http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/suomen-ja-nl-n-tartton-rauhaa-ei-tehty-mist-n-vapaussodasta-vaan

Viimeinen punainen taisteluosasto oli antautunut 14.5.1918 eli yhtä päivää aikaisemmin.

Suomen äärioikeisto pyrki tekemään Suomesta 1917 Venäjän maakunnan Ke-renskin vallan alla "hajotuttamalla" NAAPURIVALTION SOTILASDIKTAATTORIL-LA oman ylim
män vallan haltijan Eduskunnan. Hyvä kun Kerenski sentään tiesi, mitä sellainen "vaalit" on, kun hän oli itsekin ollut ehdokkaana Tsaarin neuvoa an-tavan Duuman vaaleissa 1912 omassa ja Leninin kotikaupungissaan Simbirskissä (Uljanovsk), ja tullut valituksikin perustamansa "Sosialistipuolueen" ehdokkaana hänen äänestäjiensä suuren osan epäilemättä luullessa äänestävänsä Leninin puoluetta...

Suomi oli Wienin kongressin rauhan mukaan RIIPPUMATON VALTIO SIITÄ AL-KAEN, KUN TSAARIN HALLITSIJAHUONE LAKKASI OLEMASTA VALLASSA. Suomen rajatkin oli määrätty Wienin kongressissa, joskin tsaari teki niihin tarkis-tuksen itään päin (suomenkielisen Karjalan liittäminen Suomen suuriruhtinaskuntaan.

Jos Punaiset ja valkoiset kaartit olisivat tuolloin yhdessä tiedottaneet Kerenskille itsenäisyyden olevan voimassa ja että sitä puolustetaan (kuten esimerkiksi Stalin vihjaisi, mutta ei voinut sanoa suoraan, kun bolshevikitkin tukivat vielä tuolloin Kerenskin hallitusta Valkoisten, Kornilovin ym., kapinaa vastaan, sisällissota olisi voinut olla vältettä-vissä. On kuitenkin huomattava,että kaikissa muissa Euroopan maissa paitsi läntisissä naapurivaltioissamme oli tuolloin sisällissota.

Se, että Kerenski lähti pelleilemään Suomen kysymyksessä oli viimeisiä ja ratkai-sevia nauloja hänen poliittiseen ruumisarkkuunsa. Eserrien johtama Ukrainan Keskusrada esimerkiksi lähti omille teilleen.


Suomen eduskunta saattoi sodan julistaessaan tietysti minkään estämättä "Tulkita olleensa sodassa" jo olleensa sodassa pitempään.Olihan ylipäällikkö Mannerheim väittänyt omille, erityisesti maalaisliittolaisille kaarteille muka "Neuvosto-Venäjän hyökänneen Suomeen",kun hän itse hyökkäsi venäläisissä varuskunnissa vielä jäljellä olevaa väkeä vastaan, joka ei ollut NL:n hallituksen komennossa (eikä tätä ennen myöskään punakaartien, joihin monien venäläisten oli nyt henkensäkin säi-lyttääkseen liityttävä).Tuollainen tulkinta on pantu mm.kenraali A.F.Airon suuhun. Toki hän on voinut sellaista puhuakin vaikka ei tunnetusti ollut puhelias, eikä kirjoittanut muistelmiakaan.

Tuo tulkinta ei kuitenkaan ole oikea diplomaattiselta (de jure) eikä faktuaaliselta kan- nalta (de fakto):sotaa ei ollut julistettu eikä esimerkiksi aluevaatimuksia vielä esitetty suuntaan eikä toiseen (jos sellaisia ei esitetä, ei yleensä kannata julistaa sotaa, vaikka jossakin vaikka ilmassa tai merellä tapella rymisteltäisiinkin).

Venäjän hallitus oli kahteenkin otteeseen yrittänyt lähettää edustajansa myös val-koisten puolelle (mahdollisesti myös sovittelutarkoituksessa),mutta nämä vangitsi- vat lähettiläs eversti Nikolai Kovankon (joka oli ollut Viaporin viimeinen venäläinen komendantti) ja torjuivat myös seuraajan minkä jälkeen Suomi kohta julistikin sodan.


Neuvosto-Venäjän armeijan joukkoja ei ollut eikä varsinkaan sotinut Suomessa.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/neuvosto-ven-j-n-ar...

Venäjän joukkojen poissapysymisestä Suomesta oli lisäksi erikseen sovittu SAKSAN KANSSA Brest-Litovskin rauhansopimuksessa.

Niin sanotulla 42.armeijan selkkauksella Viipurissa,jossa kaupungissa vielä olleen kotiutettavan varuskunnan sotilaiden väitettiin riisuneen aseista kaupunkiin tuodun valkokaartin (mahdollisesti venäläisen väestön suojelemiseksi, jonka jäljellä olleet, pääasiassa ammatilliset ja poliittiset porvarit,valkoiset tappoivat sisällissodan lop-puvaiheessa) ei ole mitään tekemistä työväenvallankumouksen kanssa, sillä se tapahtui (jos tapahtui lainkaan) 24. tammikuuta eli neljä päivää ennen vallankumouksen alkua:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota

"...Jälkeenpäin on esitetty,että Venäjän sota-asiain kansankomissaari Nikolai Pod-voiski määräsi tammikuun 23.päivänä Suomeen sijoitetun 42.armeijakunnan riisu-maan suojeluskunnat aseista”. Ainut Podvoiskin määräystä koskeva virallinen do-kumentti on senaatin tammikuun 24.päivän pöytäkirjassa,jossa todetaan,että Pod-voiski oli senaatin saamien tietojen mukaan antanut Viipuriin sijoitetulle sotaväelle määräyksen riisua aseet kaupunkiin järjestystä pitämään saapuneelta suojelus-kunnalta. Senaatin mukaan Podvoiskin määräys ei siis koskenut koko 42. armeija-kuntaa eikä kaikkia suojeluskuntia vaan vain Viipurin varuskuntaa ja vain kaupunkiin saapuneita suojeluskuntalaisia. ... "

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Finland

The Revolution of 1918. In the early morning of Jan. 28 a workers’ revolution be-gan in Finland (see 1918). Acting on appeals from the leaders of workers’ organi-zations, the proletariat of Helsinki seized government institutions and banks. The resistance of the Whites in the southern part of the country was quickly broken. However, the north and most of central Finland, where the members of the bour-geois government had taken refuge, were occupied by the White Guard. Civil war ensued. A revolutionary government, the Council of People’s Commissioners, was established on January 28.The council formulated a democratic program but pro-ceeded to enact a series of socialistic reforms. It nationalized large private estates and many industrial and commercial establishments, replaced the bourgeois state apparatus, assumed management of the Bank of Finland, instituted state control over private banks, established workers’ control at factories, and gave free land to the tenant farmers. Soviet Russia rendered considerable assistance to revolutio-nary Finland. On Mar. 18, 1918, with V.I. Lenin present, representatives of the two countries met in Petrograd and signed a treaty strengthening friendship and brotherhood between the RSFSR and the Finnish Socialist Workers’ Republic (so designated in the text of the treaty at Lenin’s proposal).

The counterrevolutionary forces called on the German imperialists for help in sup- pressing the revolution.Treaties between Svinhufvud’s government and Germany were signed in Berlin on Mar.7,1918; these treaties made Finland politically and eco- nomically dependent on Germany. In early May the revolution was suppressed with the aid of German troops that had landed in Finland.Although the revolution was de- feated, it had a considerable influence on the history of the country and the further development of the working-class movement.Learning from its lessons,the most per- ceptive Finnish Social Democrats realized the necessity of forming a truly revolutio- nary Marxist-Leninist party; as a result, on Aug. 29, 1918, the left wing of the SDPF founded the Communist Party of Finland (CPF).

From 1918 to 1945. The suppression of the revolution in Finland was followed by the establishment of a regime of White terror. On May 15, 1918, Parliament voted to break relations with Soviet Russia. In August the Finnish government declared that peaceful relations between the two countries would be established only after Karelia and the Kola Peninsula had been incorporated into Finland.Moreover, Par- liament passed several laws to aid the formation of a political alliance with Germa-ny; it voted on Aug. 1,1918,to make Finland a monarchy and on October 9 to elect the German prince Friedrich Karl of Hessen as king of Finland. The German revo-lution of 1918 and Germany’s defeat in World War I saved Finland from becoming a vassal of Germany. Finland was proclaimed a republic on July 17,1919, and K. Ståhlberg was elected president of the bourgeois republic.

From 1918 to 1920, Finland supported the interventionist plans of the imperialist powers, although it did not actually take part in the intervention. The victories of the Red Army, the growth of the working-class movement in the country, and eco-nomic difficulties forced Finland to accept the peace proposals of the Soviet go-vernment.A peace treaty between the RSFSR and Finland was signed on Oct. 14, 1920. Never-theless, Finnish foreign policy retained an anti-Soviet bias that was consistent with the class interests of the bourgeoisie and with the desire of the re-actionary circles to create a Greater Finland. White Finnish “volunteer” detach-ments made frequent raids on Soviet Karelia until 1922,and political, economic, and cultural ties with the USSR were at a minimum. "

Aivan samaa kuin Sovjetskaja sanoo myös Helsingin yliopiston historian tutkija tohtori Jari Hanski, joka on vertaillut I maailmansodan jälkeen itsenäistyneiden maiden tuolloisia taphatumia.

http://vapaussota.com/wp-content/uploads/2014/02/Hanski.pdf

TAULUKKO 2:

OLIKO VALLANKUMOUSTA/VALLANKAAPPAUSTA/KAPINAA, SISÄLLIS-SOTAA TAI SOTAA ENTISTÄ ISÄNTÄMAATAA/ ENTISIÄ ISÄNTÄMAITA VASTAAN?

Maa:  Suomi

Oliko vallankumous/vallankaappaus/ kapina?

Kyllä: Punakaarti aloitti 28.1.1918 sosialistisen
vallankumouksen.

Oliko sisällissota?

Kyllä: 28.1.1918 alkoi sisällissota ns. punaisten ja valkoisten kesken. Vasemmistolaiset punaiset saivat haltuunsa Suomen eteläosan, mutta menettivät sen toukokuun alkupuolella taisteluissa maan ... hallituksen joukoille.

Oliko sota entistä isäntämaata ... vastaan?

Kyllä: Eduskunnan kokoonnuttua toukokuussa 1918 julistettiin sotatila Suomen ja Venäjän kesken, mutta valtio ei käynyt taisteluja Venäjää vastaan. Sen sijaan vapaaehtoisia joukkoja oli taistelemassa Karjalassa.

Tarton rauha 14.10.1920.

Keskustelua:

Neuvos: 1920 luvun suomen rajat sopisivat itsenäisyysmitaliin.

Risto Juhani Koivula: Nää nykyiset on aika tarkkaan Wienin kongressin rajat, ja moni organisaatio haluaa olla Wienin kongressin perilllinen: mm. YK ja EU.

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/suomen-vapaussota-v...

Juhani Putkinen: " Suomen Vapaussota Venäjää vastaan

Yleisesti katsotaan Suomen ja Venäjän välillä käydyn Vapaussodan alkaneen 28.1.1918. Silloin Suomen Armeija (Eduskunta oli valtuuttanut 12.1.1918 perustamaan Suoje- luskunnista Suomen Armeija) aloitti Pohjanmaalla venä-läisten miehitysjoukkojen aseistariisumisen. Paikoin se onnistui yllätyksen ansiosta taisteluitta, paikoin jouduttiin taistelemaan.  "

RJK: Pohjanmaalla tai missään muuallakaan ei ollut PUNA-ARMEIJAN joukkoja.Oli joukko Venäjän kansalaisia, jotka olivat tulleet Suomeen tsaarinvallan tai mahdollisesti jois-sakin tapauksissa Väliaikaisen hallituksen sotilaina. Jo Väli-aikainen hallitus oli kuitenkin aloittanut sotilaiden mitta-van kotiuttamisen. Suomessa olleita Venäjän merivoimien osastoja siirtyi myös valkoisten puolelle. Joukot olivat itse valinneet itselleen johtajat, jotka mm. neuvottelivat erilaisten tahojen kansa, mitä pitäisi tehdä.

JP: " Mannerheim:"Neljässä päivässä oli koko Etelä-Pohjanmaa vapautettu;5000 venäläistä oli pakotettu luovuttamaan aseensa, 8000 kivääriä ja 34 konekivääriä saatu,minkä lisäksi tuli vielä 37 tykkiä,joukko kranaatinheittimiä ja melkoiset määrät varusteita ja ampumatarvikkeita. Sanoma aseistariisumisesta levisi kuloval-keana maakunnassa, eikä innostuksella ollut rajoja - ase kädessä tai aseetta halusi joka mies ja nuorukainen olla mukana! Suoje-luskuntain miesvahvuus lisääntyi päivä päivältä, ja vallatut aseet tulivat hyvään tarpeeseen. Ei ollut luottamukseni noihin sisukkaisiin, isänmaallisiin miehiin ollut turha. "

RJK: Paskat "vapautettu"! Nuo eivät olleet minkään sortin vallanpitäjiä ainakaan enää.

JP: "Toinen vaihtoehto Vapaussodan alkamispäiväksi on 23. 1.1918.Silloin Suomen Karjalassa suojeluskunnat joutuivat riisumaan venäläisiä joukkoja aseista.

Professori Ohto Manninen: "Venäjän sota-asiain kansanko-missaari Podvoiski 24.1. vahvisti 42. Armeijakunnan anta-man uhkavaatimuksen, jossa uhattiin ryhtyä sotaan valko-kaartia vastaan, mikäli nämä eivät luovuttaisi aseitaan." Suomen Senaatti (hallitus) kuitenkin "ilmoitti yöllä 25/26. 1., että suojeluskuntien riisuminen aseista tulkittaisiin sodan aloittamiseksi Suomea vastaan." "

Ilmeisesti yleinen tulkinta, jonka mukaan Suomen ja Venä-jän välillä käyty Vapaussota alkoi aamuyöstä 28.1.1918, on kuitenkin parempi. Silloin alkoivat todelliset taistelut Suomen ja Venäjän joukkojen välillä. "

RJK: Ohto Manninen on sen ajan sekoittaja ja valehtelija, jolloin ei tiedetty, että lähteet tulevat nettiin:

http://www.tiede.fi/comment/761402#comment-761402


RJK: Putkiselle on siis TÄYSIN "MAISKUTTELUTUNTUMA-KYSYMYS", milloin alkoi "vapaussota Venäjää vastaan", josta sitten muka Tartton rauhakin tehtiin! (Jos noin on, niin on maiskuttelutuntumakysymys myös, olko koko "sotaa" lainkaan vai ei...)

Kuten minun lainauksistani ilmenee,AINOA JOKA VIIPU-RIA KOSKIEN PUHUU, EDES SPEKULOI PODVOISKISTA MITÄÄN, on Suomen Senaatti (Mannerheimin olettamuk-sista ja harhautuksista).Sitä paitsi MINISTERI EI KOMEN- NA JOUKKOJA. Sen sijaan hän voi neuvotella poliittisesti erilaisten tahojen kanssa.

Viipuriin oltiin tuomassa ulkoa uutta valkoista osastoa (koska Mannerheim ei luottanut paikallisiin (koska niissä oli venäläisiäkin?), mikä soti mm. puolueiden status quota vastaan,että kaartit ovat PAIKALLISIA ja koostuvat paikal- lisesta väestöstä. Venäläisen varuskunnan keskuudestaan valitsema komentaja uhkasi riisua uuden kaartin aseista. Valkokaarti ole saattanut tulla vangitsemaan heitä, ja ta-vallistakin venäläistä väestöä. Tästä hän todennäköisesti neuvotteli niin punakaartien kuin venäläisten kotiuttamisviranomaistenkin kanssa.

Pohjanmaan vangitut venäläiset sotilaat lähetettiin muka "kotiuttamisen" nimissä junalla Joensuuhun, jossa heidät tapettiin. Sieltä ei ollut rataa eikä aurattua maantietä itäänpäin.

Venäjä ei kuitenkaan näiden toimien takia sotaa julistanut, EIKÄ OLLUT NIISTÄ YKSITYISKOHTAISESTI TOISTAI-SEKSI SELVILLÄKÄÄN,kun Venäjän armeijan vahvuudessa olevat osastot kerran EIVÄT OLLEET KYSEESSÄ.Touhuista oli vastuussa Mannerheim.

-----

Putkinen: "Kuten tunnettua Venäjä ei tunnustanut Vapaus-sodan (ja Talvisodan) aikana Suomen laillista hallitusta. "

RJK: Ei se Svinhufvudin senaattia ehdottomasti kiistänyt-kään, koks se yritti kaksi kertaa solmia formaaliset diplo-maattiset suhteet sen kanssa Suomen sisällissodan vielä ollessa käynnissä.

Vänäjä tunnusti maita eikä hallituksia.


" Suomen nukkehallituksen kanssa, jota kutsuttiin myös Teri-joen hallitukseksi Venäjä teki Talvisodan aikana valtiosopimuk- sen laajentaen Suomen aluetta. Myös Vapaussodan aikana Venäjä teki valtiosopimuksen Suomen ”nukkehallituksen” kanssa - silloinkin laajentaen Suomen aluetta.Toki Venäjän tarkoituksena oli nielaista Suomi karvoineen kaikkineen ja liittää Suomi Venäjään,mutta tällaistakin teatteria pidettiin. "


RJK: Missään tapauksessa EI OLLUT.

Mitä kaikkia suunnitelmia oli, se on sitten vaikeampi kysymys.

JP: ”Suomalais-venäläinen sekakomitea sai suomalaisten laatiman luonnoksen pohjalta nopeasti valmiiksi sopimus-ehdotuksen, jonka kansanval-tuuskunta hyväksyi omasta puolestaan 23. helmikuuta. Tämän jälkeen komitea siirtyi Pietariin, jossa suomalaiset joutuivat käymään tiukkoja neuvotteluja eräistä periaatteellisista kysymyksistä sekä rajojen määräämisestä. Lenin halusi kuitenkin saada sopi- muksen aikaan, joten hän saattoi arvovallallaan osapuolet kompromissein yhteisymmärrykseen.

Sopimus tehtiin "Venäjän ja Suomen sosialististen ta-savallan välillä". Edvard Gylling ja Oskari Tokoi, jotka oli-vat taipuneet hyväksymään Leninin vaatimuksen suomalai- sen sopijapuolen luon­nehtimisesta sosialistiseksi valtioksi, saivat tästä myöhemmin kansan­valtuuskunnalta moitteita. Toinen merkittävä periaatteellinen myön­nytys oli se, että Suomea ei kutsuttu kansanvaltuuskunnan tekemän ehdo-tuksen mukaisesti "itsenäiseksi ja riippumattomaksi tasa-vallak­si",vaan "riippumattomaksi Suomen Sosialistiseksi Työväentasaval­laksi". "

RJK: Työväentasavalta on yllättävä, eikä vastaa täysin pu-naisen Suomen vakiintunutta luonnehsintaa "kansanvallak- si", kun esimerkiksi Baltian punaisten hallintoja sanottiin kaiken aikaa työväenvallaksi, eli sosialismiksi.

Mielestäni Lenin on tässä ensisinnäkin todennut, että Kan-sanvaltuuskuntaa pidetään sosialisteina ja työväenvallan edustajina (mikä ei ollut itsestään selvää kaikille bolshevi-keille, sillä kansanvaltuutetut oli pääasiassa katsottava "menshevikeiksi" tuolloisella värikartalla.

Toisekseen: Sopimus koskee nimenomaan tällaista, EI MILLAISTA TAHANSA Kansanvltuuskuntaa (esimerkiksi sellaista, josta vasemmisto on potkittu ulos).

JP: " Sananmuodon tarkistus oli neuvostohallituksen kan-nalta merkitsevä, sillä se jätti avoimeksi mahdollisuuden Suomen liittymi­sestä Venäjän tasavaltojen federaatioon. "

Ei liity siihen. Venäjän nezavisimost´ on englannin sanan independence kaikinpuolinen täysi synonyymi. Englannis- sa ei ole muuta valtiollista itsenäisyys/riippumattomuussa- naa. Eikä tämä tarkoita osavaltiota eikä alusmaita: ne ovat nimenomaan dependent coutries/zavisimie strany.

Venäjän sana samostojatelnost eli kirjaimellisesti "itsesei-sojuus", omape-räisyys, omintakeisuus on toisenlaista, esi-merkiksi alkuperällistä riippumattomuuttomuutta ja eri- koista toimintaa. Saksan selbständich ja unabhängig ovat enempi samaa varsikin valtioita koskien.

JP: " Suurin kansanvaltuuskuntaa askarruttanut ongelma syntyi Leninin vaatimuksesta myöntää kummankin maan kansalaisille täydelliset poliitti- set oikeudet toisessa maassa, mikä vaatimus itse asiassa liittyi kysymykseen federaatiosta. "

RJK: Siinä ei sanota noin: kysymys on TYÖASIOISSA toisessa maassa toimivista toisen maan kansalaisista.

Sitten on erikseen kysymys kansalaisuuden myöntämises-tä heti Venäjällä etnisille suomalaisille ja halukkaille Suomen kansalaisille, ja toisin päin.

http://www.histdoc.net/history/ru/rabo.html

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/kv31.html

1918. Suomen asetuskokoelma (Punaisten julkaisemat numerot) N:o 31

Sopimus

Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain välillä.

Päätetty Pietarissa, (16 päivänä helmikuuta) 1 päivänä maaliskuuta 1918.

Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan Kansankomis-saarien Neuvosto ja Suomen Sosialistisen Työväentasaval-lan Kansanvaltuuskunta ovat näiden vapaitten tasavaltain ystävyyden ja veljeyden lujittamiseksi tehneet seuraavan sopimuksen. "

JP: "Tiukkojen neuvottelujen jälkeen neuvos­tohallitus myöntyi siihen, että sopimukseen tuli lupaus poliittisten oikeuksien myöntämisestä neuvostokansalaisille Suomes-sa "mahdollisimman helpoin ehdoin”.Neuvosto-Venäjä luo-vutti sopimuksella Suomelle Petsamon, jon­ka Venäjän kei-sari oli luvannut jo vuonna 1864 korvaukseksi Kannaksella sijainneesta Siestarjoen kivääritehtaan alueesta. Petsamon Muotkavuono oli erittäin kalaisa, joten rajan vetämisestä vuonossa käytiin pitkälliset neuvottelut. Lenin ratkaisi asian lopulta suomalais­ten eduksi. Sen sijaan Edvard Gyl-lingin ja muiden kansanvaltuuskun­nan jäsenten tärkeänä pitämää Itä-Karjalan liittämistä Suomeen ei saatu toteute-tuksi. Gyl-lingin kertoman mukaan neuvostohallitus vetosi siihen, että kysymys vaati Muurmannin radan vuoksi perusteellisempaa tutkimista.


Neuvosto-Venäjä sai sopimuksen nojalla määräajaksi käyt-töönsä neljä Suomen halki kulkevaa lennätinlinjaa ekster-ritoriaalioikeuksin. Kolme niistä oli rakennettu Pietarista Uudenkaupungin kautta Ruotsiin, Tanskaan ja Englantiin sekä yksi Suomen halki Murmans­kiin.

Sopijapuolet vaihtoivat keskenään toistensa alueella olleen valtioiden omistaman kiinteän omaisuuden. Tämä merkitsi muun muassa venäläisten varuskuntien ja linnoitusaluei-den siirtymistä Suomen valtiolle ja Pietarin radan ja Suo-men aseman siirtymistä Venäjän valtiolle.Vaihdoista aiheu- tuvat sekä muut taloudelliset kysymykset piti ratkaistaman työtään jatkavassa selvityskomiteassa.

Punainen valtiosopimus allekirjoitettiin 1. maalis-kuuta ja ratifioi­tiin kahdeksan päivää myöhemmin. Jälkimmäisessä tilaisuudessa tehtiin venäjänkielisen kap-paleen Muotkavuonoa koskevaan kohtaan suomalaisten vaatimuksesta korjaus. Edvard Gylling vahvisti allekirjoi-tuksensa sinettisormuksella ja Oskari Tokoi korkista vuolemallaan sinetillä.” [i]

Huomattakoon vielä, että Suomessa oli vapailla vaaleilla valittu eduskunta ja laillinen hallitus - jota Venäjä ei tun-nustanut, mutta teki valtiosopimuksen kapinallisten (nuk-kehallituksen) kanssa. Aivan kuten parikymmentä vuotta myöhemmin Talvisodan aikana. "

RJK: Se eduskunta oli valittu KERENSKIN VENÄJÄN MAAKUNTAVALTUUSTOKSI!!!

JP: "No, onneksi Suomi voitti Vapaussodan Venäjää vas- taan, joten oikea valtiosopimus Suomen laillisen hallituksen ja Venäjän välillä solmittiin aikoinaan Tartossa. "

RJK: Suomi julisti sodan Venäjälle 15..5.1918, ja esitti 1.8. mittavat aluevaatimukset "rauhanteon ehtona" (Kuollan niemimaa, Itä-Karjala jne.) samassa kokouksessa, jossa Suomeen valittiin saksalainen "kuningas".

Wilhelmin feodaalisen Saksan olisi pitänyt "joulupukkina" hankkia nuo alueet Suomelle...


Risto Juhani Koivula kommentoi:

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/kv31.html

1918. Suomen asetuskokoelma (Punaisten julkaisemat numerot) N:o 31

Sopimus

Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain välillä.

Päätetty Pietarissa, (16 päivänä helmikuuta) 1 päivänä maaliskuuta 1918.

Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan Kansankomis-saarien Neuvosto ja Suomen Sosialistisen Työväentasa-vallan Kansanvaltuuskunta ovat näiden vapaitten tasaval-tain ystävyyden ja veljeyden lujittamiseksi tehneet seuraavan sopimuksen.


§ 1.


Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta luovuttaa riip-pumattomalle Suomen Sosialistiselle Työväentasavallalle kaiken Venäjän Tasavallan tai Venäjän valtiolaitosten omistaman tai hallinnassaan pitämän, entisen Suomen Suuriruhtinaanmaan alueen rajain sisällä sijaitsevan kiin-teän omaisuuden, kuten maaomaisuuden,vesialueet, kau-pungeissa olevat tontit, rakennukset,tehtaat ja teollisuus-laitokset, kuin myös lennätinlaitokset, rautatiet, linnoitukset, majakat, loistot ja reimarit.

§ 2.

Suomen Sosialistinen Työväentasavalta puolestaan luo-vuttaa Venäjän Federatiiviselle Neuvostotasavallalle kai-ken Suomen valtion tai Suomen valtiolaitosten omista-man tai hallinnassaan pitämän, Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan alueen rajain sisällä sijaitsevan kiin-teän omaisuuden, kuten maaomaisuuden,vesialueet, kau- pungeissa olevat tontit, rakennukset,tehtaat ja teollisuus-laitokset, kuin myös rautatiet, majakat, loistot ja reimarit.

§ 3.

Suomen Sosialistinen Työväentasavalta ilmoittaa suostu-vansa ostamaan muutakin kuin tämän sopimuksen 1 §:s-sä tarkoitettua Venäjän Federatiiviselle Neuvostotasaval-lalle kuuluvaa ja entisen Suomen Suuriruhtinaanmaan alueen rajain sisällä sijaitsevaa omaisuutta,ja nauttii Suo-men Sosialistinen Työväentasavalta sellaiseen omaisuu-teen nähden etuosto-oikeutta, mikäli se ei loukkaa Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan etuja.

§ 4.

Yllämainitusta Suomen Sosialistiselle Työväentasavallalle luovutettavasta omaisuudesta luetaan pois se, joka, Venä- jän ja Suomen asiain Selvittelykomitean päätöksellä, välittömästi luovutetaan työväen järjestöille.


§ 5.

Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta luovuttaa Suo-men kauppalaivaston kansallistuttamisen edistämiseksi Suomen Sosialistiselle Työväentasavallalle kaikki Suomen valtiolle, kunnille tai yksityisille kuuluneet, Venäjän halli-tuksen ennen sotaa tai sodan aikana rekviroimat laivat niiden nykyisessä kunnossa. Samaten on luovutettava kaikki muukin rekviroitu omaisuus, mikäli se tätä sopimusta päätettäessä on entisen Suomen Suuriruhtinaanmaan alueen rajain sisällä.


§ 6.

Edelläolevain pykäläin määräykset eivät koske niitä kiin.-teimistöjä, jotka Suomen Sosialistisen Työväentasavallan alueella ovat Venäjän Federatiiviselle Neuvostotasavallal- le ja Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan alueella Suomen Sosialistiselle Työväentasavallalle välttämättö-mät diplomaattisten, konsuli- ja kauppaviranomaisten virastoja ja henkilökun- taa, kuin myös sivistys- ja valistuslaitoksia sekä parantoloita varten.


§ 7.

Korvauksen suuruuden tämän sopimuksen 1, 2, 3 ja 4 §:n mukaan omai- suutta luovutettaessa määrittelee erityinen Venäjän ja Suomen asiain Selvittelykomitea.Näistä luovu-tuksista johtuneista maksuista,jotka suoritetaan Suomen asioita varten asetetun venäläisen likvidatsionikomitean vaatimuksesta, pidetään eri tili, joka päätetään lopullisessa tilien selvityksessä.


§ 8.

Venäjän valtion ja valtiolaitosten saatavat Suomen valtiol-ta ja valtiolaitoksilta sekä päinvastoin, samoin kuin myös Venäjän Suomen Pankin välityksellä ottamat lyhytaikaiset velkasitoumukset tunnustetaan molempien Sosialististen tasavaltain hallitusten puolelta voimassa oleviksi, ja nii-den kuoletustapaa,riippumatta 7 §:n mukaisesti suoritet-tavista maksuista, tulee valmistelemaan erikoinen Venä-jän ja Suomen asiain Selvittelykomitean alainen yhteinen finanssikomitea.


§ 9.

Tämän sopimuksen tekijät takaavat molemminpuolisesti Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain kauppaaluk-sille kaikiksi ajoiksi vapaan ja esteettömän pääsyn kaik-kiin meri-,järvi- ja jokisatamiin,ankkuripaikkoihin ja kana- viin sekä myöntävät mainituille aluksille vapaan ja esteet-tömän tavaran lastaus- ja purkamisoikeuden sekä luotsi-laitoksen käytön. Yllämainitun vapaan käytön teknilliset ehdot määrätään eri sopimuksilla.


§ 10.

Venäjän ja Suomen rautateitten välille järjestetään pysy- väinen ja suora-nainen yhdysliikenne ilman matkustajain siirtoa ja tavarain uudestaan lastausta.


§ 11.

Ehdot,joilla Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta, saa Suomen Sosialistisen Työväentasavallan alueella käyttää sähkölennätintä, postia ja maanteitä ja Suomen Sosialisti-nen Työväentasavalta Venäjän Federatiivisen Neuvostota-savallan alueella vastaavia laitoksia, määritel-lään eri so-pimuksilla; jolloin, poikkeuksena tämän sopi-muksen 1 §:n yleisistä määräyksistä,huomioon ottaen voi- massa olevat kansainväliset tavat ja sopimukset, Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan omaksi jää viideksi-kymmeneksi vuodeksi,eksterritoriaalioikeudella, kolme Suomen Sosialistisen Työväentasavallan kautta kulkevaa, Pietarin Tukholmaan, Newcastleen ja Fredericiaan yhdis-tävää lennätinjohtoa (N:o 13, 60 ja 42) sekä yksi yhtäjak-soinen, suora johto linjalla Pietari-Vartoniemi-Aleksand-rovsk (Muurmanilla), joka johto kulkee Viipurin, Kuopion, Kemin ja Rova-niemen kautta, sekä pidätetään Venäjän Federatiiviselle Neuvostotasavallalle kaikki Tanskalaisen yhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaiset oikeudet kol-meen kaapeliin, jotka kulkevat suoraan Uudestakaupun-gista Ruotsiin Ahvenanmaan kautta.

§ 12.

Molemmat sopimuksen tekijät asettavat viipymättä Venä-jän ja Suomen asiain Selvittelykomitean alaisen yhteisen komitean laatimaan ehdotusta molempien tasavaltain väliseksi kauppasopimukseksi.


§ 13.

Suomalaista alkuperää oleville Venäjän kansalaisille Venäjällä kuin myös venäläistä alkuperää oleville Suomen kansalaisille Suomessa myönnetään samanlaiset oikeudet kuin muillakin vastaavan maan kansalaisilla on. Suomen kansalaiset Venäjällä,samoin kuin Venäjän kansalaiset Suomessa nauttivat samoja yksityisoikeuksia, kansalais-vapauksia ja kunnallisia oikeuksia kuin vastaavan maan kansalaisilla on.

Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta myöntää kaik-ki Venäjän kansalaisille kuuluvat valtiolliset oikeudet Suo-men kansalaisille Venäjällä, jotka kuuluvat työväenluok-kaan tai talonpoikaisväestöön, joka ei käytä vierasta työ-voimaa, mikäli he ansiotyössä ollen asuvat Venäjän alueella.

Suomen Sosialistinen Työväentasavalta puolestaan sitou-tuu myöntämään Venäjän Federatiivisen Neuvostotasa-vallan kansalaisille Suomessa mahdollisimman helpot eh-dot täysien valtiollisten oikeuksien saamiseen, erityisesti huomioonottaen vakinaista asuinpaikkaa vailla olevan työtätekevän väestön edut.


§ 14.

Suomen Sosialistinen Työväentasavalta sitoutuu olemaan millään tavalla estämättä ja lupautuu edistämään Suo-men Sosialistisen Työväentasavallan alueelta jo alettua Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan aseellisten maa- ja merisotavoimien sekä maa- ja merisotilasvirastoi- hin kuuluvien laitosten jatkuvaa poissiirtämistä ja tämän poissiirtämisen pikaista loppuun saattamista.


§ 15.

Venäjän Federatiivinen Neuvostotasavalta luovuttaa Suo-men Sosialistisen Työväentasavallan täydelliseksi omai-suudeksi alempana määritellyn alueen, jos paikallinen väestö vapaasti kysyttynä ilmaisee siihen suostuvansa.

Venäjän ja Suomen välinen valtakunnan raja kulkee täst-edes nykyisellä Venäjän ja Suomen välisellä rajalla ole-vasta Korvatunturista suorassa linjassa Petsamon joen lähteille, sieltä Petsamon joen itäistä vedenjakajaa pitkin sekä suorassa linjassa Muotkavuonon ja Kalastajaniemen yli, päättyen Jäämeren rannalle Supuskan kohdalla.

17 § :ssä mainitun komitean tulee määritellä erityiset ehdot, jotka takaavat :

1) kalastusta ja muita elinkeinoja luovutetulla alueella harjoittavan Venäjän väestön oikeudet;

2) Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan esteettö-män oikeuden vapaaseen kauppa-kauttakulkuun Norjaan ja sieltä takaisin; ja

3) Venäjän ja Norjan välillä solmituista ja voimassa olevista sopimuksista johtuvat oikeudet.

Yllämainitun alueen luovutuksesta johtuvat maksut suoritetaan tämän sopimuksen 7 § :n perusteella.

§ 16.

Sopijapuolet asettavat Venäjän ja Suomen asiain Selvitte-lykomitean alai- sen komitean Venäjän ja Suomen rajojen muutosten tarkkaa määrittelyä varten. Suomen Sosialisti- nen Työväentasavalta luovuttaa kuitenkin heti Venäjän Federatiiviselle Neuvostotasavallalle täydelliseksi omai-suudeksi Suomenlahden rannalla sijaitsevan Inon linnak-keen alueen ja takaa välttämättömän kauttakulkuyhtey-den mainittuun linnakkeeseen.


§ 17.

Tämän pääsopimuksen eri määräysten kehittämiseksi valmistetaan molempain sopijapuolten hallitusten asetta-massa Venäjän ja Suomen asiain Selvittelykomiteassa eh-dotukset yksityiskohtaisiksi sopimuksiksi, jotka Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan ja Suomen Sosialisti-sen Työväentasavallan hallitukset vahvistavat.


§ 18.

Erimielisyydet,joita syntyy yllämainittuja yksityiskohtaisia sopimuksia laadittaessa ja joita johtuu tämän sopimuksen sekä sen perusteella tehty- jen erikoissopimusten tulkin-nasta, kuin myös tämän sopimuksen ja erikoissopimusten määräysten rikkomiset, annetaan sovinto-oikeuden rat- kaistaviksi, johon puheenjohtajan määrää Ruotsin Sosiali-demokraattisen vasemmistopuolueen puoluetoimikunta, ellei myöhemmin toisin sovita.


§ 19.

Tämä sopimus astuu lailliseen voimaan heti kun molem-pien Sosialististen tasavaltain hallitusten valtuutetut ovat sen allekirjoittaneet.


§ 20.

Venäjän Federatiivisen Neuvostotasavallan ja Suomen Sosialistisen Työväentasavallan hallitusten valtuutetut ovat allekirjoittaneet ja sineteillään vahvistaneet kaksi kappaletta tätä sopimusta venäjän ja suomen kielillä.

Allekirjoitettu Pietarissa (16 p. helmik.) 1 p. maalisk. 1918


По Уполномочiю Совѣта Нар. Ком.:
Предсѣдатель СНК.
В. УЛЬЯНОВ (ЛЕНИН).
П. ПРОШЬЯНЪ.
Л. ТРОЦКIЙ.
I. ДЖУГАШВИЛИ-СТАЛИН.
Управляющiй дѣлами Совѣта
Народныхъ Комиссаровъ
ВЛАД. ОНЧЪ-БРУЕВИЧЪ.

Секретарь Совѣта Н. ГОРБУНОВ.
(Sinetti.)
Suomen Kansanvaltuus-kunnan valtuuttamina:
EDVARD GYLLING.
(Sinetti.)
OSKARI TOKOI.
(Sinetti.)

Sopimusteksti venäjäksi. | Paluu vv. 1917-18 hakemistoon. Paluu historiasivuille.


Orwell kommentoi:  Maanpettureilla ja kapinallisilla ei ole ollut mitään oikeuksia sopia Suomesta mitään.

Risto Juhani Koivula kommentoi:n Jos kerran valkoiset "kat-soivat olevansa sodassa Venäjää vastaan", niin totta helve-tissä Venäjä silloin sopi jonkun muun kanssa kuin heidän!

Eduskunta ja Senaatti oli valittu sotilasdiktaattori Kerens-kin Venäjän maakuntahallintoelimiksi, ja muiden edustajien kuin valkoisten toiminta oli estetty.

Senaatti/Mannerheim toivat Viipuriin ulkopuolelta uuden ei-paikallisen (vastoin status quota) valkokaartin, jonka tehtävä oli riisua kotiutettava venäläinen varuskunta aseis-ta. Venäläinen varuskunta ei tähän suostunut, josta syystä Senaatti väitti muka "Venäjän hyökänneen Suomeen",mikä oli puhdasta paskaa. Mannerheimilla EI ollut tuolloin vielä valtiollista asemaa,hänet olivain valittu 16.1. Pohjanmaan valkokaartien päälliköksi.Näistä karetista ainakin suomen-kieliset olivat maalaisliittolaisia ja ne olivat olleet valtalain kannalla ja Kerenskiä vastaan. 

Niillä ei vaan ollut mitään keinoja tarkistaa Mannerheimin ja Senaatin antamia tietoja.Niitä tietoja epäiltiin,ja muuta-malla paikkakunnalla pistettiin hanttiinkin. Tässä yhtey-dessä Senaatin alun perin nimittämä Puolustusneuvoston puheenjohtaja kenraali Charpentier erosi, ja Mannerheim nimitettiin hänen tilalleen 25.1.

Ilmeisesti Viipurin venäläisten ammatillisten ja poliittisten porvarien tappaminen valkoisten toimesta EI OLLUTKAAN "EREHDYS" vaan hallittua toimintaa ja mahdollisesti myös kosto oikeiston sisäisistä erimielisyyksistä. Myös suomalai-nen säveltäjä Toivo Kuula tapettiin, jonka isä oli toiminut Venäjän armeijan kanta-aliupseerina. (Ehkä vääpeli katsot-tiin "vaarallisemmaksi" kuin kenraali, koska jälkimmäisen voi hyvällä tahdolla olettaa "pelaavan Suomen pussiin", edellisen vain esivaltansa pussiin...)

Kansalaissota alkoi siis ennen työväenvallakumousta. Pu-nakaartit tiesivät ilman muuta olevan vuorossa seuraava-na, jos kotiutettavat venäläiset riisutaan aseista, vaikka näiden välillä ei suoraa organisaatioyhteyttä ollutkaan, ja vaikka venäläiset joukot eivät olleen Venäjän armeijan vaan itse keskuudestaan valitsemien johtajien komennossa (kuten punakaartitkin).

Orwell kommentoi:

Millähän "lihaksilla" Venäjä muka katsoi voivansa sopia Suomea edustamattomien kapinallisten kanssa muuten kuin kannattaakseen rikollista kapinaa?

Risto Juhani Koivula kommentoi:

Olisikohan sillä jotakin syytä, että se "laillinen hallitus" väitti muka "VENÄJÄN HYÖKÄNNEEN SUOMEEN" ja ole-vansa sodassa Venäjää vastaan, vaikka ei ollut sotaa julis-tanutkaan eikä myöskään suorittanut sotatoimia Venäjän VALTIOTA tai rajoja vastaan,joitakuita kansalaisia vastaan kylläkin?

Risto Juhani Koivula kommentoi:

Mannerheimin syrjäyttämä Senaatin ensimmäinen ylipääl-likkö kenraali Claes Charpentier oli ehdottomasti parhaiten maailman menosta perillä olevia henkilöitä ja sotilaista Suomessa tuohon aikaan: hän oli komentanut Venäjän pelastustoimia armenialaisten kansanmurhaa vastaan Turkissa vuosina 1915, 1916 ja 1917.  Grigori Rasputin sekaantui erit-täin vaikean sotilasoperaation johtoon,ja sai Nikolain myös kerran vaihtamaan Kaukaasian rintaman ylipäällikön.

 
" Maailmansodan alussa Charpentier komensi Kaukasian ratsuväkidivisioonaa Galitsiassa, mutta Turkin liityttyä so-taan lokakuussa 1914 hänet siirrettiin ratsuväkiarmeija-kunnan komentajaksi Kaukasian rintamalle. Hän johti vuonna 1915 yli 700 kilometrin mittaista sotaretkeä Nahit-ševanista Persian Tabriziin ja sieltä edelleen Turkin Kurdistaniin Vanjärvelle ja  Musin laaksoon.

[Se ei ollut siihen aikaan vielä Kurdististania vaan "Arme-nistania"; armenialaiset ja kurdit olivat kyllä kavereita, mutta kurdeja ei vainottu sillä kertaa, kun Turkin hallitus pelasi vähemmistökansoja toisiaan vastaan.Kurdeja muutti myöhemmin Iranista.]

Marraskuussa 1915 Charpentierin armeijakunta osallistui kenraali Nikolai Baratovin johtamaan Persian-sotaretkeen, jo-hon kuului Kaspianmeren ylitys ja maihinnousu Bandar-e- Anzalissa. Joulukuusta 1915 alkaen Charpentier oli Kauka-sian rintaman ylipäällikön,suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitšin erikoistehtävissä, mistä hänet siirrettiin reserviin ja Pietarin sotilaspiirin alaisuuteen syyskuussa 1917. "

[Tässä kohtaa on huomattava, että Väliaikaisen hallituksen pääministeri ruhtinas Georgi Lvov erotti tsaarin isosedän  pojan ja perheen sotilasasioiden spesialistin suuriruhtinas Nikolain Kausaasian rintaman ylipäällikön tehtävistä vuorokausi helmikuun vallankuomouksen jälkeen.

Komentoon jäi ilmeisesti esikuntapäällikkö vuodesta 1913, valkovenäläinen Ententen mies, sittemmin (vähiten höy-rähtänyt) valkokenraali Nikolai Judenitš, jonka kuitenkin tiettävästi oikeus-, sota- ja varapääministeri Kerenski erotti/ pakotti eroamaan huhtikuussa. Judenitšin "potkut" saattoi-vat olla kuinkin huijausta (niitä onkin hartaasti ihmetelty ...), sillä Venäjä oli vetäytymässä Turkista (suuri joukko ar-menialaisia pakolaisia mukanaan), ja Judenitšille oli "pa-rempaakin käyttöä". Hän asettui aluksi menševikki-Geor-giaan, jonka johto oli mukana Väliaikaisessa hallituksessa, mutta jossa paikan päällä hallitsi eri aseistautunut puolue kuin Pietarissa.

Syksyllä (alkusyksystä) Judenitš asettui Sovjetskaja entsik-lopedijan mukaan SUOMEEN. Leninin tunnustettua Suo-men itsenäisyyden Judenitš ilmoitti "PERUSTANEENSA VENÄJÄN HALLITUKSEN" ja MYÖS TUNNUSTAVANSA SUOMEN ITSENÄISYYDEN, toisin siis kuin Kerenski! Mitähän hänen vanha kanssakomentajansa kenraali Charpentier tuumasi ja oli mieltä?

Suomalaisille valkoisille ainakaan Judenitšin kuviot eivät kelvanneet,vaan hän siirtyi Viroon hankkimaan hyökkäystä Pietariin ja perusti siellä "Luoteis-Venäjän hallituksensa". Bolevikit olivat ensin ajaneet saksalaiset pois. Venäjällä ei to-dellisuudessa ollut yhtenäistä valkoista osapuolta. Koltšak yritti vaihtaa "Ententen puolelta" Keskusvaltojen puolelle (näiden ollessa jo varmassa tappioputkessa),mutta missasi täysin pelinsä. Hänen todellinen "isoveljensä" oli keisarillinen Japani.]

" Joulukuussa 1917 Charpentier matkusti kotiinsa Helsin- kiin. Hän sai virallisesti eron Venäjän armeijasta 25. tammikuuta 1918. [2]


Sotilaskomitean johdossa

Suomeen palannut kenraaliluutnantti Charpentier valittiin joulukuussa 1917 eräiden upseerien kaksi vuotta aiemmin perustaman sotilaskomitean puheenjohtajaksi. Tarkoitus oli,että mahdollisen sodan syttyessä hänestä tulisi Suomen hallituksen joukkojen ylipäällikkö. Häntä pidettiin tehtä-vään sopivana komentajankokemuksensa sekä suomen kielen taitonsa vuoksi.[2] Suomen senaatti tunnusti 7. tammi-kuuta sotilaskomitean viralliseksi elimeksi.[3] Suomeen niin ikään palannut kenraaliluutnantti Mannerheim tuli samoi-hin aikoihin sotilaskomitean jäseneksi.Hän alkoi pian moit- tia komitean kollegiaalista päätöksentekoa saamattomaksi ja uhkasi erota sen jäsenyydestä, elleivät asiat muuttuisi. Kun yhteistyö Mannerheimin kanssa ei sujunut, Charpen-tier pyysi eroa 14. tammikuuta ja ilmoitti seuraavana päi-vänä senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhuvudille tehtäviensä siirtyneen Mannerheimille. Charpentier ei osallistunut val-koisten sodanjohtoon sisäl-lissodan aikana vaan vietti yksi-tyiselämää kotonaan Helsingissä.Hän kuoli sydäninfarktiin saman vuoden joulukuussa. [2] "


Kenraali Judenitš oli ollut I maailmansodan syttyessä Ve-näjän Kaukaasian (eli Turkin-vastaisen) armeijan esikunta-päällikkö, josta hänet nostetiin rintaman ylipäälliköksi so-dan alettua 2015, mutta seuraava vuonna 1916 hänet Ras-putinin vaatimuksesta alennettiin uudelleen esikuntapäälli-köksi Tsaarin veljenpojan suuriruhtinas, kenraali Nikolai Ni-kolajevitš Romanov Juniorin hyväksi (joka oli 1906 kieltäyty-nyt ryhtymästä tsaarin pyynnöstä sotilasdiktaattoriksi ja suositellut tätä suostumaan Duuma-uudistukseen, kunhan se vain tarpeeksi vesitetään),josta sitten Väliaikaisen halli- tuksen pääministeri Georgi Lvov nimitti hänet uudelleen ylipäälliköksi erotettuaan suuriruhtinaan, ja noin kuukau-den kuluttua sotaministeri Kerenski erotti hänet taas, ja nimitti rintaman ylipäällikoksi kenraali Mihail Prževalskin (tutkimusmatkailija Nikolai Prževalskin, hevosen kantamuo-don löytäjän nuoremman veljen, nimi on puolaa, mutta herrat olivat venäläisiä pikkuaatelisperheestä Tverin karjalaisalueelta).

Uusi komentaja oli vanhoja Turkin sankareita hänkin, joh-tanut tärkeää  Erzurumin kaupungin valtausta 1916. (Puo-len miljoonan asukkaan kaupunki on nykyään NATOn itäi-sin sotilatukikohta.) Näitä Kerenskin nimityksiä, joilla hän korvasi vanhat tsaarin suosikit ja sukulaiset uusilla, itsel-leen mieleisemmillä, ruvettiin sanomaan "nuorturkkilaisik- si", mistä useimmat eivät pätkääkään pitäneet, kaikkein vähiten nuorturkkilaisten suorittamia kansanmurhatoimia vastaan taistelleet kuten Prževalski.

Lokakuun vallankumouksen aikaan Prževalski loikkasi val-kokenrali  Denikinin puolelle. Denikin oli ollut kapinallisen komentaja Lavr Kornilovin esikuntapäällikkö ja kanssakapi-nallinen, joka "peri" liikkeen Kornilovin kaaduttua.

Kornilov oli ollut saksalaisten vankina, josta salaperäisesti päässyt pakenemaan, ja mahdollisesti myöskin vakooja. Kazahisyntyinen toisen polven kenraali Kornilov, joka oli toiminut myös sotilasattaseana Itä-Aasiassa Kiinassa ja Ja-panissa, yritti yhdistää joukot Aleksandr Koltšakin kanssa, mutta epäonnistui. Denikin perääntyi Krimille,jossa luovut- ti (valkoisten muodollisen, mitään merkitsemättömän) yli-päällikkyyden baltiansaksalais-venäläiselle, kansan kes-kuudessa äärimmäisen epäsuositulle pölkkypäälle Pjotr Wrangellille. Wrangellin sotilaspalvelija oli bolševikki, joka myrkytti hänet kuitenkin vasta maanpaossa Brysselissä hänen alettuaan valmistella uutta sotaretkeä Balkanilta Venäjälle Montenegron kuningasperheen vävyn suuriruh- tinas Nikolai Romanovin (sama mies) ja muiden kanssa.

Suomen murhakustaat tiesivät pilkulleen keskusvalta Tur-kin kansanmurhatyöt, jotka jakoivat Venäjän valkoisiakin. Armenialaisten "virhe" oli, että he olivat yleensä olleet ve-näläisten kavereita historiassa. Saksalaiset myös tiesivät ne: siellä oli saksalasia komentajiakin kuten entinen esi-kuntapäällikkö Erich von Falkenhayn ja juutalainen, vähem- män välkky kenraali Otto Liman von Sanders,joka henkilökoh- taisesti valitsi Mustafa Kemal Atatürkin vastamaan maan stra-tegisimman sotilaskohteen, Dardanellien salmen suulla sijaitsevan Gallipolin niemimaan puolustuksesta ... Saksan sotilasattašeana Etzurumissa oli riikalainen rivistä noussut katutaistelujärjetöjohtja Erwin von Schäuble-Ritter, joka vuon-na 1919 perusti Saksan Kansallis-sosialistisen puolueen tallinnalaisen Alfred Rosenbergin kanssa. Hitler, Himmler, Ernst Röhm, Hans Berger ja muut "sankarit" liityivät siihen myöhemmin.




****

http://www.histdoc.net/historia/1917-18/pun_vs.html

SUOMEN KANSANVALTUUSKUNNAN
EHDOTUS

SUOMEN VALTIOSÄÄNNÖKSI

ESITETTY TYÖVÄEN PÄÄNEUVOSTOLLE TARKASTETTAVAKSI JA PÄÄTETTÄVÄKSI YLEISTÄ KANSANÄÄNES­TYSTÄ VARTEN

HELSINGISSÄ, 1918
SUOMEN KANSANVALTUUSKUNNAN KIRJAPAINOSSA

Suomen Valtiosäännön ehdotus.


Sitten kun Suomen työtätekevä kansa on kukistanut sor- tovallan ja kunnialla voittanut kansan viholliset, esitetään viipymättä Suomen kan­san hyväksyttäväksi uusi Valtio-sääntö tämän maan pysyväksi ja ainoaksi perustuslaiksi. Sen hyväksymisestä toimitetaan mahdollisimman pian tä-nä keväänä yleinen kansanäänestys koko maassa. Kaikki Suomen kansalaiset, jotka ennen nyt kuluvaa vuotta ovat täyttäneet kaksikymmentä ikävuotta, ovat siihen kansan-äänestykseen oikeutetut ottamaan osaa. Siinä tulee siis Suomen kansan enemmistö selvästi osoittamaan julki, tahtooko se todellista kansanvaltaa ja minkä vertainen osa siitä enää kannattaa kukistunutta herravaltaa.


Tämän kautta kumotaan hallitusmuoto 21 päivältä elo- kuuta 1772 sekä yhdistys- ja vakuuskirja 21 päivältä hel-mikuuta ja 3 päivältä huhti­kuuta 1789, niin myös kaikkien muiden lakien ja asetusten määräykset ynnä muut sään-nökset, jotka ovat ristiriidassa tämän Valtiosäännön kanssa.
Kansanvaltuuskunnan asetukset.

Historiasivuille.

Suomen Kansanvaltuuskunta on tätä varten jo valmista-mat ehdotuksensa Suomen Valtiosäännöksi ja esittänyt sen tänä päivänä Työväen Pääneuvostolle. Tämä Kansan-valtuuskunnan ehdotus nyt julkaistaan tässä ohella koko-naisuudessaan. Sitten kun Työväen Pääneuvosto on sen tarkastanut ja kohta kohdalta päättänyt, julkaistaan se lopullisessa muodossaan vielä ennen kansanäänestystä kansan arvostelta­vaksi, sekä määrätään päivä, milloin kansanäänestys on tapahtuva.


Suomen miehet ja naiset! Teissä on nyt vielä niitäkin, jotka epätietoisina tahi valheellisten tietojen eksyttäminä vierotte työväenluokan vaatimaa kansanvaltaa. Punnitkaa nyt ajoissa, tokko tahdotte tähän maahan suurten yhtiö-herrain, pankkikapitalistien ja rusthollarien ahnetta mieli-valtaa, tokko tahdotte virkavallan herruutta ja puolimuu-kalaisten aatelisherrain sortovaltaa. Vapaan Suomen va-paa työmies ei sellaista iestä hartioillaan siedä, vaan tais-telee loppuun asti oikean vapautensa ja kansanvallan puolesta. Astukaa tekin epätietoiset ja eksytetyt kansalai- set todellista kansanvaltaa vaatimaan! Niin tulee nope-ammin loppu nykyi­sestä kansalaisveren vuodatuksesta, johon taantumuksellisten herrain hankkeet kansamme syöksivät.


Ainoastaan nopeasti alkava kansanvaltainen edistys voi nopeasti kor­jata taistelun hävitykset ja luoda haavat um-peen .Ainoastaan työväen­luokan uudestirakentava työ, sen vallankumouksen siunattujen saavutus­ten turvaami-nen, sen oikeuden ja ihanteiden toteuttaminen, voi auttaa kansaamme kauniimpaan tulevaisuuteen.


Helsingissä, 23 päivänä helmikuuta 1918.


SUOMEN KANSANVALTUUSKUNTA.

KULLERVO MANNER.           
EERO HAAPALAINEN.
LAURI LETONMÄKI.
ANTTI KIVIRANTA.
J. H. LUMIVUOKKO.
EVERT ELORANTA.
EMIL ELO.
EDVARD GYLLING.
YRJÖ SIROLA,
ADOLF TAIMI.
O. W. KUUSINEN.
JALO KOHONEN.
O. TOKOI.
KONSTANTIN LINDQVIST
MATTI TURKIA.





Suomen Valtiosääntö.


I Luku.

Yleisiä säännöksiä.

1 §.

Suomi on tasavalta, jonka valtiomuoto on vahvistettu tässä perustuslaissa.
2 §.

Kaikki valtiovalta kuuluu kansalle, jonka edustajana kor- keinta valtaa käyttää Suomen Kansaneduskunta, Valtio-säännön perustuksella ja kan­san päätösten mukaan,

3 §.

Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka on suomalai-sista vanhemmista syntynyt taikka lain mukaan Suomen kansalaiseksi otettu.

4 §.

Suomessa olkoon jokaiselle taattuna hengen turva ja ruu-miillinen loukkaamattomuus sekä kunnian ja vapauden tasa-arvoinen oikeus lain mukaan

5 §.

Jokainen Suomen kansalainen on oikeutettu oleskele-maan Suomen­maassa, vapaasti täällä valitsemaan asuin- paikkansa ja kulkemaan paikkakunnasta toiseen. Samoin on Suomen kansalainen oikeutettu vapaasti matkustamaan maasta pois.

6 §.

Jokaisella olkoon uskonnon vapaus. Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus luopua siitä uskontokunnasta, johon kuuluu.

7 §.

Jokaisella olkoon sanan vapaus sekä oikeus kirjallisen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen kenenkään sitä ennakolta estämättä.

8 §.

Kaikilla olkoon oikeus edeltäpäin lupaa hankkimatta pitää kokouksia ja perustaa yhdistyksiä.

9 §.

Valtiolla ja muilla julkisilla yhdyskunnilla on oikeus hankkia omai­suutta ja ryhtyä tai ottaa osaa taloudellisiin yrityksiin.

10 §.

Suomessa on työntekijöillä lakkovapaus ja oikeus työnsei-sauksen aikana työpaikan luona pitää silmällä työssä kä-vijöitä sekä kehoittaa heitä luo­pumaan työstä; samoin on heillä oikeus suullisesti ja kirjallisesti kehoit- taa kansaa vieromaan työnseisauksen alaista liikettä sekä sen isännistöä ja avustajia tahi sen tavaroita.

Tämän estämättä olkoon voimassa, mitä lailla erikseen säädetään lakko-vapauden käytöstä sellaisissa tapauksis- sa, jolloin äkillisestä lakon teosta ilmeisesti johtuisi välitöntä hengen vaaraa.

11 §.

Kaikki julkisen vallan ase- ja järjestysvoima olkoon siviili-hallinnon alainen, jota sotilashallinnolla tai sotaoikeudella älköön syrjäytettäkö tai korvattako. Julkisen vallan ase- ja järjestysvoima älköön sekaantuko työriitaisuuksiin.

Yksityispoliisin toiminta on kielletty.

12 §.

Älköön syyttömästi ketään vangittako, älköönkä ketään vangittuna pidet- täkö ilman että, niin pian kuin mahdol-lista on, toimitetaan oikeu­dellinen tutkimus hänen syyllisyydestään.

Älköön keltään velan tähden vapautta riistettäkö.

13 §.

Älköön Suomessa ketään tuomittako muussa oikeudessa kuin siinä, jonka alainen hän maan lain mukaan on. Ilman säännöllistä oikeudellista tutkin- toa taikka vastoin valamie­histön lausuntoa, sitten kun sellainen on asetettu, älköön Suomessa ketään julistettako rikokseen syypääksi.
14 §.

Älköön ketään tuomittako rikoksesta kuolemanrangais- tukseen taikka mihinkään ruumiin loukkausta tahi terveyden vauriota aiheuttavaan rangaistukseen.

15 §.

Älköön Suomessa koskaan sellaista lakia säädettäkö, älköönkä ku­kaan julkisen toimen hoitaja niin menetelkö, että tulisi sorretuksi toista kieltä puhuvan vähemmistön äidinkielen oikeus. Vähemmistön omankielisen sivistyk-sen hyväksi toimivia opetuslaitoksia avustettakoon yleisillä varoilla oikeuden ja kohtuuden mukaan.


II Luku.


Suomen Kansaneduskunta.


16 §.

Suomen Kansaneduskunta on yksikamarinen.Siihen kuu-luu kaksi­sataa jäsentä,jotka valitaan, väestön lukumäärän mukaan eri vaalipii­reissä, yleisillä välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla joka kolmas vuosi,

Kansaneduskunnalla on kuitenkin oikeus määrätä uudet vaalit toimitettavaksi jo ennen kolmivuotiskauden päättymistä.

Äänestys vaaleissa olkoon salainen.

17 §.

Oikeutettu valitsemaan kansanedustajaa, kuin myös otta-maan osaa yleiseen kansanäänestykseen, on jokainen Suomen kansalainen, joka ennen vaalivuotta on täyttänyt kaksikymmentä vuotta.

Äänioikeus olkoon jokaisella yhtäläinen.

18 §.

Kansaneduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain lais-sa määrättynä päivänä tahi ennenkin, milloin enemmistö sen jäsenistä tarpeellisena pitää, sekä lopettaa istuntonsa oltuansa säädetyn ajan koossa joko yhteen menoon taikka väliajoin oman päätöksensä mukaan.

19 §.

Ehdotuksia Kansaneduskunnalle kaikista valtiopäivillä päätettävistä asioista ovat oikeutetut tekemään Kansan-valtuuskunta, kansanedustajat ja Kansaneduskunnan valiokunnat.

Sitäpaitsi on kansalla välittömästi käytettävänä sellainen aloteoikeus kuin tämän Valtiosäännön III:nnessa luvussa säädetään.

20 §.

Kansaneduskunta valitsee keskuudestaan suhteellisilla vaaleilla valio­kun- tia asioita valtiopäivillä valmistelemaan ynnä muita määrättyjä teh­täviä varten.

Kaikilla varsinaisilla valtiopäivillä on valittava ainakin suuri valio­kunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvalio- kunta ja valvojavaliokunta,joista kaksi viimeksimainittua säännöllisesti ja tarpeen vaatiessa muukin valiokunta on toimessa myöskin silloin kun Kansaneduskunta ei ole koolla.

Valvojavaliokuntaan,jonka on Kansaneduskunnan puoles-ta lähinnä valvottava ylintä hallintoa ja lainkäyttöä maas-sa, kuuluu neljätoista jä­sentä, ja toimii valiokunta, milloin yhteistä kokousta ei tarvita, jakaantu­neena kahteen osastoon, hallinnon valvojakuntaan ja lainvalvojakuntaan.

21 §.

Lainsäädännöllisiä uudistuskysymyksiä tutkimaan ja val-mistamaan niistä ehdotuksia valtiopäiväkäsittelyn poh-jaksi voivat Kansaneduskunnan valiokunnat tarpeen mu-kaan asettaa komiteoja, joihin, samoin kuin mui­hinkin sa-mallaisessa tarkoituksessa asetettuihin valtion komiteoi-hin sekä pysyväisiin lainvalmistelukuntiin, valittakoon eri puolueiden kannatusta nauttivia jäseniä,mikäli mahdollis- ta, samassa suhteessa kuin heitä on Kansan-eduskunnan valiokunnissa. Vastaava suhteellisuus on otettava huomi-oon myös niiden tutkijakuntain kokoonpanossa, joita Kan-san-eduskunta tahi sen valiokunnat asettavat erityisten sattuneiden tapausten selvittämiseksi.

22 §.

Valtiopäivillä ovat ennen muita asioita käsiteltävät kansan alotteet. Kansanvaltuuskunnan ehdotukset sekä lainval-mistelua varten asetetuissa val- tion komiteoissa valmis-tetut lakiehdotukset. Kansaneduskunta voi päättää, että muukin asia on käsiteltävä kiireellisesti.

23 §.

Kun Kansaneduskunnan täysi-istunnossa päätös tehdään äänestämällä,on pöytäkirjaan merkittävä,mitä ehdotusta kukin äänestykseen osaaottanut kansanedustaja on kannattanut.

24 §.

Kansaneduskunnan lainsäädäntöoikeuden ala on rajoittamaton.

Laki tai asetus,joka tätä ennen on valtiopäivillä säädetty taikka kansanäänestyksessä hyväksytty, voidaan muuttaa tai kumota säätämällä uusi laki.

Kun lainsäätämiskysymys koskee uutta asiaa, josta ei ennestään ole säännöksiä annettu, voi Kansaneduskunta säätää siitä, asian laadun mukaan, lain tai asetuksen.

25 §.

Asioista, jotka ennestään ovat hallinnollisilla säännöksillä järjestetyt, voi Kansaneduskunta säätää asetuksia, ellei jostain asiasta katso lakia tarvit-tavan. Asetuksella anne-taan myös lähempiä määräyksiä lakien täytäntöön panos-ta, valtion omaisuuden hoidosta sekä virastojen ja mui-den julkisten laitosten järjestysmuodosta ja toiminnasta.

Asetukseen älköön otettako säännöstä, joka tarkoittaa lain muutosta.

26 §.

Valtiopäiväin väliajalla on Kansanvaltuuskunta oikeutettu väliai­kaisesti antamaan Kansaneduskunnan päätösval-taan kuuluvia asetuksia ja määräyksiä,jotka eivät lykkäys- tä siedä,samoin kiireellisissä tapauk­sissa asettamaan väli-aikaisia hoitajia niihin avoimiin toimiin,jotka ovat Kansan- eduskunnan täytettävät. Kansanvaltuuskunnan päätökset näissä asioissa ovat heti valtiopäiväin kokoonnuttua Kansaneduskunnan vahvis­tettaviksi esitettävät.

Lailla tai asetuksella taikka Kansaneduskunnan määräyk-sellä voidaan myös jättää Kansanvaltuuskunnan tehtä-väksi erityisten säännösten tahi lähempäin ohjeiden antaminen määrätyissä asioissa.

Kansaneduskunta voi, milloin tahtoo, ottaa näitä, kuten muitakin asioita koskevat Kansanvaltuuskunnan päätök-set tarkastaakseen ja silloin ne joko vahvistaa tahi kumota taikka toisin määrätä.

27 §.

Jos valtiopäivillä syntyy kysymys siitä, onko asiasta sää-dettävä laki,vai voidaanko siltä säätää asetus tahi antaa Kansaneduskunnan määräys, kysyttäköön lausuntoa valvojavaliokunnalta, jonka jälkeen Kansaneduskunta ratkaiskoon kysymyksen.

Kun Kansaneduskunta on lain tai asetuksen säätänyt taikka määrä­yksensä antanut,ei millään tuomioistuimella tahi muulla viranomaisella ole oikeutta panna sen lailli-suutta kyseenalaiseksi ja olla sitä noudatta­matta tahi estää sen täytäntöön panoa.

28 §.

Tämän Valtiosäännön muuttaminen, selittäminen tahi ku-moaminen älköön tapahtuko muutoin kuin Kansanedus-kunnan säätämällä perustus­lailla, jonka kansa yleisessä äänestyksessä vahvistaa äänioikeutettujen kansalaisten äänten enemmistöllä.

29 §.

Kun perustuslaki valtiopäivillä säädetään,on sitä koskeva ehdotus, tullaksensa Kansaneduskunnan päätökseksi, lo-pullisessa muodossaan ään­ten enemmistöllä hyväksyttä-vä jätettäväksi lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jä-lestä kokoontuviin valtiopäiviin sekä silloin muuttamatta hyväksyttävä päätöksellä,jota kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Kuitenkin ratkaiskoon Kansaneduskunta tällaisen asian jättämättä ehdotusta lepäämään, jos asiasta on kansan alote tehty taikka jos asia täysi-istunnossa julistetaan kii-reelliseksi päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä kannattaa. Tässäkin tapauksessa on ehdotus, tullaksensa päätökseksi,hyväksyttävä vähintään kahden kolmas­osan enemmistöllä annetuista äänistä.

30 §.

Kun muita lakeja tai asetuksia valtiopäivillä säädetään, ei-kä ole kysymyksessä sellainen asia, jonka käsittelystä täs-sä Valtiosäännössä erikseen toisin määrätään, päättäköön Kansaneduskunta ne yksinkertaisella äänten enemmistöl- lä, siihen katsomatta, minkäluontoisia voimassaolevia la-keja,perustuslakien säännöksiä tai muita,niillä muutetaan tahi kumotaan.

31 §.

Jos lakiehdotusta, sitten kun se on valtiopäivillä lopullisel-ta sanamuo­doltaan hyväksytty, vaaditaan jätettäväksi le-päämään ja tätä vaatimusta kannattaa vähintään kolmas-osa Kansaneduskunnan kaikista jäsenistä,jää lakiehdotus lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jälestä kokoontu-viin valtiopäiviin,jolloin sitä älköön enää jätettäkö lepäämään, ellei siihen ole muutoksia tehty.

Älköön vaadittako lepäämään asetusehdotusta eikä sel-laista ehdo­tusta, joka tarkoittaa Kansaneduskunnan mää-räystä taikka säännöksiä, joiden mukaan suostuntaa tai muuta veroa on suoritettava,taikka valtiolainan ottamista.

32 §.

Ehdotus uudesta tai lisätystä tullista tahi muusta välilli-sestä verosta katsottakoon rauenneeksi, ellei sitä Kansan-eduskunnassa kannata vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

33 §.

Tullien määräämisessä ja niistä toisten valtioiden kanssa sopimuk­sia tehtäessä pidettäköön periaatteena, että kan-san yleisesti tarvit­semat kulutustavarat mikäli mahdollis-ta tulevat joko tullivapaiksi tahi entisten tullien alennuk-sista osallisiksi, sekä niinikään tärkeimpäin koti­maisten teollisuudenhaaralla ja maatalouden tuotantoaan varten tarvit­semat aineet ja välineet pääsevät mahdollisimman alhaisilla tullimäärillä tahi tullivapaasti maahan.

34 §.

Kansaneduskunta päättää vuosittain valtion tulo- ja menosäännön lä­hinnä seuraavaa kalenterivuotta varten.

Voimassa olevia lakeja tai asetuksia, valtion sitoumuksia tahi Kansaneduskunnan määräyksiä ei kumota eikä muu-teta tulo- ja menosäännön kautta,johon sen vuoksi otetta-koon kaikki niissä edellytetyt valtion tulot ja menot, sellaisina kuin ne voidaan arvioida.

35 §.

Tulo- ja menosäännössä osoitettakoon ennakolta arvaa-mattomia me­noja sekä menosäännössä olevain määrära- hain välttämättömiksi osoittautu- via ylityksiä varten erityinen määräraha, jonka käyttämisestä päättäköön valtiovarainvaliokunta.

36 §.

Jos päätettyyn tulo- ja menosääntöön havaitaan varain-hoitovuoden varrella välttämättä tarvittavan muutoksia, tehköön valtiovarainvalio­kunta Kansaneduskunnalle ehdotuksen lisäykseksi tulo- ja menosääntöön.

37 §.

Kaikki sopimukset toisten valtioiden kanssa ovat esitettä-vät Kan­saneduskunnan päätettäviksi tahi, ellei siihen ole tilaisuutta, alistettavat sen vahvistettaviksi.

38 §.

Ehdotus sopimukseksi, joka tarkoittaa Suomen alueen ra-jan muutta­mista tahi muuta valtiollista sopimusta toisen valtion kanssa taikka sellaisen sopimuksen vahvistamista, katsottakoon rauenneeksi,ellei sitä Kansaneduskunnassa kannata vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

39 §.

Niin valtiollisia kuin taloudellisia sopimuksia tarkoittavis- sa neuvotte­luissa toisten valtain edustajien kanssa ynnä muissa kansainvälisissä neuvottelukokouksissa, mikäli ne eivät tarkoita vain valmistelua viral­lisia neuvotteluko-kouksia varten, olkoon, milloin se käy päinsä, Suomea edustamassa neuvottelukunnat,joiden kokoonpanossa on mahdollisuuden mukaan otettu huomioon eri puolueiden voimasuhteet Kansaneduskunnassa.


Jos kansainvälisissä suhteissa on Suomen valtiovallan puolesta valtuu­tettujen kautta jotain sitovasti päätettävä, ilman että voidaan edeltäpäin yksityiskohtia myöten mää-ritellä heidän tehtäväänsä, käytettäköön valtuuskuntaa, jonka kokoonpanossa on huomioon otettu, mitä edellä on neuvottelukunnasta sanottu.

40 §.

Kansaneduskunta varjelkoon ja vahvistakoon Suomen va-pautta, kos­ke-mattomuutta ja puolueettomuutta, ja hank-kikoon vahvistukseksi myös kansainvälisiä takuita, Suomen kansan menestyksen mukaisilla ehdoilla.


Jos niin kävisi, että Suomea uhkaisi sodan vaara taikka muuten vie­raan vallan sotajoukkojen tunkeutuminen Suomen alueelle, koettakoon Kansaneduskunta saada sellaisen onnettomuuden vältetyksi tahi, jos se sittenkin tapahtuu, mahdollisimman pian palautetuksi Suomen koskemattomuuden.

41 §.

Edellisessä pykälässä mainituissa tapauksissa olkoon Kansaneduskunnalla valta, jos vaaran torjumiseksi on välttämätöntä, antaa sitä varten tarpeellisia väliaikaisia määräyksiä,joilla voidaan rajoittaa kansalaisten oikeuksia enemmän kuin yleisen lain säännökset myöntävät, vielä-pä äärim­mäisessä tapauksessa niitäkin oikeuksia, jotka ovat säädetyt tämän Val­tiosäännön 5, 7, 8, 10 ja 11 §:ssä. Ehdotus väliaikaiseksi määräykseksi katsottakoon kuiten-kin rauenneeksi, ellei sitä kannata vähintään kolme neljäsosaa kaikista Kansaneduskunnan jäsenistä.


Väliaikaiset määräykset on vaaran ohimentyä viipymättä julistet­tava lakanneiksi.

42 §.

Jos kävisi ilmi, että harvainvaltaa tavottelevat ainekset ovat rohjen­neet ryhtyä valmistamaan uhkaavaa kapinaa tämän Valtiosäännön ku­moamiseksi, olkoon Kansanedus-kunnalla samallainen valta välttämättömäin väliaikaisten määräysten antamiseen kuin edellisessä pykälässä sanotaan.

43 §.

Jos niin uskomatonta tapahtuisi,että itse Kansaneduskun-nan enem­mistö julkenisi syrjäyttää koko tämän Valtio-säännön tahi ilmeisesti ta­hallaan rikkoa tässä perustus-laissa olevia määräyksiä saadakseen aikaan harvainval-taisen järjestyksen maassa, niin kansa nouskoon ja hajoit-takoon sen eduskunnan sekä pitäköön huolen, että kol-men kuukauden, sisällä toimitetaan uudet Valtiosäännön mukaiset kansanedustajain vaalit.


Näissä vaaleissa valitut kansanedustajat kokoontukoot valtiopäiville yhden kuukauden sisällä ja ensi tehtäväk-seen antakoot kansalle kukin allekirjoittamansa juhlallisen vakuutuksen, jossa sanotaan:


"Ellen kansanäänestyksessä hyväksytyn Valtiosäännön mukaista kan­san valtaa uskollisesti edusta, olen kansan tuomion ansaitseva."

44 §.

Saman juhlallisen vakuutuksen kuin edellä on mainittu antakoot myös kaikki ne kansanedustajat, jotka ensimäi-sen kerran tämän valtio­säännön mukaan valitaan, heti saavuttuaan valtiopäiville Kansanvaltuus­kunnan määräämänä päivänä.


Jos joku heistä ei tätä vakuutusta anna tahi muusta kuin Kansanedus­kunnan hyväksymästä syystä jää valtiopäivil-le saapumatta, voi Kansaneduskunta julistaa hänet edus-tajatoimensa menettäneeksi, älköönkä hä­nen sijaansa varajäsentäkään kutsuttako.'

III Luku.


Kansan alote ja kansan päätös.


45 §.

Kun vähintään kymmenentuhatta kansalaista, joilla on valtiollinen äänioikeus,allekirjoittamansa asiakirjan kaut-ta esittää Kansaneduskunnalle ehdotuksen haluamansa lain säätämisestä, on tämä kansan alote valtiopäivillä kiireellisenä asiana käsiteltävä.

46 §.

Jos sama kansan alote sisältää useampia asioita, jotka eivät yhteen sovellu, eroittakoon Kansaneduskunta ne toisistaan ja käsiteltäköön kuta­kin erikseen niinkuin siitä olisi tehty eri alote.

Ellei kansan alote jo sisällä lain muotoon valmistettua ehdotusta, antakoon asianomainen Kansaneduskunnan valiokunta erityisen komitean tehtäväksi kiireellisesti valmistaa sen mukainen lakiehdotus.

47 §.

Kansan alotteen kautta esille tullut lakiehdotus on valtio-päivillä kä­siteltävä samassa järjestyksessä kuin muista lainsäädntöesityksistä on voimassa, mutta älköön sitä lepäämään jätettäkö.

48 §.

Ellei Kansaneduskunnan päätös asiasta tule kansan alot-teen mukainen ja vähintään kolmasosa Kansaneduskun-nan jäsenistä vaatii kansanäänes­tystä,on kansan alottees- sa tarkoitetun ehdotuksen hyväksymisestä toimi­tettava kansanäänestys. Kansanäänestys on myös toimitettava, jos sitä kirjallisesti vaatii sellainen määrä kansalaisia, joka vastaa vähintään viittä sadasosaa viimeksi toimitettuihin kansanedustajain vaaleihin osaaottaneiden luvusta.

Jos Kansaneduskunta on,kansan alotteen johdosta hyväk- synyt toisellaisen ehdotuksen, olkoon se kansanäänestyk-sessä vastaehdotuksena.

49 §.

Jos kansanäänestyksessä enemmistö hyväksyy kansan alotteessa tarkoitetun ehdotuksen tahi vastaehdotuksen, on Kansaneduskunnan viivyttelemättä säädettävä kansan päätöksen mukainen laki.

50 §.

Valtiosäännön muuttamista tarkoittava laki on tässäkin tapauksena vielä alistettava kansan vahvistettavaksi, niinkuin edellä 28 §:ssä on mää­rätty, ja voi Kansanedus-kunta samalla, jos vähintään kaksi kolmasosaa sen jäse-nistä hyväksyy samasta asiasta toisellaisen lakiehdotuk-sen,esittää kansalle vastaehdotuksena tämän lain vahvistamisen.

Siinä tapauksessa, että edellisessä pykälässä mainitussa kansanäänes­tyksessä on ehdotusta kannattanut enem-mistö äänioikeutetuista kansalaisista, voi Valtiosäännön-kin muuttamista tarkoittava, kansan päätöksen mukainen laki tulla voimaan ilman erityistä kansan vahvistamista, jos vähintään viisi kuudesosaa Kansaneduskunnan jäse-nistä kannattaa sellai­nen perustuslain viipymättä voimaan saattamista.

51 §.

Kansanäänestyksellä voidaan myös kumota ja peruuttaa mikä ta­hansa Kansaneduskunnan määräys, Kansanval-tuuskunnan tahi muun hallintoviranomaisen päätös taikka tuomioistuimen tuomio.'

Vaatimus kansanäänestyksen toimittamisesta tätä varten on jätettävä Kansanvaltuuskunnalle kahden kuukauden kuluessa siitä lukien kuin kumottavaksi tahdottu määräys tai tuomio on annettu tahi päätös tiedoksi saatettu, ja olkoon vaatimus niin monen kansalaisen allekirjoittama, että heidän lukumääränsä vastaa vähintään viittä sadaso-saa viimeksi toimitettuihin kansanedustajain vaaleihin osaaottaneiden luvusta.

Kun tällainen vaatimus on esitetty, on siinä tarkoitetun päätöksen toimeenpano keskeytettävä ja kansanäänes-tyksellä ratkaistava sen kumoaminen tahi vahvistaminen. Kumpaa enemmistö äänestäjistä kannattaa, se olkoon kansan päätös ja astukoon voimaan heti.


IV Luku.


Hallinto- ja oikeuslaitos.


52 §.

Kaikki toimet maan hallinto- ja oikeuslaitoksessa täytettä-köön ai­noastaan määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Jos entinen toimen hoitaja on tyydyttävästi täyttänyt tehtävänsä, voidaan hänet ottaa toimeen uudelleen.

Jos toimi joutuu vapaaksi ennen määräajan päättymistä, täytettäköön se ainoastaan jälellä olevaksi ajaksi.

53 §.

Jos se,joka on julkiseen toimeen asetettu,ei tyydyttävästi hoida toin­tansa, voidaan hänet erottaa ennen toirniajan päättymistä. Jos on voimassa irti- sanomisaika ja hänet pi-dätetään toimestaan ennen sen päättymistä, saakoon hän palkan irtisanomisajalta,ellei ole tehnyt itseään syypääksi sellaiseen rikkomukseen, josta tuomioistuin tuomitsee hänet toimensa menettäneeksi.

Jos julkinen toimi on vaaleilla täytetty ja vähintään viides-osa vaaleihin osaaottaneiden luvusta vaatii uusia vaaleja ennen toimiajan päättymistä,toimitettakoon ne viipymättä.

54 §.

Sellaiseen julkiseen toimeen, joka täytetään vaaleilla tahi johon Kansaneduskunta toimen hoitajan asettaa,on ehdo-kaskelpoinen jokainen kansalainen, jolla on valtiollinen äänioikeus, ellei tuomioistuin ole tuomin­nut häntä ehdo-kaskelpoisuuttaan menettäneeksi. Sellainen tuomio voi­daan antaa vain määräajaksi.

55 §.

Julkisen toimen hoitaja vastaa toimenpiteestä, johon hän on ryhtynyt tahi jota hän päätöstä tehtäessä on kannatta-nut. Myöskin esittelijä on siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty, vastuunalainen, ellei hän ole pöytäkirjaan lausunut eroavaa mielipidettä.

56 §.

Jokainen, joka on vääryyttä tai vahinkoa kärsinyt julkisen toimen hoi­tajan lainvastaisen toimenpiteen tahi laimin-lyönnin kautta,olkoon oikeu­tet- tu vaatimaan tätä tuomit-tavaksi rangaistukseen ja korvaamaan va­hingon.

57 §.

Jos on epätietoista tahi riidanalaista,minkä viranomaisen toimivallan piiriin jokin asia on katsottava kuuluvan, ratkaiskoon kysymyksen Kansan­eduskunnan valvojavaliokunta.

58 §.

Ylin toimeenpaneva valtioelin on Suomen Kansanvaltuus-kunta, joka toimii Kansaneduskunnan valvonnan alaise-na, vahvistetun ohjesääntönsä ja Kansaneduskunnan määräysten mukaan.

59 §.

Kansanvaltuuskunnan jäsenet valitsee Kansaneduskunta joka kolmas vuosi.

Kansanvaltuuskunnan puheenjohtajana on Suomen Tasa-vallan Esi­mies, jonka, samoin kuin varaesimiehen, Kan-san-eduskunta määrää Kan­sanval- tuuskunnan jäsenten keskuudesta enintään kolmeksi vuodeksi. Sa­maa jäsentä älköön määrättäkö Tasavallan Esimieheksi kahta kertaa pe­räkkäin.

60 §.

Kansanvaltuuskunnan jäsenillä on oikeus olla läsnä Kan-saneduskunnan istunnoissa ja valiokuntain kokouksissa sekä tehdä ehdotuksia ja ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätösten tekoon.

61 §.

Kansanvaltuuskunnalle kuuluvat asiat valmistellaan kukin sen asian­omaisessa osastossa, mutta käsitellään ja päätetään yleisessä istunnossa.

Vähemmän tärkeitä asioita voidaan jättää Kansanvaltuus- kunnan jaostojen ja osastojen päätettäväksi.

62 §.

Kansanvaltuuskunnan yleiseen istuntoon kutsuttakoon läsnäolemaan myös Kansaneduskunnan valvojavaliokun-nan jäsenet. Älköön Kansan­valtuuskunta päätöstä tehkö, ellei läsnä ole vähintään kaksi hallinnonvalvojakunnan jäsentä ja yksi lainvalvojakunnan jäsen.

63 §.

Kansanvaltuuskunnan päätöksen voimaan saattaminen, mikäli se ei tarkoita ehdotuksen tekemistä Kansanedus-kunnalle, lykättäköön toistai­seksi, jos vähintään kaksi val-vojavaliokunnan jäsentä ilmoittaa tekevänsä sen johdosta lainmukaisen muistutuksen joko lainvalvojakunnalle tahi hallinnonvalvojakunnalle.

64 §.

Lainvalvojakunnalle älköön Kansanvaltuuskunnan pää-töstä vastaan esitettäkö muistutusta muusta kuin siitä, et-tei se ole lainmukainen. Jos lainvalvojakunta katsoo muis-tutukseen olevan aihetta, ilmoittakoon Kan­sanvaltuus-kunnalle, missä kohden sen päätös tietäisi poikkeamista laista; ja Kansanvaltuuskunta oikaiskoon päätöksensä, tahi antakoon päätöksen asiassa raueta.

65 §.

Hallinnonvalvojakunnalle älköön Kansanvaltuuskunnan päätöstä vas­taan esitettäkö muuta muistutusta, kuin että se on vastoin sitä, mitä Kansaneduskunta asiassa todennäköisesti päättäisi.

Jos hallinnonvalvojakunta katsoo tällaiseen muistutuk-seen aihetta olevan, ilmoittakoon se Kansanvaltuuskun-nalle, missä kohden tä­män päätös, hallinnonvalvojakun-nan käsityksen mukaan, poikkeaa siitä, mitä Kansanedus- kunta asiassa todennäköisesti päättäisi. Jos Kansanval-tuuskunta kuitenkin tahtoo pysyä päätöksessään, esittä-köön sen Kansaneduskunnan vahvistettavaksi;mutta ellei Kansaneduskunta ole silloin koolla,päättäkööt Kansanval- tuuskunta, valvojavaliokunta ja valtiovarainvaliokunta yh-teisessä kokouksessaan riidanalaisen päätöksen vahvista-misesta tai hylkäämisestä, taikka Kansaneduskunnan kii-reelli­sestä kokoonkutsumisesta,jos asia on erittäin tärkeä.

66 §.

Suomen valtiolliset edustajat ulkomaita varten määrää Kansaneduskunta, Kansanvaltuuskunnan tehtyä esityksen,

67 §.

Ylimpänä oikeusasteena on korkein tuomioistuin oikeus-asioissa ja korkein hallinto-oikeus hallinto-oikeudellisissa valitusasioissa.

68 §.

Korkeimman tuomioistuimen ja korkeimman hallinto-oi-keuden jäsenet valitsee Kansaneduskunta, Kansanval-tuuskunnan tehtyä esityksen, vii­deksi vuodeksi. Vaali toimitetaan vuorottain kolmen ja kahden vuoden päästä, niin että määrätty osa jäsenistä joutuu eroamisvuoroon ennemmin kuin toinen osa; ketkä ensimäisellä kerralla valituista jou-tuvat eroamisvuoroon jo kolmivuotisen toimiajan jälkeen, ratkaistaan arvalla.

Joka kerta kun vaali toimitetaan,määrää Kansaneduskun-ta kum­paankin tuomioistuimeen yhden sen jäsenistä esimieheksi.

69 §.

Korkein tuomioistuin ja korkein hallinto-oikeus älkööt päätöstä tehkö tai tuomiota antako, ellei läsnä ole joko prokuraattori tahi vähintään yksi lainvalvojakunnan jäsen.

70 §.

Prokuraattorin valitsee Kansaneduskunta joka kolmas vuosi.

71 §.

Prokuraattorin on valvottava, että kaikki julkisen toimen hoitajat noudat- tavat lakia ja muutenkin täyttävät velvol-lisuutensa niin ettei kukaan tule oikeudessaan sorretuksi.

72 §.

Jokainen, joka on tuomarien tahi hallintotoimen hoitajain puolelta vääryyttä kärsinyt, on oikeutettu siitä kantele-maan prokuraattorille, ja esitelköön prokuraattori kantelut, oman lausuntonsa keralla, lainvalvojakunnalle.

73 §.

Prokuraattori toimeenpankoon tarpeellisia tutkimuksia julkisen toimen hoitajain puolelta tapahtuneen vääryyden selville saamiseksi sekä ajakoon tai ajattakoon syytettä, milloin hän tahi Kansaneduskunta, Kansanvaltuus­kunta taikka lainvalvojakunta katsoo sellaista toimenpidettä tarvittavan.

74 §.

Prokuraattorilla ja lainvalvojakunnan jäsenillä on oikeus olla läsnä päätöstä tehtäessä missä tuomioistuimessa tahansa.


Lähinnä heidän tulee seurata asioita korkeimmassa tuo- mioistuimessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Mil-loin prokuraattori tahi lainvalvojakunta katsoo päätöksen tai tuomion olevan vastoin lakia, ilmoittakoot viipymättä vastalauseen tuomioistuimen pöytäkirjaan sekä ottakoot harkittavaksi, antaako tapaus aihetta enempään toimenpiteeseen.

75 §.

Prokuraattorin tulee joka vuodelta antaa Kansaneduskun-nalle ker­tomus toiminnastaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan sekä vaadittaessa tietoja ja lausuntoja Kansanvaltuuskunnalle ja lainvalvojakunnalle.

76 §.

Syytettä, joka nostetaan Kansaneduskunnan asettamaa julkisen toimen hoitajaa vastaan lainvastaisesta menette-lystä, käsitelköön erityinen tuomio­istuin. Siihen kuuluu puheenjohtajana korkeimman tuomioistuimen esi­mies sekä kaksitoista Kansaneduskunnan valitsijamiesten aina kolmeksi vuodeksi valitsemaa jäsentä, joista kuusi vali-taan toimessa olevista tuoma­reista ja kuusi muuta jäsen-tä, jotka valitaan suhteellisilla vaaleilla.Jos korkeimman tuomioistuimen esimies on estetty tai esteellinen, olkoon pu­heenjohtajana erityisen tuomioistuimen jäsenten kut-suma piirioikeuden esimies. Valitun jäsenen sijaan astuu tarvittaessa varajäsen. Syyttäjän määrää valvojavaliokunta.

77 §.

Yleisiä ylioikeuksia ovat piirioikeudet.


Piirioikeuden esimiehen valitsee Kansaneduskunta, Kan-sanvaltuuskunnan tehtyä esityksen, viideksi vuodeksi.

78 §.

Yleisistä alioikeuksista, kuin myös valamiehistön käyttä- misestä rikosasioita koskevassa oikeudenkäynnissä, säädetään erikseen.

79 §.

Sitten kun lainsäädännöllä on järjestetty kuntaa suurem-pain hallinto­piirien itsehallintolaitokset, älköön näiden piirien hallintotoimiin vakinaisesti määrättäkö ketään vastoin sanottujen laitosten suostumusta.

80 §.

Kuntain itsehallinnosta säädetään erikseen. Kunnallista äänioikeutta älköön kiellettäkö keltään, jolla tämän Valtiosäännön mukaan on valtiollinen äänioikeus.

81 §.

Yliopiston esimiehen valitsee Kansaneduskunta, Kansan-valtuuskun­nan tehtyä esityksen ja yliopiston oman ylimmän hallintoelimen annet­tua lausuntonsa.

82 §.

Valtioelimistä, jotka hoitavat valtiohallinnon erikoishaaro-ja, sääde­tään erikseen. Eri alain hallinnossa olkoon koh-tuullisen laaja edustus niiden alaisissa laitoksissa ja näi-den laitosten teettämissä töissä työs­kentelevillä, heidän järjestöjensä valitsemain edustajain kautta. Sellai­silla aloilla, joissa hallintotoimi läheisesti koskee suurta osaa koko maan työväenluokasta tahi tarkoittaa pääasiassa työväen olojen järjestämistä, olkoon myös työväen keskusjärjestöillä vaikutusvaltainen edustus.

Eri hallintohaarain keskuselinten esimiehet valitsee Kan-saneduskunta, Kansanvaltuuskunnan tehtyä esityksen.


Loppusäännös.

83 §.

Tämä Valtiosääntö on kaikilta osiltaan oleva pysyvänä ja ainoana pe­rustuslakina voimassa, eikä tätä voida muut-taa, selittää tai kumota taikka poikkeuksia tästä tehdä muussa järjestyksessä kuin ylempänä perustuslain säätämisestä ja kansanäänestyksestä on määrätty.


*****



Suomen "valkoisen" Senaatin kaikki päätökset vuodeta 1918:

https://histdoc.net/historia/1917-18/askok1918_1.html

Suomen painetun asetuskokoelman sisällysluettelo 1918 (tammi-kesäkuu)

Ajanluvunmukainen rekisteri Asetuskokoelmaan v:lta 1918.

Tammikuu.

2 (päivä) Laki,sisältävä välittävät säännökset maalaiskun- tain kunnallislain, kaupunkien kunnallislain, kansanää-nestystä koskevan lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön saattamisesta .......
2 (säädöslehden numero)
2   Asetus seitsemännen jaoston asettamisesta Turun Hovioikeuteen ....4
4   Suomen Senaatin päätös alkoholipitoisten aineiden takavarikoimisesta ja valmistamisesta sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa ....1
4   Asetus kelpoisuudesta valtion oppikoulujen piirustuksenopettajanvirkoihin .......4
4   Asetus eräiden uusien palvelusmiehen toimien perustamisesta Aleksanterin-Yliopistoon ....4
4   Suomen Senaatin päätös, koskeva Hyvinkään kunnan muodostamista eri nimismiespiiriksi ....8
4   Suomen Senaatin päätös, koskeva Ranuan kunnan muodostamista eri nimismiespiiriksi .....8
5   Suomen Senaatin päätös väkirehuvarastojen takavarikoimisesta ....3
5   Suomen Senaatin päätös viljan kulutuksen järjestämisestä .....5
7   Laki suurten tulojen suostuntaverosta ....4
7   Suomen Senaatin päätös, joka sisältää tarkempia määräyksiä suurten tulojen suostuntaverosta 7 päivänä tammikuun 1918 annetun lain soveltamisesta ....4
7   Suomen Senaatin päätös eräiden elintarpeiden kulutuksen ja yleisten tarveaineiden käytön järjestämisestä ....6
10  Asetus kuvernööri-nimityksen muuttamisesta maaherraksi .....8
10  Asetus neljännen lääkintöneuvoksenviran perustamisesta Suomen Lääkintöhallitukseen ....8
10  Asetus oikeusmielitautiopin alilääkärinviran perustamisesta Lapinlahden mielisairaiden keskuslaitokseen ....9
12  Laki kihlakunnankäräjiä koskevien määräysten muuttamisesta ....7
12  Laki edustajanpalkkiosta vuoden 1917 ensimäisiltä ja toisilta valtiopäiviltä .....7
12  Laki mooseksenuskolaisista ....7
12  Asetus kolmannen prokollasihteerinviran ja neljännen kanslistinviran perustamisesta Suomen Senaatin Maataloustoimituskuntaan ....9
12  Suomen Senaatin päätös, sisältävä Tampereen piirin kauppakamariyhdistyksen sääntöjen vahvistamisen ....35
12  Suomen Senaatin päätös, sisältävä Viipurin kauppakamariyhdistyksen sääntöjen vahvistamisen ....35
12  Asetus kansakoulunopettajaseminaarien opettajain virantoimituspalkkioiden maksuperusteista ......61
14  Asetus suojeluskasvatustoimen johdon ja valvonnan väliaikaisesta järjestämisestä .......17
17  Suomen Senaatin päätös Helsingin nimismiespiirin jakamisesta kahdeksi eri nimismiespiiriksi ....9
17  Laki osuustoimintalain 18 § :n muuttamisesta ....22
17  Asetus mooseksenuskolaisten kirjoittamisesta sivilirekisteriin ....22
17  Asetus mooseksenuskolaisten oikeudesta muodostaa seurakuntia tai uskonnollisia yhdyskuntia Suomessa ja mooseksenuskolaisista pidettävistä luetteloista ....24
18  Suomen Senaatin päätös Maataloushallituksen vakinaisten vahtimestarien osallisuudesta Siviiliviraston leski- ja orpokassaan ....9
18  Asetus Köyhäinhoidonpiiritarkastajien asettamisesta ....38
18  Suomen Senaatin päätös Senaatin elokuun 21 päivänä 1914 antaman päätöksen ulkomaisten painotuotteiden maahantuomisen tavasta peruuttamisesta ....114
18  Suomen Senaatin päätös, koskeva sen 30 päivänä maaliskuuta 1916 annetun kiellon kumoamista, jolla kiellettiin ulkomaalta Suomeen tuomasta suojakotelolla varustettuja tai sidottuja kirjoja ....114
26  Suomen Senaatin päätös, jolla työväen tapaturmavakuutuksesta 18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen 1 §:n 4 momentin nojalla määrätään, että siinä mainitut liikkeet ja työt erinäisissä maalaiskunnissa toistaiseksi eivät ole sanotun asetuksen määräysten alaisia ....16
26  Asetus virkatalojenmetsänhoitajista ....19
26  Asetus valtion virkatalometsien metsätyönjohtajista ....19

Helmikuu.

1   Suomen Senaatin julistus Suomen kansalle ja kaikille viranomaisille, jossa kehoitetaan alistumaan kapinan johdosta Vaasaan asettauneen hallituksen johtoon ....65
6   Suomen Senaatin julistus Suomen kansalaisille ja viranomaisille suojeluskuntien perustamisesta ja tukemisesta ....65
8   Suomen Senaatin tiedotus Suomen kansalle, jolle lausutaan tunnustus siitä, että se on noussut taisteluun isänmaan vapauden puolesta ....65
12  Suomen Senaatin päätös uuden valankaavan vahvistamisesta kaikille Suomen siviilivirkakunnan ja julkisten laitosten ylemmille ja alemmille virkamiehille sekä palvelijoille .......65
18  Suomen Senaatin julistus Suomen kansalle vuoden 1878 asevelvelvollisuuslain uudellen voimaansaattamisesta ....65
18   Suomen Senaatin päätös vilja-annosten pienentämisestä .......65
21  Suomen Senaatin päätös erinäisten tavarain tullimaksujen korottamisesta ....65
22  Suomen Senaatin päätös alkoholipitoisten aineiden takavarikoimisesta ja valmistamisesta sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa ....65
27  Suomen Senaatin päätös Suomen väliaikaisesta merenkulku- ja kauppalipusta .......65
27  Suomen Senaatin päätös Suomen kaupunkien ja muitten asutuskeskusten huoneenvuokrasuhteitten järjestelystä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa ....65

Maaliskuu.

1   Suomen Senaatin päätös, jolla suomalaisten laivojen myynti ulkomaalaiselle ostajalle on kielletty ......65
1   Suomen Senaatin päätös erinäisten metallien, öljyjen ja muutamien muiden yleisten tarveaineiden takavarikoimisesta ja ilmoittamisesta .......65
4   Suomen Senaatin päätös hevostenomistajain velvollisuudesta luovuttaa hevosensa valjaineen ja ajoneuvoineen puolustuslaitoksen käytettäväksi ....65
4   Suomen Senaatin päätös Vapaudenmitalien ja Vapaudenristin ritarimerkkien väliaikaisista säädöksistä ....65
5   Suomen Senaatin päätös kahvin maasta viennin kieltämisestä ....65
9   Suomen Senaatin päätös Suomen postimerkkien käyttämisestä ulkomaille menevää postia varten ......65
9   Suomen Senaatin päätös koskeva Venäjän rahan rahamerkkien käypäisyyden lakkauttamista Suomessa ....65
16  Suomen Senaatin päätös siitä kutka valtion ja kunnan viroissa olevat henkilöt ovat vapautettavat sotapalveluksesta .....65
27  Suomen Senaatin päätös 200,000,000 markan suuruisen Suomen vapaudenlainen ottamisesta ....65
28  Suomen Senaatin päätös maaliskuun 1 päivänä 1918 annetulla päätöksellä määrätyn, erinäisiä metalleja, öljyjä ja muutamia muita yleisiä tarveaineita koskevan takavarikon uudistamisesta ....65
28  Suomen Senaatin päätös, jolla velvoitetaan luovuttamaan puolet maanviljelijöille jätetyistä siemenrukiista ja osa nautaeläimien ja sikojen ruokintaa varten varatuista kauroista ....65
28  Suomen Senaatin päätös perunain kuljetuksen ehdoista ....65

Huhtikuu.

2   Suomen Senaatin päätös koskeva korotettuja postimaksuja postilähetyksistä Suomen sisäpuolella ......65
3   Suomen Senaatin päätös, jolla tavarain maastavienti on toistaiseksi kielletty ....65
5   Suomen Senaatin päätös, jolla muutetaan viljan kulutuksen järjestelystä 5 päivänä tammikuuta 1918 annetun Senaatin päätöksen 11 § toisin kuuluvaksi ....65
5   Suomen Senaatin päätös alkoholipitoisten aineiden takavarikoimisesta ja valmistamisesta sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa ....65
5   Suomen Senaatti on Sisäasiaintoimituskunnan esittelyssä antanut seuraavan julistuksen [saksalaisten joukkojen avustamisesta] : Suomen kansalle ....65
11  Suomen Senaatin päätös, sisältävä täydennyksen Senaatin päätökseen maaliskuun 16 päivältä 1918 siitä, kutka valtion ja kunnan viroissa olevat henkilöt ovat vapautettavat sotapalveluksesta ....65
16  Suomen Senaatin päätös Kauppa- ja teollisuuskomisionin asettamisesta ....65
16  Suomen Senaatin päätös vilja-annosten pienentämisestä .......65
17  Suomen Senaatin päätös Viaporin linnoituksen Suomen valtion haltuun ottamisesta sekä Venäjän valtion kiinteän ja irtaimen omaisuuden takavarikoimisesta ....65
17  Suomen Senaatin päätös kyytirahan korottamisesta ....15
17  Suomen Senaatin päätös, jolla kielletään ampuma-aseiden ja ampumatarpeiden maahantuonti ilman Senaatin lupaa .......65
19  Suomen Senaatin päätös koskeva kaiken tavaran maasta viennin kieltoa ....11
19  Suomen Senaatin päätös valmistamattoman kuparin, messingin, tinan ja kumin takavarikoimisesta .....11
19  Suomen Senaatin päätös erinäisten tarveaineiden ilmoittamisesta ....11
20  Suomen Senaatin päätös kahvin ja tupakin takavarikoimisesta ....10
20  Suomen Senaatin päätös siemenviljan hinnasta ....12
20  Suomen Senaatin päätös siemeneksi varatun ruisviljan käyttämisestä maan väestön elatukseksi ....12
22  Suomen Senaatin päätös, koskeva toimenpiteitä Suomen vakinaisen armeijan muodostamisen edistämiseksi ....13
23  Asetus takautuvan kanneajan pitentämisestä vekseliasioissa ....65
23  Suomen Senaatin päätös, jolla suomalaisten laivatelakoitten, laivatelakkaliikettä harjoittavien yhtiöiden osakkeiden ynnä telakoilla olevien valmiitten ja puolivalmiitten laivojen sekä laivarakennusaineitten myynti ulkomaalaiselle ostajalle on kielletty ....65
25  Suomen Senaatin päätös erinäisten tarveaineiden ilmoittamisesta ....14
25  Suomen Senaatin päätös Suomen postilaitoksessa suoritettavista tilityksistä ....15
26  Suomen Senaatin päätös hienosaippuan kulutuksen järjestämisestä .......14
26  Suomen Senaatin päätös väliaikaisen Hevoskonttorin perustamisesta ja eräistä rajoituksista hevosten kuljetuksessa .....21
26  Suomen Senaatin päätös maaliskuun 1 päivänä 1918 annetulla päätöksellä määrätyn erinäisiä metalleja, öljyjä ja muutamia muita yleisiä tarveaineita koskevan takavarikon uudistamisesta ....65

Toukokuu.

6   Suomen Senaatti on, Talousosaston Kanslian esittelyssä, antanut seuraavan tiedoituksen [Helsinkiin palaamisestaan]: Suomen Kansalle ....18
6   Asetus yhden esittelijäsihteerin- ja yhden kanslistinviran perustamisesta Kulkulaitosten ja yleisten töiden toimituskuntaan .....20
6   Suomen Senaatin päätös, koskeva takavarikoitujen alkoholipitoisten aineiden luovuttamista valtiolle ....20
6   Asetus virastonimityksen "Koulutoimen Ylihallitus" muuttamisesta ....26
10  Suomen Senaatin päätös, jolla hevosten vienti maasta toistaiseksi kielletään ....22
10  Suomen Senaatin päätös, Venäjältä tulevista tavaroista ja laivoista kannettavista maksuista ....24
10  Suomen Senaatin päätös Venäjältä tulevista tavaroista ja laivoista edelleen sovelluttamisesta ....24
11  Suomen Senaatin päätös valtiorautateiden Eläkelaitokselle tammikuun 21 päivänä 1897 annetun ohjesäännön 66 § :n sanamuodon muuttamisesta ....21
11  Suomen Senaatin päätös, sisältävä täydennyksen Senaatin päätökseen maaliskuun 16 päivältä 1918 siitä kutka valtion ja kunnan viroissa olevat henkilöt ovat vapautettavat sotapalveluksesta ....34
11  Suomen Senaatin päätös Rauman kaupungin raastuvanoikeuden ja maistraatin kokoonpanosta ja toiminnasta ....38
13  Suomen Senaatin päätös, joka koskee kalapörssien perustamista ....23
13  Asetus toisen vankilantarkastajanviran perustamisesta Vankeinhoitohallitukseen .....30
13  Suomen Senaatin päätös Viaporin linnoituksen nimen muuttamisesta ....43
14  Suomen Senaatin päätös, sisältävä Kuopion Kauppakamariyhdistyksen sääntöjen vahvistamisen ....46
17  Suomen Senaatin päätös koskeva Kauppa- ja Teollisuuskomissionin toirnintavaltuuksia ....26
17  Suomen Senaatin päätös erinäisten tarveaineiden kuten kuituainesten, nahkojen, vuotien, karvojen, hartsien y. m. ilmoittamisesta ....28
17  Suomen Senaatin päätös, sisältävä täydennyksen Senaatin päätökseen huhtikuun 17 päivältä 1918 Venäjän Valtion omaisuuden takavarikoimisesta ....34
17  Suomen Senaatin päätös, jolla kumotaan Senaatin 8 päivänä elokuuta 1914 antama päätös sotatilaa koskevien säännösten perusteella takavarikkoon pantujen kiinteimistöjen hoitamisjärjestyksestä .....34
18  Suomen Eduskunnan kirjelmä korkeimman vallan käyttämisestä ....27
21  Suomen Senaatin päätös kahvin ja tupakan takavarikoimisesta .....25
21 Suomen Senaatin päätös, joka koskee kanavamaksujen väliaikaista korottamista ....27
24  Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti on Suomen Hallitus 24 päivänä toukokuuta 1918 vahvistanut Suomen rahasäännön vuodeksi 1917. Vakinainen rahasääntö ....31
24  Asetus vanhuus- ja työkyvyttömyysvakuutusrahaston perustamisesta ....142
24  Suomen Senaatin päätös, joka sisältää väliaikaisen tariffin sotaväen ja sotilastavaran kuljetukselle Suomen Valtionrautateillä ....184
25  Suomen Senaatin päätös hienosaippuan takavarikoimisesta .....29
25  Suomen Senaatin päätös perunain kuljetuksen ehdoista ....29
25  Asetus n.s. keisarillisten pitäjäin kirkkoherrain nimittämisjärjestyksen muuttamisesta sekä erinäisten pappien ylimääräisen hakuoikeuden lakkauttamisesta ....30
25  Asetus merenkulkulaitoksen hallinnosta 15 päivänä joulukuuta 1917 annetun asetuksen 38 :n 1 momentin muuttamisesta ....37
25  Suomen Senaatin Julistus neljästä kiitos-, katumus- ja rukouspäivästä, jotka koko Suomen Valtakunnassa ovat juhlallisesti vietettävät vuonna 1919 ....79
27  Suomen Senaatin päätös valuuttakaupan harjoittamisesta .......33
27  Laki Suomen rahasta 9 päivänä elokuuta 1877 annetun Lain 6, 10, 11 ja 16 § :in muuttamisesta toisin kuuluviksi ....37
27  Suomen Senaatin päätös Suomen metallirahain ulkomuodon muuttamisesta ....61
29  Laki Oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 10 § :n muuttamisesta .....32
29  Laki 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 29 § :n muuttamisesta toisin kuuluvaksi ....32
29  Laki väliaikaisten säännöksien antamisesta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseksi ....32
29  Laki eräiden valtiorikosten käsittelemistä varten asetettavista tuomioistuimista sekä oikeudenkäynnistä niissä ....32
29  Suomen Senaatin päätös Merenkulkuhallituksen ja sen alaisten virkamiesten toimituskirjani lunastuksesta ....34
29  Laki Suomen lipusta .......40
30  Suomen Senaatin päätös, jolla yrityksille ja laitoksille alla mainituilla työaloilla myönnetään lykkäystä 27 päivään elokuuta 1918 kahdeksan tunnin työajasta 27 päivänä marraskuuta 1917 annetun lain toimeenpanoon nähden ....33
31  Köyhäinhoidonpiiritarkastajien johtosääntö ....38

Kesäkuu.

1   Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Sosialihallitukselle sekä sen alaisille viranomaisille ....38
1   Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Aleksanterin Yliopistolle ja postirahanvapaudesta Yliopistonkirjaston asiamiehille heidän kirjevaihdossaan sanotun yliopiston kanssa ....38
1   Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Asutushallitukselle ja erinäisille sen alaisille virkamiehille ja viranomaisille ....38
1   Suomen Senaatin päätös, koskeva Suomen Postiljooniyhdistykselle myönnettyä oikeutta vuonna 1918 maksuvapaasti postissa ristisidelähetyksenä lähettää "Postimies" niminen lehti tilaajilleen ....38
1   Suomen Senaatin päätös sisältävä Oulun kauppakamariyhdistyksen sääntöjen vahvistamisen ....46
4   Suomen Senaatin päätös alkoholipitoisten aineiden takavarikoimisesta ja valmistamisesta sodan aiheuttamissa poikkeuksellissa oloissa ....36
6   Suomen Senaatin päätös, joka sisältää tiedonannon Suomen liittymisestä Maailmanpostiliittoon ....39
6   Asetus luotsirahan korottamisesta ....46
6   Suomen Senaatin päätös Kauppa- ja Teollisuuskomisionin asettamisesta huhtikuun 16 päivänä 1918 annetun Senaatin päätöksen 2 § :n muuttamisesta ....50
6   Suomen Senaatin päätös sisältävä Vaasan Osake Pankin uuden yhtiöjärjestyksen vahvistamisen ......53
7   Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeuden myöntämisestä Suomen Eduskunnalle ja sen alaisille laitoksille ....43
7   Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Tutkintoasiain Päällikölle ja hänen alaisilleen paikallisille tutkintopäälliköille ....43
7   Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Lennätinhallitukselle ja sen alaisille viranomaisille ja virkamiehille .....43
10  Laki tuulaakimaksun laskemisen perusteesta ....39
10  Asetus tuulaakimaksun laskemisen perustetta koskevan lain käyttämisestä .......39
10  Laki postisäästöpankista Suomessa 24 päivänä toukokuuta 1886 annetun asetuksen 2 § :n muuttamisesta ....43
10  Asetus 11 päivänä kesäkuuta 1891 niistä ehdoista, joilla ulkomaiset vakuutuslaitokset harjoittakoot Suomessa vakuutusliikettä, annetun Julistuksen 12 § :n kumoamisesta ....43
10  Asetus Ahvenanmaan kihlakunnan erottamisesta Turun ja Porin läänistä eri lääniksi ....48
14  Laki puhevallan tai oikeuden säilyttämisajan pidentämisestä äsken kukistetun kapinan johdosta .....41
14  Suomen Senaatin päätös, jolla kumotaan Senaatin päätös 30 päivältä toukokuuta 1916, joka koskee tavaran kuljetusta vientipaikkoihin ....43
14  Suomen Senaatin päätös Suomen Pankin uusien viidensadan, sadan ja viiden markan arvoisten setelien liikkeeseen laskemisesta....46
14  Asetus matkatodistuksista ....48
14  Asetus Sota-asiaintoimituskunnan perustamisesta Suomen Senaatin Talousosastoon ....56
14  Asetus väliaikaisen Elintarvetoimituskunnan asettamisesta Suomen Senaatin Talousosastoon .......56
14  Asetus esittelijäsihteerinviran perustamisesta Suomen Senaatin Elintarvetoimituskuntaan ....56
15  Asetus maanmittauslaitoksesta ....52
15  Asetus maanmittauslaitoksesta 15 päivänä kesäkuuta 1918 annetun asetuksen täytäntöönpanosta ....52
17  Laki Suomen eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta ....42
17  Asetus lääkärinammatin harjoittamisesta Suomessa helmikuun 18 päivänä 1890 annetun asetuksen eräiden kohtien kumoamisesta ....49
17  Asetus hammaslääkärinammatin harjoittamisesta Suomessa kesäkuun 14 päivänä 1893 annetun asetuksen erään kohdan kumoamisesta .......49
17  Asetus eläinlaäkärinammatin harjoittamisesta Suomessa heinäkuun 5 päivänä 1909 annetun asetuksen 1 § :n muuttamisesta ....49
17  Asetus Kajaanin yleisen sairaalan lääkärinviran erottamisesta Kajaanin kaupunginlääkärintoimesta ja sen asettamisesta sääntöpalkalle .......49
17  Asetus vapaaehtoisten avustajalääkärien asettamisesta Lapinlahden mielisairaiden keskuslaitokseen .....49
17  Suomen Senaatin päätös, joka koskee matkakulujen korvausta ja päivärahaa erinäisille Lääkintöhallituksen alaisille virkamiehille ....49
17  Asetus Salmin yksityisen yhteiskoulun muodostamisesta valtion keskikouluksi .......61
17  Asetus kahdensadanmiljoonan markan suuruisen, Suomen vapaudenlaina nimisen obligatsionilainan ottamisesta ....84
18  Suomen Senaatin päätös seminaarien vahtimestareille myönnetystä osallisuudesta Siviiliviraston leski- ja orpokassaan ....46
18  Suomen Senaatin päätös vangittujen henkilöiden kyyti- ja ruokarahasta ....46
18  Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Valtiorikosylioikeudelle ja Valtiorikosoikeuden eri osastoille ....49
18  Asetus, joka koskee merenkulkulaitoksessa palvelevain virka- ja palvelusmiesten palkkausta, arvoluokkaa ja korvausta heidän virka-asioissa tekemistään matkoista koskevan, 15 päivänä joulukuuta 1917 annetun asetuksen 14 §:n muuttamista .....53
20  Laki ehdollisesta rangaistustuomiosta. .....44
20  Laki ehdollisen rangaistustuomion käyttämisestä eräänlaatuisissa tapauksissa ....44
20  Asetus, sisältävä määräyksiä ehdollisesta rangaistustuomiosta annetun lain soveltamisesta ....44
20  Suomen Senaatin päätös, joka koskee lisäystä tammikuun 21 päivänä 1897 annetun Suomen valtionrautateiden Liikenneohjesäännön 47 § :ään .....58
21  Laki leimasuostunnasta ....45
21  Laki sellaisten perunkirjoituskirjain ja kiinteistönluovutuskirjain verottamisesta, joista ei ole suoritettu leimaveroa ennen leimasuostuntalain julkaisemista vuonna 1918 ....45
21  Asetus sisältävä väliaikaisia säännöksiä aikakautisten painotuotteiden julkaisemisoikeudesta ....47
21  Suomen Senaatin päätös kahvin kauppavarastojen valtiolle luovuttamisesta ja kahvikaupan harjoittamisesta ....50
21  Suomen Senaatin päätös tupakan ja tupakkatuotteiden kaupasta....50
21  Suomen Senaatin päätös, jolla suolan takavarikko lakkautetaan ....50
21  Suomen Senaatin päätös tavarain maahantuonnin kieltämisestä ilman erityistä lupaa ....53
21  Suomen Senaatin päätös minimihinnoista vuonna 1919 korjattavalle sadolle ....57
21  Asetus, joka sisältää palkkaussäännön ammattientarkastajille ....58
21  Johtosääntö ammattientarkastajille ja näiden työläisapulaisille ....58
21  Suomen Senaatin päätös ammattientarkastajain luvusta ja virantoimitusalueista .....58
21  Suomen Senaatin päätös vuoden 1918 viljasadon luovutushinnoista ....90
25  Suomen Senaatin päätös leimasuostunnan kannosta ja tilittämisestä ....51
25  Suomen Senaatin päätös, joka sisältää määräyksiä, siitä, mitä on noudatettava maksuunpantaessa, kannettaessa ja tilitettäessä veroa sellaisista perunkirjoitus- ja kiinteistönluovutuskirjoista, joista ei ole suoritettu leimaveroa ennen leimasuostuntalain julkaisemista vuonna. 1918 ....51
25  Laki erinäisistä muutoksista Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle 6 päivänä joulukuuta 1869 annetuun Kirkkolakiin ....59
27  Suomen Senaatin päätös maksuttomasta sähkösanomaoikeudesta lennätinviranomaisille ja rautatieviranomaisille ....58
27  Suomen Senaatin päätös postirahanvapaudesta Sosiaalihallituksen Työnvälitysosaston valvonnan alaisille kunnallisille työnvälitystoimistoille ja asiamiehillä .....58
27  Suomen Senaatin päätös vapaakirjeoikeudesta Koskivoimakomitealle, sen työtoimiston yli-insinöörille, sähköteknikolle ja vesirakennusinsinöörille ....58
27  Asetus, joka koskee palkkaussäännöstä Suomen valtionrautateille 18 päivänä elokuuta 1917 annetun asetuksen 8 § :n 2 kohdan muutettua sanamuotoa ....61
28  Asetus pientiloista ....54
28  Suomen Senaatin päätös, joka koskee kulkulaitosrahaston budjettia vuodeksi 1917 ....55.
28  Asetus Suomen Valtiosihteerinviraston ja Passiviraston Pietarissa lakkauttamisesta ....64
28  Asetus Ulkoasiaintoimituskunnan perustamisesta Snomen Senaatin Talousosastoon ....71
28  Asetus muutetuista virka- sekä uskollisuus- ja kuuliaisuusvalan kaavoista ....85
Säädökset heinä-joulukuu 1918
Paluu vv. 1917-18 hakemistoon. Paluu historiasivuille.