Huruproffakaverukset Yrjö Ahmavaara ja Tatu Vanhanen loivat vuosikymmeniä ”eliitin” sisäidelogiaa

Ahmavaara (7.8.1929 – 7.8.2015) ja Vanhanen (9.4.1929 – 22.8.2015) olivat synty-neet samana vuonna ja kuolivatkin samassa kuussa. He olivat 16-vuotiaina vuonna 1945 ensimmäistä vuosikertaa, jotka eivät joutuneet eivätkä päässeet vapaaehtoise- nakaan sotaan. Kasvatuksensa perustan he saivat sota-aikana koulussa ja kotona. Vain paria vuotta myöhemmin näistä opeista vaiettiin jo kuin muuri niissäkin piireis-sä. Ja vain paria vuotta vanhempien tiedeurakaavailut olivat jääneet sodan jalkoihin, josta mentiin käytännön töihin tai hautaan.

Aktiivisimman työuransa herrat olivat läheisiä työkavereita Tampereen yliopistosta: Ahmavaara matematiikan ja yhteiskuntatieteiden metodologian professori 1971 - 1998, Vanhanen valtio-opin apulaisprofessori 1972–1992. Opiskelijat tiesivät molem-milla herroilla olevan mielenterveysongelmia, joista ei auttanut edes syyttää sotaa (vaan g...jä 🤣 ).

Emeritukset aiheuttivat tieteellisen järkytyksen vuonna 2001 julkaisemalla rotuopilli-sesti asennoituvan pamfletin Geenien tulo yhteiskuntatieteisiin, jossa vaativat genetiikalle keskeistä osaa ihmisen käyttäytymisen ja yhteiskunnan tutkimuksessa. Ahmavaaraa oli siihen asti pidetty vasemmistolaisena. En muista herrojen ikinä tapelleen keskenään julkisuudessa mistään, miten ankaria vääntöjä he mm. kannattamiensa puolueiden ympyröissä kävivätkin!

Geenien_tulo_yhteiskuntatieteisiin.jpg

Oletetut ”kykyjen geenit” ovat olleet mukana Suomen koulujärjestelmän ideologiassa jo 50-luvulta Ahmavaaran sinne tuomina

Ahmavaara luki matematiikkaa ja psykologiaa ja väitteli tohtoriksi psykometriikasta eli älykkyystesteistä 1954, jonka jälkeen toimi pari vuotta psykologian  professorina Ohion yliopistossa, jossa perehtyi kybernetiikkaan. Vuonna 1957 hän julkaisi kirjan Henkisten kykyjemme rakenne.Koulujen ammatinvalinnanohjaus pantiin sen kirjan mukaisiin raameihin.  

Olen 16-vuotiaana lukenut tämän hänen kirjansa, koska ammatinvalinnanohjaaja ke-hotti minua niin tekemään. Se oli ensimmäinen varsinaisesti tieteelliseksi tarkoitettu teos,mitä olen lukenut.Henkisten kykyjen rakenteellisia ominaisuuksia pidetään siinä ainakin rivien välistä biologisina joskin ilmeisen ennustamattomina vanhempien vas-taavien perusteella,ns.omena putoaa -malli:omenan makua ei voi ennustaa vanhem- pien perusteella. Kun oli lukioon mennessä pakko valita joko psykologia tai biologia, valitsin sen biologian... Päätin myös opiskella venäjää, josta sitten kirjoitinkin ällän, vaikka sitä ei lukiossa opetettukaan, mm. päästäkseni lukemaan, mitä Neuvostoliitossa kirjoitetaan esimerkiksi näistä asioista.


Ahmavaara yritti kybernetisoida myös marxilaista filosofiaa

Häntä pidettiin yhdessä vaiheessa myös "taistolaisena". Tästä todisteena nähtiin hä-nen antipositivisminsa,joka kävikin hyvin yhteen silloisen neuvostoliittolaisen kanssa. Heikki Mäki-Kulmala, entinen kova kuusislainen puoluepiirin vt. valistussihteeri kir-joitti kirjan Anti-Ahmavaara, jossa hän arvosteli "marxismia" (mm. autoritarismista) siitä lähtökohdasta, että muka Ahmavaaran oppi olisi ollut marxismia:

” Ahmavaara (1970) todistaa Humen giljotiinin antipositivistisen kieltämisen avulla Marxismin historiallisen materialismin determinististä välttämättömyyttä ja myös tule-van sosialistisen yhteiskunnan vääjäämättömyyttä.Ahmavara siis torjuu ”hedelmättö- mänä ja yhteiskuntatieteelle tuhoisana” Humen väitteen,jonka mukaan todellisuuden asiantiloista ei voida missään oloissa päätellä,miten asioiden "pitäisi olla”. Ahmavaa- ra tarkastelee yhteiskuntaa kyberneettisenä järjestelmänä. Siinä keskeinen käsite on ergodisuus, itseohjautuvuus (Ahmavaara 1970)…Ahmavaara (1976,149) määrittelee objektiivisen arvon käsitteen:

”Ihmisten elämän helpottaminen ja inhimillistäminen,sen vapauttaminen alituisen toi- meentulokamppailun pakosta kohti kaikinpuolista älyllistä ja henkistä kehitystä kehit-tämällä toimeentulon fyysisiä ja yhteiskunnallisia välineitä, asettaa ihmisten toimille objektiivisia arvopäämääriä, joita voidaan tieteellisesti selvittää tutkimalla tämän vapautumisen objektiivisia tunnusmerkkejä.”

[Marxismin olettama] deterministinen eteneminen kohti kommunistista yhteiskuntaa ilmentyy Ahmavaaralla (1976) ’kyberneettisenä kehitysperiaatteena’: Yhteiskunnan käytettävissä olevien tuotantovoimien säätelykyvyn kasvu ei vain varmista yhteisön säilymistä ja sen jäsenten fyysistä ja taloudellista turvallisuutta, vaan myös vähentää historiallisesti välttämättömän yhteiskuntahierarkian kokonaismäärää. Tämä merkit-see mahdollisuutta demokratisointiin,mukaan lukien luokkahierarkian purkaminen, ja informaatioprosessin vapauttamiseen eli yhteiskunnan jäsenten toiminnan luovuu-den lisäämiseen, kuitenkin siten että jäljelle jäävän hierarkian kokonaismäärä ei alita historiallisesti välttämättömän hierarkian kokonaismäärää, jonka tuotantovoimien säätelykyky määrää.”

Yrjö Ahmavaara vuonna 1981.
Yrjö Ahmavaara vuonna 1981.

Sekä Vanhanen että Ahmanvaara olivat ainakin tutkivinaan myös demokratisointia. Mäki-Kulmala osuu Ahmavaaran arvostelussaan nappiin siinä, että vika on tämän metafyysisessä maailmankuvassa, maailman näkemisessä ”matematiikkakoneena”. Oppi ei ole marxismia, dialektista ja historiallista materialismia vaan kybernetististä materialismia,joka on lähellä ”fysikalismia”.Dialektiset vastakohdat ovat nimenomaan sellaisia objektiivisia vastakohtia,jotka eivät ole muodollisen logiikan aksioomien mu- kaisia. Ne mm.edellyttävät toisiaan eivätkä sulje pois. Maailmalla ei ole velvollisuutta olla jälkimmäisten mukainen. Ahmavaaran tiedekäsitys on olennaisesti marxismin vastaavaa SUPPEAMPI. Ahmavaara ei kuitenkaan väitä kumoavansa dialektiikkaa, vaan hän väittää, että ”dialetiikka selittyy (sen ”matematiikka-maailman”) kyberneettisillä laeilla, kaaoslaeilla jne.".

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/01/oliko-lenin-objektiivinen-idealisti-vai-dialektinen-materialisti

Ja mikä pahinta, yhteiskunnankin säännöt olisivat hänen mukaansa muka lopulta myös perimässä.

Näin ei ole asian laita, sillä yhteikunta on genettiikkan ja ehdollistunmiseenkin nähden uusi, korkeamman emrgenssitson entiteetti.

Tatu Vanhasen ”valtioittaiset älykkyysosamäärät”

Vanhanen meni Alkio-opiston kautta Yhteiskunnalliseen korkeakouluun (sittemmin Tampereen yliopistoon), jossa suoritti sanomalehtityön tutkinnon, ja meni töihin Maa- laisliiton lehtiin ja sittemmin tutkimuspäälliköksi. Sieltä hän väiteltyään siirtyi 1969 Jyväskylän ja 1972 Tampereen yliopiston professoriksi.

Vanhanen on yhdessä Richard Lynnin kanssa julkaissut kaksi kirjaa IQ and the Wealth of Nations ja IQ and Global Inequality, joissa esitetään erojen eri valtioiden vauraudessa selittyvän valtioiden väestöjen välisillä älykkyysosamäärän eroilla. … Vanhanen viittaa tässä Richard Lynnin kanssa kirjoittamaansa kirjaan Intelligence: A Unifying Construct for the social Sciences jonka mukaan Espanjan, Italian, Kreikan, Kyproksen ja Portugalin, ja 11 muun euromaan välillä on 3.7 pisteen ero.

http://static.iltalehti.fi/paakirjoitus/paakkarietu0403LL_244_pk.jpg

Nuo ”empiriat” ovat pseudotiedettä. Testeillä määritellyn 'älykkyyden' ainoa mahdolli- nen tieteellinen arvo on mahdolliset korrelaatiot joidenkin muiden ilmiöiden kanssa. Niitä on melko vähän, ellei puhuta kaikkein matalimmista arvoista. Tunnetuin taitaa olla, että suurin piirtein saman IQ-tason omaavat näyttävät tykkäävän toistensa vit-seistä.Tämä koskee tiettävästi sekä korkeita että matalia lukemia.Olenkin kuullut sa- nottavan, että "vitsi on kuulijan korvassa". Tosi osuvan vitsin edellytyksiä on, että se menee joiltakin kuulijoilta fiu, joillekuille kolahtaa, ja joitakin kolmansia se ärsyttää. Tässä yhteydessä sivuutan kiistan älykkyyden perinnöllisyydestä. Se olisi yksi korrelaatio, mutta ns. heritabiliteettihuijaukset sellaisen osoittamiseen eivät kelpaa.

Jatkuva kitinä, että muka "ei saa testata" ja "lahjakkaita ei huomioida", on huijausta sen peittämiseksi, että juuri siten on koko ajan tehty noiden sellaisenaan äärimmäi-sen kyseenalaisten testien kanssa (joita muuten alun perin USA:n armeijassa kehit-teli mm. muuan Lafayette Ronald Hubbard, ”scientologia”-uskonnon perustanut fan-tasiakirjailija ja huijari,koulutukseltaan mutasarjan laivastoupseeri (joskin amiraalin poika). Hölynpälytieteisiin narahtaminen EI OSOITA "SUURTA VIISAUTTA"...

Lyhennetty tästä:



http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/suomea-on-johdettu-50-vuotta-puoskaritiedeproffakaverusten-yrjo-ahmavaaran-7-8-1929-7-82015-ja-tatu-vanhasen-9-4-1927-22-8-2015-skitsokuviossa