack, with the Tories, Blairites and military figures declaring him unfit for office, and he capitulated on all fronts.
In a July 18, 2016 debate, then-newly installed Tory Prime Minister Theresa May de-clared her own readiness to launch a nuclear strike framed as an attack on Corbyn. Corbyn’s replacement as Labour leader,Sir Keir Starmer,was also asked by the BBC on February 10 this year whether he would be willing to use nuclear weapons and replied, “Of course.” This was just 14 days before Russia’s invasion of Ukraine.
Starmer was speaking following a meeting with NATO Secretary General Jens Stoltenberg, on which he commented, “Whatever challenges we have with the government, when it comes to Russian aggression we stand together.”
This is the broader international significance of Truss’s declaration for nuclear war. Not only is this the policy of British imperialism. It is the policy being actively pursued by all the NATO powers, led by the US.
The NATO summit in Madrid, Spain in June adopted a strategy document outlining plans to militarize the European continent, massively escalate the war with Russia, and prepare for war with China. It pledged specifically to “deliver the full range of forces” needed “for high-intensity, multi-domain warfighting against nuclear-armed peer-competitors.”
Russia and China were named respectively as a “threat” and a “challenge” to “our interests.” NATO’s “nuclear deterrence posture”, centred on US nuclear weapons “forward-deployed in Europe” is placed at the centre of a strategy to “deter, defend, contest and deny across all domains and directions”.
NATO military figures already feel free to openly discuss waging nuclear war. At a symposium in June, the head of the German Luftwaffe, Ingo Gerhartz, declared, “For credible deterrence, we need both the means and the political will to implement nuc-lear deterrence, if necessary,” before adding, “Putin, don’t mess with us!” On August 13, Hamish de Bretton-Gordon, the former commanding officer of the UK’s Joint Chemical, Biological, Radiological and Nuclear Regiment, wrote in the Telegraph to insist, “Britain should prepare for nuclear war.”
Truss translated these discussions into the fascistic barks and grunts that have made her the darling of the Tory Party.
How must workers respond to such political insanity?
Modern nuclear weapons are far more powerful than those dropped on Hiroshima and Nagasaki. Just 50 could kill 200 million people, the combined populations of Bri-tain, Canada, Australia, New Zealand and Germany. But that would only be the be-ginning. Modelling by Rutgers University predicts that a full-scale nuclear war would ignite massive fires and soot clouds that would block the Sun and devastate crops. An ensuing nuclear ice age would mean starvation for three-quarters of people and kill up to five billion within two years. Even a “smaller” nuclear conflict would likely lead to 2.5 billion deaths.
It is firstly necessary to accept that which was long thought to be the unthinkable: The imperialist powers are actively considering the use of weapons that would dest-roy humanity and possibly all life on earth. A WSWS Perspective column March 26 by Joseph Kishore and David North accurately described this as “Crossing the psy-chological Rubicon".It warned of the Ukraine conflict:“The world is being taken to the brink of a nuclear catastrophe by the US and other major NATO power governments whose leaders are making decisions in secret while concealing the real geopolitical and economic interests in whose behalf they are acting.”
Secondly, the root causes of the war must be understood. What is taking place is a redivision of the world by the major imperialist powers. The US and European go-vernments are not responding to an “unprovoked” act of Russian aggression. They are seeking to complete a policy of military encirclement pursued since the dissolu-tion of the USSR in December 1991, preparatory to bringing down the Putin regime and taking control of Russia’s vast resources on behalf of finance capital.
The only social force that can halt this catastrophic eruption of imperialist military violence is the international working class, by waging a struggle against capitalism and for socialism. In its 2022 Congress resolution, “Mobilize the working class against imperialist war!” the Socialist Equality Party in the United States explains:
At its most fundamental level, imperialist war arises out of the basic contradictions of the capitalist system—between a global economy and the division of the world into rival nation-states, in which private ownership of the means of production is rooted. These same contradictions, however,produce the objective basis for world socialist revolution. Already, the consequences of the war are enormously intensi-fying social conflicts within the United States. The impact of soaring inflation is dri-ving class struggle, including the eruption of strikes and protests among autowor-kers, airline workers, health care workers, educators, service workers and other sections of the working class.
This holds true internationally. In the UK, for example, a strike wave is growing that can sweep Truss and the Tories from office.
What is required in every country is that workers wage the class struggle based on a socialist programme,mobilising against war and against all efforts by the ruling class, its governments and parties, and the trade union bureaucracy to make them pay for war through wage cuts, job losses and speedups. Above all, workers must reach out consciously to their class brothers and sisters to wage a common fight against the common enemy. The issues could not be more starkly posed: world war and nuclear annihilation, or world socialist revolution.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/janrossi/suomi-mukaan-aukus-liittoon/
" Suomi mukaan AUKUS-liittoon?
Jan Rossi 15.4.2024 7:08
Kun katsotaan turvallisuuspolitiikan kaikkein syvimpiä ytimiä mitä maailmasta löytyy, yksi on AUKUS-liitto, jonka Yhdysvallat, Britannia ja Australia sopivat keskenään 2021. Sopimuksella nämä maat pyrkivät syventämään puolustus- ja turvallisuuspoli-tiikkaansa useilla eri aloilla kuten tekoälyn, elektronisen sodankäynnin, kvanttitekno-logian ja merenalaisten tekniikan kehittämisessä. Lisäksi sopimuksella luodaan pohjaa, jolla Australia saa käyttöön ydinkäyttöisiä sukellusveneitä.
AUKUS on turvallisuuspolitiikan kaikkein kovin ydintä. Jopa NATO:a kovempaa yhteistä turvallisuuspolitiikkaa USA:n, Britannian ja Australian välillä. Sopimus sitoo Australian yhä syvemmin mukaan transatlanttiseen turvallisuuspolitiikkaan.
Tämän vuoksi hämmästelen kuinka vähälle huomiolle AUKUS on jäänyt Suomessa, vaikka siinä käsitellään juuri niitä turvallisuuspolitiikalle välttämättömiä asioita, jotka Suomen turvallisuudelle olisi kaikkein tärkeimpiä. Kysynkin nyt, että miksi Suomessa tästä ei ole keskusteltu?
Presidentti Stubb on ilmoittanut, että hänen kaudellaan länsi muodostaa keskiön Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Tämän vuoksi Suomen pitäisi pyrkiä mukaan AUKUS-turvallisuussopimukseen tai päästävä luomaan samansuuntainen järjestely Britannian ja Yhdysvaltojen kesken.
Kun Australia lähentyy turvallisuuspoltiikassaan Britanniaa ja Yhdysvaltoja, myös Suomen tulisi lähentää yhteistyötään Australian kanssa. Australia pitäisi saada mukaan Euroopan kollektiiviseen puolustukseen. Australiasta on tulossa merkittävä voimatekijä Tyynenmeren alueella.
Tilanne on siis se, että Syyskuussa 2021 Australian, Britannian ja Yhdysvaltojen joh-tajat ilmoittivat luovansa tehostetun kolmenvälisen turvallisuuskumppanuuden nimel-tä ”AUKUS”. AUKUS on tarkoitettu vahvistamaan kunkin maan kykyä tukea toisiaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan eri ratkaisuissa. AUKUS syventää tiedon ja tekno-logian jakamista ja edistää turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien tieteen, tekno-logian, teollisten perustajen ja toimitusketjujen syvempää integraatiota. Miksi Suomi ei haluaisi tähän mukaan?
Jan Rossi "
HM: Suomi hassasi jo aikoja sitten, Nokian aikaan, senssinsä tieteelliseen osaami-seen perustuvan yhteistysaumansa silloisen "aukus- syvän ytimen" kanssa, joka ei silloin vielä ollut sotilasliitto.
Aussien kyllä tiedettiin jo 90-luvulla olevan USA:n ykkös-teknologiankehyttelykump-pani sotilaitakin kovasti kiinnostavissa asioissa - eritoenkin, jos niiden jotenkin ymmärretään suuntautuvan Kiinaa avstaan. Minä tiedän. Olen ollut mukana aussien johtamissa tutkimuksissa.
"Aukus" kehitti silloin usein maailman kärjessä enempi "tavallista" etenkin pilvenpiir-täjien rakennustekniikkaa, koneen- ja laivanrakennusteknologiaa, kaivosteknologiaa vähän sotateollisuuden tyyppisesti,eikä niinkään avaruus-,ydin- tai ohjusteknologiaa, joita USA kehitteli itse. Oli luultavasti työjako ns. syömähampaiden suhteen, vaikka kaikki tutkivatkin kaikkea.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2022/05/guided-vlasov-beams
" Kaikenlaista sitä sattuu ja tapahtuu. Minulle selvisi kerran jälkikäteen, että olin tullut työntäneeksi pitkän (kuvaannol-lisesti) nenäni prosessiin, jossa maailman ehdotto-maan huippuun kuuluvaa Shanghain yliopistoa itseään oli yritetty leimata joksikin "hörhöläksi","kiristäjäksi" ja "sellaiseksi,jolle ei voi antaa pongoja keksinnöistä". Eräs tutkija oli tehnyt mielestään mullistavan keksinnön, "jota yliopisto muka vilpillisesti ei ollut hyväksynyt", vaan vaati ilmeisesti siihen perustavia muka "idean mitätöiviä" muutoksia. (Nyt en viitsi kellarista kaivella niitä papereita, oliko se originaalipaikkakin Shanghai, mutta siellä ne sellaiset kuitenkin Kiinassa päätettiin.)
Tutkija siirtyi Taiwanille,ja salakuljetti sen tutkimuksensa konekirjoitusversiona mukanaan, jollaisena se sitten päätyi minunkin käteeni eräässä yliopistossa, kun olin tutkinut samoihin ongelmiin liittyviä kysymyksiä. Minä sainkin siitä huomattavan avun omiin tutkimuksiini, kun siinä oli tarkasteltu järjestelmänäkökulmasta asiaa, johon mi-nulla oli ennen kaikkea "elementtinäkökulma",ns. "palikkanäkökulma".Asiaa oli myös Suomessa lähdetty heti torvet soiden soveltamaan "taiwanilaisittain", ja oli jo tehty myös siinä aika tavalla osin hyvääkin työtä. Kyseinen nuori herra oli myös lennosta istutettu huomattavan vaikutusvaltaiselle pallille alan maailman tiedeyhteisössä.
Kuitenkin asiassa kävi niin, että minä yhtä kautta ja eräät ohjelmistoa testaavat tutki-jat toista kautta tulimme siihen vääjäämättömään tulokseen, että vaikka kiinalaisen herran tu-loksissa oli yritystä ja näkemystä,ne olivat yhtä kaikki väärin, ja pätivät vain harvinaisille erittäin säännöllisille erikoistapauksille.Shanghain tarkastajat olivat siinä suhteessa olleet täysin oikeassa,eikä siinä kyllä heidän taholtaan ollut ollut ainakaan mitään mitään väärinkäytöstä: homma oli sellaise-naan susi ja toistaiseksi kelvoton sovellettavaksi ohjelmisto-työhön. Se palikkapuoli, jota minäkin olin tutkinut, oli kiina-laisella väärin. Eräs puute oli jo ennen minuakin korjattu Suomessa.
Mutta se oli kyllä korjattavissa, tai tarkemmin sanoen OLISI ollut:kun se showpuoli ja mahdollisuus tehdä Shanghain-vastaista propagandaa oli vähän nolosti lopsahtanut, lopsahti kaikki muukin mielenkiinto ainakin täällä "Lännessä" koko asiaan ainakin siltä erää! Kukaan ei halunnut siihen koskea viiden metrin kepilläkään! Asian tärkey-dessä alalle ja tutkimukselle ei ollut tapahtunut mitään muutosta. Se oli koko ajan vain noussut! Sattui vielä käymään niin, että kun kansainvälisellä foorumilla esitin korjaukseni, viitaten ko. teokseen, tämä silloin taiwanilainen herra istui tilaisuuden puheenjohtajana. Sitä ei siltä istumalta kovin laajasti ymmärretty,mutta se oli referee- tarkastajien oikeaksi tote-ama, joista toinen oli srilankalainen tamiliprofessori Singa-poresta ja toinen, ilmeisimmin, bahrainilainen öljysheikki ja tohtori, jolla oli alan suun- nittelutoimisto Edinbourghissa. Nuo ainakin, joista toinen myös koko konferenssin puheenjohtaja ja järjestävän laitoksen johtaja, tunsivat asian. "
" Australia to get nuclear submarines in new deal with US, UK, sending potential message to China
| USA TODAY
WASHINGTON – The United States is forming a security partnership with Australia and the United Kingdom that will allow them to share defense technology in a move that could be seen as sending a message to an aggressive China.
The new partnership, which will be known as AUKUS, will enable the three countries to share artificial intelligence, undersea capabilities and other advanced technologies and deepen cooperation on a range of defense capabilities in the Indo-Pacific region.
One of the working group’s first initiatives will be to help Australia develop a fleet of nuclear-powered submarines, which Australian media reports could result in that country dropping a $90 billion submarine deal with France.
"This is about investing in our greatest source of strength, our alliances, and updating them to better meet the threats of today and tomorrow," said President Joe Biden, who announced the partnership Wednesday during a virtual news conference with Australian Prime Minister Scott Morrison and British Prime Minister Boris Johnson.
Senior administration officials who briefed reporters ahead of the announcement on the condition of anonymity said the partnership is designed to promote peace and stability in the Indo-Pacific and should not be viewed as a direct challenge to China.
Relations between the U.S. and China have frayed in recent years over a range of issues, including trade, intellectual property theft, human rights and China’s aggressive actions against Hong Kong.
But, “This partnership is not aimed at or about any one country,” one official said. “It’s about advancing our strategic interests.”
More: 'A state of whiplash': Will turmoil in Afghanistan hurt Biden campaign to repair U.S. reputation?
More: Gen. Milley feared Trump might launch nuclear attack, made secret calls to China, new book says
"Let me be clear," Morrison said. "Australia is not seeking to acquire nuclear weapons or establish a civil nuclear capability. And we will continue to meet all our nuclear non-proliferation obligations."
Biden said he has asked Defense Secretary Lloyd Austin to lead the effort on behalf of the U.S. government in close collaboration with the departments of Energy and State.
Johnson described the partnership as a new chapter in the friendship of the three countries. The endeavor will be "one of the most complex and technically demanding projects in the world," he said, but will ultimately make the world a safer place.
Michael Collins covers the White House. Follow him on Twitter @mcollinsNEWS.
More: Biden puts a twist on 'America First' even as he moves to unravel Trump's foreign policy
More: 4 takeaways from Joe Biden's first meeting with Boris Johnson
***
AUKUS on USA:lle ensiarvoisen tärkeä geostrateginen painopiste. Suomi taas on jokin outo haistapaskantiedeprsreikä Pierain naapurissa.
https://www.dhakatribune.com/opinion/op-ed/259606/is-aukus-a-death-knell-for-quad-or-the-icing-on
" Is AUKUS a death knell for Quad or the icing on the cake ?
What the secret deal means for all the nations involved
While the world still continues to reverberate from the US’s humiliating withdrawal (aka defeat) from Afghanistan along with its regional and global fallout -- the heat of which has also reached the current UNGA session -- the world’s focus has been shrewdly shifted to a new hotbed in the Pacific and East Asia, potentially with greater alarm and ramification.
The secret deal
It emanates from the signing of a secret agreement between the US, UK, and Australia forming a trilateral security pact and equipping the latter with eight nuclear-powered submarines, terminating an earlier commercial deal reached between the recipient country and France five
years ago, under which France would have supplied 12 diesel-run submarines to Australia by 2036.
France is genuinely infuriated over the scrapping of the $66 billion deal and has, in an unprecedented diplomatic move, recalled its top envoys from Washington and Canberra. However, according to the observers, the emerging security dynamics along with China’s unhinged upward economic and military trajectory was the raison d’etre in sealing the secret deal now known as AUKUS, which far-outweighed the basis of agreement between France and Australia.
There appears to be a reconfiguration of strategic or security alliances, post the two-decade-long American (Nato) war against the ME Muslim countries, which are shaping up, consequent to the shifting of the theatre of conflicts.
The post-WWII world witnessed a bipolar military alliance between the Nato and Warsaw Pact countries led by the US and Soviet Union respectively, both being armed to the teeth with nuclear weapons, which in a sense provided a balanced and mutual deterrence in the global order, famously called Mutually Assured Destruction (MAD).
The former Soviet Union’s ill-advised and ambitious invasion of Afghanistan in the late 70s led to its disastrous withdrawal in 1989 after a futile and bloody occupation, triggering its eventual collapse in 1991, followed by the disintegration of the Union as well as the Warsaw Pact itself like a domino effect. The world watched with horror an unprecedented tectonic shift in military power, presenting the US with the unipolar superpower title on a platter.
Major developments in the Middle East
In the meantime, two major developments took place in Afghanistan and in the Middle East. The Afghan Mujahideen, who were trained, financed, and armed by the US to fight the Soviets in a proxy war, turned their guns against their one-time benefactors following the withdrawal of the Soviets.
On the other hand, in August 1990, Iraq, believing that it had the mute acquiescence of the US, committed a blunder invading Kuwait, unbeknownst to it that it was a trap laid for it. Soon the US, knowing well that the wounded, defeated, and disintegrated Russia had neither any wherewithal nor any appetite to challenge it, invaded Iraq, permanently crippling it from posing any threat to its neighbours.
Then came 9/11, like a nightmare shattering the US’s long-held complacency that it was immune from outside attack. George W Bush, then president of the US -- who, it may be recalled, was not elected by the popular vote but was adjudged elected by a controversial Supreme Court ruling -- found it as manna from heaven.
He used the tragedy skillfully to revamp his popular rating and declared a global war against terror, leading the US to a two-decade long war invading and decimating the Muslim countries from Afghanistan to Iraq to Libya to Syria to Yemen and a couple of others, killing millions of innocent people -- men, women, children, and old -- the list of mayhem, cruelty, and crimes against humanity can go on endlessly.
Meanwhile in China
While the US was trampling world order and international rules, and reducing the UN to a helpless onlooker, like an unchained beast, China, a historically tortured and humiliated nation that had nothing to do with all this hubris and power play, prudently focused its attention to developing its economy, eradicating poverty, creating prosperity for the people and the country, developing science and technology, and making itself the second largest economy in the world despite being a Third World country only a few decades ago.
At the same time, China also built its military to a position where today it can stand any challenge from any external threat or coercion. With the calculated use of its newfound wealth and soft power, China patiently created its sphere of economic and strategic circles through various concentric groupings and organizations.
China also let it be known that it was not alone in pursuit of its global interests and created an informal strategic alliance with countries like Russia, which by now has regained its lost global relevance, and Iran, Turkey, and Pakistan, which are facing identical external threats.
US nervousness
Of late, the US has realized that its sole military and economic supremacy in the world is being eroded gradually and facing considerable challenges from China, which is poised to become a major rival for the US, though it remains far ahead in military power.
Yet, the US’s nervousness is palpable. Besides, as a super military power, it also feels a psychological pressure to demonstrate its strategic outreach and capabilities.
It’s under these compulsions that the US recognized the futility and wastage in getting bogged down in manageable peripheral irritations and pivoted its concentration in the larger canvas having far greater implications.
It has therefore necessitated that the US share its highly secret nuclear technology with Australia, helping it build eight nuclear submarines, within the shortest possible time, effectively thwarting China’s naval dominance in the Pacific and East Asia. The only other country with which the US shared this technology was the UK, back in 1958. A clear manifestation of the seriousness of the AUKUS.
The AUKUS, though appears to be an exclusive entity owing to the structure of the pact, will essentially also involve the other Quad partners as active players buttressing the trilateral agreement. Further, the AUKUS will also serve as an extension of Nato in the Pacific as two of its important members are involved in it.
To me, it doesn’t sound like a strong argument that the AUKUS will sideline the Quad. The Quad -- involving Australia, India, Japan, and the US, and which was formed at the behest of Japanese Prime Minister Shinzo Abe in 2007 -- found new life after a decade of hibernation, after Donald Trump became the US president, with a view to contain China, if necessary by military force, under the rubric of what it called the FOIP (Free and Open Indo Pacific).
The FOIP is unambiguously a security alliance and it has, since 2017, held regular naval exercises called Malabar Naval Exercise. In order to dispel any doubts, President Joe Biden held an in-person meeting with the Quad leaders in the White House, the agenda of which, inter alia, include the FOIP.
As expected, the Chinese government has reacted sharply against the formation of the AUKUS, calling it utterly irresponsible. Whether China will remain restrained in mere statements or try to counter the AUKUS by triggering a fresh arms race is a matter of conjecture.
Implications for the region
As to what implications it will engender for the larger region and in particular the challenges for our region, only time will tell.
For Bangladesh, it certainly is a monumental challenge to frame our foreign policy on this particular issue, bearing in mind our fundamental guiding principles of "Friendship with all and malice to none," non-alignment, and especially the ongoing upward economic trajectory the country is enjoying. Our diplomacy has gained enough maturity over the decades, and I am sure it will rise to the occasion and task.
Ashraf ud Doula is a Former Secretary to the government and has served as Ambassador to a number of countries. "
https://www.dhakatribune.com/259606
***
Pertti Ahvonen 
miettii kohdetta Expansion of NATO.
Huippuosallistuja
Kommentit