… Paitsi että se päättää mm. valtioiden laillisista  rajoistakin…

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ristokoivula1/171762-paattaako-yk-jasenmaiden-rajoista/

Päättääkö YK jäsenmaiden rajoista?

 

Väitän, että päättää, viime kädessä.

YK mm. vahvistaa rauhansopimukset, kuten jo sen edeltäjä Kansainliittokin teki, ja hyväksyy jäsenmaat tietyin rajoin,perustuslaein jne. Yleiskokouksen päätöksellä Turvallisuusneuvoston esityksestä. YK:n Yleiskokous on tällä keinolla myös luonut valtioita kuten Israelin, Palestiinan arabivaltion, Itä-Timorin, Namibian ja miehityksen-alaisen Länsi-Saharan.Tämä on myös tapa,jolla YK hyväksyy tai hylkää maiden hallitukset, Se on johtanut myös omituisuuksiin mm. kun USA piti veto-oikeudellaan ”kannattamaansa” Kambodzhan Pol Potin kansanmurhahallitusta maan hallituksena YK:ssa kymmenisen vuotta sen jälkeenkin, kun Vietnamin tukemat kapinalliset olivat sen kaataneet. Tällaiset ovat kuitenkin suhteellisen vähämerkityksellistä santaa perusperiaatteeltaan toimintakelpoisen systeemin rattaisssa.

Asian ydin on siinä, että kansainväliset YK-tuomioistuimet ovat  luonnollisesti sidot-tuja YK:n omaan lakiin. Samoin siihen ovat ehdottomasti sidottuja ylin rauhanvalvoja ja ainoa laillinen rauhaanpakottaja Turvallisuuneuvosto sekä YK:n Sihteeristö.

Yksittäisille jäsenmaille YK:n päätökset ovat oletusarvoisesti KEHOTUKSIA (recom-mendations, sanan  perusmerkitys:re-commander = käskeä uudelleen, toistaa käsky (mitä suomen kehä-sanasta johdettu ´kehottaakin´ tarkoittaa), joiden toimeenpanon ne suorittavat kansallisen lain kautta.Turvallisuusnevosto taivuttelee pullikoivia ensin mm. talous- ym. pakotteilla ja vasta vihonviimeisenä keinona rauhaanpakottaa kan-sainväliseen lakiin. Myös Turvallisuusneuvostolla on siis sekä lainsäädäntö- että tuo-miovaltaa Peruskirjan ja Yleiskouksen lakipäätösten pohjalta, joille sen toiminnan myös PITÄÄ perustua.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/09/yk-n-yleiskokous-paatti-29-11-1947-samalla-paatoslauselmalla-pl-181-seka-palestiinan-arabivaltion-etta-israelin-olemassaolosta

Tarkoitukseni ei ollut avata omaa blogia.

Dosentti Kimmo Kiljunen (SDP), joka ei halua kuulla omiinsa nähden poikkipuolisia näkemyksiä eikä käydä kansalaiskeskustelua  tieteellisestä puhumattakaan, vaikka on siis dosentti, bannasi minut kommentoimasta blogiaan heti, kun keskustelussa päästiin asiaan.

Dosnti Kiljusen agenda on tämä:

Suomi ajaa NATOa YK:n TILALLE ei- jäsenyyttä viikunanlehtenä käyttäen

Keskustelussa tuotiin esiin YK:n sivuilta(?) myös materiaalia, joka näennäisesti kyseenalaistaa yllä esittämäni tiedot, ja joihin pitää jossakin vastata, jotta se ei muodostuisi "jumalansanaksi".

http://kiljunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/171727-ukraina-ja-kansainvalinen-oikeus#comment-2662874

KK: " Ukrainan kriisi on vaikein poliittinen kriisi Euroopassa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Suurvallat ovat vastakkain.

Ei ole epäilystä,että Venäjä on rikkonut kansainvälistä oikeutta muuttamalla yksipuo- lisesti Ukrainan rajoja. Ne vahvistettiin vuoden 1994 Budapestin sopimuksella Ukrainan luopuessa ydinaseista. Tätä sopimusta Krimin valtaus rikkoi. "

RK: Kansainvälisoikeudellisesti valtioiden rajat vahvistaa YK:n Yleiskokous Turvallisuusneuvoston esityksestä, eikä mikään sopimus.

Se ei ole vielä hyväksynyt Krimin liittämistä Venäjään, mutta se ei myöskään pidä millään muotoa laittomana ainakaan Krimin irrottautumista Ukrainasta. Krim oli auto-nomia (ja on nyt oasavaltio), ja autonomioiden oikeudet ovat YK:n Peruskirjassa lähes samat kuin itsenäisten valtioidenkin, mm. niiden asemaa ei saa heikentää esimerkiksi rajansiirtojen yhteydessä. YK ei tee hätiköityjä päätöksiä laillista rajoista. Uusi järjestely on hyvä osoittaa toimivaksi ja kansan tahdon mukaiseksi. Vastaavia järjestelyjä on mm.Taiwan, joka on osa YK:n tunnustamaa yhtä Kiinaa, ja se oli myös vuosikymmenet YK:ssa edustettuna ollut Kiina, ja Kiinan kansantasavalta oli ulkona, Vietnamin sodan rauhaan asti. Edelleen Kosovon itsenäisyys odottaa yhä YK:n vahvistamista, samoin Etelä-Osseetian ja Abhaasian.

Autonomioilla on oikeus puolustautua ja saada siihen myös ulkopuolista apua. Venäjä on Etelä-Ossetiassa ja Abhaasiassa laillinen YK:n ja ETYJin asettama rauhanturvaaja ("IVY", Ukrainankin pitäisi olla, mutta kun ei ole…)

KK: " Ei ole epäilystä, että itäisen Ukrainan separatistit tukeutuvat enemmän tai vähemmän suoraan Venäjän hallintoon. Tällaiset toimet rikkovat kansainvälisen oikeuden sisäisiin asioihin puuttumattomuuden periaatetta. "

RK: Ei ole mitään velvollisuutta olla puolustautumatta fasistien hyökkäystä vastaan. Ei Ukrainassa, eikä muuallakaan. Ei edes Suomessa. Tarvittaessa aseellisesti.

KK: " Miksi Venäjä toimii näin? Miksi havitellaan eurooppalaisen Venäjän sijasta euraasialaista Venäjää? "

RK: Venäjä on euraasialainen valtio. Ja Kazahstanillakin on muuten lähes Suomen kokoinen siivu Euroopan maaperällä… Venäjä nojaa YK:n kansainväliseen turvallisuusjärjestelmään, eikä yritä nakertaa sitä, kuten EU ja NATO yrittävät.

KK: " Miksi jakamaton, yhteinen turvallisuus on korvattu vanhalla etupiiripolitiikalla? "

RK: YK:ta ei ole "korvattu" millään. Eikä "korvata".

KK: " Venäjän presidentistä Vladimir Putinista on tehty syntipukki. Yhdysvaltain ex-ulkoministeri Henry Kissinger on kuitenkin todennut: "Lännelle Putinin demonisointi ei voi riittää politiikaksi. Se on pelkkä alibi politiikan puutteelle."

Vastustajan argumentteja ei tarvitse hyväksyä, mutta ne on syytä ymmärtää. Muuten politiikka uhkaa jäädä propagandasodaksi, ja jokaisessa sodassa ensimmäinen uhri on totuus. "

RK: Mahtoikohan mennä mm. TÄSSÄ tuo "hyödyke" NATOn puolelta:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/03/miten-maailman-paras-yliopisto-sepitti-ukrainan-jarjestetyn-nalanhadan

KK: " Jos venäläisten vahvasta retoriikasta ja julkisen mielipiteen ylimobilisoinnista suodattaa olennaisen, selittää Ukrainan kriisiä kaksi tekijää: suurvallan toimintalogiikka ja yhteisen turvajärjestelmän tavoittelu. "

RK: ???

KK: " Putin on todennut Venäjän kunnioittavan kansainvälisen oikeuden perusperi-aatteita. Niitä ovat itsenäisten valtioiden suvereenisuus, rajojen loukkaamattomuus, sisäisiin asioihin puuttumattomuus ja voimankäytön kielto.

 Venäläiset kuitenkin lisäävät, että säännöt ovat yhteiset, mutta suurvallat tulkitsevat niitä joustavasti. Käyttöön on otettu "humanitaarisen intervention", "ehkäisevien soti-lastoimien","suojeluvastuun" ja "ulkomailla asuvien omien kansalaisten suojaamisen" periaatteet. Niillä länsivallat ovat perustelleet sotatoimiaan eri puolilla maailmaa. "

RK: Kolme ensimmäistä kuuluvat myös kansainväliseen oikeuteen.

http://www.un.org/en/documents/charter/

KK: " Erikseen muistutetaan NATO:n pommituksista Belgradiin vuonna 1999 ja Kosovon irrottamisesta voimatoimin Serbiasta. Itsenäisen maan rajoja muutettiin kansainvälisestä oikeudesta piittaamatta.

Ukrainassa EU:n ja Yhdysvaltojen korkeat edustajat tukivat läsnäolollaan Maidanin aukion kansannousua laillista hallitusta vastaan. Sitä venäläiset pitävät valtion sisäisiin asioihin puuttumisena.

Nyt omilla toimillaan ja Krimin valtauksella Venäjä on palauttanut itsensä suurvallaksi muiden joukkoon, uhotaan. Uskokoon ken taitaa.

Vakavampi venäläisten argumentointi kiistää kylmän sodan koskaan loppuneen. Var-sovan liitto hajosi, Saksa yhdistyi ja Neuvostoliitto sirpaloitui pienemmiksi valtioiksi. "

RK: Ei se sikäli loppunutkaan, että tosin kuin oli sovittu, NATOa ei lakkautettukaan. (Olisi kyllä pitänyt arvata…)

Sen JÄLKEEN vasta alkoi täysin räävitön usein (mutta ei Ukrainan tapauksessa) Suomessa sepitetty etninen sotapropagandaperseily Venäjää vastaan.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/06/suomalaiset-fasistit-ovat-kauan-ja-hartaasti-valmistautuneet-ukrainan-kriisiin

KK: " Venäläisten mukaan läntiset sotilasrakenteet eivät kuitenkaan muuttuneet. "Ih-miskunnan historian muhkein sotakone, NATO" on entistäkin vahvempi. Se lähestyy valtio ja tukikohta kerrallaan Venäjää, ja lännen ohjuspuolustusjärjestelmällä horjutetaan herkkää voimatasapainoa. Oikein tai väärin, venäläiset kokevat NATO:n laajenemisen uhkana.

1990-luvulla luotiin yhteistä eurooppalaista turvajärjestelmää. Sen ytimeksi kaavail-tiin ETYJ:tä. Lähtökohtana oli,ettei naapurin kustannuksella haettu turvallisuuslisää."

RK: YK:lla on toimiva turvallisuusjärjestelmä, jota sen enempää Venäjän kuin USAnkaan ei missään tapauksessa kannata romuttaa.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/06/yk-n-kriisinhallintaa-haukutaan-turhasta-kun-sita-ei-osata-eika-haluta-kayttaa

ETYJissä oli hieman sellaista Kiinan-vastaisen maailmanliiton valuvian tynkää.

KK: " Tuolloin Venäjä esitti virallisesti NATO:oon liittymistä."

RK: HÄH!!!???

KK: " Se oli myös valmis syvempään integraatioon EU:n kanssa kuin mihin kumppanussopimus lopulta päätyi. "

RK: ???

KK: " Silloin Venäjää ei riittävästi kuunneltu. Se jätettiin vahvimpien eurooppalaisten turva- ja yhdentymiselinten ulkopuolelle. Vähätelty karhu on vaarallisempi kuin ärsytetty, presidentti Sauli Niinistö on todennut. "

RK: Parempi on, että nykyistä enempää ei yritettykään kusettaa!

KK: " Ukrainan kriisin laukaisemisessa tarvitaan sekä kattavaa kansallista dialogia että eurooppalaisen turvapolitiikan päivitystä. On ilmeinen tarve avata keskustelu siitä, mitä yhteinen ja jakamaton turvallisuus tarkoittaa tämän päivän Euroopassa. "

RK: EU:lla ei ole Ukarinan asioiden kanssa mitään tekemistä.

YK ei lainkaan tunne EU:ta organisaationa. Eikä toivottavasti tule koskaan tuntemaankaan.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/10/piraattieuroehdokkaan-huono-vaali-idea-eu-sta-yk-elimeksi

Seuraava viesti olikin hyvin yllättävä:

Aki Häkkilä 9.7.2014 22:13

"Kansainvälisoikeudellisesti valtioiden rajat vahvistaa YK:n Yleiskokous Turvallisuusneuvoston esityksestä, eikä mikään sopimus."

Ja mistähän tämäkin on repäisty. Ei pidä paikkaansa. Valtiot ja hallitukset tunnustavat toiset valtiot ja hallitukset eikä mikään YK.

YK kertoo itse englanniksi:

http://www.un.org/en/members/about.shtml

"The recognition of a new State or Government is an act that only other States and Governments may grant or withhold. It generally implies readiness to assume diplo-matic relations. The United Nations is neither a State nor a Government, and therefore does not possess any authority to recognize either a State or a Go-vernment. As an organization of independent States, it may admit a new State to its membership or accept the credentials of the representatives of a new Government. "

RK: Tämä on hyvin kummallinen YK-sivu, mutta on näitä ennenkin nähty, joissa asioita on tulkittu jyrkästi tavallisesta poikkeavalla tavalla.

Kuitenkaan tuossa EI sanota, että muka "YK ei  päätä rajoista". Itse asiassa tuo mitä YK:n mainitaan voivan tehdä, riittää jo siihen, että se VOI päättää niin rajojen kuin hallituksenkin muutoksesta ainakin kansainvälisessä oikeudessa, koska se voi olla hyväksymättä muutosta, jos yksi TN:n pysyvistä jäsenmaista vastustaa ja vetoaa, tai jos TN:n jäsenten enemmistö vastustaa vaikkei kukaan käyttäisikään vetoa, tai jos Yleiskokouksen enemmistö vastustaa.

Tämä on ainoa asia terroristiksi tuomitsemisen ja pääsihteerin valinnan lisäksi, jossa yhden pysyvän jäsenen veto todella estää päätökset.

Sen sijaan veto EI tee esimerkiksi sotillaalista puuttumista jonkun maan asoihin laittomaksi (vaan pelkästään YK:n lipun käytön), jos

a) esitetty puuttuminen perustuu oikein Yleikokouspäätöksille (eli siellä on vanha päätös tai enemmistö),

b) TN:n enemmistö on sotilaallisen puuttumisen kannalla.

Yleiskokous voi Turvallisuusmeuvoston esityksestä päättää lähes mitä tahansa sotilaalisen turvallisuuden alalla.

Ylläolevassa linkissä puhutaan diplomaattisuhteiden solmimisesta ja määritellään "tunnustaminen" valmiudeksi siihen, jota se tarkasti ottaen tarkoittaakin. Valtio ole-massaolosta,tai rajoista päättäminen (rauhansopimusta vahvistettaessa kansainväli- seksi laiksi) EI OLE SAMA ASIA. Linkki on kuitenkin tehty harkitun harhaanjohtavak-si, eikä ole suinkaan ainoa sellinen laatuaan YK-sivuilla. On esimerkiksi väitetty, ettei Yleiskokouksella olisi ylipäätään mitään päätösvaltaa, koska sen päätökset ovat JÄ-SENMAILLE kehotusluonteisia: niiden konkreettisesta viemisestä lakiinsa päättävät jäsenmaat kansallisessa päätösjärjestyksessä. Turvallisuusneuvoston välityksellä ne ovat kuitenkin tarvittaessa kategorisen velvoittavia jäsenmaille.Tätä on myös väitetty sillä perusteella,koska Yleiskokous on ainoana YK-elimenä valtuutettu käsittelemään mitä tahansa asioita ilman toimialarajoituksia, että se "olisi pelkkä keskustelukerho".

Jäsenmaa voidaan myös sekä erottaa YK:sta, että sulkea sen toiminnan ulkopuolel-le, jossa mm. rotusorto-Etelä-Afrikka, jonka perustuslaki oli (YK:n) kansainvälisen lain vastainen, oli vuosikymmeniä.

RK: " Tunnustukset ovat kansallista lainsäädäntöä, jotka säätävät suhtautumisesta tunnustettavaan maahan. Eri valtiot tunnustavat tunnetusti melko eri asioita, esimer-kiksi aivan eri rajoja yksille ja samoille valtioille, ja joskus myös eri hallituksia, jopa kuulumisia muihin valtioihin. Tosin myös YK:n peruskirjatason säännöksetkin, joita varsinkin valtioden, kansallisuuksien jne. väliset asiat ovat, vaativat voimaan tullak-seen, Turvallisuusneuvoston esityksestä, sekä 2/3 enemmistön Yleiskokouksessa että 2/3 osavaltiosta ratifioimisen. ratifioimisen. "

 

Aki Häkkilä 9.7.2014 23:08 Vastaus kommenttiin #19

" Kansainvälinen oikeus on edelleen sarja valtiosopimuksia, joita suvereenit valtiot allekirjoittavat ja ratifioivat. "

Ei ole. Laki on lakia ja sopimukset ovat sopimuksia, kansainvälisestikin. Sopimukset eivät saa rikkoa lakeja, tai ne povat pätemättömiä.

RK: Sellainen valtioden keskenään sopima lainsäädäntö,joka sitoo vain näitä sopijoi- ta, jotka voivat siitä halutessaan irtautuakin, kuten vaikka EN:n ja EU:n lait, ovat KANSALLISTA eivätkä kansainvälistä (yleismaailmallista) lakia.

EU:lla ei ole mitään oikeutta esimerkiksi käyttää sostilaallista voimaa eroavia jäsen-maista vastaan, koska sillä ei ole juridista asemaa yleismaailmallisessa oikeudessa (eikä toivottavasti ikinä tulekaan).

AH: " Sama koskee valtioiden tunnustamisia ja rajoja. YK ei niistä päätä. "

Kyllä päättää viimeistään silloin, kun asiaa käsitetään YK-oikeudessa. YK-oikeuden päätös on muuten juridisesti sen toimielimen (yleiskokouksen, TN:n jäsenmaan) päätös, joka on asian vienyt oikeuden ratkaistavaksi. TN ja jäsenmaat ovat sidottuja silloin päätökseen, eivätkä voi sitä muuttaa (kska se perustuu myös niitä ylempien elinten päätöksille), mutta Yleiskous voi muuttaa päätöstä, ja sen pitää se aina joka tapauksessa vahvistaa, ellei muuta, koska sehän tulkitsee korkeimpana YK-elimenä oikeuden avulla omia päätöksiään.

" YK valitsee jäsenensä, mutta valtion ei ole pakko olla YK:n jäsen. "

SE ei vapauta mitään maata YK-lain noudattamisesta, kuten eisekään, että on ollut lakia vastaan. Yelismaailmalliset YK-lait ovat "yleiistovia", kun 2/3 jäsenmaista on ne ratyifioinut (peruskirjantasoiset).

" Taiwan täyttänee kaikki suvereenin valtion tunnusmerkit vaikkei se YK:n jäsen olekaan. "

Juu. Niin täyttävät itsenäisesti käyttäytyuvät osavaltiot ja alusmaatkinusein, ja niillä on siihen kansainvälisen oikeuden tuki. Suomella ei ole oikeutta heikentää Ahvenan-maan asemaa. Se ei ole Suomen sisäinen asia. Ruotsilla on oikeus puolustaa sitä asellisesti, jos Suomi pistää vainoja pystyyn.

" YK:n ensisijainen tehtävä on varmistaa ristiriitojen rauhanomainen ratkaiseminen. "

Kyllä.

" Siksipä se kiistoissa lähinnä kehottaa osapuolia toimimaan tietyllä tavalla, mutta ei sillä ole valtaa pakottaa, ellei jäsenvaltiot ryhdy pakottaviin toimiin. "

O sillä Tuervallisuusneuvostolla itselläänkin oikeus rauhaanpakottaa, ja se voi itse muodostaa tarvittavat joukot. Siten pitäisikin tehdä, eikä käyttää sellaisia "konsultteja kuin NATO tai IVY.

Aki Häkkilä 9.7.2014 22:14

"Venäjä on euraasialainen valtio. Ja Kazahstanillakin on muuten lähes Suomen kokoinen siivu Euroopan maaperällä… Venäjä nojaa YK:n kansainväliseen turvallisuusjärjestelmään, eikä yritä nakertaa sitä, kuten EU ja NATO yrittävät. "

Millä tavalla Venäjä "nojaa" YK:n kansainväliseen turvallisuusjärjestelmään? Yleisko-kouksessa ajettiin päätöslauselmaa Krimin kuulumisesta Ukrainaan, 100 puolesta, 11 vastaan, 82 ei äänestänyt.  "

Tuolla "päätöksellä" ei ollut merkitystä, koska se ei ollut syntynyt lakipäätösjärjetyk-sessä TN:n esityksestä. Krim kuuluu yhä valtiollisesti formaalisesti Ukrainaan (ja Ko-sovo kuuluu muodollisesti Serbiaan ja Etelä-Ossetia ja Abhasia Georgiaan), mutta Kiovan juntalla ei ole sen alueella enää päätövaltaa, eikä paluuta Ukrainaan ole.

" Turvallisuusneuvostoon asia yritettiin tuoda seitsemän kertaa, jokainen törmäsi Venäjän vetoon. "

Aivan. Se kuuluu järjetlmään.Samalla tavalla USA on estänyt 50 vuotta kansainvälis- tä yhteisöä heittämästä Israelin pois palestiinan arabivaltion alueelta, kuten tapahtui mandaattori Englannin johdolla 1948.

" ETYJ:in osalta uudet kansantasavallat ja Venäjä eivät ole enää kummoisessa huudossa kidnapattuaan tarkkailijat ja pidettyään heitä kuukauden vankina. "

Saa nyt nähdä kuinka (Ilkka) Kanerva siellä pärjää. Siitä sattaa riippua koko ETYJin rooli ja kohtalo.


 

Risto Koivula #985790 Kirjoittaja 5.9.2014 11:00

Timo Andersson esti keskutelun blogissaan.

http://timoandersson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1753

” ”Separatisteja” ei pidä hyväksyä neuvottelupöytään Ukrainassa. ”

Heidät on YK:n laiksi korottamien Geneven sopimusten mukaan otettava neuvottelu-osapuoleksi, koska he ovat jo varmasti noiden sopimusten mukainen sodanosapuoli, eikä heitä voida julistaa pelkän aseellisen vastarinnan takia terroristeiksi,eikä se,joka terroristit toteaa,eli YK:n Turvallisuusneuvosto niin tee missää tapauksessa.He edus- tavat alueen väestöä alueella,jota hallitsevat,heidän ja YK:n tunnustama laillinen esi-valta on kumottu tavalla ja tahon toimesta, joita heillä ei ole velvollisuutta tunnustaa, heillä on johto ja he toimivat kurinalaisesti, ja taistelijat erottuvat siviiliväestöstä (siinä määrin kuin näin nyt yleensäkin on: aina on siviilipukuisia taistelijoita kuten desantteja, ja siviilitkin tistelevat, sekä johdonalaisesti että ominpäin.

” Ja miksi ei? He eivät ole riippumattomia Venäjästä, joka kieltää olevansa Ukrainassa kiihtyvän sodan hyökkäävä osapuoli. ”

Ei olekaan kiihtyvän sodan hyökkäävä osapuoli. Ei riitä syyksi ottaa tukea Venäjän taholta, kun kyseessä on väestön oma taistelu laillisen järjestyksen puolesta, jota on laittomasti muutettu. Ei ole kriminalisoitua kannattaa Venäjän laillista valtakuntaa, kuten ei ole ainakaan toistaiseksi laitonta kannatta EU:takaan, tai NATOa.

Tuollaisella ”kriteerillä” esimerkiksi USA:sta täydellisesti riippuvainen Israel olisi taho, jonka kanssa kenelläkään ei olisi koskaan lupaa edes nauvotella mistään.

” Neuvotellessaan he joutuisivat tekemään juuri siten kuin Venäjä haluaa. Nyt sepa-ratistit ovat täy- sin riippuvaisia Venäjästä, vaikkakin aikaisemmin olisi ollut (tai oli) toisin: sellaisiakin separatisteja, jotka säilyttivät riippumattomuutensa Venäjästä. ”

Nämä eivät ole separatisteja ainakaan kaikki. Venäjä ei voi vaatia mitään laittomia. Laillisten toimien pitä perustua jollekin lailliselle laille.

” On sulaa hulluutta päästää Putinin täydessä määräysvallassa olevia neuvottelemaan Ukrainan asiasta. ”

On heillä muitakin tukijoita:YK:n Turvallisuusneuvoston pysyvien jäsentenkin joukos-sa Venäjän lisäksi Kiina.Kiinakin varmaan välittäisi,tai turvaisi rauhaa,jos kysyttäisiin.

” Putinin tavoitteena on hyväksi käyttämiensä ”separatistien” tuhoaminen ja Ukrainan kolonialisointi, siis maan tekeminen tosiasialliseksi vasallivaltioksi, jota propagandas-sa tosiasioiden vastaisesti väiteään itsenäiseksi, jotta hyödylliset idiootit Euroopassa uskoisivat valheeseen. ”

EU:ssa on pelkkiä VAHINGOLLISIA IDIOOTTEJA päättävissä asemissa…

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/12/vahingo

” Kaikkein täydellismpään valheeseen massat näyttävät varmimmin uskovan. Novorossiasta Putin puhuu vain valehdellakseen Ukrainasta valtaamansa sillanpääaseman Venäjän osaksi, ns. Vähä- Venäjäksi. ”

Hän ei ole väittänyt sitä ”Venäjän osaksi”.

” ”Separatistit” Putinin kyynisen polititiikan juoksupoikina ja eliittiorjina

Nuo ”separatistit” ovat Troijan puuhevonen tai Venäjän ”Viides kolonna” Ukrainan maassa riippu- matta siitä, tahtovatko he olla. Putin ei kysy heidänkään mielipidettä. Tietenkään hän ei kannata Kaakkois- tai Etelä-Ukrainan irrottamista Ukrainassa, vaan pitää tätä Ukrainan osaa miehittämänään osana maata. ”

Siellä ei ole venäjän joukkoja. Yksityiset henkilöt muun maan armeijassa ei tee siitä toisen valtion armeijaa.

” Venäjän tavoitteena on miehittää Ukrainaa tai sen osaa ja kieltää tekevänsä tätä. Etuna on, että Venäjä voi sotajoukkojensa ja itsestään täysin riippuvaisten käskyläis-tensä avulla määräillä Ukrainan sisäpolitiikassa mielin määrin. Näin Venäjä voi estää Ukrainan siirtymisen lännen leiriin ja pitää mie- hittämänsä Ukrainan mukana Euraasian liitossa.Tässä on malli,jota Putin kaavailee myös Suomelle. ”

Vastakkainasettelu on ”lännen” keksintö. Euraasian liitto ei vainoa toisten luonnonvaroja, kuten EU ja NATO.

Omistaan sen osapuolet kyllä pitävät kiinni.

Turha haikalla, että valta olisi siellä enää länttä kuolaavilla koko maailmalle vahingollisilla idiooteilla.

” Ukrainassa Putin joutuu luomaan diktatorisen mielityshallinnon, koska toisin kuin Valko-Venäjällä Ukrainassa kytee ja toimii vastarintaliike, joka saattaa käyttää brutaaleja vastaterrorin menetelmiä Venäjän terrorihallintoa vastaan. ”

Ukrainassa ei ole Venäjän vaan NATOn terrorohallinto.

” Putin ei salli Venäjän ulkopuolisten venäläisten ajattelevan omaa etuaan tai toimi-van sen mukaan. Hän tyrkyttää suojeluaan Viron venäläisille, jotka vaikkakin Viroon tyytymättöminä haluavat kuitenkin kuulua Viroon mieluummin kuin Venäjään.

Ukrainan armeijan osana taisteleva maan ulkoministeriön alainen Donbassin vapaa-ehtoispataljoona (noin 7000–9000 taistelijaa) koostuu Ukrainan etnisistä venäläisistä ja valkovenäläisistä, jotka ovat toistaiseksi puolustaneet urhoollisesti kotiseutuaan Putinin maahan lähettämiä verenhimoisia ihmispetoja vastaan,noita muka separatis- teja. Ne, jotka ovat Donbassin taistelijoista vielä elossa, joutunevat kohta siirtymään sissisotaan.

Nato ei aseista Ukrainaa tai hidastelee liikaa sen aseistamisessa. Ukrainan armeijan tavanomaisen aseistus on tuskin riittävä Venäjän armeijan voittamiseen, koska Venäjä on rohkaistunut lisäämään jatkuvasti joukkojensa määrää Ukrainassa. ”

Venäjällä ei ole joukkoja Ukrainassa.

” Sissisodan menestymisen mahdollisuus taas riippuu siitä, kuinka paljon Ukrainassa on sissisotaan soveliasta maastoa.

Ukrainan mahdollinen kohtalo Naton jättäessä sen pulaan ja Naton tuhon alku. ”

NATO todennäköisesti onkin lakkautusputkessa mm. koska USA ei faktuaalisesti hyödy siitä mitään. Ranskan palattua korpivaellukseltaan ruotuun vieläkin tärkeämpi jäsenmaa Turkki on ruvennut tekemään just mitä tykkää, ollut mm. käytännössä Venäjän näkökantojen puolella Ukrainan kriisissä ja tilannut ohjuspuolustusjärjestelmänsä Kiinasta.

” Ukraina voi joutua jossakin vaiheessa perustamaan ulkomaille sijoitetun pakolais-hallituksen ja sissijoukoin pitämään miehityksen hinnan miehittäjille korkeana, ja voimiensa mukaan pitämään alueita vapaina tilapäisesti tai pysyvämmin muistuttaakseen miehittäjää siitä, ettei pakolaishallitus ole ei-legitiimi. ”

Aikaisemman järjestelmän restauraatio Ukrainassa ei ole miehitys. Se on koko ajan ollut YK:n tunnustama järjestys, koska YK ei ole tunnustustaan muuttanut. Ihan kuten esimerkiksi Syyriassakin.

” Eurooppaan syntyy verinen taistelukenttä, jossa miehittäjää vihataan, mutta jossa vastarintataistelijat eivät voi saada voittoa pelkällä sissisodalla. Ukraina alkaa muis-tuttaa ehkä vuosien mittaan tu- tuksi tullutta Pohjois-Irlannin tilannetta. Tässä tavoin Venäjä voi pitää Ukrainaa ”itsenäisenä” ja samalla miehittää sitä. ”

Valtiot päättää YK, eikä venäjä tai USA tai NATO tai tai EU (jota yleismaailmallinen laki ei tunne ollenkaan).

” Tällaista tilannetta Johan Bäckmankin pitää Suomelle suurimpana itsenäisyytenä, mitä Suomella koskaan voi olla. Putin on kenties toiveikas tällaisen strategian menestymisen suhteen. Suomi olisi siis Pikku – Venäjä ja osa Bäckmanin todellista suurta isänmaata eli Suur-Venäjää. ”

Venäjän päätöksenteko ei pyöri Suomen hallaisten tunkioiden ympärillä.

Tuollainen houru on peräisin sostahistorian väärennöksistä.

” Miehityksen lopettaminen Ukrainassa edellyttää sodan eskaloitumista, siis sitä, että Ukrainan naapurimaat osallistuvat sotaan Venäjää vastaan. ”

Ukrainan rajanaapureita Venäjän lisäksi ovat Valko-Venäjä, Puola Slovakia, Unkari, Moldova ja Romania. Mitä näiden tulisi tehdä?

” Sissisodan tehokkuus edellyttää sen yhdistämistä tavanomaiseen sotaan ja ulkopuolisia aseiden- ja muiden varusteiden tuottajia.

Suomen kohtalo kohta eskaloituvassa sodassa ja Putinin suuruudenhulluissa unelmissa

Suomessakin on runsaasti Venäjän ymmärtäjiä,jotka näiden annettuan pikkusormen-sa Putin-pirulle Venäjä pakottaa ajamaan asiaansa kysymättä suostumusta, kun Venäjän armeija on miehittänyt osan Suomesta. ”

Tarkoitako, että Venäjän armeija olsi NYT ”miehittänyt osa Suomesta”? Porokareliaa?

” Suomi, Romania tai Latvia on seuraavaksi vuorossa, jos Venäjä menestyy sodas-saan Ukrainaan vastaan, sillä Latviassa on paljon maan kansalaisuutta ilman olevia venäläisiä, mahdollisia ”separatisteja”, jos he ovat tyytymättömiä. ”

Latvian syy, että he ovat ilman kansalaisuutta. Heiltä on laittomasti riistetty Latvian kansalaisuus.

” Nato-maista ainakin Puola jätetään toistaiseksi rauhaan, jos Putin tulkitsee, ettei Nato ole omista strategisista eduistaan kiinnostunut. Venäjä noudattaa heikommuusjärjestystä kohteita valitessaan. ”

Ai mitä ”kohteita”?

” Suomeenkin Putin pyrkii valtaamaan Venäjä-mielisen alueen ja määräillä sitten sisäpolitiikasta, jolloin Nato joutuu pohtimaan, jättääkö se Suomen Venäjälle, tai val-taako se Suomen suojellakseen Vi- roa tai Baltiaa,jossa Viron on toiseksi heikompi lenkki natomaista Latvian jälkeen,kun Liettua on vah- vin Puolan läheisyyden vuoksi. Kolmas maailmansota lähtee liikkeelle Euroopassa Baltian maiden ja Suomen ”separatistien” kansannousulla. ”

Kissan paskat. Muu maailma ei rupea näiden takia sotimaan. Eikä se sodi Ukrainan-kaan takia. Se asia henkii selvästi mm. Turkin ja USA:n otteista. EU vaan on taas muninut, ja mm. yrittänyt ajaa noita maita puun ja kuoren väliin istuakseen niiden perseellä sotilaallisesti tuleen.

” Putin on voinut todeta, että natomaiden väestö uskoo, ettei Venäjä ole osapuoli sodissa, joita se käy, jos se vakuuttaa, ettei ole osapuoli, huolimatta siitä, että se on ilmiselvää ja kaikkien nähtävissä. Johan Bäckman tajuaa tätä, kun taas Mikko Eloa viedään kuin pässiä narusta. Hyödyllisistä vähimmin tai enimmin idioottiset Putin velvoittaa toimimaan Venäjän hyväksi.

Säilyyköhän Suomen nato-optio Ukrainan sodan eskaloituessa maailmansodaksi?

Suomen nato-optio on auki tai suljettu paljolti siitä riippuen, millainen tilanne vallitsee Euroopassa Suomen jättäessä hakemuksensa Natoon. ”

Suomella ei ole minkäänlaista ”NATO-optiota”, eikä Suomea oteta NATOon.

” Jos Suomi hidastelee, niin Venäjälle saattaa tosiaankin olla edullista käyttää Suomea ”puolustautumista” Baltian maiden hyökkäystä vastaan, jolloin Natolle voi olla edullista Baltian puolustuksen vuoksi olla antamatta Suomea Venäjän ”puolustuksen” käyttöön. ”

Siis että niin kun mitä?

”Ellei Suomesta ehditä neuvotella tai ellei keskustalaisten ja perussuomalaisten tah-dosta edes haluta neuvotella, Suomi tulee Naton valtaan, jos sen valtaaminen Venä-jältä palvelee Venäjän vastaista sotaa. Näin jos Nato päättää valita hyökkäyksellisen puolustusstrategian Suomen osalta. Isäntämaa- sopimus palvelee ainakin Naton etuja Baltian puolustuksen kannalta Venäjän aggressioita vastaan. ”

Sää siis tarkoitat, että NATON PITÄSI HYÖKÄTÄ VALTAMAAN SUOMI?

Sitä NATO ei tule tekemään.

Maailman asiat eivät pyöri Suomen hallaisten tunkioiden eikä pöyristyttävän ”natsilaisen” haistapaskan”tieteen” ympärillä (”rotumurhapeilineuroonit” ym.).

” Mitä enemmän Venäjä on vakuuttunut Naton haluttomuudesta sotaan, sitä rohkeammin se alkaa synnyttää ”separatismia” Baltiassa ja sitä varmemmin Nato joutuu tilanteeseen, jossa vaihtoehtona on joko sota tai Naton hajoaminen sotahaluttomuuden vuoksi. ”

Jälkimmäinen on aivan erinomainen, ja ainoa laillinen vaihtoehto!

” Venäjä pyrkii ottamaan takaisen vuoden 1914 rajat, jolloin Suomen länsirajasta tulee taas Venäjän luonnollinen länsiraja. ”

Se ei ole ollut koskaan VENÄJÄN länsiraja. Suomi oli eri valtio.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/10/nikolai

” Jää siis nähtäväksi, mikä on Suomen kohtalo Euroopan eskaloitumisessa sodaksi Venäjän ja entisten Varsovan liiton maiden välillä. ”

Älä suotta nuolaise selaisen sodan suhteen ennen kuin tipahtaa.

Tai latvialaisittain: ”Älä teroita paistinvarrasta, kun harakka vielä istuu oksalla!”.

” Jälkimmäiset joutuvat sotaan joko Naton jäseninä tai slaavilais-virolais-romanialai-sena liittokuntana. Itä-Eurooppa voi tuskin välttää sotaa Venäjän kanssa, jos länsi-maat menettävät kiinnostuksensa taistella itäeurooppalaisten puolesta nyt, kun kom-munismin pelkokaan ei enää motivoi eurooppalaisia taisteluun Venäjän imperialismia vastaan. ”

Venäjän uuskisi teknologisikai yhteistyökummpaneiksi Euraasian liiton lisäksi veikkaisin NATO-maa Kanadaa ja SEATO-maa Australiaa.

http://anikolen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kayttaja/



 

Mutt tähän viimeiimpään pläjäykeen

 
 
 

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/anttikuosmanen/kansallinen-etu-ja-saantopohjaisuusko-ristiriidassa/

.

Antti Kuosmanen 3.1.2020 10:19

” Itsepäisesti sinnittelee paitsi maallikoiden myös kansainvälisen politiikan kommen-toijienkin piirissä käsitys, että kansallisten etujen ajaminen ja koko etukäsite on jota- kin lähtökohtaisesti pahaa, ja että edut ja niiden ajaminen olisivat sovittamattomassa ristiriidassa yhteistyön harjoittamisen kanssa. Kuten myös sääntöpohjaisen kansain-välisen järjestyksen kanssa. Siitä ei kuitenkaan mihinkään päästä, että etuja on ja niitä ajetaan;edut kuitenkin voivat olla yhteisiäkin ja vaikkeivat olisikaan,niitä voidaan sovittaa yhteen. ”

 

RK: Näin on. Tätä varten kansainvälinen oikeussteemi on olemassa, että näitä soviteltaisiin rauhanomaisesti.

KK:” ”Statsräson” voi kyllä olla hirveä asia,kuten Paasikivi sanoi. Alkuperäisen rans-kankielisen termin ”raison d’état” merkityssisältö onkin itse asiassa hieman erilainen kuin ”etu” (englanniksi interest,ranskaksi intérêt).Siinä on oikeastaan kyse valtion toi-minnan syistä, motiiveista, jotka asetetaan kaiken, myös yksilöä ja valtiota alempia yhteisöjä sitovien normien ja pidäkkeiden yläpuolelle. Niinpä kansallisten etujen ajaminen tässä merkityksessä on tarkoittanut häikäilemättömän voimapolitiikan harjoittamista ja oikeuttamista ”valtionedun” nimissä. ”

RK: Tämä ”valtiojärki”, jonka tarkoitus on lain ja ”järjen” hteensovittaminen valtioja- ossa ja valtioienvälisissä järjestelissä, on vähän eri asia kuin ”valto(lline)n etu”, mutta näitäkin, kuten ”legiiimejä turvallisuusetuja” jopa muuallakin kuin omalla alueella, val-tioiden mahdollisimman suuren alueellisen yhtenäisen ”järkiperiaate” (jolla mm. Ar-gentiina aikanaan vaati Falklania itselleen).On käyty oikeuttakin ”pelkällä periaatteel- la”: esimerkiksi Bolivia on vaatinut oikeudessa käytävää Tyynelle valtamerelle Chilen ja Perun välistä – ja paikalliset intiaanikansatkin olisivat mielummin kahden valtion tärkeällä keskeisellä kulkureitillä kuin kahden muun äärimmäisellä pussinperällä.

KK: ” Kansainvälinen järjestys on lähes aina perustunut valtioiden kansallisiin etuihin ja voimasuhteisiin – sikäli kuin ylipäänsä on vallinnut jotain sellaista, mitä voi kutsua järjestykseksi. Se on voinut olla yhden valtion pakottama tai useamman valtion voimatasapainon pohjalle rakennettu järjestys.

Toisen maailmansodan jälkeen syntyi ja synnytettiin osaan maailmaa jossain määrin toisenlainen järjestys. Sanon osaan maailmaa, koska koko maailman mitassa syntyi taas aivan perinteiseen suurvaltojen voimapolitiikkaan perustuva tasapainojärjestel-mä, jota kutsutiinkin myös kauhun tasapainoksi, koska sitä piti pystyssä ydinaseiden olemassaolo ja pelko niiden käyttämisestä. Osassa maailmaa, siinä jota amerikkalai-sessa retoriikassa kutsuttiin ”vapaaksi maailmaksi”, ”sääntöpohjaisuus” oli kuitenkin vallitseva järjestysmalli. ”

RK: Minun tietääkseni kansiväliseen lakiin perusuvuuessa ei ollut virallisia blokki-eroja. Useimmat tuolloin K:n sääntöihin teht muuokset tehiin Neuvostoliiton blokin aloitteesta, mm. kansanmurhalainsäääntö.

KK: Maailmanlaajuisestikin on toki olemassa järjestys, jossa sääntöpohjaisuus on asetettu tavoiteltavaksi ihanteeksi ja jossa jossain määrin sellaista onkin, nimittäin YK ja sen puitteisiin kuuluvat muut järjestöt ja järjestelyt, ja kansainvälinen oikeus, joka sitä kannattelee ja jota ne kannattelevat. Sama pätee erinäisiin muihin järjestöi-hin, kuten niin sanotut Bretton Woods -instituutiot ja Maailman kauppajärjestö. Ja onhan alueellisiakin järjestöjä, ja niihinkin osallistuu valtioita, jotka eivät kuulu äsken mainittuun ”vapaaseen maailmaan”. Esimerkiksi ETYJ, Euroopan neuvosto ja erinäiset muissa maanosissa perustetut järjestöt ja niiden sääntöjärjestelmät. ”

RK: Nämä eivät ole kansainvälistä vaan kansallista lakia – sikäli ja siellä kuin ne on sellaiseen lakiin kirjattu – ja sikäli kun ne eivät ole ristiriiassa oikean kansainvälisen lain kanssa, mikä usein ilmenee vasa kätännössä vähitellen.

KK: ” Yhdysvaltain mahti maailmassa oli suurimmillaan heti toisen maailmansodan jälkeen ja niinpä sen kädenjälki oli ratkaiseva myös uuden kansainvälisen järjestyk-sen luomisessa. Sekä maan oma yhteiskuntajärjestelmä että kokemukset 1930-lu-vulta muokkasivat käsitystä siitä,millainen järjestys pitäisi luoda. Ensimmäisen maail- mansodan tilintekoa leimanneesta hävinneille kostamisesta ja niiden nöyryyttämi-sestä luovuttiin ja sodan hävitysten korjaamiseen uhrattiin suuria summia (esimerkik-si Marshall-apu oli noin prosentti Yhdysvaltain vuotuisesta kansantuotteesta kysei-sinä vuosina). Taloudelliseen toipumiseen liitettiin valtioiden välinen yhteistyö, joka aikanaan tuotti myös Euroopan integraation. ”

RK: Josta tuli kansainvälisen oikeuen ”kilpailija”.

KK:”Liberaaleiden demokratioiden kesken luodussa sääntöpohjaisuudessa ja varsin- kin siinä, millaiset säännöt ja niiden pohjalla oleva ajattelu siinä vallitsevat, voi nähdä analogian oikeusvaltiokäsitteeseen. ”

RK: ”Oikeusvltio” on propaganaa. YK ei jaa hväksymiään jäsenvaltioiden oikeussysteemejä vuohiin j lampaisiin – vaan ne ovat keskenään taa-arvoisia.

KK: ” Siinähän ydinajatus on, että kun säännöt on luotu, myös sääntöjen luoja nou-dattaa niitä; hallitsija ei itsekään ole lakien yläpuolella.Tämä periaate siis ”skaalattiin” kansainväliseen järjestykseenkin. ”

RK: Tämä kuuluu kaikkeen nkaikaiseen lainsäääntöön.

KK: ” Kansallisia etuja ei tässä kuitenkaan pantu syrjään, vaan katsottiin, että pidättyvyys, jota sääntöpohjaisuus aitona edellyttää, on kansallisen edun, myös hegemonivaltion oman edun, mukaista.

RK: Laki ei möskään jaa valtioita ”hegemoniavltioihin” ja ”muihin”, vaan enempikin kieltää tekemätä niin missään suhteessa…

KK: ” Liikkumatila, jonka Yhdysvaltain johtama maailmanjärjestys sallii, oli silmiinpis-tävä poikkeus pakottamiseen perustuvista imperiumiperinteistä, ja kuten jälkeenpäin kävi selväksi, myös erittäin menestyksellinen, koska se tuotti hyvinvointia sekä hegemonille että sen valtapiirissä oleville,ja vapautta, joka teki sen houkuttelevaksi. ”

RK: Kanainvälinen laki ei tunne sotilasliittoja. Se vaan on kovin pitkään katsonu niitä läpi sormien…

KK: Valtioiden välinen tasa-arvo, tai ”suvereeni tasa-arvoisuus”, kuten sitä ammatti-slangissa kutsutaan, on niin ikään oleellinen osa sääntöpohjaisuuskäsitettä, ja sikäli todellisuuttakin, että se tuottaa myös pidättyvyyttä ulottaa vallankäyttö ainakin sen brutaaleimmissa muodoissa pieniin ja heikkoihin. Tässäkin voi nähdä analogian oi-keusvaltioon, jossa yksilöiden tasa-arvo on aivan ylimpien arvojen joukossa.Ja kuten valtioidenkin välillä, toteutuu reaalimaailmassa vain vajavaisesti.

Mikä sitten olisi amerikkalaisperäisen sääntöpohjaisen järjestyksen vaihtoehto, mitä on tarjolla ja tarjotaan? Venäläinen (mutta ei vain venäläinen, vaan ylipäänsä valistusajan filosofioista kumpuavan läntisen maailmankuvan ulkopuolella vallitseva) käsitys lähtee nykyään suvereniteetista, täysivaltaisuudesta. ”

RK: Venäjä ei ole ”valistusielogioien ulkopuolella”…

KK: ”Siinä sääntöpohjaisuus ei ole suvereniteettia (vapaaehtoisesti) rajoittava käsite, vaan sen jatke. Käytännössä: suvereeneja voivat olla vain suurvallat (jääköön tässä syrjään sinänsä oleellinen kysymys siitä,mikä tekee valtiosta suurvallan); pienten su-vereenisuus on rajoitettua. Myös valtion legitimiteetti seuraa suvereniteetista (eli siis voimasta), ei mistään abstrakteista normeista tai arvoista ja niiden toteutumisesta käytännössä.

Kuunneltuani aikoinaan ammatin takia kiinalaisia,niin virallisia tahoja kuin tutkijapiire-jä, hahmottui itse asiassa hyvin paljon venäläistä muistuttava maailmankäsitys ja kuva tavoiteltavasta tulevaisuudesta: suuret valtiot hoitelevat maailman asiat keskenään ja pienille varataan mahdollisuus esittää näkemyksensä multilateraalisilla foorumeilla, millä tarkoitetaan YK:ta.

 
YK:ssakin se tarkoittaa yleiskokousta, jossa puhutaan mutta ei päätetä.
 
Päätöksiä, sikäli kuin niitä YK:ssa ylipääsään saadaan aikaan keskeisissä kysymyk-sissä, tekee turvallisuusneuvosto, jossa – yllätys, yllätys – todelliset päättäjät ovat sen pysyvät jäsenet, joukossa Kiina. ”
 
RK: On valhe, että muka ”YK:n Yleiskous ei päätä”.
 
Se on YK:n korkein päättävä elin.
 
 
” perjantai, 16. kesäkuu 2017
 
Kelvoton Sahtivaarin-suomennos YK:n Peruskirjasta FINLEX-lakikokoelmassa
 
 
Kirjoittanut Risto Juhani Koivula (14. lokakuu 2016, 22:30)
 
FINLEX:
 
” IV Luku
 
Yleiskokous Tehtävät ja valtuudet
 
10 artikla
 
Yleiskokous voi keskustella kaikista tämän peruskirjan piiriin kuuluvista tai kaikkien peruskirjassa edellytettyjen elimien toimivaltaan ja tehtäviin kuuluvista kysymyksistä ja asioista sekä esittää kaikissa tällaisissa kysymyksissä tai asioissa, ei kuitenkaan 12 artiklassa edellytetyissä tapauksissa, **suosituksia** Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenille tai turvallisuusneuvostolle taikka molemmille.
 
11 artikla
 
1. Yleiskokous voi harkita kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi noudatettavia yhteistoiminnan yleisiä periaatteita, niihin luettuina aseistariisumista ja aseistuksen säännöstelyä koskevat periaatteet, ja esittää niitä koskevia suosituksia jäsenille tai turvallisuusneuvostolle taikka molemmille.
 
2. Yleiskokous voi keskustella jokaisesta kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämistä koskevasta kysymyksestä, jonka jokin Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen tai turvallisuusneuvosto taikka 35 artiklan 2 momentin mukaisesti valtio, joka ei ole Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen, on sille esittänyt, sekä kaikissa tällaisissa kysymyksissä, ei kuitenkaan 12 artiklassa määritellyissä tapauksissa, esittää suosiuksia asianomaiselle valtiolle tai valtioille taikka turvallisuusneuvostolle tai molemmille. Yleiskokouksen on joko ennen keskustelua tai sen jälkeen esitettävä turvallisuusneuvostolle jokainen sellainen kysymys, joka vaatii toimenpiteitä.
 
3. Yleiskokous voi kiinnittää turvallisuusneuvoston huomiota tilanteisiin, jotka ovat omiaan vaarantamaan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta.
 
4. Tässä artiklassa luetellut yleiskokouksen valtuudet eivät rajoita 10 artiklan yleistä vaikutusalaa. ”
 
 
YK:N PERUSKIRJA:
 
GENERAL ASSEMBLY: ACTIVITIES AND POWERS
 
Article 10
 
” The General Assembly may discuss any questions or any matters within the scope of the present Charter or relating to the powers and functions of any organs provided for in the present Charter,and,except as provided in Article 12,may make recommen- dations to the Members of the United Na-tions or to the Security Council or to both on any such questions or matters. ”
 
Oikea käännös:
 
”Yleiskokous voi keskustella mistä tahansa kysymyksestä ja aiheesta tämän Peruskirjan aihepiiristä tai liittyen mihin tahansa tässä Peruskirjassa säädettyjen elinten valtuuksiin ja toimiin, ja, paitsi mitä on edellytetty artiklassa 12, se voi antaa ***kehotuksia*** (ja suosituksia) YK:n Jäsenmaille tai Turvallisuusneuvostolle tai molemmille mistä tahansa sellaisista kysymyksistä tai aiheista. ”
 
 
Käyttämäni nimi Sahtivaarin-suomennos liittyy siihen, että se on sitä, millaiseksi kumileimasimeksi, ”neuvonantajaksi” Sahti YK:ta ajoi) on täysin päin persettä:
 
Englannin sanan RECOMMNENDATION PERUSMERKITYS on KEHOTUS ja var-sinkin monikossa MÄÄRÄYKSET, OHJEET. Se tulee uuslatinan sanasta recomman-dare = ”käskeä uudelleen (kunnes toteutetaan)” eli kehottaa (sanasta kehä). Englannille erityinen sivumerkitys SUOSITUS johtuu historiallisista syistä.
 
Suomessa suositus on selkeästi alemmalta ylemmälle päättäjälle annettu ohje, joka ei sido jälkimmäistä mihinkään, kehotus tai päinvastoin: ylemmältä päättäjältä ja sitoo, joskin moempien toteuttamisen muodoista ja tarkasta ajankohdastakin päättää toteuttaja.
 
 
Peruskirjan suomennoksen on oltava kaikkien kuuden virallisen keiliversion mukai-nen (englanti, ranska, espanja, venäjä, kiina, arabia). Tässä asiassa ranskankielinen on ”painavampi” kuin englanninkielinen, koska se jättää vähemmän tulkinnan varaa:
 
 
” French
 
Etymology
 
From re- + commander, or ultimately from Latin re- + commandāre, commendāre.
… Verb
 
recommander
 
to command, to order
 
to recommend, to endorse ”
 
Article 11
 
1.The General Assembly may consider the general principles of co-operation in the maintenance of international peace and security, including the principles governing disarmament and the regulation of armaments, and may make recommen-dations with regard to such principles to the Members or to the Security Council or to both.
 
Tässä consider on käsitellä eikä harkita. Se voi antaa sekä kehotuksia että suosituk-sia. YK:lla on myös neuvoa-antavia toimielimiä, jotka antavat pelkkiä suosituksia, kuten Ihmisoikeusneuvosto. Nyt voidaan ajatella tilanne, että Ihmisoikeusneuvosto on suositellut jotakin, mikä ei olekaan Yleiskokouksen mielestä oikein, ja se voi silloin antaa oman suosituksensa tilalle asettamatta sitä kuitenkaan kehotusluontoiseksikaan lakinormiksi.
 
.
2. The General Assembly may discuss any questions relating to the maintenance of international peace and security brought before it by any Member of the United Na-tions, or by the Security Council, or by a state which is not a Member of the United Nations in accordance with Article 35, paragraph 2,and, except as provided in Article 12, may make recom-mendations with regard to any such questions to the state or states concerned or to the Security Council or to both. Any such question on which action is necessary shall be referred to the Security Council by the General Assembly either before or after discussion.
.
Tämä tarkoittaa, että Yleiskokouksen kehotusten SOTILAALLINEN toimeenpano vaatii aina Turvallisuusneuvoston, tai jäsenmaan päätöksen.
.
Pysyvillä jäsenmailla on veto-oikeus sotilaalliseen toimeenpanoon YK:n lipun alla, mutta EI (yleensä) itse TN:n päätöksiin, eikä tietenkään Yleiskokouksen päätöksiin nähden.
 
Jäsenmaat voivat panna sellaisen Turvallisuusneuvoston päätöksen toi- meen omin päin, jonka toimeenpanon YK:n toimesta jokin pysyvä jäsen on vetollaan estänyt. Tämä on Perukirjan uusia säännöksiä.
 
.
3. The General Assembly may call the attention of the Security Council to situations which are likely to endanger international peace and security.
 
.
4. The powers of the General Assembly set forth in this Article shall not limit the general scope of Article 10. ”
 
 
 
Yleiskokous on YK:n korkein päättävä elin.
 
Turvallisuusneuvoston(kin) päätösten on PERUSTUTTAVA PERUSKIRJAN JA YLEISKOKOUSPÄÄTÖSTEN MÄÄRITTELEMÄLLE LAILLE. Se antaa KEHOTUK-SIA erityisesti Turvallisuusneuvostolle ja jäsenmaille, jotka ovat ainoat orgaanit, joilla on valta panna tarvittaessa sotilaallisesti päätökset toimeen. Kohta 12 rajoittaa Yleis-kokouksen kehotuksia siten, ettei se muuta päätöstä, jota Turvallisuusneuvosto on juuri panemassa toimeen, kesken toimeenpanon ilman tämän orgaanin omaa esitys-tä.Jäsenmaat voivat tuoda käytännössä mitä tahansa asioita Yleiskokouksen käsitte-lyyn koskien turvallisuutta, kriisinhallintaa, ihmisoikeuksia, oikeus-, terveys-, tiede-, työelämä-, uskonto-, kansallisuus-, pakolais- jne kysymyksiä erityisesti, kun on olemassa YK:n erityisjärjestö, jonka toimialaan aihe kuuluu. Kaikkien muiden YK:n orgaanien toimiala on rajoitettu mukaan lukien Turvallisuusneuvoston.
 
Tuollainen väärennös osoittaa pohjatonta halveksuntaa kansainvälistä oikeutta ja maailmanrauhaa kohtaan.

 

KK:  ”  Historiaan perehtyneet muuten muistanevat, että ei tämä ajattelu ollut alun perin vierasta amerikkalaisillekaan, kun he yhdessä Neuvostoliiton kanssa kaavaili-vat YK:ta sotavuosina. Siitä piti tulla todellinen maailmanpoliisi, ja vasta kylmä sota hautasi nuo suunnitelmat allensa, onneksi meille pienille. ”

RK: YK ON MYÖS ”maailmanpoliisi”…! Se esimerkiksi metsästää terroristejakin.

KK: Paradoksaalista ja pahaenteistä on,että läntisen maailmankuvan mukainen kan- sainvälinen sääntöpohjainen järjestys on alkanut murentua juuri tähän maailmanai-kaan,kun se näytti saaneen lopullisen voiton diktatoris-totalitaarisista kilpailijoistaan.”

RK: Helvetin söheltäjä!

NYT ON VOIMASSA EDELLEEN TASAN SAMA KANSAINVÄLINEN OIKEUSYS-TEEMI, JOKA II MAAILMANSODAN JÄLKEEN REMONTOITIIN KANSAINLIITON VASTAAVASTA!!!

EI SILLE OLE MITÄÄN AINAKAAN JULKISTA ”KILPAILIJAA” NYT – EIKÄ ENNENKÄÄN!!!!!

(Kerron Teille suuren salaisuuen:

YKSI KANSAINVÄLINEN PUOLIJULKINEN ”KILPAILIJA” ON: NATON KANSAINVÄLINEN SOTILASDIKTATUURI!

Sitä ajaa myös eräs nilkkivaltio, joka ei ole NATO:n jäsen…)

KK:”Eräs äskettäin kuulemani asiantuntija viittasi tutkimukseen (jonka yksi tekijä hän itse on), jossa multilateralismia (ei aivan sama asia kuin sääntöpohjaisuus mutta lähellä sitä) katsotaan vaivaavan kolme kriisiä: valtakriisi, relevanssikriisi ja legitiimi-syyskriisi.Ensimmäinen johtuu Yhdysvaltain suhteellisen voiman heikkenemises- tä, toinen siitä, että se keskittyy liikaa vanhaan ja liian vähän uusiin haasteisiin, ja kolmas siitä, että ihmiset eivät enää usko sen vastaavan heidän tarpeisiinsa. Tämä kuulosti järkevältä analyysiltä, mutta ei täydelliseltä. ”

RK: Ensimmäinen mainittu ei ole ongelma vaan etu. Toinen kaipaisi konkretisaatiota ja kolmas perusteluja.

”Kilpailevan,alkuvuosikymmeninään uhkaavankin kilpailijan,katoaminen on varmaan- kin yksi murenemisen taustatekijä: kommunismi pakotti kapitalismin hyväksyntänsä hankkiakseen sellaiseen, mitä ylivoimaisen voittajan asema ei enää edellyttänyt. Työn ja pääoman välinen ristiriita on varmasti muuttanut luonnettaan teknologisten murrosten ja niiden aiheuttamien tuotantorakenteiden muutosten myötä, mutta uuti-set sen kokonaan häviämisestä ovat selvästi olleet ainakin yhtä ennenaikaisia kuin uutiset Mark Twainin kuolemasta aikanaan. Seuraukset näkyvät läntisissä yhteiskun-nissa uudennäköisinä mutta pohjimmiltaan entisiä muistuttavina ristiriitoina, jotka jäytävät niiden perusteita.

Toinen perussyy nousee myös kapitalismin ja markkinatalouden menestyksestä: eri-näiset entiset puhdasoppista kommunismia harjoittaneet maat, Kiina tietenkin etune-nässä, ryhtyivät valikoivasti soveltamaan markkinatalouden ja eräitä oikeusvaltionkin piirteitä, ja menestyivät ilmiömäisesti. Lisäksi ne integroituivat sääntöpohjaiseen kan-sainväliseen järjestykseen ja käyttivät hyväkseen sen mahdollisuuksia – ja ironista kyllä, puolustavat sitä nyt, kun sen primus motor on kääntynyt luomustaan vastaan. ”

RK: Kansainvälisellä oikeudella ei ole mitään erillistä yhtä priimusmoottoria.

KKK: ” Pimeän peitossa on, mitä tapahtuu pidemmällä aikavälillä, mutta sen voimme sanoa,että se riippuu oleellisesti siitä,syntyykö uuden hegemonin johtama maailman- järjestys, ”moninapainen” mutta edes jollakin lailla vakaa uusi voimatasapainojärjes-tys vai ”Warre”, kuten Daron Acemoglu ja Robert A. Johnson Thomas Hobbesin jo 1600-luvulla hahmotteleman valtio-opin (ja senaikaisen kielenkäytön) mukaisesti kutsuvat totaalista järjestyksen puutetta kirjassaan ”The Narrow Corridor”. Siihen verrattuna despotiakin olisi parempi vaihtoehto. ”

RK: EU:n ”totalitarismiteoria” on hölynpölyä, haistapaskantiedettä.