ILkka Niinilluoto, 70, "totuuden petollinen rakastaja", johti organisaationsa tuottamaan pääasiassa paskaa.

" 70 vuotta: Ilkka Niiniluoto uskoo yhä vain järjen voittoon

Ihmiset 11.3. 06.39 Trond H. Trosdahl

Trond H. Trosdahl


Viime aikoina Ilkka Niiniluotoa on ilahduttanut pieni edistysaskel Pariisin ilmastoko-kouksessa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ehkäiseminen on tärkein tehtävä, joka meidän sukupolvellamme on.

Jecaterina Mantsinen    STT, Helsinki

Vaikka kyseessä on syntymäpäivähaastattelu, filosofi Ilkka Niiniluoto puhuisi mieluummin tulevista kuin menneistä vuosistaan. "

Ymmärrettävästi...

" Puhumme siis politiikasta, rakkaudesta totuuteen ja hänen työpaikastaan Helsingin yliopistosta. "

Ei auta että "totuutta rakastetaan" (kun se on vielä pelkkää valhettakin), VAAN SITÄ PITÄÄ TUOTTAA TIEDEYLIOPITOSSA: TOSIA KESTÄVIÄ TODISTETTJA UUSIA FAKTOJA JA TEORIOITA; JOTKA ASETTUVAT KEHITTYVÄN TIEDON OSIKSI JA ASKELMIKSI UUTEEN TIETOON EIVÄTKÄ SEN KEHITYKSEN JARRUIKSI JA MAAILMAN NAURUNAIHEIKSI KUTEN HELSINGIN YLIOPISTOSSA!

Monien tieteenalojen totuutta on vihattu Helsingin yliopistossa kautta Niiniluodon  virkauden kuin kuolemaa, eikä hän ole siitä vallan tietämätön voinut olla...

Näitä aloja ovat esimerkiksi neurofysiologia (totuus;R.Douglas Fields), psykologia (to- tuus: Lev Semenoivitsh Vygotsky, Ivan Pavlov, Donald O Hebb,Daniel Dennett, jne.), fennougristiikka: (totuus: Ralf-Peter Ritter, joka suorittikin tohtoriopintoja Helsingin yliopistossa, mutta oikea väitöskirjaa siellä ei ollut mahdollista tehdä), historia (totuus: Liittoutuneiden tutkimukset), jne. Filosofiastakin sai lykätä aivan täyttä paskaa Niiniluodon siipien suojassa.

"  Yliopiston entisellä rehtorilla, teoreettisen filosofian emeritusprofessorilla on työn alla paljon. On opetusta, ja lisäksi kirja tekniikan filosofiasta on odottanut kirjoittamistaan jo liian kauan.

– Minusta on hyvä, että yliopisto käyttää professorien panoksen vielä eläkeiässäkin. Jo J. V. Snellman puhui elinikäisestä oppimisesta, Niiniluoto sanoo.

Helsingin yliopiston päärakennuksessa sijaitsevan opettajien kahvilan seiniä peittävät yliopistovaikuttajien muotokuvat.

Puhe kääntyy siihen, mitä Snellman ja kumppanit ajattelisivat nykymenosta: ihmeis-sään olisivat. Helsingin yliopisto ilmoitti tammikuussa historiallisen suurista irtisanomi-sista. Vaarassa on liki tuhat työpaikkaa. Istuva hallitus päätti leikata koulutuksesta 210 miljoonaa euroa. "

Snellman ei ymmärtäisi tilanteesta sen enmpää kuin Niiniluotokaan...

"  Niiniluodon mielestä Suomea vaivaavat kielteiset tunteet, viha ja pelko.  "

NO SE VIELÄ PUUTTUISI, ETTÄ EIVÄT VAIVAISI!!!!

"  Politiikka on neuvottomuuden tilassa.

– Kovasti haluttaisiin laittaa Suomea nousuun, muttei oikein tiedetä, miten.

Niiniluoto mainitsee yhteiskuntasopimusneuvotteluiden pitkittymisen. Sote- ja aluehallintouudistuksen hän pelkää menevän vielä uusiksi. "

Nämä ovatkin justiin niitä TUHOTÖITÄ!!!!

Niiniluoto on täydellisesti pihalla!!!!

" Katse kiertää usein huoneen maalauksissa.Snellmanin jälkeen pää nyökkää Zachris Topeliukseen päin. Topelius kirjoitti Maamme-kirjassaan, että Suomi pärjää ainoas-taan sivistyksen ja tiedon avulla, koska meillä ei ole merkittäviä luonnonrikkauksia. "

HELSINGIN "YLIOPISTO" ON PANNUT TIEDON JA SIVISTYKSEN PÄREIKSI NIINILUODON JOHDOLLA!!!!

" Suomen kansallisvaltio luotiin koulutuksella, ja tutkimuksella Suomi nousi 1990-luvun lamasta, Niiniluoto kertaa. Leikkaukset, jotka kohdistuvat varhaiskasvatuksesta yliopistotutkijoihin, koettelevat hänen mielestään yhteiskunnan perustaa. "

YLIOPISTOTUTKIJOISSA ON EHDOTTOMASTI AIVAN VÄLTTÄMÄTÖNTÄ LEIKATTAVAA, SELLAISTA, JOKA ESTÄÄ TODELLISEN ETEMEVÄN TITEEN TIETEEN TUON YLIOPISTON SEINIEN SISÄPUOLELLA!!!

Esimerkiksi TÄLLÄISEN:

http://ristokoivula.omablogi.fi/suomalaisten-ja-germaanisten-kielten-varhaisimmista-lainakosketuksista-ajanlaskun-alun-aikaan/

" – Hyvinvointivaltion ansiosta Suomessa on saatu elää rauhanomaisessa ympäris-tössä ja vähitellen parantaa hyvinvointia ja elintasoa. Jos sivistyksen ja koulutuksen arvostus murtuu, yhteiskunta muuttuu radikaalisti. "

SIVISTYKSEN JA KOULUTUKSEN ARVOVALTAA ON KÄYTETTY VÄÄRIN!

" Niiniluoto sanoo, että politiikan ja tieteen välille tarvittaisiin lisää vuoropuhelua. "
VARMASTI, MUUTA NIINILUOTO EI OLE OIKEA HENKILÖ SITÄ "TTIETEEN PUOLELTA" KÄYMÄÄN, KOSKA HÄN EI TODELLISUUDESSA OLE TIETEEN PUOLELLA!


" Tuntuu kuin matka yliopistolta Senaatintorin toiselle laidalle Valtioneuvostoon olisi hänen aikanaan kasvanut. Yliopistolta katsottuna tieteellä pitäisi olla vahvempi asema myös mediassa. "

Siellä on PELKKÄÄ HAISTAPASKANTIEDETTÄ, JOTA HELSINGIN YLIOPISTO ON SINNE NIINILUODON JOHDOLLA TUUTANNUT!!!

" – Nykyisessä mediamaisemassa tuntuu riittävän, että joku vaan sanoo jotakin, ikään kuin kaikilla olisi yhtä vahva perustelu. Televisiokeskusteluissa tiedettä edustavaa asiantuntijaa vastassa on usein mutu-tuntuma. "

TELVISOKESKUSTELUISSA EI OLE JUURI KOSKAAN KETÄÄN OIKEAN TIETEEN EDUSTAJAA!!!

" Ministeri Alexander Stubbin ja pääministeri Juha Sipilän kommentit tieteentekijöistä ovat kuohuttaneet akateemisessa yhteisössä. Niiniluoto haluaa suhtautua niihin lip-sahduksina. Totuuden rakastaminen vilisee Niiniluodon kirjoituksissa ja puheessa. Se on ainoa keino parempaan tulevaisuuteen. "

OIKEA KEINO YIOPISTOLTA ON TOTUUDEN T E K E M I N E N, ja sen puhuminen myös, ei paskanjauhaminen!

" Hän toivoo, että kielteiset tunteet ovat vain ohimenevä vaihe. Niiniluoto panee toivonsa järkeen ja ihmisiin.

– En usko, että ihmisiä voi pakottaa rakastamaan totuutta. Koulutus, valistus ja sivistys ovat ratkaisu. "

NIiniluodon totuuden määritemä taitaa olla perseestä.

Täällä on parempi, nykyaikaisen tieteen mukainen, etenemään ohjaava:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/leninin-oppi-objektiivisesta-ja-konkreettisesta-tieteellisesta-totuudesta-1


http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005004058.html

Suomi tarvitsee humanisteja, sanoo filosofi Ilkka Niiniluoto – Heidät pitäisi saada neuvomaan päätöksentekijöitä

Ilkka Niiniluoto ja Tuomas Heikkilä kirjoittivat kirjan, joka puolustaa humanistisen tieteen arvoa.

”Tämä on hyökkäys.”

Näillä sanoilla alkaa Tuomas Heikkilän ja Ilkka Niiniluodon kirja Humanistisen tutkimuksen arvo.

Silti Heikkilä ja Niiniluoto loiventavat heti kättelyssä alkusanojen taisteluhuutoa.

”Halusimme tehdä kiihkottoman puheenvuoron. Jossain vaiheessa poistimme kirjasta kaikki pamfletti-sanat”, Heikkilä kertoo.

”Tuomme esiin humanistisen tutkimuksen erikoislaatua. Emme ole ketään vastaan”, Niiniluoto toteaa.

Niiniluoto on filosofi ja matemaatikko, Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian emeritusprofessori sekä entinen kansleri ja rehtori. Heikkilä puolestaan on historioitsija ja Suomen Rooman-instituutin johtaja.

Kirjansa he halusivat suunnata niin päättäjille, suurelle yleisölle kuin humanisteille itselleenkin.

”Haluamme näyttää myös kollegoille, että humanisteissa on rautaa”, Ilkka Niiniluoto sanoo.

Hyökkäyksellä Heikkilä ja Niiniluoto tarkoittavat sitä, että he haluavat taistella humanistisen tutkimuksen puolesta ja tuoda sen olemusta laajempaan tietoisuuteen.

Humanistisilla tieteillä tarkoitetaan ihmisen toimintaa tutkivia tieteenaloja, ja tyypillisesti humanistisiin tiedekuntiin kuuluu paljon eri oppiaineita.Niihin kuuluvat muiden muassa taiteiden tutkimus, kirjallisuustiede, kasvatustiede, arkeologia, historia ja uskontotiede.

”Haluamme purkaa sitä myyttiä, että humanistinen tutkimus on luksusta, ettei siihen ole varaa ja että sitä ei arvosteta”, Niiniluoto sanoo. ”Muualla maailmassa ehkä näin onkin, mutta Suomessa ei.”

Niiniluoto ja Heikkilä viittaavat esimerkkeihin Ruotsista ja Japanista: Ruotsissa Svens-ka näringsliv eli paikallinen elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi taannoin pamfletin nimellä Kuinka pilata elämä (vastaus: kouluttautumalla humanistiksi) ja Japanissa on lakkautettu yliopistoista humanistisia tiedekuntia.

Mutta tällaista asennevastarintaa humanistit eivät kohtaa Suomessa.

Kirjaansa varten Niiniluoto ja Heikkilä teettivät kaksi laajaa kyselytutkimusta, joiden perusteella 77 prosenttia suomalaisista pitää humanistista tutkimusta hyödyllisenä yhteiskunnalle. He myös teettivät puhelinhaastattelut suomalaisen yhteiskunnan päättäjille ja muille vaikuttajille, ja niissä humanistista tutkimusta piti hyödyllisenä yli 90 prosenttia vastaajista.

”Odotin paljon alhaisempia lukuja. Ehkä se oli tyypillinen humanistin ajatus”, Tuomas Heikkilä toteaa.

Korkeista arvostusluvuista huolimatta humanistinen tutkimus ei juurikaan näy yhteis-kunnassa. Yhteiskunnalliset päätökset tehdään enimmäkseen insinöörivetoisesti, luonnon- ja taloustieteen ehdoilla.

”Humanistit pitäisi ottaa paljon paremmin mukaan päätöksentekoon. Toisaalta päät-täjät kummastelevat sitä, mikseivät humanistit itse tartu tilaisuuksiin”, Tuomas Heikkilä sanoo.

Kirjassa luetellaan maailman suuria haasteita: globalisaatio, digitalisaatio ja teknolo-gian nopea kehittyminen. Nämä kaikki vaativat ”arvojen terävöittämistä”, jossa huma-nisteilla voisi olla rooli. Suomalainen humanistinen tutkimus on kirjan mukaan vieläpä Suomen kaikista tieteenaloista lähimpänä kansainvälistä huippua. Tämä osaaminen ei kuitenkaan aina näy esimerkiksi silloin, kun uusia lakeja valmistellaan.

”Tutkijoiden täytyykin terästäytyä ja tuoda itseään esiin. Siinä mielessä tämä on myös itsekriittinen kannanotto”, Suomen tunnetuimpiin humanistitutkijoihin kuuluva Niiniluoto sanoo.

Tutkittuaan humanistiseen tieteeseen liittyviä myyttejä Niiniluoto ja Heikkilä tekevät konkreettisia ehdotuksia humanistien tilanteen parantamiseksi.

”Humanistien pitäisi pontevammin lähteä suuriin tutkimushankkeisiin. Meillä humanis-tisissa tieteissä vaikuttaa vielä yksinäisen sankaritutkijan myytti, kun taas luonnontieteessä tutkimus tehdään ryhmissä”, Heikkilä sanoo.

Uudessa teknologiassa he näkevät paljon mahdollisuuksia humanisteille. ”Robotiikan ja tekoälyn kehitys edistää myös humanistista tutkimusta. Sen myötä esimerkiksi filosofiassa on mahdollista tehdä entistä tehokkaammin vaihtoehtoisia tulkintoja ja arvottaa niitä”, Niiniluoto sanoo.

Samaa sanoo Heikkilä omalta alaltaan eli historiantutkimuksesta.

”Digivallankumouksen myötä meillä on yhä vahvempia keinoja tehdä päätelmiä menneestä ja arvioida mahdollisia tulevaisuudenkuvia.”

Humanistisen tieteen tuottama tieto ei aina ole mitattavissa eksaktien luonnontietei-den tapaan, tai arvotettavissa rahassa taloustieteiden tapaan. Tämä onkin luultavasti keskeinen syy sille, että humanistit niin harvoin istuvat päättäjien pöydissä.

”Silti Suomen ajatuskin perustuu humanismille”, Ilkka Niiniluoto sanoo.

”Koko valtio on rakennettu Snellmanin, Castrénin, Topeliuksen ja muiden 1800-luvun humanistien ajatuksien pohjalta. Silloin luotiin Suomen identiteetti, jonka päälle myö-hemmin perustettiin valtio. Tämä on hyvä muistaa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlien lähestyessä.”

Suomen Rooman-instituutin kustantama Humanistisen tutkimuksen arvo -kirja on ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa irfrome.org/humanistisen-tutkimuksen-arvo.

Fakta

Niiniluodon ja Heikkilän neljä neuvoa humanistitutkijoille


  Tutkimukselle monipuolinen, rohkea rahoitus: Enemmän yhteistyötä ulkomaisten tutkijaryhmien ja rahoittajien kanssa.

  Humanistit varjosta valokeilaan: Enemmän osallistumista yhteiskunnalliseen debattiin.

  Digitaalisuus avaa uusia maailmoja: Digitaaliset ihmistieteet korostavat monitieteisyyttä ja kansainvälisyyttä.

  Humanisti ilmoittautuu yhteiskunnan palvelukseen: Yhteiskunta tarvitsee humanis-teja, joiden horisontti on päivänpolitiikan ja pörssikurssien kuohun yläpuolella. "

Ongelma on, että näiden hörhöjen "humanismi on väärennettyä. ERäs esimerkki:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/03/hesari-29-3-20016-suomaliset-tuleet-suomeen-500-j-a-a-persermaanit-2000-e-a-a


Hesari 29.3.20016: Suomalaiset tulleet Suomeen 500 j.a.a., PERSERMAANIT 2000 e.a.a!

"Persermaanit" on toistaiseksi muutoin tuntematon kansakunta, joka olisi puhunut (hypoteetista ) "kantakermaania", josta Hesari ei itse asiassa tässä jutussa nyt kerro, mutta LÄHES KAIKISSA MUISSA JUTUISSAAN TÄSTÄ AI-HEPIIRISTÄ KYLLÄKIN,ja aina kun on kyse jonkin suomen sanan vähänkään tulkinnavaraisesta etymologisast.a.

Totuus on, että suomalaisten suomalais-ugrilaisia esi-isiä olivat VIIMEISTÄÄN jo kampakeramiset heimot, ehkä aikaisemmatkin.

Koska tämä saatanan persermaanilallatus lopetetaan? "