Tampereen korkeakolusäätiön hallituksessa tasan yhdellä (1), laskennallisen teoreettisen fysiikan professori Risto M. Niemisellä on todellisia tieteellisiä ansioita.
Puheenjohtaja Marja Makarow on kohkannut just pahimpaan "rotumurhapeilineurooniaikaan" Helsingin yliopiston "tukimuksesta" vastaavana vararehtorina, samoin hän on heilunut EU-hommissa, joista on rahoitettu pelkkää paskaa.
Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston hallitukset ovat tänään va-linneet hallituksen keväällä perustetulle Tampereen korkeakoulusäätiölle. Säätiön on tarkoitus yhdistää yliopistot uudeksi säätiöyliopistoksi vuonna 2019 sekä harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa TAMK:n omistajana.
Tampereen korkeakoulusäätiön tehtävänä on korkeatasoisen ja kansainvälisen tutkimuksen ja opetuksen avulla toimia pitkäjänteisesti suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn sekä ihmiskunnan ja ympäristön eduksi.
Tampereen korkeakoulusäätiön ensimmäisen hallituksen nimittivät säätiön sääntö-jen mukaisesti Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston hallitukset asettamansa nimityskomitean esityksestä.
Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksen jäsenet ja toimikaudet:
• Marja Makarow,FT,professori,johtaja,Biokeskus Suomi,toimikausi 31.12.2021 asti
• J.T. Bergqvist, TkT, konsernijohtaja, Huurre Group Oy, toimikausi 31.12.2021 asti
• Linda Soikkeli, FT, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö, toimikausi 31. 12. 2021 asti
• Liisa Husu, VTT, professori, Örebron yliopisto, toimikausi 31.12.2020 asti
• Pekka Puustinen, KTT, johtaja, asiakkuudet, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ,toimikausi 31.12.2020 asti
• Lauri Lyly,työteknikko,pormestari, Tampereen kaupunki, toimikausi 31.12.2019 asti
• Risto Nieminen, akateemikko, TkT, professori emeritus, Aalto-yliopisto, toimikausi 31.12.2019 asti
Eduskunnalle 8. kesäkuuta annetun lakiesityksen mukaan Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyisivät uudeksi säätiöyliopistoksi 1.1.2019 alka-en. Lisäksi Tampereen korkeakoulu säätiö harjoittaisi ammattikorkeakoulutoimintaa sen pääosin omistamassa Tampereen ammattikorkeakoulussa.
Säätiön perustajajäsenet ovat: Suomen valtio, Jane ja Aatos Erkon säätiö, Kaupan Liitto, Kauppias K.P.Ruuskasen säätiö,Kunnallisneuvos C.V.Åkerlundin säätiö, Man- nerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö,Pirkanmaan liitto,Suomen Ammattiliitto-jen Keskusjärjestö SAK, Suomen Punainen Risti, Tampereen Aikuiskoulutussäätiö, Tampereen kauppakamari, Tampereen Kauppaseura, Tampereen kaupunki, Tam-pereen Suomalainen Klubi,Tampereen Teknillinen Seura, Tampereen yliopistollisen sairaalan koulutussäätiö,Tekniikan Akateemiset,Teknologiateollisuus, Teknologia-teollisuuden 100-vuotissäätiö, Väinö Tannerin säätiö sekä Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut.
Lisätiedot:
Teppo Rantanen, nimitystoimikunnan puheenjohtaja, puh: 0400 235 442, [email protected], parhaiten tavoitettavissa tiistaina 20.6.2017
www.tampere3.fi
Tampere3-tiedote 20.6.2017
***
Jotakin vanhaa, jotakin uutta (?), jotakin ruskeaa ...
http://www.tiede.fi/keskustelu/41288/ketju/puoskaritiedetantta_ehdolla_helsingin_yliopiston_rehtoriksi
Arkkis
Aalto-yliopiston johtokunta on hölynpölytiedehörhölä:
http://www.innovaatioyliopisto.info/fi/ ... a-makarow1
" Aalto-yliopisto 15.8.2008
Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun ja Teknillisen kor-keakoulun muodostaman Aalto-korkeakoulusäätiön 14.8. nimitetty seitsenhenki-nen hallitus on pitänyt ensimmäisen kokouksensa ja valinnut keskuudestaan pu-heenjohtajaksi Kone Oyj:n toimitusjohtajan, TkT Matti Alahuhdan ja varapuheen-johtajaksi Euroopan tiedesäätiön pääjohtajan, professori Marja Makarowin.
Heidän lisäkseen säätiön hallituksen kuuluvat Bostonin yliopiston rehtori Robert A. Brown, toimitusjohtaja Anne Brunila, professori Bengt Holmström, professori Saku Mantere ja johtaja Anna Valtonen.Hallituksen kaikilla jäsenillä on tohtorin tutkinto. "
Hallituksen "kantava voima" lienee juuri Massachusetts Instuite of Technology -huijari- ja gansteri"yliopiston" professori Bengt Hölmström. Alahuhtako sitten teki ennen Nokialla yhteistyösopimuksen samisen putiikin kanssa, mene tiedä. MIT:n haistapaskantiedepuolesta, joka on sen "neurotiedettä", tarkemmin täällä:
http://human-brain.org/evolpsy2.html
Marja Makarow on Helsingin yliopiston "peilisolu"farssin aikainen "tieteelli-nen vararehtori", joka on siis keskeisesti historiallisessa vastuussa kyseisestä (tantta)rallatuksesta...
Paperiteollisuusliiton Anne Brunila ["Suvi-Annette Kankkulan-Prunnila"...] on Ha-losen tyttöjä, ja nehän tiedetään. Prunnilan entinen aviomies on "kädenpuristus-miljoonia" lypsänyt Jyväskylän entinen kaupunginjohtaja. Perheen tunnuslauseen kerrottiinkin olleen "Meidän jälkeemme vedenpaisumus!"
http://www.iltalehti.fi/suhteet/2008061 ... 9_su.shtml
Loput professorit ovat allekirjoittaneelle entuudestaan täysin tuntemattomia nimiä.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Hels ... 5249257893
Helsingin yliopiston rehtoriksi viisi hakijaa
11.9.2009 16:17
Marjukka Liiten
Helsingin Sanomat
Helsingin yliopistossa reilun vuoden rehtorina ollut siviili- ja kauppaoikeuden profes- sori Thomas Wilhelmsson sai neljä kilpahakijaa rehtorin tehtävään.Tehtävä pantiin auki, koska vuodenvaihteessa voimaan tuleva yliopistolaki muuttaa hallintoa ja myös rehtorin asemaa.
Muut hakijat ovat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan de- kaani Jukka Kola, Euroopan tiedesäätiön pääjohtaja Marja Makarow, akatemiapro-fessori Risto Nieminen Teknillisestä korkeakoulusta ja johtaja, professori Anna-Maija Ylimaula Oulun yliopistosta.
Uuden yliopistolain mukaan rehtorin toimikausi on enintään viisi vuotta. Rehtorin valitsee yliopiston 13-jäseninen hallitus 30. syyskuuta.
Rehtoriksi valittavalta edellytetään muun muassa tohtorin tutkintoa rehtorin tehtä-vien hoitamiseksi tarvittavaa kykyä ja ammattitaitoa sekä hyvää johtamistaitoa. "
Jos HP-"tiede"-Marja nyt valitaan, niin hän johtaa kahta Suomen suurinta yliopistoa, ja sen lisäksi EU:n (hölynpöly)tiedeneuvostoa (joka on Suomen akatemian tapaan väärin organisoitu "perustutkimuksen" RAHOITUSJÄRJESTÖ periaatteella
"RAHALLA "SOPIVIA" "TULOKSIA", MUILTA TURPA KIINNI!
Neuvostosta käsin hän määräisi kaikesta Suomeen tulevasta EU:n rahoituksesta.
Sitä tulisi pelkälle haistapaskallle, sillä NOIN VANHAT ÄMMÄT EIVÄT OPI UUSIA TEMPPUJA kuten tiedetään...
Kai hänet nyt sitten vielä valitaan Turun, Tampereen, Oulun, Joesuun ja Lappeenrannakin yliopistojen johtoon...
Linnaan se pitäisi panna Helsingin yliopiston tiederikoksista kuten "peilisoluväitöskir-joista" hänen toimiessaan "tutkimuksesta" vastaavana vararehtorina!
Ja voidaan joskus vielä laittaakin.
Ajat muuttuu. "
HM: ...mutta hyvin hyvin hitaasti nykyään...
***
Mitään HYÖTYÄ Marja Makarowin kunniattomasta surffailusta Suomen hölyn-pölytieteen johtotehtävissä EI OLE IKINÄ OLLUT AINAKAAN TÄHÄN MENNESSÄ, vaan päinvastoin PERLEESTI VAHINKOA!!!
Tästä 12 vuotta vanhasta jutusta ilmenee, että Makarow ei ole nyt 30 vuoteen työskennellyt laboratoriossa.
Kieli-ihminen valitsikin biokemian, koska se "kuulosti modernilta", ja kohosi Suomen johtavien molekyylibiologien joukkoon. Nyt professori Marja Makarow on Helsingin yliopiston vararehtori, ja hänen pitkäaikaisia tutkimuskohteitaan, hyötyproteiineja erittäviä hiivoja, hoivaavat hänen oppilaansa.
Julkaistu Tiede-lehdessä 3/2004
Naisten päivän päätilaisuus on vetänyt Helsingin yliopiston juhlasalin liki täyteen merkittäviä naisia kunnianarvoisan Helvi Sipilän johdolla. Kun amfiteatterin tapaan nousevat penkkirivit ovat normaalisti täynnä tummia pukuja, näkymää värittävät nyt kirkkaan punaiset, vihreät ja keltaiset täplät. Miehiä on vain nimeksi.
Taiteilijaprofessori Kaari Utrion ja professori Outi Hovatan puheiden jälkeen eturi- vistä nousee asiallisen tyylikkäästi valkeaan paitapuseroon, mustaan hameeseen ja harmaaseen jakkuun pukeutunut nainen. Vaaleat hiukset poninhännällä vararehtori Marja Makarow kävelee puhujapönttöön esittämään juhlaväelle naistutkijan terveh-dyksen. Hän kertoo Viikin kampuksella vuosittain järjestetyistä naisten päivän seminaareista, joissa tutkijanaiset ovat puhuneet kokemuksistaan.
- Joukosta on huokunut epävarmuus tulevaisuudesta,ja optimistinen visio on ollut hu- kassa. Halusimme järjestää tämän tilaisuuden siksi,että voisimme tarjota rohkaisevia roolimalleja nuorille naisille - ja meille muillekin, Makarow päättää ja jättää lavan Tarja Haloselle.
Marja Makarowia itseään vakuuttavampaa roolimallia tutkimuksen maailmasta on vaikea löytää. Hänen ansioluettelonsa on täynnä julkaisuja ja alan kansainvälisten järjestöjen luottamustehtäviä. Tätä nykyä hän on soveltavan biokemian ja molekyylibiologian professori ja Viikin biotieteiden tutkijakoulun johtaja.
Makarow, 55, johtaa lisäksi Biotekniikan instituutissa solubiotekniikan tutkimusohjel-maa vielä ensi heinäkuuhun saakka, ja hän vaikutti kuusi vuotta myös Suomen Aka-temian terveystutkimuksen toimikunnassa. Hengästyttävän listan päälle hänet valit-tiin viime kesänä Helsingin yliopiston tutkimusasioista vastaavaksi vararehtoriksi. Huh!
Roolissaan tutkimuksesta vastaavana vararehtorina Makarow pitää erittäin tärkeänä sitä, että hän tuli rehtoraattiin suoraan Helsingin yliopiston tutkijajoukosta.
- Minulla on kentältä suoraa ja välitöntä tietoa, jota voin hyödyntää. Esimerkiksi tutkijakoulun tehtävät pitävät jalat maassa ja kädet savessa.
Samaan aikaan vararehtorin pitää kuitenkin visioida koko yliopiston tulevaisuutta ja muun muassa tutkimuksen kaupallista hyödyntämistä. "Pää pilvissä ja jalat maassa" -yhtälö ei aina ole helppo, ainakaan ajankäytön osalta. Makarowillakaan ei ole kuin 24 tuntia vuorokaudessa, seitsemän päivää viikossa. Vararehtorin roolin myötä hänen onkin ollut pakko tinkiä muista töistä, vaikka työ onkin muka "puolipäiväinen".
- Olin syksyllä niin noviisi, etten ymmärtänyt sitä, että sihteerit buukkaavat kaikki ajat, ellen ole varannut tiettyjä päiviä esimerkiksi tutkimusryhmän ohjaukseen. Kun vararehtorin työlle antaa pikkusormen, se vie koko käden.
Professuuriinsa liittyvästä opetuksesta Makarow halusi pitää kiinni "sormituntuman" säilymisen vuoksi, ja tutkijakoulu pyörii mukavasti pätevän koordinaattorin avulla, mutta oman tutkimusryhmän ohjaaminen aiheuttaa huonoa omaatuntoa.
- Sieltä aika on kutistunut. Ryhmässä onkin tästä valitettu, eikä syyttä. Vastuu heistä on minulla.
Jos asiat olisivat menneet helsinkiläisen koulutytön haaveiden mukaan, Marja Maka- row voisi nyt istua Euroopan parlamentissa tulkkaamassa italialaisten europarlamen-taarikkojen koristeellisia kohteliaisuuksia tai suomalaisten ministerien töksähteleviä puheita.
Ensin saksalaista koulua, myöhemmin Töölön yhteiskoulua käynyt Marja oli kouluai- kana kiinnostunut kielistä. Lukiossakin hän hoiti matematiikan luvut lyhyemmän kaa- van mukaan ja valitsi kielilinjan. Hänen ensimmäinen unelma-ammattinsa oli simul-taanitulkkaus. Siihen aikaan sitä opetettiin vain Wienissä, eivätkä vanhemmat jostain syystä innostuneet ajatuksesta.
- Ylioppilaskirjoitusten aikaan sukulaiset alkoivat kysellä, mitä aion tehdä. Haavenni simultaanitulkin työstä oli tyrmätty,enkä oikein tiennyt mitä vastaisin. Äitini oli ostanut meille Elämä ja ihminen -ensyklopediasarjan. Sen sivuilla törmäsin termiin biokemia. Se kuulosti modernilta,ja aloin vastata sukulaisille, että rupean lukemaan biokemiaa.
Kirjoitusten jälkeen olikin sitten pakko ruveta selvittämään, mitä biokemia oikein on ja miten sitä pääsee opiskelemaan. Matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan Marja pääsi suoraan papereilla. Pääsykokeisiin hän ei lyhyellä matematiikalla olisi lähtenyt pyrkimäänkään.
- Ala vei minut heti mukaansa. Oppiaineessa viehätti sen systemaattisuus, ja sen oppiminen oli suoraviivaista.
Kliiniseen biokemiaan suuntautunut nuori opiskelija haaveili sairaalakemistin urasta, mutta kun hän pääsi tekemään gradua professori Ossi Renkosen laboratorioon Meilahden teoreettisissa laitoksissa, hän päätti jatkaa väitöskirjaan asti.
- Meilahdessa työskenteli Renkosen lisäksi muitakin kovamaineisia tutkijoita, kuten Kai Simons, Ari Helenius ja Leevi Kääriäinen. He muodostivat virustutkijoiden huippuryhmän, ja se oli innostava miljöö.
Sairaalakemistin uravaihtoehto avautui vielä kerran, väittelyn loppusuoralla. Viittä vaille valmis tohtori valittiin Hyksin naistenklinikan apulaiskemistiksi, mutta jo ensimmäisestä päivästä alkaen hän tiesi sen olevan sittenkin välivaihe.
- Olin siellä vajaan vuoden, kunnes tein kovan päätöksen: sanouduin irti ääni vapisten ja heittäydyin miniapurahalla toimivaksi vapaaksi tutkijaksi.
Ensimmäinen pätkätyö löytyi virusopin laitokselta, kunnes Makarow hakeutui teke- mään varsinaista post doc -työtään Kai Simonsin tutkimusryhmään Euroopan mole- kyylibiologian laboratorioon Saksan Heidelbergiin. Kahden vuoden jakso oli "valtava elämys", jollaista hän suosittelee jokaiselle itsenäiseksi tutkijaksi haluavalle.
Nykyisin Marja Makarow tekee tutkimustyötä oman ryhmänsä välityksellä.Ryhmä tut- kii solun proteiinintuotantoa:miten erilaiset hyötyproteiinit - vaikkapa ihmisen insuliini - syntyvät solussa, muotoutuvat prosessin aikana ja erittyvät solun ulkopuolelle vaikuttamaan.
Ryhmä käyttää mallieliönään tavallista leivinhiivaa.Tutkijat selvittävät,miten sen erit-tämät hyötyproteiinit syntyvät, kehittyvät ja siirtyvät solun ulkopuolelle. Hiiva on käyt-tökelpoinen "proteiinitehdas" muun muassa siksi, että sen soluissa perustapahtumat ovat samanlaiset kuin nisäkässoluissa. Hiiva oli myös ensimmäinen aitotumainen eliö, jonka koko perimän emäsjärjestys selvitettiin; tämä tapahtui jo vuonna 1996.
- Hiivaa on helppo muokata geneettisesti. Siinä ei ole eettisiä eikä teknisiä ongelmia.
Makarow keskustelee tutkimussuunnitelmista jatko-opiskelijoidensa kanssa ja käy ennalta läpi yksittäisiä kokeita. Tutkijoiden toteuttaman laboratoriovaiheen jälkeen keskustellaan taas yhdessä tuloksista ja päätelmistä.
- Olen ollut labrassa viimeksi kymmenen vuotta sitten, enkä enää haikaile laborato-riotyöskentelyä. En osaisi varmaan enää käyttäytyäkään siellä, sillä tekniikka on mennyt niin paljon eteenpäin.
Tekninen kehitys on johtanut Marja Makarowin mukaan siihen, että hyvän tutkijan edellytyksissä on tapahtunut radikaali muutos. Kun takavuosina tutkija saattoi olla yhden kapean asian ekspertti, nyt tutkimus on muuttunut holistiseksi, ainakin biologiassa.
- Ennen sinulla oli yksi geeni, jota tutkittiin kaikilta kanteilta, mutta nyt esimerkiksi mik- rosirutekniikalla voidaan tutkia hiivasolun kaikkia 6 200:aa geeniä yhtä aikaa. Enää ei voi rajoittua tutkimaan kapeaa aluetta, kun meillä on informaatiota koko solun fysiologiasta.
- Tämä on valtava haaste. Tutkijalla pitää olla paljon laajemmat tiedot kuin ennen. Hänen on ymmärrettävä muistakin asioista kuin omasta tutkimuskohteestaan, muuten hän ei voi tehdä fiksuja valintoja. Tässä on iso haaste tutkijakoulutukselle, Makarow sanoo.
Haasteeseen vastataankin biotieteissä muodostamalla monitieteisiä tutkimusryhmiä. Esimerkiksi systeemibiologiassa ovat mukana biotieteet, biolaskenta, tietotekniikka ja bioinformatiikka.
- Biotieteiden alueella pyörä on pantu nyt pyörimään. Tulevat vuodet näyttävät, syntyykö sieltä jotain ihan uutta.
Yksi Marja Makarowin uusista tehtävistä on auttaa yliopiston sisällä tehtävää tutki- musta vaikuttamaan yhteiskunnassa esimerkiksi kaupallisina sovelluksina. Hän on hallituksen jäsenenä Licentia Oy:ssä, joka on Helsingin yliopiston, Teknillisen korkeakoulun, VTT:n ja Sitran yhteisyritys. Sen tehtävänä on avustaa tutkijoita tutkimustulosten kaupallistamisessa.
- Omasta kokemuksestani voin sanoa, että tutkijat eivät välttämättä pysty yksin hyö- dyntämään löydöksiään. Perustutkija ei pohdi, onko työssä jotain keksinnöllistä ja hyödynnettävää tai pitäisikö keksintö suojata ja miten se tehdään. Tällaisissa asiois-sa tutkija on ihan ulalla ja tarvitsee apua. Jos sitä ei tule, tutkija julkaisee kaiken. Makarow tietää, mistä puhuu: hänellä itsellään on kaksi patenttia Suomessa ja yksi Yhdysvalloissa. Ne liittyvät hyötyproteiinien tuottamiseen hiivassa.
Oman tutkimuksen havainnot veivät ensimmäiseen patentointiprosessiin, joka oli "kaikkea muuta kuin helppo".
- Silloin vuonna 1991 Helsingin yliopistolla ei ollut tutkimuspalveluja, joten rupesin itsekseni toikkaroimaan.Silloinen Helsingin yliopiston Licencing ei halunnut keksin-töäni portfolioonsa, mutta onneksi Keksintösäätiö myönsi minulle apurahan, jolla saatoin palkata patenttiasiamiehen tutkimaan asiaa.
Marja Makarow kirjoitti itse patentin runkotekstin "kantapään kautta".Hänen mukaan- sa oli suuri muutos ajatella omaa tutkimusta hyödynnettävyyden kannalta. Ja vielä todistaa asia lukijalle.
- Hyödynnettävyys-termiähän ei suurin osa perustutkijoista ole koskaan joutunut kohtaamaan, Makarow tunnustaa.
Kun matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan dekaani yritti viime vuonna ennen virkaanastujaisluentoa kysellä Marja Makarowilta esittelyä varten henkilökohtaisia tietoja, tämä kiemurteli kuvaamalla itseään tutkimuksen ulkopuolella "ihan tylsäksi tyypiksi", jolla ei ole mitään hauskaa kerrottavaa siviilielämästään.
- Kyllähän tämä työ aika kokonaisvaltaisesti vie energiaa. Mihinkään keskittymistä vaativaan ei työn ulkopuolella oikein tunnu löytyvän aikaa, Makarow myöntää. Nuo- rempana harrastettu klassikkokirjojen ahmiminen hiipui 27 vuotta sitten, jolloin syntyi nyt jo diplomi-insinööriksi isänsä lailla lukenut poika.
- Lukemiseen on ollut koko ajan vähemmän ja vähemmän aikaa, ja nykykirjailijoiden kenttä on minulle aika tuntematon. Tätä ei tietysti pitäisi myöntää, näinhän leimau-tuu heti sivistymättömäksi, Marja Makarow nauraa.
Vaikka aika olisi kortilla, vararehtorin voi silti säännöllisesti bongata helsinkiläisistä antiikkiliikkeistä, antiikkimessuilta tai Hagelstamin ja Bukowskin huutokauppanäytöistä.
- Olisi turhan grandiöösiä sanoa, että kerään antiikkiesineitä, mutta tykkään luuhata vanhan tavaran liikkeissä ja pidän vanhoista esineistä, joissa on kunnon käsityön jäl- nkeä ja hienot materiaalit. En kerää tavaraa minnekään kaappien nurkkiin,vaan pidän esineistä, joita voi käyttää.
Yhtä käytännöllisesti Makarow suhtautuu akateemiseen koulutukseen. "Jatkokoulu- tusaktivistiksi" tunnustautuva professori pitää aivan luonnollisena, että monet tohto- riksi valmistuvat jättävät tutkimuksen ja suuntautuvat työelämään.Niin tekevät monet hänen oppilaansa, ja sama suunnitelma on hänen omalla pojallaan, joka valmistelee Cambridgessa tietotekniikan väitöstään.
-Sisäinen palo tuo ihmisen tutkimuksen maailmaan.Hän haluaa ymmärtää enemmän ja enemmän jostakin tutkimuskohteesta. Mutta minusta on ihan yhtä arvokasta se, että joku haluaa suuntautua ulos tutkimuksesta. "Oikeaan elämään", kuten jotkut oppilaistani sanovat.
Jarno Forssell on vapaa tiedetoimittaja ja Tiede-lehden vakituinen avustaja.
Marja Makarow
Ikä: 55
Arvo: soveltavan biokemian ja molekyyli-biologian professori, vararehtori
Yliopisto: Helsingin yliopisto
Laitos: Biotekniikan instituutti
Tutkimusala: proteiinin erittyminen hii-vasolussa
Harrastukset: ruoanlaitto, antiikkiesinei-den kerääminen
Tärkeät vuodet
1948 syntyy Helsingissä
1975 valmistuu filosofian kandidaatiksi
1976 synnyttää pojan
1979 väittelee tohtoriksi
1981 post doc -tutkijaksi Saksan Heidel-bergiin Euroopan molekyylibiologian labo-ratorioon (EMBL)
1983 perustaa oman tutkimusryhmän Helsingin yliopiston geenitekniikan labo-ratorioon
1985 julkaisee ensimmäinen artikkelin it-senäisenä tutkijana
1986 saa Euroopan biokemian yhdistys-ten federaation (FEBS) nuoren tutkijan palkinnon
1987 ensimmäinen oma jatko-opiskelija väittelee tohtoriksi
1994 poika ylioppilaaksi ja opiskelemaan TKK:n tietotekniikan osastoon
1998 nimitetään Kuopion yliopiston lääke-tieteellisen biokemian professoriksi ja valitaan Suomen Akatemian terveyden tutkimuksen toimikunnan jäseneksi
2003 nimitetään Helsingin yliopiston so-veltavan biokemian ja molekyylibiologian professoriksi sekä tutkimuksesta ja tutkijakoulutuksesta vastaavaksi vara-rehtoriksi
2004 valitaan Euroopan molekyyli-biologian konferenssin (EMBC/EMBO) presidentiksi
***
YLE:n haistapaskantiedeohjalma PRISMAN VALHE muistista
Prisma: Totuus muistista
Yksitoistavuotiaalla Jake Hauslerilla on supermuisti. Washingtonin yliopiston tutkijat selvittävät hänen aivojensa toimintaa.
TV1 keskiviikkona 22.2.2017 klo 19.00 - 19.55, uusinta lauantaina 25.2. klo 8.05 ja tiistaina 28.2. klo 00.00
Katsottavissa Yle Areenassa
Muisti on avain identiteettiin. Ilman muistia olisimme tuomittuja nykyhetkeen, kykenemättömiä oppimaan aiemmista virheistämme.
Muisti määrää, miten opimme ja selviämme maailmassa. Aivoja voidaan kartoittaa yhä tarkemmin ja dokumentti kertookin, mitä uusin tiede kertoo muistin toiminnasta.
Tutkijat ovat tehneet yllättäviä havaintoja siitä, että muisti ei olekaan niin tarkka kuin olemme luulleet ja yksittäistä muistoja voi peukaloida ja pelkoja häivyttää. Voiko tulevaisuudessa jopa keksiä itselleen uuden menneisyyden?
Memory Hackers. Tuotanto: PBS, Yhdysvallat, 2016. "
Tähän samaan perseilyyn tuon kanssa on saatu tottua, mikään tieteellinen todiste ei näytä tepsivän.
Muistia etsimässä
Julkaistu perjantaina 04.12.2009 411

Kuinka muistot tallentuvat aivoihin? Itävallassa vuonna 1929 syntynyt, Nobel-palkittu neuropsykiatri Eric Kandel on tutkinut aivojen molekyylibiologiaa. Hänen oman lapsuutensa muistoja leimasivat juutalaisvainot.
Eric Kandelin omaelämäkerta Muistia etsimässä ilmestyi maaliskuussa 2006, ja se sai ristiriitaisen vastaanoton. Kandel oli Wienin juutalaisia, mutta hänen täytyi muut-taa 9- vuotiaana Yhdysvaltoihin.New Yorkissa hän opiskeli Itävallan historiaa ja kir-jallisuutta, mutta kiinnostui myöhemmin lääketieteestä ja opiskeli psykoanalyytikoksi. Tämän jälkeen hän toimi viisikymmentä vuotta neurotieteilijänä.
Hänen tutkimusalaansa oli muisti. Muistin tutkiminen liittyi oleellisesti Kandelin lapsuuden traumaattisiin muistoihin natsi-Itävallassa holokaustin aikana.
Tässä ohjelmassa perehdytään Kandelin elämäntarinaan ja viimeisimpiin neurotie-teiden saavutuksiin. Erikoista on se,että muistia tarkastellaan tutkija itse aineistona. Matka on hyvin henkilökohtainen, kun kameran matkassa käydään niin fyysisillä kuin henkisillä Kandelin lapsuuden näyttämöillä.Pääsemme kurkistamaan myös laborato-rion jokapäiväiseen elämään sekä tietenkin aivoihin, joihin muistot ovat varastoitu-neet. Ohjelman jälkeen jää vain ihmettelemään, kuinka tämäkin ohjelma asettuu osaksi omia muistojamme. "
Kökkönoopelisti ERIC KANDEL on pöyristyttävä HUIJARI ja NÄMÄ KYSEISET ILMIÖT kuten uusien neuronienvälisten fyysisten kytkentöjen muodostuminen SITÄ OHJAAVINE kemikaaleineen EIVÄT OLE MUISTIN mekanismi MILÄÄN SELKÄRANKAISELLA, keskushermostollisella lajilla!
Aivopierun tekijä on "aivohakkerifirma" (joka haluaa kehittää "aivokaapelitelepatiaa", joka on MAHDOTONTA!)
Eric Kandel huijasi härskisti myös keskushermostottomilla selkärangattomilla kuten banaanikärpäsillä ja merietanoilla tekemissään valekokeissa, joissa hän mm. "simu-loi aistiärsykkeitä" kohdistamalla sähköisiä "neurosignaaleita" suoraan vaikka ba-naanikärpäsen alkoholireseptorin (jolla se löytää ruokansa) neuronien viejähaarak-keeseen aksoniin. SE OLI MUKA "VIINASTA VIEROITTAVA AVERSIIVINEN (ran-kaiseva) ÄRSYKE (se EI ollut lainkaan ärsyke, sellaiset tulevat AISTIMIIN), joka saa banaanikärpäsen hetkeksi "raitistumaan pahan tunteen takia"!!! Se lakkaa ainakin joksikin aikaa kokonaan syömästä ja kuolee, ellei lillu jossakin hedelmämehussa.
Jos se kuitenkin lilluu sellaisessa ja syö,palautuu myös alkoholintunnistus ja liikkuva ruoanetsintäkyky, koska alempien oloiden neuronit uusiutuvat ja paluttavat geneetti-sen mallin. Näin Kandel tulkitsee drosophilan viina- ja ruokalakon "PAVLOVILAISEK- SI EHDOLLISTUMISEKSI", KOSKA SE ON MUKA "PALAUTUVAA, VÄLIAIKAISTA OPPIMISTA (mikä on ydintuntomerkki)! Pavlovilaista ehdollistumista, joka perustuu palkitseville ja rankaiseville KOKEKUKSILLE, ja jolle IHMISEN MUISTI YKSINO- MAAN PERUSTUU, ESIINTYY VAIN AIVOKUORELLISILLA LAJEILLA: nisäkkäillä ja linnuilla.
Lääketieteen väärentäminen on kansainvälinen rikos ihmiskuntaa vastaan, joka rinnastuu JOUKKOMURHAAN (massacre). Se pannan kuriin. Terveisiä WHO:lle ja suurvaltajohtajile...
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/merietanalla-ja-banaani...
Merietanalla ja banaanikärpäsellä ei voida tutkia ihmisen PSYYKEÄ
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/alykkyyden-paivan-1-10-...
"Älykkyyden päivän" 1.10. "kunniaksi": "psykologiantutkimuksen" heritabiliteettihuijaus!
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/09/aivokaapelitelepatia-on...
Aivokaapelitelepatia on edelleen huijausta!
"Aivokaapelitelepatia" on edelleen humpuukia, kuten "kaapelitonkin":
Mutta YLE taas riehaantui!
Telepatiaa toteutettiin käytännössä – aivoista-aivoihin -viesti kulki Intiasta Ranskaan
Ajatus välittyi internetin välityksellä. Tutkijat uskovat aivoista-aivoihin siirtyvän kommunikoinnin yleistyvän lähitulevaisuudessa.
http://www.tiede.fi/keskustelu/42967/ketju/tanaan_tulee_prisma_muis...
Muistot sellaisinaan eivät ole "tallessa" missään silloin, kun niitä ei muistellaan, vaan ne palautetaan, uudellenrakennetaan tuossa ominaisuudessa muista ominaisuuksista,
Oikeaa tietoa neurofysiologian historiasta ja nykytilasta ja TIETEELLISESTÄ AJATTELUSTA YLEISEMMINKIN löytyy mm. täältä.
https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/ivan-pavlov-ja-tieteell...
***
Etenevän objektiivisen tieteenkin piirissä on ainakin kommentoitu asiaa ja rakenta-vasti, joskin aivan ilmeisesti meillä "kiellettyyn" (arvatkaa kenen toimesta!) aivojen toimintamalliin ja sen ilmiöihin liittyen:mahdollisena neuronien aksonien ja oligodend- rosyyttigliasolupeitteen välisenä kommunikaatiomuotona (lauttoihin ei ole linkkiä, on vain termi, sen sijaan on annettu kolme lähdettä (16),(17),josta on viitattu Mikael Si-monsin (sukuja?) artiikeliin ja (18), joista on viitattu useaan Kai Simonsin artikkeliin):
http://pubmedcentralcanada.ca/pmcc/articles/PMC3482340/
" Science. Author manuscript; available in PMC 2012 October 27.
Published in final edited form as:
Science. 2011 September 16; 333(6049): 1647–1651.
Published online 2011 August 4. doi: 10.1126/science.1206998
PMCID: PMC3482340
NIHMSID: NIHMS411666
Control of Local Protein Synthesis and Initial Events in Myelination by Action Potentials
Hiroaki Wake, Philip R. Lee, and R. Douglas Fields*
Nervous System Development and Plasticity Section, The Eunice Kennedy Shriver National Institute of Child Health and Human Development, Bethesda,MD 20892, USA
*To whom correspondence should be addressed. Email: vog.hin.liam@dsdleif
Abstract
Formation of myelin,the electrical insulation on axons produced by oligodendrocytes, is controlled by complex cell-cell signaling that regulates oligodendrocyte develop- ment and myelin formation on appropriate axons. If electrical activity could stimulate myelin induction, then neurodevelopment and the speed of information transmission through circuits could be modified by neural activity.We find that release of glutamate from synaptic vesicles along axons of mouse dorsal root ganglion neurons in culture promotes myelin induction by stimulating formation of cholesterol-rich signaling domains between oligodendrocytes and axons, and increasing local synthesis of the major protein in the myelin sheath, myelin basic protein, through Fyn kinase-depen-dent signaling. This axon-oligodendrocyte signaling would promote myelination of electrically active axons to regulate neural development and function according to environmental experience.
Myelin, the multilayered membrane of insulation wrapped around axons by oligo-dendrocytes,is essential for nervous system function and increases conduction velo-city by at least 50 times (1,2). Unique to vertebrates, formation of the myelin sheath must be highly regulated temporally during development and targeted specifically to appropriate axons. Many axon-derived signals regulate myelination,but there is great interest in the possibility that electrical activity could provide an instructive signal, be-cause activity-dependent regulation of myelinogenesis could control myelination du-ring development according to environmental experience, contribute to learning, and guide regeneration after injury according to functional efficacy (3). Electrical activity has been shown to affect proliferation and differentiation of myelinating glia (4-7), but if electrical activity could regulate subcellular events necessary for myelin induction, then myelin could form preferentially on electrically active axons. Here we test this hypothesis, beginning with the question of how electrical activity in axons might signal to oligodendrocytes to control myelination.
Both neurotransmitters adenosine 5′-triphosphate (ATP) and glutamate (glu) have been implicated in signaling to oligodendrocyte progenitor cells (OPCs). Glutamater- gic synapses can form transiently between axons and some OPCs (8,9).It has been proposed that such synaptic communication between axons and OPCs might stimu-late myelin formation on individual axons that are electrically active (10). However, glu inhibits OPC proliferation and differentiation in monoculture (11).Electrical activity also causes nonvesicular release of the neurotransmitter ATP from axons through volume-regulated anion channels (12),and ATP released from axons increases mye-lin formation by regulating OPC differentiation and expression of myelin proteins (5, 7).
Our measurements confirm that electrical activity stimulates both vesicular release of glu and nonvesicular release of ATP from mouse dorsal root ganglion (DRG) neu-rons in a cell culture preparation equipped with platinum electrodes (13) (fig. S1). Immuno-cytochemical staining for the postsynaptic protein, PSD-95, failed to provide evidence for postsynaptic specializations on OPCs. However, punctate staining for the synaptic vesicle glycoprotein, synaptophysin, was evident along DRG axons (fig. S2A). Active recycling of vesicles between these sites of vesicle aggregation and the axon membrane was shown by uptake of a lipophilic FM dye (fig. S2, A to C).
To test the hypothesis that release of synaptic vesicles from axons can promote myelination, DRG neurons were treated for 18 hours with botulinum toxin A (BnTX), which cleaves the synaptic vesicle release protein SNAP-25 (25-kD synaptosome-associated protein) (14). SNAP-25 is necessary for synaptic vesicle fusion, and neu-rotransmitter release is blocked for at least 2 weeks after washing out the toxin from DRG neurons (14).OPCs were added to neuron cultures after washing out the toxin, so that only vesicular release from axons would be impaired, and allowed 5 days to differentiate to a promyelinating oligodendrocyte. DRG axons were then stimulated for 5 hours (9 s at 10 Hz, 5-min intervals) and examined 21 days later ().
Similar experiments used tetanus toxin (TnTX),which blocks vesicular fusion by clea-ving a different synaptic vesicle protein,VAMP (vesicle-associated membrane protein or synapto-brevin). Both experiments showed that myelination was suppressed in comparison with cultures where vesicular release from axons was not blocked (, and fig. S3). No differences in cell differentiation, amount of myelin pro-teins,or number of oligodendrocytes were evident between cultures stimulated in the presence or absence of BnTX ( and fig. S4), which suggested a requirement for synaptic vesicle release on myelin induction.Although other mechanisms are likely necessary for maintenance of myelin,the increased induction of myelination after only a 5-hour stimulus has consequences that are observed as increased myelination persisting after 16 days.
Release of synaptic vesicles from axons promotes myelination. (A) Synaptic vesicle release from DRG neurons was blocked by adding BnTX or TnTX to neuron cultures, and OPCs were added after washing out the toxin.Five days later, axons were stimulated ...
Calcium imaging showed that both glu and ATP release can signal electrical activity in axons to OPCs,but the spatiotemporal dynamics of Ca2+ signaling differed for the two neurotransmitters (). Stimulation (10 Hz for 15 s) of DRG neurons induced rapid Ca2+ responses in the slender OPC cell processes (), but the rise time and decay were slower in the OPC soma. This was confirmed by trans-fecting OPCs with the genetic Ca2+ indicator GCaMP2 (), which allows measurement of Ca2+ responses in OPCs independently from responses in axons.
Blocking vesicular release with BnTX or blocking glu receptors with a combination of 6-cyano-7-nitroquinoxaline-2,3-dione (CNQX), DL-2-amino-5-phosphonopentanoic acid (AP5), and α-methyl-4-carboxyphenylglycine (MCPG) inhibited Ca2+ responses in OPC processes closely associated with axons, but failed to block Ca2+ responses in the cell soma (, and fig. S5). Somatic Ca2+ responses were inhibited by the P2 receptor blocker suramin ( and fig.S6). The latency of the Ca2+ res-ponse to axon stimulation provides evidence for both ectopic release of neuro-trans-mitter and release of neurotransmitter localized to points of axo-glial junctions (fig. S7). We conclude that vesicular release of glu is a major pathway for activity-depen-dent signaling between axons and OPC processes closely associated with axons and that ATP signaling from axons has a predominant effect on somatic Ca2+ res-ponses, presumably because the release mechanism is less restricted to specialized sites of axo-glial contact (). Therefore, vesicular release of glu is a likely mechanism to control axo-glial signaling initiating myelination in OPC processes associated with axons.
Electrical activity in axons is signaled to OPCs by the neurotransmitters glu and ATP. The two neurotransmitters are released through different mechanisms and produce different spatiotemporal Ca2+ responses in OPCs. (A) Ca2+ responses were seen in the ...
In human development, oligodendrocytes in cerebral white matter mature 3 months before they begin to form myelin, which suggests that local axon-glial signaling regu- lates induction of myelin on specific axons (15). Myelinogenesis requires cell recog-nition, the formation of specialized contacts for intercellular signaling,and the synthe- sis of large quantities of lipids and specialized proteins necessary for formation of the myelin sheath.Cholesterol-rich microdomains are organizing centers for signaling molecules and cytoskeletal elements controlling trafficking of membrane proteins and receptors to specialized sites of cell-cell contact (16,17). In oligodendrocytes, specific axon-glial interactions - involving activation of the Src-family kinase Fyn (18), cell ad-hesion molecule L1,and integrin (16) concentrated in lipid-raft microdo-mains - regu- late subcellular events necessary for induction of myelination on appro-priate axons. This includes the local translation of myelin basic protein (MBP) from mRNA in oligo-dendrocyte processes. It is not known whether electrical activity can control the formation or activity of these signaling complexes.
To test this hypothesis, we monitored trafficking of the transferrin receptor (TfR) into the membrane of OPCs. The TfR is enriched in cholesterol-rich membrane domains, notably at the postsynaptic membrane of neurons (19). OPCs were transfected with TfR-mCherry-superecliptic pHluorin (SEP), which becomes fluorescent only after exocytosis and exposure to neutral pH (20). The results show that stimulation of DRG axons (10 Hz, 9 s,at 5-min intervals for 5 hours) increased TfR surface expres-sion on OPCs (). This increased trafficking, in turn, required vesicular glu re-lease from axons, as shown by blocking the increased TfR trafficking by stimulation of neurons pretreated with BnTX or in the presence of glu receptor antagonists (). Activated Fyn kinase (phosphorylated at tyrosine 418) colocalized with the surface expression of TfR receptors (). Electrical stimulation increased phosphorylation of Fyn kinase ( and fig. S9) and increased the surface ex- pression of cell adhesion molecule L1 (fig.S9A).Both responses required vesicular release, as shown by BnTX treatment before stimulation ( and fig. S9A).
Formation of axon-oligodendrocyte signaling domains by electrical stimulation. Traf- ficking of TfR into cholesterol-rich membrane domains of OPCs was increased by the vesicular release of glu from neurons induced by electrical stimulation. (A) Punctate ...
These results indicate that vesicular release of glu from axons stimulates the for- ma-tion of cholesterol-rich microdomains in oligodendrocytes and activates signaling pathways known to regulate local translation of MBP. This raises the hypothesis that local translation of MBP in oligodendrocytes could be controlled by electrical activity. We focused on MBP because it is the major protein constituent of the myelin sheath and because it is required for formation of myelin.MBP mRNA is transported in RNA granules toward the distal ends of the oligodendrocyte processes where the protein is translated and delivered locally to the plasma membrane for myelin formation (21, 22).
To visualize local translation of MBP,we developed a genetic construct in which MBP was labeled with a fluorescent protein,kikume green-red (kikGR),which is irreversibly converted from green to red fluorescence by ultraviolet (UV) light (23). After photo-conversion, previously synthesized MBP appears red, and newly synthesized MBP will appear as green fluorescent spots. OPCs transfected with a construct containing the MBP coding region showed local MBP translation during a 40-min observation period after stimulation of DRG axons (10 Hz, 10 min), and the newly synthesized protein was inserted into the cell membrane ( and fig.S10). OPCs transfected with a construct containing only the 3′ untranslated region (3′UTR) of MBP also showed local kikGR translation only after stimulation of DRG axons, but the protein was not targeted to the cell membrane (fig.S10). When stimulation was delivered lo-cally by using bipolar electrodes separated by 350 μm, rather than by field stimula-tion of the entire culture, only oligodendrocytes adjacent to stimulated axons showed local translation of MBP, and neighboring oligodendrocytes outside the region of sti-mulation showed no MBP translation (fig. S11). Either pretreating axons with BnTX or stimulation in the presence of glu receptor blockers prevented local synthesis of MBP in response to stimulation.AMPA receptor or P2 receptor blockers were without effect,but AP5 or MCPG significantly inhibited local translation of MBP,which demon- strated that vesicular release of glu from axons acting on N-me-thyl-D-aspartate re-ceptors (NMDARs) and metabotropic glu receptors (mGluRs) stimulates local trans-lation of MBP (). Suppressing Fyn kinase activity by small interfering RNA (siRNA) transfection into oligodendrocytes completely blocked the electrically induced local translation of MBP ().
Action potentials induce local translation of MBP by vesicular release of glu.
(A) Experiments were carried out on rat OPCs before expressing MBP protein, although MBP mRNA was present.
(B) Local translation of MBP was studied by transfecting OPCs with ...
After synthesis, myelin proteins must be restricted to the appropriate membrane re- gions adjacent to the axon being myelinated.To determine whether vesicular release of neurotransmitter from axons stabilizes mobility of myelin proteins in OPC cell pro- cesses, MBP was visualized by using a photoactivated green fluorescent protein (GFP) (24).Illumination with a spot of UV light rendered MBP fluorescent in a dis-crete 1-μm region of the OPC cell process,so that mobility of the MBP could be mo-nitored by time-lapse confocal microscopy ( and fig. S12). Movement of newly synthe-sized MBP was highly restricted to discrete regions of OPC cell processes in compa-rison with OPCs cultured with neurons previously treated with BnTX (P < 0.005). Blocking P2 receptor activation with suramin did not prevent the restricted MBP mo-bility ( and fig.S12). This indicates that vesicular release of glu from axons re-stricts the mobility of MBP, as would be required to wrap MBP-containing membrane selectively around axons firing action potentials.
Our results suggest that activity-dependent regulation of these subcellular processes in oligodendrocytes initiates myelin formation preferentially on electrically active axons (fig. S13). Although the mechanisms revealed here must be confirmed in vivo, this form of activity-dependent regulation could be important in modifying develop- ment of brain circuits according to environmental experience, as myelination of the cerebral cortex continues through at least the first three decades of life (3). Human brain imaging has detected changes in white matter regions after learning (25), al- though the cellular basis for these changes is unknown. Regulation of myelination by impulse activity in individual axons could regulate neurodevelopment and thus influence information transmission in the brain.
Acknowledgments
We thank M. D. Ehlers for the TfR construct; J.Lippincott-Schwartz for the photo-activatable GFP; E.A. Johnson for BnTX; D. Abebe for assistance with experimental animals; and J.Chan, R.Chittajallu, and J.Ou for critical comments on an earlier draft of this manuscript. This work was supported by the intramural research program at the National Institute of Child Health and Human Development and by a Japan Society for the Promotion of Science fellowship for H. Wake.
References and Notes
1. Nave KA. Nature. 2010;468:244. [PubMed]
2. Emery B. Science. 2010;330:779. [PubMed]
4. Demerens C, et al. Proc Natl Acad Sci USA. 1996;93:9887. [PubMed]
6. Stevens B, Fields RD. Science. 2000;287:2267. [PubMed]
9. Kukley M, Nishiyama A, Dietrich D. J Neurosci. 2010;30:8320. [PubMed]
10. Bakiri Y, Attwell D, Káradóttir R. Neuron Glia Biol. 2009;5:3. [PubMed]
11. Gallo V, et al. J Neurosci. 1996;16:2659. [PubMed]
12. Fields RD, Ni Y. Sci Signal. 2010;3:ra73. [PubMed]
13. Fields RD, Yu C, Neale EA, Nelson PG. In: Practical Electrophysiological Methods: A Guide for In Vitro Studies in Vertebrate Neurobiology. Kentenmann H, Grantyn R, editors. chap 2.9 Wiley; New York: 1992.
14. Welch MJ, Purkiss JR, Foster KA. Toxicon. 2000;38:245. [PubMed]
15. Back SA, Luo NL, Borenstein NS, Volpe JJ, Kinney HC. J Neuropathol Exp Neurol. 2002;61:197. [PubMed]
17. Simons M, Krämer EM, Thiele C, Stoffel W, Trotter J. J Cell Biol. 2000;151:143. [PMC free article] [PubMed]
18. Krämer EM, Klein C, Koch T, Boytinck M, Trotter J. J Biol Chem. 1999;274:29042. [PubMed]
20. Miesenböck G, De Angelis DA, Rothman JE. Nature. 1998;394:192. [PubMed]
23. Wacker SA, Oswald F, Wiedenmann J, Knöchel W. Dev Dyn. 2007;236:473. [PubMed]
24. Patterson GH, Lippincott-Schwartz J. Science. 2002;297:1873. [PubMed]
Kommentit