Maa:  Suomi

 

Oliko vallankumous/vallankaappaus/ kapina?

 

Kyllä: Punakaarti aloitti 28.1.1918 sosialistisen vallankumouksen.

Oliko sisällissota? Kyllä: 28.1.1918 alkoi sisällissota ns. punaisten ja valkoisten kesken. Va-semmistolaiset punaiset saivat haltuunsa Suomen eteläosan, mutta menet- tivät sen toukokuun alkupuolella taisteluissa maan ... hallituksen joukoille.

 

Oliko sota entistä isäntämaata ... vastaan?

 

Kyllä: Eduskunnan kokoonnuttua toukokuussa 1918 julistettiin sotatila Suomen ja Venäjän kesken, mutta valtio ei käynyt taisteluja Venäjää vastaan. Sen sijaan vapaaehtoisia joukkoja oli taistelemassa Karjalassa.

 

Tarton rauha 14.10.1920.


***

Saksan protektoraatti -Suomen "tarjous" Neuvosto-Venäjälle 1.8.1918. Skasa tarjoutui isännöimään tästä rauhanneuvotteluja. Ne eivät johtaneet mihinkään.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/kh/vanha-suomalainen-kartta/

HM: Kun Suomi kesäkuussa 1920 lopulta suostui Venäjän esittämiin rauhanneuvotteluihin Tarttossa, niin Suomi esitti yhä tätä "kolmen kannaksen mallia" neuvottelujen pohjaksi!

Tuomo Polvinen: Suomi ja Venäjän vallankumous:



Keskustelua:

Neuvos: 1920 luvun suomen rajat sopisivat itsenäisyysmitaliin.

 

Risto Juhani Koivula: Nää nykyiset on aika tarkkaan Wienin kongressin rajat, ja moni organisaatio haluaa olla Wienin kongressin perilllinen: mm. YK ja EU.

 

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/suomen-vapaussota-v...

Juhani Putkinen: " Suomen Vapaussota Venäjää vastaan

Yleisesti katsotaan Suomen ja Venäjän välillä käydyn Vapaussodan alka-neen 28.1.1918. Silloin Suomen Armeija (Eduskunta oli valtuuttanut 12.1. 1918 perustamaan Suojeluskunnista Suomen Armeija) aloitti Pohjanmaal-la venäläisten miehitysjoukkojen aseistariisumisen. Paikoin se onnistui yllätyksen ansiosta taisteluitta, paikoin jouduttiin taistelemaan.  "

RJK: Pohjanmaalla tai missään muuallakaan ei ollut PUNA-ARMEIJAN joukkoja.Oli joukko Venäjän kansalaisia,jotka olivat tulleet Suomeen tsaa-rinvallan tai mahdollisesti joissakin tapauksissa Väliaikaisen hallituksen sotilaina. Jo Väli-aikainen hallitus oli kuitenkin aloittanut sotilaiden mitta-van kotiuttamisen.Suomessa olleita Venäjän merivoimien osastoja siirtyi myös valkoisten puolelle. Joukot olivat itse valinneet itselleen johtajat, jotka mm. neuvottelivat erilaisten tahojen kansa, mitä pitäisi tehdä.

JP: "Mannerheim:"Neljässä päivässä oli koko Etelä-Pohjanmaa vapautettu; 5000 venäläistä oli pakotettu luovuttamaan aseensa, 8000 kivääriä ja 34 konekivääriä saatu,minkä lisäksi tuli vielä 37 tykkiä,joukko kranaatinheittimiä ja melkoiset mää-rät varusteita ja ampumatarvikkeita.Sanoma aseistariisumisesta levisi kulovalkeana maakunnassa, eikä innostuksella ollut rajoja - ase kädessä tai aseetta halusi joka mies ja nuorukainen olla mukana! Suojeluskuntain miesvahvuus lisääntyi päivä päivältä, ja vallatut aseet tulivat hyvään tarpeeseen. Ei ollut luottamukseni noihin sisukkaisiin, isänmaallisiin miehiin ollut turha. "

RJK: Paskat "vapautettu"! Nuo eivät olleet minkään sortin vallanpitäjiä ainakaan enää.

JP: " Toinen vaihtoehto Vapaussodan alkamispäiväksi on 23. 1.1918. Silloin Suomen Karjalassa suojeluskunnat joutuivat riisumaan venäläisiä joukkoja aseista.

Professori Ohto Manninen: "Venäjän sota-asiain kansankomissaari Pod-voiski 24.1. vahvisti 42. Armeijakunnan antaman uhkavaatimuksen, jossa uhattiin ryhtyä sotaan valkokaartia vastaan, mikäli nämä eivät luovuttaisi aseitaan."

Suomen Senaatti (hallitus) kuitenkin "ilmoitti yöllä 25/26.1., että suojelus- kuntien riisuminen aseista tulkittaisiin sodan aloittamiseksi Suomea vastaan."

Ilmeisesti yleinen tulkinta, jonka mukaan Suomen ja Venäjän välillä käyty Vapaussota alkoi aamuyöstä 28.1.1918, on kuitenkin parempi. Silloin alkoivat todelliset taistelut Suomen ja Venäjän joukkojen välillä. "

RJK:Ohto Manninen on sen ajan sekoittaja ja valehtelija,jolloin ei tiedetty, että lähteet tulevat nettiin:

http://www.tiede.fi/comment/761402#comment-761402

RJK: Putkiselle on siis täysin "MAISKUTTELUTUNTUMAKYSYMYS" , milloin alkoi "vapaussota Venäjää vastaan",josta sitten muka Tartton rauhakin tehtiin! (Jos noin on, niin on maiskuttelutuntumakysymys myös, oliko koko "sotaa" lainkaan vai ei...)

Kuten minun lainauksistani ilmenee,AINOA JOKA VIIPURIA KOSKIEN PUHUU, EDES SPEKULOI PODVOISKISTA MITÄÄN, on Suomen Senaatti (Mannerheimin olettamuksista ja harhautuksista). Sitä paitsi MINISTERI EI KOMENNA JOUKKOJA. Sen sijaan hän voi neuvotella poliittisesti erilaisten tahojen kanssa.

Viipuriin oltiin tuomassa ulkoa uutta valkoista osastoa (koska Mannerheim ei luottanut paikallisiin (koska niissä oli venäläisiäkin?), mikä soti mm. puolueiden status quota vastaan,että kaartit ovat PAIKALLISIA ja koostuvat paikallisesta väestöstä. Venäläisen varuskunnan keskuudestaan valitsema komentaja uhkasi riisua uuden kaartin aseista. Valkokaarti ole saattanut tulla vangitsemaan heitä ja tavallistakin venäläistä väestöä. Tästä hän todennäköisesti neuvotteli niin punakaartien kuin venäläisten kotiuttamisviranomaistenkin kanssa.

Pohjanmaan vangitut venäläiset sotilaat lähetettiin muka "kotiuttamisen" nimissä junalla Joensuuhun, jossa heidät tapettiin. Sieltä ei ollut rataa eikä aurattua maantietä itäänpäin.

Venäjä ei kuitenkaan näiden toimien takia sotaa julistanut, EIKÄ OLLUT NIISTÄ YKSITYISKOHTAISESTI TOISTAISEKSI SELVILLÄKÄÄN, kun Venäjän armeijan vahvuudessa olevat osastot kerran EIVÄT OLLEET KYSEESSÄ. Touhuista oli vastuussa Mannerheim.

-----

Putkinen: "Kuten tunnettua Venäjä ei tunnustanut Vapaussodan (ja Talvisodan) aikana Suomen laillista hallitusta. "

RJK: Ei se Svinhufvudin senaattia ehdottomasti kiistänytkään, koska se yritti kaksi kertaa solmia formaaliset diplomaattiset suhteet sen kanssa Suomen sisällissodan vielä ollessa käynnissä.

Venäjä tunnusti maita eikä hallituksia.

"Suomen nukkehallituksen kanssa,jota kutsuttiin myös Terijoen hallituk-seksi Venäjä teki Talvisodan aikana valtiosopimuksen laajentaen Suo-men aluetta. Myös Vapaussodan aikana Venäjä teki valtiosopimuksen Suo-men ”nukkehallituksen” kanssa silloinkin laajentaen Suomen aluetta. Toki Venäjän tarkoituksena oli nielaista Suomi karvoineen kaikkineen ja liittää Suomi Venäjään, mutta tällaistakin teatteria pidettiin."

 

RJK: Missään tapauksessa EI OLLUT.

Mitä kaikkia suunnitelmia oli, se on sitten vaikeampi kysymys.

JP: ” Suomalais-venäläinen sekakomitea sai suomalaisten laatiman luon-noksen pohjalta nopeasti valmiiksi sopimusehdotuksen,jonka Kansanval-tuuskunta hyväksyi omasta puolestaan 23. helmikuuta. Tämän jälkeen ko-mitea siirtyi Pietariin, jossa suomalaiset joutuivat käymään tiukkoja neu-votteluja eräistä periaatteellisista kysymyksistä sekä rajojen määräämisestä . Lenin halusi kuitenkin saada sopimuksen aikaan, joten hän saattoi arvovallallaan osapuolet kompromissein yhteisymmärrykseen.

Sopimus tehtiin "Venäjän ja Suomen sosialististen tasavallan välillä". Edvard Gylling ja Oskari Tokoi, jotka olivat taipuneet hyväksymään Le-ninin vaatimuksen suomalaisen sopijapuolen luon­nehtimisesta sosialisti-seksi valtioksi, saivat tästä myöhemmin kansan­valtuuskunnalta moitteita. Toinen merkittävä periaatteellinen myön­nytys oli se,että Suomea ei kutsut-tu kansanvaltuuskunnan tekemän ehdotuksen mukaisesti "itsenäiseksi ja riippumattomaksi tasavallak­si", vaan "riippumattomaksi Suomen Sosialistiseksi Työväentasaval­laksi". "

RJK: Työväentasavalta on yllättävä, eikä vastaa täysin pu-naisen Suomen vakiintunutta luonnehdintaa "kansanvallaksi",kun esimerkiksi Baltian pu-naisten hallintoja sanottiin kaiken aikaa työväenvallaksi, eli sosialismiksi.

Mielestäni Lenin on tässä ensisinnäkin todennut, että Kansanvaltuuskuntaa pidetään sosialisteina ja työväenvallan edustajina (mikä ei ollut itsestään selvää kaikille bolshevikeille, sillä kansanvaltuutetut oli pääasiassa katsottava "menshevikeiksi" tuolloisella värikartalla.
 

Toisekseen: Sopimus koskee nimenomaan tällaista, EI MILLAISTA TA-HANSA Kansanvaltuuskuntaa (esimerkiksi sellaista, josta vasemmisto on potkittu ulos).

JP: " Sananmuodon tarkistus oli neuvostohallituksen kannalta merkitsevä, sillä se jätti avoimeksi mahdollisuuden Suomen liittymi­sestä Venäjän tasavaltojen federaatioon. "

Ei liity siihen. Venäjän nezavisimost´ on englannin sanan independence kaikinpuolinen täysi synonyymi. Englannissa ei ole muuta valtiollista itsenäisyys / riippumattomuus -sanaa. Eikä tämä tarkoita osavaltiota eikä alusmaita: ne ovat nimenomaan dependent coutries / zavisimie strany.

Venäjän sana samostojatelnost eli kirjaimellisesti "itseseisojuus", omape-räisyys,omintakeisuus on toisenlaista,esimerkiksi alkuperällistä riippumat- tomuuttomuutta ja erikoista toimintaa. Saksan selbständich ja unabhängig ovat enempi samaa varsikin valtioita koskien.

JP: " Suurin kansanvaltuuskuntaa askarruttanut ongelma syntyi Leninin vaatimuksesta myöntää kummankin maan kansalaisille täydelliset poliittiset oikeudet toisessa maassa, mikä vaatimus itse asiassa liittyi kysymykseen federaatiosta. "

RJK: Siinä ei sanota noin: kysymys on TYÖASIOISSA toisessa maassa toimivista toisen maan kansalaisista.

Sitten on erikseen kysymys kansalaisuuden myöntämisestä heti Venäjällä etnisille suomalaisille ja halukkaille Suomen kansalaisille, ja toisin päin.

http://www.histdoc.net/history/ru/rabo.html

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/kv31.html

1918. Suomen asetuskokoelma (Punaisten julkaisemat numerot) N:o 31

Sopimus

Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain välillä.

Päätetty Pietarissa, (16 päivänä helmikuuta) 1 päivänä maaliskuuta 1918.

Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan Kansankomissaarien Neuvosto ja Suomen Sosialistisen Työväentasavallan Kansanvaltuuskunta ovat näiden vapaitten tasavaltain ystävyyden ja veljeyden lujittamiseksi tehneet seuraavan sopimuksen. "

JP: "Tiukkojen neuvottelujen jälkeen neuvos­tohallitus myöntyi siihen, että sopimukseen tuli lupaus poliittisten oikeuksien myöntämisestä neuvosto-kansalaisille Suomessa "mahdollisimman helpoin ehdoin”.Neuvosto-Venä- jä luovutti sopimuksella Suomelle Petsamon, jon­ka Venäjän keisari oli lu-vannut jo vuonna 1864 korvaukseksi Kannaksella sijainneesta Siestarjoen kivääritehtaan alueesta.

Petsamon Muotkavuono oli erittäin kalaisa, joten rajan vetämisestä vuo-nossa käytiin pitkälliset neuvottelut.Lenin ratkaisi asian lopulta suomalais- ­ten eduksi. Sen sijaan Ed-vard Gyllingin ja muiden kansanvaltuuskun­nan jäsenten tärkeänä pitämää Itä-Karjalan liittämistä Suomeen ei saatu toteu-tetuksi. Gyllingin kertoman mukaan neuvostohallitus vetosi siihen, että kysymys vaati Muurmannin radan vuoksi perusteellisempaa tutkimista.

Neuvosto-Venäjä sai sopimuksen nojalla määräajaksi käyttöönsä neljä Suomen halki kulkevaa lennätinlinjaa eksterritoriaalioikeuksin. Kolme niistä oli rakennettu Pietarista Uu-denkaupungin kautta Ruotsiin, Tanskaan ja Englantiin sekä yksi Suomen halki Murmans­kiin.

Sopijapuolet vaihtoivat keskenään toistensa alueella olleen valtioiden omistaman kiinteän omaisuuden. Tämä merkitsi muun muassa venäläisten varuskuntien ja linnoitusalueiden siirtymistä Suomen valtiolle ja Pietarin radan ja Suomen aseman siirtymistä Venäjän valtiolle. Vaihdoista aiheutuvat sekä muut taloudelliset kysymykset piti ratkaistaman työtään jatkavassa selvityskomiteassa.

Punainen valtiosopimus allekirjoitettiin 1. maaliskuuta ja ratifioi­tiin kahdeksan päivää myöhemmin. Jälkimmäisessä tilaisuudessa tehtiin ve-näjänkielisen kappaleen Muotkavuonoa koskevaan kohtaan suomalaisten vaatimuksesta korjaus. Edvard Gylling vahvisti allekirjoituksensa sinettisormuksella ja Oskari Tokoi korkista vuolemallaan sinetillä.” [i]

Huomattakoon vielä, että Suomessa oli vapailla vaaleilla valittu eduskunta ja laillinen hallitus, jota Venäjä ei tunnustanut,mutta teki valtiosopimuksen kapinallisten (nukkehallituksen) kanssa. Aivan kuten parikymmentä vuotta myöhemmin Talvisodan aikana. "

RJK: Se eduskunta oli valittu KERENSKIN VENÄJÄN MAAKUNTAVALTUUSTOKSI!!!

JP: "No, onneksi Suomi voitti Vapaussodan Venäjää vastaan, joten oikea valtiosopimus Suomen laillisen hallituksen ja Venäjän välillä solmittiin aikoinaan Tartossa. "

RJK: Suomi julisti sodan Venäjälle 15..5.1918, ja esitti 1.8. mittavat aluevaatimukset "rauhanteon ehtona" (Kuollan niemimaa, Itä-Karjala jne.) samassa kokouksessa, jossa Suomeen valittiin saksalainen "kuningas".

Wilhelmin feodaalisen Saksan olisi pitänyt "joulupukkina" hankkia nuo alueet Suomelle...

Risto Juhani Koivula kommentoi:

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/kv31.html

1918. Suomen asetuskokoelma (Punaisten julkaisemat numerot) N:o 31

Sopimus

Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain välillä.

Päätetty Pietarissa, (16 päivänä helmikuuta) 1 päivänä maaliskuuta 1918.

Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan Kansankomissaarien Neuvos-to ja Suomen Sosialistisen Työväentasavallan Kansanvaltuuskunta ovat näiden vapaitten tasavaltain ystävyyden ja veljeyden lujittamiseksi tehneet seuraavan sopimuksen.

§ 1.

Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta luovuttaa riippumattomalle Suomen Sosialistiselle Työväentasavallalle kaiken Venäjän Tasavallan tai Venäjän valtiolaitosten omistaman tai hallinnassaan pitämän,entisen Suo- men Suuriruhtinaanmaan alueen rajain sisällä sijaitsevan kiinteän omai-suuden, kuten maaomaisuuden,vesialueet, kaupungeissa olevat tontit, rakennukset, tehtaat ja teollisuuslaitokset, kuin myös lennätinlaitokset, rautatiet, linnoitukset, majakat, loistot ja reimarit.

 

§ 2.

Suomen Sosialistinen Työväentasavalta puolestaan luovuttaa Venäjän Federatiiviselle Neuvostotasavallalle kaiken Suomen valtion tai Suomen valtiolaitosten omistaman tai hallinnassaan pitämän, Venäjän Federatiivi-sen Neuvostotasavallan alueen rajain sisällä sijaitsevan kiinteän omaisuu-den, kuten maaomaisuuden,vesialueet, kaupungeissa olevat tontit, raken-nukset, tehtaat ja teollisuuslaitokset, kuin myös rautatiet, majakat, loistot ja reimarit.

§ 3.

Suomen Sosialistinen Työväentasavalta ilmoittaa suostuvansa ostamaan muutakin kuin tämän sopimuksen 1 §:s-sä tarkoitettua Venäjän Federatii- viselle Neuvostotasavallalle kuuluvaa ja entisen Suomen Suuriruhtinaan- maan alueen rajain sisällä sijaitsevaa omaisuutta,ja nauttii Suomen Sosia-listinen Työväentasavalta sellaiseen omaisuuteen nähden etuostooikeutta, mikäli se ei loukkaa Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan etuja.

§ 4.

Yllämainitusta Suomen Sosialistiselle Työväentasavallalle luovutettavas-ta omaisuudesta luetaan pois se, joka, Venä-jän ja Suomen asiain Selvit-telykomitean päätöksellä, välittömästi luovutetaan työväen järjestöille.

 

§ 5.

Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta luovuttaa Suomen kauppalai-vaston kansallistuttamisen edistämiseksi Suomen Sosialistiselle Työväen-tasavallalle kaikki Suomen valtiolle, kunnille tai yksityisille kuuluneet, Venäjän hallituksen ennen sotaa tai sodan aikana rekviroimat laivat nii-den nykyisessä kunnossa. Samaten on luovutettava kaikki muukin rekvi-roitu omaisuus, mikäli se tätä sopimusta päätettäessä on entisen Suomen Suuriruhtinaanmaan alueen rajain sisällä.

 

§ 6.

Edelläolevain pykäläin määräykset eivät koske niitä kiin-teimistöjä, jotka Suomen Sosialistisen Työväentasavallan alueella ovat Venäjän Federatii-viselle Neuvostotasavallalle ja Venäjän Federatiivisen Neuvostotasaval-lan alueella Suomen Sosialistiselle Työväentasavallalle välttämättömät diplomaattisten, konsuli- ja kauppaviranomaisten virastoja ja henkilökun-taa, kuin myös sivistys- ja valistuslaitoksia sekä parantoloita varten.

 

§ 7.

Korvauksen suuruuden tämän sopimuksen 1, 2,3 ja 4 §:n mukaan omai-suutta luovutettaessa määrittelee erityinen Venäjän ja Suomen asiain Sel-vittelykomitea. Näistä luovutuksista johtuneista maksuista, jotka suorite-taan Suomen asioita varten asetetun venäläisen likvidatsionikomitean vaatimuksesta, pidetään eri tili, joka päätetään lopullisessa tilien selvityksessä.

 

§ 8.

Venäjän valtion ja valtiolaitosten saatavat Suomen valtiolta ja valtiolai-toksilta sekä päinvastoin, samoin kuin myös Venäjän Suomen Pankin välityksellä ottamat lyhytaikaiset velkasitoumukset tunnustetaan molem-pien Sosialististen tasavaltain hallitusten puolelta voimassa oleviksi, ja niiden kuoletustapaa, riippumatta 7§:n mukaisesti suoritettavista maksuista, tulee valmistelemaan erikoinen Venäjän ja Suomen asiain Selvittelykomitean alainen yhteinen finanssikomitea.

 

§ 9.

Tämän sopimuksen tekijät takaavat molemminpuolisesti Venäjän ja Suo-men sosialististen tasavaltain kauppa-aluk-sille kaikiksi ajoiksi vapaan ja esteettömän pääsyn kaikkiin meri-, järvi- ja jokisatamiin, ankkuripaikkoi- hin ja kanaviin sekä myöntävät mainituille aluksille vapaan ja esteettö-män tavaran lastaus- ja purkamisoikeuden sekä luotsilaitoksen käytön. Yllämainitun vapaan käytön teknilliset ehdot määrätään eri sopimuksilla.

 

§ 10.

Venäjän ja Suomen rautateitten välille järjestetään pysyväinen ja suora-nainen yhdysliikenne ilman matkustajain siirtoa ja tavarain uudestaan lastausta.

 

§ 11.

Ehdot,joilla Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta saa Suomen Sosi-alistisen Työväentasavallan alueella käyttää sähkölennätintä, postia ja maanteitä ja Suomen Sosialistinen Työväentasavalta Venäjän Federatiivi- sen Neuvostotasavallan alueella vastaavia laitoksia, määritellään eri sopi-muksilla; jolloin, poikkeuksena tämän sopimuksen 1 §:n yleisistä mää-räyksistä, huomioon ottaen voimassa olevat kansainväliset tavat ja sopi-mukset, Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan omaksi jää viideksi-kymmeneksi vuodeksi, eksterritoriaalioikeudella, kolme Suomen Sosia-listisen Työväentasavallan kautta kulkevaa, Pietarin Tukholmaan, New-castleen ja Fredericiaan yhdistävää lennätinjohtoa (N:o 13,60 ja 42) sekä yksi yhtäjaksoinen, suora johto linjalla Pietari-Vartoniemi-Aleksandrovsk (Muurmanilla), joka johto kulkee Viipurin, Kuopion, Kemin ja Rovanie-men kautta,sekä pidätetään Venäjän Federatiiviselle Neuvostotasavallalle kaikki Tanskalaisen yhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaiset oikeudet kolmeen kaapeliin, jotka kulkevat suoraan Uudestakaupungista Ruotsiin Ahvenanmaan kautta.

§ 12.

Molemmat sopimuksen tekijät asettavat viipymättä Venäjän ja Suomen asiain Selvittelykomitean alaisen yhteisen komitean laatimaan ehdotusta molempien tasavaltain väliseksi kauppasopimukseksi.

 

§ 13.

Suomalaista alkuperää oleville Venäjän kansalaisille Venäjällä kuin myös venäläistä alkuperää oleville Suomen kansalaisille Suomessa myönnetään samanlaiset oikeudet kuin muillakin vastaavan maan kansalaisilla on. Suomen kansalaiset Venäjällä,samoin kuin Venäjän kansalaiset Suomessa nauttivat samoja yksityisoikeuksia, kansalaisvapauksia ja kunnallisia oikeuksia kuin vastaavan maan kansalaisilla on.

 

Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta myöntää kaikki Venäjän kan-salaisille kuuluvat valtiolliset oikeudet Suomen kansalaisille Venäjällä, jotka kuuluvat työväenluokkaan tai talonpoikaisväestöön, joka ei käytä vierasta työvoimaa, mikäli he ansiotyössä ollen asuvat Venäjän alueella.

 

Suomen Sosialistinen Työväentasavalta puolestaan sitoutuu myöntämään Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan kansalaisille Suomessa mahdollisimman helpot ehdot täysien valtiollisten oikeuksien saamiseen, erityisesti huomioonottaen vakinaista asuinpaikkaa vailla olevan työtätekevän väestön edut.

 

§ 14.

Suomen Sosialistinen Työväentasavalta sitoutuu olemaan millään tavalla estämättä ja lupautuu edistämään Suomen Sosialistisen Työväentasaval-lan alueelta jo alettua Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan aseel-listen maa- ja merisotavoimien sekä maa- ja merisotilasvirastoihin kuulu-vien laitosten jatkuvaa poissiirtämistä ja tämän poissiirtämisen pikaista loppuun saattamista.

 

§ 15.

Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta luovuttaa Suomen Sosialisti-sen Työväentasavallan täydelliseksi omaisuudeksi alempana määritellyn alueen, jos paikallinen väestö vapaasti kysyttynä ilmaisee siihen suostuvansa.

 

Venäjän ja Suomen välinen valtakunnan raja kulkee tästedes nykyisellä Venäjän ja Suomen välisellä rajalla olevas- ta Korvatunturista suorassa linjassa Petsamon joen lähteille, sieltä Petsamon joen itäistä vedenjakajaa pitkin sekä suorassa linjassa Muotkavuonon ja Kalastajaniemen yli, päättyen Jäämeren rannalle Supuskan kohdalla.

 

17§:ssä mainitun komitean tulee määritellä erityiset ehdot,jotka takaavat:

 

1) kalastusta ja muita elinkeinoja luovutetulla alueella harjoittavan Venäjän väestön oikeudet;

 

2) Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan esteettömän oikeuden vapaaseen kauppa-kauttakulkuun Norjaan ja sieltä takaisin; ja

 

3) Venäjän ja Norjan välillä solmituista ja voimassa olevista sopimuksista johtuvat oikeudet.

 

Yllämainitun alueen luovutuksesta johtuvat maksut suoritetaan tämän sopimuksen 7 § :n perusteella.

§ 16.

Sopijapuolet asettavat Venäjän ja Suomen asiain Selvittelykomitean alai-sen komitean Venäjän ja Suomen rajojen muutosten tarkkaa määrittelyä varten. Suomen Sosialistinen Työväentasavalta luovuttaa kuitenkin heti Venäjän Federatiiviselle Neuvostotasavallalle täydelliseksi omaisuudeksi Suomenlahden rannalla sijaitsevan Inon linnakkeen alueen ja takaa välttämättömän kauttakulkuyhteyden mainittuun linnakkeeseen.

 

§ 17.

Tämän pääsopimuksen eri määräysten kehittämiseksi valmistetaan molempain sopijapuolten hallitusten asettamassa Venäjän ja Suomen asiain Selvittelykomiteassa ehdotukset yksityiskohtaisiksi sopimuksiksi, jotka Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan ja Suomen Sosialistisen Työväentasavallan hallitukset vahvistavat.

 

§ 18.

Erimielisyydet, joita syntyy yllämainittuja yksityiskohtaisia sopimuksia laadittaessa ja joita johtuu tämän sopimuksen sekä sen perusteella tehtyjen erikoissopimusten tulkinnasta, kuin myös tämän sopimuksen ja erikoissopimusten määräysten rikkomiset, annetaan sovinto-oikeuden rat-kaistaviksi, johon puheenjohtajan määrää Ruotsin Sosialidemokraattisen vasemmistopuolueen puoluetoimikunta, ellei myöhemmin toisin sovita.

 

§ 19.

Tämä sopimus astuu lailliseen voimaan heti kun molempien Sosialististen tasavaltain hallitusten valtuutetut ovat sen allekirjoittaneet.

 

§ 20.

Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan ja Suomen Sosialistisen Työ-väentasavallan hallitusten valtuutetut ovat allekirjoittaneet ja sineteillään vahvistaneet kaksi kappaletta tätä sopimusta venäjän ja suomen kielillä.

 

Allekirjoitettu Pietarissa (16 p. helmik.) 1. p. maalisk. 1918

 

По Уполномочiю Совѣта Нар. Ком.: Предсѣдатель СНК. В. УЛЬЯНОВ (ЛЕНИН). П. ПРОШЬЯНЪ. Л. ТРОЦКIЙ. I. ДЖУГАШВИЛИ-СТАЛИН. Управляющiй дѣлами Совѣта Народныхъ Комиссаровъ ВЛАД. ОНЧЪ-БРУЕВИЧЪ. Секретарь Совѣта Н. ГОРБУНОВ. (Sinetti.)

Suomen Kansanvaltuuskunnan valtuuttamina: EDVARD GYLLING. (Sinetti.) OSKARI TOKOI. (Sinetti.)

---

Sopimusteksti venäjäksi. | Paluu vv. 1917-18 hakemistoon. Paluu historiasivuille.

 

Orwell kommentoi:  Maanpettureilla ja kapinallisilla ei ole ollut mitään oikeuksia sopia Suomesta mitään.

 

Risto Juhani Koivula kommentoi: Jos kerran valkoiset katsoivat olevansa "sodassa Venäjää vastaan", niin totta helvetissä Venäjä silloin sopi jonkun muun kanssa kuin heidän!

 

Eduskunta ja Senaatti oli valittu sotilasdiktaattori Kerenskin Venäjän maa-kuntahallintoelimiksi, ja muiden edustajien kuin valkoisten toiminta oli estetty.

 

Senaatti/Mannerheim toivat Viipuriin ulkopuolelta uuden ei-paikallisen (vastoin status quota) valkokaartin, jonka tehtävä oli riisua kotiutettava ve-näläinen varuskunta aseista. Venäläinen varuskunta ei tähän suostunut, jos-ta syystä Senaatti väitti muka "Venäjän hyökänneen Suomeen", mikä oli puhdasta paskaa.Mannerheimilla EI ollut tuolloin vielä valtiollista asemaa, hänet olivain valittu 16. 1. Pohjanmaan valkokaartien päälliköksi. Näistä karetista ainakin suomenkieliset olivat maalaisliittolaisia ja ne olivat olleet valtalain kannalla ja Kerenskiä vastaan. 

 

Niillä ei vaan ollut mitään keinoja tarkistaa Mannerheimin ja Senaatin an-tamia tietoja. Niitä tietoja epäiltiin,ja muutamalla paikkakunnalla pistettiin hanttiinkin. Tässä yhteydessä Senaatin alun perin nimittämä Puolustusneu-voston puheenjohtaja kenraali Charpentier erosi,ja Mannerheim nimitettiin hänen tilalleen 25.1.

 

Ilmeisesti Viipurin venäläisten ammatillisten ja poliittisten porvarien tap-paminen valkoisten toimesta EI OLLUTKAAN "EREHDYS" vaan hallit-tua toimintaa ja mahdollisesti myös kosto oikeiston sisäisistä erimielisyyk- sistä. Myös suomalainen säveltäjä Toivo Kuula tapettiin, jonka isä oli toiminut Venäjän armeijan kanta-aliupseerina. (Ehkä vääpeli katsottiin "vaarallisemmaksi" kuin kenraali, koska jälkimmäisen voi hyvällä tahdolla olettaa "pelaavan Suomen pussiin", edellisen vain esivaltansa pussiin...)

 

Kansalaissota alkoi siis ennen työväenvallakumousta. Puna- kaartit tiesivät ilman muuta olevan vuorossa seuraavana, jos kotiutettavat venäläiset riisu-taan aseista, vaikka näiden välillä ei suoraa organisaatioyhteyttä ollutkaan, ja vaikka venäläiset joukot eivät olleen Venäjän armeijan vaan itse keskuudestaan valitsemien johtajien komennossa (kuten punakaartitkin).

 

Orwell kommentoi:

Millähän "lihaksilla" Venäjä muka katsoi voivansa sopia Suomea edusta-mattomien kapinallisten kanssa muuten kuin kannattaakseen rikollista kapinaa?

Risto Juhani Koivula kommentoi:

 

Kenraali Judenitš oli ollut I maailmansodan syttyessä Venäjän Kaukasian (eli Turkin-vastaisen) armeijan esikuntapäällikkö,josta hänet nostettiin rin-taman ylipäälliköksi sodan alettua1915,mutta seuraava vuonna 1916 hänet Rasputinin vaatimuksesta alennettiin uudelleen esikuntapäälliköksi Tsaa-rin veljenpojan suuriruhtinas, kenraali Nikolai Nikolajevitš Romanov Juniorin hyväksi (joka oli 1906 kieltäytynyt ryhtymästä tsaarin pyynnöstä sotilasdiktaattoriksi ja suositellut tätä suostumaan Duuma-uudistukseen, kunhan se vain tarpeeksi vesitetään),josta sitten Väliaikaisen hallituksen pääministeri Georgi Lvov nimitti hänet uudelleen ylipäälliköksi erotettu-aan suuriruhtinaan,ja noin kuukauden kuluttua sotaministeri Kerenski erot-ti hänet taas, ja nimitti rintaman ylipäällikoksi kenraali  Mihail Prževals-kin (tutkimusmatkailija Nikolai Prževalskin,nimeään kantavan hevoslajin löytäjän nuoremman veljen. Nimi on puolaa, mutta herrat olivat venäläisiä pikkuaatelisperheestä Tverin karjalaisalueelta).

 

Uusi komentaja oli vanhoja Turkin sankareita hänkin, johtanut tärkeää  Er-zurumin kaupungin valtausta 1916. (Puolen miljoonan asukkaan kaupunki on nykyään NATOn itäisin sotilatukikohta.) Näitä Kerenskin nimityksiä, joilla hän korvasi vanhat tsaarin suosikit ja sukulaiset uusilla, itselleen mieleisemmillä, ruvettiin sanomaan "nuorturkkilaisiksi", mistä useimmat eivät pätkääkään pitäneet, kaikkein vähiten nuorturkkilaisten suorittamia kansanmurhatoimia vastaan taistelleet kuten Prževalski.

 

Lokakuun vallankumouksen aikaan Prževalski loikkasi valkokenrali  De-nikinin puolelle. Denikin oli ollut kapinallisen komentaja Lavr Kornilovin esikuntapäällikkö ja kanssakapi-nallinen, joka "peri" liikkeen Kornilovin kaaduttua.

 

Kornilov oli ollut saksalaisten vankina,josta salaperäisesti päässyt pakene-maan, ja mahdollisesti myöskin vakooja. Kazahisyntyinen toisen polven kenraali Kornilov,joka oli toiminut myös sotilasattaseana Itä-Aasiassa Kii-nassa ja Japanissa,yritti yhdistää joukot Aleksandr Koltšakin kanssa, mut-ta epäonnistui. Denikin perääntyi Krimille, jossa luovutti (valkoisten muo-dollisen,mitään merkitsemättömän) ylipäällikkyyden baltiansaksalaisvenä-läiselle, kansan keskuudessa äärimmäisen epäsuositulle pölkkypäälle Pjotr Wrangellille.

Wrangellin sotilaspalvelija oli bolševikki, joka myrkytti hänet kuitenkin vasta maanpaossa Brysselissä hänen alettuaan valmistella uutta sotaretkeä Balkanilta Venäjälle Montenegron kuningasperheen vävyn suuriruhtinas Nikolai Romanovin (sama mies) ja muiden kanssa.

 

Suomen murhakustaat tiesivät pilkulleen keskusvalta Turkin kansanmur-hatyöt, jotka jakoivat Venäjän valkoisiakin.Armenialaisten "virhe" oli, että he olivat yleensä olleet venäläisten kavereita historiassa. Saksalaiset myös tiesivät ne: siellä oli saksalasia komentajiakin kuten entinen esikuntapääl- likkö Erich von Falkenhayn ja juutalainen, vähemmän välkky kenraali Otto Liman von Sanders,joka henkilökohtaisesti valitsi Mustafa Kemal Atatürkin vastamaan maan strategisimman sotilaskohteen, Dardanellien salmen suulla sijaitsevan Gallipolin niemimaan puolustuksesta... Saksan sotilasattašeana Etzurumissa oli riikalainen rivistä noussut katu-taistelujär-jestöjohtaja Erwin von Schäubner-Ritter, joka vuonna 1919 perusti Sak-san Kansallis-sosialistisen puolueen tallinnalaisen Alfred Rosenbergin kanssa. Hitler, Himmler, Ernst Röhm, Hans Berger ja muut "sankarit" liittyivät siihen myöhemmin.

 

 

 

 

****

 

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/pun_vs.html

 

SUOMEN KANSANVALTUUSKUNNAN
EHDOTUS

SUOMEN VALTIOSÄÄNNÖKSI

ESITETTY TYÖVÄEN PÄÄNEUVOSTOLLE TARKASTETTAVAKSI JA PÄÄTETTÄVÄKSI YLEISTÄ KANSANÄÄNES­TYSTÄ VARTEN

---

HELSINGISSÄ, 1918
SUOMEN KANSANVALTUUSKUNNAN KIRJAPAINOSSA

---

Suomen Valtiosäännön ehdotus.

 

Sitten kun Suomen työtätekevä kansa on kukistanut sortovallan ja kunni-alla voittanut kansan viholliset, esitetään viipymättä Suomen kan­san hy-väksyttäväksi uusi Valtiosääntö tämän maan pysyväksi ja ainoaksi perus-tuslaiksi. Sen hyväksymisestä toimitetaan mahdollisimman pian tänä ke-väänä yleinen kansanäänestys koko maassa. Kaikki Suomen kansalaiset, jotka ennen nyt kuluvaa vuotta ovat täyttäneet kaksikymmentä ikävuotta, ovat siihen kansanäänestykseen oikeutetut ottamaan osaa. Siinä tulee siis Suomen kansan enemmistö selvästi osoittamaan julki, tahtooko se todellista kansanvaltaa ja minkä vertainen osa siitä enää kannattaa kukistunutta herravaltaa.

 

Tämän kautta kumotaan hallitusmuoto 21 päivältä elokuuta 1772 sekä yhdistys- ja vakuuskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3 päivältä huhti­kuuta 1789, niin myös kaikkien muiden lakien ja asetusten määräykset ynnä muut säännökset, jotka ovat ristiriidassa tämän Valtiosäännön kanssa.

---

Kansanvaltuuskunnan asetukset.

Historiasivuille.

 

Suomen Kansanvaltuuskunta on tätä varten jo valmistamat ehdotuksensa Suomen Valtiosäännöksi ja esittänyt sen tänä päivänä Työväen Pääneu-vostolle. Tämä Kansanvaltuuskunnan ehdotus nyt julkaistaan tässä ohella kokonaisuudessaan. Sitten kun Työväen Pääneuvosto on sen tarkastanut ja kohta kohdalta päättänyt, julkaistaan se lopullisessa muodossaan vielä ennen kansanäänestystä kansan arvostelta­vaksi, sekä määrätään päivä, milloin kansanäänestys on tapahtuva.

 

Suomen miehet ja naiset! Teissä on nyt vielä niitäkin, jotka epätietoisina tahi valheellisten tietojen eksyttäminä vierotte työväenluokan vaatimaa kansanvaltaa. Punnitkaa nyt ajoissa, tokko tahdotte tähän maahan suurten yhtiöherrain, pankkikapitalistien ja rusthollarien ahnetta mielivaltaa, tok-ko tahdotte virkavallan herruutta ja puolimuukalaisten aatelisherrain sor-tovaltaa. Vapaan Suomen vapaa työmies ei sellaista iestä hartioillaan sie-dä, vaan taistelee loppuun asti oikean vapautensa ja kansanvallan puoles-ta.Astukaa tekin epätietoiset ja eksytetyt kansalaiset todellista kansanval- taa vaatimaan! Niin tulee nopeammin loppu nykyi­sestä kansalaisveren vuodatuksesta, johon taantumuksellisten herrain hankkeet kansamme syöksivät.

 

Ainoastaan nopeasti alkava kansanvaltainen edistys voi nopeasti kor­jata taistelun hävitykset ja luoda haavat umpeen. Ainoastaan työväen­luokan uudestirakentava työ, sen vallankumouksen siunattujen saavutus­ten turvaaminen, sen oikeuden ja ihanteiden toteuttaminen, voi auttaa kansaamme kauniimpaan tulevaisuuteen.

 

Helsingissä, 23 päivänä helmikuuta 1918.

 

SUOMEN KANSANVALTUUSKUNTA.  

KULLERVO MANNER.            EERO HAAPALAINEN. LAURI LETONMÄKI. ANTTI KIVIRANTA. J. H. LUMIVUOKKO. EVERT ELORANTA. EMIL ELO. EDVARD GYLLING.

YRJÖ SIROLA, ADOLF TAIMI. O. W. KUUSINEN. JALO KOHONEN. O. TOKOI. KONSTANTIN LINDQVIST MATTI TURKIA.

 

Suomen Valtiosääntö.

 

I Luku.

Yleisiä säännöksiä.

1 §.

Suomi on tasavalta,jonka valtiomuoto on vahvistettu tässä perustuslaissa. 2 §.  

Kaikki valtiovalta kuuluu kansalle, jonka edustajana korkeinta valtaa käyttää Suomen Kansaneduskunta, Valtiosäännön perustuksella ja kansan päätösten mukaan,

  3 §.  

Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on suomalaisista vanhemmista syntynyt taikka lain mukaan Suomen kansalaiseksi otettu.

  4 §.  

Suomessa olkoon jokaiselle taattuna hengen turva ja ruumiillinen loukkaamattomuus sekä kunnian ja vapauden tasa-arvoinen oikeus lain mukaan

  5 §.  

Jokainen Suomen kansalainen on oikeutettu oleskelemaan Suomen­maas-sa, vapaasti täällä valitsemaan asuinpaikkansa ja kulkemaan paikkakun-nasta toiseen. Samoin on Suomen kansalainen oikeutettu vapaasti matkustamaan maasta pois.

  6 §.  

Jokaisella olkoon uskonnon vapaus. Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus luopua siitä uskontokunnasta, johon kuuluu.

  7 §.  

Jokaisella olkoon sanan vapaus sekä oikeus kirjallisen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenenkään sitä ennakolta estämättä.

  8 §.  

Kaikilla olkoon oikeus edeltäpäin lupaa hankkimatta pitää kokouksia ja perustaa yhdistyksiä.

  9 §.  

Valtiolla ja muilla julkisilla yhdyskunnilla on oikeus hankkia omai­suutta ja ryhtyä tai ottaa osaa taloudellisiin yrityksiin.

  10 §.  

Suomessa on työntekijöillä lakkovapaus ja oikeus työnseisauksen aikana työpaikan luona pitää silmällä työssä kävijöitä sekä kehoittaa heitä luo-pumaan työstä;samoin on heillä oikeus suullisesti ja kirjallisesti kehoittaa kansaa vieromaan työnseisauksen alaista liikettä sekä sen isännistöä ja avustajia tahi sen tavaroita.

 

Tämän estämättä olkoon voimassa, mitä lailla erikseen säädetään lakko-vapauden käytöstä sellaisissa tapauksis- sa, jolloin äkillisestä lakon teosta ilmeisesti johtuisi välitöntä hengen vaaraa.

  11 §.  

Kaikki julkisen vallan ase- ja järjestysvoima olkoon siviilihallinnon alainen, jota sotilashallinnolla tai sotaoikeudella älköön syrjäytettäkö tai korvattako. Julkisen vallan ase- ja järjestysvoima älköön sekaantuko työriitaisuuksiin.

 

Yksityispoliisin toiminta on kielletty.

  12 §.  

Älköön syyttömästi ketään vangittako, älköönkä ketään vangittuna pidet- täkö ilman että, niin pian kuin mahdollista on, toimitetaan oikeu­dellinen tutkimus hänen syyllisyydestään.

 

Älköön keltään velan tähden vapautta riistettäkö.

  13 §.  

Älköön Suomessa ketään tuomittako muussa oikeudessa kuin siinä, jonka alainen hän maan lain mukaan on. Ilman säännöllistä oikeudellista tutkin-toa taikka vastoin valamiehistön lausuntoa, sitten kun sellainen on asetettu, älköön Suomessa ketään julistettako rikokseen syypääksi.

14 §.  

Älköön ketään tuomittako rikoksesta kuolemanrangais-tukseen taikka mihinkään ruumiin loukkausta tahi terveyden vauriota aiheuttavaan rangaistukseen.

  15 §.  

Älköön Suomessa koskaan sellaista lakia säädettäkö, älköönkä ku­kaan julkisen toimen hoitaja niin menetelkö, että tulisi sorretuksi toista kieltä puhuvan vähemmistön äidinkielen oikeus. Vähemmistön omankielisen sivistyksen hyväksi toimivia opetuslaitoksia avustettakoon yleisillä varoilla oikeuden ja kohtuuden mukaan.

 

II Luku.

 

Suomen Kansaneduskunta.

 

16 §.  

Suomen Kansaneduskunta on yksikamarinen. Siihen kuuluu kaksi­sataa jäsentä, jotka valitaan, väestön lukumää rän mukaan eri vaalipii­reissä, yleisillä välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla joka kolmas vuosi,

 

Kansaneduskunnalla on kuitenkin oikeus määrätä uudet vaalit toimitettavaksi jo ennen kolmivuotiskauden päättymistä.

 

Äänestys vaaleissa olkoon salainen.

  17 §.  

Oikeutettu valitsemaan kansanedustajaa, kuin myös ottamaan osaa ylei-seen kansanäänestykseen, on jokainen Suomen kansalainen, joka ennen vaalivuotta on täyttänyt kaksikymmentä vuotta.

 

Äänioikeus olkoon jokaisella yhtäläinen.

  18 §.  

Kansaneduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain laissa määrättynä päivänä tahi ennenkin, milloin enemmistö sen jäsenistä tarpeellisena pitää, sekä lopettaa istuntonsa oltuansa säädetyn ajan koossa joko yhteen menoon taikka väliajoin oman päätöksensä mukaan.

  19 §.  

Ehdotuksia Kansaneduskunnalle kaikista valtiopäivillä päätettävistä asi-oista ovat oikeutetut tekemään Kansan-valtuuskunta, kansanedustajat ja Kansaneduskunnan valiokunnat.

 

Sitäpaitsi on kansalla välittömästi käytettävänä sellainen aloteoikeus kuin tämän Valtiosäännön III:nnessa luvussa säädetään.

  20 §.  

Kansaneduskunta valitsee keskuudestaan suhteellisilla vaaleilla valio­kun-tia asioita valtiopäivillä valmistelemaan ynnä muita määrättyjä teh­täviä varten.

 

Kaikilla varsinaisilla valtiopäivillä on valittava ainakin suuri valio­kunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvali-okunta ja valvojavaliokunta, joista kaksi viimeksimainittua säännöllisesti ja tarpeen vaatiessa muukin valio-kunta on toimessa myöskin silloin kun Kansaneduskunta ei ole koolla.

 

Valvojavaliokuntaan, jonka on Kansaneduskunnan puolesta lähinnä val-vottava ylintä hallintoa ja lainkäyttöä maassa, kuuluu neljätoista jä­sentä, ja toimii valiokunta, milloin yhteistä kokousta ei tarvita, jakaantu­neena kahteen osastoon, hallinnon valvojakuntaan ja lainvalvojakuntaan.

  21 §.  

Lainsäädännöllisiä uudistuskysymyksiä tutkimaan ja valmistamaan niistä ehdotuksia valtiopäiväkäsittelyn pohjaksi voivat Kansaneduskunnan va-liokunnat tarpeen mukaan asettaa komiteoja, joihin, samoin kuin muihin-kin samanlaisessa tarkoituksessa asetettuihin valtion komiteoihin sekä pysyväisiin lainvalmistelukuntiin, valitta-koon eri puolueiden kannatusta nauttivia jäseniä, mikäli mahdollista, samassa suhteessa kuin heitä on Kansaneduskunnan valiokunnissa. Vastaava suhteellisuus on otettava huomioon myös niiden tutkijakuntain kokoonpanossa, joita Kansanedus-kunta tahi sen valiokunnat asettavat erityisten sattuneiden tapausten selvittämiseksi.

  22 §.  

Valtiopäivillä ovat ennen muita asioita käsiteltävät kansan alotteet. Kan-sanvaltuuskunnan ehdotukset sekä lainvalmistelua varten asetetuissa val-tion komiteoissa valmistetut lakiehdotukset.Kansaneduskunta voi päättää , että muukin asia on käsiteltävä kiireellisesti.

  23 §.  

Kun Kansaneduskunnan täysi-istunnossa päätös tehdään äänestämällä, on pöytäkirjaan merkittävä, mitä ehdotusta kukin äänestykseen osaaottanut kansanedustaja on kannattanut.

  24 §.  

Kansaneduskunnan lainsäädäntöoikeuden ala on rajoittamaton.

 

Laki tai asetus,joka tätä ennen on valtiopäivillä säädetty taikka kansanää-nestyksessä hyväksytty, voidaan muuttaa tai kumota säätämällä uusi laki.

 

Kun lainsäätämiskysymys koskee uutta asiaa, josta ei ennestään ole sään-nöksiä annettu, voi Kansaneduskunta säätää siitä, asian laadun mukaan, lain tai asetuksen.

  25 §.  

Asioista, jotka ennestään ovat hallinnollisilla säännöksillä järjestetyt, voi Kansaneduskunta säätää asetuksia, ellei jostain asiasta katso lakia tarvit-tavan. Asetuksella annetaan myös lähempiä määräyksiä lakien täytäntöön panosta, valtion omaisuuden hoidosta sekä virastojen ja muiden julkisten laitosten järjestysmuodosta ja toiminnasta.

 

Asetukseen älköön otettako säännöstä, joka tarkoittaa lain muutosta.

  26 §.  

Valtiopäiväin väliajalla on Kansanvaltuuskunta oikeutettu väliai­kaisesti antamaan Kansaneduskunnan päätösvaltaan kuuluvia asetuksia ja mää-räyksiä, jotka eivät lykkäystä siedä,samoin kiireellisissä tapauk­sissa aset-tamaan väliaikaisia hoitajia niihin avoimiin toimiin, jotka ovat Kansan-eduskunnan täytettävät. Kansanvaltuuskunnan päätökset näissä asioissa ovat heti valtiopäiväin kokoonnuttua Kansaneduskunnan vahvis­tettaviksi esitettävät.

 

Lailla tai asetuksella taikka Kansaneduskunnan mää-räyksellä voidaan myös jättää Kansanvaltuuskunnan tehtäväksi erityisten säännösten tahi lähempäin ohjeiden antaminen määrätyissä asioissa.

 

Kansaneduskunta voi, milloin tahtoo, ottaa näitä, kuten muitakin asioita koskevat Kansanvaltuuskunnan päätökset tarkastaakseen ja silloin ne joko vahvistaa tahi kumota taikka toisin määrätä.

  27 §.  

Jos valtiopäivillä syntyy kysymys siitä, onko asiasta säädettävä laki, vai voidaanko siltä säätää asetus tahi antaa Kansaneduskunnan määräys, kysyttäköön lausuntoa valvojavaliokunnalta, jonka jälkeen Kansaneduskunta ratkaiskoon kysymyksen.

 

Kun Kansaneduskunta on lain tai asetuksen säätänyt taikka määrä­yksensä antanut, ei millään tuomioistuimella tahi muulla viranomaisella ole oikeutta panna sen laillisuutta kyseenalaiseksi ja olla sitä noudatta­matta tahi estää sen täytäntöön panoa.

  28 §.  

Tämän Valtiosäännön muuttaminen, selittäminen tahi kumoaminen älköön tapahtuko muutoin kuin Kansaneduskunnan säätämällä perustus­lailla, jonka kansa yleisessä äänestyksessä vahvistaa äänioikeutettujen kansalaisten äänten enemmistöllä.

  29 §.  

Kun perustuslaki valtiopäivillä säädetään,on sitä koskeva ehdotus, tullak-sensa Kansaneduskunnan päätökseksi, lopullisessa muodossaan ään­ten enemmistöllä hyväksyttävä jätettäväksi lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jäljestä kokoontuviin valtiopäiviin sekä silloin muuttamatta hyväksyttävä päätöksellä, jota kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

 

Kuitenkin ratkaiskoon Kansaneduskunta tällaisen asian jättämättä ehdo-tusta lepäämään, jos asiasta on kansan alote tehty taikka jos asia täysi-istunnossa julistetaan kiireelliseksi päätöksellä, jota vähintään viisi kuu-desosaa annetuista äänistä kannattaa. Tässäkin tapauksessa on ehdotus, tullaksensa päätökseksi, hyväksyttävä vähintään kahden kolmas­osan enemmistöllä annetuista äänistä.

  30 §.  

Kun muita lakeja tai asetuksia valtiopäivillä säädetään,eikä ole kysymyk- sessä sellainen asia, jonka käsittelystä tässä Valtiosäännössä erikseen toi-sin määrätään, päättäköön Kansaneduskunta ne yksinkertaisella äänten enemmistöllä, siihen katsomatta, minkäluontoisia voimassaolevia lakeja, perustuslakien säännöksiä tai muita, niillä muutetaan tahi kumotaan.

  31 §.  

Jos lakiehdotusta, sitten kun se on valtiopäivillä lopulliselta sanamuo­dol- taan hyväksytty, vaaditaan jätettäväksi lepäämään ja tätä vaatimusta kannattaa vähintään kolmasosa Kansaneduskunnan kaikista jäsenistä, jää lakiehdotus lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jälestä kokoontuviin valtiopäiviin, jolloin sitä älköön enää jätettäkö lepäämään, ellei siihen ole muutoksia tehty.

 

Älköön vaadittako lepäämään asetusehdotusta eikä sellaista ehdo­tusta, joka tarkoittaa Kansaneduskunnan määräystä taikka säännöksiä, joiden mukaan suostuntaa tai muuta veroa on suoritettava, taikka valtiolainan ottamista.

  32 §.  

Ehdotus uudesta tai lisätystä tullista tahi muusta välillisestä verosta kat-sottakoon rauenneeksi, ellei sitä Kan-saneduskunnassa kannata vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

  33 §.  

Tullien määräämisessä ja niistä toisten valtioiden kanssa sopimuk­sia teh-täessä pidettäköön periaatteena, että kansan yleisesti tarvit­semat kulutus-tavarat mikäli mahdollista tulevat joko tullivapaiksi tahi entisten tullien alennuksista osallisiksi, sekä niinikään tärkeimpäin koti­maisten teollisuu-denhaaralla ja maatalouden tuotantoaan varten tarvit­semat aineet ja väli-neet pääsevät mahdolli-simman alhaisilla tullimäärillä tahi tullivapaasti maahan.

  34 §.  

Kansaneduskunta päättää vuosittain valtion tulo- ja menosäännön lä­hinnä seuraavaa kalenterivuotta varten.

 

Voimassa olevia lakeja tai asetuksia, valtion sitoumuksia tahi Kansan-eduskunnan määräyksiä ei kumota eikä muuteta tulo- ja menosäännön kautta, johon sen vuoksi otettakoon kaikki niissä edellytetyt valtion tulot ja menot, sellaisina kuin ne voidaan arvioida.

  35 §.  

Tulo- ja menosäännössä osoitettakoon ennakolta arvaamattomia me­noja sekä menosäännössä olevain määräraaihn välttämättömiksi osoittautuvia ylityksiä varten erityinen määräraha, jonka käyttämisestä päättäköön valtiovarainvaliokunta.

  36 §.  

Jos päätettyyn tulo- ja menosääntöön havaitaan varainhoitovuoden var-rella välttämättä tarvittavan muutoksia, tehköön valtiovarainvalio­kunta Kansaneduskunnalle ehdotuksen lisäykseksi tulo- ja menosääntöön.

  37 §.  

Kaikki sopimukset toisten valtioiden kanssa ovat esitet-tävät Kan­san-eduskunnan päätettäviksi tahi, ellei siihen ole tilaisuutta, alistettavat sen vahvistettaviksi.

  38 §.  

Ehdotus sopimukseksi,joka tarkoittaa Suomen alueen ra-jan muutta­mista tahi muuta valtiollista sopimusta toisen valtion kanssa taikka sellaisen so-pimuksen vahvistamista, katsottakoon rauenneeksi,ellei sitä Kansanedus- kunnassa kannata vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

  39 §.  

Niin valtiollisia kuin taloudellisia sopimuksia tarkoittavissa neuvotte­luis-sa toisten valtain edustajien kanssa ynnä muissa kansainvälisissä neuvot-telukokouksissa, mikäli ne eivät tarkoita vain valmistelua viral­lisia neu-vottelukokouksia varten, olkoon, milloin se käy päinsä, Suomea edusta-massa neuvottelukunnat, joiden kokoonpanossa on mahdollisuuden mu-kaan otettu huomioon eri puolueiden voimasuhteet Kansaneduskunnassa.

 

Jos kansainvälisissä suhteissa on Suomen valtiovallan puolesta valtuu­tet-tujen kautta jotain sitovasti päätettävä, ilman että voidaan edeltäpäin yksityiskohtia myöten määritellä heidän tehtäväänsä, käytettäköön valtuuskuntaa, jonka kokoonpanossa on huomioon otettu, mitä edellä on neuvottelukunnasta sanottu.

  40 §.  

Kansaneduskunta varjelkoon ja vahvistakoon Suomen vapautta, kos­ke-mattomuutta ja puolueettomuutta, ja hankkikoon vahvistukseksi myös kansainvälisiä takuita, Suomen kansan menestyksen mukaisilla ehdoilla.

 

Jos niin kävisi, että Suomea uhkaisi sodan vaara taikka muuten vie­raan vallan sotajoukkojen tunkeutuminen Suomen alueelle, koettakoon Kansaneduskunta saada sellaisen onnettomuuden vältetyksi tahi, jos se sittenkin tapahtuu, mahdollisimman pian palautetuksi Suomen koskemattomuuden.

  41 §.  

Edellisessä pykälässä mainituissa tapauksissa olkoon Kansaneduskunnal-la valta,jos vaaran torjumiseksi on välttämätöntä,antaa sitä varten tarpeel-lisia väliaikaisia määräyksiä, joilla voidaan rajoittaa kansalaisten oikeuk-sia enemmän kuin yleisen lain säännökset myöntävät,vieläpä äärimmäi-sessä tapauksessa niitäkin oikeuksia,jotka ovat säädetyt tämän Valtio-säännön 5, 7, 8, 10 ja 11 §:ssä. Ehdotus väliaikaiseksi määräykseksi katsottakoon kuitenkin rauenneeksi, ellei sitä kannata vähintään kolme neljäsosaa kaikista Kansaneduskunnan jäsenistä.

 

Väliaikaiset määräykset on vaaran ohimentyä viipymättä julistet­tava lakanneiksi.

  42 §.  

Jos kävisi ilmi, että harvainvaltaa tavottelevat ainekset ovat rohjen­neet ryhtyä valmistamaan uhkaavaa kapinaa tämän Valtiosäännön ku­moami-seksi, olkoon Kansaneduskunnalla samallainen valta välttämättömäin väliaikaisten määräysten antamiseen kuin edellisessä pykälässä sanotaan.

  43 §.  

Jos niin uskomatonta tapahtuisi, että itse Kansaneduskunnan enem­mistö julkenisi syrjäyttää koko tämän Valti-osäännön tahi ilmeisesti ta­hallaan rikkoa tässä perustuslaissa olevia määräyksiä saadakseen aikaan harvain- valtaisen järjestyksen maassa, niin kansa nouskoon ja hajoittakoon sen eduskunnan sekä pitäköön huolen, että kolmen kuukauden, sisällä toimitetaan uudet Valtiosäännön mukaiset kansanedustajain vaalit.

 

Näissä vaaleissa valitut kansanedustajat kokoontukoot valtiopäiville yhden kuukauden sisällä ja ensi tehtäväk-seen antakoot kansalle kukin allekirjoittamansa juhlallisen vakuutuksen, jossa sanotaan:

 

"Ellen kansanäänestyksessä hyväksytyn Valtiosäännön mukaista kan­san valtaa uskollisesti edusta, olen kansan tuomion ansaitseva."

  44 §.  

Saman juhlallisen vakuutuksen kuin edellä on mainittu antakoot myös kaikki ne kansanedustajat, jotka ensimäi-sen kerran tämän valtio­säännön mukaan valitaan, heti saavuttuaan valtiopäiville Kansanvaltuus­kunnan määräämänä päivänä.

 

Jos joku heistä ei tätä vakuutusta anna tahi muusta kuin Kansanedus­kun-nan hyväksymästä syystä jää valtiopäiville saapumatta, voi Kansanedus-kunta julistaa hänet edustajatoimensa menettäneeksi, älköönkä hä­nen sijaansa varajäsentäkään kutsuttako.'

  III Luku.

 

Kansan alote ja kansan päätös.

 

45 §.  

Kun vähintään kymmenentuhatta kansalaista, joilla on valtiollinen ääni-oikeus, allekirjoittamansa asiakirjan kautta esittää Kansaneduskunnalle ehdotuksen haluamansa lain säätämisestä, on tämä kansan alote valtiopäivillä kiireellisenä asiana käsiteltävä.

  46 §.  

Jos sama kansan alote sisältää useampia asioita, jotka eivät yhteen sovel-lu, eroittakoon Kansaneduskunta ne toisistaan ja käsiteltäköön kuta­kin erikseen niinkuin siitä olisi tehty eri alote.

 

Ellei kansan alote jo sisällä lain muotoon valmistettua ehdotusta, anta-koon asianomainen Kansaneduskunnan valiokunta erityisen komitean tehtäväksi kiireellisesti valmistaa sen mukainen lakiehdotus.

  47 §.  

Kansan alotteen kautta esille tullut lakiehdotus on valtiopäivillä käsiteltävä samassa järjestyksessä kuin muista lainsäädäntöesityksistä on voimassa, mutta älköön sitä lepäämään jätettäkö.

  48 §.  

Ellei Kansaneduskunnan päätös asiasta tule kansan alot-teen mukainen ja vähintään kolmasosa Kansaneduskunnan jäsenistä vaatii kansanäänes­tys-tä, on kansan alotteessa tarkoitetun ehdotuksen hyväksymisestä toimi­tet-tava kansanäänestys. Kansanäänestys on myös toimitettava, jos sitä kir-jallisesti vaatii sellainen määrä kansalaisia, joka vastaa vähintään viittä sadasosaa viimeksi toimi- tettuihin kansanedustajain vaaleihin osaaottaneiden luvusta.

 

Jos Kansaneduskunta on, kansan alotteen johdosta hyväksynyt toisellai-sen ehdotuksen, olkoon se kansanäänestyksessä vastaehdotuksena.

  49 §.  

Jos kansanäänestyksessä enemmistö hyväksyy kansan alotteessa tarkoitetun ehdotuksen tahi vastaehdotuksen, on Kansaneduskunnan viivyttelemättä säädettävä kansan päätöksen mukainen laki.

  50 §.  

Valtiosäännön muuttamista tarkoittava laki on tässäkin tapauksena vielä alistettava kansan vahvistettavaksi, niinkuin edellä 28 §:ssä on mää­rätty, ja voi Kansanedus-kunta samalla, jos vähintään kaksi kolmasosaa sen jäsenistä hyväksyy samasta asiasta toisellaisen lakiehdotuksen, esittää kansalle vastaehdotuksena tämän lain vahvistamisen.

 

Siinä tapauksessa, että edellisessä pykälässä mainitussa kansanäänes­tyk-sessä on ehdotusta kannattanut enemmistö äänioikeutetuista kansalaisis-ta, voi Valtiosäännönkin muuttamista tarkoittava, kansan päätöksen mu-kainen laki tulla voimaan ilman erityistä kansan vahvistamista, jos vähin-tään viisi kuudesosaa Kansaneduskunnan jäsenistä kannattaa sellai­nen perustuslain viipymättä voimaan saattamista.

  51 §.  

Kansanäänestyksellä voidaan myös kumota ja peruuttaa mikä ta­hansa Kansaneduskunnan määräys, Kansanval-tuuskunnan tahi muun hallintoviranomaisen päätös taikka tuomioistuimen tuomio.'

 

Vaatimus kansanäänestyksen toimittamisesta tätä varten on jätettävä Kansanvaltuuskunnalle kahden kuukauden kuluessa siitä lukien kuin kumottavaksi tahdottu määräys tai tuomio on annettu tahi päätös tiedoksi saatettu, ja olkoon vaatimus niin monen kansalaisen allekirjoittama, että heidän lukumääränsä vastaa vähintään viittä sadasosaa viimeksi toimitettuihin kansanedustajain vaaleihin osaaottaneiden luvusta.

 

Kun tällainen vaatimus on esitetty, on siinä tarkoitetun päätöksen toi-meenpano keskeytettävä ja kansanäänestyksellä ratkaistava sen kumoa-minen tahi vahvistaminen. Kumpaa enemmistö äänestäjistä kannattaa, se olkoon kansan päätös ja astukoon voimaan heti.

 

IV Luku.

 

Hallinto- ja oikeuslaitos.

 

52 §.  

Kaikki toimet maan hallinto- ja oikeuslaitoksessa täytettäköön ai­noastaan määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Jos entinen toimen hoitaja on tyydyttävästi täyttänyt tehtävänsä, voidaan hänet ottaa toimeen uudelleen.

 

Jos toimi joutuu vapaaksi ennen määräajan päättymistä, täytettäköön se ainoastaan jälellä olevaksi ajaksi.

  53 §.  

Jos se,joka on julkiseen toimeen asetettu,ei tyydyttävästi hoida toin­tansa, voidaan hänet erottaa ennen toirniajan päättymistä. Jos on voimassa irtisanomisaika ja hänet pidätetään toimestaan ennen sen päättymistä, saakoon hän palkan irtisanomisajalta,ellei ole tehnyt itseään syypääksi sellaiseen rikkomukseen, josta tuomioistuin tuomitsee hänet toimensa menettäneeksi.

 

Jos julkinen toimi on vaaleilla täytetty ja vähintään viidesosa vaaleihin osaaottaneiden luvusta vaatii uusia vaaleja ennen toimiajan päättymistä, toimitettakoon ne viipymättä.

  54 §.  

Sellaiseen julkiseen toimeen, joka täytetään vaaleilla tahi johon Kansan-eduskunta toimen hoitajan asettaa, on ehdokaskelpoinen jokainen kansa-lainen, jolla on valtiollinen äänioikeus, ellei tuomioistuin ole tuomin­nut häntä ehdokaskelpoisuuttaan menettäneeksi. Sellainen tuomio voi­daan antaa vain määräajaksi.

  55 §.  

Julkisen toimen hoitaja vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt tahi jota hän päätöstä tehtäessä on kannattanut.Myöskin esittelijä on siitä mitä hänen esittelystään on päätetty, vastuunalainen, ellei hän ole pöytäkirjaan lausunut eroavaa mielipidettä.

  56 §.  

Jokainen,joka on vääryyttä tai vahinkoa kärsinyt julkisen toimen hoi­tajan lainvastaisen toimenpiteen tahi laiminlyönnin kautta,olkoon oikeu­tettu vaatimaan tätä tuomittavaksi rangaistukseen ja korvaamaan va­hingon.

  57 §.  

Jos on epätietoista tahi riidanalaista,minkä viranomaisen toimivallan piiriin jokin asia on katsottava kuuluvan, ratkaiskoon kysymyksen Kansan­eduskunnan valvojavaliokunta.

  58 §.  

Ylin toimeenpaneva valtioelin on Suomen Kansanvaltuuskunta, joka toi-mii Kansaneduskunnan valvonnan alaisena, vahvistetun ohjesääntönsä ja Kansaneduskunnan määräysten mukaan.

  59 §.  

Kansanvaltuuskunnan jäsenet valitsee Kansaneduskunta joka kolmas vuosi.

 

Kansanvaltuuskunnan puheenjohtajana on Suomen Ta-savallan Esi­mies, jonka,samoin kuin varaesimiehen, Kansaneduskunta määrää Kan­sanval-tuuskunnan jäsenten keskuudesta enintään kolmeksi vuodeksi. Sa­maa jä-sentä älköön määrättäkö Tasavallan Esimieheksi kahta kertaa pe­räkkäin.

  60 §.  

Kansanvaltuuskunnan jäsenillä on oikeus olla läsnä Kansaneduskunnan istunnoissa ja valiokuntain kokouksissa sekä tehdä ehdotuksia ja ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätösten tekoon.

  61 §.  

Kansanvaltuuskunnalle kuuluvat asiat valmistellaan kukin sen asian­omai-sessa osastossa, mutta käsitellään ja päätetään yleisessä istunnossa.

 

Vähemmän tärkeitä asioita voidaan jättää Kansanvaltuuskunnan jaostojen ja osastojen päätettäväksi.

  62 §.  

Kansanvaltuuskunnan yleiseen istuntoon kutsuttakoon läsnäolemaan myös Kansaneduskunnan valvojavaliokunnan jäsenet. Älköön Kansanvaltuuskunta päätöstä tehkö, ellei läsnä ole vähintään kaksi hallinnonvalvojakunnan jäsentä ja yksi lainvalvojakunnan jäsen.

  63 §.  

Kansanvaltuuskunnan päätöksen voimaan saattaminen, mikäli se ei tarkoita ehdotuksen tekemistä Kansaneduskunnalle, lykättäköön toistai-­seksi, jos vähintään kaksi valvojavaliokunnan jäsentä ilmoittaa tekevänsä sen johdosta lainmukaisen muistutuksen joko lainvalvojakunnalle tahi hallinnonvalvojakunnalle.

  64 §.  

Lainvalvojakunnalle älköön Kansanvaltuuskunnan päätöstä vastaan esitettäkö muistutusta muusta kuin siitä, ettei se ole lainmukainen. Jos lainvalvojakunta katsoo muistutukseen olevan aihetta, ilmoittakoon Kan­-sanvaltuuskunnalle, missä kohden sen päätös tietäisi poikkeamista laista; ja Kansanvaltuuskunta oikaiskoon päätöksensä, tahi antakoon päätöksen asiassa raueta.

  65 §.  

Hallinnonvalvojakunnalle älköön Kansanvaltuuskunnan päätöstä vas­taan esitettäkö muuta muistutusta, kuin että se on vastoin sitä, mitä Kansaneduskunta asiassa todennäköisesti päättäisi.

 

Jos hallinnonvalvojakunta katsoo tällaiseen muistutukseen aihetta olevan, ilmoittakoon se Kansanvaltuuskunnalle, missä kohden tä­män päätös, hallinnonvalvojakunnan käsityksen mukaan, poikkeaa siitä, mitä Kansan- eduskunta asiassa todennäköisesti päättäisi. Jos Kansanvaltuuskunta kui-tenkin tahtoo pysyä päätöksessään,esittäköön sen Kansaneduskunnan vahvistettavaksi; mutta ellei Kansaneduskunta ole silloin koolla, päättä-kööt Kansanvaltuuskunta,valvojavaliokunta ja valtiovarainvaliokunta yh-teisessä kokouksessaan riidanalaisen päätöksen vahvistamisesta tai hyl-käämisestä, taikka Kansaneduskunnan kiireelli­sestä kokoonkutsumisesta, jos asia on erittäin tärkeä.

  66 §.  

Suomen valtiolliset edustajat ulkomaita varten määrää Kansaneduskunta, Kansanvaltuuskunnan tehtyä esityksen,

  67 §.  

Ylimpänä oikeusasteena on korkein tuomioistuin oikeusasioissa ja korkein hallinto-oikeus hallinto-oikeudellisissa valitusasioissa.

  68 §.  

Korkeimman tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oikeuden jäsenet valitsee Kansaneduskunta,Kansanvaltuuskunnan tehtyä esityksen, viidek- si vuodeksi. Vaali toimitetaan vuorottain kolmen ja kahden vuoden pääs-tä,niin että määrätty osa jäsenistä joutuu eroamisvuoroon ennemmin kuin toinen osa; ketkä ensimäisellä kerralla valituista joutuvat eroamisvuoroon jo kolmivuotisen toimiajan jälkeen, ratkaistaan arvalla.

 

Joka kerta kun vaali toimitetaan, määrää Kansaneduskunta kum­paankin tuomioistuimeen yhden sen jäsenistä esimieheksi.

  69 §.  

Korkein tuomioistuin ja korkein hallinto-oikeus älkööt päätöstä tehkö tai tuomiota antako, ellei läsnä ole joko prokuraattori tahi vähintään yksi lainvalvojakunnan jäsen.

  70 §.  

Prokuraattorin valitsee Kansaneduskunta joka kolmas vuosi.

  71 §.  

Prokuraattorin on valvottava, että kaikki julkisen toimen hoitajat noudat-tavat lakia ja muutenkin täyttävät velvol-lisuutensa niin ettei kukaan tule oikeudessaan sorretuksi.

  72 §.  

Jokainen, joka on tuomarien tahi hallintotoimen hoitajain puolelta vää-ryyttä kärsinyt, on oikeutettu siitä kantelemaan prokuraattorille, ja esitel-köön prokuraattori kantelut,oman lausuntonsa keralla lainvalvojakunnalle .

  73 §.  

Prokuraattori toimeenpankoon tarpeellisia tutkimuksia julkisen toimen hoitajain puolelta tapahtuneen vääryyden selville saamiseksi sekä aja-koon tai ajattakoon syytettä, milloin hän tahi Kansaneduskunta, Kansan-valtuus­kunta taikka lainvalvojakunta katsoo sellaista toimenpidettä tarvittavan.

  74 §.  

Prokuraattorilla ja lainvalvojakunnan jäsenillä on oikeus olla läsnä päätöstä tehtäessä missä tuomioistuimessa tahansa.

 

Lähinnä heidän tulee seurata asioita korkeimmassa tuomioistuimessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Mil-loin prokuraattori tahi lainvalvo-jakunta katsoo päätöksen tai tuomion olevan vastoin lakia, ilmoittakoot viipymättä vastalauseen tuomioistuimen pöytäkirjaan sekä ottakoot harkittavaksi, antaako tapaus aihetta enempään toimenpiteeseen.

  75 §.  

Prokuraattorin tulee joka vuodelta antaa Kansaneduskunnalle ker­tomus toiminnastaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan sekä vaadittaessa tietoja ja lausuntoja Kansanvaltuuskunnalle ja lainvalvojakunnalle.

  76 §.  

Syytettä, joka nostetaan Kansaneduskunnan asettamaa julkisen toimen hoitajaa vastaan lainvastaisesta menettelystä,käsitelköön erityinen tuomi- o­istuin. Siihen kuuluu puheenjohtajana korkeimman tuomioistuimen esi­mies sekä kaksitoista Kansaneduskunnan valitsijamiesten aina kolmeksi vuodeksi valitsemaa jäsentä, joista kuusi valitaan toimessa olevista tuo-ma­reista ja kuusi muuta jäsentä, jotka valitaan suhteellisilla vaaleilla. Jos korkeimman tuomioistuimen esimies on estetty tai esteellinen,olkoon pu­- heenjohtajana erityisen tuomioistuimen jäsenten kutsuma piirioikeuden esimies.Valitun jäsenen sijaan astuu tarvittaessa varajäsen. Syyttäjän määrää valvojavaliokunta.

  77 §.  

Yleisiä ylioikeuksia ovat piirioikeudet.

 

Piirioikeuden esimiehen valitsee Kansaneduskunta, Kansanvaltuuskunnan tehtyä esityksen, viideksi vuodeksi.

 

78 §.  

Yleisistä alioikeuksista, kuin myös valamiehistön käyttämisestä rikosasioita koskevassa oikeudenkäynnissä, säädetään erikseen.

  79 §.  

Sitten kun lainsäädännöllä on järjestetty kuntaa suurempain hallinto­pii-rien itsehallintolaitokset, älköön näiden piirien hallintotoimiin vakinaisesti määrättäkö ketään vastoin sanottujen laitosten suostumusta.

  80 §.  

Kuntain itsehallinnosta säädetään erikseen. Kunnallista äänioikeutta älköön kiellettäkö keltään, jolla tämän Valtiosäännön mukaan on valtiollinen äänioikeus.

  81 §.  

Yliopiston esimiehen valitsee Kansaneduskunta, Kansanvaltuuskun­nan tehtyä esityksen ja yliopiston oman ylimmän hallintoelimen annet­tua lausuntonsa.

  82 §.  

Valtioelimistä, jotka hoitavat valtiohallinnon erikoishaaroja, sääde­tään erikseen. Eri alain hallinnossa olkoon kohtuullisen laaja edustus niiden alaisissa laitoksissa ja näiden laitosten teettämissä töissä työs­kentelevillä, heidän järjestöjensä valitsemain edustajain kautta.Sellai­silla aloilla, joissa hallintotoimi läheisesti koskee suurta osaa koko maan työväenluokasta tahi tarkoittaa pääasiassa työväen olojen järjestämistä, olkoon myös työväen keskusjärjestöillä vaikutusvaltainen edustus.

 

Eri hallintohaarain keskuselinten esimiehet valitsee Kansaneduskunta, Kansanvaltuuskunnan tehtyä esityksen.

 

Loppusäännös.  

83 §.

Tämä Valtiosääntö on kaikilta osiltaan oleva pysyvänä ja ainoana perustuslakina voimassa, eikä tätä voida muuttaa, selittää tai kumota taikka poikkeuksia tästä tehdä muussa järjestyksessä kuin ylempänä perustuslain säätämisestä ja kansanäänestyksestä on määrätty.

 

*****


 

Suomen "valkoisen" Senaatin kaikki päätökset vuodeta 1918:

https://histdoc.net/historia/1917-18/askok1918_1.html

 

Suomen painetun asetuskokoelman sisällysluettelo 1918 (tammi-kesäkuu)

Ajanluvunmukainen rekisteri Asetuskokoelmaan v:lta 1918.

Tammikuu.

2 (päivä) Laki, sisältävä välittävät säännökset maalaiskuntain kunnallis-lain, kaupunkien kunnallislain, kansan-äänestystä koskevan lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön saattamisesta

2 (säädöslehden numero)

2   Asetus seitsemännen jaoston asettamisesta Turun Hovioikeuteen .... 4

4   Suomen Senaatin päätös alkoholipitoisten aineiden takavarikoimisesta ja valmistamisesta sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa .... 1

4   Asetus kelpoisuudesta valtion oppikoulujen piirustuksenopettajanvirkoihin .......  4

4   Asetus eräiden uusien palvelusmiehen toimien perustamisesta Aleksanterin-Yliopistoon .... 4

4   Suomen Senaatin päätös, koskeva Hyvinkään kunnan muodostamista eri nimismiespiiriksi .... 8

4   Suomen Senaatin päätös, koskeva Ranuan kunnan muodostamista eri nimismiespiiriksi ..... 8

5   Suomen Senaatin päätös väkirehuvarastojen takavarikoimisesta .... 3

5   Suomen Senaatin päätös viljan kulutuksen järjestämisestä ..... 5

7   Laki suurten tulojen suostuntaverosta .... 4

7   Suomen Senaatin päätös, joka sisältää tarkempia määräyksiä suurten tulojen suostuntaverosta 7 päivänä tammikuun 1918 annetun lain soveltamisesta .... 4

7   Suomen Senaatin päätös eräiden elintarpeiden kulutuksen ja yleisten tarveaineiden käytön järjestämisestä .... 6

10  Asetus kuvernöörinimityksen muuttamisesta maaherraksi ..... 8

10  Asetus neljännen lääkintöneuvoksenviran perustamisesta Suomen Lääkintöhallitukseen .... 8

10  Asetus oikeusmielitautiopin alilääkärinviran perustamisesta Lapinlahden mielisairaiden keskuslaitokseen .... 9

12  Laki kihlakunnankäräjiä koskevien määräysten muuttamisesta .... 7

12  Laki edustajanpalkkiosta vuoden 1917 ensimäisiltä ja toisilta valtiopäiviltä ..... 7

12  Laki mooseksenuskolaisista .... 7

12  Asetus kolmannen prokollasihteerinviran ja neljännen kanslistinviran perustamisesta Suomen Senaatin Maataloustoimituskuntaan .... 9

12  Suomen Senaatin päätös, sisältävä Tampereen piirin kauppakamariyhdistyksen sääntöjen vahvistamisen .... 35

12  Suomen Senaatin päätös, sisältävä Viipurin kauppakamariyhdistyksen sääntöjen vahvistamisen .... 35

12  Asetus kansakoulunopettajaseminaarien opettajain virantoimituspalkkioiden maksuperusteista ...... 61

14  Asetus suojeluskasvatustoimen johdon ja valvonnan väliaikaisesta järjestämisestä ....... 17

17  Suomen Senaatin päätös Helsingin nimismiespiirin jakamisesta kahdeksi eri nimismiespiiriksi .... 9

17  Laki osuustoimintalain 18 § :n muuttamisesta .... 22

17  Asetus mooseksenuskolaisten kirjoittamisesta sivilirekisteriin .... 22

17  Asetus mooseksenuskolaisten oikeudesta muodostaa seurakuntia tai uskonnollisia yhdyskuntia Suomessa ja mooseksenuskolaisista pidettävistä luetteloista .... 24

18  Suomen Senaatin päätös Maataloushallituksen vakinaisten vahtimestarien osallisuudesta Siviiliviraston leski- ja orpokassaan .... 9

18  Asetus Köyhäinhoidonpiiritarkastajien asettamisesta .... 38

18  Suomen Senaatin päätös Senaatin elokuun 21 päivänä 1914 antaman päätöksen ulkomaisten painotuotteiden maahantuomisen tavasta peruuttamisesta .... 114

18  Suomen Senaatin päätös, koskeva sen 30 päivänä maaliskuuta 1916 annetun kiellon kumoamista, jolla kiellettiin ulkomaalta Suomeen tuomasta suojakotelolla varustettuja tai sidottuja kirjoja .... 114

26  Suomen Senaatin päätös, jolla työväen tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen 1 §:n 4 momentin nojalla määrätään, että siinä mainitut liikkeet ja työt erinäisissä maalaiskunnissa toistaiseksi eivät ole sanotun asetuksen määräysten alaisia .... 16

26  Asetus virkatalojenmetsänhoitajista .... 19

26  Asetus valtion virkatalometsien metsätyönjohtajista .... 19

Helmikuu.

1   Suomen Senaatin julistus Suomen kansalle ja kaikille viranomaisille, jossa kehoitetaan alistumaan kapinan johdosta Vaasaan asettauneen hallituksen johtoon .... 65

6   Suomen Senaatin julistus Suomen kansalaisille ja viranomaisille suojeluskuntien perustamisesta ja tukemisesta .... 65

8   Suomen Senaatin tiedotus Suomen kansalle, jolle lausutaan tunnustus siitä, että se on noussut taisteluun isänmaan vapauden puolesta .... 65

12  Suomen Senaatin päätös uuden valankaavan vahvistamisesta kaikille Suomen siviilivirkakunnan ja julkisten laitosten ylemmille ja alemmille virkamiehille sekä palvelijoille ....... 65

18  Suomen Senaatin julistus Suomen kansalle vuoden 1878 asevelvelvollisuuslain uudellen voimaansaattamisesta .... 65

18   Suomen Senaatin päätös vilja-annosten pienentämisestä ....... 65

21  Suomen Senaatin päätös erinäisten tavarain tullimaksujen korottamisesta .... 65

22 Suomen Senaatin päätös alkoholipitoisten aineiden takavarikoimisesta ja valmistamisesta sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa .... 65

27  Suomen Senaatin päätös Suomen väliaikaisesta merenkulku- ja kauppalipusta ....... 65

27 Suomen Senaatin päätös Suomen kaupunkien ja muitten asutuskes-kusten huoneenvuokrasuhteitten järjestelystä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa ....65

Maaliskuu.

1   Suomen Senaatin päätös, jolla suomalaisten laivojen myynti ulkomaalaiselle ostajalle on kielletty ...... 65

1   Suomen Senaatin päätös erinäisten metallien, öljyjen ja muutamien muiden yleisten tarveaineiden takavarikoimisesta ja ilmoittamisesta ....... 65

4  Suomen Senaatin päätös hevostenomistajain velvollisuudesta luovuttaa hevosensa valjaineen ja ajoneuvoineen puolustuslaitoksen käytettäväksi .... 65

4   Suomen Senaatin päätös Vapaudenmitalien ja Vapaudenristin ritarimerkkien väliaikaisista säädöksistä .... 65

5   Suomen Senaatin päätös kahvin maasta viennin kieltämisestä .... 65

9   Suomen Senaatin päätös Suomen postimerkkien käyttämisestä ulkomaille menevää postia varten ...... 65

9   Suomen Senaatin päätös koskeva Venäjän rahan rahamerkkien käypäisyyden lakkauttamista Suomessa .... 65

16  Suomen Senaatin päätös siitä kutka valtion ja kunnan viroissa olevat henkilöt ovat vapautettavat sotapalveluksesta ..... 65

27  Suomen Senaatin päätös 200,000,000 markan suuruisen Suomen vapaudenlainen ottamisesta .... 65

28 Suomen Senaatin päätös maaliskuun 1 päivänä 1918 annetulla päätök- sellä määrätyn, erinäisiä metalleja, öljyjä ja muutamia muita yleisiä tarveaineita koskevan takavarikon uudistamisesta .... 65

28  Suomen Senaatin päätös, jolla velvoitetaan luovuttamaan puolet maanviljelijöille jätetyistä siemenrukiista ja osa nautaeläimien ja sikojen ruokintaa varten varatuista kauroista .... 65

28  Suomen Senaatin päätös perunain kuljetuksen ehdoista .... 65

Huhtikuu.

2   Suomen Senaatin päätös koskeva korotettuja postimaksuja postilähetyksistä Suomen sisäpuolella ...... 65

3   Suomen Senaatin päätös, jolla tavarain maastavienti on toistaiseksi kielletty .... 65

5 Suomen Senaatin päätös, jolla muutetaan viljan kulutuksen järjestelystä 5 päivänä tammikuuta 1918 annetun Senaatin päätöksen 11 § toisin kuuluvaksi .... 65

5   Suomen Senaatin päätös alkoholipitoisten aineiden takavarikoimisesta ja valmistamisesta sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa .... 65

5   Suomen Senaatti on Sisäasiaintoimituskunnan esittelyssä antanut seuraavan julistuksen [saksalaisten joukkojen avustamisesta] : Suomen kansalle .... 65

11  Suomen Senaatin päätös, sisältävä täydennyksen Senaatin päätökseen maaliskuun 16 päivältä 1918 siitä, kutka valtion ja kunnan viroissa olevat henkilöt ovat vapautettavat sotapalveluksesta .... 65

16 Suomen Senaatin päätös Kauppa- ja teollisuuskomisionin asettamisesta  .... 65

16  Suomen Senaatin päätös vilja-annosten pienentämisestä ....... 65

17  Suomen Senaatin päätös Viaporin linnoituksen Suomen valtion haltuun ottamisesta sekä Venäjän valtion kiinteän ja irtaimen omaisuuden takavarikoimisesta ....65

17  Suomen Senaatin päätös kyytirahan korottamisesta .... 15

17  Suomen Senaatin päätös, jolla kielletään ampuma-aseiden ja ampumatarpeiden maahantuonti ilman Senaatin lupaa .......65

19  Suomen Senaatin päätös koskeva kaiken tavaran maasta viennin kieltoa .... 11

19  Suomen Senaatin päätös valmistamattoman kuparin, messingin, tinan ja kumin takavarikoimisesta ..... 11

19 Suomen Senaatin päätös erinäisten tarveaineiden ilmoittamisesta ... 11

20  Suomen Senaatin päätös kahvin ja tupakin takavarikoimisesta .... 10

20  Suomen Senaatin päätös siemenviljan hinnasta .... 12

20  Suomen Senaatin päätös siemeneksi varatun ruisviljan käyttämisestä maan väestön elatukseksi .... 12

22  Suomen Senaatin päätös, koskeva toimenpiteitä Suomen vakinaisen armeijan muodostamisen edistämiseksi .... 13

23  Asetus takautuvan kanneajan pitentämisestä vekseliasioissa .... 65

23  Suomen Senaatin päätös, jolla suomalaisten laivatelakoitten, laivate-lakkaliikettä harjoittavien yhtiöiden osakkeiden ynnä telakoilla olevien valmiitten ja puolivalmiitten laivojen sekä laivarakennusaineitten myynti ulkomaalaiselle ostajalle on kielletty .... 65

25 Suomen Senaatin päätös erinäisten tarveaineiden ilmoittamisesta ... 14

25  Suomen Senaatin päätös Suomen postilaitoksessa suoritettavista tilityksistä .... 15

26  Suomen Senaatin päätös hienosaippuan kulutuksen järjestämisestä 14

26  Suomen Senaatin päätös väliaikaisen Hevoskonttorin perustamisesta ja eräistä rajoituksista hevosten kuljetuksessa ..... 21

26  Suomen Senaatin päätös maaliskuun 1 päivänä 1918 annetulla päätöksellä määrätyn erinäisiä metalleja, öljyjä ja muutamia muita yleisiä tarveaineita koskevan takavarikon uudistamisesta .... 65

Toukokuu.

6   Suomen Senaatti on, Talousosaston Kanslian esittelyssä, antanut seu-raavan tiedoituksen [Helsinkiin palaamisestaan]:Suomen Kansalle ... 18

6   Asetus yhden esittelijäsihteerin- ja yhden kanslistinviran perustamisesta Kulkulaitosten ja yleisten töiden toimituskuntaan ..... 20

6   Suomen Senaatin päätös, koskeva takavarikoitujen alkoholipitoisten aineiden luovuttamista valtiolle .... 20

6   Asetus virastonimityksen "Koulutoimen Ylihallitus" muuttamisesta 26

10  Suomen Senaatin päätös, jolla hevosten vienti maasta toistaiseksi kielletään .... 22

10  Suomen Senaatin päätös, Venäjältä tulevista tavaroista ja laivoista kannettavista maksuista .... 24

10  Suomen Senaatin päätös Venäjältä tulevista tavaroista ja laivoista edelleen sovelluttamisesta .... 24

11 Suomen Senaatin päätös valtiorautateiden Eläkelaitokselle tammikuun 21 päivänä 1897 annetun ohjesäännön 66 §:n sanamuodon muuttamisesta .... 21

11  Suomen Senaatin päätös, sisältävä täydennyksen Senaatin päätökseen maaliskuun 16 päivältä 1918 siitä kutka valtion ja kunnan viroissa olevat henkilöt ovat vapautettavat sotapalveluksesta .... 34

11  Suomen Senaatin päätös Rauman kaupungin raastuvanoikeuden ja maistraatin kokoonpanosta ja toiminnasta .... 38

13  Suomen Senaatin päätös,joka koskee kalapörssien perustamista .... 23

13  Asetus toisen vankilantarkastajanviran perustamisesta Vankeinhoitohallitukseen ..... 30

13 Suomen Senaatin päätös Viaporin linnoituksen nimen muuttamisesta .... 43

14 Suomen Senaatin päätös,sisältävä Kuopion Kauppakamariyhdistyksen sääntöjen vahvistamisen .... 46

17  Suomen Senaatin päätös koskeva Kauppa- ja Teollisuuskomissionin toirnintavaltuuksia .... 26

17  Suomen Senaatin päätös erinäisten tarveaineiden kuten kuituainesten, nahkojen, vuotien, karvojen, hartsien y. m. ilmoittamisesta .... 28

17  Suomen Senaatin päätös, sisältävä täydennyksen Senaatin päätökseen huhtikuun 17 päivältä 1918 Venäjän Valtion omaisuuden takavarikoimisesta .... 34

17  Suomen Senaatin päätös, jolla kumotaan Senaatin 8 päivänä elokuuta 1914 antama päätös sotatilaa koskevien säännösten perusteella takavarikkoon pantujen kiinteimistöjen hoitamisjärjestyksestä ..... 34

18 Suomen Eduskunnan kirjelmä korkeimman vallan käyttämisestä  27

21  Suomen Senaatin päätös kahvin ja tupakan takavarikoimisesta ..... 25

21 Suomen Senaatin päätös, joka koskee kanavamaksujen väliaikaista korottamista .... 27

24 Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti on Suomen Hallitus 24 päivänä toukokuuta 1918 vahvistanut Suomen rahasäännön vuodeksi 1917. Vakinainen rahasääntö .....31

24  Asetus vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutusrahaston perustamisesta .... 142

24  Suomen Senaatin päätös, joka sisältää väliaikaisen tariffin sotaväen ja sotilastavaran kuljetukselle Suomen Valtionrautateillä .... 184

25  Suomen Senaatin päätös hienosaippuan takavarikoimisesta ..... 29

25  Suomen Senaatin päätös perunain kuljetuksen ehdoista .... 29

25  Asetus n.s. keisarillisten pitäjäin kirkkoherrain nimittämisjärjestyksen muuttamisesta sekä erinäisten pappien ylimääräisen hakuoikeuden lakkauttamisesta .... 30

25  Asetus merenkulkulaitoksen hallinnosta 15 päivänä joulukuuta 1917 annetun asetuksen 38 :n 1 momentin muuttamisesta .... 37

25 Suomen Senaatin Julistus neljästä kiitos-, katumus- ja rukouspäivästä, jotka koko Suomen Valtakunnassa ovat juhlallisesti vietettävät vuonna 1919 .... 79

27  Suomen Senaatin päätös valuuttakaupan harjoittamisesta ....... 33

27  Laki Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 annetun Lain 6, 10, 11 ja 16 § :in muuttamisesta toisin kuuluviksi .... 37

27  Suomen Senaatin päätös Suomen metallirahain ulkomuodon muuttamisesta .... 61

29  Laki Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 § :n muuttamisesta ..... 32

29  Laki 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 29 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi .... 32

29  Laki väliaikaisten säännöksien antamisesta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi .... 32

29  Laki eräiden valtiorikosten käsittelemistä varten asetettavista tuomioistuimista sekä oikeudenkäynnistä niissä .... 32

29  Suomen Senaatin päätös Merenkulkuhallituksen ja sen alaisten virkamiesten toimituskirjani lunastuksesta .... 34

29  Laki Suomen lipusta ....... 40

30  Suomen Senaatin päätös, jolla yrityksille ja laitoksille alla mainituilla työaloilla myönnetään lykkäystä 27 päivään elokuuta 1918 kahdeksan tunnin työajasta 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun lain toimeenpanoon nähden .... 33

31  Köyhäinhoidonpiiritarkastajien johtosääntö .... 38

Kesäkuu.

1  Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Sosialihallitukselle sekä sen alaisille viranomaisille .... 38

1 Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Aleksanterin Yliopistol-le ja postirahanvapaudesta Yliopistonkirjaston asiamiehille heidän kirjevaihdossaan sanotun yliopiston kanssa .... 38

1   Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Asutushallitukselle ja erinäisille sen alaisille virkamiehille ja viranomaisille .... 38

1   Suomen Senaatin päätös, koskeva Suomen Postiljooniyhdistykselle myönnettyä oikeutta vuonna 1918 maksuvapaasti postissa ristisidelähetyksenä lähettää "Postimies" niminen lehti tilaajilleen .... 38

1   Suomen Senaatin päätös sisältävä Oulun kauppakamariyhdistyksen sääntöjen vahvistamisen .... 46

4   Suomen Senaatin päätös alkoholipitoisten aineiden takavarikoimisesta ja valmistamisesta sodan aiheuttamissa poikkeuksellissa oloissa .... 36

6  Suomen Senaatin päätös, joka sisältää tiedonannon Suomen liittymisestä Maailmanpostiliittoon .... 39

6   Asetus luotsirahan korottamisesta .... 46

6  Suomen Senaatin päätös Kauppa- ja Teollisuuskomisionin asettamises-ta huhtikuun 16 päivänä 1918 annetun Senaatin päätöksen 2§:n muuttamisesta .... 50

6   Suomen Senaatin päätös sisältävä Vaasan Osake Pankin uuden yhtiöjärjestyksen vahvistamisen ...... 53

7   Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeuden myöntämisestä Suomen Eduskunnalle ja sen alaisille laitoksille .... 43

7   Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Tutkintoasiain Päällikölle ja hänen alaisilleen paikallisille tutkintopäälliköille .... 43

7   Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Lennätinhallitukselle ja sen alaisille viranomaisille ja virkamiehille ..... 43

10  Laki tuulaakimaksun laskemisen perusteesta .... 39

10  Asetus tuulaakimaksun laskemisen perustetta koskevan lain käyttämisestä ....... 39

10  Laki postisäästöpankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun asetuksen 2 § :n muuttamisesta .... 43

10  Asetus 11 päivänä kesäkuuta 1891 niistä ehdoista, joilla ulkomaiset vakuutuslaitokset harjoittakoot Suomessa vakuutusliikettä, annetun Julistuksen 12 § :n kumoamisesta .... 43

10  Asetus Ahvenanmaan kihlakunnan erottamisesta Turun ja Porin läänistä eri lääniksi .... 48

14  Laki puhevallan tai oikeuden säilyttämisajan pidentämisestä äsken kukistetun kapinan johdosta ..... 41

14  Suomen Senaatin päätös, jolla kumotaan Senaatin päätös 30 päivältä toukokuuta 1916, joka koskee tavaran kuljetusta vientipaikkoihin .... 43

14  Suomen Senaatin päätös Suomen Pankin uusien viidensadan, sadan ja viiden markan arvoisten setelien liikkeeseen laskemisesta.... 46

14  Asetus matkatodistuksista .... 48

14  Asetus Sota-asiaintoimituskunnan perustamisesta Suomen Senaatin Talousosastoon .... 56

14  Asetus väliaikaisen Elintarvetoimituskunnan asettamisesta Suomen Senaatin Talousosastoon ....... 56

14  Asetus esittelijäsihteerinviran perustamisesta Suomen Senaatin Elintarvetoimituskuntaan .... 56

15  Asetus maanmittauslaitoksesta .... 52

15  Asetus maanmittauslaitoksesta 15 päivänä kesäkuuta 1918 annetun asetuksen täytäntöönpanosta .... 52

17  Laki Suomen eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta .... 42

17  Asetus lääkärinammatin harjoittamisesta Suomessa helmikuun 18 päivänä 1890 annetun asetuksen eräiden kohtien kumoamisesta .... 49

17  Asetus hammaslääkärinammatin harjoittamisesta Suomessa kesäkuun 14 päivänä 1893 annetun asetuksen erään kohdan kumoamisesta ....... 49

17  Asetus eläinlaäkärinammatin harjoittamisesta Suomessa heinäkuun 5 päivänä 1909 annetun asetuksen 1§:n muuttamisesta .... 49

17Asetus Kajaanin yleisen sairaalan lääkärinviran erottamisesta Kajaanin kaupunginlääkärintoimesta ja sen asettamisesta sääntöpalkalle ....... 49

17  Asetus vapaaehtoisten avustajalääkärien asettamisesta Lapinlahden mielisairaiden keskuslaitokseen ..... 49

17  Suomen Senaatin päätös, joka koskee matkakulujen korvausta ja päivärahaa erinäisille Lääkintöhallituksen alaisille virkamiehille .... 49

17  Asetus Salmin yksityisen yhteiskoulun muodostamisesta valtion keskikouluksi ....... 61

17 Asetus kahdensadanmiljoonan markan suuruisen, Suomen vapaudenlaina nimisen obligatsionilainan ottamisesta .... 84

18  Suomen Senaatin päätös seminaarien vahtimestareille myönnetystä osallisuudesta Siviiliviraston leski- ja orpokassaan .... 46

18Suomen Senaatin päätös vangittujen henkilöiden kyyti- ja ruokarahasta .... 46

18  Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Valtiorikosylioikeudelle ja Valtiorikosoikeuden eri osastoille .... 49

18  Asetus, joka koskee merenkulkulaitoksessa palvelevain virka- ja pal-velusmiesten palkkausta, arvoluokkaa ja korvausta heidän virka-asioissa tekemistään matkoista koskevan, 15 päivänä joulukuuta 1917 annetun asetuksen 14 §:n muuttamista ..... 53

20  Laki ehdollisesta rangaistustuomiosta. ..... 44

20  Laki ehdollisen rangaistustuomion käyttämisestä eräänlaatuisissa tapauksissa .... 44

20 Asetus, sisältävä määräyksiä ehdollisesta rangaistustuomiosta annetun lain soveltamisesta .... 44

20  Suomen Senaatin päätös, joka koskee lisäystä tammikuun 21 päivänä 1897 annetun Suomen valtionrautateiden Liikenneohjesäännön 47§:ään ..... 58

21  Laki leimasuostunnasta .... 45

21  Laki sellaisten perunkirjoituskirjain ja kiinteistönluovutuskirjain ve-rottamisesta, joista ei ole suoritettu leimaveroa ennen leimasuostuntalain julkaisemista vuonna 1918 .... 45

21  Asetus sisältävä väliaikaisia säännöksiä aikakautisten painotuotteiden julkaisemisoikeudesta .... 47

21  Suomen Senaatin päätös kahvin kauppavarastojen valtiolle luovuttamisesta ja kahvikaupan harjoittamisesta .... 50

21  Suomen Senaatin päätös tupakan ja tupakkatuotteiden kaupasta.... 50

21  Suomen Senaatin päätös, jolla suolan takavarikko lakkautetaan .... 50

21  Suomen Senaatin päätös tavarain maahantuonnin kieltämisestä ilman erityistä lupaa .... 53

21  Suomen Senaatin päätös minimihinnoista vuonna 1919 korjattavalle sadolle .... 57

21  Asetus, joka sisältää palkkaussäännön ammattientarkastajille .... 58

21  Johtosääntö ammattientarkastajille ja näiden työläisapulaisille .... 58

21  Suomen Senaatin päätös ammattientarkastajain luvusta ja virantoimitusalueista ..... 58

21  Suomen Senaatin päätös vuoden 1918 viljasadon luovutushinnoista ....90

25 Suomen Senaatin päätös leimasuostunnan kannosta ja tilittämisestä 51

25  Suomen Senaatin päätös, joka sisältää määräyksiä, siitä, mitä on nou-datettava maksuunpantaessa, kannettaessa ja tilitettäessä veroa sellaisista perunkirjoitus- ja kiinteistönluovutuskirjoista, joista ei ole suoritettu leimaveroa ennen leimasuostuntalain julkaisemista vuonna. 1918 .... 51

25 Laki erinäisistä muutoksista Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle 6 päivänä joulukuuta 1869 annetuun Kirkkolakiin .... 59

27  Suomen Senaatin päätös maksuttomasta sähkösanomaoikeudesta lennätinviranomaisille ja rautatieviranomaisille .... 58

27  Suomen Senaatin päätös postirahanvapaudesta Sosiaalihallituksen Työnvälitysosaston valvonnan alaisille kunnallisille työnvälitystoimistoille ja asiamiehillä ..... 58

27 Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Koskivoimakomitealle, sen työtoimiston yli-insinöörille, sähköteknikolle ja vesirakennusinsinöörille .... 58

27  Asetus, joka koskee palkkaussäännöstä Suomen valtionrautateille 18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen 8 § :n 2 kohdan muutettua sanamuotoa .... 61

28  Asetus pientiloista .... 54

28  Suomen Senaatin päätös, joka koskee kulkulaitosrahaston budjettia vuodeksi 1917 .... 55.

28  Asetus Suomen Valtiosihteerinviraston ja Passiviraston Pietarissa lakkauttamisesta .... 64

28  Asetus Ulkoasiaintoimituskunnan perustamisesta Snomen Senaatin Talousosastoon .... 71

28  Asetus muutetuista virka- sekä uskollisuus- ja kuuliaisuusvalan kaavoista .... 85

---

Säädökset heinä-joulukuu 1918
Paluu vv. 1917-18 hakemistoon. Paluu historiasivuille.