Screenshot-2018-1-22%20kansanaani2016-6-
 
Uskonto asettaa yhteyksistään irrotetun absolutisoidun tajunnan,"sielun" tai "jumalal-lisen hengen", materiaalisen todellisuuden vastakohdaksi,ja usein myös sen "luojak-si". Subjektiivisen luonteen ymmärtäminen muuksi kuin materiaalisin merkein vuoro-vaikuttavaksi toiminnoksi onkin kaikkien uskontojen tuntomerkki siitä riippumatta ole-tetaanko niissä persoonallisia jumalia tai kuolematonta "tajuntapakettia" sielua vai ei.

Tällä perusteella uskontoja ovat myös buddhalaisuus, steinerismi, shamanismi ym., joiden kannattajat saattavat pitää itseään "ateisteina". Uskonnosta on kysymys myös silloin, jos jonkin avaruuden sivilisaation uskotaan puuttuvan maanpäällisiin asioihin (esim.scientologia),sillä niin pitkiä olisivat materiaalisten signaalien matkojen,aineel- lisista kappaleista puhumattakaan, vaatimat ajanjaksot,ettei todellinen vuorovaikutus ole mahdollista. Älyllisen elämän olettaminen muualle avaruuteen ei sinänsä ole us- kontoa, onhan meillä yksi varma näyte enemmän tai vähemmän älyllisestä elämästä.


Sattuu olemaan niin, että myös itse kysymykseen "Mistä materiaalinen todellisuus (kokonaisuutena) on tullut?" sisältyy epätosi piilo-olettamus. Tai ainakin siinä asete-taan 'tuleminen', 'liike', 'olemisen', 'materian' edelle (ja siitä erotettavissa olevaksi muodollisloogiseksi vastakohdaksi).

Vakiintuneen mielikuvamme mukaan miellämme tämän "tulemisen", syntymisen, ilmaantumisena ikään kuin tyhjään säiliöön, avaruudessa ja ajassa tapahtuvana liik- keenä, muutoksena.Vankkumattomasti oikeaksi todistetun ns.erityisen suhteellisuus- teorian mukaan, josta seuraa mm.yleisesti tunnettu massan ja energian yhteys E = mc², on kuitenkin niin, että ellei ole ainetta,materiaa,ei ole myöskään aikaa eikä avaruutta.

Mainitulla tavalla asetettuun kysymykseen on jo kysymyksessä salakuljetettu ainee- ton "herran henki tyhjyyden ylle" epätoden aineesta riippumatoman aika-avaruuden (eli "absoluuttisen" koordinaatiston) muodossa vastauksen osatekijäksi (vrt. "oletteko jo lakannut lyömästä vaimoanne/aviomiestänne?").

Isaac Newton aikanaan vieläpä "todistikin" absoluuttisen koordinaatiston olemassa- olon ja veti siitä "asianmukaiset" johtopäätökset, sittemmin Michelson, Lorentz, Ein- stein ja Bohr todistivat päinvastaisen kannan paitsi paperilla myös kokeellisesti. Toi- saalta näin asetetun kysymyksen voitaisiin tulkita peräänkuuluttavan ns."kaiken selit- tävää" fysikaalista mallia ("kaikenteoriaa"), joka niputtaisi ajan, aineen ja avaruuden kysymykset "äärettömästä äärettömään". Jos kaiken selittävää mallia ei olisi olemas- sa,olisi kysymys todellisuuden alkuperästä kokonaisuutena siten asetettu,ettei siihen voida antaa testattavissa olevaa "lopullista" tieteellistä vastausta.

Tämä ei olisi tieteelliselle maailmankuvalle millään tavoin kohtalokasta, eikä tekisi Ukko Ylijumalaa yhtään sen oikeutetummaksi vastaukseksi kuin aikaisemminkaan. Voidaan aina kysyä, mitä on ollut ennen tätä tai tuota maailmankaikkeuden asiantilaa, periaatteessa loppumattomiin.

On siis aina olemassa muita kysymyksiä,joihin on myös saatavissa kulloisenkin teknologian tason puitteissa kokeellisesti testattavissa olevia vastauksia, eivätkä tajuntamme ominaisuudet aseta periaatteellisia esteitä tiedon saannille yhä perimmäisemmistä kysymyksistä.

On vielä todettava,että tieteenfilosofiana dialektinen materialismi ei ole sidoksissa mihinkään tiettyyn ns. fysikaaliseen maailmankuvaan,jollaisista lienee tänään vallit-seva- na ns. big bang -malli, alkuräjähdysteoria, puhumattakaan, että se rakentelisi jotakin "omaa" erityistieteellistä mallia edellisten vuosisatojen ns. luonnonfilosofian tapaan. Fysikaalinen maailmankuva, joita voi olla useita kilpailevia, on teorianmuo-dostusta (osaltaan) ohjaava ja samalla tietoa popularisoiva eräänlainen ideologinen elementti tieteen sisällä sisältäen aina myös empiirisesti todentamatonta ja jopa teoreettisesti yhteensovittamatontakin ainesta,jonka yhteyksien oletetaan tulevaisuu- dessa paljastuvan (esim. kvantti- ja gravitaatioteorioiden yhteys big bang -mallissa). Tieteenfilosofia tutkii mm.juuri fysikaalisten maailmankuvien vaihtumista toisiin ja nii-den vaikutusta teorianmuodostukseen (erilaiset ns. "paradigmat"). Nykyisessä johta-vassa maailmankuvassa on kestävää ainakin se, että se on dynaaminen, muuttuva malli, ja siihen liittyen on myös ilmeisen oikein ennustettu ns. mustien aukkojen olemassaolo.

Vaihtuvat paradigmat eivät suinkaan merkitse sitä, etteikö tietomme voisi olla objek-tiivista, paikkansa pitävää, kohdettaan oikein kuvaavaa tiettyjen sellaisten ilmiöiden puitteissa, jotka pystymme kulloisellakin teknologisella tasollamme objektiivisesti havaitsemaan, jotka ovat siis tulleet yhteiskunnallisen käytännön piiriin. “

 

[www.helsinki.fi]

Risto Koivula
DI, Tampere

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/dialectical+materialism

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Dialectical+Logic

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Universe

" Universe the whole world, unbounded in time and space and infinitely diverse with regard to the forms assumed by matter during its evolution. ... "

" ...Because the metagalaxy occupies first place in the hierarchy of studied cosmic systems, we really mean the properties and phenomena of the metagalaxy when speaking about the most general or large-scale properties of the universe. By the 1970’s the joint efforts of astro- nomers of different countries have established the following important properties of the meta- galaxy:

(1) Its galaxies are not uniformly distributed; almost all of them are concentrated in clusters and groups of galaxies. Our galaxy is part of the Local group of galaxies, which is relatively small in number.

(2) The law of the relative recession of galaxies with speeds approximately proportio- nal to their mutual distances (Hubble’s law) holds. hus, galaxies 10 million parsecs apart recede from one another at speeds of about 600 km/sec.This expansion,by the Doppler principle, produces the observed red shift of spectral lines in the galaxies’ spectra. This entire immense phenomenon is often called an expansion of the universe.

(3) In the millimeter wavelength our part of the universe is uniformly filled with radio-frequency radiation whose density corresponds to radiation from a blackbody at 3°K. The radiation is called relict radiation, because it is assumed that it is a residue of radiation processes that occurred at a very remote era of the beginning of the metagalaxy’s existence.

These three facts form the basis of numerous modern schemes of cosmology.

However, in the future cosmology will undoubtedly have to take into account not only these basic facts but also many other more detailed phenomena and circumstances.

... "

http://www.helsinki.fi/agora/vara/mielipide/alkurajahdysteoriassa_esiintyy_myos_ongelmia.html

http://www.helsinki.fi/agora/vara/yleista/dialektinen_ja_historiallinen_materialismi_elavat.html


Dialektinen ja historiallinen materialismi elävät (2000)

Kanava-lehti julkaisi numerossa 2/2000 Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofi-an laitoksen dosentin Arto Siitosen artikkelin "Marxilais-leninistisen filosofian konkurssi". On varsin harvinaista,että dosentin arvon filosofiassa saanut henkilö kir- joittaa aiheesta, josta ei tiedä yhtään mitään. Juuri näin tässä tapauksessa kuitenkin on asian laita. Puutun tässä vain muutamiin sellaisiin kohtiin, joissa kirjoittaja väittää dialektisen materialismin kannaksi jotakin tasan päinvastaista kuin mitä sen näkökanta todellisuudessa on.

Pragmaattinen totuusteoria, jonka mukaan "se, mikä toimii, on totta", ei ole dialek-tisen materialismin totuusteoria,vaikka käytäntö laajasti ja historiallisesti ymmärret- tynä onkin myös dialektisen materialismin mukaan totuuden kriteeri. Itse asia ja sen kriteeri, koetinkivi, ovat tässä tapauksessa kuitenkin kaksi eri asiaa.

Dialektisen materialismin totuusteoria on Leninin niin sanottu objektiivisen totuu-den teoria, tieteellisten teorioiden yhtäpitävyys objektiivisten eli tiedostamme riippu- mattomien luonnonlakien kanssa. Teorialle asettuu historiallisesti kehittyvien sovel-lusten myötä kovempia ja kovempia vaatimuksia, jotta sitä voitaisiin pitää objektiivi-sena totuutena. Käytäntö kyllä sisältyy totuuden käsitteeseen paitsi sen kriteerinä myös ilmiönä, jonka välityksellä saamme tietomme todellisuuden syvemmistä laina- laisuuksista, ja joka myös asettaa kulloisetkin tekniset rajat tiedostamismahdollisuuk- sillemme. Sen sijaan mitään Puoluetta, Tiedeyhteisöä tai Kaikkien tieteiden yhteistä tutkimusmetodia totuuden käsitteeseen ei olemuksellisena, määritelmällisenä, sisäl-ly, periaatteessa objektiivinen totuus voi tulla lyödyksi tiskiin kaikkien tällaisten insti-tuutioiden ulkopuolelta kuten aikanaan esimerkiksi perinnöllisyystieteen Mendelin lait.

Dialektisen materialismin tajuntateoria on L.S. Vygotskin kielellinen eli kulttuurihisto-riallinen tajuntateoria. Mitään "peiliheijastusteoriaa" ei ole muualla kuin suomenkieli- sessä kiistakirjoit- telussa, jossa se on saanut ilmeisesti alkunsa kielellisestä väärin-käsityksestä suomen ja venäjän välillä. Filosofinen heijastuskäsite merkitsee vuoro-vaikuttavien objektien kuvautumista toistensa muodollisissa ominaisuuksissa. Tajun- ta on kyllä sen korkein muoto, ihmisaivojen kieliperustainen toiminto, jonka olemuksena on todellisuuden heijastaminen.

Siitonen kääntää päälaelleen kysymyksen tieteellisen maailmankatsomuksen eli tie- teellisen ideologian mahdollisuudesta,joka onkin eräs marxismin peruskysymyksistä. Siitonen kirjoittaa: "Marxilaiset katsovat edustavansa työväenluokan maailmankatso- musta, joka on tieteellisesti todistettu tai tieteen tulosten tukemaa. Tässä ne nojautu- vat tieteen nauttimaan arvovaltaan. Sitä periaatteellista kysymystä, voidaanko yhdis- tää ylipäänsä toisiinsa tieteellisyys ja katsomuksellisuus,he eivät käsittele.On kuiten- kin perusteltua syytä epäillä, että yhdistelmä toimisi… Islamin uskoa tunnustavat tutkijat päätyvät samaan matematiikkaan ja luonnontieteeseen kuin kristitytkin."

Tunnetusti maailmankatsomuksessa tiukasti todistetun tieteellisen tiedon aukkopaik- koja joudutaan täydentämään olettamuksilla ja "sopimuksilla", jotta jonkin käytännöl- lisen toiminnan perustana oleva tietojärjestelmä saataisiin johtopäätösten kannalta loogisesti perustelluksi kokonaisuudeksi. Tähän liittyy kysymys siitä, voiko tiede tar- kastella tosiasioita jonkin eturyhmän, esimerkiksi työväenluokan kannalta menettä- mättä tieteellisyyttään. Tosiasia on, että tiede on aina ideologiapitoista, ja enemmän tai vähemmän muun muassa tutkimuskohteiden valinta on myös etusidonnaista.

Tieteellisessä tiedossa on kuitenkin oltava jokin kasautuva eli kumuloituva objektiivi- nen komponentti, osa, joka siirtyy uusiin teorioihin vanhojen dialektisesti kumoutues- sa, sikäli kuin kyseessä lainkaan on tosi tieteellinen tieto.Jälkeenpäin ilmenee, että jokin osa meidänkin aikakautemme tieteestä ei ole ollut tiedettä lainkaan, kuten Siito-senkin kirjoitus osoittaa, mutta sitä eivät määrää ensisijaisesti nykyiset etunäkökoh- dat vaan tieteen tulosten asema tulevaisuuden pidemmälle edistyneissä teorioissa (ja tuotantovälineissä).

Maailmankatsomuksen on perusteltava olettamuksensa,"sopimuksensa" ja mahdolli- nen avoin puolueellisuutensa tieteellisesti ollakseen tieteellistä. Pahinta on, jos "tie-de" on salaa ja perustelemattomasti, vilpillisesti, puolueellista. Puhe maailmankatso-muksen ja tieteen yhdistelmästä antaa aiheen olettaa, että se on Siitonen itse, joka uskoo toisaalta täysin absoluuttiseen ja ikuiseen tieteelliseen tietoon, toisaalta aivan absoluuttisesti valinnaiseen "katsomusmaailmaan", jotka voidaan noin vain tässä ja nyt erottaa toisistaan.

Siitonen toteaa edelleen:"Tieteellinen tutkimus ei edellytä sellaista kantaa,ettei juma- laa tai jumalia ole olemassa." Pitää paikkansa, että uskovainen henkilö voi saavuttaa tieteessä hyviä tuloksia. Sen riittävät osoittamaan vaikka fundamentalistit Newton ja Mendel (tunnustuksellinen islamilainen ja kristitty tutkija edustavat muuten tieteen-filosofiassa samaa ideologiaa, objektiivista idealismia).

Dialektinen materialismi kuitenkin suhtautuu subjektiivisen tajunnan olettamiseen muualle kuin yhteiskunnassa kasvaneen ihmisyksilön aivoihin kategorisen kieltei-sesti. Sellaisella oletuksella voitaisiin nimittäin tieteeseen kelpuutettuna "selittää" ai-van mitä tahansa. Tämä on,jos niin halutaan, dialektisen materialismin dogmi, kuten sekin, että meillä ei ole eikä voi olla geeniperäistä tietoa, geeniperäisiä refleksejä jokunen kylläkin.

Perusideologiat ovat yhteensovittamattomia.Jos esimerkiksi pystyttäisiin objektiivisin keinoin osoittamaan todella olevaksi aineesta täysin riippumatonta tajuntaa tai "hen- keä", saataisiin vaikkapa pelaamaan telepaattinen yhteyslinja Suomesta Kiinaan fy-sikaalisilta signaaleilta eristettyjen henkilöiden välillä, niin se osoittaisi dialektisen materialismin oleva ei vain hiukan, vaan totaalisesti päin mäntyä. Paljonkaan parem-min ei olisi asian laita, jos esimerkiksi mate- matiikassamme tai logiikassamme olisi vaikkapa vähäinenkin määrä jotakin sellaista "geeniperäistä",joka ei olisi korvattavis- sa joustavalla, empiirisesti, kuten kokeellisesti, testattavissa olevalla opitulla tiedolla.

Oma näkemykseni on, että konkurssia edeltävässä "kuplatalousvaiheessa" pulliste-levat eräät aivan muut maailmankatsomukset kuin dialektinen ja historiallinen materialismi. "

Aamulehden poistettavista blogeista:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/materialistisen-filosofia-ei-ole-sidottu-mihink-n-tiettyyn

Materialistisen filosofia ei ole sidottu mihinkään tiettyyn esimerkiksi kosmologiseen maailmanmalliin, vaan tutkii sellaisia


Uskonto kontra muu maailmankatsomus ei ole rakenteen eli muodon, vaan sisällön kysymys.

Lenin (1915) samaistaa pitkälle uskonnon ja idealistisen filosofian: niiden välillä ei ole periaatteellisesta eroa.

" Filosofinen idealismi on karkean,yksinkertaisen,metafyysisen materialismin kannal-ta vain hölynpölyä. Dialektisen materialismin kannalta filosofinen idealismi on sen si-jaan tiedostuksen yhden piirteen, puolen,särmän yksipuolista,liiallista, überschweng- liches (Dietzgen) kehittämistä (paisuttamista, pullistamista) absoluutiksi, joka irrote-taan materiasta, luonnosta ja jumalallistetaan. Idealismi on pappishapatusta. Oikein. Mutta filosofinen idealismi on ("oikeamminkin" ja "lisäksi") tie pappishapatuksen loputtoman monimutkaisen inhimillisen tiedostuksen (dialektisen)  erään vivahteen kautta. "

" Inhimillinen tiedostus ei muodosta (respective ei käy) suoraa linjaa, vaan käyrän, joka loputtomasti lähenee kehäsarjaa, spiraalia.Tämän käyrän jokainen osa, kappa-le, palanen voidaan muuttaa (yksipuolisesti muuttaa) itsenäiseksi,kokonaiseksi, suo-raksi linjaksi, joka siinä tapauksessa (ellei puilta nähdä metsää) johtaa suohon, pap-pishapatukseen (jonne hallitsevien luokkien luokkaetu  juuttaa sen). Suoraviivaisuus ja yksipuolisuus, puisevuus ja luutuneisuus, subjektivismi ja subjektiivinen sokeus voilà* idealismin gnoseologiset juuret. Tietysti on pappishapatuksellakin (= filosofi-sella idealismilla) on gnoseologiset juurensa, se ei ole vailla perusteita, se on marto kukka, epäilemättä, mutta sellainen marto kukka,joka kasvaa elävän,hedelmää kan-tavan, totuudellisen, mahtavan, kaikkivoivan objektiivisen, absoluuttisen, inhimillisen tiedostuksen elävässä puussa. "

 http://mikaeltorppa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236155-ateismi-on-rake...

Ateismi on rakenteellisesti uskonto

  • Ateistit vetoavat usein "tietämättömyyteen" maailmankaikkeuden synnyssä, kuitenkin he ns, tietävät, että syy on naturalistinen

Ateistit vetoavat usein "tietämättömyyteen" maailmankaikkeuden synnyssä, kuitenkin he ns, tietävät, että syy on naturalistinen

Kun olen keskustellut ateistien, agnostikkojen ja itseään uskonnottomina pitävien kanssa siitä, onko kaikilla ihmisillä "uskonnollinen" maailmankatsomus, niin monilla on ollut todella vaikeuksia käsittää sitä miten esimerkiksi ateisti voisi olla uskovainen ja harjoittaa uskontoa. Tämän vuoksi pyrin nyt lyhyesti vielä kiteyttämään sen, miksi ateisti on uskovainen ja ateismi on uskonto. "

RJK: Asiasta eri mieltä. Mutta katsotaan eteenpäin.

MT: " Kristinusko määritellään yleisesti uskonnoksi, koska se sisältää yliluonnolli-sen selityksen maailmankaikkeudelle,se sisältää absoluutin joka ei muutu, sekä siihen sisältyy jumalanpalvelusmenot. Monille voi tulla nyt yllätyksenä se, että esimerkiksi ateismi sisältää nämä kaikki samat ulottuvuudet!

Ateismi sisältää yliluonnollisen selityksen maailmankaikkeudelle,se sisältää abso-luutin joka ei muutu, sekä siihen sisältyy jumalanpalvelusmenot. Katsotaanpa nyt lyhyesti perusteet esittämälleni. "

RJK: Uskonnon määritteleminen yliluonnollisen eli paranormaalin kautta on sikäli ongelmallista,vaikkakaan ei varsinaisesti periaatteellisesti väärin, että yliluonnollisen määrittely kaikessa mahdollisessa moninaisuudessaan on suurin piitein yhtä vaike-aa kuin uskonnonkin: päädytään helposti vain määrittelemään toinen toisella, mikä on kehä, tai suorastaan "A = A". ("Paranormaalille" on esitetty täysin pöyristyttäviä-kin, ns. haistapaskantieteellisiä "määritelmiä", joihin tässä ei ole syytä nyt puuttua.) Yliluonnollisen käsite ei taivu ainakaan OLEMATTOMUUDEN kokeelliselle todista-miselle. "kummallisen" ilmiön olemassaolon todistaminen taas tekee siitä vain hel-posti erikois- tapauksen "luonnollista", paranormaalin erikoistapauksen sijasta... Sellaisia ovat aikanaan olleet esimerkiksi sähkö ja radioaktiivisuus.

Sen sijaan kova sana tässä on tuo EHDOTTOMAN ABOLUUTTISEN MUUTTU-MATTOMUUDEN olettaminen, jota minäkin olen taipuvainen pitämään jonkin opin sisältämän uskonnollisen aineksen indikaattori, vaikka se olisi sitten "fysikalistin" "absoluuttisen muuttumaton maailmanenergiapotti"...

MT: " 1) ATEISMIN YLILUONNOLLINEN SELITYS MAAILMANKAIKKEUDELLE

Ateistinen naturalismi perustuu uskoon,että kaikki on syntynyt ja kehittynyt, vain luon- nollisten tekijöiden kautta. Maailmankaikkeuden olemassaololle on vain kaksi mah-dollista vaihtoehtoa. Sillä on joko alku tai sitten se on iankaikkinen (aina olemassa ollut).Kun ateistinen naturalismi pyrkii selittämään näitä kahta vaihtoehtoa maailman- kaikkeudelle, niin se joutuu kummassakin tapauksessa olettamaan yliluonnollisen (luonnonlakien vastaisen) tapahtuneen. "

RJK: Tämä kysymys on väärin asetettu niin filosofian kuin ihan puhtaasti erityistiede fysiikankin alueelta: EI OLE OLE OLEMASSA ABSOLUUTTISTA AIKAA EIKÄ AVA- RUUTTA, jollaisen piiriin "absoluuttinen alkupiste" NIIN AJALLISESTI KUIN AVA-RUUDELLISESTIKIN KUULUISI. On olemassa vain vuorovaikuttavia materiaalisia olioita, aika ja avaruus ovat niiden vuorovaikutusten olemassaolomuotoja. Aika on fysikaalinen attribuutti, joka luonnehtii kaikkea liikettä, muutosta, avaruudessa. Sellaista "TYHJÄÄ SÄILIÖTÄKÄÄN, johon pitäisi tulla", joka tuossa ajatusmallissa oletetaan implisiittisesti, ei ole.

MT: " Jos maailmankaikkeudella on alku, niin se rikkoo termodynamiikan ensim-mäistä lakia.Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (laki) sanoo, että energiaa/ materiaa ei voida luoda eikä hävittää. Ainoastaan muuttaa muodosta toiseen. Termo-dynamiikan ensimmäisen lain mukaan materiaa ei voi luoda tyhjästä luonnollisten prosessien kautta.Tämän vuoksi energia/materian syntyminen tyhjästä on yliluonnol-linen (luonnonlakien vastainen) tapahtuma. Jos maailmankaikkeus on saanut joskus alkunsa, niin sen on täytynyt olla yliluonnollinen tapahtuma, koska elotonta luontoa tutkivien tieteiden olennaisin laki sanoo,ettei luonnolliset prosessit voi luoda materiaa. "

RJK:Tämä päättely ei pidä:ensinnäkään materia ja energia EIVÄT OLE SAMA ASIA, kaikkea muuta: energia ei ole edes materian vaan sen dialektisen vastakohdan  LIIKKEEN MITTA.

Esimerkiksi täällä on tarkasteltu materialismin kannalta aivan mahdollisia luvallisia malleja, jotka asettavat kysymyksen uuteen valoon:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/stephen-hawking-esi...

STEPHEN HAWKING ESITTÄÄ TÄYSIN UUDENTYYPPISTÄ GRAVITAATIOTEORIAA

Kirjoittanut Spammiro Botti

Kosmologi Stephen Hawkingin ja fyysikko Leonard Mlodinovin kirja "Suuri suunnitel- ma" (The Grand Design, 2010) yllättää.Kirjan uusi teesi on, että gravitaatio olisi mas- saenergiaan ja liike-energiaan nähden negatiivista energiaa. Maailmankaikkeuden kokonaisenergiasumma olisi nolla. Ideologisesti kyseessä olisi uusi fysikaalinen maailmankuva uusien hiukkasten ja muiden fysikaalisten olioiden etsimisen ohje-nuoraksi. Kirja on ajalta ennen EU:n CERNin uusimpia tietoja sen etsimästä hiukka-sille hitaan massan (mutta ei raskasta!) antavasta Higgsin bosonista, johon Hawking ei tuolloin uskonut. (Jos jos minkäänlaista Higgsin bosonia kuitenkaan ei löydy, hiukkasfysiikan standardimalli menee täysin uusiksi; malli ei kuitenkaan edellytä, että niitä olisi vain yhdenlaisia muiltakin ominaisuuksiltaan kuin energiatasoltaan.)

Sellaisten hiukkasten mahdollinen olemassaolon ei tarvitse kuitenkaan kumota tätä uutta ideaa. Uuden teorian mukaan pitäisi vain olla erikseen "positiivinen ja negatii-vinen Higgsin bosoni/varaus",joista toinen selittäisi massan ja toinen gravitaation! Positiivinen Higgsin varaus olisi jakautunut avaruuteen Higgsin kentäksi ja negatiivi- nen kiinnittynyt massallisiin materiahiukkasiin. Positiivinen ja negatiivinen Higgsin hiukkanen syntyisivät ja katoaisivat aina pareittain kuin fotonit. Analogia olisi vahva fotonien käyttäytymiselle sähkökentässä ja elektronikondensaatissa. Higgsin boso-nien ominaisuuksien täsmäkartoitus pääsee vasta alkuun kunnolla, kun ensin on selvitetty, millä energiatasolla jotakin hiukkasvipinää esiintyy.

Uusi teoria selittäisi sekä hitaan että raskaan massan ja vielä näiden yhtäsuuruisuudenkin.

Gravitaatio-, sähkö- tai ydinvoimakentässä sen liikuttaman massapisteen (partikke-lin) potentiaalienergian muutos on aina samansuuruinen mutta vastakkaismerkkinen kuin sen liike-energian muutos. Voimakentän potentiaalin (negatiiviset) derivaatat tässä suunnassa ovat sen aiheuttamia voimia tähän suuntaan. Hawkingin mukaan gravitaa- tiopotentiaali ei olisikaan vain laskennallinen, vaan materiaalinen suhteelli-nen suure, materian yleismääre (attribuutti) kuten avaruus ja aika, ja yleisessä suhteellisuusteoriassa myös gravitaatio avaruuden ominaisuutena.    

Hawkingin idea ei ole ainakaan sen huonommin yhteensopiva aikaisemman todiste- tun tieteen kanssa kuin energetistisen fysikalismin (mm. Kari Enqvist ja Esko Valta-oja) perusaksiooma energiasta kaiken olevaisen alkusubstanssina, jota olisi alkurä-jähdyksessä (big bang) pöllähtänyt tietty määrä ”ilmoille”,ja se olisi sen jälkeen muo-dostanut energeettisesti suljetun systeemin,joka mm.kulkisi termodynamiikan 2. pää- säännön entropian lain mukaisesti kohti Rudolf Clausiuksen lämpökuolemaa.Aineen aaltoliike-puolen osoittajan (Nobel tästä 1929) Louis de Broglien (1892 – 1987) energetismi on pohjimmiltaan idealistinen filosofia."

 

MT: " Kristinusko selittää tämän yliluonnollisen tapahtuman tuonpuoleisen Luoja Ju- malan luomisena, kun taas ateismi lukee tämän yliluonnollisen kyvyn (luoda materi-aa) maailmankaikkeudelle, eli aineelle itselleen. Näin ateismi lukee aineelle ominai-suuksia (kykyjä), jotka kristinuskon mukaan kuuluvat vain Jumalalle. Lisäksi ateisti-nen käsitys, jonka mukaan maailmankaikkeus synnytti itsensä tyhjästä, on logiikan vastainen, koska sen tarvitsisi olla ensin olemassa, ennen kuin se voisi aiheuttaa itsensä. "

RK: KUKA sen LUOJAN sitten on luonut?

Tuolla nyrjäytyksellä salakuljetetaan "uusi käsite" luominen kehiin, vaikka esimerkik-si minun yllä lainaamassani fysiikan mukaisessa mahdollisessa tarkastelussa sellaista ei tarvita.

MT: Jos maailmankaikkeus on ikuinen,niin se rikkoo termodynamiikan toista lakia. 

Termodynamiikan toinen pääsääntö (laki) sanoo, että maailmankaikkeuden työhön hyödynnettävissä olevan energian määrä laskee, asiat menevät alamäkeä → entro- pia kasvaa.Entropia on epäjärjestyksen määrä.Termodynamiikan toisen lain mukaan järjestelmä rapistuu tai kuluu ja sillä on taipumus mennä kohti epäjärjestystä → kaikki ajautuu järjestyksestä kaaokseen. "

RJK: Toinen pääsääntö on TERMODYNAMIIKAN SISÄINEN SÄÄNTÖ eikä maailmanselitys.

On olemassa ilmiöitä, jotka eivät "vanhene", kute yksittäiset atomit, esimerkiksi radio- aktiiviset: Radioaktiivisen atomin odotettavissa olevaan elinaikaan ei vaikuta pätkää- kään, onko se syntynyt 10 miljardia vuotta sitten vai kymmenesmiljardisosasekunti sitten.

MT: " Koska energiaa ei voida luoda tunnettujen lakien mukaan ja massa-energian kokonaismäärä on vakio, sekä työhön hyödynnettävän energian määrä vähenee (lo- puksi kaikkialla maailmankaikkeudessa olisi sama lämpötila ja enempi työ ei olisi mahdollista),niin tämä osoittaa sen,että maailmankaikkeudella täytyy olla alku, jolloin käyt- tökelpoisen energian määrä oli suuri ja se on nyt kulumassa loppuun. Koska maail- mankaikkeuden käyttökelpoinen energia on kulumassa loppuun, niin se osoit-taa ettei maailmankaikkeus ole iankaikkinen. Käsitys iankaikkisesta maailmankaik-keudesta on näin uskoa yliluonnolliseen (termodynamiikan toisen lain vastaiseen) näkemykseen. Jos ateistit sanovat,että maailmankaikkeus on iankaikkinen, niin he lukevat energia/aineelle yliluonnollisia ominaisuuksia, jotka kristinuskon mukaan kuuluvat vain Jumalalle. "

RJK: Keinotekoinen "ongelma" ja keinotekoinen "ratkaisu" tässä asiassa...

MT: " Olipa siis maailmankaikkeus saanut alkunsa tyhjästä tai iankaikkinen,niin kum- massakin tapauksessa ateistinen naturalismi joutuu lukemaan aineelle yliluonnolli-sia (jumalallisia) ominaisuuksia, jotka kristinuskon mukaan kuuluvat vain Jumalalle. Näin ateismi sisältää yliluonnollisen selityksen maailmankaikkeudelle. "

RJK: Minä en ainakaan ole mielestäni joutunut materialle sellaisia lukemaan.

Käyttäjän mikaeltorppa kuva

mikael torppa

Raahe

 

Moternia keskustelua Erkon tyhmentymän piirissä:

 

"

Vaiettäniinkö kirjoitti:
Olli2 kirjoitti:
Fakta on punasiirtymä, galaksien määrä näkyvällä alueella, jne.
Teoria universumista on alkava ja laajeneva tai ikuinen ja ääretön.
Faktojen tulkinta on eri teorioissa erilainen, paras valitaan.
Teoriat kypsyvät ja paranevat ja vaihdetaan, ympäri käydään ja yhteen tullaan.

 

Teoria 1. on teesi, 2. on antiteesi, 3. synteesi.

Teoria on teoria.
Totuus on olemassa ja yksi ja sellainen kuin on eikä toisenlainen.
Tiede on tiede. Naturalismi ei ole tiede.
Koulukunta on koulukunta. Naturalismi on koulukunta.
Tieteellinen on tieteellinen.
Maailma katsomus on mk.
Tieteellinen mk on mahdoton, muuten se ei ole mk., tieteellinen mk. on aina tieteellinen plus muuta, esim tieteellinen ja ateistinen, tieteellinen ja islamilainen jne.

Tuo on dialektista materialismia.

Ei ole.

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Dialectical+materialism

" Dialectical Materialism

the philosophy of Marxism-Leninism; a scientific world view; a universal method of cognition of the world; the science of the most general laws of the movement and development of nature, society, and consciousness. Dialectical materialism is based on the achievements of modern science and advanced social practice; it is constantly developed and enriched as they progress. ... "

Etkö ymmärrä, että dialektinen materialismi todistettiin vääräksi jo 1990-luvulla?

Jos sää luulet tuota dialektiseksi materialimiksi, sää et ymmärrä siitä mitään, etä ole oikea henkilö sanomaan, mitä siitä on todistettu ja mitä ei.

Dialektinen materialismi on menneisyyttä.

Se voi tiedollisesti paremmin kuin koskaan.

Kehitys on mennyt sen ohi.

Sellainen "kehitys" tieteessä, joka "on mennyt sen ohi", on yleensä mennyt pieleen.

 

Dialektisen materialismin antiteesi pääsi voitolle

Jaa MIKÄ "antiteesi"!? "Rotumurhapierupeilineuroonit"?!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/europuoskaritiedetta-suomen-...

ja synteesissä ei ole jälkeäkään dialektisesta materialismista.

"Synteesiä" MISTÄ kaikesta?

https://encyclopedia2.thefreedictionary.com/synthesis

" Synthesis

the combination of various elements and aspects of an object so as to form a whole (system), a process carried on in both everyday activity and cognition. In this sense, synthesis and analysis are opposite, but inextricably linked, concepts, each complementing the other and each being realized through the other. In modern science, the term “synthesis” is also used in several specific senses. Thus, “synthesis” refers to reasoning that proceeds, step by step, from what has been demonstrated to what is to be demonstrated; analysis, by contrast, proceeds from what can be demonstrated to what has already been demonstrated. A similar concept of synthesis and analysis, found in the classical philosophers and geometers, such as Plato, Euclid, and Pappus of Alexandria, is propounded, for example, by J. Hintikka of Finland. In yet another sense, “synthesis” is related to “synthetic judgments” (seeLOGICAL SEMANTICS).

Synthesis and analysis not only underlie all types of human activity but also, in their elementary forms, determine the behavior of the higher animals; in various technical applications, they are used in computer programs, artificial self-organizing systems, and the like. The synthetic and analytic activity of the human brain is the physiological basis of human behavior. As a mental operation, synthesis derives from the objective combination of the parts of various objects so as to form a whole; historically, it has been intertwined with human social and productive activity. The laws by which objective synthetic actions are transformed into psychic synthetic operations (internalization) have been studied by psychologists, for example, by J. Piaget, S. L. Rubinshtein, and A. N. Leont’ev.

... "

Sen katoaminen on historiallinen välttämättömyys.

Mikään ei häviä tieteessä. Ei edes paska. Sekin säilytetään. Ja siihen tumpataan neniä.

Ei ole mahdollisuutta palata siihen takaisin.

Siihen mennään vääjäämättömästi.