Miksi pitää ketkuillen teeskennellä ”tiedeyliopistoa”, kun nyt olisi nyt aivan erinomainen tilaisuus VAIHTAA VIRALLISESTIKIN AMMATTIKORKEAKOULUKSI?
Hyvä ammattikorkeakoulu oli mennen tullen parempi kuin huono yliopisto!
Laiton ja hölmö säätiöylipisto, johon Tampereen yliopiston puoli on pakotettu, voitaisiin edelleen ”lakkauttaa” siten, että (ketjun heikoin lenkki) Tampereen nykyinen säätiömuotoinen Teknillinen yliopisto JAETTAISIIN TAMPEREEN YLIOPISTON, joka säilyisi julkishallinnollisena, ja Yliopistosäätiön johtaman Tampereen Ammattikorkea-koulun kesken, joka Säätiö sitten huolehtisi mm. koulutusviennistä, joka on aina AMMATTIKORKEAKOULUTUSVIENTIÄ,sillä tiede on jo luonteeltaan kansainvälistä EI TARVITSE varsinaista vientiä, vaan vuorovaikutusta maailman muiden tiedeyliopistojen kanssa.
[Silloisen TTKK:n rakennusosasto on nyt vuonna 2024 katsoen näyttänyt 45 vuotta VÄÄRÄÄ suuntaa kehitykselle/taantumiselle, vaikka kaikesta huolimatta kaikenlaista uuttakin on löydettykin. Täältä se "tiedeyliopiston" tutkinnonuudistus alkoi kahden proffan Lauri Mehdon ja Raimo Salokankaan toimesta ainoana metodinaan kysellä firmoilta, mitä ne odottavat rakennusalan tieteeltä ja yliopistokoulutukselta. Firmojen odotukset rupesivat tietysti olemaan rannattomat varsinkin, kun juuri silloin rupesi olemaan tietokoneita myös tuotannolliseen eikä vain valtionhallinnolliseen ja sotilas-käyttöön. Ja arvatkaapa kuka ensimmäisenä ärähti - muille täysin yllättäen - vastaan teekkarilehdessä, että "nyt ei mene oikeaan suuntaan". Entisen rakennusuhdanne-toimittaja DI Salokankaan fisioihin kuului lakkauttaa rakentamisen tieteellisen perus-tan teknillisen mekaniikan opetus kokonaan "perusteena", että "tulevaisuudessa tie-tokoneet laskevat eivätkä insinöörit!"! Mehto, jolla oli suunnittelutoimisto itselläänkin, tuumi, että mitoitus siirtyy koneosastolle.]
https://yle.fi/uutiset/3-10093134
Professori Matti Pentti (Lemminkäinen Oy) uskoo, että rakennustekniikan koulutusyhteistyö näyttää suuntaa koko Tampere3 -hankkeelle. Kuva: Antti Eintola / Yle
Varaslähtö Tampereen korkeakoulujen yhdistymiseen: Rakennustekniikan opetuksessa tiivis yhteistyö alkaa jo syksyllä
Tampereelle syntyy Suomen suurin rakennusalan osaamiskeskittymä. Yhteistyön tavoitteena on varmistaa vetovoimaiset tutkinnot.
1.3.2018 klo 09:25
Tampereen kolmen korkeakoulun yhdistyminen etenee rivakasti alkuvuoden hallintokiistoista huolimatta.
Vahvassa etunojassa uudistusta on lähtenyt puskemaan eteenpäin rakennustekniikan koulutus.
Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen teknillisen yliopiston koulutusyhteis-työ tiivistyy jo syksyllä 2018, kun rakennustekniikan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat ottavat käyttöön uudet tutkinto-ohjelmat.
Virallisesti Tampereen korkeakoulut yhdistyvät vuoden 2019 alussa.
Tutkintoihin haetaan erikseen, mutta opetus suunnitellaan yhdessä
Tampereen ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan insinööriopinnot aloittaa ensi syksynä noin sata uutta opiskelijaa. Myös Tampereen teknillisen yliopiston rakennustekniikan kandidaatin ja edelleen diplomi-insinöörin opintoihin on noin sata aloituspaikkaa.
Tutkintoihin haetaan erikseen ja uudessa tutkinto-ohjelmassa aloittavat syksyllä vain ensimmäiset vuosikurssit – yhteensä pari sataa opiskelijaa.
Kahden korkeakoulun yhteistyö etenee Tampere3-hengessä ja vahvassa etunojassa, sanoo yksi yhteistyön arkkitehdeistä, professori Matti Pentti Tampereen teknillisestä yliopistosta.
– Me olemme tänä keväänä edenneet jo ihan kalkkiviivoille. Haku alkaa kohta, ja ensimmäiset uusien tavoitteiden mukaan etenevät opiskelijat aloittavat syksyllä.
Koulutuspäällikkö Jouni Lähteenmäki Tampereen ammattikorkeakoulusta on yhteistyöstä innoissaan.
– Me otamme tässä itse asiassa vuoden varaslähdön Tampere3:a ajatellen, Lähteenmäki sanoo.
– Kokeilemme, miten tämä ensimmäinen lukuvuosi sujuu. Sovitamme yhteen asioita ja ratkomme mahdollisia pulmatilanteita sitä mukaa kun niitä ilmenee.
Koulutuksen tavoitteet ja sisältö suunnitellaan yhdessä.
Tekniikan kandidaatin ja amk-insinöörin tutkinto-ohjelmissa oppimistavoitteiltaan yh-teistä sisältöä on 90 opintopisteen verran. Rakennustekniikan kandidaatin tutkintoon tarvitaan yhteensä 180 opintopistettä ja rakennustekniikan insinöörin tutkintoon 240 opintopistettä. … ”
Koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki kokeilee rakennuslaboratorion laitteita. Antti Eintola / Yle
… jatkuu:
[Myös korkeakoulututkinnon suorittajan pitäisi voida vaihtaa AMK-tutkintoon ilman uusia hakuja ja menettämättä suorituspisteitään! Ei tässä muuten juuri mitään uutta ole… T.]
” Lisää joustoa ja valinnanvapautta
Yhteistyön tavoitteena on luoda mahdollisimman vetovoimaisia tutkintoja. Tutkintojen profiilit ovat erilaiset ja osaamistavoitteet määritellään työelämän tarpeista.
– Opiskelijat saavat entistä enemmän mahdollisuuksia opiskella ristiin.Myös valinnan vaihtoehtoja on enemmän, sanoo koulutuspäällikkö Jouko Lähteenmäki.
Saamme aina parhaat voimat opetuksen toteuttamiseen.
Matti Pentti
Tutkintoa voi myös vaihtaa joustavasti.
– Amk-tutkinnon suorittaja voi hakea siirtohaulla tekniikan kandidaatin tutkintoon ja jatkaa diplomi-insinööriksi ilman vähintään vuoden kestäviä ns. siltaopintoja, sanoo professori Matti Pentti.
– Meillä on opetusyhteistyössä käytettävissä kaksi hyvää opettajakuntaa, kaksi poolia. Se takaa, että saamme aina parhaat voimat opetuksen toteuttamiseen.
Kuulostaa järkevältä, sanovat opiskelijat
Hervannan rakennustalossa opinnot sujuvat vielä vanhojen ohjelmien mukaan. Tiivistyvä yhteistyö saa teekkareilta kiitosta.
– Uskon, että yhteistyö sujuu hyvin. En ainakaan näe mitään estettä miksei sujuisi, sanoo Muuramesta kotoisin oleva Aarni Alakorpi.
Teekkarit eivät katso nenänvartta pitkin ammattikorkeakoululaisia.
– Ihan insinöörejä he on siinä missä mekin. Kyllä heiltä löytyy osaamista, sanoo Alakorpi.
Lohjalta Tampereelle opiskelemaan tullut Sakari Aarnio on samaa mieltä.
– En keksi yhteistyöstä mitään negatiivista sanottavaa.Esimerkiksi talotekniikan ope- tusta on meillä tosi vähän. Toivottavasti sitä pystytään yhteistyön avulla lisäämään.
Professori Pentti: ”Opetus kannattaisi keskittää Hervantaan”
Ammattikorkeakoulun Kaupin kampuksella ja yliopiston Hervannan kampuksella on välimatkaa lähes kymmenen kilometriä.
Alkuvaiheessa rakennustekniikan opiskelijat pyörivät kahdella kampuksella. Jos tarpeen, opettajat liikkuvat Kaupista Hervantaan tai päin vastoin.
Professori Matti Pentti toivoo, että myös TAMK:n rakennustekniikan opiskelijat ja opettajat siirtyisivät muutaman vuoden kuluttua Hervantaan.
– Päätöksen asiassa tekevät tietysti ylemmät tahot, mutta olisi erinomaisen toivottavaa, että sekä ammattikorkeakoulun opiskelijat että opettajat tulisivat tänne Hervantaan.
– Silloin olisimme samalla kampuksella ja yhteistyötä tehtäisiin vieri vieressä, kuittaa Pentti. ”
” Toivotan menestystä ammattikorkeakoulu-uralla TTY:lta potkaistuille proffille
17.9.2014 19:51 Risto Koivula
TTY:n professorin raju tilitys Rakennuslehdessä
” Tampere irtisanoi professoreita ja osa lähti ovet paukkuen itse
Talotekniikka 04.09.2014 – 09:51 16
Tampereen teknillisen yliopiston hyvä maine rakentajien silmissä on rapautunut nopeasti.Rakennusosaston keulakuvana tunnettu professori Ralf Lindberg lähti alkuvuodesta petyttyään sekä yliopiston johtoon että joihinkin kollegoihinsa. Myös professori Jarmo Laitinen aikaisti eläkkeelle lähtöään. Kovin paukku oli, että yliopisto irtisanoi kaksi talotekniikan professoria, Timo Kaleman ja Hannu Ahlstedtin ja ilmoitti puolittavansa talotekniikan opetuksen. …
RK: Minä tein kerran ”maailmanluokan” tieteellisen keksinnön muodollisesti Lindbergin alaisena työllistettynä, jonka pääsin esittämään NATOnkin AEROSPACE-tutkimuksen keskukseen Loughborough´n yliopistoon Ohutseinämäisten rakenteiden 4. Maailmankongressiin juhannuksena 2004. Sinne valittiin n. 30 edellisen 3 vuoden ajalta ansioituneimmaksi katsottua tutkimus- tai kehitystulosta maailmassa tarjotuista, joita oli moninkertainen määrä.
Eturivissä istuivat kuuntelemassa maailman johtavat pilvenpiirtäjänsuunnittelijat Syd-neyn Gregory Hancockin johdolla, jonka tuloksilla oli ollut tärkeä merkitys minunkin tuloksilleni, ja toisessa rivissä NATOn AEROSPACE-spesialistien tieteellinen kärki. Kongressin puheenjohtajan Joseph Loughlanin (NATO) mukaan esitykseni kilpaili myös parhaan esityksen pokaalista, antoipa ymmärtää vielä kannattaneensa itsekin sitä (ymmärtääkseni). Tietysti se oli hyvin kapea ote väitöskirjasta, joka on yhä persetakussa.
https://ristojuhanikoivula.vuodatus.net/lue/2022/06/guided-vlasov-beams
http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1985/nro4/RakMek_18_4_1985_4.pdf
http://books.google.fi/books?id=a0rHcmOHdAYC&pg=PA869#v=onepage&q&f=false
http://www.students.tut.fi/~koivular/
http://www.readbag.com/students-tut-fi-koivular-loch8c
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/09/palkin-vetoakestamattoman-liitoksen-siirtymaparametrit
Laitos maksoi konferenssimatkan, mikä koostui pääasiassa osallistumismaksusta ja matkalipuista, käytin noin puolet määrärahasta.
Muutoin yhteenkään ainoaan sähköpostiinkaan asiaa koskien ei vastattu mitään Lai-toksen,Osaston,Yliopiston sen enempää kuin työllistäneiden työvoimaviranomaisten- kaan taholta.Tulkitsin,että tämä oli tälle ”YLIAMMATTIKORKEAKOULUVÄELLE vää-ränlaista" tutkimusta (sitä naurettavaa tiedettä) ja aivan ilmeisesti julkaisufoorumikin oli ”väärä” ("liian korkea")…
Sellaiset asiat joissa vain opetetaan, KUULUVATKIN AMMTTIKORKEAKOULUUN!
Tässä mielessä yliopiston johto ei ole tehnyt TÄSSÄ asiassa väärää ratkaisua TÄLLÄ KERTAA.
Tiedevihamielisuus ja täydellinen ymmärtämättömyys siitä jokin väärin käsitetyn käytännön tai julistusluonteisen ”ammatillisuuden” ”hyväksi” ei kuulu tiedeyliopistoon.
Menestystä ammattikorkeakoulu-uralle asianomaisille henkilöille.
Kyseinen TTY:n laitos ja herrojen oppi-isä, laitoksen silloinen johtaja, viime vuonna Herrassa edes mennyt betonisuunnittelija tekn.tri Lauri Mehto aloitti Yhdessä saman osaton rakentamistalouden professorin Raimo Salokankaan kanssa Suomen yliopis-tolaitoksen ”yliammattikorkeakoulullistamisen”, joka on ollut katastrofi, joka tarkoitti tieteen alasajoa ja sen esittämistä ”viholliskuvana” ”ammattimiehille” ja ”-naisille” (jollaisia tiedeyliopistosta elinkeinoelämälle valmiina ei valmistu). Nämä eivät olleet mitään keskeisiä hahmoja yliopistolla,vaan niitä olivat sähköpuolen Nokia-proffat mutta näiden annettiin huseerata, ihan oikein, vähämerkityksellisellä osastolla. Olisi vaan pitänyt vetää niistä ”tuloksista” OIKEAT eikä väärät, tasan päinvastaiset johtopäätökset. Vieläkään se ei ole absoluuttisen myöhäistä.
Nuo herrat tekivät itse kunnollistakin tutkimusta spesiaalialoillaan, Mehto esimerkiksi betonin kestävyyden ympäristövaikutuksia vastaan (mm.karbonatisoituminen) ja Sa-lokangas esimerkiksi kansantalouden panos-tuotos-laskentamallien alalla taloudelli-sissa ennusteissa. Mutta he komentelivat ja terrorisoivat muita, mm. minua, asioissa, joista eivät ymmärtäneet enempää kuin sika Pohjantähdestä: ”Rakennusstatiikalla eli teknillisellä mekaniikalla rakentamisessa on saman verran merkitystä kuin että huo-pakattoon tuli reikä”, sanoi Salokangas, jonka mielestä teekkarit opiskelivat ”liikaa” mekaniikkaa ja rakennusstatiikkaa…
Sen enempää ei juuri olisi voinut kokonaisuutena ottaen olla väärässä.Ja arvatkaapa kuka diplomityön tekijä siitä myös ärähti ensimmäisenä, kun eräät tahot kuten rakentajateekkareiden kiltalehti sitä minulta kysyivät.
Mahdollisuuksien ikkunan tuolle aivopierulle ja ideologiselle ristiretkelle loi se, että ei ollut lähdetty AJOISSA kehittämään (yliopistojen ja omalle) akateemi-selle tutkitulle tiedolle perustuvia tieteellisiä MUTTA AMMATTIKUVPOHJAISIA OIKEITA ammattikorkekouluja!
Taustalla oli myös NOKIA, sillä TTY oli ”Nokian yliopisto”. Mutta ei ole enää.
Täällä myöhempiä ärähdyksiä:
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/167522?page=1#167522
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/innovaatiopuheripuli-pysaytti-innovaatiot
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/04/nokia-ja-holynpolytiede
Tiedeyliopistoja ja ammattikorkeakouluja ei pidä asettaa sosiaalisesti eriarvoiseen asemaan yhteiskunnassa. Hyvillä ammattikorkeakoulun suunnittelijantaidoilla sitä paitsi tienaa paremmin kuin yliopiston tutkijan. Siirtyminen tiedeyliopiston ja ammat-tikorkeakoulun välillä on tehtävä mahdolliseksi ja helpoksi. Molemmatkaan tutkinnot ainakaan huippusuunnittelijalle eivät ole pahaksi. Mutta kyllä ihmiset jompaan kum-paan lopulta suuntautuvat.Ja tiedettä opettavat tutkijat, ammat- tia sen osaajat. Tie- deyliopistoja voidaan pienentää ja jopa vähentää ammattikorkeakoulujen hyväksi. Jos tässä prosessissa on kyse siitä siitä se on varmaan ihan jees.
Sellainen ”poikien” ”ruotsinvallanaikuinen” idea netinkin aikakaudella, että ”vain opetetaan”, ei kanna sen enempää yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussakaan.
Sellainen hyvä puoli tuosta on että TUOLLA ”TIEDETOHULLA” EI AINAKAAN IKINÄ NATOON PÄÄSE!
Jos sitten kumminkin tekee tiedettä, pitäisi SEN RINNALLA OPISKELLA SAMASSA PAIKASSA IHAN TOINEN, ”FIRMA-AMMATTI”. Tutkimuksessa henkilökunnasta kuten proffista ei ole mitään apua, he keskitty- vät firmapuoleen, AMK- tai DI-. Rahat he kyllä ovat valmiit ottamaan väitöskirjoista – SIJOITTAAKSEEN NE AMMATTIKOULUTUSPUOLEEN.
Mää en pätkääkään vastusta akateemista ammitti(korkea)koulutusta. Mutta TIEDEONGELMIIN SE EI TUO RATKAISUJA.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/01/puoskaritiedepresidentit-ovat-rapistaneet-teknillisen-makaniikan-osaamisenkin-suomessa
Kommentit