Tiede on myös OIKEUSLÄHDE: luonnonlaki toimii juridisenkin lain tapaan, esi-merkiksi miten pitää hoityaa potilaita ja mitoittaa rakenteita oikein eikä väärin, joka on myös samalla lainvastaisesti.
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/kukaan-ei-ole-suomessa-virkavastuussa-valtion-kayttaman-tieteellisen-tiedon-todenperaisyydesta
Tämä on myös aivan ehdottomasti TEKNOLOGIAA KEHITTÄVIEN YRITYSTEN TODELLISTEN ETUJEN MUKAINEN LINJA.
6. "Yliopistosäätiö" on BISNES- EIKÄ TIEDETOIMIJA. Se ei toimi tieteen itsensä, vaan sen taloudellisten resurssien parissa.Sillä voisi olla edellytykset toimia myös ammattikorkeakoulutuksen johtajana, mutta TIETEELLISELLE PERUSTUTKIMUK-SELLE SIITÄ ON "JOHTAJANA" PELKKÄÄ HARMIA: se asettaa omia piileviä ehto-jaan, "miten ilmiöiden luonnossa PITÄISI OLLA" sen itsensä kannalta "edullisesti", esimerkiksi "toisiko rotumurhapeilineuroonihaistapaskantiede ja sen ympärillä pyörivä tappelu enemmän rahaa kassaan kuin veisi sitä"...
Yksi mikä on varmaa, on, että sellainen katkaisee suhteet KAIKKIN TODELLISIIN OSAAJIIN MAAILMASSA AINAKIN EHDOLLISTUMISEN LUONNONTITEELISTÄ PERUS- TAA KOSKIEN ja jäättää käteen VAIN NE MUUT, toiset haistapaskantiedepuoskarit, ympäri maailmaa!
Minä voin omasta puolestani sanoa, että missään tapauksessa en väittele toh-toriksi sellaisssa puoskariyliopistossa,jossa "tutkitaan" myös "rotumurhapei- lineuronia". Ja minä päätän OMALTA KOHDALTANI, mikä "mielestäni" on "RMPN":a ja mikä ei!
1. Tampereen yliopisto puhdistetan haistapaskantieteestä kuten rotumurhapeilineu-roni-"psykologiasta"
2. Tampereen teknillisen ylipiston sellaiset osat,joista alansa puolesta ei voida tehdä virallisestikin ammattikorkeakoulua, kuten esimerkiksi lääketieteellinen teknologia siirretään uudistetun Tampereen yliopiston alaisiksi.Tuossa esimerkissä TTY voi aut-taa:täällä on julkaistu Suomen toistaiseksi ilmeisesti ainoa sellainen väitöskirja, jossa selkeästi todetaan, että "peilineuroni" on turha ja sellaisena myös vahingollinen, vää-rä oletus ja teoria. Eikä sitä tarvita mihinkään myöskään mallintamisessa. Väittelijä, yliopettaja TT Osmo Eerola tietää myös, millaista tiedettä ammattikorkekoulut odottavat tiedeyliopistoilta - ja millaista eivät.
https://tutcris.tut.fi/portal/en/publications/prototype-modeling-of-vowel-perception-and-production-in-a-quantity-language(067c811a-354c-424a-a036-068858f1b1ef).html
https://tutcris.tut.fi/portal/files/1782781/eerola.pdf
[Tässä ovat ongelma soveltavat tekniset tieteenalat,joilla kuitenkin tehdään perustut- kimustakin, kuten oma alani. Niiden takia ei kannata kokonaista erillistä yliopistoa pi- tää yllä AINAKAAN TTY:N JOHDON NOLLATASON TAIDOILLA,vaan näittä voidaan muodosta Tampereen yliopistoon teknillinen TIEDEKUNTA. Sinne siiretään myös yliopistlta ainakin tietojekäsittelyoppi.]
5. TTY:n säätiöstä muodosteaan Tampereen Ammattikorkeakoulusäätiö,johon TTY:n "ylimmattikorkealkoulu"osat ja TAMK liittyvät TASAVERTAISINA.
6. Yliopistoa ja ammatikorkeakoulua ei pidä asettaa sosiaalisesti eriarvoiseen ase- maan. Toinen ontiteenalapohjainen ja tekee ansisijaisesti tiedettä,toinen ammattiku- vapojainen ja kouluttaa oleviin ammatteihin,tieteelliseltä pohjalta.Yliopisto on velvol-linen tukemaan AMK:ta tieteellisesti ja mm. tutkimaan sieltä nousevia tieteellisiä ongelmia, ja olemaan kilpailematta AMKin kanssa AMMATTIKOULUTUKSESSA.
Henkilöiden siirtyminen ilman byrokratiaa esimerkiksi yliopistosta ammattikokeakou- luun taataan säilyyäen suoritukset missä thansa ykskössä. Opiskelijat tietävät sitten vasta, kun rupeavat toimimaan, missä pärjäävät ja mistä ovat todella kiinnostuneita. Konsernin sissäällä EI PANTATA TIETOA, esimerkiksi yliopisto ammattikorkeakou-luilta. Tutkimus- ja varsinkin kehitysprojektit järjestetään niin, että on kaikkien osapuolten osanotto mukna tämän takaamiseksi.
Aloja siirretään joustavasti yliopistosta ammttikorkeakouluun ja päin vastoin. Tässä yhteydessä seurataan sekä tulosten sijoittumista maailman tieteen kenttään, myös valmistuneiden työhönsijoittumista. Jos kaikki yliopiston ulkopuolelle sijoittuneet toimivat pääasiassa vain jossakin ydessä ammatissa, kuten vaikkapa naistutkijat toimittajina, "tieteenala" siirretään ammattikorkeakoulun puolelle.
Kaikesta koulutusMYYNNISTÄ ja mahdollisesta koulutusviennistä huolehtii Ammatti- korkeakoulusäätiö (nyt TTY-säätö) myös yliopiston tutkimien asioiden osalta.
http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176194-toivotan-menestysta-ammattikorkeakoul-uralla-ttylta-ptkituille-profiille
Suomen yliopistot romahtivat kymmeniä pykäliä kansainvälisellä vertalulistalla.
Kyseessä ei ole Shanghain ranking-lista, vaan ns.QS-lista, joka ei ole erityisen pätevä eivätkä kaikki rankatut edes ole sanan varsinaisessa merkityksessä tiedeyliopistoja.
Listan "voittaja" Massachusetts University of Technology (MIT) Noam Chomskyn ja Steven Pinkerin ja muiden haistapaskantieteilijöiden kotiluola, jonka Donald Trumpin setä röntgenhoito- ja tutkateknologi John G.Trump aikanaan nosti tuntemattomasta teknillisestä opistosta oman alansa sotilasteknologian lippulaivaksi, on kauan ollut tieteellisessä konkurssissa ja tulevaisuudessa sitä odottaa lähinnä myös bisneskon-kurssi.Shanghain listalla,joka todella pyrkii mittaamaan tiedettä (joka ei ole ainakaan tässä ja nyt mitattavissa) MIT on pudonnut viidenneksi, kuitenkin pisteissä kauaksi kärjessä olevasta Harvardista, joka on myös korjaillut virheitään (paitsi yhtä...).
Kuitenkin tämä lista on sellainen, jossa meikäläiset yliopistot haluavat pärjätä, ja se on "mitattu" samoin useina vuosina peräkkäin, joten se näyttää ainakin jotakin arvostusta, vaikka sitten bisnespiireissä...
https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kansainvalinen-ranking-lista-julki...
Kansainvälinen ranking-lista julki: Tamperelaisten yliopistojen sijoitukset romahtivat
Alma Median arkisot
Tamperelaisten yliopistojen sijoitukset putosivat vertailussa.
Tampereen yliopistojen rankingit ovat laskeneet selvästi kansainvälisessä yliopistovertailussa.
Tampereen teknillinen yliopisto oli sijalla 380 ja Tampereen yliopisto sijalla 551. Tampereen teknillinen yliopisto oli vuosi sitten sijalla 319 eli
sijoitus putosi yli 60 pykälällä.
Tampereen yliopisto oli vuosi sitten samassa vertailussa 501:s, eli senkin sijoitus laski 50 pykälällä. Kaksi vuotta sitten Tampereen yliopiston sijoitus oli 441:s.
TTY tiedottaa, että vertailun perusteella sen vahvuuksia ovat opetushenkilökunnan määrä opiskelijalukuun verrattuna sekä kansainvälisyys.
Viittausten määrän mukaisella indikaattorilla TTY oli noussut viime vuodesta, yliopisto kertoo.
Helsingin yliopisto oli jälleen paras suomalaisista yliopistoista. Nyt sijoitus oli 102:s. Viime vuonna Helsingin yliopisto oli sijalla 91 ja ainoana suomalaisena yliopistona sadan parhaaksi arvioidun joukossa.
Tutkimuksen vaikuttavuus ja akateeminen maine arvioitiin kuitenkin viime vuotta vahvemmiksi.
Seuraavaksi parhaita suomalaisia yliopistoja olivat Aalto-yliopisto sijalla 137, Turun yliopisto sijalla 276, Jyväskylän yliopisto sijalla 357 ja Tampereen teknillinen yliopisto sijalla 380.
Maailman paras löytyy USA:sta
Viidensadan parhaan joukkoon mahtuivat myös Oulun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto eli nämä olivat rankingissa Tampereen yliopiston edellä.
Vertailussa on mukana yli 4 000 yliopistoa, joista 980 parhaan yliopiston tulokset julkaistaan. QS-ranking kuuluu arvostetuimpien ja tunnetuimpien yliopistovertailujen joukkoon Shangain yliopistovertailun ja Times Higher Education -vertailun ohella.
Vertailussa arvioidaan tutkimuksen määrää ja vaikuttavuutta, opetuksen laatua, kansainvälisyyttä sekä yliopistojen mainetta tutkijoiden ja työnantajien keskuudessa.
Maailman parhaaksi yliopistoksi arvioitiin jälleen yhdysvaltalainen Massachusettsin teknillinen korkeakoulu MIT.
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/201706082200193978_ul.shtml
Helsingin yliopiston sijoitus laski kansainvälisessä vertailussa - ei enää sadan parhaan joukossa
Torstai 8.6.2017 klo 09.56
Helsingin yliopisto on sijoittunut sijalle 102 kansainvälisessä yliopistovertailussa.
Viime vuonna yliopisto oli sijalla 91 ja ainoana suomalaisena yliopistona sadan parhaaksi arvioidun joukossa.
Vertailussa arvioidaan muun muassa tutkimuksen määrää ja vaikuttavuutta, kansain- välisyyttä sekä yliopistojen mainetta tutkijoiden ja työnantajien keskuudessa. Quacquarelli Symonds -vertailu on yksi useista yliopistovertailuista.
Suomalaisista yliopistoista toisella sijalla oli Aalto-yliopisto sijalla 137. Seuraavina olivat Turun yliopisto sijalla 276,Jyväskylän yliopisto sijalla 357 ja Tampereen teknil- linen yliopisto sijalla 380. Viidensadan parhaan joukkoon mahtuivat myös Oulun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto.
Maailman parhaaksi yliopistoksi arvioitiin jälleen yhdysvaltalainen Massachusettsin teknillinen korkeakoulu MIT.
Yliopistosäätiö/säätiöyliopisto on kuolemaksi Tampereen tieteelle, ja koko kaupungille
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/tampereen-jattiyliopistohanke-etene...
Tampereen jättiyliopistohanke etenee – yliopistosäätiö perustetaan huhtikuussa
Jukka Ritola
Yliopistohankkeen strategisen ohjausryhmän puheenjohtaja Kari Neilimo.
.
Säätiön ongelma tässä asiassa on,että sen perufunktio EI OLE TIEDE, vaan bisnes. Osa kolutuksesta voidaan käsitellä hallinollisesti "bisneksenä" (mitä se ei kuitenkaan todellisuudessa ole), mutta ITSE TIEDETTÄ EI: Tieteessä ei voida tehdä bisnesdiiliä jonkin sellaisen ongelman ratkasemisesta, jota kukaan ei tähän mennessä ole onnis- tunut ratkaisemaan,"tietyssä ajassa ja tietyllä rahasummalla".Jos sellaisia valediilejä tehdään, niin varmasti kusetetaan, kaikkia! Tiedän kyllä kokemuksestakin että sellaisiin yritetään jopa pakottaa.
.
Koska tieteessä ongelman ratkaisua määritelmällisesti ei tiedetä ennakkoon (ja itse ongelmakin "elää"),ei tiedetä myöskään siitä koituvista hyödyistä ("HYÖTY-YLIOPIS- TO", jota pöyhkeää ääliömäisyyttä TTY:n Säätiö viljelee...) muuta, kuin että OIKEAN ETENEVÄN TIETEEN TAPAUKSESSA NIITÄ AINA VARMASTI ON,ja ne voivat olla vaikka kuinka suuria ottaenhuomioon, että kaikki uusi etenvä paikkansapitävä tiede rakentuu aina EDELLISELLE OIKEALLE TIETEELLE, eikä hölynpölytiteelle rakeenu koskaan muuta kuin huijausta!
.
Muiden johdolla syntyy jotakin muuta kuin tiedettä,esimerkiksi "yliammattikorkeakou- lua", joka ei kuitenkaan sen paremmin oikea ammattikorkeakoulu (mutta syö näiden resursseja ja "kilpailee" näiden kanssa) kuin tiedeyliopistokaan, jonka pitäisi tuottaa ja testata ammattikorkeakouluillekin perustutkimustietoa ja ratkoa sen tason ongelmia.
.
Kansainvälisen todellisen etenevän tieteen kärki, missä se sitten kulloinkin lieneekin (mutta ei ole Suomessa) tunnistaa varmasti oikean tieteen ja erottaa muusta, jonka "muun" kanssa se sitten voi olla esimerkiksi TEKNISESSÄ mutta ei tieteellisessä yhteistyössä.
Tiedeyliopiston pitäisi olla virkavastuullinen valtion virasto perimmäisenä tehtävä-nään erottaa oikea tietoa väärästä, josta tehtävästä se EI SELVIÄ ellei se itse tuota tieteellisin menetelmin uutta paikkansapitävää objektiivista tiedettä.
.
JOS SUOMESSA OLISI SELLAINEN AITO TIEDEAKATEMIA, JOKA TÄYTTÄSI NUO MAINITUT EHDOT, TUO VASTUU VOISI SIIRTYÄ SILLE, ja tiedeyliopistoilla voisi olla pitempi liekanaru.
.
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/kukaan-ei-ole-suomessa-v...
.
http://ristokoivula1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/176194-toivotan-menes...
.
http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/01/tampere3-yliopisto-olisi...
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 12. huhtikuu 2017 20:14
"Psykologiasitaatti" paljastaa haistapaskantieteilijän:
" In his blog in the New York Times, psychologist *** Steven Pinker *** argues that new cultural phenomena nurture technology.According to him,access to the Internet, search machines and social media is not making humans more stupid, but rather extending their intellectual capabilities – exactly what is necessary in a world flooded with information. "
Millennium Technology Prize
Engineering - Crossing borders in science
Engineering is the art that lies behind technology. It's the skill of solving problems connected with both domestic life and the infrastructure of complex societies.
Engineering hasn’t always been considered a branch of science; its roots are in mili- tary support functions such as road-building and bridge construction. After the Indus- trial Revolution, engineering was merely regarded as something that somehow emerged from a dusty factory workshop. By the end of the 19th century, however, it was clear that technology-based manufacturing required a deeper understanding of both mathematics and the basic sciences. And that running a successful industrial enterprise also required managerial and financial skills.
In 1977, in The Visible Hand: The Managerial Revolution in American Business, his Pulitzer Prize-winning book, Alfred D. Chandler, late Professor of Business History at Harvard, demonstrated how investments in transportation (railroads and shipping) combined with coordinated and efficient administration, advanced the formation of large companies such as Du Pont, General Motors and US Steel. These companies were in many senses self-sufficient; raw material arrived at one end and products rolled out at the other.
In recent decades,mostly due to the information revolution,developments have taken an opposite direction. The real capital now lies in knowledge and controlling flows of information.The widespread use of subcontractors comes from the desire to minimise both costs and risks and to refine specialist skills in highly-competitive environments.
The cross-disciplinary character of engineering is best demonstrated by the mobile phone.
Following technological breakthroughs in wireless data transmission, electronic pac- kaging and signal processing, product design and usability became the most impor- tant sales arguments. Engineering has had to become part of human behaviour pat- terns, aesthetics and social trends, factors that not only change and develop over time but also provide continuous feedback.
The cognitive mode “flow” refers to an individual and personal experience of eupho-ric attention while handling a specific task or problem.Time becomes irrelevant, as do food and sleep, the mind is focused on the mission. Flying and mountaineering are common examples. Most scientific achievements are the result of a flow-like engagement.
People spend increasing amounts of time filling in complex office f...
The flow process also works collectively: after a few initial innovations a chain of actions leads to new insights and eventually to new technology.
This is what happened after Alexander Graham Bell made his first phone call. Infor-mation technology has advanced like the DNA double helix – one strand hardware and the other software,with interconnecting links consisting of computer architecture, increasingly-sophisticated software and a huge variety of new applications.
It’s an interesting paradox that while laptop and mobile phone operating systems now compete to be considered the most user-friendly, developments in administra-tive soft-ware are pushing new heights in complexity. Instead of being freed up for intellectual tasks, people spend increasing amounts of time filling in complex office forms.
There were once great expectations that savings made possible by IT systems would benefit public health systems. Development has actually proceeded steadily in the opposite direction. Even so,the potential still exists – provided that data systems can become less averse to modification and/or exchange of software modules. Such de- velopment would increase competition between suppliers.Where is the “flow gear” in management software?
There are, of course, many areas in which physical phenomena invites new inno- vations, but the path to success is a lot thornier than in the IT case. Utilisation of new discoveries often requires both theoretical insight and robust belief.
A typical example is superconductivity, a discovery that is now one century old. In spite of its great promise,superconductivity has so far only been used in fringe appli-cations such as MRI tomography and pure physics research. In the field of medicine, many problems such as the need for an artificial heart are waiting for technological solutions. Even more urgent are perhaps procedures to restore pancreas islets in people suffering from Type 1 diabetes. Environmental issues involve a wide variety of problems for which technological solutions are required, with replacements for combusting fossil hydrocarbons topping the list.
In his blog in the New York Times,psychologist Steven Pinker argues that new cultu- ral phenomena nurture technology.According to him,access to the Internet, search machines and social media is not making humans more stupid, but rather extending their intellectual capabilities – exactly what is necessary in a world flooded with information.
On the other hand,no matter how good the supply of data, the processes of creative thought and mature reflection demand contemplation and the rewiring of neural con- nections. This is why education is of such vital importance and why universities should be encouraged to foster the types of exploration which lead to new insight.
Progress in well-being and global stability is built on knowledge and innovation. Some innovations become indispensable tools in society.
This is how new technology emerges, while technologies that appear to have little or no value for individuals decline. In the final analysis, human beings, their penchants and social needs determine technological directions. The Millennium Technology Prize encourages creative minds to contribute to this evolutionary process for the benefit of all humankind.
Jarl-Thure Eriksson
Chancellor, Åbo Akademi University
Chairman of the Millennium Technology Prize International Selection Committee 2011–201
Esimerkiksi jenkit tekevät todellista tieteellistä yhteistyötä mieluiten oikeiden tieteilijöiden kanssa...
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/usa-n-ja-kuuban-joh...
isto Juhani Koivula kommentoi_ 18. huhtikuu 2017 15:28
http://www.aamulehti.fi/ihmiset/uuden-yliopiston-juna-sivuraiteilla...
Mielipiteet
Uuden yliopiston juna sivuraiteilla
Mielipide: Viimeiset mahdollisuudet vaikuttaa Tampere3:n lainmukaisuuteen ovat käsillä nyt, sillä yliopistojen yhdistymistä
käsittelevä lakipaketti lähtee pian lausuntokierrokselle.
Hanke etenee kuin juna, totesi Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo Aamulehdelle viime viikolla viitaten Tampereelle muodostettavaan korkea-koulukonserniin.Kauan kaivattu Tampere3-yliopisto todella lähestyy pääteasemaan-sa, mutta raiteet ovat vinossa ja yliopiston autonomia uhkaa jäädä veturin alle.
Viimeiset mahdollisuudet vaikuttaa Tampere3:n lainmukaisuuteen ovat käsillä nyt, sil-lä korkeakoulujen opetusyhteistyötä ja yliopistojen yhdistymistä käsittelevä lakipaketti lähtee lausuntokierrokselle näinä päivinä.
Säätiötä, joka aloittaa toimintansa yliopistona vuonna 2019, ollaan lisäksi perusta-massa jo ennen vappua. Sekä lakiesityksissä että säätiön perustamisasiakirjoissa on edelleen yliopiston autonomiaa vahingoittavia ja laillisesti ongelmallisia kirjauksia.
Tampereen yliopiston ylioppilaskunta on pyytänyt perustuslakiasiantuntija Kaarlo Tuorilta lausunnon sääntöluonnoksesta. Lausunnon mukaan erityisen ongelmallisia ovat kirjaukset säätiön ja tulevan yliopiston hallituksen valinnasta, jotka nykyisellään vievät päätösvallan pois yliopistoyhteisöltä.
Sääntöluonnokseen on myös viime metreillä lisätty kapea listaus säätiön aloista, mikä rikkoo yliopistojen itsehallintoa. Kun korostetaan lääketiedettä, taloustiedettä, tekniikkaa ja yhteiskuntatieteitä laajasti eri aloja edustavan uuden yliopiston kontekstissa, annetaan väärä viesti uuden yliopiston suunnasta.
Muun muassa humanistiset tieteet,terveystieteet,kasvatustieteet ja taide ovat yhteis- kunnan kannalta olennaisia aloja uuden monialayliopiston profiilissa ja monitieteisen tutkimuksen edistämisessä.
Hyvät säätiön sääntöluonnosta käsittelevät tahot,älkää viekö edellytyksiä Tampere3- yliopiston menestymiseltä. Yliopiston laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus rakentuvat yliopiston autonomian sekä tutkimuksen ja opetuksen vapauden periaatteille.
Vain monitieteinen, riippumaton perustutkimus tuottaa uusia innovaatioita.
Tampere3-hanke itsessään on kannatettava, sillä hanke luo ainutlaatuisen mahdolli-suuden uudenlaiselle monialaiselle tutkimus- ja opetusyhteistyölle, ja sen takana seisovat niin korkeakoulujen opiskelijat kuin henkilöstökin.
Yliopiston itsehallinnon ja yliopistoyhteisön itsemääräämisvallan kunnioittamiseksi on sääntöluonnoksessa oleellista ensinnäkin muuttaa ensimmäisen hallituksen nimi-tysprosessi nimityskomiteasta lähtien sellaiseksi, että se on yhdistyvien yliopistojen monijäsenisten hallintoelinten päätettävissä ja noudattaa kolmikannan periaatetta sekä toiseksi kokonaan poistaa yliopiston autonomiaa rajoittava listaus tulevan säätiön aloista.
Monialaisuus, autonomia ja yliopistoyhteisön osallistaminen ovat peruskiviä, joilla Tampere3 rakennetaan.
Kirjoittajista Mikko Lampo on Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja, Mari Hatavara Professoriliiton Tampereen yliopiston osaston puheenjohtaja ja Mikko Poutanen Tampereen yliopiston Tieteentekijät ry:n varapuheenjohtaja.
Tampere3
Valinnat
Hallituksen jäseniä esittävä nimityskomitea koostuu sääntöluonnoksen mukaan kuudesta jäsenestä, joista kolme olisi yliopistoyhteisön ulkopuolisten perustajien asettamia.
Äänestyksissä ratkaiseva puheenjohtajan tehtävä on perustajien asettamalla jäsenellä.
Tämän nimityskomitean ja lopulta sen ehdottaman hallituksen vahvistavat luonnoksen mukaan nykyisten yliopistojen hallitukset.
Yliopistolaissa hallituksen valinta on kirjattu yksiselitteisesti monijäsenisen, yliopistoyhteisöä edustavan hallintoelimen tehtäväksi.
Lähde: Artikkelin kirjoittajat
https://www.facebook.com/risto.koivula.3/posts/834154573325927
Miten Pekka "Puupää" Puska (Helsinki ehdokas 17, Kes-kusta) olisi selvinnyt lintuinfluenssaepidemiasta (jos lainkaan...)?
Valitettvasti minulla on (analogista) sisäpiiriyietos siitäkin, jopa sellaista, mitä Puskalla itsellaan ei (ehkä) ole. Olen sen verran monessa liemessä keitetty vanha jarru.
Kun lintuinfluenssa olisi ilmennyt, häntä olisi heti käyty EU:sta ja NATOSta pillistä kiinni, että NYT ON PÄÄASIA REPIÄ ASIASTA KIINAN-VASTAISTA SOTAPROPA-GANDAA, jonka tarkoitus olisi ollut "todistaa", että muka "KIINA EI OSAA HOITAA TÄLLAISIA ASIOTA (ja on muka siten "uhka ihmiskunnalle", "laiton valtio" jne...), vaikka nimenomaan Kiina osaa hoitaa ja järjestelmänsä puolsta pystyy hoitamaan jos kukaan!
Katsotaanpa erästä toista tapausta:
" Kaikenlaista sitä sattuu ja tapahtuu. Minulle selvisi kerran jälkikäteen, että olin tullut työntäneeksi pitkän (kuvaannollisesti) nenäni prosessiin, jossa maailman ehdotto- maan huippuun kuuluvaa Shanghain yliopistoa itseään oli yritetty leimata joksikin "hörhöläksi", "kiristäjäksi" ja "sellaiseksi, jolle ei voi antaa pongoja keksinnöistä".
Eräs tutkija oli tehnyt mielestään mullistavan keksinnön, "jota yliopisto muka vilpilli-sesti ei ollut hyväksynyt", vaan vaati ilmeisesti siihen perustavia muka "idean mitätöi-viä" muutoksia. (Nyt en viitsi kellarista kaivella niitä papereita, oliko se originaalipaik-kakin Shanghai, mutta siellä ne sellaiset kuitenkin Kiinassa päätettiin.)
Tutkija siirtyi Taiwanille, ja salakuljetti sen tutkimuksensa konekirjoitusversiona mu-kanaan, jollaisena se sitten päätyi minunkin käteeni eräässä yliopistossa, kun olin tutkinut samoihin ongelmiin liittyviä kysymyksiä.Minä sainkin siitä huomattavan avun omiin tutkimuksiini,kun siinä oli tarkasteltu järjestelmänäkökulmasta asiaa, johon mi-nulla oli ennen kaikkea "elementtinäkökulma",ns."palikkanäkökulma".Asiaa oli myös Suomes-sa lähdetty heti torvet soiden soveltamaan "taiwanilaisittain", ja oli jo tehty myös siinä aika tavalla osin hyvääkin työtä. Kyseinen nuori herra oli myös lennosta istutettu huomattavan vaikutusvaltaiselle pallille alan maailman tiedeyhteisössä.
Kuitenkin asiassa kävi niin,että minä yhtä kautta ja eräät ohjelmistoa testaavat tutki-jat toista kautta tulimme siihen vääjäämättömään tulokseen, että vaikka kiinalaisen herran tuloksissa oli yritystä ja näkemystä,ne olivat yhtä kaikki väärin, ja pätivät vain harvinaisille erittäin säännöllisille erikoistapauksille.Shanghain tarkastajat olivat siinä suhteessa olleet täysin oikeassa,eikä siinä kyllä heidän taholtaan ollut ollut ainakaan mitään mitään väärinkäytöstä: homma oli sellaisenaan susi ja toistaiseksi kelvoton sovellettavaksi ohjelmistotyöhön. Se palikkapuoli, jota minäkin olin tutkinut, oli kiinalaisella väärin. Eräs puute oli jo ennen minuakin korjattu Suomessa.
Mutta se oli kyllä korjattavissa,tai tarkemmin sanoen OLISI ollut:kun se showpuoli ja mahdollisuus tehdä Shanghain-vastaista propagandaa oli vähän nolosti lopsahtanut, lopsahti kaikki muukin mielenkiinto ainakin täällä "Lännessä" koko asiaan ainakin siltä erää! Kukaan ei halunnut siihen koskea viiden metrin kepilläkään! Asian tärkey-dessä alalle ja tutkimukselle ei ollut tapahtunut mitään muutosta. Se oli koko ajan vain noussut! Sattui vielä käymään niin, että kun kansainvälisellä foorumilla esitin korjaukseni, viitaten ko. teokseen, tämä silloin taiwanilainen herra istui tilaisuuden puheenjohtajana. Sitä ei siltä istumalta kovin laajasti ymmärretty, mutta se oli refereetarkastajien oikeaksi toteama, joista toinen oli srilankalainen tamiliprofessori Singaporesta ja toinen, ilmeisimmin, bahrainilainen öljysheikki ja tohtori, jolla oli alan suunnittelutoimisto Edinbourghissa. Nuo ainakin, joista toinen myös koko konferenssin puheenjohtaja ja järjestävän laitoksen johtaja, tunsivat asian. "
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 18. huhtikuu 2017 00:36 Poista kommentti
Uskomatonta sontaa esimerkiksi "vuoden professorilta" Helsingin "yliopiston" "Tieteen" päivillä vuonna 2009...
https://www.youtube.com/watch?v=dxkbaF73CmE&feature=share
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 18. huhtikuu 2017 15:
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/h-ik-ilem-t-n-valla...
Häikäilemätön vallankaappaus Tampereen Raatihuoneella huhtikuun 20. päivänä
Yhteiskunnan eliittipiirit perustavat säätiön, joka alkaa määrätä tutkimus-, tiede- ja koulutustoiminnasta Tampereella.
Tässä luettelo eliittikunnan jäsenistä ja pääomasta minkä kukin tässä vaiheessa sijoittaa yliopistosäätiöön:
- Suomen valtio (50 000 euroa)
- Jane ja Aatos Erkon säätiö (1 000 000)
- Kaupan liitto (50 000)
- Kauppias K. P. Ruuskasen säätiö (50 000)
- Kunnallisneuvos C. V. Åkerlundin säätiö (50 000)
- Mannerheimin lastensuojeluliiton tukisäätiö (10 000)
- Pirkanmaan liitto (50 000)
- PSHP/Tampereen yliopistollisen sairaalan opetus- ja tutkimussäätiö (250 000)
- Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK (50 000)
- Suomen Punainen Risti (10 000)
- Tampereen aikuiskoulutussäätiö (250 000)
- Tampereen kauppakamari (200 000)
- Tampereen kauppaseura (10–50 000)
- Tampereen kaupunki (50 000)
- Tampereen suomalainen klubi (20 000)
- Tampereen teknillinen seura (30 000)
- Tekniikan akateemiset (50 000)
- Teknologiateollisuus, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö (50 000)
- Väinö Tannerin säätiö (10 000)
- Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (10 000)
Katsokaa näitä nimiä: Erkko, Mannerheim, Tanner jne. Tampereen Yliopisto siirre-tään erkkolaisten käsiin, tannerilaisten käsiin, SAK:n käsiin, kauppakamarin käsiin. Vararehtori Harri Melin kuvasi asian sanomalla että Tampereen yliopisto ei ole punainen vaan valkoinen.
Tampereen (entinen) pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Aamulehti, varararehtori Harri Melin ja lukemattomat muut ovat ylistäneet kuinka uusi ”yliopisto” on Tampereen kaupungin ja seudun tärkein hanke. Esitelmässään 11.4. Harri Melin kertoi esimerkin suurenmoisesta tutkimuksesta: raitiotien pysäkin vaikutus ympäristöönsä. - Hienoa, Tampere saa pysäkkiyliopiston.
,,,
Yliopiston säätiöittäminen on suurliike-elämän hanke. Hanketta alunperin pohjusta- maan pyydettiin Stig Gustafsson, mies Wärtsilän, Outokummun ja Elinkeinoelämän Keskusliiton ylimmästä johdosta.
Tampereen nykyinen yliopisto, entinen yhteiskunnallinen korkeakoulu alistetaan pal- velemaan yrityksiä, suuryrityksiä, rakennusfirmoja, työmarkkinajärjestöjä, pelureita. Kyse on puhdasoppisesta vallankaappauksesta ja vain siitä.
Valtiovalta, Sanni Grahn-Laasosen hallinnoima OKM pakottaa säätiön perustami-seen. Ennen joulua Yle kertoi Grahn-Laasosen uhanneen tulevien valtionapujen poisvetämisellä ellei hanke etene. Tuollainen uhkailu on laitonta. Laittomaan uhkai-luun syyllistyy ministeri Grahn-Laasonen ja hänen kauttaan Suomen hallitus.Valtion varat eivät ole ministerin varoja, eivät myöskään maan hallituksen varoja. Eikö laittomasta uhkailusta ole tapana rangaista. (Forssassa Grahn-Laasosen puoluetta näytäänkin jo rangaistun, ääniosuus laski 5.5 prosenttiyksiköllä.)
Edistyksellisen Tiedeliiton seminaarissa 11.4 kuuntelin OKM:n ylijohtaja Tapio Ko-susta, vararehtori Harri Meliniä,SYL:n vihreää puheenjohtajaa Riina Lummetta. Muut esitelmöijät sekä yleisö esittivät kohteliasta mutta painavaa kritiikkiä OKM:n yliopis-to- ja tiedepolitiikkaa kohtaan: sen läpinäkymättömyys, epädemokraattisuus, bulvaa-nien käyttö (Demos Helsinki).Kosusen,Melinin,Lumpeenkin vastaukset olivat mitään- sanomattomia tai liehakoivia: "hyvä kysymys",pitää miettiä".Kritiikkiä eliitin edusmie-het eivät kuuntele. Yliopistopolitiikkaa Suomessa pyörittää eliittien diktatuuri. Tämän diktatuurin toimin ja jopa laittomuuksiin turvautuen yliopistolaitos alistetaan palvele-maan nykyeliittejä, elinkeinoelämää, työmarkkinajärjestöjä, säätiöitä, erkkoja, tannereita.
Kyse on vallansiirrosta ja vallankaappauksesta.
Aikoinaan hakeuduin opiskelemaan Tampereen yliopistoon, kauempaa pohjoisesta tullen. Tänään en Tampereelle menisi. Millä oikeudella Tampereen yliopisto ja ”uusi yliopisto” alistetaan palvelemaan Tampereen kaupungin sen seudun ja elinkeinoelä- män tarpeita. Eikö yliopisto yhäkin saa suuren osan rahoistaan valtiolta eli koko kansakunnalta kerätyistä verovaroista. Tutkimuksen ja koulutuksen alistaminen yhtä seutua palvelemaan on yhteisten varojen väärinkäyttöä.
Seminaarissa 11.4. tuli esille paljon muutakin kuin ylläsanottu. Siihen on palattava. Tämä olkoon pieni avaus.
On uuden yliopistokapinan aika. Edellisestä onkin 48 vuotta. Opetusministeri Johan- nes Virolainen lupasi silloin yliopistojen hallintoon henkilö ja ääni -periaatteen, tarkoittaen myös opiskelijoita.
Tänään perustetaan säätiö. Säätiön hallituksen valitsee salaperäinen nimitystoimikunta. Ja eikö vaan samainen säätiön hallitus ala toimia yliopiston hallituksena. Tästä ei röyhkeys röyhkeämmäksi muutu.
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 18. huhtikuu 2017 15:37
Erkon ja sen säätiön "tieteen"linja ja "-taso":
" http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/95018
HELSINGIN SANOMAT suuntautuu Suomen tieteen tuhoamiseen!
RK, 10/27/2002 1:23:38 AM, 95018
Helsigin sanomien "Tiede" on viimeisten parin vuoden ajan käyttänyt tätä tiede-sa-naa sosiobiologiaksi kutsutun, hyönteistitelijä Edward O. Wilsonin lanseeraaman hö-lynpöly-yhteiskuntateorian synonyyminä. Teoria on saman "synnynnäiselle persoo-nallisuudelle" perustuvan ideologian variantti kuin Adolf Hitlerin rotuopit. Hesari on vaiennut kuin muuri siitä, että kaikki "todisteet" synnynnäiselle tiedolle, joita esimer- kiksi Steven Pinker (ja oikeastaan aika pitkälle pelkästään hän, muut ovat vain spekuloineet, myös Wilson itse) on osoitettu vääriksi. Muu kuin sosiobiologistinen humanistinen tutkimus on leimattu hölynpölyksi.
Sen sijaan että oisivat osoittaneet oppinsa luonnontietellisin keinoin oikeaksi, sosio-biologistit ovat vaatineet, että MUIDEN olisi osoitettava kaikki keskennän rsitiriitaiset tuhannet spekulaatiot VÄÄRIKSI, ja muuten kysessä on muka POLIITTINEN hyökkäys "tiedettä vastaan".
Pohjanoteeraus oli Sosiogiologia-sivu 26.10.02,ja sitä edellinen pohjanoteeraus oli Osmo tammisalon arvostelu Wilsonin hölynpölykirjasta Konsilienssi (con-sci-lie-nce), joka voitaisiiin noin niinkuin lonkalöta "suonmentaa" luovasti joko valetiedon yhtenäisyydeksi tai tiedon valeyhtenäisyydeksi...)
Sivun varsinainen sanoma on lainaus Wilsnolta sinun keskiöön sijoiteussa harvalla painetussa kuvatekstissä:
Wilson:"Fysiologiasta ja evoluutiosta kinnostunut biologi käsittää,että itsetuntemusta säätelevät ja muokkaavat aivoissa hypothalamus ja limbinen järjestelmä.Niistä tulvi-vat tietoisuuteemme kaikki emootiot:viha, rakkaus, syyllisyys, pelko ja muut, joista filosofit etsivät intuitiivisia kriteereitä hyvälle ja pahalle.
Meidän täytyy välttämättä kysyä,miten syntyivät hypothalamus ja limbinen järjestelmä. Ne kehittyivät luonnonvalinnan kautta.
Tästä yksinkertaisesta biologisesta väittämästä lähtien on mahdollista selittää ettiik-ka ja sitä pohtivat filosofit,ehkä jopa tieto-oppi ja ja tieto-oppineet, juuriaan myöten."
Wilsonin ensimmäisessä kappalessa ei ole oikeastaan sanaakaan totta:Ei ole miten- kään selvää, että nuo aivojen osat olivat jokin "itsetuntemuksen" (tietoisuuden?) ydin tai mekanismi, emootiot eivät ole "synnynnäistä tietoa", päin vastoin ne ovat osa ehdollistumisen mekanismia, eivätkä filosofit etsi hyvälle ja pahalle "intuitiivisia kriteereitä" (SOSIOBIOLOGISTI"filosofeja" teitysti lukuun ottamatta!)
Toinen kappale on trivialitetti.
Ja kolmas kappale tieto-opin ja -oppineidenkin "selittämisestä" on se haistapaskan- tieteen varsinainen ohjelmajulistus, jossa sosiobiologisti"tieteilijä" muka tietää kaikkein parhaiten, mitä kaikki MUUT "todella" ajattelevat...
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021026ER6
Tähän juttuun sisältyy yksi tiedonjyvänenkin, suoranainen TUTKIMUSTULOS. Segerstråle toteaa:
"Segerstråle itse asiassa epäilee, että Lewontin ja Gould halusivat käyttää sosiobio-logian poliittisia ulottuvuuksia Troijan hevosena päästäkseen horjuttamaan evoluu-tiotutkimuksen hallitsevaa paradigmaa. He olisivat valtavirrasta poiketen halunneet korostaa luonnonvalinnan sijasta muita tekijöitä."
Aivan ilmeisesti juuri näin on asian laita, mutta se ei tarkoita, etteivätkö herrat olisi ansiokkaasti kumonneet hölynpölybiologiaa. He kuitenkin pysyivät tiukasti biologian raameissa,eivätkä minun tietääkseni esimerkiksi ikinä varsinaisesti vedonneet (aina-kaan) Vygotskin kielelliseen ajatteluteoriaan (jonka he marxilaisina varmasti tunsi-vat), vaan siihen että "syynnynnäöinen tieto" olisi biologisesti vahingollista oppimi-sen esteenä, ja siihen, että evoluutio ei tosiassa kulkenut edullisen geenin vähittäi-sen yleistymisen tietä, vaan muita teitä. Heidän havaintonsa ovat ihan viime päivinä saaneet molekyylibiologista vahvistusta (ns.puskuroituminen mutaatioita vastaan ns. lämpöshokkiproteiinien vaikutuksesta, ja vastaavasti puskuroituneiden ominaisuuk-sien äkkinänen ilmaantuminen makromutaationa (joka voi olla myös aiemman raken-teen palauttava). Noista biologian todellisista edistyaskeleista meikäläinen lehdistö vaikenee tietysti kuin muuri.
Gould ja Lewontin olivat nimeomaan wilsonilaisen hölynpöly biologian vastustajia biologiatieteen metodologian metodisista lähtökohdista, eivät välttämättä niinkään kaiken mahdollisen biologisoinnin vastustajia yhteiskunnallisen ajatteluteorian lähtökohdista.
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021026ER7
"Kirjan vastaanotto oli kaksijakoinen.Toisessa leirissä olivat ne, jotka pitivät Wilsonin ajatuksia tieteellisenä läpimurtona ja onnistuneena paradigmanvaihtona."
RK: MITÄÄN PRADIGMANVAIHTOA ei TIETEESSÄ tapahtunut yhtään kissään. Mutta tuosta kuvastuu se UNELMA mitä biologistit ajavat takaa...
"Vastakkaisen leirin mukaan Wilsonin teorialta puuttui tieteellinen pohja. Monet ar-vostelijat katsoivat, ettei Wilsonin villeistä spekulaatioista ollut kuin kivenheitto nat-sien vulgääridarvinismiin ja rodunjalostamispuuhiin. Wilsonin asiaa ei edistänyt se, että natsit käyttivät samaa termiä,Sozialbiologie,omasta yhteiskuntainnovaatiostaan. Vaikka Wilson itse vakuutti päinvastaista, yleinen tuomio hänestä oli: vaarallinen yhteiskunnallinen konservatiivi."
RK: Minä vaan kysyn, että kuinka moni lopulta koskaan piti Hitleriä nimenomaan konservatiivina?
" Marxilaiset kriitikot,kuten Lewontin ja Gould,eivät tutkineet sosiobiologian johtopää- töksiä tieteellisinä hypoteeseina, todellisuutta koskevina testattavina väitteinä. He keskittyivät niiden poliittis-moraalisiin seuraamuksiin."
RK> EI HEILLÄ OLLUT VELVOLLISUUTTA niitä "villejä spekulaatioita" KUMOTA, vaan ESITTÄJÄLLÄ OLI VELVOLLISUUS NE TODISTAA!
Ja varsinainen tieteellisen perikadon tunnustus Wilsonilta
Wilsonin ajattelua luonnehtii voimakas instrumentalismi: tieteellisen teorian pätevyy- den mitta on se, kuinka hyvin sitä voidaan käyttää ilmiöiden ennustamisessa. Siitä, kuvaako teoria todellisuutta sellaisena kuin se on, ei tarvitse välittää.
RK: Eli teorian ei Wilsonin mukaan tarvitsekaan olla totta, kunhan se vain ennustaa sopivia! Jos se ei kuvaa todellisuutta oikein, se ei ennustakaan oikein paitsi joskus vahingossa! Ja mille tahansa voidaan antaa mikä tahansa selitys, kunhan vain tiede- tään, miten jokin ilmi; taoahtuu; esimerkiksi tietyllä tavalla opittavalle asia falski mukamasGEENIselitys! Nyt alkaa tosiaan valjeta!
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20011215ER14
Edellinen pohjat
http://www.psych.ucsb.edu/research/cep/primer.html
Jutun monet sanakäänteet juontavat täältä:
http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=75524
Ja hieman vanhaa anlyysi´
Hesarin ohjelma on Suomen tieteen tuhon ohjelma. Tavallisella lukijalla ei ole mah-dollisuutta petkutusta ja vyörytystä vastaan puolustautua, paitsi olemalla lukematta Hesaria.
EI TARVITSE SITTEN JANNE VIRKKUNEN MEIDÄN TALOUDEN OSOITTEESEEN TUOTA VASKISTILÄPYSKÄÄ TIPUTTAA! PITÄKÄÄ TILAUSMAKSU HYVÄNÄNNE!
KYLLÄ MINÄ TILATESSANI TIESIN, MITÄ TULEMAN PITÄÄ!
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 20. huhtikuu 2017 08:59
Tämä on "säätiötiedettä" (Aallosta ym.):
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/11/yle-toraytti-taas-tuuti...
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/innovaatiopuheripuli-py...
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/10/nokia-ja-holynpolytiede-1
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/europuoskaritiedetta-su...
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/03/hesari-29-3-20016-suoma...
Risto Juhani Koivula kommentoi_ 20. huhtikuu 2017 16:57
Tampereen Uuden Yliopiston (Tampere New University) papereiden allekirjoitus kat- sottu. Siilasmaa lupasi informaatioteknologiassa "eksponentiaalista kasvua". Hank- keen "keksijäksi" ja primus motoriksi mainittu vuorineuvos Stig Gustafsson ei esiinty- nyt,vaikka epäilemättä olikin paikalla.Yliopisto on valinnut alat,joilla se yrittää "maail-mankärkeen", ja muut ilmeisesti helkkariin. Sen verran selvisi, että niihin aloihin kuu-luu kudosteknologia. Toinen olisi epäilemättä ATK, jonka "osuus tieteestä" on Siilas-maan mukaan puolet. Heitä tarvitaan kuitenkin fisiossa minun saamani "maallikon" perstuntuman mukaan aivan erityisesti kudosteknologien apuna: nämä joka tapauk-sessa tarvitsevat muita aloja, se tuli selväksi. Tampereen Uudesta Yliopistosta alkaa Tampereen "Uusi Aikakausi" (johon esimerkiksi minä en kuulu, en kuulu kyllä sen puoleen oikein "vanhaankaan", olen koko ajan ollut sitä "epäkeskeistä painolastia", jos sitäkään). Aallon surffariopiston vaatimaton menestys on huomattu,siitä ei pihah-dettukaan mitään. Tässä taitaa ollakin säätiöhallintomallin (kokonaan) toinen yritys... Mulla ei ole mitään ideaa tähän pataan.
TUY (Tampereen Uusi Yliopisto) PELAA TEKNOLOGIAA JA TIEDETTÄ TOISIAAN VASTAAN!!!
Oikea tiede sille ei useinkaan lainkaan lekpaa, ei ilmaiseksikaan!
http://www.tut.fi/annualreport/
https://youtu.be/619w9YCWsiM
"Tampere3 is the most important education policy project in Finland."
Tero Ojanperä
Chairman of the Board of the TTY Foundation
-
http://keskustelu.mvlehti.net/index.php?topic=17590.0
Technology with heart
Tampere University of Technology (TUT) is at the leading edge of technological development and a sought-after collaboration partner among the scientific and business communities.We educate skillful graduates to serve the needs of socie- ty. Our University is a fertile breeding ground for innovations and new research- and knowledge-based companies. We generate new knowledge and expertise for the benefit of society. We foster the well-being of people and the environment through research and education. We develop technologies that reshape the competitive landscape of Finnish industry.
-
Tasks
Research, education and societal impact.
-
Success factors
Competent people, inspirational environment and excellence.
-
Values
Courage, responsibility and community spirit.
Firma myös valehtelee härskisti: mm. "KIIPEÄVÄNSÄ YLÖSPÄIN QS-RANKING-LISTALLA, VAIKKA ON JUURI (2017) PUDONNUT SILLÄ KOKONAISTA 60 PONGOA (Tampereen yliopoitso 50 pongoa!)!!
QS-lista ei ole tiedeyliopistoja tidesaavututen mukaan listaava Shanghain lista, vaan tällä listalla on myös aammtikorkeakouluiksi katsottavia, jopa kärkipäässä. Tällä lis-talla TTY nimenomaan haluisi pätrjtä.Listaa "johtaa hölynpölytiede"yliopisto" Massa-chusetts Institute of Technology, Donald Trumpin tiedemies- ja sotasankarisedän John G. Trumpin II maailmansodan aikana soteollisen tutkimuksen lippulaivaksi nostama teknillinen opisto, jonka tie on sen jälkeen ollut huijausta ja alamäkeä.)
The year's highlights
Tampere University of Technology had many reasons to celebrate on 2016. TUT ranked higher than before in international university rankings. We also raised €4.5 million in donations during our fundraising campaign. TUTLab, our new workshop for digital manufacturing, was opened in the Sähkötalo building to encourage students in practical work and quick experiments.
TUT continues to climb in international rankings
In 2016, TUT improved its standing in many key fields in international university ran- kings. In the 2016 QS World University Rankings, the University ranked 319th. TUT climbed up 37 spots from the previous year and as many as 112 spots from 2013.
In the QS Top 50 under 50 ranking, which...
Donations support new expertise
By donating to the TTY Foundation’s capital, both communities and private indivi- duals can contribute to scientific breakthroughs and the creation of new expertise. In 2016, a fundraising campaign carried out by Tampere University of Technology raised a total of €4.5 million in donations.
...
From campus to shopping centre by robot bus
Travellers at TUT’s campus in Hervanta had the chance to board a robot bus in au- tumn, when the SOHJOA project tested the operation of automated vehicles in Fin- nish conditions. The bus’s route covered a distance of approximately 500 metres from the campus to the Duo shopping centre and back.The testing will continue once the...
Tampere New University begins operation in 2019
The Tampere3 project, conducted in collaboration between TUT, University of Tam-pere, and Tampere University of Applied Sciences, made good progress in 2016 despite the temporary break in the preparations for the university merger.
In the beginning of the year, the project...
See you at Kampusareena
Kampusareena is a hub of science,research,and technology at the heart of the Tam- pere University of Technology campus. Opened in 2015, the building brings together companies from various fields as well as researchers, students, and alumni.
Kampusareena has also become a popular...
TUTLab is a heaven for wild ideas
A new learning environment, called TUTLab, was opened on campus to provide a place where tech students can give concrete form to their ideas. TUTLab features state-of-the-art equipment: 3D printers and scanners, CNC routers, laser cutters, a vinyl cutter, an embroidery machine, electronics desktops, and various hand tools.
...
YHTEISTYÖKUMMPANEIDEN TOUKASTI OLTAVA KIELI KESKELLÄ SYYTÄ, ET-TEI YLIOPISTO SYÖTÄ NIILLE "TIETEENÄ" PASKAA "UNOHTAESSAAN" TIE-TEEN TEKNOLOGIASTA (MITÄ TIEDEYLIPISTO MISSÄÄN TAPAUKSESSA EI SAA TEHDÄ.
Ettei kävisi kuin Nokialle! Vaikka TTY kietämättä onkin Suomen ainoa yliopisto, joka on väitöksissään sannot poikkipiolisen sanan olemattomista "peilineuroneista" (Osmo Eerola, Porin Ammattikorkeakoulun lääketieteellisen teknologian yliopettaja).
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/10/nokia-ja-holynpolytiede-1
Tampereen korkeakolusäätiön hallituksessa tasan yhdellä (1), laskennallisen teoreettisen fysiikan professori Risto M. Niemisellä on todellisia tieteellisiä ansioita.
Puheenjohtaja Marja Makarow on kohkannut just pahimpaan "rotumurhapeilineurooniaikaan" Helsingin yliopiston "tukimuksesta" vastaavana vararehtorina, samoin hän on heilunut EU-hommissa, joista on rahoitettu pelkkää paskaa.
http://www2.uta.fi/ajankohtaista/uutinen/tampereen-korkeakoulusaation-hallitus-valittu
Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus valittu
Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston hallitukset ovat tänään va-linneet hallituksen keväällä perustetulle Tampereen korkeakoulusäätiölle. Säätiön on tarkoitus yhdistää yliopistot uudeksi säätiöyliopistoksi vuonna 2019 sekä harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa TAMK:n omistajana.
Tampereen korkeakoulusäätiön tehtävänä on korkeatasoisen ja kansainvälisen tutkimuksen ja opetuksen avulla toimia pitkäjänteisesti suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn sekä ihmiskunnan ja ympäristön eduksi.
Tampereen korkeakoulusäätiön ensimmäisen hallituksen nimittivät säätiön sääntö-jen mukaisesti Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston hallitukset asettamansa nimityskomitean esityksestä.
Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen jäsenet ja toimikaudet:
• Marja Makarow,FT,professori,johtaja,Biokeskus Suomi,toimikausi 31.12.2021 asti
• J.T. Bergqvist, TkT, konsernijohtaja, Huurre Group Oy, toimikausi 31.12.2021 asti
• Linda Soikkeli, FT, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö, toimikausi 31. 12. 2021 asti
• Liisa Husu, VTT, professori, Örebron yliopisto, toimikausi 31.12.2020 asti
• Pekka Puustinen, KTT, johtaja, asiakkuudet, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ,toimikausi 31.12.2020 asti
• Lauri Lyly,työteknikko,pormestari, Tampereen kaupunki, toimikausi 31.12.2019 asti
• Risto Nieminen, akateemikko, TkT, professori emeritus, Aalto-yliopisto, toimikausi 31.12.2019 asti
Eduskunnalle 8. kesäkuuta annetun lakiesityksen mukaan Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyisivät uudeksi säätiöyliopistoksi 1.1.2019 alka-en. Lisäksi Tampereen korkeakoulu säätiö harjoittaisi ammattikorkeakoulutoimintaa sen pääosin omistamassa Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Säätiön perustajajäsenet ovat: Suomen valtio, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Kaupan Liitto, Kauppias K.P.Ruuskasen säätiö,Kunnallisneuvos C.V.Åkerlundin säätiö, Man- nerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö,Pirkanmaan liitto,Suomen Ammattiliitto-jen Keskusjärjestö SAK, Suomen Punainen Risti, Tampereen Aikuiskoulutussäätiö, Tampereen kauppakamari, Tampereen Kauppaseura, Tampereen kaupunki, Tam-pereen Suomalainen Klubi,Tampereen Teknillinen Seura, Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiö,Tekniikan Akateemiset,Teknologiateollisuus, Teknologia-teollisuuden 100-vuotissäätiö, Väinö Tannerin säätiö sekä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.
Lisätiedot:
Teppo Rantanen, nimitystoimikunnan puheenjohtaja, puh: 0400 235 442, [email protected], parhaiten tavoitettavissa tiistaina 20.6.2017
www.tampere3.fi
Tampere3-tiedote 20.6.2017
***
Jotakin vanhaa, jotakin uutta (?), jotakin ruskeaa ...
Aalto-yliopiston johtokunta on hölynpölytiedehörhölä:
http://www.innovaatioyliopisto.info/fi/ ... a-makarow1
" Aalto-yliopisto 15.8.2008
Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen kor-keakoulun muodostaman Aalto-korkeakoulusäätiön 14.8. nimitetty seitsenhenki-nen hallitus on pitänyt ensimmäisen kokouksensa ja valinnut keskuudestaan pu-heenjohtajaksi Kone Oyj:n toimitusjohtajan, TkT Matti Alahuhdan ja varapuheen-johtajaksi Euroopan tiedesäätiön pääjohtajan, professori Marja Makarowin.
Heidän lisäkseen säätiön hallituksen kuuluvat Bostonin yliopiston rehtori Robert A. Brown, toimitusjohtaja Anne Brunila, professori Bengt Holmström, professori Saku Mantere ja johtaja Anna Valtonen.Hallituksen kaikilla jäsenillä on tohtorin tutkinto. "
Hallituksen "kantava voima" lienee juuri Massachusetts Instuite of Technology -huijari- ja gansteri"yliopiston" professori Bengt Hölmström. Alahuhtako sitten teki ennen Nokialla yhteistyösopimuksen samisen putiikin kanssa, mene tiedä. MIT:n haistapaskantiedepuolesta, joka on sen "neurotiedettä", tarkemmin täällä:
http://human-brain.org/evolpsy2.html
Marja Makarow on Helsingin yliopiston "peilisolu"farssin aikainen "tieteelli-nen vararehtori", joka on siis keskeisesti historiallisessa vastuussa kyseisestä (tantta)rallatuksesta...
Paperiteollisuusliiton Anne Brunila ["Suvi-Annette Kankkulan-Prunnila"...] on Ha-losen tyttöjä, ja nehän tiedetään. Prunnilan entinen aviomies on "kädenpuristus-miljoonia" lypsänyt Jyväskylän entinen kaupunginjohtaja. Perheen tunnuslauseen kerrottiinkin olleen "Meidän jälkeemme vedenpaisumus!"
http://www.iltalehti.fi/suhteet/2008061 ... 9_su.shtml
Loput professorit ovat allekirjoittaneelle entuudestaan täysin tuntemattomia nimiä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hels ... 5249257893
Helsingin yliopiston rehtoriksi viisi hakijaa
11.9.2009 16:17
Marjukka Liiten
Helsingin Sanomat
Helsingin yliopistossa reilun vuoden rehtorina ollut siviili- ja kauppaoikeuden profes- sori Thomas Wilhelmsson sai neljä kilpahakijaa rehtorin tehtävään.Tehtävä pantiin auki, koska vuodenvaihteessa voimaan tuleva yliopistolaki muuttaa hallintoa ja myös rehtorin asemaa.
Muut hakijat ovat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan de- kaani Jukka Kola, Euroopan tiedesäätiön pääjohtaja Marja Makarow, akatemiapro-fessori Risto Nieminen Teknillisestä korkeakoulusta ja johtaja, professori Anna-Maija Ylimaula Oulun yliopistosta.
Uuden yliopistolain mukaan rehtorin toimikausi on enintään viisi vuotta. Rehtorin valitsee yliopiston 13-jäseninen hallitus 30. syyskuuta.
Rehtoriksi valittavalta edellytetään muun muassa tohtorin tutkintoa rehtorin tehtä-vien hoitamiseksi tarvittavaa kykyä ja ammattitaitoa sekä hyvää johtamistaitoa. "
Jos HP-"tiede"-Marja nyt valitaan, niin hän johtaa kahta Suomen suurinta yliopistoa, ja sen lisäksi EU:n (hölynpöly)tiedeneuvostoa (joka on Suomen akatemian tapaan väärin organisoitu "perustutkimuksen" RAHOITUSJÄRJESTÖ periaatteella
"RAHALLA "SOPIVIA" "TULOKSIA", MUILTA TURPA KIINNI!
Neuvostosta käsin hän määräisi kaikesta Suomeen tulevasta EU:n rahoituksesta.
Sitä tulisi pelkälle haistapaskallle, sillä NOIN VANHAT ÄMMÄT EIVÄT OPI UUSIA TEMPPUJA kuten tiedetään...
Kai hänet nyt sitten vielä valitaan Turun, Tampereen, Oulun, Joesuun ja Lappeenrannakin yliopistojen johtoon...
Linnaan se pitäisi panna Helsingin yliopiston tiederikoksista kuten "peilisoluväitöskir-joista" hänen toimiessaan "tutkimuksesta" vastaavana vararehtorina!
Ja voidaan joskus vielä laittaakin.
Ajat muuttuu. "
HM: ...mutta hyvin hyvin hitaasti nykyään...
***
Mitään HYÖTYÄ Marja Makarowin kunniattomasta surffailusta Suomen hölyn-pölytieteen johtotehtävissä EI OLE IKINÄ OLLUT AINAKAAN TÄHÄN MENNESSÄ, vaan päinvastoin PERLEESTI VAHINKOA!!!
Tästä 12 vuotta vanhasta jutusta ilmenee, että Makarow ei ole nyt 30 vuoteen työskennellyt laboratoriossa.
Kieli-ihminen valitsikin biokemian, koska se "kuulosti modernilta", ja kohosi Suomen johtavien molekyylibiologien joukkoon. Nyt professori Marja Makarow on Helsingin yliopiston vararehtori, ja hänen pitkäaikaisia tutkimuskohteitaan, hyötyproteiineja erittäviä hiivoja, hoivaavat hänen oppilaansa.
Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2004
Naisten päivän päätilaisuus on vetänyt Helsingin yliopiston juhlasalin liki täyteen merkittäviä naisia kunnianarvoisan Helvi Sipilän johdolla. Kun amfiteatterin tapaan nousevat penkkirivit ovat normaalisti täynnä tummia pukuja, näkymää värittävät nyt kirkkaan punaiset, vihreät ja keltaiset täplät. Miehiä on vain nimeksi.
Taiteilijaprofessori Kaari Utrion ja professori Outi Hovatan puheiden jälkeen eturi- vistä nousee asiallisen tyylikkäästi valkeaan paitapuseroon, mustaan hameeseen ja harmaaseen jakkuun pukeutunut nainen. Vaaleat hiukset poninhännällä vararehtori Marja Makarow kävelee puhujapönttöön esittämään juhlaväelle naistutkijan terveh-dyksen. Hän kertoo Viikin kampuksella vuosittain järjestetyistä naisten päivän seminaareista, joissa tutkijanaiset ovat puhuneet kokemuksistaan.
- Joukosta on huokunut epävarmuus tulevaisuudesta,ja optimistinen visio on ollut hu- kassa. Halusimme järjestää tämän tilaisuuden siksi,että voisimme tarjota rohkaisevia roolimalleja nuorille naisille - ja meille muillekin, Makarow päättää ja jättää lavan Tarja Haloselle.
Marja Makarowia itseään vakuuttavampaa roolimallia tutkimuksen maailmasta on vaikea löytää. Hänen ansioluettelonsa on täynnä julkaisuja ja alan kansainvälisten järjestöjen luottamustehtäviä. Tätä nykyä hän on soveltavan biokemian ja molekyylibiologian professori ja Viikin biotieteiden tutkijakoulun johtaja.
Makarow, 55, johtaa lisäksi Biotekniikan instituutissa solubiotekniikan tutkimusohjel-maa vielä ensi heinäkuuhun saakka, ja hän vaikutti kuusi vuotta myös Suomen Aka-temian terveystutkimuksen toimikunnassa. Hengästyttävän listan päälle hänet valit-tiin viime kesänä Helsingin yliopiston tutkimusasioista vastaavaksi vararehtoriksi. Huh!
Roolissaan tutkimuksesta vastaavana vararehtorina Makarow pitää erittäin tärkeänä sitä, että hän tuli rehtoraattiin suoraan Helsingin yliopiston tutkijajoukosta.
- Minulla on kentältä suoraa ja välitöntä tietoa, jota voin hyödyntää. Esimerkiksi tutkijakoulun tehtävät pitävät jalat maassa ja kädet savessa.
Samaan aikaan vararehtorin pitää kuitenkin visioida koko yliopiston tulevaisuutta ja muun muassa tutkimuksen kaupallista hyödyntämistä. "Pää pilvissä ja jalat maassa" -yhtälö ei aina ole helppo, ainakaan ajankäytön osalta. Makarowillakaan ei ole kuin 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa. Vararehtorin roolin myötä hänen onkin ollut pakko tinkiä muista töistä, vaikka työ onkin muka "puolipäiväinen".
- Olin syksyllä niin noviisi, etten ymmärtänyt sitä, että sihteerit buukkaavat kaikki ajat, ellen ole varannut tiettyjä päiviä esimerkiksi tutkimusryhmän ohjaukseen. Kun vararehtorin työlle antaa pikkusormen, se vie koko käden.
Professuuriinsa liittyvästä opetuksesta Makarow halusi pitää kiinni "sormituntuman" säilymisen vuoksi, ja tutkijakoulu pyörii mukavasti pätevän koordinaattorin avulla, mutta oman tutkimusryhmän ohjaaminen aiheuttaa huonoa omaatuntoa.
- Sieltä aika on kutistunut. Ryhmässä onkin tästä valitettu, eikä syyttä. Vastuu heistä on minulla.
Jos asiat olisivat menneet helsinkiläisen koulutytön haaveiden mukaan, Marja Maka- row voisi nyt istua Euroopan parlamentissa tulkkaamassa italialaisten europarlamen-taarikkojen koristeellisia kohteliaisuuksia tai suomalaisten ministerien töksähteleviä puheita.
Ensin saksalaista koulua, myöhemmin Töölön yhteiskoulua käynyt Marja oli kouluai- kana kiinnostunut kielistä. Lukiossakin hän hoiti matematiikan luvut lyhyemmän kaa- van mukaan ja valitsi kielilinjan. Hänen ensimmäinen unelma-ammattinsa oli simul-taanitulkkaus. Siihen aikaan sitä opetettiin vain Wienissä, eivätkä vanhemmat jostain syystä innostuneet ajatuksesta.
- Ylioppilaskirjoitusten aikaan sukulaiset alkoivat kysellä, mitä aion tehdä. Haavenni simultaanitulkin työstä oli tyrmätty,enkä oikein tiennyt mitä vastaisin. Äitini oli ostanut meille Elämä ja ihminen -ensyklopediasarjan. Sen sivuilla törmäsin termiin biokemia. Se kuulosti modernilta,ja aloin vastata sukulaisille, että rupean lukemaan biokemiaa.
Kirjoitusten jälkeen olikin sitten pakko ruveta selvittämään, mitä biokemia oikein on ja miten sitä pääsee opiskelemaan. Matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan Marja pääsi suoraan papereilla. Pääsykokeisiin hän ei lyhyellä matematiikalla olisi lähtenyt pyrkimäänkään.
- Ala vei minut heti mukaansa. Oppiaineessa viehätti sen systemaattisuus, ja sen oppiminen oli suoraviivaista.
Kliiniseen biokemiaan suuntautunut nuori opiskelija haaveili sairaalakemistin urasta, mutta kun hän pääsi tekemään gradua professori Ossi Renkosen laboratorioon Meilahden teoreettisissa laitoksissa, hän päätti jatkaa väitöskirjaan asti.
- Meilahdessa työskenteli Renkosen lisäksi muitakin kovamaineisia tutkijoita, kuten Kai Simons, Ari Helenius ja Leevi Kääriäinen. He muodostivat virustutkijoiden huippuryhmän, ja se oli innostava miljöö.
Sairaalakemistin uravaihtoehto avautui vielä kerran, väittelyn loppusuoralla. Viittä vaille valmis tohtori valittiin Hyksin naistenklinikan apulaiskemistiksi, mutta jo ensimmäisestä päivästä alkaen hän tiesi sen olevan sittenkin välivaihe.
- Olin siellä vajaan vuoden, kunnes tein kovan päätöksen: sanouduin irti ääni vapisten ja heittäydyin miniapurahalla toimivaksi vapaaksi tutkijaksi.
Ensimmäinen pätkätyö löytyi virusopin laitokselta, kunnes Makarow hakeutui teke- mään varsinaista post doc -työtään Kai Simonsin tutkimusryhmään Euroopan mole- kyylibiologian laboratorioon Saksan Heidelbergiin. Kahden vuoden jakso oli "valtava elämys", jollaista hän suosittelee jokaiselle itsenäiseksi tutkijaksi haluavalle.
Nykyisin Marja Makarow tekee tutkimustyötä oman ryhmänsä välityksellä.Ryhmä tut- kii solun proteiinintuotantoa:miten erilaiset hyötyproteiinit - vaikkapa ihmisen insuliini - syntyvät solussa, muotoutuvat prosessin aikana ja erittyvät solun ulkopuolelle vaikuttamaan.
Ryhmä käyttää mallieliönään tavallista leivinhiivaa.Tutkijat selvittävät,miten sen erit-tämät hyötyproteiinit syntyvät, kehittyvät ja siirtyvät solun ulkopuolelle. Hiiva on käyt-tökelpoinen "proteiinitehdas" muun muassa siksi, että sen soluissa perustapahtumat ovat samanlaiset kuin nisäkässoluissa. Hiiva oli myös ensimmäinen aitotumainen eliö, jonka koko perimän emäsjärjestys selvitettiin; tämä tapahtui jo vuonna 1996.
- Hiivaa on helppo muokata geneettisesti. Siinä ei ole eettisiä eikä teknisiä ongelmia.
Makarow keskustelee tutkimussuunnitelmista jatko-opiskelijoidensa kanssa ja käy ennalta läpi yksittäisiä kokeita. Tutkijoiden toteuttaman laboratoriovaiheen jälkeen keskustellaan taas yhdessä tuloksista ja päätelmistä.
- Olen ollut labrassa viimeksi kymmenen vuotta sitten, enkä enää haikaile laborato-riotyöskentelyä. En osaisi varmaan enää käyttäytyäkään siellä, sillä tekniikka on mennyt niin paljon eteenpäin.
Tekninen kehitys on johtanut Marja Makarowin mukaan siihen, että hyvän tutkijan edellytyksissä on tapahtunut radikaali muutos. Kun takavuosina tutkija saattoi olla yhden kapean asian ekspertti, nyt tutkimus on muuttunut holistiseksi, ainakin biologiassa.
- Ennen sinulla oli yksi geeni, jota tutkittiin kaikilta kanteilta, mutta nyt esimerkiksi mik- rosirutekniikalla voidaan tutkia hiivasolun kaikkia 6 200:aa geeniä yhtä aikaa. Enää ei voi rajoittua tutkimaan kapeaa aluetta, kun meillä on informaatiota koko solun fysiologiasta.
- Tämä on valtava haaste. Tutkijalla pitää olla paljon laajemmat tiedot kuin ennen. Hänen on ymmärrettävä muistakin asioista kuin omasta tutkimuskohteestaan, muuten hän ei voi tehdä fiksuja valintoja. Tässä on iso haaste tutkijakoulutukselle, Makarow sanoo.
Haasteeseen vastataankin biotieteissä muodostamalla monitieteisiä tutkimusryhmiä. Esimerkiksi systeemibiologiassa ovat mukana biotieteet, biolaskenta, tietotekniikka ja bioinformatiikka.
- Biotieteiden alueella pyörä on pantu nyt pyörimään. Tulevat vuodet näyttävät, syntyykö sieltä jotain ihan uutta.
Yksi Marja Makarowin uusista tehtävistä on auttaa yliopiston sisällä tehtävää tutki- musta vaikuttamaan yhteiskunnassa esimerkiksi kaupallisina sovelluksina. Hän on hallituksen jäsenenä Licentia Oy:ssä, joka on Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun, VTT:n ja Sitran yhteisyritys. Sen tehtävänä on avustaa tutkijoita tutkimustulosten kaupallistamisessa.
- Omasta kokemuksestani voin sanoa, että tutkijat eivät välttämättä pysty yksin hyö- dyntämään löydöksiään. Perustutkija ei pohdi, onko työssä jotain keksinnöllistä ja hyödynnettävää tai pitäisikö keksintö suojata ja miten se tehdään. Tällaisissa asiois-sa tutkija on ihan ulalla ja tarvitsee apua. Jos sitä ei tule, tutkija julkaisee kaiken. Makarow tietää, mistä puhuu: hänellä itsellään on kaksi patenttia Suomessa ja yksi Yhdysvalloissa. Ne liittyvät hyötyproteiinien tuottamiseen hiivassa.
Oman tutkimuksen havainnot veivät ensimmäiseen patentointiprosessiin, joka oli "kaikkea muuta kuin helppo".
- Silloin vuonna 1991 Helsingin yliopistolla ei ollut tutkimuspalveluja, joten rupesin itsekseni toikkaroimaan.Silloinen Helsingin yliopiston Licencing ei halunnut keksin-töäni portfolioonsa, mutta onneksi Keksintösäätiö myönsi minulle apurahan, jolla saatoin palkata patenttiasiamiehen tutkimaan asiaa.
Marja Makarow kirjoitti itse patentin runkotekstin "kantapään kautta".Hänen mukaan- sa oli suuri muutos ajatella omaa tutkimusta hyödynnettävyyden kannalta. Ja vielä todistaa asia lukijalle.
- Hyödynnettävyys-termiähän ei suurin osa perustutkijoista ole koskaan joutunut kohtaamaan, Makarow tunnustaa.
Kun matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani yritti viime vuonna ennen virkaanastujaisluentoa kysellä Marja Makarowilta esittelyä varten henkilökohtaisia tietoja, tämä kiemurteli kuvaamalla itseään tutkimuksen ulkopuolella "ihan tylsäksi tyypiksi", jolla ei ole mitään hauskaa kerrottavaa siviilielämästään.
- Kyllähän tämä työ aika kokonaisvaltaisesti vie energiaa. Mihinkään keskittymistä vaativaan ei työn ulkopuolella oikein tunnu löytyvän aikaa, Makarow myöntää. Nuo- rempana harrastettu klassikkokirjojen ahmiminen hiipui 27 vuotta sitten, jolloin syntyi nyt jo diplomi-insinööriksi isänsä lailla lukenut poika.
- Lukemiseen on ollut koko ajan vähemmän ja vähemmän aikaa, ja nykykirjailijoiden kenttä on minulle aika tuntematon. Tätä ei tietysti pitäisi myöntää, näinhän leimau-tuu heti sivistymättömäksi, Marja Makarow nauraa.
Vaikka aika olisi kortilla, vararehtorin voi silti säännöllisesti bongata helsinkiläisistä antiikkiliikkeistä, antiikkimessuilta tai Hagelstamin ja Bukowskin huutokauppanäytöistä.
- Olisi turhan grandiöösiä sanoa, että kerään antiikkiesineitä, mutta tykkään luuhata vanhan tavaran liikkeissä ja pidän vanhoista esineistä, joissa on kunnon käsityön jäl- nkeä ja hienot materiaalit. En kerää tavaraa minnekään kaappien nurkkiin,vaan pidän esineistä, joita voi käyttää.
Yhtä käytännöllisesti Makarow suhtautuu akateemiseen koulutukseen. "Jatkokoulu- tusaktivistiksi" tunnustautuva professori pitää aivan luonnollisena, että monet tohto- riksi valmistuvat jättävät tutkimuksen ja suuntautuvat työelämään.Niin tekevät monet hänen oppilaansa, ja sama suunnitelma on hänen omalla pojallaan, joka valmistelee Cambridgessa tietotekniikan väitöstään.
-Sisäinen palo tuo ihmisen tutkimuksen maailmaan.Hän haluaa ymmärtää enemmän ja enemmän jostakin tutkimuskohteesta. Mutta minusta on ihan yhtä arvokasta se, että joku haluaa suuntautua ulos tutkimuksesta. "Oikeaan elämään", kuten jotkut oppilaistani sanovat.
Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Marja Makarow
Ikä: 55
Arvo: soveltavan biokemian ja molekyyli-biologian professori, vararehtori
Yliopisto: Helsingin yliopisto
Laitos: Biotekniikan instituutti
Tutkimusala: proteiinin erittyminen hii-vasolussa
Harrastukset: ruoanlaitto, antiikkiesinei-den kerääminen
Tärkeät vuodet
1948 syntyy Helsingissä
1975 valmistuu filosofian kandidaatiksi
1976 synnyttää pojan
1979 väittelee tohtoriksi
1981 post doc -tutkijaksi Saksan Heidel-bergiin Euroopan molekyylibiologian labo-ratorioon (EMBL)
1983 perustaa oman tutkimusryhmän Helsingin yliopiston geenitekniikan labo-ratorioon
1985 julkaisee ensimmäinen artikkelin it-senäisenä tutkijana
1986 saa Euroopan biokemian yhdistys-ten federaation (FEBS) nuoren tutkijan palkinnon
1987 ensimmäinen oma jatko-opiskelija väittelee tohtoriksi
1994 poika ylioppilaaksi ja opiskelemaan TKK:n tietotekniikan osastoon
1998 nimitetään Kuopion yliopiston lääke-tieteellisen biokemian professoriksi ja valitaan Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan jäseneksi
2003 nimitetään Helsingin yliopiston so-veltavan biokemian ja molekyylibiologian professoriksi sekä tutkimuksesta ja tutkijakoulutuksesta vastaavaksi vara-rehtoriksi
2004 valitaan Euroopan molekyyli-biologian konferenssin (EMBC/EMBO) presidentiksi
***
YLE:n haistapaskantiedeohjalma PRISMAN VALHE muistista
Prisma: Totuus muistista
TV1 keskiviikkona 22.2.2017 klo 19.00 - 19.55, uusinta lauantaina 25.2. klo 8.05 ja tiistaina 28.2. klo 00.00
Muisti on avain identiteettiin. Ilman muistia olisimme tuomittuja nykyhetkeen, kykenemättömiä oppimaan aiemmista virheistämme.
Muisti määrää, miten opimme ja selviämme maailmassa. Aivoja voidaan kartoittaa yhä tarkemmin ja dokumentti kertookin, mitä uusin tiede kertoo muistin toiminnasta.
Tutkijat ovat tehneet yllättäviä havaintoja siitä, että muisti ei olekaan niin tarkka kuin olemme luulleet ja yksittäistä muistoja voi peukaloida ja pelkoja häivyttää. Voiko tulevaisuudessa jopa keksiä itselleen uuden menneisyyden?
Memory Hackers. Tuotanto: PBS, Yhdysvallat, 2016. "
Tähän samaan perseilyyn tuon kanssa on saatu tottua, mikään tieteellinen todiste ei näytä tepsivän.
Muistia etsimässä
Julkaistu perjantaina 04.12.2009 9 411
Eric Kandelin omaelämäkerta Muistia etsimässä ilmestyi maaliskuussa 2006, ja se sai ristiriitaisen vastaanoton. Kandel oli Wienin juutalaisia, mutta hänen täytyi muut-taa 9- vuotiaana Yhdysvaltoihin.New Yorkissa hän opiskeli Itävallan historiaa ja kir-jallisuutta, mutta kiinnostui myöhemmin lääketieteestä ja opiskeli psykoanalyytikoksi. Tämän jälkeen hän toimi viisikymmentä vuotta neurotieteilijänä.
Hänen tutkimusalaansa oli muisti. Muistin tutkiminen liittyi oleellisesti Kandelin lapsuuden traumaattisiin muistoihin natsi-Itävallassa holokaustin aikana.
Tässä ohjelmassa perehdytään Kandelin elämäntarinaan ja viimeisimpiin neurotie-teiden saavutuksiin. Erikoista on se,että muistia tarkastellaan tutkija itse aineistona. Matka on hyvin henkilökohtainen, kun kameran matkassa käydään niin fyysisillä kuin henkisillä Kandelin lapsuuden näyttämöillä.Pääsemme kurkistamaan myös laborato-rion jokapäiväiseen elämään sekä tietenkin aivoihin, joihin muistot ovat varastoitu-neet. Ohjelman jälkeen jää vain ihmettelemään, kuinka tämäkin ohjelma asettuu osaksi omia muistojamme. "
Kökkönoopelisti ERIC KANDEL on pöyristyttävä HUIJARI ja NÄMÄ KYSEISET ILMIÖT kuten uusien neuronienvälisten fyysisten kytkentöjen muodostuminen SITÄ OHJAAVINE kemikaaleineen EIVÄT OLE MUISTIN mekanismi MILÄÄN SELKÄRANKAISELLA, keskushermostollisella lajilla!
Aivopierun tekijä on "aivohakkerifirma" (joka haluaa kehittää "aivokaapelitelepatiaa", joka on MAHDOTONTA!)
Eric Kandel huijasi härskisti myös keskushermostottomilla selkärangattomilla kuten banaanikärpäsillä ja merietanoilla tekemissään valekokeissa, joissa hän mm. "simu-loi aistiärsykkeitä" kohdistamalla sähköisiä "neurosignaaleita" suoraan vaikka ba-naanikärpäsen alkoholireseptorin (jolla se löytää ruokansa) neuronien viejähaarak-keeseen aksoniin. SE OLI MUKA "VIINASTA VIEROITTAVA AVERSIIVINEN (ran-kaiseva) ÄRSYKE (se EI ollut lainkaan ärsyke, sellaiset tulevat AISTIMIIN), joka saa banaanikärpäsen hetkeksi "raitistumaan pahan tunteen takia"!!! Se lakkaa ainakin joksikin aikaa kokonaan syömästä ja kuolee, ellei lillu jossakin hedelmämehussa.
Jos se kuitenkin lilluu sellaisessa ja syö,palautuu myös alkoholintunnistus ja liikkuva ruoanetsintäkyky, koska alempien oloiden neuronit uusiutuvat ja paluttavat geneetti-sen mallin. Näin Kandel tulkitsee drosophilan viina- ja ruokalakon "PAVLOVILAISEK- SI EHDOLLISTUMISEKSI", KOSKA SE ON MUKA "PALAUTUVAA, VÄLIAIKAISTA OPPIMISTA (mikä on ydintuntomerkki)! Pavlovilaista ehdollistumista, joka perustuu palkitseville ja rankaiseville KOKEKUKSILLE, ja jolle IHMISEN MUISTI YKSINO- MAAN PERUSTUU, ESIINTYY VAIN AIVOKUORELLISILLA LAJEILLA: nisäkkäillä ja linnuilla.
Lääketieteen väärentäminen on kansainvälinen rikos ihmiskuntaa vastaan, joka rinnastuu JOUKKOMURHAAN (massacre). Se pannan kuriin. Terveisiä WHO:lle ja suurvaltajohtajile...
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/merietanalla-ja-banaani...
Merietanalla ja banaanikärpäsellä ei voida tutkia ihmisen PSYYKEÄ
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/alykkyyden-paivan-1-10-...
"Älykkyyden päivän" 1.10. "kunniaksi": "psykologiantutkimuksen" heritabiliteettihuijaus!
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/09/aivokaapelitelepatia-on...
Aivokaapelitelepatia on edelleen huijausta!
"Aivokaapelitelepatia" on edelleen humpuukia, kuten "kaapelitonkin":
Mutta YLE taas riehaantui!
Telepatiaa toteutettiin käytännössä – aivoista-aivoihin -viesti kulki Intiasta Ranskaan
Ajatus välittyi internetin välityksellä. Tutkijat uskovat aivoista-aivoihin siirtyvän kommunikoinnin yleistyvän lähitulevaisuudessa.
http://www.tiede.fi/keskustelu/42967/ketju/tanaan_tulee_prisma_muis...
Muistot sellaisinaan eivät ole "tallessa" missään silloin, kun niitä ei muistellaan, vaan ne palautetaan, uudellenrakennetaan tuossa ominaisuudessa muista ominaisuuksista,
Oikeaa tietoa neurofysiologian historiasta ja nykytilasta ja TIETEELLISESTÄ AJATTELUSTA YLEISEMMINKIN löytyy mm. täältä.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/ivan-pavlov-ja-tieteell...
Ivan Pavlov ja tieteellinen ihmiskuva
TIETEELLINEN VALLANKUMOUS NEUROFYSIOLOGIASSA!
***
Etenevän objektiivisen tieteenkin piirissä on ainakin kommentoitu asiaa ja rakenta-vasti, joskin aivan ilmeisesti meillä "kiellettyyn" (arvatkaa kenen toimesta!) aivojen toimintamalliin ja sen ilmiöihin liittyen:mahdollisena neuronien aksonien ja oligodend- rosyyttigliasolupeitteen välisenä kommunikaatiomuotona (lauttoihin ei ole linkkiä, on vain termi, sen sijaan on annettu kolme lähdettä (16),(17),josta on viitattu Mikael Si-monsin (sukuja?) artiikeliin ja (18), joista on viitattu useaan Kai Simonsin artikkeliin):
http://pubmedcentralcanada.ca/pmcc/articles/PMC3482340/
" Science. Author manuscript; available in PMC 2012 October 27.
Published in final edited form as:
Science. 2011 September 16; 333(6049): 1647–1651.
Published online 2011 August 4. doi: 10.1126/science.1206998
PMCID: PMC3482340
NIHMSID: NIHMS411666
Control of Local Protein Synthesis and Initial Events in Myelination by Action Potentials
Hiroaki Wake, Philip R. Lee, and R. Douglas Fields*
Nervous System Development and Plasticity Section, The Eunice Kennedy Shriver National Institute of Child Health and Human Development, Bethesda,MD 20892, USA
*To whom correspondence should be addressed. Email: vog.hin.liam@dsdleif
Abstract
Formation of myelin,the electrical insulation on axons produced by oligodendrocytes, is controlled by complex cell-cell signaling that regulates oligodendrocyte develop- ment and myelin formation on appropriate axons. If electrical activity could stimulate myelin induction, then neurodevelopment and the speed of information transmission through circuits could be modified by neural activity.We find that release of glutamate from synaptic vesicles along axons of mouse dorsal root ganglion neurons in culture promotes myelin induction by stimulating formation of cholesterol-rich signaling domains between oligodendrocytes and axons, and increasing local synthesis of the major protein in the myelin sheath, myelin basic protein, through Fyn kinase-depen-dent signaling. This axon-oligodendrocyte signaling would promote myelination of electrically active axons to regulate neural development and function according to environmental experience.
Myelin, the multilayered membrane of insulation wrapped around axons by oligo-dendrocytes,is essential for nervous system function and increases conduction velo-city by at least 50 times (1,2). Unique to vertebrates, formation of the myelin sheath must be highly regulated temporally during development and targeted specifically to appropriate axons. Many axon-derived signals regulate myelination,but there is great interest in the possibility that electrical activity could provide an instructive signal, be-cause activity-dependent regulation of myelinogenesis could control myelination du-ring development according to environmental experience, contribute to learning, and guide regeneration after injury according to functional efficacy (3). Electrical activity has been shown to affect proliferation and differentiation of myelinating glia (4-7), but if electrical activity could regulate subcellular events necessary for myelin induction, then myelin could form preferentially on electrically active axons. Here we test this hypothesis, beginning with the question of how electrical activity in axons might signal to oligodendrocytes to control myelination.
Both neurotransmitters adenosine 5′-triphosphate (ATP) and glutamate (glu) have been implicated in signaling to oligodendrocyte progenitor cells (OPCs). Glutamater- gic synapses can form transiently between axons and some OPCs (8,9).It has been proposed that such synaptic communication between axons and OPCs might stimu-late myelin formation on individual axons that are electrically active (10). However, glu inhibits OPC proliferation and differentiation in monoculture (11).Electrical activity also causes nonvesicular release of the neurotransmitter ATP from axons through volume-regulated anion channels (12),and ATP released from axons increases mye-lin formation by regulating OPC differentiation and expression of myelin proteins (5, 7).
Our measurements confirm that electrical activity stimulates both vesicular release of glu and nonvesicular release of ATP from mouse dorsal root ganglion (DRG) neu-rons in a cell culture preparation equipped with platinum electrodes (13) (fig. S1). Immuno-cytochemical staining for the postsynaptic protein, PSD-95, failed to provide evidence for postsynaptic specializations on OPCs. However, punctate staining for the synaptic vesicle glycoprotein, synaptophysin, was evident along DRG axons (fig. S2A). Active recycling of vesicles between these sites of vesicle aggregation and the axon membrane was shown by uptake of a lipophilic FM dye (fig. S2, A to C).
To test the hypothesis that release of synaptic vesicles from axons can promote myelination, DRG neurons were treated for 18 hours with botulinum toxin A (BnTX), which cleaves the synaptic vesicle release protein SNAP-25 (25-kD synaptosome-associated protein) (14). SNAP-25 is necessary for synaptic vesicle fusion, and neu-rotransmitter release is blocked for at least 2 weeks after washing out the toxin from DRG neurons (14).OPCs were added to neuron cultures after washing out the toxin, so that only vesicular release from axons would be impaired, and allowed 5 days to differentiate to a promyelinating oligodendrocyte. DRG axons were then stimulated for 5 hours (9 s at 10 Hz, 5-min intervals) and examined 21 days later (Fig. 1A).
Similar experiments used tetanus toxin (TnTX),which blocks vesicular fusion by clea-ving a different synaptic vesicle protein,VAMP (vesicle-associated membrane protein or synapto-brevin). Both experiments showed that myelination was suppressed in comparison with cultures where vesicular release from axons was not blocked (Fig. 1, B and C, and fig. S3). No differences in cell differentiation, amount of myelin pro-teins,or number of oligodendrocytes were evident between cultures stimulated in the presence or absence of BnTX (Fig. 1D and fig. S4), which suggested a requirement for synaptic vesicle release on myelin induction.Although other mechanisms are likely necessary for maintenance of myelin,the increased induction of myelination after only a 5-hour stimulus has consequences that are observed as increased myelination persisting after 16 days.
Calcium imaging showed that both glu and ATP release can signal electrical activity in axons to OPCs,but the spatiotemporal dynamics of Ca2+ signaling differed for the two neurotransmitters (Fig. 2,A and B). Stimulation (10 Hz for 15 s) of DRG neurons induced rapid Ca2+ responses in the slender OPC cell processes (Fig. 2, A to E), but the rise time and decay were slower in the OPC soma. This was confirmed by trans-fecting OPCs with the genetic Ca2+ indicator GCaMP2 (Fig. 2, G to I), which allows measurement of Ca2+ responses in OPCs independently from responses in axons.
Blocking vesicular release with BnTX or blocking glu receptors with a combination of 6-cyano-7-nitroquinoxaline-2,3-dione (CNQX), DL-2-amino-5-phosphonopentanoic acid (AP5), and α-methyl-4-carboxyphenylglycine (MCPG) inhibited Ca2+ responses in OPC processes closely associated with axons, but failed to block Ca2+ responses in the cell soma (Fig. 2, H and I, and fig. S5). Somatic Ca2+ responses were inhibited by the P2 receptor blocker suramin (Fig. 2F and fig.S6). The latency of the Ca2+ res-ponse to axon stimulation provides evidence for both ectopic release of neuro-trans-mitter and release of neurotransmitter localized to points of axo-glial junctions (fig. S7). We conclude that vesicular release of glu is a major pathway for activity-depen-dent signaling between axons and OPC processes closely associated with axons and that ATP signaling from axons has a predominant effect on somatic Ca2+ res-ponses, presumably because the release mechanism is less restricted to specialized sites of axo-glial contact (Fig. 2F). Therefore, vesicular release of glu is a likely mechanism to control axo-glial signaling initiating myelination in OPC processes associated with axons.
In human development, oligodendrocytes in cerebral white matter mature 3 months before they begin to form myelin, which suggests that local axon-glial signaling regu- lates induction of myelin on specific axons (15). Myelinogenesis requires cell recog-nition, the formation of specialized contacts for intercellular signaling,and the synthe- sis of large quantities of lipids and specialized proteins necessary for formation of the myelin sheath.Cholesterol-rich microdomains are organizing centers for signaling molecules and cytoskeletal elements controlling trafficking of membrane proteins and receptors to specialized sites of cell-cell contact (16,17). In oligodendrocytes, specific axon-glial interactions - involving activation of the Src-family kinase Fyn (18), cell ad-hesion molecule L1,and integrin (16) concentrated in lipid-raft microdo-mains - regu- late subcellular events necessary for induction of myelination on appro-priate axons. This includes the local translation of myelin basic protein (MBP) from mRNA in oligo-dendrocyte processes. It is not known whether electrical activity can control the formation or activity of these signaling complexes.
To test this hypothesis, we monitored trafficking of the transferrin receptor (TfR) into the membrane of OPCs. The TfR is enriched in cholesterol-rich membrane domains, notably at the postsynaptic membrane of neurons (19). OPCs were transfected with TfR-mCherry-superecliptic pHluorin (SEP), which becomes fluorescent only after exocytosis and exposure to neutral pH (20). The results show that stimulation of DRG axons (10 Hz, 9 s,at 5-min intervals for 5 hours) increased TfR surface expres-sion on OPCs (Fig.3A). This increased trafficking, in turn, required vesicular glu re-lease from axons, as shown by blocking the increased TfR trafficking by stimulation of neurons pretreated with BnTX or in the presence of glu receptor antagonists (Fig. 3, A and B). Activated Fyn kinase (phosphorylated at tyrosine 418) colocalized with the surface expression of TfR receptors (Fig. 3C). Electrical stimulation increased phosphorylation of Fyn kinase (Fig. 3D and fig. S9) and increased the surface ex- pression of cell adhesion molecule L1 (fig.S9A).Both responses required vesicular release, as shown by BnTX treatment before stimulation (Fig. 3D and fig. S9A).
These results indicate that vesicular release of glu from axons stimulates the for- ma-tion of cholesterol-rich microdomains in oligodendrocytes and activates signaling pathways known to regulate local translation of MBP. This raises the hypothesis that local translation of MBP in oligodendrocytes could be controlled by electrical activity. We focused on MBP because it is the major protein constituent of the myelin sheath and because it is required for formation of myelin.MBP mRNA is transported in RNA granules toward the distal ends of the oligodendrocyte processes where the protein is translated and delivered locally to the plasma membrane for myelin formation (21, 22).
To visualize local translation of MBP,we developed a genetic construct in which MBP was labeled with a fluorescent protein,kikume green-red (kikGR),which is irreversibly converted from green to red fluorescence by ultraviolet (UV) light (23). After photo-conversion, previously synthesized MBP appears red, and newly synthesized MBP will appear as green fluorescent spots. OPCs transfected with a construct containing the MBP coding region showed local MBP translation during a 40-min observation period after stimulation of DRG axons (10 Hz, 10 min), and the newly synthesized protein was inserted into the cell membrane (Fig.4C and fig.S10). OPCs transfected with a construct containing only the 3′ untranslated region (3′UTR) of MBP also showed local kikGR translation only after stimulation of DRG axons, but the protein was not targeted to the cell membrane (fig.S10). When stimulation was delivered lo-cally by using bipolar electrodes separated by 350 μm, rather than by field stimula-tion of the entire culture, only oligodendrocytes adjacent to stimulated axons showed local translation of MBP, and neighboring oligodendrocytes outside the region of sti-mulation showed no MBP translation (fig. S11). Either pretreating axons with BnTX or stimulation in the presence of glu receptor blockers prevented local synthesis of MBP in response to stimulation.AMPA receptor or P2 receptor blockers were without effect,but AP5 or MCPG significantly inhibited local translation of MBP,which demon- strated that vesicular release of glu from axons acting on N-me-thyl-D-aspartate re-ceptors (NMDARs) and metabotropic glu receptors (mGluRs) stimulates local trans-lation of MBP (Fig. 4, C and D). Suppressing Fyn kinase activity by small interfering RNA (siRNA) transfection into oligodendrocytes completely blocked the electrically induced local translation of MBP (Fig. 4D).
After synthesis, myelin proteins must be restricted to the appropriate membrane re- gions adjacent to the axon being myelinated.To determine whether vesicular release of neurotransmitter from axons stabilizes mobility of myelin proteins in OPC cell pro- cesses, MBP was visualized by using a photoactivated green fluorescent protein (GFP) (24).Illumination with a spot of UV light rendered MBP fluorescent in a dis-crete 1-μm region of the OPC cell process,so that mobility of the MBP could be mo-nitored by time-lapse confocal microscopy (Fig.4E and fig. S12). Movement of newly synthe-sized MBP was highly restricted to discrete regions of OPC cell processes in compa-rison with OPCs cultured with neurons previously treated with BnTX (P < 0.005). Blocking P2 receptor activation with suramin did not prevent the restricted MBP mo-bility (Fig. 4E and fig.S12). This indicates that vesicular release of glu from axons re-stricts the mobility of MBP, as would be required to wrap MBP-containing membrane selectively around axons firing action potentials.
Our results suggest that activity-dependent regulation of these subcellular processes in oligodendrocytes initiates myelin formation preferentially on electrically active axons (fig. S13). Although the mechanisms revealed here must be confirmed in vivo, this form of activity-dependent regulation could be important in modifying develop- ment of brain circuits according to environmental experience, as myelination of the cerebral cortex continues through at least the first three decades of life (3). Human brain imaging has detected changes in white matter regions after learning (25), al- though the cellular basis for these changes is unknown. Regulation of myelination by impulse activity in individual axons could regulate neurodevelopment and thus influence information transmission in the brain.
Acknowledgments
We thank M. D. Ehlers for the TfR construct; J.Lippincott-Schwartz for the photo-activatable GFP; E.A. Johnson for BnTX; D. Abebe for assistance with experimental animals; and J.Chan, R.Chittajallu, and J.Ou for critical comments on an earlier draft of this manuscript. This work was supported by the intramural research program at the National Institute of Child Health and Human Development and by a Japan Society for the Promotion of Science fellowship for H. Wake.
Kommentit