-

juha1.jpg
 
 
 
 
 
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sauli Turja arvelee Valkeakosken Sanomissa 11.3., että Akaan seurakunnan ja kun- nan nimi viittaisi lappalaisen jumalattareen Akkaan. Tätä ehdotusta sopii tutkiskella tarkemmin. "

HM: Tätä Sauli Turjan näkemystä pitäisi mielestäni pitää kuitenkin lähtöolettamukse- na, sillä sana "akka" taipuu paikallisessa murteessa "akaat, akaan, akaaks, akkana, akkaa, akaassa, akkojen/akkain, akkoja" jne.

Sen kotimurteinen taivutusvartalo on siis juuri "akaa-".Ja erisnimissä on tavattu käyttää nimenomaan taivutusvartaloa: vehmas - Vehmaa, keurus - Keuruu, lauas - Laukaa, muura(i)n - Muurame,taival - Taipale.Yhdyssanoissa saatetaan silti käyttää taas todellista tai oletettua nominatiivivartaloa,jos yhdyssana on muodostettu siitä nimestä.

Samoin erisnimiä on ollut tapana taivuttaa SELLAISENAAN (eikä mahdollisen merki-tyksen mukaan,ainakin jos siitä tai siihen liittymisestä on ollut vähäisintäkään epäsel- vyyttä!), kuin ne olisivat tulleet "tyhjästä",sanotaan vaikka etunimi Kirsin (ei **Kirren), Helmin (ei **Helmen), Kaarin vs. **Kaaren, (Lennart) Merin (ei **Meren, koska ei ole välttämättä suomea), Koskin = Vakeakosken, myös erotukseksi Turun ja Hämeen Koskeista! On huomattava,että mikään ei ESTÄ taivuttamasta tällä tavalla myöskään omaa tavallista sukunimeään: Mäkin, Hiirin jne. Tähän palataan tuolla Ahdin / Ahrin yhteydessä.

Tämä ei sulje pois sitä, että tämä selitys (minun) voisi kuitenkin faktuaalisesti olla väärä historiallisesti! (Virhe ei kyllä olisi kovin paha silloikaan.)

Sääksmäen ja Lempäälän välillä kulkee kantahämäläisten ja pirkkalaismurteiden raja. Se menee mm. Kärjenniemen ja Lastusten/Tikinmaan välistä tarkemmin ottaen Ison ja Pienen Savijärven välistä (vaikka ei siellä ennen ketään asunutkaan). Minä olen syntyisin Kärjenniemen puolelta rajaa ja Kuisma Lastusten puolelta. Kummalla-kaan puolen rajaa sitä toista puolta ei pidetty minään "edistyksen esikartanona", vaikka ei sitä vastaankaan mitään erityistä ollut...

JK: " On totta, että pitäjän ruotsinkielinen nimimuoto Ackas on säilyttänyt Akaata tarkemmin nimen alkuperäisen lähtökohdan. Akaa onkin tunnistettavissa suoraan nimien Ackas tai Akkas taivutusvartaloksi, Siis Ackas -> Akaan -> Akaa. "

HM: Tämä ei pidä paikkaansa. Sellainen nominatiivi, jokan taivutusvartalo tavallisen suomen sääntöjen mukaan olisi *akaa-,olisi **a´as" (lauas - laukaan). Nimen **Akas taivutus vartalo on **akkaa-. Genetiivi oli **Akkaan ja illatiivi **Akkaaseen.

JK: " Varhaisin säilynyt kirjoitusmuoto Agas ei välttämättä ole sekään virhe, vaan tarkkakorvainen ruotsalainen kirjuri on pyrkinyt taltioimaan sanan konsonanttien erikoisen ääntämyksen. "

HM: Tämä yksinäinen -g-, tai mikään g-ÄÄNNE vaan ei ole suomen kielen eikä Sääksmäen murteen mukaan sallittu omaperäisessä sanassa eikä yleislainassa.
 

JK: " Sanasta Agas päästään vaivatta muinaissanaan Ahgas, joka tarkoittaa perin- teisen selityksen mukaan ”isoa vettä”. Tällöin se viittaisi seudun maantieteeseen, jossa Hämeenväänteen vuolteen ja Tarpianjoen (joka myös on joskus ollut vene-kulussa käytetty oikotie rannikon suunnasta) jälkeen avautui laajempi Vanajaveden vesistö. Ahgas on laajentuma vettä merkitsevästä sanasta akva (aqua). "

HM: Tähän on aivan ensimmäiseksi todettava,että kaikki tämä on myös TÄYSIN MAHDOLLISTA, joskaan ei varmaa.

Sana akva liittyy tähän, se on mahdollisesti partisiippi *akwa (levittäytyvä tai jotakin), ja siitä VOI tulla myös suomen sana aava (ja siitä edelleen esimerkiksi aavikko). Tai sitten se on ollut sellainen äänne , jossa tupla-w äännetään k:n päälle. Se kuuluu "huuliäänteisiin", joiden edellä vasarakirveessä esiintyi vartalossa usein a:n asemasta o ja ai:n asemasta oi.

Juha Kuisma on täysin oikeassa siinä, että suomen (ja saamen) kielessä on jopa 5000 vuotta vanha itäbalttilainen vasarakirveskielen lainasanakerrostuma. Suomen ja saamen kielet ovat syntyneet kun tuo kerrostuma on lainattu suomalaisugrilaseen kieleen, joka on suuresti poikennut nykyisistä, "kampakeraamiseen kieleen".

https://www.tiede.fi/comment/1431453#comment-1431453

Ruotsin Lapissa ovat:

Akasaajo Norrbottens län Pajala Naturobjekt
Jonkinlainen mäki Akajoen vieressä.

Akasjvare Norrbottens län Gällivare Naturobjekt
Kartalla nimi on muodossa Áhkásjvárre. Se on vuori.

Saamen akas on sama kuin akka. Norjan saamessa akka on just akas nykyään. Akaa - Akas joku murremuoto akasta, joka kadonnut. "

Tämä on Ahkas eikä **Akas. Sana lienee Áhkasjávrri (joka ääntynee suomalaisen korvaan "**jauri").

(Tarpianjokikin on muuten liettuaa tarkoittaen "välinen joki", Tarpinė upė.)

Vasarakirveskielen ITÄbalttilaisuus tarkoittaa,että SUOMALAISUGRILAISET KIELET OLIVAT VAIKUTTANEET SIIHEN VAHVASTI jo sen lähtösijoilla (tai kuka nyt sitten minnekin lähtikin) kielen silloin kuitenkin pysyessä kaikin puolin balttilaisena.

(Myöskään ei voida sulkea pois uralilaisten eli SU- ja samojedikielien, ja IE-kielien ALKUSUKULAISUUTTA, vaikka niiden "FILOSOFIASSA" onkin suuria eroja, joita voi tarkastella toiste.)

Mikään nykyinen elävä kieli ei ole vasarakirveskielen suora perillinen, eivät myös-kään itäbalttilaiset sisarkielet latvia ja liettua,eivätkä lansibalttilaiset preussi,galindi ja jotvinki, puhumattakaan esimerkiksi germaanikielistä. Suorimpia perillisiä ovat ehkä olleet seelin kieli (seelit saivat ankaran suoneniskun saksalaisilta kansanmurhassa 1300-luvulla, joka sai liettualaset naapurit raapimaan kaikki voimat kokoon ja pysäyt-tämään ritarikunnat), ja Suuren Veden Oka-joen [äänt. Akaa, paino kuin suomen "Ahaa!"] varrella asuneet volganbaltit goljadit, eli "itäiset galindit", joista osa liittyi noihin aikoihin Suur-Liettuaan ja toinen osa Uralin seudun venäläisiin, sekä vasara-kirveskielen vaikutus näkyy erityisen selvästi yläliettuan ja latvian seeliperäisissä sanoissa. Tyypillistä on, että kantabaltin vartaloille tyypilliset e- (e, ee, en, em, eng) -äänteet ovat muodostuneet ai/äi/oi/öi-äänteeksi. Vasarakirvessanoja on edelleen lainautunut suomeen myöhemminkin muista kielistä kuten preussista kuten "laittaa" (laistun, laidja = jättää,heittää pois), laita (kaikki tasan samat merkitykset),ja vasara- kirvessanoja on jopa lainautunut itämerensuomesta takasin balttiin: laivas, lt. laiva, bure, lt. purje (Pavel B.).

Joka vasarakirvesbalttilainakerrostuman kiistää ja yrittää hikisesti häivyttää, taas vääntää "muinaisgermaaniseksi" kuten eräät, siitä ei oikeaa tieteilijää ikinä tulekaan. (Kuismalla on vielä mahdollisuuksia...)


JK: " Kun sana ahgas on vasarakirveskansan puhumaa balttilaista kieltä,se saattaisi olla myös käännös sitä vanhemmasta Vanaja -vesistönnimestä. "

HM: Taas periaatteessa erinomainen idea Kuismalta.

Mutta jos noin on käynyt, että on lainattu sisältö ja vaihdettu sana omaksi, niin Akwa on soveltuvin osin vaihdettu Vanaja:ksi eikä päinvastoin!

Sanavartalo *vanden- on tullut vasarakirveestä tai kantabaltista siten, että neutrin pääte -en- on "mennyt vartaloon",kun neutri on lakannut olemasta itäbaltissa. Liettu- assa se on muutunut säännönmukaisesti uudeksi, nyt yhdeksi maskuliinin päätteeksi -uo, latviassa on lyöty uusi maskuliinin pääte -s perään: ūdens. Nimi Vanaja on todennäköisesti tullut kuurilaisten mukana, jotka käyttivät itsestään täällä päin nimeä vanai, mon. gen. vanaji, "vesi(reitti)väki". *Vanden- onkin alun perin tarkoittanut nimenomaan vesireittiä.

Joki on kuitenkin kuuriksi "apia", luettuaksi upė, laviaksi upe, preussiksi "apis, yh- dyssanoissa -appi". Balttikielten joen nimitysten etymologiat pistin kommenttiosaan. Kuurista tulee aivan suoraan myös esimerkiksi "*ankerjas", liett. ungurys.

JK: " Sanaa voi verrata sanaan lauas, joka tarkoittaa ”karjanrehuksi kelpaavaa niitet- tävää tulvavesiheinikkoa”. Lauas taipuu muodossa laukaan. Se on säilynyt Keski- Suomen ja Inkerinmaa Laukaa -nimissä sekä Vesilahden Laukossa kuten myös Tampereen Lakalaiva (Lakalauas)-nimessa "

Nyt ollaan taas oikeansuuntaisilla jäljillä,mutta laukas merkityksessä "pelto" on kyllä balttisana,mutta LÄNSIbalttilainen ja sellaisena peräisin luultavasti kuurilaisilta (vaik-ka heidänkin kielensä oli alun perin itäbalttilainen, mutta he olivat yhteydessä länsi-balttilaisiin preussilaisiin (joilla oli valtio toisin kuin näillä heimoilla). Itse pelto ("kuiva- tettu", sanskr. pel-tu) on vasarakirvessana. Tätä asiaa ovat pan-germanistit väären-täneet, mille esimerkiksi oikeat germaanit, englantilaisetkin nauravat etymologisessa sanakirjassaankin.

LIettuan sana laukas = pelto tarkoitta alun perin vedenrajan mutkaa, lahtea, itse asi- assa epäilemättä juuri tuollaisen paikan vesiheinää, tästä lisää vähän tuonnempana!

 

Baltit itse näkevät asian mm. näin uusimmassa tutkimuksessaan:

" Das heißt, der Begriff eines Bogens am Fluss konnte auch zur Benennung von Ackerland verwendet werden. So wie lit. lañkas, lankà ‘Bogen = kaari, Flussbiegung = joenmutka’ eben auch ‘Wiese dort selbst’ und dann verallgemeinert auch ‘Wiese’ nennt, ebenso poln.łąka ‘Niederung = alanne,Heuschlag am Fluss = vesiheinänteko’ oder łęg ‘feuchte Wiesen = kosktea niitty, gewöhnlich im Flusstal’ und ‘Laubwald im Flusstal = joenrantalehto’ im Altpolnischen auch weitergefasst ‘las, zagajnik, pole, łąka lub pastwisko, najczęściej położone nad rzeką...’ (Boryś):

lit. lengė ‘Niederung = alanne’, könnte eine solcher Begriff eben auch Ac-kerland in der Nie-derung nennen,wie im Altpolnischen für łęg belegt. Mit der Ausdehnung der Landwirtschaft und der nun dafür benötigten Nutz-fläche wurde mehr und mehr Abstand, auch im wörtlichen Sinne, von den Flussläufen genommen. Neues Rodeland ist zunächst als Ackerland geeignet, nicht jedoch als Heuschlag, so dass die Entscheidung, welche Art der Nutzfläche vom Ufer wegzuverlagern ist,leicht fällt.
 

... HM: Fraenkelin etymologinen (ei itse asiassa ole huomannut tätä etymologiaa):

Lithuanian: laũkas = pelto, kenttä

Etymology: 1 = 'Feld = kenttä, Acker = pelto, Ackerboden = peltomaa, Land = maa',
dazu Direktiv laũk(an), laukañ 'hinaus, heraus' = ulos, pihalle
Loc. laukè 'draussen, im Freien, ausserhalb' = ulkona,
laukìnis 'zum Feld, zum Acker gehörig' = alko-, pelto- (mm. -työt), und 'wild = villi, nicht gezähmt = kesyt(tämät)ön, wildwachsend = villinty-nyt kasvi), reissend = ”pitelemätön”, grimmig = raju, ungesittet = huonota-painen, roh = raaka' (vgl. zu sämtlichen Bed. lat. agrestis: ager),
laũkymė 'Lichtung im Walde' = valoisa paikka metsässä,
laukúotis, laukinė'tis = eĩti laũk 'austreten = pistätyä ulkona, seine Notdurft verrichten' = ”käydä ulkona (tarpeilla)”,
laũkiškas 'feldmässig' = armeijan, kenttä- ,
lauknešà,-ė,-ỹs 'hölzernes Geschirr, indem den Landarbeitern das Essen auf das Feld hinausgetragen wird' = kannettava eväslaatikko (2. Tl. nèšti 'tragen'),
laukiniñkas, laukinaĩtis, laukionis, laukunis (Daukantas, Nepos-Übers. 146.190, an der ersten Stelle im Gegensatz zu pilionis 'Stadtbewohner' = kaupunkilainen), 'Mann vom Lande = maalainen, Bauer = viljelijä',
lit. Flussn. Laukantė,

lett. (latvia) lauks '(freies) Feld = (vapaa) kenttä,Waldblösse= metsäaukio,Lichtung = valoisa paikka', Loc. sg. laukā 'hinaus, heraus' = ulos,
laukunis 'freie Fläche = vapaa tila, freier Platz = vapaa paikka',
laucinieks, laucenieks, laucenietis 'Feldbewohner, Landmann' = maamies

(zu der Intonationsverschiedenheit von lit.laũkas mit Schleifton und lett.lauks mit Dehnton),
preuss. laucks 'Akker = pelto, Feld = kenttä' neben zahlreichen Ortsna-men, die dieses Subst. sei es als Vorder-, sei es als Hinterglied enthalten,
laukinikis 'leman = uudisraivaaja' (= 'wer vom Oberherren ein Lehn erhalten hat, Grundbesitzer') Voc. 407,

laucagerto 'Rebhuhn' = peltopyy Voc. 768 (2.Tl. preuss. gertis 'Hahn, Huhn' = gerto 'Henne' = kana).

Die Wörter stammen von der idg. Wz. *leuk-, *louk-, *luk- 'leuchten'

Tämä ei tarkasti otten ole totta:"lankas"= pelto ja "lanka" = tulvaniitty ovat sama sana, joilla on vain eri sukupääte, kun alkuperäinen neutrin "-an" on lakannut liettuassa olemasta.Sanat tulevat kyllä "*lenk-/ *leuk-" -kanta-IE (tai -BSl) -muodosta mutta EIVÄT merkityksessä "leuchten" vaan merkityksessä "linken" = "lenkti" = taipua. Tästä tulee vielä paljon muita sa-noja kuten "Lenkija" = "(ranta)peltojen maa" = Puola, jotka eivät voi tulla "tähdistä" (preus-sin "lauksna"= "valollinen". Suomen sana lauka = suonsilmäke, paljas paikka pellossa tulee luultavasti seuraavasta sanasta laukas 2.

(s. auch s.v. laũkas = pelto, láukas 'blessig' = laikkupää, laukki). Sie hängen speziell zusammen mit
ai. (u)loká- 'freier Platz = vapaa paikka, das Freie, Weite, Welt = vapaa, laaja, ulkomaailma',
lat. lūcus '(einer Gottheit geweihter) Hain' = (pyhä) lehto (”Luukku”! samaa juurta toki!),
osk. lúvkei´ 'in luco',
ahd. lõh 'niedriges Holz, Gebüsch, mit Gebüsch bewachsene Lichtung vor dem Walde' ,
ae. léah, ne. lea 'meadow = niitty, kenttä avoin paikka,

field = kenttä, open space = avoin paikka'.

Ich füge dtsch. Ortsn. hinzu wie Luckenwalde (südl. von Berlin),
Dobrilugk-Kirchhain im Krs. Luckau, die von sorb.łuka 'Wiese' = niitty,
łukowina 'Wiesenfläche, Prärie' = preeria, abgeleitet sind; vgl. auch die Doppelbed. von slav. ląka, ląg´.
Über slav. Luh in dtsch.Ortsn.s.noch Trautmann Ortsn.Meckl.-Holst.98 ff., über das Verhältnis von lit. laũkas etc. zu slav. ląka Brückner KZ 42, 355.

Aus dem Toch. gehören zu der hier behandelten Familie Dial. A lok, B lauke 'entfernt, fern' = kaukainen, A lokit, B laukito 'Fremder' = vieras, Präfix A lo-, B lau- 'weg, fort' = pois.

Lithuanian: laũkas = laikku (myös pelto)

Etymology: 2 = láukas 'blessig, mit einem weissen Fleck auf der Stirn' = laukki (adj.),

laũkis, fem. laukӲtė, laukùtė 'männliches, weibliches Tier mit einem weissen Fleck auf der Stirn' = laukki,
laukӲs 'Blässhuhn' = helmikana
laũkymė 'Blesse (eines Pferdes oder anderen Tieres)' = (valkoinen) laikku,
lett. laiuks 'blessig, mit einer Blesse' = laukki (adj.),
laucis 'Pferd, Ochs mit Blesse auf der Stirn = laukki härkä, hevonen, schwarzes Bläss-, Wasserhuhn = luhtakana',
lauce 'Kuh mit einer Blesse' = laukki lehmä,
laukums, lauks 'Blesse' = vaalea laikku.

Zusammenhängend mit griech. leukòj 'weiss = valkoinen',
lat. lūcidus 'lichtvoll = valoisa, hell = vaalea',
idg. Wz. *leuk-, *louk-, *luk- 'leuchten = valaista';
cf. noch ai. roká- 'Licht',
av. raočah-, apers.raučahī 'Licht, Leuchte, Tag',
av. raoxénaī 'glänzend = välkehtivä',
ai. rúciī 'Licht = valo, Glanz = kiilto',
arm. lois 'Licht', lusin 'Mond = Kuu',
slav. lat. luna 'Mond',
pränest. Losna;
russ. luč' 'Strahl = säde' luča, lučina 'Kienspan = sädekehä'
preuss. lauxnos Voc. 4 'Gestirne = tähdistö',
luckis Voc. 640 'Holzscheit = halko',
griech. lúcnoj 'Leuchte' (aus *luksnoáī),
lat. lūx 'Licht', lūcēre 'leuchten', lūmen 'Licht' (aus *loucsmen),
got. liuha 'Licht',
ae. líexan 'leuchten',
ahd. liehsen 'hell = vaalea' usw.

(s.v. laũkas 1).

Lit. laukas 'blessig' usw. ist hypokoristische Kürzung von vollerem laukkãktis 'mit blessiger Stirn' (2. El. kaktà 'Stirn'); vgl. etwa Daukantas Būdas 188 arklys laukaktis 'Pferdmit blessiger Stirn';

Aus dem Balt.stammen finn. laukki usw.'Blesse,Tier mit einer Blesse' etc.

Tämä etymologia liettuan laukas,ja Suomen Laukaa- ja lanka, sekä lahti ja lapin luokta = lahti-sanoille on ollut hypoteesina esillä:

http://www.tiede.fi/keskustelu/20237/ketju/lalli_ja_erik/sivu/1996

Re: Lalli ja Erik


post1106789.html?hilit=latgall*#p1106789
 

Tuollainen erikoinen muutos ei synny sattumalta täysin erikseen samaan aikaan ja hyvin pitkälle myös samassa paikassa. Joko Saimaalla on asunut latgalleja saamelaisten kanssa, tai sitten saamen kieli on muodostunut latgallien naapurissa Venäjällä ja Baltiassa.

"Jaska": Ihan hauska teoria, mutta sattumoisin vastaavuus ims. *a ~ saamen *uo vallitsee myös vanhassa omaperäisessä sanastossa.
Arkkis:Minä sanoin,että se on myöhäisempi heijastus myös vanhoihin sanoihin.
Nyt on lisäksi huomattava,että sinulla on "ikiomat aikaiset ja myö-häiset" Koivulehdon väärien etymologioiden aiheuttamien väärien ajoitusten takia.

Toistaiseksi YKSIKÄÄN "UUSI VANHA GERMAANIETYMOLOGIA" EI OLE OSOITTAUTUNUT VARMAKSI, ei uudella eikä vanhalla kaavalla.

 
Tuskinpa edes sinä väität, että kielen koko sanasto on kierrätetty valikoiden juuri tiettyjen balttimurteiden kautta?
Arkkis:
En väitä sellaista, vaan sitä, että suuresta balttilainamäärästä johtuen niiden keskinäisestä ominaisuudesta on yleistynyt koko prosessia koskeva sääntö.

 
Eli vastaavuus ims. *a ~ saa. *uo johtuu yksinkertaisesti siitä, että kantasaamessa on tapahtunut muutos *a > *uo.
Arkkis: Tasan kuten "kantalatviassa" kantabaltista, samaan aikaan ja usein lähes samassa paikassa, aivan sattumaltako?
 
Arkkis: En todellakaan olisi asiasta kovin varma!
Arkkis: Asia kulkee tieteellisesti niin,että kun on joukko silmiinpistäviä kielellisiä yhteyk- siä saamelaisten ja latgallien välillä, ja sen lisäksi on tällainen kaukana muista vastaavista oleva uralilaisen / saamelaisen kallo- ym. tyypin esiintymä, JOKA KOOSTUU PÄÄASI-ASSA LATGALLEISTA mutta myös venäläisistä ja setuista,EIKÄ NÄIDEN VÄLILLÄ VOI OLLA MITÄÄN "LUONNONTIETEELLISTÄ" SELLAISTA, niin herää kysymys, onko luonteeltaan HISTORIALLINEN yhteys olemassa? Tämä on nyt enemmän historia-tiedettä, joka liittyy mm. arkeologiaan, kuin kielitiedettä tai antroplogiaa, mutta noiden näkökulmien pitäisi jollakin tavalla natsata.

Muut eteläisemmät mustatukkaiset,pitkät ja usein (suomalaisen mielestä) komeat baltit,ns. "yläbaltit" eli ("seelit" ja) aukštaitit eivät ole "uralilaisia",vaan enemmän kanta-IE (irani- laista tyyppiä).("Alabaltit" ovat sitten niitä "perustyypiltään" vantteria vaaleita lyhyehköjä "žembaltteja" eli Liettuan žemaiteja ja Latvian zemgalleja, eli "Baltian hämäläisiä". Virolaiset muistuttavat enemmän skandinaaveja kuin noita. (Ja me kaikki aivan Suomen periaatteellisetkaan hämäläiset emme myöskään muistuta noita.)

Minä tästä nyt vielä yhden mahdollisen etymologiankin,eli tuon "sala-peräisen" "lahti"-sanan. Sille on esitetty, ja minäkin olen esittänyt muitakin balttietymologioita kuin tämä.

"Lahti" on liettuksi "įlanka" < "*in-lanka" = "taipuu / taivuttaa sisään päin", siis rantaviiva. Sana on muodostettu verbin "*inlankti" = taivu(tut)taa sisään preesensistä etuliitteellä, ja liittyy siten muistakin sanoista tuttuun verbiparveen "linkti", "lenkti", "*lankti (*lanka, lanko) (nyk. lt.lankyti (lanko,lankė) = taipua, taivuttaa, taivututtaa (jossa on lisäksi tapahtunut merkityssiirtymä tuohon omatoimiseen suuntaan mahdollisista lainautumisajoista).

"Lahtiniitty" eli tulvaniitty on yksinkertaisesti "lankà", joka esiintyy myös muodossa "lenka", josta tulee Peltojen maa eli "Lenkija" eli "Puola", ja "lenkas" = puolalainen. Siitä tulee myös jotakin kautta "laukas" joka on liettuaksi "pelto".

Mutta: "taivutettu (rantaviiva)" on tuolla kielellä "*lanktas (krantas)". Latgalliksi "luokta" (krastmala),joka onkin saameksi "lahti"!
http://kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=33423&hakusana=luokta&sanue_id=15140

KOTUS on ottanut lusikan kauniiseen käteen:
" luokta   ?<  balttilaiset kielet:       Saarikivi, J. 2004 SUSA 90  s. 200
    liettua  [lañktis  
    latvia  [lanktis
Hienoa, Saarivi. Sanaparvesta tulee mutkan kautta
latvian "loks" [luoks] = kaari, kehä, luokki ja
"loki" [luoki, mon.] = rantaniitty(= "lahtiniitty"), ranta(laidun).

Suomen sana "lahti" tulisi todennäköisimmin samaan parveen liittyvästä sanasta

"*lanksti" = taivuttaa, poiketa > "*lākstis" = "kaareuttama, taivuttama" > *laksi > lahti,

nyk. lt. "lankstyti (lanksto, lankstė)"= taivuttaa,taittaa (taivuttamalla), painaa maahan, varastoida ym.

Jotvingiksi "lanka" tarkoittaa niittyä,ja "lankstis" "(kaksipiikkistä) hankoa", joka on siis kaaren muotoon taivutettu yhdestä piikistä, ja myös "hiilihankoa". "Taivuttaa" = "lenkt".

Preussista löytyvät ryhmään liittyvät sanat "līnktwei (līnksta, līnkā)" = taipua ja "lānktun (lānke,
lankē)" = taivuttaa.

Arkkis: Koivulehto toteaa ”suomen germaalainojen ikäämiskirjoituksensa” II-osassa muka kantagermaanin a:n lainautumisesta kantalapin -uo-:ksi:

JK:”5.11.Kaikkiaan on kertynyt siis 12 etymologiaa, joissa (kanta)germaanista /a/-foneemia vastaa lapissa uo, useimmissa tapauksissa itämeren-suomikin on edustettuna (ims. a):

arpa, hauta, kansa, lanka, palsi, rauta, vanne, vartoa, vaula, vain lapissa buoi'de, luoi'kât, ruow'dâ.

Tätä vokaalisuhdetta ei siis germ. lainoissa voi enää katsoa oudoksi tai epäilyttäväksi, vaan on lähdettävä siitä,että se edustaa vanhempaa lainakerrostumaa kuin suhde germ.(=kskand.) /a/ ~ lp. a; semminkin kun useissa esitetyissä tapauksissa germ.konsonantismin substituointi (hauta, kansa, buoi'de, luoi'kât, ruow'dd) tai ims:n ja lapin välinen konsonantismin suhde (hauta, kansa, palsi) muodostaa lisäkriteerin, joka on yhtäpitävä vokaaliedustuksen kanssa (ks. asianomaisia kohtia). ”

A: Noiden sanojen joukossa on 6 varmaa balttilainaa, eikä lopuistakaan yksikään ole varma germaanilaina. Vaikka ”hauta”-sana on jo käsitelty pidetään sekin kuitenkin vielä mukana teksissä. ... "


Juha Kuisma: "Hyvin monet vasarakirveskulttuurin nimet päättyvät s-kirjaimeen. Sellainen on myös lemmes, taipuu muodossa lempään, josta Lempäälä. Lemmes on tarkoittanut taivaalla kiitävää tulipalloa,pyrstötähteä, meteoriittia ja pallosalamaa."

HM: Lempäälän pääte -lä on länsibalttilaista perua. Se jo saa epäilemään myös kantasanaa nuoremmaksi balttilainaksi. Se voisi olla esimerkiksi "Lempi(j)älä". Sana "lämmin" saattaisi kyllä olla vasarakirvestä ja liittyä noihin lempi- ja tuliasioihin.

JK: " Akaalla on myös yhteys Ahtiin, veden ja kalastuksen jumalaan.Se tulee sitä kautta, että ”ahtamisen” vanhin merkitys on ”viritellä verkkoja veteen, upottaa kalas-tuslaite ottavaksi”. Tuossa sanassa on kätkössä edellä mainittu akva ja siitä syntyi kaloja antava Ahti. "

HM:Ahti kieltämättä vaikuttaa balttilaiselta lainalta.Se ei kuitenkaan taivu balttilainan tapaan, **Ahden, mikä voi johtua siitä, että se on aina ollut erinimi. Se ei taivu myöskään germanisen myöhäisen erisnimen tapaan: Lyyti, Lyytin, Preeti, Preetin.

Sen sijaan se taipuu samalla kaavalla kuin koti (omap. poikk.), pihti (omap./ balt., poikk. karj. pihed), ryti (omap. Sääksmäellä ruako, ruaot), äiti (kur./ goot. poikk. Sääksmäellä äite, äiret, äiren, äitejen, äitee, äitejä, äitenä, äiteinä eli kuten nukke), tahti (< ruots. takt < vsk.), rahti (< germ. praht < vsk *preke, kreik. praxis), vahti (< ruots, vakt < vsk), mahti (< ruots,makt < vsk.), kihti (< germ.gift),sahti (<ruots. saft),

Tämä on kuitenkin niin hyvä idea, eikä ole yhdestä Ahdista kiinni, eikä siitäkään, että tarkoittaako Akaa todella vesistöä, että tätä on tukittava.

Mun täytyy sanoa, niin kuin joskus hyvin harvoin isojen oivallusten kyseessä ollen, että MINÄ EN OLISI TUOTA IKINÄ KEKSINYT.

Mutta olen tähän liittyen törmännyt muihin ongelmiin, jotka tämä teoria saattaa aset- taa uuteen valoon.Yksi niistä on tämä (toisesta ketjun vietistä): Minkä helkkarin takia itäbalttikielten "järvi" tulisi kanta-IE:n REUNAA tarkoittavasta sanasta:

" Ongelma on, että tuo sana ei tarkoita ”saarta”, vaan, päin vastoin, ”järveä”!

Mutta ongelma ei ole aivan ylitsekäymätön, kun tutkitaan itäbalttilaisten kielten järvi-sanoja ”ezers” (lv.) ja ”ežeras” (lt.) tarkoittavat kirjaimellisesti ”äärellistä” erotuksena ”rannattomasta” merestä tai loppumattomasta joesta, tai (ihan yhtä hyvin) mantereesta, ja tulevat sanasta
"

Mutta entäs jos se *akw-/*egw- EI TARKOITAKAAN REUNAA;vaan itse (isoa) vettä! Asian on käsitetty väärin. Silloin Baltin pinet järvet ovat termiltään vain ISOMPIEN VESIEN KALTAISIA, tai vain PIENEMPIÄ VESIÄ, pääte -er-, -ar-"?

Edelleen, liettuassa on myös toinen "pieni vesi", nimittäin


ašara = kyynel

Lie. ãšara, ašarà, la. asara aiškiai susiję su s.i. aśru-,av. asru-,TA ākär, pl. akrūna (dėl šio žodžio priešistorės žr. Fs. Lane,153 ir PBB 1960,VXXXI, 263t.). Neaišku, ko- dėl baltai neišlaikė u-kamieno.Galime spekuliuoti,kad kolek. *ašruà patyrė metatezę ir davė *ašurà, kuris dėl antrinio abliauto produktyvumo (žr.vasara,vakaras) arba dėl asimiliacijos (žr. Otrębskis, LP 1955, V, 26) būtų davęs ašarà. Forma aszeromis (Chylinskis) siūlo manyti, kad *ašurà pirma buvo pakeista į ašerà dėl abliauto produktyvumo ir vėliau - į ašarà dėl asimiliacijos.


Sanaa on yritetty vängällä epäonnituneesti yhdistää kreikan sanaan dakru = pisara, kyynel, mutta se tulee luutavimmin sanasta deg- = polttaa ja se tarkoittaa alkuperäl- tään enemmän tervan,viinan ja myrkynpisaroita kuin kyyneliä.Siitä tulee myös laake- ri(puu) eli kyynelpuu,joka on tarkoittanut myrkkypuuta,laakerinäsiää, daphne lacrosa.

Minä keräsin tuonne kommenttiin balttikieten vesi(stö)sanoja koskevat tiedot toiselta koneelta.

Sieltä löytyy yksi "akwa", josta en enää muista, mistä se on, ja linkkikin on mennyt pimeäksi:

" *akʷā- = water

Lat. aqua, Welsh aig,

*** Russ. Ока (Oka), ***

(Suomen Akaa??? (Juha Kuisma 2015) Selittäisi monta arvoitusta! HM)

Goth. aha, Gm. aha /Ache, Eng. éa; īg / island, Hitt. akwanzi, Luw. ahw-, Palaic aku-, ON á, Goth. aƕa (ahʷa)


h₂ep- = water

Skr. अप् (apha), Pers. apiyā/āb, Lith úpe; (kuuri: apia, jotv. apis, preussi: appi > sm. Apia, apaja, Ypäjä jne.)

*h₂p-isk- "fish" Lat. piscis, Ir. íasc/iasc, Goth. fisks, ON fiskr, Eng. fisc/fish, Gm. fisc / Fisch, Russ. пескарь (peskar'), Polish piskorz

Englannin ”f-ish” on siis f- = joki ja -ish adjektiivin pääte: ”jokiolio”!) "


Tämä on vanhentuneesta, poistettavasta sanastosta.

https://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_roots/h%E2%82%82

*h₂ekʷeh₂ water

 

Lat. aqua, Welsh aig, Russ. Ока (Oka), Goth. aha, Gm. aha/Ache, Eng. éa; īg/island, Hitt. akwanzi, Luw. ahw-, Palaic aku-, ON á, Goth. aƕa

aqua-
 
word-forming element meaning "water," from Latin aqua "water; the sea; rain," cognate with Proto-Germanic *akhwo, source of Old English ea "river," Gothic ahua "river, waters," Old Norse Ægir, name of the sea-god, Old English ieg "island;" all from PIE *akwa- "water" (cognates: Sanskrit ap "water," Hittite akwanzi "they drink," Lithuanian uppe "a river").

Sanasta tulevat skandinaavikieten jokisanat, joidenkin  linkkien mukaa myös "ap- ja up- joet", mikä ei ole mahdotonta, sillä voi osin huuliäänteenä muuttua myös p:ksi ja   b:ksi aivan kuten myös iranilaisissa kielissä ja joskus myös kreikassa. Näin ilmeisesti tapahtui myös germaanikieleksi oletetussa länsigootissa.

  1. Alla oleva etymoloia on sikäli virheellinen, että kanntaindoeuroopan juuri ei ole "**ap-" vaan "*ekʷe-". Gootin sana ahwa osoittaa, että se on laina nimenomaan vasarakirves-kielestä eikä esimerkiksi preussista tai liettuasta tai latviasta, tai tule suoraan kanta-IE:stä.


http://etimologija.baltnexus.lt/?w=up%C4%97

" Iš ide.*ap- ‘vanduo’ kilę dvi atitikmenų eilės:1) s.i. āpas ‘vandenys’, ir. āp- ‘vanduo’, pr. ape ‘upė’, lie. ùpė; 2) lo. aqua ‘vanduo’, go. ahwa ‘upė’ (Порцич В., Членение иде. язык. общности, М.,1964,302–305).Garsų dėsniai bet kokią sąsają tarp minėtų grupių išeliminuoja:ide. kw, , arijų ir bl.kalbose nevirsta p. Tačiau gr., osk.-umbr. kalbose bei keltų tarmėse ide.kw, , > p, plg.gr. ἵππος [262] ‘arklys’<*ek̑-, ποινή (poiné) ‘atpildas’ < *kʷoinā. Arijų ir bl. ap- (lo. aqua) yra to paties pobūdžio atitikme- nys, su išlyga,kad šiuo atveju izoglosos tęsiasi neįprastomis besikertančiomis linijo-mis. Antraip tariant, arijų ir bl. ap- sąlygiškai galima vadinti „graikiškuoju elementu“.


Ilmenee, että muimnainorjalaisilla oli jumala Egir,josta suomeen tulisi "*Äkri" jonka arvellaan liittyvan sanaan.Se EI todista,että kyseessä EI olisi "vasarakirvesjumala"! Sen sijaan noilla germaanikielillä ei ole mitään muuta tekemistä kuin kaukainen yh-teinen alkuperä goljadi-vasarakirvesläisten Oká-joen [ääntyy Akaa, paino jälkitavulla kuin suomen "ahaa!"] kanssa!



https://en.wikipedia.org/wiki/Oka_River

Name and history

Max Vasmer connects the name of the river to the Gothic аƕа, Old High German aha, Latin aqua, which all mean either "water" or "river" (cf. Aa River). [1] Oleg Trubachev traces the origin of the name to the Baltic languages: the Baltic tribe of Galindians lived in the western part of the Oka basin prior to the arrival of the Slavs.

Okan sivujoista Ugran ja Moskovan nimi on puhdasta SU:ta: Moskova on "Mesikäsi- vesi", Möškavod (mari/merja) (tosin balttiselityskin "Mazgava" on annettu, se tarkoit- taa jotakin mudansekoittamista ("moskaa"), mutta tuo toinen on parempi. Suomen Maskuakin on käytetty todisteena sen puolesta. Sen esittäjä on saksalainen baltisti, nimittäin Fraenkel...

Mitä tulee tuohon Ahtiin, niin sekä "norjalainen" että "volgalainen" olisi AHRI tai sitten Akri tai Äkri, eikä **Ahti, ja se taipuisi sen takia Ahrin, että se on aina ollut erisnimi, eikä esimerkisi siten kuin "saari".Kuten esimerkiksi Kekri, joka myös on vanhaa alkuperää, voisi yhtä hyvin olla myös **Kehri!

Jos onkin käynyt niin, että Ahrin antimissa ei olekaan kyseessä "ree" vaan OIKEA ÄRRÄ? Ja niin on tultu luulleeksi, että Se on **Ahti?

(Ahdin tapaan taipuvista sanoista myös omaperäinen mutta uudella kaavalla taipuva "koti" perustuu "erehdykselle", jossa kota-sanan monikkovartalo on alettu ymmärtää toisen sanan yksikkövartaloksi. "Erehdysetymologiat" on yllättävän mielenkiintoinen aihe...)

Katsotaan, mitä "toiseksi viimeisin" tieto sanoo noista balttikielten järvi-sanoista:

assaran = järvi

assaran „see (See) - ežeras = järvi“ E 60 = *azaran (nom.-acc.sg.neutr.), kuris yra matyt iš pr.*ezeran: lie.ẽžeras (dial. ãžeras), la. ezers (dial. ezars), s.sl. jezero, rus. озеро ir kt. Bendras tik baltams ir slavams žodis [balt-sl. *eźera(n)], - net ir tuomet, jeigu jis giminiuotųsi su gr., Ἀχέρ-ωνAcheronas“, ἀχερ-ούσια· ὕδατα ἑλώδη Hes. (t.y. „pelkės vandenys = suovesi“), ilir. Ὀσερ-ιάτες (oser-iateš); bet pastaroji giminystė nėra neabejotina.

Žodžio balt.(-sl.) *eźera(n) senoji šaknis *eź-, kildinant ją iš ide. *egh-, mėginama sieti su lie. ež-ià = kasvipenkki (maakoroke viljelyksellä),-tarha,penger,äyräs, ir kt.,

žr. asy = raja penger äyräs.Pr. *azaran yra paliudytas ir kitais atvejais: asere, azar, asore, asir, plk. Azara, ež. Preyd-azare, ež. Ring-azer.

Neuvostoliiton akateemikko Vytautas Mažiulis (1926 - 2009) antaa, pitkin hampain tietäen sen puutteet tämän seuraavan ainoaksi selitykseksi balttikielten järvi-sanojen juurelle *eź- (es-, as-), joka seuraisi kantaindoeuroopan juuresta *eǵʰi-.

Uuden teorian mukaan se seuraa juuresta
*ekʷe-.

asy = raja, penger äyräs

asy „reen (Rain = raja, penger, äyräs) - ežia = em.“ E241 = *azī (nom. sg. fem.): lie. ežià (dial. ažià) resp. ežė̃ (ẽžė) „ežia = penger,riba = raja; lysvė = kasvimaa“, la. eža „t.p.“. Šį pr. žodį skaityti *azē nėra pagrindo. Kad pr. asy yra matyt pr. *azī [ī(i̯ā)-ka-mienis] < balt. *eźī. Šis balt. *eź- toliau giminiuojasi turbūt su arm. ez-r „pakraštys = reuna, riba = este“, o gal ir su sl.*jēz- (> lenk. jaz „tam tikra užtvara žvejojant = kala- sumppu, -allas; užtvanka = pato, sulku“, ukr.яз „užtvanka = pato“,bltr. яз „t.p.“ ir kt.).

Spėjama, kad visuose minėtuose žodžiuose (gal ir slavų) slypinti ta pati ide. *egh- (: *ēgh-), kurią turi ir pr. assaran (žr.) bei kiti jo giminaičiai. "


Jotvingissa, joiden soisen asuinalueen kaikki järvet olivat jotenkin säädeltyjä, löytyy seuravat sanat:

aza / aze from, about ( w/ Dat. or Acc. [also see "eze" ) = jostakin
aza ... pausan on behalf of...
azagis perch (perca fluviatilis) = ahven = "piikikäs", > "odakas" (< ota), "okaakas" (< oas, paikannimenä **Okaa < kantabaltin *en-k-ti (enkia) = painaa piikki sisään,ängetä (lt. engti, myös kuoria), ankkuroida, tästä tulevat ankkuri ja Inkere, mutta EIVÄT järvet suomeksi eivätkä baltiksi. Ota tulee läsibaltin "satemisaation" kautta sanasta *enkia

azeran lake (Norse "ægir" sea, Hungarian "eger") = järvi [ægir ei ole meri, vaan merenjumala, *Ahri, vsk.]
azi boundary-edge = ulkoreuna, ridge = (katon, vuoren, vaon) harja
azīs hedgehog (erinaceus europaeus) = siili
aznas clear = selvä, selkeä
azras noon
= keskipäivä, "päivänharja"

Tässä tuo rajallinen,padollinen on uskottava lähinnä villoin,kun kyseessä on tekojär- vi tai ainakin vahvasti säännelty järvi.Vanhentunut mallorylainen ("luoteisindoeu-rooppa") "kantaindoeuroopan" poistettava sanasto antaa tuollaisen padon perustaksi "siiliä" tarkoittavan sanan (viittaa maahan pystyy juntattuihin paaluihin, joita käytettiin):


https://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_roots/h%E2%82%81

*h₁eǵʰi- hedgehog = siili Russ.ёж (jóž) = siili,Lith.ežys = siili,Ltv. ezis = siili, Phryg.  eksis, Gk. ἐχῖνος (ekhînos), Gm. igil/Igel, Arm. ոզնի (ozni), Eng. igil/--, ON ígul, Osset. уызын (wyzyn), Polish jeż = siili, Phryg. eksis, Alb. esh

Tämä  *ekʷe = water = vesi(alue) Lat. aqua, Welsh aig, Russ. Ока (Oka) kelpaa tasan yhtä hyvin sanojen ežeras, ezers ja assaran kantamuodoksi, liettuan sanassa on tapahtunut kuurilais- tai latgallisoinnillistuminen, jossa alun perin soinniton liudentunut konsonatti soinnillistuu.

Max Vasmer piti kaikkia slaavikielten huomattavan samamannäköisiä ozero, jezero = järvi-sanoja lainana liettuasta (jota hän piti ilmeisesti hyvin pitkälle kantaballtina, mitä se ei ole, mutta on sitä kyllä paljonkin lähempänä kuin esimerkiksi vasrakirves-kieli); liettuan sanaa hän pitää lainana kreikasta, jota käsitystä muut eivät hyväksy-neet, vaikka kreikassakin on hyvin saman näköinen sana "Acheiron" (ch kuin ich).

этимология слова озеро

о́зеро диал. о́зер, тамб.(Даль), укр. о́зеро, др.-русск. озеро, ст.-слав. ѥзеро, ѥзеръ м. λίμνη, болг. е́зеро, сербохорв. jȅзеро, словен. jеzе̑rо, jе̑zеrо, jе̑zеr м., jézera ж., чеш. jеzеrо, слвц. jаzеrо, польск. jezioro, в.-луж. jezor, н.-луж. jazor. Диал. на́зири = на озере.Сюда же местн.н.Зеруто - озеро (metateesi, tavallinen lainattaessa slaavikieleen ei-slaavista, mm. liivin Aldoga > ven. Ladoga) в Витебск. губ. Родственно лит. ẽžeras, ãžеrаs «озеро = järvi, пруд = tekojärvi, -allas», лтш. ęzęrs - то же, др.-прусск. аssаrаn - то же. Далее сюда же относят греч. ´Αχέρων - название реки в преисподней, ἀχερούσια ὕδατα´ ἑλώδη (Гесихий), иллир. ᾽Οσεριάτες; сомнения в связи с греч.словами ввиду наличия ἀ- выска-зывает Мейе, сближающий о́зеро с яз (см.). Ср.сербохорв.па̀клени jȃз = па̀клено jȅзеро = tekojärvi.

Ja tekojärvi, (paalu)pato:

яз = tekojärvi, paalupato

род. п. -а «запруда = pato, kalapato (toe), закол для ловли рыбы = sumppu, став- ная сеть = kiinteä verkko», диал. ез - то же, язови́ще «место, подходящее для установки яза = sopiva kala-altaan paikka», укр. яз, язо́к, наряду с ïз «запруда, плотина = pato», заïз «запруда, шлюз = sulku», блр. яз - то же, др.-русск. ѣзъ, цслав. язъ στόμαχος, canalis, болг. яз «запруда, шлюз» (Младенов 702), сербохорв. jаз, местн. п. ед. ч. […]

Täällä eräässä hakusanassa venäjän etymologisessa on annettu "kantaindoeuroo- pan" "järvi":

этимология слова язь = säyne

м.,род.п.-я́ - рыба «Idus melanotus,Leuciscus idus = säyne»,напр.,арханг. (Подв.), укр. язь, род.п. -я,сербохорв.jа̑з - рыба «язь»,словен. jе̑z «плотва = särki», чеш. jes, jеsеn «язь»,польск.jaź,jаziса, в.-луж. jаzуса, н.-луж.jaz,jazk. Праслав. *аzъ или *jаzъ. В пользу первого выступает Янзен, который считает это слово род- ственным лит. оžỹs «козел = pukki»,лтш. âzis – то же, др.-инд. ajás «козел». По его мнению, эта рыба была названа так из-за своих усов = viikset, аналогично нов.-в.-н.Ваrtkаrрfеn=partakarppi,«язь»,Ваrbе - то же,шв.skeggkarp. Напротив, Буга предполагает родство с ёж = siili.Ошибочно, во всяком случае, сравнение с лит. еšė «лещ = lahna», потому что последнее само заимств.из нем. Äsche «хариус».[Ei ole varmaa: liettua on sen varran paljon vanhempi kieli kuin saksa.] Сомнительна связь с польск. jażdż, jazgarz «ерш = kiiski», лит. egžlỹs, еžеgỹs ("piikkikala").

Лёвенталь относит, напр., родственное словен. jệz «плотва = särki» к слав. оzеrо, и.-е. *aǵherom. – Т.]

Eli "järvi" olisi ollut kantaindoeuroopan *aǵʰer-

Ei ole ollut. Mutta vasarakirveskielen sana *akwa, josta voi suomeen tulla sekä aava että Akaa vaikka yhtä aikaa (edellinen lienee tullut saamen kautta), on tarkoit-tanut,kuten Juha Kuisma sanoo!, "isoa vettä",jonka lainaajat ovat kuitenkin omaksu- neet merkitsemään RANTAA eivätkä itse vettä! Aivan tuiki ymmärrettävä erehdys! Sekä "pienempi vesi" että "isomman veden kaltainen" ollut suurin piirtein *akwer- (liettuassa ja latviassa *eg´(w)er- > ežer-), josta muodosta voi tulla myös sekä ruot- sin åker vasara-kirvaeslainana (maanviljelys meni ainakin vasarakirvesmuodossaan Suomesta Ruotsiin) että saksan Ufer; nimenomaan rantojahan viljeltiin.

Mitään "kermaania" ei minkään näiden sanojen ALKUPERÄN selittämiseen tarvita eikä voidakaan käyttää, koska jo yksin vasarakirveskielikin on eritynyt 5000 vuotta sitten, vaan sillä puolen on ongelma, miten nämä sanat ovat lainautuneet germaani-kieliin kuten muinaisnorjaan ja englantiin. "kantagermaanin muotoihin" on suhtauduttava kriittisesti.Siellä on ollet omat eri sanat.

 

Juha Kuima: " Kirjoituksessaan Sauli Turja rinnastaa Akaan ja Teiskon Ukaan. Teis- kon metsäseuduilla on runsaasti saamelaisperäistä nimistöä. Sellainen on itse pitä- jännimi Teiskokin. Ukaalla on kuitenkin merkitys,joka ei liity Ukkoon. Jos lappilainen sanoo tiellä oleva ukaa, tarkoittaa se, että tiellä on poronpaskaa. "

Mahtaakoan ukonsieni tarkoittaa sitten "paskasientä"? Sehän vaatii tunnetusti vahvan maan...

" Akka ja Ukko kuten myös Äijä ja Ämmä löytyvät monin paikoin likeisinä maastoni- minä. Ne liittyvät kultillisiin käsityksiin tai maaston muodon kokemiseen miehiseksi tai naiselliseksi. Akaan ja Ukaan välillä on kuitenkin 100 kilometriä, eikä rinnastus näiden paikkojen kohdalla toimi.


JUHA KUISMA
Lempäälä "

 

HM:Ukko ainakin balttilaisena sanana tarkoittaa alun perin sosiaalista roolia (samoin mm. poika, äiti, itse asiassa molemmat tarkoittavat "juottoa", joskin eri päin...; poika on vasaraa, äiti on kuuria; emo on suomea).

Ūkas on liettuaksi (maatilan) "savu",Ūkininkas eli "savumies" on (havumetsävyöhyk- keen maatilan) isäntä.Ei ole oikein tietoa,harrastivatko ja varasakirvesheimot kaski-viljelyä vai toivatko sen liettualaset.Sanasto on vahvasti balttilaista.Yleisesti ottaen baltit kuitenkin katsoivat alaviistoon havumetsävyöhykkeen viljelystä verrattuna aro- ja metsäarovyöhykkeen karjankasvatukseen. Sitä vastoin GOOTIT eli "puskistolai-set", keitä he muuten sitten lienevätkin olleet, yrittivät vallata aitaamalla metsäaro-vyöhykettä (metsittymään) kasvinviljelykselle ja tarhakarjanhoidolle.

Kuka/mikä oli /on Lempo?

Taivaannaula

Pyhyyttä luonnosta, voimaa perinteistä:

Lemmon arvoitus

Lukaisin tässä Juha Kuisman kirjan Lemmon arvoitus. Kirja oli lyhyt, mutta huikean mielenkiintoinen.

Kuisma lähtee tutkimaan aineistonsa pohjalta sitä kuka tai mikä Lempo on.

Toinen tutkimuskysymys on selvittää miten Lempo liittyy Lempäälän pitäjän ja sen kirkonkylän Lempoisten nimeen?

Joidenkin aiempien tutkijoiden käsitysten mukaan muinaiset lempääläiset olisivat palvoneet Lempoa rakkaimpana jumalanaan ennen kristinuskon saapumista.

Paikka olisi siis saanut tästä nimensä.Perinteenkantaja Hila Ritva Kuokkalasta on to- dennut: “Mutta entisen kuulemani mukaan Lemponen olis tullut siittä, kun kristinusko tuli tälle paikalle, ni lempo meni pois sitte”. Lempoisista käytettiin vanhan kansan suussa muotoa Lemponen, asua Lemposissa, mennä Lemposiin. Kuisman mukaan tämä tarkoittaa ihmisryhmää tai kylää, jolla on lempo.

Mytologisena nimenä Lemmes, Lemmäs, Lemmas on s-päätteinen. Kuisman mu- kaan se viittaa Liettuasta saatuun balttivaikutukseen (vrt. Perkele-Perun). Lempoon liittyvän nimiperheen laajuus (Lempo, Lempi, Lemmas, Lemmäs, Lemmätär, Lem- mitär, mahdollisesti myös Lemminkäinen) vertautuu ukkosenjumalan moniin toisin- tonimiin. Kummassakin tapauksessa muunnelmat kertovat sanan pitkästä iästä. "

Arvaus mennee oikeaan suuntaan. Sana *lempęs on partisiippi syttynyt verbistä *lempti (lempa, lempo). Liettualaiset eivät sanaa kuitenkaan omakseen tunnusta, vaikka sitä käytetäänkin,koska se on kielenhuoltajien mukaan "latviaa". Ja sellaiseen on tietysti pidettävä yllä hajurakoa. Sitä ei löydy kuitenkan latviakaan sanakirjasta. Se onkin *lemptum > *lempēs (<*lempens), ja kieli on kuuria. Ns. uuskuurilaisia on edelleen jokunen. Heillä on eri maissa vuosisatoja ollut toinenkin yhteinen kieli nimit-täin saksa, ja heidät on luettu Baltian saksankieliseen väestöön, kuten nykyään eri-laista porukkaa, joka osaa venäjää muttei maan pääkieltä luetaan "venäjänkielisiin".

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/374890?page=9#376346

Ukkosen ja myrskyn, ja metsäpalojen, jotka olivat paha uhka havumetsähyöhykkeen viljelijöille, jumalan nimi ovat mm. Perkunas/Perkele, joka niitä salamoita ja lemmeksiä heittelee, sekä Ukas/Ukininkas/Ukko eli "Savumies".

Täällä virallinen kielitieteilijä Jaska [Häkkinen] taas hämää, että "kantabaltissa olisi ollu laip- ja liettuan -ie- on aina sekundaarinen (johdos)", ON TOKI JOHDOS, kuten myös -laip- joka on vasarakirvestä ja seeliä, ja kantabaltissa on (viimeksi) *plem-, josta itäbaltissa putoaa alussa p- ja länsibaltissa -l-.

"Jaska": " Myöhäiskantasuomen *leesi: *leeδen < varhaiskantasuomen *leeti: *leetin

"Arkkis": Tämä on kyllä aina ennen kulkenut niin, että VARHAISEMMASSA MUO- DOSSA on ollut "-δe" , josta on MYÖHEMMIN TULLUT PERUSMUODOSSA "-ti", kuten vaikka kuuδe > kuusi (puu), kuusen (ei ole tullut "kuuden", koska se muoto on ollut "varattu", formaaliset säännöt EIVÄT siis ole ehdottomia!) Miten ihmeessä tuo olisi tuossa nimenomaisessa tapauksessa ollut PÄIN VASTOIN?

Eikä sanasta "sleδa" lainaudu "leeti" eikä "leete" vaan "*leeta"! Edelleen: savuHOR- MI! Mitenkähän kauan luulet noita hormeja muuratun? Kivilinnoissa niitä oli muurien sisällä (joskaan ne kylmät hormit eivät tahtoneet perkeleelläkään vetää, nehän on sitä varten ensi saatava ympäristöään lämpimämmiksi,vetämisen takia piti koko ajan pitää pientä tulta; Vilnan Gediminasin palatsissa oli jo 1400 luvulla viemäritkin, jotka oli tehty seinien sisään muuraruista ontoiksi koverretuista hirsistä). Uunin pellit jotka otettiin käyttöön vasta parisataa vuotta sitten,koska ne ovat tunnetusti tappavan vaa-ralliset vehkeet, jos nuuka lämmittäjä vähänkin tumpuloi, kuten nykyajan uusavutto-mien mökkiläisten häkävahingoista saa lehdistä lukea. Venäjän "sled", josta todella tulee "leeti" (vaan kun PITÄISI TULLA "*leetE!), ja joka tarkoittaa paitsi saappaan tai karhun jalan ym. "jälkeä", myös mm. nuotionpohjaa tai eläimen makuujälkeä, menee armotta "sleδa":sta ohi, JOS EI TARITSE VÄLITTÄÄ TAIVUTUSKAAVASTA, joka on venäläislainoille sama kuin germaanisillekin, esim. "koni, konin", "pappi, papin" jne. Näistä syistä "*slēδa" > "leeti" > "leete" putoaa nollaan.

"Jaska": *slēδa <-- G *slēδa ’savuhormi tms.’ tai B *leipsma/*laipsma ’liekki; polttaa’ (Liettuan ie on aina sekundaari). "

HM: Niin se väärätieto poikii aina vaan uutta ja uutta väärää pseudotietoa, "miten asiat eivät voisi olla"! Vasakirvessanassa on suraavan huuliäänteen takia suomessa -oi-, eikä siinä ole tuota -p-:tä, joka tarkoittaa toistuvuutta, edestaksisuutta ja vastavuoroisuutta: vasarakirveskielen liekki on loimu.

"1700-luvulla julkaistussa maisterin opinnäytetyössä kerrotaan Lemmon olevan paha henki, joka on oleskellut kirkonkylän mäellä vuorenrotkossa, jonka nimi on Hijsi tai Hysu. Hiisihän on tarkoittanut alunperin pyhää kulttipaikkaa.Opinnäytetyössä mainit- tua paikkaa kutsutaan Ämmänristinmäeksi. Kuisma huomauttaa, että pakanallisella ajalla Ämmä on tarkoittanut naispuolista tietäjää. Katolisella kirkolla oli lisäksi tapana pystyttää risti kukistettuihin pakanallisiin kulttipaikkoihin. Onko paikalla siis ollut Lempo-jumalan kulttipaikka?

HM: Kuisma tarkastelee pitkään Lem(p)-nimen merkityssisältöä ja sen mukaan nimettyjä paikkoja Suomessa.Hän päättelee,että Lem(p)-nimistö on vanhaa ja oletet-tavasti läntistä perua. Lisäksi nimistö on laadultaan sellaista, ettei nimen alkuperää voi pitää henkilönimenä.Paikannimethän on Suomessa yleensä pyritty palauttamaan joskus eläneiden historiallisten henkilöiden nimiksi. “Lempi” toki tiedetään muinais-suomalaiseksi nimeksi (Ihalempi yms),mutta Kuisma ei siis pidä Lempoon viittaavien paikkojen nimiä alunperin henkilöniminä. Mielenkiintoisena yksityiskohtana huomattava osa vanhimmista Lem(p)-nimistä liittyy niemiin.

Saattaa liittyä muinaiseen tulitiedotusjärjestelmään.

 

" Kuisma käsittelee seuraavaksi Lempoa kansanrunojen pohjalta. Kansanrunoissa Lempo liittyy tuleen, raudan syntyyn ja hallitsemiseen sekä noituuteen. Kristinuskon saapumiseen jälkeen Lempo-sana sai uuden merkityskerrostuman kristillisenä paho- laisena, josta se lopulta muuntui kirosanaksi. Lemmeksen liittymistä leppäpuihin Kuisma pitää tutkijoiden erehdyksenä, sillä “leppä” on alunperin merkinnyt punaista väriä tai verta. Näissä yhteyksissä se on ollut siis kiertoilmaisu tulelle.

Kuisma osoittaa, että suomen kielen sana lempi on aikaisemmin merkinnyt “tulta” tai “liekkiä”.Sanalle on vastineensa sukukielissä.Kuisman sanoin:“Samalainen tuli, polte tai halu on siirretty kuvaamaan ihmisen sisäistä tilaa. Mieli palaa, rakkaudella on tuli, lemmellä liekki.Tämä ei ole niinkään kuvallista kieltä kuin suoraa lemmen kuvausta. Abstraktimmin lempi tarkoittaa intohimoa,rakkautta,naimaonnea, vetovoimaa, hyvän- suopuutta, hellyyttä. Lempiminen on merkitykseltään hellimistä ja rakastelua eikä romanttista iskelmäkaihoa”.

SKS:n arkistoista löytyy tietoa niin kutsutuista lemmenkylvetyksistä, joilla pyrittiin kääntämään yleisesti miesten mieli kohti tiettyä tyttöä. Tätä toimintaa pidettiin luvalli-sena, mutta miehen sitominen magialla yhteen nimenomaiseen naiseen oli syntiä. Paras viikonpäivä lemmennostatukseen oli sunnuntai tai torstai, jotka kumpikin ilmai-sivat tulimagiaa (sunnuntai on auringonpäivä ja torstai ukkonsenjumalan päivä). Sa-massa tarkoituksessa tytöt hyppivät myös juhannustulien ylitse. Tulenväestä saatiin siis voimaa: sekä sytyttämään tytön oma oma luonto että levittämään tytön lemmen-energiaa maailmalle.

Kuisma lainaa Lauri Hakulista, jonka mukaan muinaissuomalainen *lempä on tarkoittanut mytologista tulta. Ilmeisesti tästä lempä- tai Lemmäs-käsitteestä on sitten erkaantunut käsitteinä Lempo (tulenjumala) ja Lempi (rakkaudenjumala). On myös mahdollista, että lempi ja lämpö ovat samaa juurta (ehkä myös lamppu). Yksi mahdollisuus on myös lempo-sanueen yhteys liekkiä tarkoittaviin sanoihin flame, Flamme, flamma. Merovinkiajan Lemminkäinen olisi siis Fleming, joko “liekkipää” tai kansallisuudeltaan flaamilainen. "

HM: Ei ole. Nuo ovat kyllä samaa kantaindoeuroopan blem- juurta, joka on johdos sanasta bal-(ti) = valkaista, samaa juurta kuin SU valo.

" Lempo liittyy rautaan, jota saatettiin tuoda eurooppalaisten yhteyksien kautta. "

HM: Itäeurooppalaisten. Niiden kautta viikingitkin hankkivat ainakin hyvän miekka-rautansa,sitten kun pronssista rautaisiin joskus viimeisten joukossa pääsivät. Rooma luhistui osin juuri siihen pronssiinsa.

" Suomen kielessä kahdella konsonantilla alkavista sanoista jätetään pois esimmäinen, joten flemms muutuisi suomalaisessa suussa muotoon lemms. "

HM: Juu, mutta se ei liity tähän. Korkeintaan voi olla, etäisesti tuntui germaaneille tutulta (Kuin unkarilaisille lapinieli). Tosin kuurissa on p-alkuisiakin palaa-sanoja (pleiktum, pleikja) ja liettuassa liettuassa pliekti, pliekia = roihuta, joka on yksi mahdollinen suomen liekki-sanan alkuperä.

"Liekkiön Kuisma tulkitsee pallosalamaksi.Suomalaista Lempoa vastaa vatjan kielen lemmuz. Lemmuz esiintyy öisin ja on muodoltaan tulikerä.Viron kielessä tavataan puolestaan lemmis, joka tarkoittaa tulihäntää, tähdenlentoa. Kuisma katsoo näiden kaikkien (sekä para-sanan) viittaavaan taivaalla lentävään meteoriittiin.Myös suoma-laisten kansanrunojen vähät viittaukset louhi- tai lohikäärmeeseen kertovat meteo-riitti-ilmiöstä. Louhi tarkoitti alun perin pyrstötähteä ja on siitä siirtynyt muun muassa Pohjolan emännän nimeksi (tästä on lyhyt merkityssiirtymä noidannuoleen ja lento-tautiin,katsottiinhan Pohjolan emäntä myös tautien äidiksi ja monien tautien katsottiin olevan pahantahtoisten ihmisten ampumia nuolia). "

HM: Sana "liekki" on kummallinen samalla tavalla kuin Kekri ja Ahti/Ahri. Se tiettyihin ikivanhoihin sanoihin, mutta tapuu kuin aivan uusi germaannen tai slaavilainen eri- koislaina. Se olisi preussissa feminiini, ja tarkoittasi naista, jolla on tietty tuntomerkki, esimerkiksi ammatti (vaikkapa naispuolinen kauppias = kaupikki).Yksi mahdollisuus on, että Liekki on ollut sellainen "joka-miestason" naispuolinen tulen-jumalatar (joka suuttuu jos ei tehdä ohjeiden mukaan). Lempo on orfilainen miespuolinen hedelmäl- lisyydenjumala. Hän voi olla vaikka haudasta orfilisittain noussut Lemminkäinen.

Taannoinen Tuliteatteri Flamman Lemminkäisen temppeli oli viimmestä päälle hyvä. Siellä mentiin aivan oikeassa helvetissäkin tulen keskellä, Lemminkäinen ja Manalan neito.
 

" Lopulta Kuisma alkaa hahmotella sitä maailmankuvaa, johon Lempo ankkuroituu. Lempo on siis mytologista,pyhää tulta,joka tuli jostain näkyväisen maailman takaa. Lempoon liittyvät pyrstötähdet ja pallosalamat. Johannes Messenius kuvailee suo- malaisten uskonnosta tilaa ennen kristinuskoa näin:

Mutta heidän uskostaan toiset kertovat
että kansa niin kuin hullu
palvoo aurinkoa ja kuuta
lohikäärmeitä ja käärmeitä
villieläimiä monia
jopa tulta

Tuli ja lohikäärmeet tuntuvat siis kuuluneen tähän uskonharjoitukseen. Polttohau-tauksessa lempo oli myyttinen tuli, jolla vainaja siirrettiin tuonpuoleiseen. Rituaalituli yritettiin saada nousemaan mahdollisimman korkealla. Tähän käytettiin kehotusta: “Lempo soikoon”, sillä soiminen (soida, soittaa, soihtu, soilo, soikea, sojo) tarkoitti merkitykseltään hohtamista, huokumista, lävitse päästämistä, kohoamista."

Lempo soikoon! tarkoittaa myös, että Lempo lähteköön (suolle)! (varsin mahdollisesti tapettavaksi). Metsästystaktiikka tuolla vähän eteläisemmilä ja vieläkin soisemmilla alueilla perustui suuressa määrin saaliseläinten ajamiseen suohon, mm. kaukealla metsästystorvien soitolla ja muulla metelillä (jonka tuottajien ei edes tarvinnut olla kovin raavaita uroita). Näin oli tutkimusten mukaan vielä saksalaisten 1800-luvun urheilu metsästyksessäkin, vaikka oli pyssyt ja kaikki. Miten ei sitten aikaisemmin, kun ne tapettiin keihäillä? (Tappaminenkaan ei Lempoon orfilaisena jumalana oikein tepsi, vaikka vähän vaatimattomampanakin?)

" Kaskitaloudessa ja varhaisessa maanviljelyssä tuli merkitse maan uudelleen synty-mistä. Kaskeamalla imitoitiin salaman sytyttämää paloa. Sillä myös pyhitettiin maa jonkun suvun käyttöön. Tällainen myytillinen ja voittava rituaalituli, ehkä juuri Lem-mes-nimelle tunnettu, opittiin Kuisman mukaan tuntemaan Suomessa noin 5000 vuotta sitten. Tuli oli myös se voima, jolla pronssi ja rauta sulatettiin ja muutettiin aseiksi ja työkaluiksi.Näin pyhä tuli kytkeytyy osaksi elinkeinollista harppausta mui-naishistoriassamme.Kuisma arvelee,että ajan elinkeinolliset muutokset heijastumista myös siinä, että tuli otettiin osaksi hautajaisia ja polttohautaus yleistyi. "

HM: Varsin mahdollista.Vasarakirveet tulvat kultturista,jossa tunnettiin kalkoliittinen kuparinvalu kalkkikivimuottiin. Sitä tehtiin vain lyhyen aikaa, n.200 vuoden ajan vuo- den 3000 e.a.a. iranilaisten heimojen alueella.Siten eikyllä saanut juurikaan parem- pia työkaluja, mutta hienoja rituaaliesineitä kylläkin. Kuparia opittiin vasta myöhem- min takomaan ja sekoittamaan kovettavien lisäaineiden juten arseenin kanssa.

Vaikka vasarakirvaat toivat uutta teknologiaa ja uusia elinkeinoja, mikään ei viittaa, että he olisivat olleet "herrakansaa",esimerkiksi "sotilasluokka". Perussuomalainen sota-sana on terminologissa vasarakirvesperäisten varus- ja vaino-sanojen "ylä-puolella",jotka ilmaisevat enemmän puolustuskannalla oloa. Vain Latviassa on toisin; seelit ovatkin paimentajia,jotka saattoivat lähteä kaiikine kimpsuineen ja kampsui-neen liikkeelle kuin hunnit tai mongolit.VS:t olivat Suomessa ilmeisesti ensimmäisiä peltoviljelijöitä. Peltoviljelijät eivät olleet ensimmäisiä eivätkä ainoita paikallaan pysy-viä asukkaita, vaan mm. kalastettiin, ja majavia, peuroja,vuohia,ja kaloja "tarhattiin" paikallaan asuen.

" Kuisma palaa vielä Lempäälän nimen historiaan ja kertoo paikkakunnalla olleesta Lemmon kuopasta, jota vältettiin ja pelättiin. “Muinoin sinne heitettiin epämuodostu- neina syntyneet lapset ja teilatut rikolliset”.Perimätiedon mukaan kuoppa jäi rautatien alle (osin ehkä tarkoituksellisesti,koska vanha pelottava pakanallinen paikka haluttiin tuhota). Toisaalta vielä 1800-luvun kartoissa mainitaan syvä hiekkakuoppa Lempää- lään kirkon lähistöllä. Kuisma esittää mahdollisuuden, että kuoppa olisi voinut olla pienen meteoriitin synnyttämä. Näin se liittyisi hyvin osaksi Lempo-myyttiä.

Lemmon arvoitukseen liittyy vielä yksi sivujuonne.Lempäälän kirkko on omistettu Py- hälle Birgitalle. Birgitta on nimenä sama kuin Brigitte, mikä Kustaa Vilkunan mukaan on alun perin kelttiläinen nimi ja tarkoittaa tulenjumalatarta. Myös Lempäälän Aima- lan kirkon palosta kertovassa kalevalamittaisessa runossa esiintyy Lempoisten Tari- kan talon Birgitta-piika, joka pelastaa palavasta kirkosta neljä pyhimyskuvaa. Entä liittyisikö Birgitta jotenkin aikaisemmin mainittuun tietäjä-Ämmän ristiin? Joka tapauk-sessa tuli ja myyttiset naishahmot tuntuvat liittyvän Lempäälään todella vahvasti. "

Lempo ei ole naishamo, vaan mieshahmo.

" Kuisma pohdiskeleekin olisiko entisaikoina tuliroihu visualisoitu naiseksi,jonka tuk- ka hulmuaa. Varsinkin, jos tämä otti helmoihinsa poltetut vainajat,antoi kaskimaahan hedelmällisyyden, liekutti järvimalmin raudaksi ja sääteli lemmenasioita. Lempo olisi ollut siis muinaissuomalaisten “tulinainen”. "

Mielummin Liekki(ö)!

"Lempäälässä juhlittiin Vilkunan mukaan Birgittaa aina lokakuun 7.päivä suuren juh-lapäivän menoin. Voitaisiin puhua jopa Birgitta-kultista. Kuisman mukaan osa kultista palautuu selvästi kristinuskoa edeltäneeseen aikaan.

null

Yllätttävä yhteys Lemmeksen ja Birgitan välillä voi löytyä hyönteismaailmasta. Hämeessä ja Etelä-Savossa leppäkerttua on sanottu pirkoksi tai leppäpirkoksi. Jos sen sai kiinni, saattoi esittää toiveita - aivan kuten tähdenlennonkin näkyessä. Leppäkerttu on myös maanviljelijän ystävä, joka syö tuhoa aiheuttavia kirvoja. Lastenlorussa kehotetaan “Lennä lennä leppäpirkko” ja runo jatkuu joko “ison kiven juureen” tai “ison kirkon juureen”. Ennen vierasperäisiä nimityksiä, kuten pirkko (Birgitta) tai kerttu (Gertrud) tällä onnea tuovalla hyönteisellä on ollut jokin muu nimi. Ehkä kansanrunoissa mainittu “lenninkäinen”. On myös mahdollista, että leppäkerttuja on käytetty Suomessa punaisen värin valmistamiseen. Joka tapauksessa etäisiä kaikuja Lemmosta voi varmasti havaita Birgitta-kultissa. "

Eiköhän Lempo ollut kilpilija... Molempiakin sattoi ("varmuuden vuoksi") palvella.

***

Tiede (=haistapaskantiede...) -lehden jälkisensuroituja keskusteluja. Keskustelija, alan tutkija Jaska [Häkkinen] voi syyttää sensoriterroristimodeja, jos kokee tekstiensä nyt tulevan ”tendenssimäisesti palautetuiksi” julkisuuteen, tai muuten kaltoin kohdelluksi, kun originaalikeskustelut eivät enää ole oikessa paikassaan.

Tamperelainen Tuliteatteri FLAMMA iskee suoraan myytin syvimpään olemukseen Pyynikin kesäteatterin esityksessä, kalevelatrilogian keskimmäisessä osassa, esityksessään

LEMMINKÄISEN (kuvassa oikeaalla) TEMPPELI! :D :D :D


Screenshot%202023-08-21%20at%2000-18-21%

https://www.youtube.com/watch?app=desktop&v=iBowdvrP7xg

(Nyt se helvettikin nähtiin, minkälaista siellä, aikalailla just sellaista...)

(Seuraavassa on kyse siitä, onko suomen omaperäisesti/balttilaisittain taipuva ”liesi, lieden” balttilaina liettuan ja kuurin sansta ”liepsnis” = liesi, kuten minä väitän, vai kantagermaaninin sanasta "sleδa" = savuhormi, kuten Jorma Koivulehto ja Jaakko ”Jaska” Häkkinen väittävät.

Tähän liittyy tiiviisti kiista, tuleeko suomen vahalla kaavalla taipuva sana ”lovi, loven” liettuan sansta ”lovys”, joka tarkoittaa koverreetua ruuhta, vai kangermaanin sanasta ”flaw”

[quote="Arkkis"][quote="Arkkis"][quote="Arkkis"]

"Jaska": Myöhäiskantasuomen *leesi: *leeδen < varhaiskantasuomen *leeti: *leetin

"Arkkis": Tämä on kyllä aina ennen kulkenut niin, että VARHAISEMMASSA MUODOSSA on ollut "-δe", josta on MYÖHEMMIN TULLUT PERUSMUODOSSA "-ti”, kuten vaikka kuuδe > kuusi (puu), kuusen (ei ole tullut "kuuden", koska se muoto on ollut "varattu", formaaliset säännöt EIVÄT siis ole ehdottomia!)

Miten ihmeessä tuo olisi tuossa nimenomaisessa tapauksessa ollut PÄIN VASTOIN?

Eikä sanasta "sleδa" lainaudu "leeti" eikä "leete" vaan "leeta".

Edelleen: savuHORMI!? Mitenkähän kauan luulet noita hormeja muuratun? Kivilinnoissa niitä oli muurien sisällä (joskaan ne kylmät hormit eivät tahtoneet perkeleelläkään vetää, nehän on sitä varten ensi saatava ympäristöään lämpimämmiksi, vetämisen takia piti koko ajan pitää pientä tulta; Vilnan Gediminasin palatsissa oli jo 1400 luvulla viemäritkin, jotka oli tehty seinien sisään muuraruista ontoiksi koverretuista hirsistä). Uunin pellit jotka otettiin käyttöön vasta perisataa vuotta sitten, koska ne ovat tunnetusti tappavan vaaralliset vehkeet, jos nuuka lämmittäjä vähänkin tumpuloi, kuten nykyajan uusavuttomien mökkiläisten häkävahingoista saa lehdistä lukea.

Venäjän "sled", josta todella tulee "*leeti" (vaan kun PITÄISI TULLA "*leetE"!), ja joka tarkoittaa paitsi saappaan tai karhun jalan ym. "jälkeä", myös mm. nuotionpohjaa, tai eläimen makuujälkeä, menee armotta "sleδa":sta ohi, JOS EI TARITSE VÄLITTÄÄ TAIVUTUSKAAVASTA, joka on venäläislainoille sama kuin germaanisillekin, esim. "koni, konin", "pappi, papin" jne.

Näistä syistä "*slēδa" > "leeti" > "leete" putoaa nollaan.

"Jaska": *slēδa <-- G *slēδa ’savuhormi tms.’ tai B *leipsma/*laipsma ’liekki; polttaa’
(Liettuan ie on aina sekundaari).

[VÄÄRIN! KANTABALTISSA EI YLIPÄÄTÄÄN OLE OLLUT -ai- diftongia, vaan -ai- tulee seelissä ja vasarakirveskielessä pitkästä -e- sekä -en-, -em-, -eng-, -ep- ja -eb- tavuista sopivissa oloissa! Liettuan -ie- ja vasarakirveen -ai- ovat rinnakkaisia muotoja samasta alkumuodosta eri balttikielissä.]

"Arkkis": Baltin sana on monimutkainen, ja eri kielissä esiintyvät kaikki kirjaimet alkutavussa: liekki = "liepsna" (lt), "leisma" (lv.), "lopas" (jot.), "lāps" (pr.). ja se sanahan EI ole "liekki", josta "liesi" tulee, vaan tämän hypoteesin mukaan jokin sen johdannainen, kuten liettuan "liepsnis" = liesi. Sana ei ole uusi, mutta se on uudiskäytössä. Välillä on ollut muita liesi-sanoja.

"Jaska": Äänneasusta germaani saa 2,5 pistettä: vastaavuus ei ole tarkka, mutta ei se voisi ollakaan, koska *ee-a-tyyppi on kantasuomessa vasta myöhäinen; siksi ainoa substituutiomahdollisuus oli *ee-i.

[HM: Huijausta ja epäolennaisen fakkitiedon väärinkäyttöä: tuollaiset tyypilliset sanamallit EIVÄT SIDO LAINAUTUMISTA sillä tavalla kuin esimerkiksi kokonaan puuttuvat änteet, jotka lainaaja KUULEEKIN jonakin muuna äänteenä. Jos loppukirjain ei sovi taivutuskaavoihin, sen perään pannaan spiva kirjain lisää, kuten suomessa konsontin jälkeen -i. Balttikielissä nominatiivillakin on taivutuspääte ja lanattukin -a voidaan käsitellä sellaisena. Silloin se voikyllä liukkaasti vaihtua muuksi, esimerkiki -i:ksi. Jotta ”*sleda” olisi lainautunut suomeen ”liedeksi”, sen olisi pitänyt tapahtua latvia-kielten zemgallin tai latgallin kautta. Sellaista ei ole tarpeellista olettaa, koska niissä onnestään omia sopivampia sanoja!]

Jaska: Baltti saa 0 pistettä: kantabaltin sana olisi suomessa asussa **leips- tai **leism-, siitä ei mitenkään voisi tulla asua *leeti. Merkityksen osalta germaaniselitys saa 2 pistettä ja balttiselitys 1 pisteen: savuhormi ja liekki liittyvät kumpikin lieteen, mutta liekki on epämääräisempi ja voi liittyä paljon muuhunkin, kun taas savuhormi liittyy vain tulisijaan.

"Arkkis": Tuon latvian "leismas"- saman "-mas" on pääte, joka on sama kuin suomen "-ma", ja "-mus": *leipsti > *leips-mas = *lepatta-ma/mus".

Kantabalttisana on ilmeisimmin "*lēps-"-alkuinen, jossa sitten -p- voi mennä tunnetusti taivutusmuotojen tavurajoista johtuen -n:n ja -m:n tapaan myös "nasaalin pikkiin" (kuten *kapsti > kąsti), ja saadaan "*lęs-" -alkuinen muoto, josta voi tulla "lies-". Tuosta tulisi helposti "liesi, liesen", joka jälkimmäiselle muodolle käy päin vastoin kuute > kuusen -tapauksessa, jostakin syystä. [/quote]

Arkkis: Tuon balttilaiseksikin erittäin kummallisen ja sääntöjä korville lyövän, mutta kuitenkin selvästi yhteen kuuluvan kokonaisuuden yksi mahdollinen selitys saattaakin löytyä jotvingin kielestä, jossa on noista liekki-sanoista sääntöjen kannalta kummallisin, mutta siellä on muutakin:

http://www.suduva.com/virdainas/

" lopas = flame

lopīt = to mend (Inf) "

Liettuan kielen sana "(pesä)tuli" = "ugnis" [/b] (jot. vugnis = ahjotuli, u ei voi alkaa sanaa, tav. tuli = "panu", pr. "ugnis" = ahjotuli,tav. tuli = "pannu", lat. "uguns,ignis", ven. "ogon'", puol. "ogien".

Jotvingissa on tuossa jo kaksikin "tuli"-sanaa, ja vieläkin löytyy lisää tarkoittaen mm. hiillosta ("zare").

Tuo sana "lopīt" on johdettu sanasta "lopas" (kuten "rukas" = savu > "rukīt = tupakoida", ja se tarkoittaa (aivan erityisesti) "kohentaa tulta", ”vaalia, pitää jtk. yllä”, erityisesti kuitenkin tulta erityisesti jotvingissä. Tuo "lopas" tarkoittaa vähän kuin "pesässä olevaa tulta", samaan tapaankin "vugniskin", joka on pajassa.

Myös liettuassa on verbi "liepinti", joka on transformaatiosääntöjen mukainen vastine jotvingin "lopīt"-verbille. Mutta se tarkoittaakin lasten tmv. "ylisuojelua", hemmottelua (ja on vielä pejoratiivisempi kuin suomessa). Adjektiivi on "liepus/-i".

Tästä sanaryhmästä luultavasti tulevat suomen sanat "lepo" ja "lepsu" (mutta ei kai sentään kuitenkaan "lepso"... <:C )

Tuosta "liep- (lēp-)" saadaan yleisellä johtopäätteellä "-sna, -snis"
sekä "liepsna" = liekki että "liepsnis" = liesi.

(Kuten esimerkiksi: "kepti" = paistaa, "kepsnis" = paistos, "žengti" = astua, "žingsnis" = askel, "žvilgėti...žvilga...žvilgė" = vilkuilla, "žvilgsnis" = silmäys jne. "malka" = klapi, nuotiopuu, "malksna" = päre, (vähän outo yhteys on, että "ṥikti" = paskantaa, ja "ṥiksna" = (hevosen) hihna... :| ) Pääte "-sna" esiintyy erityisesti jotvingissa, "-snis" taas liettuassa, mutta molemmat tunnetaan kummassakin.

Täällä voi päästä hieman eteenpäin "liesi"-sanan kanssa.

Sen enempää kinaamatta nyt totean, että lainaus "liepsnis" > "liesi" ("lēpsnis" > "lēsi") ON TÄYSIN SÄÄNNÖNMUKAINEN BALTTIKIELISTÄ, sillä niiden kesken ja suhteen EI ESIINNY SÄÄNTÖÄ, ETTÄ KONSONANTTIRYHMÄN YKSINKERTAISTUESSA SIITÄ JÄISI JUURI VIIMEINEN JÄLJELLE, joka on sääntö mm. ruotsista suomeen, ja venäjästä suomeen, yleensäkin vieraissa lainoissa suomeen. Baltti(slaavi)kielten välilläkään ei ole tuollaista sääntöä, vaan esimerkiksi preussin "pannu" = "tuli" on ilmeisen säännönmukainen siirtymä plamja = liekki" (ven.) -tyyppisestä sanasta.

Jokaisella balttikielellä on täysin omat yksinkertaistumissääntönsä lainattaessa: liettuassa on vain yhdenpituisia konsonatteja, kaksoiskonsonatteja ei tunneta (jos on "puolitoistapitkä" n, m, l tai r johtuen tooneista, niin ne ovatkin PUOLIVOKAALEJA, ja silloinkin kirjoitetaan aina vain yksi sama kirjain). Preussissa taas viljellään kaksoiskonsonantteja suorastaan mahdollisimman paljon, pitkistä lainakerakelitanioista muodostetaan mielellään sopivin kaksoiskonsonantti (tämä on äärimmäinen muoto siitä, että esimerkiksi liettuassa konsonattiketjun viimeinen (lajissaan) määrää edeltäjienkin soinnillisuuden, liudentuneisuuden ja ässien suhuiseden. Näin ollen esimerkiksi ”mušta(s)” = musta (”lyöty”) ääntyy musta(s). [Sanasta tulee myös muusi (mūšis = (suuri) taistelu, vaikka se taipuukin kuin germaanilaina, HM]

Kirjaimet ovat hierarkkisia lainautumisen suhteen, ja hierakia riippuu kielistä ja suunnasta. Kirjainyhdistelmissä n, m, l ja p ovat helposti katoavaa, löysää tavaraa, elleivät ole sanan ensimmäinen kirjain, kuten "*kampsti" > kąsti" > "kasti". Kirjaimet s ja r ovat kovaa kamaa.

"Arkkis": Protoindoeurrooppalaisten juurten joukosta lähelle vaadittavaa muotoa tulee "*lewb" (joka eivälttämättä kuitenkaan ole juuri se oikea):

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_roots#l

"*lewbʰ- to love [väärin: tämä ei ole ainakaan kantaindoeurooppaa, eikä kantabalttiakaan, vaan ehkä sotavaunu-IE:a (paitsi että liettuan ja armenian sanat eivät ole sieltä):

Russ. любить (ljubit'), Skr. लुभ्यति (lubhyati), Eng. lufu/love, Lith. liaupsė, Alb. lum; laps, Gm. liob/Liebe, Polish lubić, ON ljúfr, Goth. liufs, Lat. lubet; libido, Oscan loufit, OCS ljubŭ

Googlettamalla tuota "liaupsėta" löysin mielenkiintoisen etymologisen sanakirjan:

http://www.etymonline.com/index.php?search=love

" love (n.) Look up love at Dictionary.com

O.E. lufu "love, affection, friendliness," from P.Gmc. *lubo (cf. O.Fris. liaf, Ger. lieb, Goth. liufs "dear, beloved;" not found elsewhere as a noun, except O.H.G. luba, Ger. Liebe),

from PIE *leubh- "to care, desire, love" [tämäkään ei ole kanta-IE:a, HM]

(cf. L. lubet, later libet "pleases;" Skt. lubhyati "desires;" O.C.S. l'ubu "dear, beloved;"
Lith. liaupse "song of praise"). "

Otetaan tuolta Proto-IE:stä vielä toinenkin sana "lewd" malliksi, että saadaan mielikuva transformaatiosäännöistä:

" *lewdʰ-o- people [”(vapaa) kansa”, ei tule sanasta *(p)lem- vaan sansta len-s-ti (lenda) = vapauttaa

Lat. līber, Lith. liaudis, Ltv. ļaudis, OCS ljudĭje, Russ. люди (ljudi), Gk. ἐλεύθερος (eleutheros), Ir. luss/, Skr. रोधति (rodhati), Av. raoða, Gm. liut/Leute, Polish lud, ON ljóðr, Alb. lind, Oscan Lúvfreís, Welsh llysiau, Goth. liudan, Eng. lēod/, Old Prussian ludis

Edelleen mielenkiintoa on seuraavalla sanalla:

" *lengʷʰ- lightweight [ei tule tämäkään sanasta *(p)lem- , vaan on kanta-IE-sana: *(p)lengʷʰ- = kellua (ihan oikein muuten menee), HM]
Lat. levis, Alb. lehtë, Gk. ἐλαχύς (elakhus), Skr. लघु (laghu), Av. ragu, Lith. leñgva, Ltv. liegs, Old Prussian lāngiseilingins, Goth. līhts, Eng. lēoht/light, Gm. līht/leicht, ON lēttr, Toch. /lankŭtse, Ir. laigiu/, Welsh llaw, OCS lĭgŭkŭ, Polish lekki, Russ. лёгкий (lëgkij), Kashmiri lo.t "

Voisi olettaa, että noilla perusteilla vartaloiden "liep-" (lt), "lop-" (jv), "lei(p)-" (lv), "lāp-" (pr.) taustalla olisi muodossa "*lemp-" IE-kieliin tullut sana.

Liettuan sana (kuten latviankin) on hiukan epäsäännöllinen, kun siinä on jotvinkilainen pääte, mutta se nimenomaan korostaa, että pelkän "*liep-"-sanan alkuperäinen merkitys ei ole tarkalleen "liekki", vaan tämä merkitys on johdannainen.

8uomen ”liekki” ei todennäköisesti edes tule tästä, vaan liettuan sanasta ”pliekti..pliekia...pieke”

Asiaa voidaan kuitenkin tarkastella lisää vertailemalla mm. preussin ja jotvingin sanoihin.

Jos noin on, niin moniasia muuttuu: esimerkiksi "Lemminkäinen" ei välttämättä olekaan germaaninen hahmo, eikä "Lempo" ainakaan pelkästään pirkkalaisten germaanien tuontijumala, tai sitten he eivät olleet pelkästään germaaneja (vaikka nimensä pääasiassa olivat).

Näkyy muuten olevan itse Kalevalakin netissä:

http://fi.wikisource.org/wiki/Kalevala_-_Seitsemäskolmatta_runo

Että osaa olla huono sivu Lemminkäisen hahmosta Wikissä, "Tuonelan joutsenestakin" on on tullut "tuonen joutsen" varmaan pangermanistien "valtaustarkoituksessa"...

IE-vartalosta "*flamb-" on baltoslaavilaisiin kieliin tullut "tuli"-sanoja, jotka ovat tyyppiä plamja, plameny" (ven.) ja "pannu" (pr.) -tyyppisiä sanoja. [/quote]

Arkkis: Huomasin,että verbi "lempti" = "kytkeä päälle (automaattisesti), aiheuttaa (sekundaarisesti), ratkaista (johonkin suuntaan), kääntää (joillekin tietyille raiteille), "sytyttää", "lempata" päälle (ei siis POIS PÄÄLTÄ kuten hämeessä!), elää ja voi hyvin liettuassa, mutta virallisesti vahvistetun kielen ulkopuolella mm. ATK- ja urheiluslangeissa sekä teknisessä ja populaaritieteellisessä kielessä kuten monet muutkin (lähes aina tekniset) kuurismit(?) kuten olemme huomanneet: "gainti", "tampris", "liepsnis" jne.

http://www.biteplius.lt/lt/2forum.showPosts/197343.61.3-=(1950135438?PHPSESSID=fe45729ad8f7bed2927852d616416157

" vėžys, jį gali sukelti daugelis dalykų, tai gali lempti aplinka, kurioje gyvenate, jūsų gyvenimo būdas, genai. "

"syövän, sen syynä voi olla monia tekijöitä, ja sen voi *lempti* ympäristö, jossa asuu, elämäntapa, geenit."

http://www.supermama.lt/forumas/lofiversion/index.php/t414113-150.html

" kai net kelios sekundes gali viska lempti... "

" kun jopa muutamat sekunnit voivat *lempti* kaiken. [Tässä kuului olla lemti eikä **lempti, HM]

http://www.zaleskis.lt/?p=985

" Šiandien vakare padariau didelį žingsnį, kuris gali lempti nemažai pokyčių ateinančius mėnesius mano gyvenime. "

"Tänä iltana otin ison askelen, joka voi *lempti* huomattavasti muutoksia tulevina kuukausina elämässäni"

http://www.biteplius.lt/lt/2forum.showPosts/350893.333-=(1030804314?PHPSESSID=82f5d5225811afd1c2fc6525438b78ae

" Šiaip tai gali lempti spaudimo trūkumas vamzdyne, vamzdžio diametras, arba daug vartojimo taškų sujungimas nuosekliai. "

" Ilmiön voi [b]*lempti*[/b] paineen riittämättömyys putkistossa, putkien (riittämätön) halkaisija tai liittymän kykentöjen asetukset. "

http://www.gramofonas.lt/lt/klubas/diskusijos/read.php?TID=645

" galbut garso skirtumus galejo lempti komutacines reles "

" ehkä äänenvoima(kkuus) pystyi *lempti* kommutaatioreleet/releitä "

http://www.eurobasket.lt/lt/naujienos/25330/5

" Manau, kad šioje serijoje daug ką gali lempti rungtynių pradžia pavizdžiui pirmas kelinukas "

" Arvelen, että tässä sarjassa voi paljon *lempti* kilpailun alku, esimerkiksi ensimmäinen puoliaika. "[/quote]

Arkkis: Liettuan (ikivanhassa) etymologisessa sana liepsna kytketään eri varbeihin, kuten lipti (lĩmpa, lipo) = kiivetä ja lipti (lipa, lipo) = nuolla (lipoa)

P- tai f-aluisin vartaloita siinä ei kuitenkaan käsitellä, vaikka sanat edelleen selvästi ovat sieltä peräisin ja samaa kantaa kuin germaanin "flame".


Lithuanian: liepsnà = liekki

Etymology: 'Flamme, Lohe', davon liepsnóti 'flammen, lohen, lichter loh brennen',
lett. lìesma 'Flamme', lìesmuōt 'flammen, hell brennen'.

Endzelin bei M.-Endz. s.v. meint, dass lett. lìesma im Hinblick auf lit. liepsnà zur Not auf *liepsma zurückgeführt und mit lett. lipt in der Bed. 'anzünden' verbunden werden könne.

Eine urbalt. Gdf. *liepsmē nehmen auch Būga Aist. st. 74 und H. Petersson BSIWst. 131 Kenn. 8 ff. an, vgl. aisl. leiptr 'Blitz = salama'.

[Muuten hyvä, mutta tuo sana ei ole kantabalttia, vaan muinaisliettuaan. Tuosta sanasta voisi tulla suomen liesi, mutta ei liekki. Taivutusmuoto liesi liesen olisi kuitenkin poikeuksellinen, ja johtuu muualla jonkin äänteellisesti läheisen sanan ”häirinnästä” (kuusi, kuusen, lapsi, lapsen, joka muuten voi olla samaa peruakin siitä toiste... Tällöin liden tulisi ns. talakisin heijastksesta, josta kyllä balttikielissä on vaikka kuinka paljon esimerkkejä naapurikieten kesken. Sääksmäelläkin ilmiö tunnetaan ”*hytsynen puri otsaan” -lmiönä. Esimerkiksi kun kantabaltin liudentuneet -k'- ja -g'- -änteeteet satemisoitivat preussin -t-:ksi ka -d-:ksi, niin jotvingin vanhatkin -t-:t ja -d-:t muuttuivat -k-:ksi ja -g-:ksi: tevas > kevas = isä, degti > gegti = systyttää. Originaalista muodoista on vaikea ottaa selvää, koska yksi tapaus ei todista mitään.
On toisaalta nyky- ja muinaisliettuan sanoja, joista olisi täysin moitteettomasti tullut liesi lieden: esimerkiksi lemtis = kohtalo, onni, tuuri (korj. ”tuomio”). Tulenpalvojat varmasti ennustivat tulesta vakutusvaltaisten perheiden lasten syntyessä. lemtis on samaa perua kuin liettuan laimė = onni. Siitä toisaalla.]

Doch rechnet Endzelin wegen liv. liesm, das freilich an und für sich aus dem Lett. entlehnt sein könnte, mit livischer Herkunft.

Löwenthal AslPh 37, 381 vergleicht lit. liepsnà mit lit. líepa 'Linde' usw., was Vasmer Wb. 2, 44 mit Recht ablehnt.

Berneker Wb.1, 723 denkt an Zushg. von liepsnà mit skr. lipan 'Äsche = , Thymallus vulgaris' usw.

Bugge BB 3, 104 ff. und H. Petersson BslWortst. 13 ff., Kenn. 8 ff. ziehen lit. liepsnà unrichtig zu lit. lópė 'Fackel = soihtu' (s d.). [Ei olle väärin! Johtaa päin vastoin oikeille jäljille! HM.]

Būga RFV 65, 317 ff. bringt lit. liepsnà in Verbindung mit lit. laizdýti 'sich im Feuer befinden, brennen'.

Doch gehört lit. laizdýti, wie die einschlägigen Stellen beweisen, vielmehr zu
liȇžti , laižýti 'lecken = tippua, vuotaa, nuoleskella' (s. über žd > zd nach nichtgutturalen Lauten Būga RFV 65, 303, Endzelin SIBEt. 110 ff., ZslPh. 18, 122 ff.).
Endzelin zitiert aus Kurschat liepsnà laizdo prõ stógą, 'die Flamme leckt zum Dache heraus',
ugnìs sulaizdo vándenį, 'die Flamme verzehrt das Wasser', Nesselmann 352 zitiert noch liepsna laizdo šiauduose 'die Flamme leckt, lodert am Stroh empor'.

Ich füge hinzu Willent EE 92, 9 = Act. ap. 2, 3 lieszuwius perdalitus kaip ugnimi laisdanczius 'zerteilte Zungen, die gleichsam (von) Feuer lecken'.

Auch in Daukšas Post. finden sich oft derartige Verbindungen: šaizdáu szioi' liepsnoi' 'ich lecke (= lodere) in dieser Flamme',
ugnia šéizdą liežuwiei '(von) Feuer leckende Zungen' usw.

Das genannte laizdýti hat trotz Būga a.a.O. nichts gemein mit léisti 'loslassen', obschon Stellen vorkommen wie Szyrwid PS 1, 302, 25 [totta: toinen on juuresta *lem- ja toinen juresta *lem-, HM]

bažničia szwenta turi ugnį sawimp ir dega ju, anu kurios ataio sunus Diewo šeyst aba sukurt unt žiames = poln. kos´cióš s´więty ma ogieńw sobie y gora nim, onym, którego przyszedš Syn Bozy puszczac´ na ziemi 'die hl. Kirche hat ein Feuer in sich und brennt dadurch, durch jenes nämlich, welches der Sohn Gottes auf die Erde herabzulassen kam'.

Ich stelle lit. liepsnà, lett. lìesma zu lit. lìpti 'kleben (bleiben), klebrig sein, klettern, steigen', lett. lipt dass. (s. über die Bedeutungen Verf. REI 1, 413 ff. sowie s.v. lìpti).

Auch in dem von M.-Endz. zitierten Sinn 'glänzen, flimmern, anzünden' liegt dasselbe Wort vor; vgl. das lit. Intens. lip(d)ýti 'leimen, kleben = liimata',
lett. lipῑt 'klettern = kiivetä, anzünden = sytyttää, anstecken , schlagen = lyödä, einen Hieb versetzen'.
Lett. lipῑt sveci 'ein Licht anstecken' heisst eig. 'eine Kerze kleben lassen', während sich die Bed. 'schlagen' durch dtsch. einem eine kleben erläutern lässt.

Auch im Ai. kommt das mit lit. lìpti etc. urverw. lip- in der Bed. 'anflammen, entzünden' vor .

Būga erwähnt noch lit. pãlipas 'Holzspan = (sytyke)lastu'; vgl. Daukša Post. 14,16 = Or. 8, 35
palipai, kuréis ugnis kērszto Diewo didžiáus o didžiáus susikūre ir įsidegino 'die Holzspäne, durch die das Feuer von Gottes Zorn mehr und mehr angefacht und entzündet wurde'.

Skardžius Ṥv. darb. 1928, 801, ArchPhilK 3, 51 erwähnt auch das von lìpti aus gebildete Intens. laipa, laipda 'lodert = liekhtii', eig. 'steigt empor = nousee ilmaan” ' bei Bretkun Joel 2, 5. "

***

Lemtis, jost olisi voinut tulla ”liesi”:

lémti (lẽmia, lė́mė)= tuomita, päättää, ratkaista
1. lemt; noteikt
laimė taip lėmė - liktenis tā bija lēmis = onni (tuuri, säkä = liett. monni, sakia!) on sen ratkaissut
2. izšķirt (piem., kādu jautājumu);
lemtingas -a (1) izšķirošs -a (piem., uzvara) = kohtalokas, ratkaiseva
lemtingoji kova - izšķirošā cīņa = ratkaisutaistelu
lemtis (~tiẽs)(4) = tuomio
1. lēmums
likimo lemtis - likteņa lēmums = kohtalon tuomio
2. liktenis
tokia mano lemtis - tāds /ir/ mans liktenis = ”minun tuuriani”

 

***

RAPOLA, suomea vai preussia?

Juha Kuisma:

Rapolan arvoitukset

31.3. 2015   Voipaala

Rapolaa on sanottu:

-panteistiseksi paratiisiksi

-muinaiseksi uhrivuoreksi

-hämäläisten keskuslinnaksi

Näistä kaksi ensimmäistä on totta, mutta kolmas luonnehdinta on jo romantiikkaa.

Harjun synty

Vallitsevan teorian mukaan harju olisi syntynyt jääkilven halkeamaan tai onkaloon eli ouruun,  valuneesta sorasta (hioutuneesta kalliosta),jota jäätikköjoki oksensi ulos sa- malla kun jäätikkö perääntyi. Linnahauta (suppa eli lukko) olisi samalla tavalla synty-nyt soran alle peittyneestä jäälohkareesta joka olisi lämpiämisen jatkuttua sulanut. Ajallisesti harju olisi syntynyt hiukan jälkeen Salpausselkä-vaiheen.

Tämäkin Rapolanharju olisi suurempi, ellei jäätikön vetäytyminen olisi pysähtynyt 200 vuodeksi, jolloin syntyivät poikittaisharjut eli kolme Salpausselkää. Salpaussel-kien synty perustuu häiriöön Golf-virran toiminnassa.Uusimman teorian mukaan Pohjois-Atlantti oli täynnä jäävuoria ja -laattoja, jotka sulivat paikalleen ja painuivat kerroksiksi meren pohjaan, jolloin Golf-virta kääntyi kohti Kanadaan ja Grönlantia. Ilmaston lämpeneminen pysähtyi sadoiksi vuosiksi.

Sääksmäen nimi

Kirkko on rakennettu peruskalliolle. Onko sen matala kumpu ollut Sääksmäki vai oli-siko Rapolanharjulla ollut ammoin kauas vesille näkyvä sääksen pesä? Jos ja kun nimi on annettu järveltä käsin,on itse harjun korkein kohta saanut tuon nimen. Sääksen pesä tai pesät ovat olleet ikään kuin tienviitta tai liikennemerkki. Harjulla lienee aina ollut korkeita, vanhoja (mäntyjä), koska sitä on kunnioitettu ja pidetty pyhänä. Vanhan kansan neuvo lapsille ”ettei harjun rinteille saa mennä, koska siellä on käärmeitä” viittaa paikan tabuluonteeseen.

Rapolan nimi

Akateemikko Martti Rapola pohti tätä kirjoituksissaan. Rapo on edelleenkin tunnettu sukunimi. Hän ei innostunut Raphael-nimestä. Eikä edes harkinnut Rabbe tai Rabo nimeä nimeä. Paljon enemmän hän pohti rapaa ja rupaa talon nimen lähtökohtana. Jälkimmäiset lähtökohdat nousivat päällimmäisiksi, kun Rupakalliolta vahingossa löytyi muinaiskalmisto. – Kun Suomessa germaaniset, frankkilaiset ja ruotsalaiset nimet tavataan pehmittää ja lyhentää – termi on hypokorismi – veikkaisin lähtökoh-daksi Rabbea tai Raboa.Raphaelista tulee Ravi ja talonnimenä Ravila tai Raveala."

HM: Rapola on myös tavallinen (baltti)preussilainen sukunimi. Se esiintyy jopa huu- morikulttuurissakin tarkoittaen pomottelevaa preussilaista, vastaavia ominaisuuksia kuin saksalais-preussilaisillakin,balttipreussilaisten kukistajilla ja sulauttajilla, esi-merkiksi trubaduuri Vytautas Kernagisin laulussa "Kolorado Vabala", "(Urhoollinen) Koloradokuoriainen".

[Tämä laulu on saanut vähän ikävän sivumaun nykyään, kun "Koloradas" tarkoittaa venäläiten mustakeltaista Yrjön-nauhaa...]

 

http://www.booking.com/hotel/lt/sodyba-pas-rapola.fi.html
http://www.pasrapola.lt/

Rapola tarkoittaa jonkin olion tai tapahtuman paikkaa,aivan länsisuomaleiseenkin tapaan. Sääksmäen alue vilisee balttilaisia nimä, varsinkinen vesistöjen, uusista kie-listä: vasarakirveestä (Akaa, Sarsa), muinaisliettuasta (Mallasvsi, Roine, Längelmä-vesi), kuurista (Vanaja,Apia,Tampere),latgallista (Pyhäjärvi?)  Edes enkelistä ei noin vain Rapolan kohalla pääse eroon.
Preussi-venäjä-sanakirjasta löytyy seuraavia:

RAPI <52> [ropл + rzepa MK] = репа repa = nauris,rapi, liettuaksi ropė, engl. rape

RAPPENA <45> [Rapeno E 435] = кобылка (черная) kobylka = tamma (pieni, musta)

RAPPIS <40> [Rapis E 563] жерех żereh (< sm. särki) = toutain (< vsk. "viljelty", "kylä-"), liettuksi "salatis" = "eristetty, viljelty)

RAPLIS nom pl f <52> [Raples E 520] клещи = sakset, eityisesti ravun, liettuan replės.

RAPS <32> [Rapa E 2 VM] = покровитель, ангел хранитель pokrovitel´, engel spasitel´ = suojelusenkeli

RAPSS <32> [Raps MK] рапс raps = rapsi (jos on vartaloonkin kuuluva s lopussa kuten tässä, niitä kirjoitetankasi peräkkäin kuten latviassakin)

Sana rapu on preussiksi

RAKS <32> [Rokis E 584] рак rak = rapu, engl crab

Venäjässä esiinty sana paka raka = rassol = suolavesi, tuon > rosollin, sääksmäke- läisittäin "salaatin" (joka siis liettuasa tarkoittaa toutain-kalaa, jonka sijasta nykyään viljellään karppia), sillisalaatin ympärillä noista sanoista näyttäisi pyörivän useampikin. Liene ollut varsiansita keskiajan perusruokaa.

Näitä on syytä tarkastellä preusin etymologisen sanakirjan avulla. Aloitetaan toutaimesta:

rapis

rapisrape (Rapfen) – salatis (Aspius aspius L.) = toutain“ E 583 nom. sg. masc. = pr. *rapīs (i̯o-kamienis) - skolinys iš v.v.ž. rape „t.p.“, kuris (masc.) į pr.*rapīs (i̯o-kamienį, masc.!) adaptuotas turbūt ir dėl pr. *zukīs „žuvis“ (i̯o-kamienio,masc.,žr.suckis) įtakos.

Mitä tuohon suojelusenkeliin tulee, Rafael ei ole suojelusenkeli vaan armahtaja, syntien anteeksiantajaenkeli. *Rapa(s) tai *krapa(s) on voinut tarkoittaa myös asetta. Preussi oli pakanavaltio ja -heimo, joten tuo rap- liittyy nimenomaan siihen suojeluun, puolustukssen.

rapa = suojelusenkeli

12 rapa „engel (Engel) - angelas = enkeliE 2 (angelas Gr žodynėlyje ir pr. katmuose vadinamas kitaip, žr. angol,engels). Jo rekonstrukcija, daryba ir pati kilmė nėra aiški, dėl to jis ir neįėjo į baltų bei indoeuropiečių etimologinės literatūros apyvartą. Tiesa,yra hipotezė,jį siejanti su pr. rīp-aiti „folget (sekite)“ arba su la. rãp-ât „ropoti“ ir pan.; tačiau tokios hipotezės pagrįstumu reikia abejoti. Savo hipoteze dėl pr. (E 2) rapa kilmės dabar nebetikiu (žr. toliau).


Manyti,kad pr.(E2) rapa rekonstruotinas kaip nom.sg.fem.(ā-kamienė) forma, nega- lima:tokia forma būtų buvusi parašyta (E žodynėlyje!) ne pr.(E2) rapa, pr. (E2) *rapo (= pr. *rapɔ̄, t.y. *rapā). Belieka manyti,kad pr.(E2) rapa taisytinas į *rapā = *rapan [acc.sg.,plg., pvz., pr. (E 83) ausins acc. pl.],kuris,man rodos, suponuoja o-kamienį (nom. sg. masc.) pr. (E) *raps (< *rapas) „angelas“ < *„angelas sargas“ [kiekvienas krikščionis turi savo angelą sargą (saugotoją)!], abstrahuotą iš samplaikos pr. (E) *engels *raps (ar *engelis *raps) „angelas sargas (saugotojas)“ = *„angelas saugo-tojas“ [dėl tokio pr. (E) *engels (ar *engelis) žr.s.v. engels]. Taigi pr. (E) *raps „ange-las“ < *„angelas sargas“ = *„angelas saugotojas“ gali būti iš subst. (o-kamienio) pr. (dial.) *rapas „saugotojas“ (nom.sg. masc.), o šis yra matyt fleksijos vedinys (su šak-nies balsio apofonija) iš verb. pr. (vak. balt. dial.) *rep- „saugoti“ (plg., pvz., lie. verb. ved- „vesti“ subst. vãdas „vedėjas“), t.y. vedinys iš tokios jo lyties, kuri morfologiš-kai atspindi tą epochą,kai dar buvo verb. balt.dial.*rep- (praes., inf.) su *rēp- (praet.) arba - net epochą, kai dar buvo verb. (praes.,praet.,inf.) balt. *rep-.

Tas verb. pr. *rep- „saugoti = turvata,suojata“ galėtų būti iš *„saugoti, globoti“ < *„ap- glėbti, apkabinti, apimti ką“ ir, toliau, - iš seniausio verb. (praes.,praet.,inf.) balt. *rep- „apimti,tam tikru būdu imti resp.čiupti“ (žr.s.v.raples),kuris vėliau balt.dialektuose 13 virto į verb. *rēp- „t.p.“ (praet.) su *rep- „t.p.“ (praes.,inf.), o dar vėliau - į *rēp- „t.p.“ (praet.,inf.) su *rep- „t.p.“ (praes.) ir,pagaliau, – į *rēp- „t.p.“ (praes.,praet., inf.) *rēp- „t.p.“ [plg.,pvz.,verb. balt. *geb- (praes.,praet.,inf.) evoliuciją s.v. gūbans]. Pastarąją (t.y. vėlyviausią) lytį verb. (praes.,praet.,inf.) *rēp- matyt ir atspindi verb. lie. rė̃p-ti (rė́p-ti) „apglėbti, apkabinti, apimti ir pan.“, pr. (III) *senrīp- (su *sen- „su-“) > serrīp-imai „pati-riame, suprantame“ (žr.serrīpimai).Pr. (III 8910) rīpaiti (žr.), verstas iš vok. (III 8810) folget „sekite“,čia (t.y.III 8810) turinčio reikšmė̃s „saugokite,globokite“ atspal-vį, nesunkiai gali suponuoti verb.pr.(semb.) *rīp- „sekti (ką), neatsitraukti (nuo ko)“ < „saugoti, globoti“ (žr. anksčiau) < verb. *rēp- „t.p.“ < *„apglėbti, apimti ką“ < balt. dial. *rēp- „apimti…“ balt. *rep- „t.p.“ (žr. anksčiau).

Iš to, kas pasakyta, galima daryti, pvz., tokią išvadą: verb. pr. (III) rīp-aiti [rīpaiti] (žr.) bei pr. (III) -rīpimai = ser-rīpimai [serrīpimai] (žr.) suponuoja verb. pr. semb. *rīp- < *rēp-, kuris yra naujesnis (t.y.kitõs sichronijos) nei tas verb.pr. *rep-, iš kurio išvestas subst. pr.(E) *rapas „saugotojas = suojelija“ bei subst.(pl.tantum) pr. *replēs „replės“ > pr. (E) *raplēs „t.p.“ (žr. anksčiau ir s.v. raples).

Tolimesnės to verb. balt. *rep- istorijos klausimas yra gana sudėtingas, apie jį ketinu kita proga pakalbėti.

raples = (ravun) sakset, pihdit

raples „czange (Zange) - replės = sepänpihdit, hohtimet, ravunsakset“ E 520 nom. pl. fem. = pr.(E) *raplēs (pl. tantum).Jis gali būti iš senesnio pr.*replēs „t.p.“ [dėl pr. *re- > *ra- žr.,pvz., s.v. ratinsis, bet plg. lie. dial. rãplės „replės“ Būga (jeigu čia ra- iš tikrųjų nėra iš re-)],kuris kartu su lie.rẽplės „t.p.“ suponuoja subst.(ē-kamienį nom.pl. fem.) balt.dial.*replēs „t.p.“ (pl.tantum),kildintiną iš (subst.) *„įrankis ką nors apimti, pačiup-ti“ resp.laikytiną sufikso *-lē- vediniu iš verb.balt. *rep- „apimti…= ympäröidä“ (dėl jo žr. s.v.rapa);plg.,pvz.,lie.subst. žnỹplės „gnybtuvai,Lichtscheere“ darybą (iš verb. žnýb-ti „kneifen = nipistää“).

(s.v. rė́pti = ympäröidä, saartaa, omia).

rėpti

охватывать, охватить
В английском Wiktionary: comprise, cover, embrace, encompass

Antraštė:
rė́pti, rė̃pti;
Straipsnelis:
Pagal formą ir semantiką prasl.(muinaisslaavi) *rapati (su spėjama pradine reikš-me ‘plėšti = ryöstää, repäistä repiä, rauti = perata repiä’, ‘čiupti = tarttua’) turi būti įjungtas į ide. (IE) *rep- ‘čiupti, traukti = vetää, plėšti’ lizdą. Jam priklauso dariniai: lo. (latina) rapere ‘skubiai čiupti = napata (itselleen), grobti = ryöstää’, alb. rjep ‘nu-imti = ottaa pois, nulupti = lyödä irti, kuoria, rankioti = käsitellä’, lie. rėpti ‘apglėbti = ympä-röidä’, gr. ἐρέπτομαι [ereptomai] ‘valgyti = syödä, ryti = raadella’, s. i. rápas ‘fizinis trūkumas = fyysinen puute, vamma, arpi, (paha) "raapaisu"’, pr. raples ‘rep-lės = (ravun) sakset, žnyplės = puhdit’. Pagal šaknies atliepimą prasl. *rapati arti-miausias yra lie. rópti, aprópti ‘užbaigti kokį nors darbą = katkaista, lopettaa työ’. Alb. rjep ‘nuimti, nulupti, rankioti’ patvirtina reikšmių ‘stipriai šukuoti = kammata kovin ottein takkuista tukkaa’, ‘skrosti’ senumą,užfiksuotų bulg. pánaм ir pateisina prasl. *rapati reikšmių ‘plėšti, rauti’ rekonstrukciją.
Šaltinis:
Варбот 1984, 177
 

Tässä on tapahtunut samoin kuin vesialeen *akwa ja rannan tapauksissakin, että lainaajat, jota ovat olleet alkuperäisempää väestöä, ovat tuon itselleen valtaamisen rėpti lainanneet enpikin merkitykseen itseltä pois valtaaminen:

Kantanbaltissa,ja varmaan vasarakirveskielessäkin tästä repimisestä, raivaamisesta, puhdistamisesta on ollut ns.aspektisarja,kolme aspektia:*rapti (pr. rapo, rapa, rapsta = mahd. rapsuttaa, rapistua tai rapia = raapia, mahd rääpiä), *repti (repo, repa, = mahd. repsta = mahd. repsahtaa tai repia = repiä, ruopia) sekä *ripti (ripia) = riipiä.


Siis -a-aspektin, kokonaisaspektin objektina on se, mistä revitään, raavitaan, mitä räävitään, -e-aspeti eli peruaspekti tarkoittaa intransitiivista ja itse toimintaa: "repiä urheilussa", "repiä eikä rakentaa" jne. ja -i-aspetissa eli osa-aspektissa objektina on se, mitä jää käteen toiminnasta, mikä on revitty eli riivitty jostakin!


Suomessa on usein nämä samat aspektit, mutta VAIN LAINANA aivan kuten esimerkiksi germaanikieli gootissakin!

Kun pannaan tuohon toistuvuutta tarkoittava johdin -s-, saadaan *rapsti > raastaa, *repsti > ryöstää (viron rüüstada) ja *ripsti > riistää!

[Näissä sanoissa, joissa ei ole p-äännettä, on useita muitakin balttilaisiakin vaihtoeh-toja kantaindoeurppalaisista juurista kuten *reg- = oikoa,suoria,kammata, haravoida, leikata, kaivaa suoraksi (rė́žti; rė̃žti = leikata, lyödä,veistää (taltalla ja vasaralla) = ve. ре́зать (rezat´), ręžti = haravoida (kasalle, hiiliä tuleen), rake = harav(oid)a).

Tällaisia voi tulla myös kantaindoopan juuresta *krems- = jyrsiä, kalvaa, josta rulee mm. sanat ranta (krantas), kriisi (crisis) ja riisi(tauti, riiden, ve grýža,
гры́жа).]


Vertailun vuoksi rapu:

rokis = rapu, engl. crab

rokis „krebis (Krebs) - vėžys = rapu,viroksi > vähi“ nom.sg.masc.yra matyt (o-kamie- nis) pr. *rɔ̄kis,t.y. *rākis < *rāks < *rākas „t.p.“.Tuo,kad jis - skolinys iš lenk. rak „t.p.“

Pr. *rākas „vėžys“ ir sl. *rakъ „t.p.“ (> lenk. rak „t.p.“ ir kt.) galėtų būti vak. balt. ir sl. izoleksa - subst. (o-kamienis) vak. balt.-sl. *rākas „t.p.“. Lie. dial. (Zietela ir Lazūnai) rõkas (rókas) „t.p.“ (s.v.2 rõkas), jeigu jis nėra slavizmas,gali būti vak. balt. dialektų reliktas – substratinis (Zietela) resp. adstratinis (Lazūnai: jų apylinkėse būta XIII a. įsikūrusių prūsų pabėgėlių).

To vak. balt.-sl. *rākas „vėžys“ kilmę sunku atsekti, žr. (dėl sl. *rakъ „t.p.“) Vasmer. Pagaliau nėra aiški ir ryt. balt. *vēźīs „t.p.“ (> lie. vėžỹs = la. vêzis) kilmė.

Muita mahdollisuuksia

Rapola-nimen ei tarvitse välttämättä edes balttilainana tulla -la-johtimellisesta teon tai olion paikasta. Koska vartalossa on r-kirjain, niin adjektiivin johtopääte -ar- (-er-) menee muotoon -al- (-el-, -ol-), joka on liettuassa perusmuoto) ainakin kuurissa, Italian muinaisessa ilmeisti vasarakirveperäisessä sabiinin kielessä, ja hämeen murteessa (muuallakin kuin ns. "lee-alueilla").

"Latin laurus "laurel tree", probably related to Greek daphne "laurel" (for change of d- to l- see lachrymose), probably from a pre-IE Mediterranean language. The change of second -r- to -l- after mid-14c. is by dissimilation "

lachrymose (adj.) 1660s, "tear-like", from Latin lacrimosus "tearful, sorrowful, wee-ping," also "causing tears, lamentable", from lacrima "tear", a dialect-altered borro-wing of Greek dakryma "tear",from dakryein "to shed tears," from dakry "tear," from PIE *dakru- (see tear (n.1)).

The -d- to -l- alteration in Latin is the so-called "Sabine -L-";compare Latin olere "smell", from root of odor,and Ulixes,the Latin form of Greek Odysseus. The Medie-val Latin practice of writing -ch- for -c- before Latin -r- also altered anchor, pulchri-tude, sepulchre. The -y- is pedantic, from belief in a Greek origin. Middle English had lacrymable "tearful" (mid-15c.). "

Tuo lainaus kr. dakrima > lat. lacrima sabiinin kautta tarkoittaa, että kyse voi olla myös siitä, että puusta puristetaan mehua "kyyneleinä", ei pelkästään siitä, että "kyyneleet" aiheuttavat tavallisia kyyneleitä. "


Tällöin Rapola voisi olla *(s)(k,t)rap-ol-a(s) ja vasarakirveskiltä tai muinaisliettuaa tai kuuria siinä kuin preussiakin (jos on ulkomaalainen sana).[Itäbaltissa turhat alkukon- sonantit putoilevat järjestyksessä ensimmäisestä alkaen kuten suomessakin ja usein myös venäjässä.] 

Tämä preussin sana antaa vihjeitä:

sen-skrempūsnan = rypistys, laskostus, "yhteenahtaminen" ym.

senskrempūsnan „runtzel (Runzel=ryppy) - suraukšlėjimą = (yhteen)laskostaminen“ III10312–13 [656] (= raukschla= laskos, ryppy VE4916 gen.sg.) acc.sg.fem.= praef. pr. *sen- „su- = yhteen-“ (žr.sen-) + *skrempūsnan „raukšlėjimą = rypytys, laskostus“. Suponuoja subst. (ā-kamienį,nom.sg.fem.) pr. (III) *skrempūsna „raukšlėjimas“ < pr. *skrempāsnā „t.p.“ (su nekirčiuotu *) -sufikso *-snā vedinį iš verb.(inf.!) pr. *skrem- pātvei „raukšlėti(s)=rypytä,laskostaa“.Šį verb.laikau vediniu iš subst.(ekspresyvo) pr. *(s)krempā „raukšlė“ = „paviršiaus nelygumas = pinnan epätasaisuus“ = „paviršiaus suskrebimas, sustirimas, sustingimas = jähmettyminen, sudžiūvimas = (kokoon)kui- vuminen, susitraukimas = (kokoon)vetäytyminen“, o jį - vediniu iš verb. vak. balt. *(s)kremp- (praes.,praet.,inf.) „suskrebti = ahtaa kokoon,sustirti,sustingti= jähmettyä, sudžiūti = kuivaa (kokoon),susitraukti“< „susitraukti = vetäytyä kokoon“; iš tokio vak. balt. verb. matyt išriedėjo ir [kurš. (vak. balt.) ] la. dial. subst. krum̃pa „raukšlė = ryppy, kurttu“ (su ekspresyviniu šaknies diftongu, dėl tokio tipo diftongų žr. Mažiulis BS 57) verb. krum̃pât „raukšlėti = rypitää, pallota“.

Tas verb. vak. balt. *(s)kremp- (praes., praet., inf.) „susitraukti“ gali suponuoti verb. balt. dial. *(s)kremp- (praes.)/*(s)krep- (praet., inf.) „susitraukti“ greta balt. dial. *(s)kremb- (praes.)/ *(s)kreb- (praet., inf.) „t.p.“ ir toliau - verb.balt. *(s)krep/b- (praes., praet., inf.) „su(si)traukti = vet(yty)ä, koota, kokoontuoa yhteen“. Iš to paties balt. verb. matyt išriedėjo ir verb. lie. dial. skrem̃bti „skrebti, džiūti, trauktis“ (s.v. 3 skrem̃bti), lie. skreba (skrẽbia)/skrẽbo (skrẽbė)/ skrèbti „stingti, džiūti, stirti“.

Verb. balt. *(s)krep/b- „su(si)traukti = koota, vetää yhteen“ gali būti iš verb. ide. *(s)krep/b(h)-su(si)sukti“, o šis - determinatyvo *-ep/b(h)- išplėstas verb. ide. *(s)kr̥-/ *(s)ker- „sukti(s) = kääntää, -yä“ (plg. s.v. corto).

102 Pr. (III) senskrempūsnan istoriją (ypač seniausiąją) ne vienur kitaip suvokia  (s.v. skrebė́ti).Reikia pridurti, kad šis pr. žodis yra menkai įėjęs į baltų etimologijos apyvartą, o indoeuropeistinėje literatūroje jis, rodos, iš viso nežinomas.

carbio = punoskori

carbio = (parašyta) tarbio „molekaste (Mühlenkasten) – girnãlovis (girnų dėžė = )“ E 325 (čia taisymas raidės t į c ir atvirkščiai nelaikytinas net ir taisymu) subst. nom. sg. fem. = pr. *karbijɔ̄, t.y. *karbijā.

Pr. *karbijā „girnalovis (girnų dėžė)“ kildinu iš vak. balt. *karbijātam tikra pintinė (Korb = kori)“ („pintinė“= „tam tikra pinta dėžė = punottu astia“!) bei „girnalovis (girnų dėžė = myllyastia)“. Jis bei lie. kar̃bija „tokia pintinė su antvožu kam nors supilti; ma- lūno dėžė grūdams pilti į girnas“ matyt suponuoja balt. (dial.) *karbijā „tam tikrais kar- nos ir pan. atraižų pinta pintinė (Korb)“, kuris gali būti ne slavizmas [nuomonės, kad jis slavizmas,visgi negalima drąsiai nuneigti],o giminaitis su sl.*korbьja „t.p.“ (> lenk. krobia „tam tikra karnos ir pan.pintinė“ ir kt.). Šitoks subst. balt.-sl.*karbijā „tam tikra pintinė iš karnos ir pan.atraižų“= (subst.)„*atraižinė,atrėžtinė= kuori-, niini-, repäisy-“ (= *„tai, kas padaryta iš karnos ir pan. atraižų“) galėtų būti iš ī-/i̯ā-kamienio (subst.) balt.-sl. *karbī „t.p.“ – substantyvu virtusi u- kamienio adjektyvo fem. lytis balt.-sl. (*karbvī >) *karbī „(at)rėžtas (rėžiantis = irtoava kuori ym.)“ (plg. s.v. arrien).

118 Greta u-kamienio adj. balt.-sl. *karbu- [resp.fem. (nom.sg.) *karbī] „(at)rėžtas (rė- žiantis)“ bus buvęs ir o/ā-kamienis adj. balt.-sl. *karba-/*karbā- „t.p.“ (plg.,pvz., s.v.v. dolu, *Jāt(u)vā) subst. balt. -sl. *karba-/*karbā- „atraižinė, atrėžtinė“ > *„tai, kas padaryta iš karnos ir pan. atraižų“ (dėl adj. subst.plg., pvz.,s.v. garian) > lie. kar̃baskrepšys = (verkko)kassi, koripalloverkko, eng. crib, pintinė = punos“ (s.v. 1 kar̃bas) resp.la.kā̀rba „Tüte aus Erlen- oder Birkenrinde“,rus.ко́роб „плетеное или гнутое изделие из луба,бересты и т.п.“ resp. (dial.) коро́ба „коробка из липовой коры“ ir kt.;nuomonei,kad minėti (subst.) lie. kar̃bas ir la. kā̀rba esą slavizmai, prieš- tarauja suom. karvas, karpaa „Tragekorb“.Tuos adj.balt.-sl.*karbu- resp. karba- nesunku vesti iš verb.balt.-sl.*(s)kerb-/*(s)karb-/*(s)kirb-/*(s)kurb-„(at)rėž-ti(s),(at)pjauti< verb. ide.*(s)kerb(h)-/*(s)korb(h)-/*(s)kr̥b(h)-„t.p.“(suom. kerppo)

(Parkin kuorimisveitsi on (k)rapa, joka on hämeessä pejoratiivinen sana ja tarkoittaa "huonoa, loppuunkäyettyä työkalua tai -laitetta",mikä viittää suht myöhäiseen vieras- peräiseen alkuperään.Sitä on vaikea yhdistää liettua sanaa rėpti = saartaa tai venä- jän sanaan krepost´= linnake< krepkij =luja.Toisaalta sanojen yhteydet sattavat olla yllättäviä: liettuan linnoitusta tarkoittava sana "pilis" tarkoitti alun perin nimenomaan vesihautaa,joka oli linnoituksen tärkein osa ja tavallisesti myös osa toista tärkeää ra- kennetta piirityksen varalta: kalankasvattamoa.Alun perin pilis tarkoitti kuivatusojaa, ja on samaa kantaa kuin suomen pelto ="kuivattu" (vsk.) ja palsta = liettuan palšta, em. HM)

Primintina, kad dėl pr. carbio = *karbijā bei lie. kar̃bija, taip pat dėl lie. kar̃bas, la. kā̀rba ir pan.kilmė̃s iki šiol nėra vieningos nuomonės.Vieni tyrinėtojai visus tuos pr. -lie.-la. žodžius laiko slavizmais (bet žr. Būga RR I 331, 447, kur lie. kar̃bas – ne sla- vizmas), Fraenkel LEW 220, Levin SE 95 (dėl pr. carbio ir lie kar̃bija), Toporov PJ III 217t.(ir liter.).Anot Endzelyno,pr.carbio bei lie. kar̃bija galbūt atėję iš slavų (ir toliau - iš germanų), bet lie.kar̃bas ir la.kā̀rba galį būti ir nuosavi žodžiai. Visiems tiems pr.- lie.-la. žodžiams baltišką (ne slavišką) kilmę suponuoja (tiesa, atsargiai) Trautmann BSW 117t., Vasmer ESRJ II 331 (dėl lie. kar̃bas ir la. kā̀rba), Pokorny IEW I 949 s.v. (s)kerb(h)- (tik,man rodos, ne su šiuo, o su kitu ide. archetipu sietini tie baltų žodžiai, žr. anksčiau), SPS I 84 (dėl lie. kar̃bija).

Englannin sana crawl tarkoittaa paitsi ryömimistä, myös kalasumppua matalassa vedessä.

Tähän kalasumpuun se kiertelee,vaikka Rapola (**Krapola) olisi kermaaniakin. Paitsi jos se on gootinkielinen *Grabola < graba = hauta, = hautapaikka, monttupaikka. Gootti on yhtä uutta kieltä kuin esimerkiksi kuurikin (Suomessa ja muutenkin). Se ei toisi mitään apuja puuttuvien "arkkimuiniatsen kermaanilaijoen ongelmaan" kenellekään (jolla sellainen "ongelma" on...)


Lisää aiheesta:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomalaisten-ja-germaanisten-kielten-varhaisimmista-lainakosketuksista-ajalaskun-alun-aikaan

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/suomalaisten-ja-germaanisten-kielten-varhaisimmista-lainakosketuksista-ajalaskun-alun-aikaan-2

Palataan vielä tuohon nimeen Rapola, vaikka se vähän ohi aiheen meneekin.

Rapola on Baltiassa tavallinen nimi, eikä se ole itämerensuomalaista alkuperää AI- NAKAAN SIELLÄ, vaan preussilaista. Se tarkoittaa usein isoa varakasta tai ainakin komeaa tilaa ja tälläinen voi olla esimerkiksi matkailutila:

http://www.booking.com/hotel/lt/sodyba-pas-rapola.fi.html

 

http://www.pasrapola.lt/

Rapola esiintyy populaarikultturissakin, jossa se tarkoittaa "syntyjään" pomottelevaa, preussilaista. Tuo taipumus kuului myös balttipreussilaisille,ei vain saksalaisille. Kie-lellisesti se on nykybalteille kuin suomalaiselle Soo tai Mäe tai Inginen: tuttua mutta selvästi kuitenkin muuta kieltä.

Tässä aina joitakuita myös ärsyttävä pari vuotta sitten edesmennyt trubaduuri Vytautas Kernagis = "(latvialainen) Sontakynsi", Liettua, nimi on aito, kertoo:

 

(Linkin tekstissä nimi Rapola on muutettu muotoon Rapolas, mutta mestari laulaa mitä selkeimmin, että Rapola; eikä se merkitys siitä mihinkään muutu)
 

http://akordai.lt/index.php?action=akordai&lang=1&atlikejas=77&akordas=1915
 

Vytautas Kernagis "Kolorado vabalas"   "Koloradokuoriainen

1. Ant aukšto kranto upės mėlyno
 Malonu pasvajoti ir išgerti
 Atėję kolūkiečiai padainuos
 Papasakos apie šių metų derlių

1. Sinisen joen korkealla rannalla
Hieman haaveilemaan ja maistelemaan
tulleet kohoosilaiset laulaen
tarinoita tämän vuoden sadosta.

2. Apie brigadinės rangos metodą
 Papasakos brigadininkas Rapola
 Ir apie naują bulvių veislę tokią
 Kuri nebijo korolado vabalo

Prikaatin urakkametodista
kertoo prikadeeri Rapola
ja uudesta perunalajikkeesta
joka ei pelkää koloradokuoriaista.


3. Brolyčiai upės abiejuos krantuos
Klauosydami kuždėsis apie laimę
Akordionu pirmininkas gros
Pritardamas savos kūrybos dainai

Molempien rantojen velikullat
kuunnellen kuisketta onnesta
Akordeonilla johtaja soittaa
syventyen luomaansa lauluun:


      Suplėšysim į gabalus

      Tuos kolorado vabalus

      Ir bulvės vėl žydės

      Ir mylimam kolūkyje

      Pakėlę žemės ūkį mes

      Dainuosim iš širdies

     Hakkaamme kappaleiksi
     Nuo koloradokuoriaiset
     ja perunat taas kasvavat
     Meidänkin rakkaassa kolhoosissamme!
     Maata viljelemme me
     ja sydämestämme laulamme!

4. Klajos dangum žvaigždė ir suoks lakštingala
 Atsispindės mėnulis upely
 Mirgės ant seno ilgo geležinkelio
 Mažyčiais žiburėliais traukinys

Vaeltaa taivaalla tähti ja satakieli laulaa
Kuutamo loistaa joessa
Välkkyy heinän yllä pitkän rautatien
Pienenpienin kipinöin juna.

 

5. Ir aš į kolūkio laukus išėjęs
Paimsiu arklį lyrą ir melžėją
Dainuoja ji dainuoju aš su ja
Ir traktorius dainuoja danguje

Ja minä kolhoosin pelloille mennen
Otan mukaani hevosen lyyran ja (lypsäjä- tai maksullisen) naisen
Hän laulaa ja minä laulan hänen kanssaan
Ja traktori laulaa taivaassa(/lla).


      Suplėšysim į gabalus

      Tuos kolorado vabalus

      Ir bulvės vėl... "

 

     Hakkaamme kappaleiksi
     Nuo koloradokuoriaiset
     ja perunat taas...  "

 


https://www.youtube.com/watch?v=GDLmyqENH3U

Minä en tuota vitsiä täysin ymmärrä, siinä on jotakin silloista poliittista (90-luvulta), ja tyänjohtaja Rapola siinä välillä kiekaisee neuvostotyyliin, mutta on nyt jo varmaan taas vihreämmälla oksalla "ex-kolhoosilainen" Kernagis...

 

Tuo "suojelusenkeliteoria" saa tukea niin kummalliselta kuin se saattaakin kuulostaa.

1.Rapola on ollut uskonnollinen palvontapaikka vuosituhansia,mutta mitään ei oikein nykyistä palasista osata yhdistää, millaisia jumaluuksia siellä on palvottu. On toki epäity ainakin Lempoa, mutta se voi olla aika myöhäinen orfilainen tulokas.

2.Nuo "siivekkäät sotilaat" arkkienkelit ja enkeliarmeijat eivät ollankaan kuulu seemi- läiseen, eikä nimenomaan "parantajasta ja varjelijasta" "enkeli Rafaelista" (Repael, aram.) mainita tavukaan. Se on ympätty apokryfisiin kirjoituksiin ja perinteeseen muista uskonnoista. (Mikael tarkoittaa "Kuin Jumala", ja Gabriel tarkoittaa "Jumalan mies",jälkimmäiset ovat jumalien viestinviejiä.) Seeminäisten "enkelit" (tämä sana on indoeurooppaa) ovat kuin Koraanin dzinnit tai muinaislatvialaisten jumisit (jumikset) yleensä (usein jotenkin erikoiseen) PAIKKAAN kiinnittyneitä henkiä tai kummituksia, jota voivat edesauttaa tai tehdä tyhjäksi ihmisten toimia. Ne voivat tehdä sekä hyvää että pahaa, ja nakin joutuvat viimeiselle tuomiolle kuten ihmisetkin. Dzinnit ja enkelit EIVÄT OLE MENNINKÄISIÄ ELI ESI-ISIEN HENKIÄ, vaan kokonaan erillinen olioi-den luokka, eivätkä ne kerro maanomistuksesta. Ne rajoittvat mahdollisen omistajan valtaa luontoon eivätkä edusta sitä.


Raamatussa ei esiinny yhtään "Arkkienkeliä"

Enkelitieto

3. Vesistön varralla on kaksi muutakin preussilaisen jumaluuden tai ainakin ammatin nimistä paikkaa, nimittäin Kurki (joka on ollut alue, josta länsisuomalaisittain on otet- tu sukunimi), joka tarkoittaa paisti tuota sumerissakin essintyvää linnunnimeä myös pressilaista pellonjumalaa Kurche (näiden kaikkien välillä on yhteys, kurki ei ole suo- messa iranilaina,koska se taipuu vanhalla kaavalla; preussissa se kyllä voi olla sitä-kin. sekä Pyynikki,joka tarkoittaa kirjaimellisesti naispuolista verkonpunojaa.

Verkkoa tarkoittava sana on ollut "pinsi" (pinnessä > "pinteessä", Pinsiö). Muut pari preussinkielistä nimeä kuten Laitila (Laityla = Syrjäkylä, Laitakylä, laidan (pr. laita, liett. lieta, tarkoittaa myös asioiden laitaa, "Yrittänyttä ei laidata!", vai miten se oli, lai-vasta...) ulkopuolinen enemmänkin kuin sisä-)  tai "Leittua(lais)Kylä sekä ruotsinkieli- nen Esse (pr. ezze = äärilaita, ezdras) = Ähtäri. Itse Kokemäenjoen nimet ovat liiviä sekä suomeksi (Kogma) että ruotsiksi (Kumo) ja tarkoitavatkin samaa: kokema-, kokoamajokea, vaikka tulevat eri verbistä.

4, Myös sana "enkeli" näyttäisi olevan lähinnä muinaisliettualaista perua:
 

Englannin etymologinen väittää sanoja evankeliumi ja enkeli kreikkalaiseksi, joskin viittaa myös muuhun mieluiten indoeurooppaliasuuteen:

 
evangelist (n.)
 

late 12c., "Matthew,Mark,Luke or John",from Old French evangelist and directly from Late Latin evangelista, from Greek euangelistes "preacher of the gospel," literally "bringer of good news," from euangelizesthai "bring good news,"

from eu- "good" (see eu-) + angellein "announce," from angelos "messenger" (see angel).

angel (n.)
 

14c. fusion of Old English engel (with hard -g-) and Old French angele, both from Latin angelus,from Greek angelos "messenger,envoy,one that announces" possibly related to angaros "mounted courier", both from an unknown Oriental word (Watkins compares Sanskrit ajira- [ihan hyvä...] "swift"; Klein suggests Semitic sources).

Used in Scriptural translations for Hebrew mal'akh (yehowah) "messenger (of Jeho-vah)," from base l-'-k "to send." An Old English word for it was aerendgast, literally "errand-spirit."

eu-

word-forming element in modern use meaning "good,well",from comb. form of Greek eus "good," eu "well" (adv.), also "luckily, happily,"

from PIE *(e)su- "good" (cf. Sanskrit su- "good," Avestan hu- "good").

in = sisään

Old English in (prep.) "in, into, upon, on, at, among; about, during;" inne (adv.) "within, inside,"
from Proto-Germanic *in (cf. Old Frisian,Dutch, German, Gothic in,Old Norse i), from PIE *en "in" (cf. Greek en, Latin in "in, into," Old Irish in, Welsh yn-, Old Church Slavonic on-).

Itse asiassa tuo sana vaikuttaa erittäin epäilyttävästi kantabalt(oslaav)ilta:

en- = sisään, -k-/-g- tarkoittaa aiheutettua, pakotettua toimintaa/tapahtumista, ja -el-/-er- = kaltainen (adjektiivin johdin)

Liettuan verbi engti (engia,engė),suomalaisen korvaan [ängti],tarkoittaa "painostaa", alistaa, ahdistaa, iestää, suomen sana "ängetä" on kaikkein lähimpänä alkuperäistä konkreettista merkitystä).Sanasta tulee ilmeisimmin myös suomen ankara ja ankkuri, ankeriaan yhteys on epävarma:kuurin angeris ="kyyn kaltainen",angis = kyy = pisto.

Kantabaltissa sanalla on ollut transitiivisena kaksi aspektia *angti ja *ingti, joista en- simmäinen "ahdistaa" joukoksi, ajaa (joukkoon, joka muuten sekin on samaa juurta mutta germaanin puolelta),jälkimmäinen taas enemmänkin joukosta erilleen, poistaa,

inkšti (inkčia, inktė) = hangata, rutista, marista (zirzti, zirzia) jumpitella > sm. inho?
Ankštas = > ahdas, tukala on partisiippi kadonneesta verbistä *ankšti = > ahtaa, ahdistella (joukoksi).

Saamen sanat voivat myös tulla aivan säännöllisesti esimerkiksi vasarakirveskielestä.

Ehkä tuo "joukkoon kuuluttaja" on se *angelis. (-el- saattaa ola erotuksesi sanasta *angeris, nuo päätteet ovat jossakin määrin vaihtoehtoisia, esimerkiksi (kyntö)hevo- nen = arklys eikä **arkris, koska kakai r:ää sanassa sanassa ei ole hyvä kuurissa ym. kuten ei hämeessäkään)

Sekä tuo alkutavu, että kreikan hyvä = eu ovat lultavasti kantaindoeuroopan sanasta en- = sisään, joten enkeli on sisään-sisään-heittäjä/päästäsjä.

(Huom! Enkeli ei ole tämän mukaan alun perin ollut välttämättä "hyvä", vaan hän on voinut olla myös rattoisan synnin "ulkopiiristä" sisään niihin toisiin piireihin heittävä olio.)

Muoto *enkti = ankkuroida: inkti on akkuroida tappi puuhun (maahan jen.), ankti = ankuroida puu (laiva) tapin avulla.

Liettuan Inkaras = ankkuri, lainaa kuutista, Inkere(-joki) = Ankkurijoki (hyvä kytispaikka kuurilaisille merimiehille Suomelahden ja Laatoken liikennettä koskien.

Miten tuosta sitten tulisi enkeli siinä kysymys. Jos se siitä tulee, niin kieli on ilmeisimmin filistea.

http://en.wikipedia.org/wiki/Philistine_language

Palestiina on Filistea ("Meriväen maa",aigeian kieli) kreikaksi. Filistean kielestä tulee ilmeisesti sellaisia sanoja kuin "tyranni" (laivan kapteeni),"kupari",kypäräaine, kypärä = koba,"Kypros" josta sitä mm.kaivettiin tulee tästä),kaasu (pal.arab.ghazon,al-gasu, tarkoittanut jotakin tiettyä kaasua, ehkä kuparinvalmistuksessa). 300-luvulla e.a.a. filistealaiset kuten heprealaisetkin vaihtoivat kieltä alueen lingua francaan arameaan. (liett. kepure, latv. cepure = lakki, kopa = dyyni, kupras = kupera, kumpu, kyttyrä > kur(i)š(k)as = dyyniläinen, kuurilainen).


Kantaindoeuroopan poistettavasta sudesta sanastosta (jossa lähinnä itäbalttilaisesta vasarakirheskielstä on tehty "kantaindoeurooppaa") seuraavat liityvät asiaan:

*h₁ey- to go = mennä, tulla

Skr. एति (éti), Av. aēiti, Gk. εἶμι (eimi), Lat. eō, Umbrian ier, Oscan eítuns, Kamviri ie, Gaul. eimu, Toch. i/i, Ir. ethaim/, Pers. (aitiy) /, OCS ити (iti), Luw. (iti), Goth. iddja, Eng. ēode/--, Lith. eiti, Ltv. iet, Old Prussian eit, Russ. идти (idti), Polish iść, Alb. ik

Tämä sana on ollut todellisuusessa *(h)enti = "sisääntyä" (balttikielissä ei ole kotoperäisinä h-äänteitä).

*h₁eybʰ- to copulate = naida

Gm. eiba/, Skr. यभति (yabhati), Russ. ебать (jebat'),Illyr. Oibalos, Gk. οἴφω (oiphō)/, Polish jebać

Tämä sana on ollut *(h)en-b-ti > *embti, jossa tuo -b- tarkoittaa a) edestakaista ja b) vastavuoroista toimintaa.

Tuosta tulee monia muitakin, esimerkiksi kutomista tarkoittavia sanoja, jossa pistellään edestakaisin, kiertoteitse mm. suomen "ammatti".

*h₁engʷ-  = gland = rauhanen, putken(suu)(laippa), "sisäänmeno": Alb. angërr, Gk. ἀδήν (adēn), Lat. inguen, ON ökkvinn, litt. inkstas = munuainen (> henki?)

Johtopäättellä -t/d- , joka infintiivissä ilmenee -s-:nä, sanasta tuleen "*ensti... enda" > liett ėsti (ė́da, ė́dė) = syöttää, kuuriksi ëistum, pr. ëidi [äidi], ëidi = se, joka syöttää, sosiaalinen äiti, suomessa erotukseksi "emosta", joka on biologinen äiti, liettuan > ė́di, ė́džia, monikossa ė́džios = kehto.

 


Ahvenanmaakin saattaa olla vasarakirveskieltä ja suomeksi lähinnä "Merimaa".

https://outlook.office.com/owa/?realm=student.tut.fi&exsvurl=1&ll-cc=1033&modurl=0&path=/attachmentlightbox

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/tri-janne-saarikiven-hy-on-todistettava-ett-suomessa-puhuttiin

 

Akaa/Oka on ensimmäisten,koillisimpien ja karpaasimaisimpien vasarakirveiden kiel-tä,jotka tulivat suoraan idästä vesiä pitkin nykyisen Okan (Moskovan) vesistöalueilta. He toivat ehkä enemmän suurten kotieläinten paimennusta mukanaan ja laivatekno- logiaa kuin varsinaista maanviljelystä. Heidän heimoveljensä goljadit (Eastern Galin-dians) elivät siellä herroiksi aina vuoteen 1147 saakka, jolloin venäläinen ruhtinas Juri Dolgoruki alisti heidän heimonsa Moskovan ruhtinaskunnalla. Osa alistui, osa lähti tutumman kilpailevan naapurisuurvallan Liettuan leipiin.

Hieman näiden Suomen ilmeisesti ensimmäisten indoeurooppalaisten jälkeen tuli etelästä toinen vasarakirves / nuorakeraamikkoryhmä, joka oli perehtynyt vielä paremmin maanviljelykseen, ja toivat mm. auran (= ilma, aurata = ilmata, Ralf-Peter Ritter 1993) tullessaan.Heiltä tuhon samaan sanaparveen tulevat samaa merkitsevät sanat aapa, aava ja aaja < *akwja. He purivat kiinni turppeseen pieninä ryhminä, ja kielikin hajaantui.

Minä väitän samoin perustein myös AHVENANMAAN alkuosan palautuvan niin suo-messa kuin ruotsissakin siihen samaan vasarakirvessanaan *akwa, josta Ahvenan-maassa esiintyy muoto *Akwen(-), jolla eri sukupääte (neutrin), tai se on adjektiivi. Siihen palaan myöhemmin. Tätä artikkelia on muuten vaikiea kopioda näkyville kommentoitavksi paitsi kirjoittamalla se käsin nettiin.

Ahuen3.jpgahuen4.jpgahuen5.jpg

 

ahuen6.jpg
ahuen7.jpg

ahuen8.jpgahuen9.jpgahuen10.jpg

Näillä sanoilla ei ole mitään tekemistä oikean kantagermaanin kanssa: sitä on noihin lainautumisaikoihin puhuttu jossakin aivan muualla, ja tuo GOOTIN kautta VÄÄRIN "rekonstruoitu" "kantagermaani" on kummituskieli ja aivopieru.

Tässä ei tarvitse myöskään olettaa k:n satemisoitumista s:ksi: *akwenista voi tulla *ahwio (*ahwjo, yks. genetiivi) tai ahwju (mon. gen., olisi ihan kuin kuurissa!) ilman sitäkin.

 

Ruotysin sanat å = joki ja ö = saari tulevat samasta vasarakirvesjuuresta, joka ensin mainitulle on *akwa (gootin ahua,latinan aqua lähes kuin alkuperäinen,ranskan eau, kuin å.). Jälkimmäiselle se on *akwen(-),joka on joko neutri (*akwa on feminiini), ge- netiivi (Vesi(en)maa = saari),adjektiivi tai venäjästä tuttu genetiiviadjektiivi,kuin Lena-joen mies Lenin,Hevosmies Konev tai Susimies Volkov. Suomeen tulee *ahven(a) ei välttämättä tarkoita ahventa (liettuan ešeris = *akweris = vesiolio, -eläin, kala, Akwarius = Vesihenkilö) ellei sitten ahven ole tarkoittanut kalaa yleensä.

On huomattava, että *akwa on kovavartaloinen,*akwen taas pehmeävartaloinen, liudentunut.Lainattaessä balttisanoa suomeen ja ruotsiin edellinen ominaisuus korre- loi vahvasti sanan takavokaalisuuden, jälkimmäinen taas etuvokaalisuuden kanssa, mikä johtuu balttikielten ääntämyksestä: liudennus kuuluu myös seuraavan takavo-kaalin lisääntyneenä "etuisuutena" (kuten venäjässäkin, varsinkin suomalaisen tai ruotsalaisen korvaan). Englannin sana fish, ruotsin fisk tulee myös vesi-sanasta.


" Tämä on kuitenkin niin hyvä idea, eikä ole yhdestä Ahdista kiinni, eikä siitäkään, että tarkoittaako Akaa todella vesistöä, että tätä on tutkittava.

Mun täytyy sanoa, niin kuin joskus hyvin harvoin isojen oivallusten kyseessä ollen, että MINÄ EN OLISI TUOTA IKINÄ KEKSINYT.

Mutta olen tähän liittyen törmännyt muihin ongelmiin, jotka tämä teoria saattaa asettaa uuteen valoon. Yksi niistä on tämä (toisesta ketjun vietistä): Minkä helkkarin takia itäbalttikielten "järvi" tulisi kanta-IE:n REUNAA tarkoittavasta sanasta:

" Ongelma on, että tuo sana ei tarkoita ”saarta”, vaan, päin vastoin, ”järveä”!

Mutta ongelma ei ole aivan ylitsekäymätön, kun tutkitaan itäbalttilaisten kielten järvi-sanoja ”ezers” (lv.) ja ”ežeras” (lt.) tarkoittavat kirjaimellisesti ”äärellistä” erotuksena ”rannattomasta” merestä tai loppumattomasta joesta, tai (ihan yhtä hyvin) mantereesta, ja tulevat sanasta
"

Mutta entäs jos se *akw-/*egw- EI TARKOITAKAAN REUNAA;vaan itse (isoa) vettä! Asian on käsitetty väärin. Silloin Baltin pinet järvet ovat termiltään vain ISOMPIEN VESIEN KALTAISIA, tai vain PIENEMPIÄ VESIÄ, pääte -er-, -ar-"?

Edelleen, liettuassa on myös toinen "pieni vesi", nimittäin


ašara = kyynel

Lie. ãšara, ašarà,la. asara aiškiai susiję su s.i. aśru-, av. asru-,TA ākär, pl. akrūna (dėl šio žodžio priešistorės žr.Fs.Lane,153 ir PBB 1960,VXXXI,263t.).Neaišku, kodėl baltai neišlaikė u-kamieno. Galime spekuliuoti,kad kolek. *ašruà patyrė metatezę ir davė *ašurà, kuris dėl antrinio abliauto produktyvumo (žr. vasara, vakaras) arba dėl asimiliacijos (žr. Otrębskis, LP 1955, V, 26) būtų davęs ašarà. Forma aszeromis (Chylinskis) siūlo manyti, kad *ašurà pirma buvo pakeista į ašerà dėl abliauto produktyvumo ir vėliau - į ašarà dėl asimiliacijos.


Sanaa on yritetty vängällä epäonnituneesti yhdistää kreikan sanaan dakru = pisara, kyynel, mutta se tulee luutavimmin sanasta deg- = polttaa ja se tarkoittaa alkuperäl- tään enemmän tervan,viinan ja mykynpisaroita kuin kyyneliä. Siitä tulee myös laake-ri(puu) eli kyynelpuu,joka on tarkoittanut myrkkypuuta,laakerinäsiää, daphne lacrosa.

Minä keräsin tuonne kommenttiin balttikieten vesi(stö)sanoja koskevat tiedot toiselta koneelta.

Sieltä löytyy yksi "akwa", josta en enää muista, mistä se on, ja linkkikin on mennyt pimeäksi:

" *akʷā- = water

Lat. aqua, Welsh aig,

*** Russ. Ока (Oka), ***

(Suomen Akaa??? (Juha Kuisma 2015) Selittäisi monta arvoitusta! HM)

Goth. aha, Gm. aha/Ache, Eng. éa; īg/island, Hitt. akwanzi, Luw. ahw-, Palaic aku-, ON á, Goth. aƕa *


h₂ep- = water

Skr. अप् (apha), Pers. apiyā/āb, Lith úpe; (kuuri: apia, jotv. apis, preussi: appi > sm. Apia, apaja, Ypäjä jne.)

*h₂p-isk- "fish" Lat. piscis, Ir. íasc/iasc, Goth. fisks, ON fiskr, Eng. fisc/fish, Gm. fisc/Fisch, Russ. пескарь (peskar'), Polish piskorz

Englannin ”f-ish” on siis f- = joki ja -ish adjektiivin pääte: ”jokiolio”!) "


Tämä on vanhentuneesta, poistettavasta sanastosta.

https://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European...

*h₂ekʷeh₂ water Lat. aqua, Welsh aig, Russ. Ока (Oka), Goth. aha, Gm. aha/Ache, Eng. éa; īg/island, Hitt. akwanzi, Luw. ahw-, Palaic aku-, ON á, Goth. aƕa
 
aqua- word-forming element meaning "water,"

from Latin aqua "water;the sea;rain," cognate with Proto-Germanic *akhwo, source of Old English ea "river," Gothic ahua "river, waters," Old Norse Ægir, name of the sea-god, Old English ieg "island;" all from PIE *akwa- "water" (cognates: Sanskrit ap "water," Hittite akwanzi "they drink," Lithuanian upė "a river").

HM: EI ole protokermaaninen: gootin sana on vasarakirveslaina kuten skandinaavi-sanatkin. Kantaindoeuroopan sana on luultavimmin *ekʷe, kuten PIE roots sanoo (vaikka onkin poistettu sivu).

Sanasta tulevat skandinaavikieten jokisanat, joiden linkkien mukaa myös "ap- ja up- joet", mikä ei ole mahdotonta, sillä voi osin huuliäänteenä muuttua myös p:ksi ja   b:ksi aivan kuten myös iranilaisissa kielissä ja joskus myös kreikassa.

  1. Alla oleva etymoloia on sikäli virheellinen, että kantaindoeuroopan juuri ei ole "**ap-" vaan "*ekʷe-". Gootin sana ahwa osoittaa, että se on laina nimenomaan vasarakirveskielestä eikä esimerkiksi preussista tai liettuasta tai latviasta, tai tule suoraan kanta-IE:stä.


http://etimologija.baltnexus.lt/?w=up%C4%97

" Iš ide.*ap- ‘vanduo’ kilę dvi atitikmenų eilės: 1) s.i.āpas ‘vandenys’, ir. āp- ‘vanduo’, pr. ape ‘upė’, lie. ùpė; 2) lo. aqua ‘vanduo’, go. ahwa ‘upė’ (Порцич В., Членение иде. язык.общности, М.,1964,302–305). Garsų dėsniai bet kokią sąsają tarp minėtų grupių išeliminuoja: ide.kw, , arijų ir bl. kalbose nevirsta p.Tačiau gr., osk.-umbr. kalbose bei keltų tarmėse ide. kw, , > p, plg.gr.ἵππος [262] ‘arklys’, *ek̑-, ποινή (poiné) ‘atpildas’  *kʷoinā.Arijų ir bl.ap- (lo.aqua) yra to paties pobūdžio atitikmenys, su išlyga, kad šiuo atveju izoglosos tęsiasi neįprastomis besikertančiomis linijomis. Antraip tariant, arijų ir bl. ap- sąlygiškai galima vadinti „graikiškuoju elementu“.
"

 

***
 

Täällä edelleen vesi- ja vesistösanastosta, TIEDE-lehden keskutelun webcashesta...

https://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:I0XiWbzjSyIJ:https://www.tiede.fi/comment/1788621+&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=ubuntu

 

 
Jotuni
Arkkis
"Jurmala" on latvikasi yksikertaisesti "Merenranta" sanoista "jura" ja "mala".
Mikä on ie-etymologia noille sanoille? Onko vastineita muissa ie-kielissä ja mikä merkitys?

Ainakaan äkkiä ei tule mieleen mitään ie-kieltä, joissa olisi "jura"tyypin sana merkityksessä meri. -

Mielestäni kumpikaan ei ole IE-sana. "Jura" on yhdistetty suomen "järvi" ja lapin "javri/jauri"-sanoihin, ja sitä pidetään "paleoeurooppalaisena". "Jura" esintyy myös liettuassa, mutta "ranta" on "krantas" (josta germaanikieliin tulee "krantti/kranssi).

 

Arkkis
Mielestäni kumpikaan ei ole IE-sana. "Jura" on yhdistetty suomen "järvi" ja lapin "javri/jauri"-sanoihin, ja sitä pidetään "paleoeurooppalaisena". "Jura" esintyy myös liettuassa, mutta "ranta" on "krantas" (josta germaanikieliin tulee "krantti/kranssi).
Latvian mala ’ranta’ palautuu kantaindoeurooppaan:

http://starling.rinet.ru/cgi-bin/response.cgi?single=1&basename=/data/ie/piet&text_number=+++775&root=config

" Proto-IE: *mal-
Nostratic etymology: Nostratic etymology
plus-8.png Meaning: bank, shore, edge
Baltic: *mal-ā̂ f.
plus-8.png Germanic: *mal-ō f.
plus-8.png Celtic: *mal=: Ir mala 'Augenbraue, Augenlied', MBret maluenn 'Augenlied'; ? *melno- > Ir mell `globus, locus editus collis'
Albanian: mal' Berg, Gebirge, majε Spitze, Gipfel (Rum mal 'Ufer, Küste')
Russ. meaning: берег, кромка

References: WP II 295 f "

HM: Mielenkiintoista...

Kanta-IE:n *melh- = jauhaa.
Mala ja krantas (venäjän krutoj = jyrkkä) satavt tulle tämälleen sanoin , vain ERI JUHAA-, KALVAA-, kuluttaa verbeistä!

 

http://starling.rinet.ru/cgi-bin/response.cgi?single=1&basename=/data/ie/piet&text_number=++1207&root=config

" Proto-IE: *awǝ-/e- <PIH *H->

Nostratic etymology: Nostratic etymology
plus-8.png Meaning: water (flowing)
Hittite: heu- c.'Regen' (Tischler 238ff); hur-nai-/-ija- (I), hur-nu- (I) 'besprengen, befeuchten', Pal. huwarninai 'besprengt' (Tischler 305-306)
Old Indian: avaṭá-, avatá- m. `a hole, vacuity in the ground', aváni- f. `stream, river, bed of a river'
Old Greek: án-au̯ro-s m. `Giessbach, Strom'
Russ. meaning: вода (проточная)
References: WP I 268 f, Buck 37, 45. "

HM: Ei se ole **awe, vaan se on tuo
*h₂ekʷeh₂
, kuten jo käsiteltiin. Mutta samaan suuntaan vahvasti vetää. Sieltä tulevat suomen aava, aapa, Akaa ja jotakin kautta myös joki, ja voi tulla myös avata, ihan sama sana taas kuin sankrtissa.
 
 
 
Jaska
Johan
Onko sinulla Arkkis tietoja "Pyhän maan" Y-haploista?
Minulla ei...eikä varmaan useimmillakaan. Sieltä löytyy J:n ja G:n lisäksi R1a, Q, N1c, E3b etc???
Ei kovinkaan todennäköisesti N1c:tä. Libanonista on löydetty yksi NO-ryhmään kuuluva tarkemmin analysoimaton yksilö:

http://www.cell.com/AJHG/abstract/S0002-9297(08)00206-1 (PDF on tuolta vapaasti ladattavissa)

Historian perusteella se on todennäköisimmin turkkilaisilta peräisin; turkkilaisilla tähän ryhmään kuuluvia on: N 15 kpl, N3a 5 kpl ja O 1 kpl:

http://www.cell.com/AJHG/abstract/S0002-9297(08)00206-1 (PDF on vapaasti ladattavissa)

Eli libanonilainen NO on suurimmalla todennäköisyydellä turkkilaista N:ää (M231 eli mikä tahansa paitsi erikseen testattu N3a-M178 eli N1c1).

Ei tärppää siiten Palestiinakaan, mutta ehkä Vähä-Aasia. Sen Rooman aikaa edeltä-neiden asukkaiden lähimpiä jälkeläisiä ovat romanialaiset, sillä roomalaiset siirsivät heidät luotettavina puolustamaan valtakunnan koillisrajaa hunneja ja germaaneja vastaan. Heidän kallonmitoistaan tai haploistaan en kyllä tiedä mitään.

 

 
Arkkis
Onko siis liettuan "krantas" germaaninen laina?
Ei, näköjään sekin palautuu kantaindoeurooppaan:

http://starling.rinet.ru/cgi-bin/response.cgi?single=1&basename=/data/ie...

" Proto-IE: *krema-

Meaning: to hang
Old Greek: kremánnǖmi, krímnǟmi, krḗmnǟmi, kremnáō, kremáō, kremnázdō, intr. krémamai tr. `hängen, aufhängen',itr. `hangen, schweben';kremáthrǟ f. `Hängematte, -korb; Hängestrick', kremás f. `abschüssig; krēmnó-s m. `jäher Abhang, Berghöhe'
Slavic: *krǭ̀tъ(jь)
plus-8.png Baltic: *kram̂- (2): *kram̃-t-a- c., *kram-t-i- c.
plus-8.png Germanic: *xram-ja- vb.
plus-8.png Russ. meaning: висеть, вешать
References: WP I 412 (differently in Pok. and Vasmer) "

HM: Muuten hyvä, mutta se ei ole riippua, vaan jyrsiä,kalvaa, "syödä"

krañtas
Straipsnelis: Įprastinis lie. krañtas ir r. крутóй ‘status, staigus = jykkä, pystysuora’ tapatinimas (jau Miklosich, Etymologisches Wörterbuch der slavischen Sprachen, 1886, 138) tėra tik fikcija, nes kitos sl.kalbos (iš dalies ir pačių rusų крутой пово-рот, крутые рога […]) rodo,kad sl. *krǫtъ reikšmė buvo ne ‘status’, o ‘vingiuotas, suktas’ (plg. r. bažn. крутъ ‘tortus’,ukr. крути́й, le. kręty) [... 7]. Bl. neturi veiksma- žodžių, atitinkančių sl. *krętati, *krǫtiti, nuo kurių neatskiriamas *krǫtъ. Formų fonetiškai neįmanoma vesti nei iš kir̃sti (kertù) ar kárti (kaip daro Fraenkelis).
 
Vienintelis galimas santykis – su lie. krìsti (krentù = jyrsin), la. krèst ‘krėsti’, krist ‘kristi’, dėl reikšmių giminystės plg. lo. rīpa ‘upės krantas’, giminiškas su gr. ἐρείπω ‘numėtyti’, ir s.-kr. одала ‘krantas’ : одалити ‘numesti’.
 
" Sleepysilver
Trøndelagissa "ken" tai "kenn" kirjoitetaan (ja lausutaan) "kæm", eli "kuka".

Eli nuo sanat voisivat sittenkin liittyä germaaniseen sanaan *hwa-, *hwe ’kuka’, ruotsin vem jne.

Sleepysilver
Trøndelagissa "koss" tarkoittaa "kuinka". "Koss" tulee nynorskin sanasta ""korleis" eli "hvordan" (bokmål) joka siis tarkoittaa "kuinka".

Eli murteellinen lyhentymä. Kiitos paljon, Sleepysilver! Suomalaisvaikutusta ei tarvitakaan.

 

 
 
Jaska
Jotuni
Et taaskaan kirjoita totta.
Hiljan väitit että kantagermaanissa oli y-äänne. Ihan pieleen sekin.
Älä jaksa valehdella, tuollaista en todellakaan ole milloinkaan väittänyt. Sopii yrittää etsiä sellaista viestiä ennen kuin väittää moista, niin huomaisit itsekin että oma muistisi siinä vain temppuilee.
Ainakin kirjoitit:
Koska ruotsissa ja jo skandinaavissa oli sekä i että y, itämerensuomalainen y olisi korvattu y:llä.
historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-15975.html

Et ollut ihan kärryillä mistä ajasta oli kyse tai yritit tahallasi vääristellä. Muistaakseni luulit että ajanlaskun alun tienoilla puhuttiin ruotsia, suomea ja saamea.

Jaska
1. Lainauksessasi muuten selitetään Fenrir-nimen germaaninen alkuperä: Fenrir (Old Norse "fen-dweller"). Nimelle ei siis tarvitse etsiä suomalaista selitystä.
Kai niille jokin selitys aina on?

Suoasukas joka sattumalta on myyttinen susi??

Parempi selitys on, että suomalaiskielinen peni on lainautunut germaaniin myyttiseksi sudeksi ja käynyt germaanin monet kielenmuunnokset läpi.

Jaska
2. Jos sana olisi lainattu jo paleogermaaniin, miksi sen levikki rajoittuu skandinaaviin?

Eikös Fenris/Fenrir myytti rajoitu skandinaaviin?

Ihan normaalia että sana lainautuu paikallisiin kieliin leviämättä koko kielikuntaan. Eivät kaikki suomen lainasanatkaan ole koko uralilaisessa kielikunnassa.

Jaska
3. Jos sana olisi lainattu jo paleo- tai kantagermaaniin, *e olisi kehittynyt skandinaavissa *i:ksi nasaali + konsonantti -yhtymän edellä:
http://www.utexas.edu/cola/centers/lrc/books/pgmc02.html[/quote]

Peni -> feni ei sisällä nasaalia plus konsonanttia. Jos lasket kirjaimet, niin havaitset että konsonantti puuttuu. Sen sijaan on vokaali. Hyvä yritys kuitenkin. -

 

 
Arkkis
Jaska
Arkkis
Mielestäni kumpikaan ei ole IE-sana."Jura" on yhdistetty suomen "järvi" ja lapin "javri/jauri"-sanoihin, ja sitä pidetään "paleoeurooppalaisena". "Jura" esintyy myös liettuassa, mutta "ranta" on "krantas" (josta germaanikieliin tulee "krantti / kranssi).
Latvian mala ’ranta’ palautuu kantaindoeurooppaan:

http://starling.rinet.ru/cgi-bin/response.cgi?single=1&basename=/data/ie...

Samoin jura/jaura ’vesi’ palautuu kantaindoeurooppaan:

http://starling.rinet.ru/cgi-bin/response.cgi?single=1&basename=/data/ie...

Uusikin tieto?

Onko siis liettuan "krantas" germaaninen laina?

Melko heikosti mal-sanan voi perustella IE-sanaksi kun keltin merkitys on jokin silmäkulma ja albanian merkitys on vuori.

Myös jura vaikuttaa epäilyttävältä. KantaIE sana on *awǝ-/e- ja siihen balttien on lisättävä j-äänne eteen. Jura näköjään lasketaan samaan sanueeseen auraz-sanan kanssa, mutta merkitykseksi annetaan sade, sumu ja meri. Old Norsen muoto on ūr.

HM: Jura ja jäervi on mahdollista tulla *h₂ekʷeh₂:st, koska siitä tulee puolan jezero-kin. Mutta *aura =ilma tuuli, rajuilma. jotvingin aure, voivat tulla myös esimerkikiksi *hen-(k)(e)r-johdannaisesta, joka tarkoittaa vaikkapa "heng(ityks)en kaltaista".

 

klo 3:10 | 3.5.2009
Jaska
Johan
Onko sinulla Arkkis tietoja "Pyhän maan" Y-haploista?
Minulla ei...eikä varmaan useimmillakaan. Sieltä löytyy J:n ja G:n lisäksi R1a, Q, N1c, E3b etc???
Ei kovinkaan todennäköisesti N1c:tä. Libanonista on löydetty yksi NO-ryhmään kuuluva tarkemmin analysoimaton yksilö:

http://www.cell.com/AJHG/abstract/S0002-9297(08)00206-1 (PDF on tuolta vapaasti ladattavissa)

Historian perusteella se on todennäköisimmin turkkilaisilta peräisin; turkkilaisilla tähän ryhmään kuuluvia on: N 15 kpl, N3a 5 kpl ja O 1 kpl:

http://www.cell.com/AJHG/abstract/S0002-9297(08)00206-1 (PDF on vapaasti ladattavissa)

Eli libanonilainen NO on suurimmalla todennäköisyydellä turkkilaista N:ää (M231 eli mikä tahansa paitsi erikseen testattu N3a-M178 eli N1c1).

Tuntuu odotettua vähemmältä Libanonin perusteella,sillä Israelissa on todellisuudes- sa melkoisesti "suomalaisainesta", jolla tosin ei ole historiallista merkitystä ja useim-mat tapaukset liittyvät Suomesta palanneeseen haploryhmään J1 pl. muutama maahan jäänyt ja avioitunut YK-jermu.

Turkkilaiset yrittävät kovasti meitä Turan-Clubiin geneettisin perustein, mutta noista Turkin Cengiz Cinnioglun 20 N-haplotyypistä todellakin vain 5 kuuluu tuohon van-haan N3a-M178:aan, joista vain yksi osuu Suomeen. Nuo 15 muuta kuuluvat nuo-rempaan kastiin Cinnioglun mukaan N*-M231, mitkä Derenko puolestaan luokitteli N2-A1:ksi, mutta ei osu mikään Suomeen.

Syystäkin kuitenkin ja kaikesta huolimatta moisen vesiperän jälkeen yritän jatkaa Välimeren eteläpuolella, missä on merkkejä meikäläisestä haplosta ainakin Dnatribesin mukaan.

Ihmiset näyttävät olevan maailmalla niin "ihastuneita" Dnatribesin tuloksiin, että suorastaan ulvovat petettyinä rahojaan takaisin.

 

 

 
 
Jotuni
Arkkis
Jaska

"Arkkis":Mielestäni kumpikaan ei ole IE-sana. "Jura" on yhdistetty suomen "järvi" ja lapin "javri/jauri"-sanoihin, ja sitä pidetään "paleoeurooppalaise-na". "Jura" esintyy myös liettuassa, mutta "ranta" on "krantas" (josta germaanikieliin tulee "krantti/kranssi).

 

"Jaska": Latvian mala ’ranta’ palautuu kantaindoeurooppaan:

http://starling.rinet.ru/cgi-bin/response.cgi?single=1&basename=/data/ie...

Samoin jura/jaura ’vesi’ palautuu kantaindoeurooppaan:

http://starling.rinet.ru/cgi-bin/response.cgi?single=1&basename=/data/ie...

Uusikin tieto?

Onko siis liettuan "krantas" germaaninen laina?

Melko heikosti mal-sanan voi perustella IE-sanaksi kun keltin merkitys on jokin silmäkulma ja albanian merkitys on vuori.

 

Myös jura vaikuttaa epäilyttävältä. KantaIE sana on *awǝ-/e- ja siihen balttien on lisättävä j-äänne eteen. Jura näköjään lasketaan samaan sanueeseen auraz-sanan kanssa, mutta merkitykseksi annetaan sade, sumu ja meri. Old Norsen muoto on ūr. -

Baltoslaavilaisissa kielissä latvia mukaan lukien on sanavartalo

"mal-" (mol-), joka tarkoittaa "jauhaa". Siitä tulee myös "maltas" = "jauhettu" = jauho > mallas (maltaat).

Se on kaikin puolin sellaisentyppinen sana kuin se olisi oikein perusvanhaa IE-tyyppiä.

Sillä on myös sama pejoratiivinen oheismerkitys kuin suomessa kaikissa noissa kielissä, joka tarkoittaa "toistavaa, puuduttavaa, junnaavaa, tylsää (ja myös tuloksetonta, turhaa, hedelmätöntä) työtä, puhetta, yritystä jne. : jauhaa tyhjää, paskaa jne.

Erittäin harvinaista on, että latviassa olisi perus-IE-sana, josta liettuassa ei ole merkkiäkään.

Tuo järvi-sanaa vastaava sana on muuten myös volgansuomalaisissa, mutta ei ugrilaisissa kielissä: mordvan "(j)ärkä", marin "jär".

 

 
 
Jaska
Arkkis
Onko siis liettuan "krantas" germaaninen laina?
Ei, näköjään sekin palautuu kantaindoeurooppaan:

http://starling.rinet.ru/cgi-bin/response.cgi?single=1&basename=/data/ie...

" Proto-IE: *krema-

Meaning: to hang

Old Greek: kremánnǖmi, krímnǟmi, krḗmnǟmi, kremnáō, kremáō, kremnázdō, intr. krémamai tr. `hängen, aufhängen', itr. `hangen, schweben'; kremáthrǟ f. `Hängematte, -korb; Hängestrick', kremás f. `abschüssig; krēmnó-s m. `jäher Abhang, Berghöhe'

Slavic: *krǭ̀tъ(jь)

Baltic: *kram̂- (2): *kram̃-t-a- c., *kram-t-i- c.

Germanic: *xram-ja- vb.

Russ. meaning: висеть, вешать "

Kappas vaan, tämä on hyvin mielenkiintoista!

Tämä verbi nimittäin tarkoittaa balttikielissä myös "jauhaa", mutta erityisesti hampailla, ja se tarkoittaa muutakin hampailla tehtävää toimintaa.

Liett: "kramstyti (kramsto, kamstė)" = pureskella, jauhaa, jyrsiä mm. purukumia, kuivaa leipää

Vanha muoto on ollut "*kramti", josta "*kramtas" > krantas = (jyrsitty) reuna (kuten sanottu muinainen balttifilosofia on, että "kaikki on jonkun tekemää", SU-kielissä noin ei ollenkaan ole, vaan peruusanat ovat pikemminkin "luonnonvoimaisia" prosesseja)

Latvia: "krimst (kremtu, kremtu)" = jyrsiä, kalvaa, kaluta, nakertaa

Venäjä: "gryzt' (gryzet, gryz)" = jyrsiä, kalvaa, kaluta, nakertaa

Tuo "kramti" on kyllä yhtä perus-IE-tyypinen sana kuin "malti":kin!

HM: Kramtikin tarkoittaa myös jauhaakin, mutta hampailla: karamtomosios gumos = purukumi(t).

 

 
kaiketikenties
Johan
Turkkilaiset yrittävät kovasti meitä Turan-Clubiin
Kaverit táállá on láhdóssá Istanbuliin lomamatkalle. Lomaoppaita luettuaan -es-panjankielisiá- tulivat tohkeissaan minulle kertomaan ettá suomen- ja turkinkieli on sukulaisia. Altai jylláá muualla muttei pohjois-euroopassa.

On se kummaa miten faktat muuttuvat sitá mukaa, missá páin maailmaa niitá kerrotaan.

Niin, sanoin kaverille vain, ettá yhteys altai-kielikuntiin on hypoteettisesti olemassa.

Suomalaistutkijoiden piirissä jyllää tuo asenne nostaa suomenkielen germaanisuus- % mahdollisimman korkeaksi,jotta me oltais melkein germaaneja. Wanna-be-germa- nics porukan heikko itsetunto vanhoilta ajoilta jolloin arjalaisgermaanit mielellään haukkuivat suomalaisia mongooleiksi.

Turkkilaiset tosiaan pitävät suomalaisia sukulaiskansana. Toinen samanlainen yllätys on korealaiset. Molemmat todettu omakohtaisesti paikan päällä. Ihan hauska ja kiva juttu että halutaan olla meitsien sukulaisia.

 

Arkkis
Jotuni

Melko heikosti mal-sanan voi perustella IE-sanaksi kun keltin merkitys on jokin silmäkulma ja albanian merkitys on vuori.

Myös jura vaikuttaa epäilyttävältä. KantaIE sana on *awǝ-/e- ja siihen balttien on lisättävä j-äänne eteen. Jura näköjään lasketaan samaan sanueeseen auraz-sanan kanssa, mutta merkitykseksi annetaan sade, sumu ja meri. Old Norsen muoto on ūr. -

Baltoslaavilaisissa kielissä latvia mukaan lukien on sanavartalo

"mal-" (mol-), joka tarkoittaa "jauhaa". Siitä tulee myös "maltas" = "jauhettu" = jauho > mallas (maltaat).

Se on kaikin puolin sellaisentyppinen sana kuin se olisi oikein perusvanhaa IE-tyyppiä.

Sillä on myös sama pejoratiivinen oheismerkitys kuin suomessa kaikissa noissa kielissä, joka tarkoittaa "toistavaa, puuduttavaa, junnaavaa, tylsää (ja myös tuloksetonta, turhaa, hedelmätöntä) työtä, puhetta, yritystä jne. : jauhaa tyhjää, paskaa jne.

Erittäin harvinaista on, että latviassa olisi perus-IE-sana, josta liettuassa ei ole merkkiäkään.

Tuo järvi-sanaa vastaava sana on muuten myös volgansuomalaisissa, mutta ei ugrilaisissa kielissä: mordvan "(j)ärkä", marin "jär".

Mal- samaa kuin saamen moallo?:

Proto: *molV
> Nostratic:
English meaning: piece, to break, crumble
German meaning: Stück, Bruchstück; zerbrechen (tr. intr.)
Saam (Lapp): moallo -l- (N) 'crumb, little bit, piece, morsel', moallâni-, mǫllâni-, smǫllâni- 'crumble away, turn into crumbs', smållē (L) 'Stück, Bruchstück', smålli- 'in Stücke schlagen', smållåni- 'in Stücke gehen, zerfallen' ? [forms with sm- - most probably < Germanic]
Nenets (Yurak): maĺā- (O), maŕe- (Nj.) 'abbrechen, zerbrechen'
Kamass: bula- 'entzweigehen, zerbrechen' ?
Addenda: Koib. bí̮ldí̮la- 'ломать' ?; Mot. piĺaptì̮- id. ?; En ?Ng

 

Ei kovinkaan todennäköisesti N1c:tä. Libanonista on löydetty yksi NO-ryhmään kuuluva tarkemmin analysoimaton yksilö:

http://www.cell.com/AJHG/abstract/S0002-9297(08)00206-1 (PDF on tuolta vapaasti ladattavissa)

Historian perusteella se on todennäköisimmin turkkilaisilta peräisin; turkkilaisilla tähän ryhmään kuuluvia on: N 15 kpl, N3a 5 kpl ja O 1 kpl:

http://www.cell.com/AJHG/abstract/S0002-9297(08)00206-1 (PDF on vapaasti ladattavissa)

Turkkilaisilla tuntuu esiintyvän vanha N2. Kiinalaiset yhdistävät turkkilaiset alunperin Dingling-Tiele väestöön, joka oli Altai-Sayan vuoristossa sikäläisen N1-väestön naapurina.
Turkkilaisista ja unkarilaisista puhuttaessa on erotettava alueen nykyväestö ja kielen tuonut elementti. Turkin ja Unkarin alunperin vv. 900-1400 vallanneet tulijat olivat noin 10-20 % koko väestöstä, eivätkä tulijat olleet yhtä tyyppiä. Turkin ja Iranin pohjoisosissa nykyinen N-osuus on havaittu 6 prosentiksi.
Israelin mahdollinen vanha N1 voisi olla peräisin Ukrainan alueelta, jossa sitä lienee esiintynyt jo kasaarivaltiossa unkarilaisten ansiosta, ja Rus-valtiossa.
N:n leviäminen Itä-Aasiaan olkisi tapahtunut jokia pitkin Tarimin altaan alueen kuivuessa.
Korean-Japanin suuntaan on tuonut Amur ja Kiinan etelään lähinnä Jangtse. Eteläi- simmän Kiinan Yi-väestön 30-prosenttinen N on mielenkiintoinen, vaikka se ei ole-kaan N1c-tyyppiä. Kiinalaisille ominainen O on sekin Yi-väestössä vain 30 prosentis-sa ja Japanin-Tiibetin D 16 prosentissa.Kieli ei ole sino vaan tiibettiläis-burmalaista tyyppiä. Tämäkin viittaisi siihen, että Kiinan N-esiintymät ovat vaeltaneet lännestä. Ne esiintyvätkin Gaon kartoissa usein varsinaisen kiinalaisväestön länsipuolella.
Koreassa painetuissa englanninkielisissä opaskirjoissa korealaisten sanotaan tulleen Keski-Aasiasta ja kielen olevan sukua turkkilaisille ja SU-kielille.

 

 

 
Jotuni
Joku Pokornyi voi olla tuota mieltä, mutta Köbler sitä mieltä, että PIE:n sama sana on merkinnyt eri asoita.
*ǩers- (1), * ̈er-, idg., Sb., V.: nhd. Borste, starren, rauh sein (V.); ne. bristle
*ǩers- (2), idg., V.: nhd. laufen; ne. run tästä tullut germ. *karr, *karru, *karruz,
Kun kaksi gurua ovat eri mieltä asiasta, niin on selvää, ettei voi puhua yksiselitteisyydestä kun on kyse etymologioista. Kyse on uskomisesta johonkin selitykseen enemmän kuin toiseen eli lähinnä on uskonnon harjoittaminen.
Väärin meni, koska toinen näkemyksistä voidaan nähdä perustellummaksi. Vain wiikiläisten mielestä kaikki selitykset ovat yhtä hyviä, riippumatta perusteluiden hataruudesta. Silloin kyseessä on minustakin uskonto. Oikeassa tieteessä ei uskota kuin parhaiten perusteltuun näkemykseen.

Näkemysero noissa rekonstruktioissa johtuu nimittäin aineistosta.Köblerin germaani- lähtöisessä sanastossa näyttää olevan esimerkeissä vain kentum-kieliä, kun taas Pokorny-aineistossa on myös satem-kieliä: baltissa ja arjassa on g, joka ei voi miten-kään palautua liudentuneeseen *ǩ:hon. Nimittäin juuri tässä kyseisessä äänteessä mainittu satemisaatio on nimenomaan tapahtunut. Köblerin näkemys on siis tämän sanan kohdalla hylättävä puutteellisen aineiston vuoksi.

Arkkis
Jaskan kielitiede nyt on sen takia vähän uskonnonomaista, kun hän on sellainen vulgaarimarxilainen, että uskoo kaiken kehityksen kielissä tapahtuvan ainoastaan "stabiilien kantakielien vallankumouksellisten toisiin vaihtumisten ja ehkä (minimaalisen vähän) näiden välisten rappeutumiskausien kautta"...


Muista lääkitys, ystävä kallis. Sinä et voi tietää mitään minun tai kenenkään muunkaan kielitieteestä, koska et suostu ymmärtämään oikein mitään mitä sinulle kirjoitetaan.

Moses Leone
Miten sinä sitten selittäisit Länsi-Suomalaisen DNA:n ja Brittiläisen DNA:n samankaltaisuuden, etenkin Y-haplo I1:n osalta? Entä miten selittäisit Sutton Hoon ja Suomen löytöjen samankaltaisuudet:
Tähän väliin täytyy sanoa, että vaihtoehtoja on geeniyhteyksissä yleisesti kolme:
1. Väkeä muutti alueelta A alueelle B.
2. Väkeä muutti alueelta B alueelle A.
3. Väkeä muutti alueelta C alueille A ja B.

Kainulaisten heittäminen soppaan lienee vähiten uskottavimpia vaihtoehtoja, ellei haplotyyppitasolla voida osoittaa, että Englannin miehistä osa polveutuu vain ja ainoastaan perämeriläisistä.

Sigfrid
Luulen, että populaatiogenetiikka tulee kehittyessään osoittamaan samalla tavalla vääriksi arkeologien tekemiä johtopäätöksiä kansojen liikkeistä, eikä siihen mene sataa vuotta. Toki myös vahvistamaan joitakin havaintoja.

Minä en usko, että genetiikka voi sulkea mitään pois, ainoastaan tarkentaa ja lisätä. Jo toisvanhempaisia geenilinjoja alalinjoineen on niin paljon, että kaikille niille tuskin löytyy helposti arkeologista vastinetta. Genetiikka siis osoittaa pienemmätkin muuttoliikkeet, arkeologia todennäköisesti vain isommat - tai niitä pieniä ei "antimigrationismin" hengessä haluta/uskalleta tulkita muuttoliikkeiksi.

 

Jaska
Jotuni
Joku Pokornyi voi olla tuota mieltä, mutta Köbler sitä mieltä, että PIE:n sama sana on merkinnyt eri asoita.

*ǩers- (1), * ̈er-, idg., Sb., V.: nhd. Borste, starren, rauh sein (V.); ne. bristle

*ǩers- (2), idg., V.: nhd. laufen; ne. run tästä tullut germ. *karr, *karru, *karruz,

Kun kaksi gurua ovat eri mieltä asiasta, niin on selvää, ettei voi puhua yksiselitteisyydestä kun on kyse etymologioista. Kyse on uskomisesta johonkin selitykseen enemmän kuin toiseen eli lähinnä on uskonnon harjoittaminen.

Väärin meni, koska toinen näkemyksistä voidaan nähdä perustellummaksi. Vain wiikiläisten mielestä kaikki selitykset ovat yhtä hyviä, riippumatta perusteluiden hataruudesta. Silloin kyseessä on minustakin uskonto. Oikeassa tieteessä ei uskota kuin parhaiten perusteltuun näkemykseen.
Teidän laitoksella (ehkä) uskotaan vain yhteen näkemykseen, tai ainakin ollaan us-kovinaan vain siihen. Mutta tämä nimeomainen seikka EI TEE SIITÄ NÄKEMYK-SESTÄ ”TIEDETTÄ”, ellei se ole OBJEKTIIVISESTI TOTTA.

'Totuus' on ajattelumuodon (teorian, päätelmän, käsitteen lauseen) sellainen ominaisuus, että se kuvaa OBJEKTIIVISEN TODELLISUUDEN ASIANTILAN OIKEIN, siten kuin se on (tai on ollut).

Jompi kumpi lauseissta ”Marsissa on/ei ole elollista materiaa” on tosi, mutta emme tiedä kumpi, eikä se totuus OLEMUKSELLISESTI eikä määritelmällisesti riipu pätkääkään siitä, miten hyvin kunkin kannan puolustajat näkemytstään perustelevat!

Siis nimenomaan MÄÄRITELMÄLLISESTI EI RIIPU: totta kai perusteissa voi olla faktuaalisesti ammottava kuilu jommankumman näkemyksen hyväksi, mutta vasta varma näyttö ratkaisee.

Eikä puhettakaan siitä, että OLISI PAKKO OLLA VAIN YHTÄ MIELTÄ, JOTTA KYSEESSÄ VOISI OLLA 'TIEDE´!

Yksimielisyys ei "tuo tiedettä", eikä erimielisyys "vie tiedettä", AUTOMAATTISESTI nimittäin!

Minä puhun nyt siis koko ajan periaatteesta. Kun se 'TOTUUS' KÄSITTEENÄKIN tuppaa aina valillä unohtumaan!

'Tiede' voi olla mitä hartaimman yksimielinen jostakin asiasta, joka on kuitenkin tosi-asiassa aivan päin Prinkkalaa, kuin Isaac Newtonin ”absoluuttinen aika ja avaruus'!

Tuollainen mahdollisuus on tieteessä otettava huomioon, ja ”selviötkin” on todistetta-va! (Ei tästä ole kauan, kun ”EU:n” Higgsin bososonia pidettiin laajasti ”jo selviönä”, mutta sitten... On kai vain sattuma, että Euroaparlametti ei myös ”päättänyt sellai-sesta” (kun se on ”päättänyt helvetin paljon järjettömämmistäkin PERÄTTÖMISTÄ JA LUONTEELTAAN TIETEELLE KUULUVISTA ASIOISTA!

”Rikkumaton Yksimielisyys” kuuluu kyllä enemmän byrokraattisen uskonnon kuin tieteen TUNTOMERKKEIHIN!

Näkemysero noissa rekonstruktioissa johtuu nimittäin aineistosta. Köblerin ger-maanilähtöisessä sanastossa näyttää olevan esimerkeissä vain kentum-kieliä,kun taas Pokorny-aineistossa on myös satem-kieliä: baltissa ja arjassa on g, joka ei voi mitenkään palautua liudentuneeseen :hon.Nimittäin juuri tässä kyseisessä äänteessä mainittu satemisaatio on nimenomaan tapahtunut. Köblerin näkemys on siis tämän sanan kohdalla hylättävä puutteellisen aineiston vuoksi.

 

Arkkis
Jaskan kielitiede nyt on sen takia vähän uskonnonomaista, kun hän on sellai-nen vulgaarimarxilainen, että uskoo kaiken kehityksen kielissä tapahtuvan ainoastaan "stabiilien kantakielien vallankumouksellisten toisiin vaihtumisten ja ehkä (minmaalisen vähän) näiden välisten rappeutumiskausien kautta"...
Muista lääkitys, ystävä kallis.

Pidä toveri vaan huota omista mömmöistäsi...

 

Sinä et voi tietää mitään minun tai kenenkään muunkaan kielitieteestä, koska et suostu ymmärtämään oikein mitään mitä sinulle kirjoitetaan.
Minä en vaivaa juurikaan päätäni sillä,että mitä tämä tai tuo sanoja hiljaa mielessään ”todella ajattelee”, vaan reagoin siihen, mitä hän todella sanoo. Ja vertaan sitä sekä yleisiin tieteellisiin periaatteisiin että omiin ja käytettävissäni olevien lähteiden tietoon kyseisestä asiasta.

Tiede on olemuksellisesti täysin julkinen asia, joten voin tonkia tarvittaessa esille kaiken tietämisen arvoisen esimerkiksi juuri sinun tieteestäsi. En kuitenkaan tee sellaisista, vaan käsittelen konkreettisia tieteellisiä kysymyksiä asia kerrallaan.

Eipäollut sulla taas mitään konkreetista kommentoitavaa tuohon väitteseeni, että lapin sana "suowde" (kidukset) tulisikin baltin sanasta "žiaunė" = kidukset, eikä Koivulehdon ehdottamasta "germaanisesta tervahaudanhuokuräppänästä"...

Mutta sinä vaan haukuskelet yleisellä tasolla...

Moses Leone
Miten sinä sitten selittäisit Länsi-Suomalaisen DNA:n ja Brittiläisen DNA:n samankaltaisuuden, etenkin Y-haplo I1:n osalta? Entä miten selittäisit Sutton Hoon ja Suomen löytöjen samankaltaisuudet:
Tähän väliin täytyy sanoa, että vaihtoehtoja on geeniyhteyksissä yleisesti kolme:
1. Väkeä muutti alueelta A alueelle B.
2. Väkeä muutti alueelta B alueelle A.
3. Väkeä muutti alueelta C alueille A ja B.

Kainulaisten heittäminen soppaan lienee vähiten uskottavimpia vaihtoehtoja, ellei haplotyyppitasolla voida osoittaa, että Englannin miehistä osa polveutuu vain ja ainoastaan perämeriläisistä.

Taas olen löytänyt lisää tavaraa balttilaisten ”kainu(tt)ajien” (”gainojas”, ”gaini(o)-tojas”, ”gainātajs”) merkityksestä. Tuo seelismi/kuurismi (kantamuodosta ”giñti (gẽna, gìnė)” = polttaa tervaa/viinaa, ajaa, puristaa (ulos, esim öljyä), karkottaa) sekä sen tislaamista ETTÄ (esimerkiksi sotilaallista) ”karkottamista” ja ”takaisinvaltaamista” tarkoittavissa merkityksissä.

 

post1101393.html?hilit=%20gainti%20#p1101393

Vaikka sana

gainti (gaino, gainė)” = tislata viinaa onkin yhä epävirallinen ja länsimurteellinen, vaikka esiintyy alkoholilaissakin, niin suraavat ovat ”virallisiakin”:

Latvia:

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... &q=&h=2392

” gaiņāt ” v = to driveoff, to keep off, to fight back

Tämä on äänteenmukainen laina liettuan sanasta

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10621063

”gainioti (~ja,~jo)”,dzenāt; trenkāt: gaiņāt = tislailla, karkottaa, vallata takaisin jne.

(Suora laina latviaan sanasta giñti on dzit (dzenu, dzinu.)

”Dzenat” on vähemmän sotilaallinen/kaupallinen ”ajaa ulos tai takaa”:

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

”1. varinėti, gainioti

vējš dzenā lapas - vėjas gainioja lapus = tuuli ajaa lehtiä

dzenāt mušas - vaikyti (gainioti) muses = hätistellä kärpäsiä ”

2. persekioti, vytis (pvz. vagį) = tavoitella, ajaa takaa

darbs darbu dzenā - darbas darbą veja = työ menee työn luo

putraims putraimu dzenā - dangus matyti (apie skystą sriubą) = ”ryyni ryyniä ajaa” = ”soppa on laihaa”

3. dzenāties (~jos, ~jies, ~jas, ~jās, ~sies) , gainiotis, gaudytis; eiti gaudynių (žaisti) = juosta hippaa "

Kannattaa funtsata, koska ja missä olisi voinut olla tervaa käyttäviä ja tavoittelevia balttilaistaustaisia TAKAISINVALTAAJIA liikkeellä, paremmalla tai huonommalla menestyksellä. Ajankohta ei välttämättä ole ollut ”huippuaikainen”, vaan 500-luvun jälkeen selkeästi, jolloin kuurilaisheimo muodostui seeliläisistä, zemgallilaisista ja ”suomalaisista” alkutekijöistä.

 

 
Jaska
Arkkis
Eipäollut sulla taas mitään konkreetista kommentoitavaa tuohon väitteseeni, että lapin sana "suowde" (kidukset) tulisikin baltin sanasta "žiaunė" = kidukset, eikä Koivulehdon ehdottamasta "germaanisesta tervahaudanhuokuräppänästä"...
Minkä baltin? Viitannet nykyliettuaan?

Tuo iau palautuu aikaisempaan *eu:hun,

Diftongi -eu- on kaikissa balttikielissä joko kokonaan kielletty (e ja u kuuluvat peräk-käin esintyessään eri tavuun) tai esiinty vain ulkomaisissa erikoislainoissa. Muiden kielten balttilainoissa se siis on AINA LAINAAJAKIELEN KONSTRUKTIO, ja siten riippuu lainan reitistä BALTISTA IRTAUTUMISEN JÄLKEEN.

Esimerkiksi liettuan "briauna" (reuna) on lainautunut venäjään muotoon "brevno" = "jokilautan huippujäreä reunahirsi", ja suomen "reuna" saattaa vaikka ollakin lainautunut välittömästi sieltä.

Lapin "ruowda" eli kengänpohjan "rantti" voi sekin olla tästä (Mutta voi olla myös samaa kantaa kuin "ranta", liettuan "krantas".

joten saamessa pitäisi olla asu **seawdni < **šewnä.

Tämän ei ole tarvinnut lainautua suomen, eikä venäjän, kautta!

(Jälkitavuissa tuo piste-e edustuu useimmiten *ä:nä ainakin itämerensuomessa.)
Sanoisin, että AIKA HARVOIN: Yhtäkkiä ei tule ainoatakaan esimerkkiä mieleen! Sen sijaa pitkänä a:na se kyllä on lainautunut itäistä tietä: "Saimaa"! (joten hakemalla varmaan ä:llisiäkin lainoja löytyy).
Jos taas laina olisi vasta myöhäiskantasaamelainen, se olisi asussa **šiewdni.
Siinä yleensä onkin -dn-, vain Koivulehdon "valitsemassa" muodossa ei ole n- eikä myöskään ŋ-äänettä...

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... 23&sivu=82

" suovdi = kidus; (ihmisen) kita
suovdnjái
suovdnji = poron kaivukuoppa (lumessa); kieppi, kuoppa (lumessa)
"

Esiintyy vähän eri kansonattiyhdistelmiä (joissa n "painaa" myös enemmän kuin d!):

" suovŋŋis poron kaivukuoppa (lumessa) "

Huomataan, että "sauna" ("džiauna" > ) on tdellakin vartaloltaa tasan samaa kantaa kuin lapin "lumikuoppa", mutta kaukaa baltista!

(Tällainenkin "huokua" löytyy:

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... %23&sivu=4

" šieđđa = läähätys
šieđđaluvvat = hengästyä
šieđđat = läähättää (ihmisestä)
" )

Joka tapauksessa sekä ensitavun vokaali että sanansisäinen konsonanttiaines tökkivät, ja myöhäisessä lainassa myös alkukonsonantti (saamen sekundaari *š), joten äänteellisin perustein rinnastus on mahdoton.

Vain kaavasi, jotka olet omaksunut uskonnollisvaikutteisesti "jumalansanan tapaan", etkä tieteellisesti ymmärtämällä niidenKIN omat kehityslait (mahdollisimman hyvin!), tökkivät, eivät sovellu tähän tapukseen siten kuin luulet.

 

Myös mm. lapin "buoida" = lihava on samoin lainautunut suomen/baltin sanasta "paina-" ilman n:ää. (siihen ovat ehkä syynä viron kaltaiset "painda"-muodot). Koivulehdolla on siihenkin täysin ufologinen mielikuvitus"germaaniselitys"...

En kyllä usko hetkeäkään että noteeraat tätäkään kritiikkiä, vaan intät edelleen että olet kumonnut Koivulehdon selitykset ja esittänyt paremman tilalle.

Juuri noin olenkin tehnyt. Se on tieteellinen fakta.

 

 

 
Arkkis
Jaska
Minkä baltin? Viitannet nykyliettuaan?

Tuo iau palautuu aikaisempaan *eu:hun,

Diftongi -eu- on kaikissa balttikielissä joko kokonaan kielletty (e ja u kuuluvat pe-räkkäin esintyessään eri tavuun) tai esiintyy vain ulkomaisissa erikoislainoissa.

Esimerkiksi liettuan "briauna" (reuna) on lainautunut venäjään muotoon "brevno" = "jokilautan huippujäreä reunahirsi", ja suomen "reuna" saattaa vaikka ollakin lainautunut välittömästi sieltä.

Kielihistoriasta tiedämme että kantabaltissa oli *eu, josta nykyinen iau on peräisin. Koska suomen sana on asussa reuna, se on kantabalttilainen lainasana - äänteellisin perustein se ei voi olla nykyisistä balttikielistä peräisin.

Arkkis
Jaska
joten saamessa pitäisi olla asu **seawdni < **šewnä.
Tämän ei ole tarvinnut lainautua suomen, eikä venäjän, kautta!

Ei tietenkään. Tuossa esitin pohjoissaamen asun ja sitä edeltäneen esisaamen (suomalais-saamelaisen kantakielen) asun.

Arkkis
Jaska
(Jälkitavuissa tuo piste-e edustuu useimmiten *ä:nä ainakin itämerensuomessa.)
Sanoisin, että AIKA HARVOIN: Yhtäkkiä ei tule ainoatakaan esimerkkiä mieleen! Sen sijaa pitkänä a:na se kyllä on lainautunut itäistä tietä: "Saimaa"! (joten hakemalla varmaan ä:llisiäkin lainoja löytyy).

Lue Jalo Kaliman Itämerensuomalaisten kielten balttilaiset lainasanat. Esimerkkejä riittää. Sinun Saimaasi on poikkeus ja siksi juuri epäuskottava. Et ole lainkaan tututustunut säännöllisiin äännevastaavuuksiin vaan keksit juostessasi uusia sepityksiä.

Arkkis
Jaska
Jos taas laina olisi vasta myöhäiskantasaamelainen, se olisi asussa **šiewdni.
Siinä yleensä onkin -dn-, vain Koivulehdon "valitsemassa" muodossa ei ole n- eikä myöskään ŋ-äänettä...

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... 23&sivu=82

" suovdi = kidus; (ihmisen) kita
suovdnjái
suovdnji = poron kaivukuoppa (lumessa); kieppi, kuoppa (lumessa)
"

Esiintyy vähän eri kansonattiyhdistelmiä (joissa n "painaa" myös enemmän kuin d!):

" suovŋŋis poron kaivukuoppa (lumessa) "

Huomataan, että "sauna" ("džiauna" > ) on todellakin vartaloltaan tasan samaa kantaa kuin lapin "lumikuoppa", mutta kaukaa baltista!

Eiväthän nämä liity mitenkään toisiinsa! Sen paremmin merkitys kuin äänneasukaan eivät täsmää. Ei Koivulehto ole mitään valinnut, vaan 'kidus'-sana on aina d:llinen ja nuo 'kuoppa'-sanat dn:llisiä.Ymmärrätkö? Kaksi sanuetta joilla ei ole mitään tekemis- tä toistensa kanssa. Tuo 'lumikuoppa' vastaa suomen sanaa sauna ja palautuu esisaamen asuun *savńa tai *sakńa.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=10733&hakusana=...

[HM: Jaska jauhaa paskaa kuten myös Álgu-tietokanta ja sitä vanhempi Suomen sanojen alkuperä (SSA):

Saamen sana suovdnji ei ole samaa lähtöä kuin liettua džiauna (džiauti) = kuivaus, savustus, tervanpoltto, haudutus, vaan se on samaan juurta kuin liettuan sana šauna (šauti) = ampuu, kimpoaa irti < *skembti. Mikä pan-kermanimanistien (etten vieläkin pahemmin sanoisi...) kannalta on pahinta, SE ON TASAN YHTÄ LÄNSI-BALTTIPERÄINEN kuin saunakin. Liettuan sana on skiepti = ympätä, kieppi siis tulee täältä, vaikka taipuukin germaanisesti.

Álgu-tietokanta ei tuota sauna-sanan "juureksi" väitäkään, mutta on liittänyt tämän sinne vinkiksi, että näillä voisi olla jotain yhteistä (ehdottomasti kermaanista) etymologiaa. Ja siinä se on väärässä.

https://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=59688&hakusana=sauna&sanue_id=40665

Sen suomen sauna-sanan "saamevastineeksi" meinaama sana tarkoittaa poron tai riekon lumeen kaivamaa monttua, kieppiä

" Sanue: suowdnje poron kaivukuoppa (lumessa); kieppi, kuoppa (lumessa) SSA (Suomen sanojen alkuperä):

Vanhempi versio:

https://courses.helsinki.fi/sites/default/files/course-material/4676640/SSA_R-%C3%96.pdf

 " ... sauna (Agr; yl.) ’Sauna’, johd. saunoa, saunottaa;

sauna(ja)iset (paik. savmurt.) ’lapsenkatsojaiset; rotinat’,

yhd. selkäsauna; saunakukka (Gan 1787 saunakukkainen) l. saunio (Lönnr 1860) ’Tripleurospermum (peltosaunio), Matricaria (tuoksusaunio)’

~ ink sauna ’sauna; selkäsauna’ | ka (harv., < sm) sauna ’sauna’ | va sauna id. | vi saun, E sann ’id., mökki’ | li s5 ona, (Sal) san ’sauna’

= lpN suow |dnje (E Pi In) ’lumeen kaivettu kuoppa, riekonkieppi’ (lpN saw |dnje (In Ko Kld) ’sauna’ < sm).

Ganander 1787 NFL 3 20 (sm ~ vi), Lönnrot 1854 Enare 253 (sm ~ lpIn sävne), Ahl-qvist 1856 WotGr 150 (+ va), Ahlqvist 1871 KO 96 (+ li), Qvigstad 1881 Beiträge 105 (lp saw |dnje < sm), E. Itkonen 1956 StF 12 16 (~ lpN suow |nje), SKES 1969 983 (+ ka (< sm)). ... "

Tuo suowdnje, joka jollakin "koodilla" äänteellisesti TÄYSIN SATTUMALTA "vastaa" suomen sanan sauna alkua, tulee ihan eri juuresta *skemp-, josta muuten tulee liet-tuan sana šauti (šauna, šovė) = ampua, räjäyttää (ruudilla, "sauhauttaa") < *skiauti < *skembti = "saada kimpoamaan pois", vatjan hampuda.

ampua (Agr; yl.) ’schießen’, ampu ’ampuminen, räjähdys; halvaus, pistos, ähky tms. eläintauti (amputauti)’, ammus, ampuja (Agr Ambuia ’jousimie-hen tähtikuvio’), ampiainen (ks. tätä), ampaista ~ ink ampua ’ampua, iskeä (ukkonen), pistää (hyönteinen)’, ammus ’äkillinen taudinkohtaus’ | ka am-puo ’ampua, pistää (hyönteinen), iskeä (taudinkohtaus); singahtaa’, ampu ’äkkitauti, kuolema (eläimellä)’ | ly ambuda,ampta | ve ampta (prs. ambun) | va (h)ampua id.,ammuz ’sairaus, taudinkohtaus’ (nämä ilm. < sm t. ink) | vi amb (g. ammu) ’jousi(pyssy)’, ammukaar, ammurgas, ammurik
’sateenkaari’
= lpN ab |bot (E U Pi In Ko Kld, ositt. johd:ia) ’kiehua yli (esim. keitto), nousta (vesi joessa)’
(lpR ambot ’ampua’ < sm) | votj ibini ’ampua’.
 

Sjögren 1850 MélR 1 577 21, 58 (sm ~ vi lp ambot), Ahlqvist 1859 Anteckn 79 (+ ve), MUSz 1873–81 707 (+ votj), E. Itkonen 1953–54 FUF 31 156 (+ lp ab |bot), SKES 1955 18, UEW 1988 606–07. "

Siitä tulee toista kautta myös kieppi: liettuan skiepyti (~ija, ~ijo) = ympätä, varttaa (puu), upottaa (jalokivi).

https://letonika.lv/groups/default.aspx?g=2&r=10631062&q=skiepyti

Kanta on pihalla kuin lumiukko ja johtaa harhaan.

Sauna tulee kuurin sanasta *dzautum (dzauna, dzovei),  kuivattaa (vaatteita, verk-koja, ruokaa), savustaa, polttaa tervaa ym. Liettuan sana, länsibalttilainen laina, on

džiauti (džiauna (džiauja), džiovė)" = ripustaa, asettaa kuivamaan (hautumaan, savustumaan jne.) ]

Arkkis
Jaska
Joka tapauksessa sekä ensitavun vokaali että sanansisäinen konsonanttiaines tökkivät, ja myöhäisessä lainassa myös alkukonsonantti (saamen sekundaari *š), joten äänteellisin perustein rinnastus on mahdoton.
Vain kaavasi, jotka olet omaksunut uskonnollisvaikutteisesti "jumalansanan ta-paan", etkä tieteellisesti ymmärtämällä niidenKIN omat kehityslait (mahdollisim-man hyvin!), tökkivät, eivät sovellu tähän tapukseen siten kuin luulet.
Kuule ne säännöt tehdään koko aineiston pohjalta, satojen sanojen pohjalta. Sinun sääntösi taas ohittavat koko laajan aineiston ja sopivat vain niihin muutamiin tapauk-siin joiden kuvittelet tukevan toisiaan. Ja sitten sinulla on pokkaa tulla tänne selittä-mään että sinun parin kuvitteellisen ja kaukaa haetun kytköksesi perusteella kaikki tieteellinen tietämys joutaa roskakoriin! Suorastaan myötähävettää se, että et ole näiden vuosien aikana vaivautunut tutustumaan vertailevaan kielentutkimukseen vaan jurnutat omaa epätieteellistä latuasi.
Arkkis
Myös mm. lapin "buoida" = lihava on samoin lainautunut suomen/baltin sanasta "paina-" ilman n:ää. (siihen ovat ehkä syynä viron kaltaiset "painda"-muodot). Koivulehdolla on siihenkin täysin ufologinen mielikuvitus"germaaniselitys"...
Täyttä puppua tuokin. Saamen buoidi 'rasva, lihava' palautuu säännöllisesti esisaa-men asuun *pajta, ja kun tapaamme kantagermaanista sanan *faita- 'rasva' ja tie-dämme että *f:n puuttuessa uralilaisista kielistä se substituoitiin *p:llä (kuten sanassa pelto),niin siinä on niin täydellinen lainaselitys kuin voi olla.Ja sitten sinä väität täysin tuulesta temmaten, että saamen sanassa olisi ollut alunperin *n ja että se tulisi jostain baltin sanasta joka ei ole 'rasva'-merkitystä lähelläkään!

Herätys, oikeasti. Lapsikin näkee, kumpi selitys on uskottavampi.

 

 
Arkkis
Jaska
Minkä baltin? Viitannet nykyliettuaan?

Tuo iau palautuu aikaisempaan *eu:hun,

Diftongi -eu- on kaikissa balttikielissä joko kokonaan kielletty (e ja u kuuluvat peräkkäin esiintyessään eri tavuun) tai esiinty vain ulkomaisissa erikoislainoissa.

Esimerkiksi liettuan "briauna" (reuna) on lainautunut venäjään muotoon "brevno" = "jokilautan huippujäreä reunahirsi", ja suomen "reuna" saattaa vaikka ollakin lainautunut välittömästi sieltä.

Kielihistoriasta tiedämme että kantabaltissa oli *eu, josta nykyinen iau on peräisin. Koska suomen sana on asussa reuna, se on kantabalttilainen lainasana - äänteellisin perustein se ei voi olla nykyisistä balttikielistä peräisin.

Arkkis
Jaska
joten saamessa pitäisi olla asu **seawdni < **šewnä.
Tämän ei ole tarvinnut lainautua suomen, eikä venäjän, kautta!
Ei tietenkään. Tuossa esitin pohjoissaamen asun ja sitä edeltäneen esisaamen (suomalais-saamelaisen kantakielen) asun.
Arkkis
Jaska
(Jälkitavuissa tuo piste-e edustuu useimmiten *ä:nä ainakin itämerensuomessa.)
Sanoisin, että AIKA HARVOIN: Yhtäkkiä ei tule ainoatakaan esimerkkiä mieleen! Sen sijaa pitkänä a:na se kyllä on lainautunut itäistä tietä: "Saimaa"! (joten hakemalla varmaan ä:llisiäkin lainoja löytyy).

Lue Jalo Kaliman Itämerensuomalaisten kielten balttilaiset lainasanat. Esimerkkejä riittää. Sinun Saimaasi on poikkeus ja siksi juuri epäuskottava. Et ole lainkaan tutus-tunut säännöllisiin äännevastaavuuksiin vaan keksit juostessasi uusia sepityksiä.

Arkkis
Jaska
Jos taas laina olisi vasta myöhäiskantasaamelainen, se olisi asussa **šiewdni.
Siinä yleensä onkin -dn-, vain Koivulehdon "valitsemassa" muodossa ei ole n- eikä myöskään ŋ-äänettä...

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t= ... 23&sivu=82

" suovdi = kidus; (ihmisen) kita
suovdnjái
suovdnji = poron kaivukuoppa (lumessa); kieppi, kuoppa (lumessa)
"

Esiintyy vähän eri kansonattiyhdistelmiä (joissa n "painaa" myös enemmän kuin d!):

" suovŋŋis poron kaivukuoppa (lumessa) "

Huomataan, että "sauna" ("džiauna" > ) on todellakin vartaloltaan tasan samaa kantaa kuin lapin "lumikuoppa", mutta kaukaa baltista!

Eiväthän nämä liity mitenkään toisiinsa! Sen paremmin merkitys kuin äänneasukaan eivät täsmää. Ei Koivulehto ole mitään valinnut, vaan 'kidus'-sana on aina d:llinen ja nuo 'kuoppa'-sanat dn:llisiä. Ymmärrätkö? Kaksi sanuetta joilla ei ole mitään teke-mistä toistensa kanssa. Tuo 'lumikuoppa' vastaa suomen sanaa sauna ja palautuu esisaamen asuun *savńa tai *sakńa.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=10733&hakusana=...

HM: Eivät liity, mutta tuo lumikuoppa ei liity mitenkään saunaan"!!!

 

Arkkis
Jaska
Joka tapauksessa sekä ensitavun vokaali että sanansisäinen konsonanttiaines tökkivät, ja myöhäisessä lainassa myös alkukonsonantti (saamen sekundaari *š), joten äänteellisin perustein rinnastus on mahdoton.
Vain kaavasi, jotka olet omaksunut uskonnollisvaikutteisesti "jumalansanan ta-paan", etkä tieteellisesti ymmärtämällä niidenKIN omat kehityslait (mahdollisim-man hyvin!), tökkivät, eivät sovellu tähän tapukseen siten kuin luulet.

Kuule ne säännöt tehdään koko aineiston pohjalta, satojen sanojen pohjalta. Sinun sääntösi taas ohittavat koko laajan aineiston ja sopivat vain niihin muutamiin tapauk-siin joiden kuvittelet tukevan toisiaan. Ja sitten sinulla on pokkaa tulla tänne selittä-mään että sinun parin kuvitteellisen ja kaukaa haetun kytköksesi perusteella kaikki tieteellinen tietämys joutaa roskakoriin! Suorastaan myötähävettää se, että et ole näiden vuosien aikana vaivautunut tutustumaan vertailevaan kielentutkimukseen vaan jurnutat omaa epätieteellistä latuasi.

Arkkis
Myös mm. lapin "buoida" = lihava on samoin lainautunut suomen/baltin sanasta "paina-" ilman n:ää. (siihen ovat ehkä syynä viron kaltaiset "painda"-muodot). Koivulehdolla on siihenkin täysin ufologinen mielikuvitus"germaaniselitys"...
Täyttä puppua tuokin. Saamen buoidi 'rasva, lihava' palautuu säännöllisesti esisaa-men asuun *pajta, ja kun tapaamme kantagermaanista sanan *faita- 'rasva' ja tie-dämme että *f:n puuttuessa uralilaisista kielistä se substituoitiin *p:llä (kuten sanassa pelto), niin siinä on niin täydellinen lainaselitys kuin voi olla.

Ja sitten sinä väität täysin tuulesta temmaten,että saamen sanassa olisi ollut alunpe-rin *n ja että se tulisi jostain baltin sanasta joka ei ole 'rasva'-merkitystä lähelläkään!

Herätys, oikeasti. Lapsikin näkee, kumpi selitys on uskottavampi.

 

sigfrid
Juutakselle arvioitavaksi. Aikanaan toin jo esille tämän kartan.Siinä on kaikki Suo- men Halme-nimiset talot ja niitä löytyy vain välikaistaleelta rannikon ja Suomen keskialueen välistä. Eikö halmeita ole muualla?

Oletpas onnistut vetämään hyvin näkösälle niiden hämäläismurteiden alueen, jolle baltin ž varsinkin sananalussa ja etyvokaalin edessä, ja tietysti (jonakin) tiettynä aikana, on laihautunut h:ksi,ja saman tavun e vielä usein a:ksi tai ä:ksi eli vosi sanoa "häme"-sanojen alueen!

"Halme" tulee sanasta

"želmuō" pl. "želmenỹs" = itu, silmu, oras, latvian "zelmenys", seelin "zalmens".

Sana seuraa edellen verbistä

"žélti (žẽlia, žėlė)" = kasvaa (esiin), itää, ruohottua.

Näistä samoista sanoista seuraavat muuta kautta mm. sanat "säilyä", lapin "seail-lat", mahdollisesti myös "häilyä,heilua" (joskin on myös verbi "šelti", joka tarkoittaa myös erilaista kuvaannollista epästabiilisuutta, sumsatanittisita luutavasti tulee myös "silmu" ja "salmi".

 
Arkkis
Heitän sellaisen haistapaskan roskakoriin, että marin ja mordvan "KANTA-KIELEN" sanosto olisi (yhtäänmiltään osin) LAINAA GOTLANNINRUOTSIS-TA ... Ja kaikki muutkin heittävät, jotka yhtäänmitään historiasta tai kieliteteestä haluavat ymmärtää!

Jos te tuollaisesta sonnasta pidätte tosissanne kiinni (ja "ajoitatte" sillä maailman-historiaa...), niin kyllä esimerkiksi JOTUNIKIN on viisaampi kuin teidän (Se)KOTUSlaitoksenne!

Jotunikin? Onko tämä kohteliaisuus vai solvaus - kuka tahansa, jopa Jotuni voi olla Kotusta viisaampi?

Luultavasti marin ja mordvan sanastossa esiintyvät ker-maanisiksi lainoiksi väitetyt olisi putsattava ker-maanilainasanojen listalta.

Sitäkin ihmettelen miten joku gootin sanaksi väitetty esiintyisi saamessa.

Uralilainen saivo on nyt päässyt Scandinaviaa käsittelevään wiki-artikkeliin. Saivostahan väännimme peistä jokin aika sitten.

However,according to the Indo-European Dictionary (IEED),a research project of the Department of Comparative Indo-European Linguistics at Leiden University, the second segment may not have an Indo-European etymology.The IEED states that Uralic evidence has long been recognized for this segment, namely the Finnic saivo ("'transparent place in the sea'") and the Norwegian-Lappish saivvƒ ("'(holy) lake, idol'"). [25] Some scholars have found a parallel between the Uralic evidence and the area's old mythology and belief systems, where the soul of mankind is believed to dwell in water until birth and return there after death. [25] IEED lists a Germanic reconstruction that indicates a similar connection to metaphysics namely *saiwa-lō ("soul"), appearing as saiwala in Gothic and sēle in Old Frisian.

Pliny begins his description of the route to Scatinavia by referring to the mountain of Saevo (mons Saevo ibi), the Codanus Bay (Codanus sinus) and the Cimbrian promontory. [26] The geographical features have been identified in various ways; by some scholars "Saevo" is thought to be the mountainous Norwegian coast at the en-trance to Skagerrak and the Cimbrian peninsula is thought to be Skagen, the north tip of Jutland, Denmark. As described, Saevo and Scatinavia can also be the same place.

Plinyn Codanus Bay = uralilainen *kata/kita/kida eli 'kurkku'. Kattegattin etuosa Katte on hollannin mukaelma sanasta uralilaisesta sanasta gadde eli ranta.

 

 

 
 
Jotuni
Arkkis
Heitän sellaisen haistapaskan roskakoriin, että marin ja mordvan "KAN-TAKIELEN" sanosto olisi (ytäänmiltään osin) LAINAA GOTLANNINRUOT-SISTA... Ja kaikki muutkin heittävät, jotka yhtäänmitään historiasta tai kieliteteestä haluavat ymmärtää!

Jos te tuollaisesta sonnasta pidätte tosissanne kiinni (ja "ajoitatte" sillä maail-manhistoriaa...), niin kyllä esimerkiksi JOTUNIKIN on viisaampi kuin teidän (Se)KOTUSlaitoksenne!

Jotunikin? Onko tämä kohteliaisuus vai solvaus - kuka tahansa, jopa Jotuni voi olla Kotusta viisaampi?

Luultavasti marin ja mordvan sanastossa esiintyvät kermaanisiksi lainoiksi väitetyt olisi putsattava kermaanilainasanojen listalta.

EHDOTTOMASTI AINAKIN SIKÄLÄISEN KANTAKIELEKSI KATSOTUN SANAT! Kuten mm. juuri tuo "hautakin"!

 

Sitäkin ihmettelen miten joku gootin sanaksi väitetty esiintyisi saamessa.

Uralilainen saivo on nyt päässyt Scandinaviaa käsittelevään wiki-artikkeliin. Saivostahan väännimme peistä jokin aika sitten.

"Nainen" on kuuriksi "saiva", genetiivissä ja monikossa "saivās".

http://en.wikipedia.org/wiki/Curonian_grammar

However, according to the Indo-European Dictionary (IEED), a research project of the Department of Comparative Indo-European Linguistics at Leiden University, the second segment may not have an Indo-European etymology.

The IEED states that Uralic evidence has long been recognized for this segment, namely the Finnic saivo ("'transparent place in the sea'") and the Norwegian-Lappish saivvƒ ("'(holy) lake, idol'"). [25]

Some scholars have found a parallel between the Uralic evidence and the area's old mythology and belief systems, where the soul of mankind is believed to dwell in water until birth and return there after death. [25]

IEED lists a Germanic reconstruction that indicates a similar connection to metaphysics, namely *saiwa-lō ("soul"), appearing as saiwala in Gothic and sēle in Old Frisian.

Pliny begins his description of the route to Scatinavia by referring to the moun-tain of Saevo (mons Saevo ibi), the Codanus Bay (Codanus sinus) and the Cim-brian promontory. [26] The geographical features have been identified in various ways; by some scholars "Saevo" is thought to be the mountainous Norwegian coast at the entrance to Skagerrak and the Cimbrian peninsula is thought to be Skagen, the north tip of Jutland, Denmark. As described, Saevo and Scatinavia can also be the same place.

Plinyn Codanus Bay = uralilainen *kata/kita/kida eli 'kurkku'. Kattegattin etuosa Katte on hollannin mukaelma sanasta uralilaisesta sanasta gadde eli ranta.

 

 

 

 

 

ahuen11.jpg

ahuen12.jpgahuen15.pngahuen16.jpg

 

 

ahuen13.jpg