AINA MENI VAAN SKITSOMMAKSI JA SKITSOMMAKSI!!!

PRISMA STUDIO tykkäsi myös tehdä ääliömäisiä "kokeita", jotka oikeasti tieteellisesti koulutettuja kuten minua yleensä pöyristyttivät järjettömyydellään ja asiantuntemattomuudellaan.

Ohjleman linja oli yhdellä sanalla snoen "ROTUMURHAPEILINEUROONIA"!

http://yle.fi/aihe/tiede/prisma-studio

Valittuja otteita:

"VAIN OMAAN ROTUUN KOHDISTUVA VÄKIVALTA HERÄTTÄÄ YHTÄÄNMIKÄÄNLAISIA TUNTEITA,
sanovat muka PRISMA STUDIOn "Kokeet"...

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yle-suoltaa-fasisti...

Tällaiset YLE:n "kokeet" ovat puhdasta paskaa, kuten että ihmiset pystyisivät eläyty- mään vain omanrotuistensa (-väristensä) kokemuksiin, MUTTA EIVÄT TOISEN eli VÄÄRÄNVÄRISTEN:

" Italialaistutkijat näyttivät koehenkilöille videoita,jossa tuntemattoman ihmisen kättä pistetään hitaasti neulalla, ja mittasivat samalla koehenkilöiden aivovasteita TMS- laitteella. Toisen ihmisen kipu heijastuu myös katsojan aivoihin, mutta italialaistutki-mus paljasti, että näin on vain, jos nämä kaksi ihmistä – kivun kokija (siis käsi videolla) ja katsoja – ovat samaa rotua.

Valkoihoiset koehenkilöt samaistuivat valkoihoisen käden kipuun ja tummaihoiset tummaihoisen,mutta valkoihoisia ei hetkauttanut tummaihoisen kipu eikä toisinpäin. "

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/17/minako-rasisti

Originaali"tutkimus" on täällä Current Biology -sivustolta. (Tämä EI OLE biologiaa!)


http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0960982210005154:

 

 

Minäkö rasisti?

 

 

ihminen keltaisessa tarkissa katsoo alhaalla kiemurtelevaa tietä
Kuva: Pixabay / public domain
 
 

Kuinka hyvin tunnet itsesi? Harva myöntää olevansa rasisti, mutta monella meistä on vahvoja tiedostamattomia ennakkoluuloja. Testaa omat tiedostamattomat asenteesi Harvardin yliopiston nettitestillä ja varaudu yllätykseen!

Todella monet ovat nimittäin saaneet IAT-testissä tietää suosivansa valkoihoisia tummaihoisten kustannuksella. Tarkoittaako tämä, että useimmat meistä ovat ennak-koluuloisempia kuin uskovatkaan? Vai mikä vielä pahempaa, että useimmat meistä ovat tietämättään rasisteja?

Ennakkoluulot estävät samaistumisen toisen kokemaan kipuun

Muutama vuosi sitten julkaistu italialaistutkimus kertoi karua kieltä siitä,miten ennak- koluulot vaikuttavat suhtautumiseemme toisiin ihmisiin.Italialaistutkijat näyttivät koe- henkilöille videoita, jossa tuntemattoman ihmisen kättä pistetään hitaasti neulalla, ja mittasivat samalla koehenkilöiden aivovasteita TMS-laitteella. Toisen ihmisen kipu heijastuu myös katsojan aivoihin, mutta italialaistutkimus paljasti, että näin on vain, jos nämä kaksi ihmistä - kivun kokija (siis käsi videolla) ja katsoja - ovat samaa ro-tua. Valkoihoiset koehenkilöt samaistuivat valkoihoisen käden kipuun ja tummaihoi-set tummaihoisen, mutta valkoihoisia ei hetkauttanut tummaihoisen kipu eikä toisinpäin.

Italialaistutkijat olivat vakuuttuneita siitä, että on luonnollista samaistua toisen ihmi-sen kipuun ja että jos tämä samaistuminen puuttuu, se kertoo opituista rotuennak-koluuloista. Tämä varmistettiin selvittämällä, miten koehenkilöiden aivot reagoivat kipuärsykkeeseen, kun sen kohteena on luonnottoman värinen, violetti käsi. Tutki-muksessa nähtiin, että violetti-ihoisen käden kokema kipu heijastui katsojan aivoihin ihan samalla tavalla kuin omaa ihonväriä olevan käden kokema kipu.

Tutkijoiden mielestä koe paljasti rotuennakkoluuloja käytännössä. Jos kyse olisi ollut yleisemmästä, synnynnäisestä vieraan pelosta, valkoihoisten koehenkilöiden olisi pitänyt samaistua violetti-ihoisen ja tummaihoisen kokemaan kipuun samalla tavalla.

huppariin pukeutunut hahmo laiturilla iltapimeällä
Kuva: Pixabay / public domain

Pitääkö tiedostamattomista ennakkoluuloista huolestua?

Joidenkin tutkimusten mukaan henkilöt, joilla on IAT-testin mukaan vahvat tiedosta-mattomat ennakkoluulot, ovat taipuvaisia myös avoimen rasistiseen käytökseen, mutta tutkimusnäyttö ei ole vahvaa. Kiinnostava kysymys onkin, miksi jotkut ihmiset (joilla on IAT-testin mukaan vahvat tiedostamattomat ennakkoluulot) ovat taipuvaisia avoimen rasistiseen käytökseen, mutta toiset eivät?

Ei pidä huolestua, vaikka IAT-testin tulos kertoisikin vahvoista tiedostamattomista asenteista. Kannattaa muistaa, että IAT-testi ei arvioi henkilön ennakkoluuloisuutta hänen sanojensa tai tekojensa perusteella. Se mittaa vain niitä millisekuntien eroja, joita syntyy, kun koehenkilö yhdistää positiivisia ja negatiivisia sanoja valko- ja tummaihoisten kuvien kanssa.

- Onneksi kun ihmisiä ollaan,niin tiedostamattomat asenteet eivät ole se, mikä mää- rittää tai määrää ihmisen käyttäytymisen. Meidän on mahdollista rauhoittaa tämä automaattinen reaktio ja päästä sen yli, muistuttaa psykologian dosentti Iiro Jääskeläinen Aalto-yliopistosta.

Vaikka välitön reaktio aivoissamme 200 millisekuntia suklaakakun näkemisen jälkeen olisikin ”Syö se!”, se ei tarkoita, että on pakko syödä kakkua.

Kerro kommenttikentässä,millaisia ajatuksia oma testituloksesi herätti.

   


 

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/yle-suoltaa-fasistista-v-rennetty-aivorasismia-muka-tieteen

YLE suoltaa fasistista väärennettyä "aivorasismia" muka "tieteenä"

 

Tällaiset YLE:n "kokeet" ovat puhdasta paskaa,kuten että ihmiset pystyisivät eläy- tymään vain omanrotuistensa (-väristensä) kokemuksiin, MUTTA EIVÄT TOISEN eli VÄÄRÄNVÄRISTEN:

" Italialaistutkijat näyttivät koehenkilöille videoita, jossa tuntemattoman ihmisen kättä pistetään hitaasti neulalla, ja mittasivat samalla koehenkilöiden aivovasteita TMS- laitteella. Toisen ihmisen kipu heijastuu myös katsojan aivoihin, mutta italia-laistutkimus paljasti, että näin on vain, jos nämä kaksi ihmistä - kivun kokija (siis käsi videolla) ja katsoja – ovat samaa rotua.

Valkoihoiset koehenkilöt samaistuivat valkoihoisen käden kipuun ja tummaihoiset tummaihoisen, mutta valkoihoisia ei hetkauttanut tummaihoisen kipu eikä toisinpäin. "

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/11/17/minako-rasisti

Originaali"tutkimus" on täällä Current Biology -sivustolta.(Tämä EI OLE biologiaa!)


http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0960982210005154:

 

 

Racial Bias Reduces Empathic Sensorimotor Resonance with Other-Race Pain

 

 

 
" Summary
 

Although social psychology studies suggest that racism often manifests itself as a lack of empathy [1 and 2], i.e.,the ability to share and comprehend others' feelings and intentions [3, 4, 5, 6 and 7], evidence for differential empathic reactivity to the pain of same- or different-race individuals is meager [8 and 9]. Using transcranial magnetic stimulation,we explored sensorimotor empathic brain responses [10,11,12, 13, 14 and 15] in black and white individuals who exhibited implicit but not explicit ingroup preference and race-specific autonomic reactivity [16, 17, 18,19 and 20]. We found that observing the pain of ingroup models inhibited the onlookers' corticospinal system as if they were feeling the pain [10,11, 12, 13, 14, 15,21 and 22]. Both black and white individuals exhibited empathic reactivity also when viewing the pain of stranger,very unfamiliar, violet-hand models.By contrast,no vicarious mapping of the pain of individuals culturally marked as outgroup members on the basis of their skin color was found. Importantly, group-specific lack of empathic reactivity was higher in the onlookers who exhibited stronger implicit racial bias.These results indicate that human beings react empathically to the pain of stranger individuals [3, 4, 5,6 and 7]. However, racial bias and stereotypes may change this reactivity into a group-specific lack of sensorimotor resonance [1, 2, 3, 9, 23 and 24]. "

Tuollainen "tutkimus" on ehdottaman varmasti väärennetty: Ihon väri ei TAVALLI-SISSA OLOISSA vaikuta yhtään mitään eläytymiskokemukseen. Toisin saattaa olla jossakin "aktuaalissa rotusotatilanteessa", jos "neutraalit koehenkilöt" on poimittu sellaisesta.

Edelleen: empatia ei ole mikään "hermo-ominaisuus" kuten psyykkisen positiivinen tai negatiivinen "väri", jotta se säilyisi muistissa, jota säätelee endorfiini. Empatia ja siihen läheisesti liittyvä eläytyminen ovat opittuja taitoja.


Ja edelleen: aivoissa ei ole mitään sellaista "kaikille samanlaista empatiakeskusta", josta tuollainen "empatia" voitaisiin OBJEKTIIVISESTI MITATA, kuten tässä väitetään!

Tässä väitetäänkin taas kerran, että ihmisen käyttäymistä säätelisi erityinen "ROTU-MURHAPEILINEUROONI",jota on jankutettu moessa muussakin YLE:n ohjelmassa yleensä jollakin tavalla väärän puun takaa.


http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/11/yle-toraytti-taas-tuutin...

Koska ja miten tuo parikymmentä vuotta YLEssä jatkunut rikollinen järjetön ja raivostuttava skitsolallatus loppuu?

 

Keskustelua:

Norppa kommentoi_ 23. syyskuu 2016 19:23

Jos näytetään pelkkää kättä niin empatia on varmaan vähäisempää kuin jos kasvot näkyvät. Sinänsä koe on outo, pistää nyt neulalla jotakuta. Voisi herättää ihmetystä moinen typeryys myös.

Make kommentoi_ 23. syyskuu 2016 20:24

Ihmisistä puheen ollen, mitään Koivulan "rotuja" ei ole olemassakaan.

Orwell kommentoi_ 23. syyskuu 2016 22:47

Miksi ei Make, kun eläimilläkin on rotuja?

Make kommentoi_ 23. syyskuu 2016 22:53

Orwell, ilmeisesti sinulla on mennyt ohitse viimeisen parin kymmenen vuoden aikana tullut tieto ihmisen perimästä? DNA osoittaa, ettei mitään erillisiä ihmisrotuja ole, vain homo sapiens.

Olemme yksin, joillakin toki iho tummempi, toisilla vaaleampi.

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 23. syyskuu 2016 23:46

Kotieläinten rodut ovat keinotekoisia populaatioita (keskenään lisääntyvien yksilöiden joukkoja), joita estetään risteytymästä, tai risteytymät poistetaan kummastakin rotu-populaatiosta. Jos koirien lisääntymistä lakattaisiin kontrolloimasta rotumielessä, ta-pahtuisi nopeasti myllerrys, jossa ne ihmisen ylläpitämät rodut lakkaisivat nykyisessä muodossaan olemasta.
 

On tutkittu esiintyykö luonnossa sellaista, että alalajit tai muuten erilaiset väri-, ääni- tmv. muunnokset välttelisivät toisiaan lisääntymisessä, tai josskin muussa elintärke-ässä suhteessa. Sellaista on havaittu joillakin linnuilla. Sen katsotaan olevan merkki meneillään olevista lajiutumisesta. Tästäkin tuli hiljattain yksi PRISMA, jossa esityi hölynpölymaakareidenkin nimiä (muistaakseni mm. Jard Diamond, Suomen (maksa-ma) ulkomainen "akateemikko"...), mutta lienee siinä ollut jotakin asiaakin. Se liittyy luultavasti leimautumisilmiöön, jossa lintu munasta kuoriutuessaan leimautuu van-hempiensa näköiseen yksilöön (Konrad Lorentz, vanha "rotu-oppinut", joka vanhem-miten kyllä sanoi että "rodunjalostus on aina rodunhuonon-nusta"). Siis vanhempien-sa eikä välttämättä itsensä näköiseen, ja joskus ihan väärään lajiin, jos sellainen sat- tuukin kuoriutuessa olemaan paikalla vanhempien sijasta. Tätä ei pidä sekoittaa sii-hen,että vääränvärisen tai muuten poikkeavan koiraan on vaikea pärjätä lisääntymis- rituaaleissa. Vaikeudet on eri asia kuin että ei noteerata tai ei ole kiinnostusta oike-aan suuntaan ollenkaan. Jos vääränvärinen metso tai teeri voittaa turnajaisissa, se parittelee ja siirtää muunnosta eteenpäin. Kunhan ei ole niin vääränvärinen, että kilpailijatkaan eivät suutu, jolloin peli on pelattu...

Kyllä tässä on luontoonkin sävelletty taas sellainen "rotusotailmiö" jota siellä todellisuudessa ei ole olemassakaan.

Sellainen on systemaattisesti keksitty "maailmanselityksenä" vain yhdestä ainoasta lähteestä.

 

Make kommentoi_ 23. syyskuu 2016 23:54

Koivula, mielenkiintoinen tarina eläimistä.

Mutta mites ne ihmisrodut?  

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 24. syyskuu 2016 00:44

Minusta tässä käytetään väärää, puhtaasti maataloustieteellistä, luonnon ohjaami-seen ja hallintaan liittyvää termiä väärässä paikassa. Parempi on määritellä ´rotu´ ´rodunjalostuksen´ kautta:Ei ole ROTUA ilman RODUNJALOSTUSTA. Ja siitähän "ihmisroduissa" EI ole kysymys. Arkeologiassa käytetään niemeä ´antroplogiset tyypit´ (jotka tosin jaetaan ryhmiin vähän kuin "rodut",joskin mm.osa ´europideista´ on pikimustia,eli ne eivät aivan käy yksiin tyypillisen rotupuheen kanssa). "Rodulla" ei ole merkitystä kulttuurin kannalta: Suomeen pienenä adoptoidusta kiinalaisesta tulee kiinalaisen näköinen suomalainen (ja päinvastoin)

Make kommentoi_ 24. syyskuu 2016 00:50

Niin, mitään Koivulan "ihmisrotuja" ei ole olemassa.

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 24. syyskuu 2016 01:30

Rotu ei ole ainoa maatalustieteen käsite, jota käytetään väärin väärennetyssä "yhteiskuntatutkimuksessa":
 

"Älykkyyden päivän" 1.10. "kunniaksi": "psykologiantutkimuksen" her...

 

Lasse Kallo kommentoi_ 24. syyskuu 2016 01:43

Poliittisen korrektiuden nimeen vannovat ovat saaneet aikaan illuusion, ettei ihmis-rotuja ole, ja samat tahot taas kohkaavat rasimista eli rotusyrjinnästä enemmän kuin koskaan tätä ennen on kohkattu. Feministit ja muut kulttuurimarxilaiset yrittävät hiki hatussa hämärtää sukupuolten välisen rajan ja heidän mukaansa mieheksi ja naisek-si ei synnytä,ihminen on kuulkaa sosiaalinen konstruktio (Eric Frommin lanseeraama käsite), ja samaan tahot väittävät naama punaisena, että Suomessa yhä edelleen syrjitään, hakataan ja alistetaan naisia. Hm.

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 24. syyskuu 2016 22:37

"Ihmisrodut" eivät ole "sama asia" kuin kotieläinrodut ja viljelyskasvilajikkeet, eivätkä nämä ole samaa kuin luonnon alalajit (rodut).Luonnossa pärjätään lajin ja populaati- on (keskinäisen lisääntymismahdollisuuden omaavan joukon) käsitteillä, tällä tietoa. Ihmirotu ei ole keinotekoinen populaatio, joka kotieläinrotu taas on. Ihmisrotu ei slitä varsinaisesti mitään ainakaan yhteiskuntatieteissä, ja korkeintaan hyvin vähän ja ohimenevästi lääketieteessä.

 

Make kommentoi_ 24. syyskuu 2016 23:03

Hitto nyt Koivula, hieman ryhtiä!

Mitäs tuo vuodatuksesi nyt sitten mahtaakaan tarkoittaa..

Ota nyt järki ja selkokieli käteen ja muokkaa kommenttisi luettavaan muotoon. 

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 26. syyskuu 2016 04:30

Makelle: Tieteessä on käytettävä tieteellistä terminologiaa.

Vaarallisia YLEN inspiroimia ajatuksia:
 

Eeva Oehlandt:


" Minulta kysyttiin lauantaina,olenko mielenosoituksessa,koska siellä on ”ihan kaikki”. En ollut.Ensinnä lepäsin,jotta jaksan taas ensi viikolla hoitaa kaikki arjen asiat. Toi-sekseen minusta rasismia vastaan mielenosoittaminen on sama kuin osoittaisi mieltä huonoa säätä vastaan. "

Tällaiset YLE:n "kokeet" ovat puhdasta paskaa,kuten että ihmiset pystyisivät eläyty- mään vain omanrotuistensa (-väristensä) kokemuksiin, MUTTA EIVÄT TOISEN eli VÄÄRÄNVÄRISTEN:

" Italialaistutkijat näyttivät koehenkilöille videoita,jossa tuntemattoman ihmisen kättä pistetään hitaasti neulalla, ja mittasivat samalla koehenkilöiden aivovasteita TMS-laitteella. Toisen ihmisen kipu heijastuu myös katsojan aivoihin,mutta italialaistutki-mus paljasti, että näin on vain, jos nämä kaksi ihmistä – kivun kokija (siis käsi videolla) ja katsoja – ovat samaa rotua.

Valkoihoiset koehenkilöt samaistuivat valkoihoisen käden kipuun ja tummaihoiset tummaihoisen, mutta valkoihoisia ei hetkauttanut tummaihoisen kipu eikä toisinpäin. "

 

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 26. syyskuu 2016 04:37

" Lauantaiaamun Hesarin Vieraskynässä Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vik-ström oli ylentänyt itsensä saarnastuoliin ja sieltä käsin hutki meitä suomalaisia kris-tittyjä molemmille poskille olan takaa. Poliittisluontoisessa saarnassaan hän julisti, että isänmaanrakkautemme on kaventunut itsekkyydeksi, viittasi Adolf Eichmaniin ja totesi vielä kauniiksi lopuksi,että suomalaisten ihmisoikeuksille annetaan suurempi ihmisarvo. "

Piispa on tervetullut vastustamaan rasismin ideologiaa.Se on yhtä kaukana oikeasta tieteestå kuin....

Risto Juhani Koivula kommentoi_ 26. syyskuu 2016 04:40

Edelliset lainaukset olivat täältä:

http://eocomm.fi/?p=470

***

 

 

UNET KASETILLE:

Prisma Studio: Haluaisitko katsoa unesi uudelleen?

Prisma Studio, yle tv1
Unien tallennus voi olla tulevaisuudessa mahdollista.

 

TV1 keskiviikkona 30.9.2015 klo 20.00 - 20.30 ja perjantaina 2.10. klo 5.55, Teemalla torstaina 1.10. klo 19.32 ja lauantaina 3.10. klo 14.50
Yle Areenassa 30 päivää

Onko sinua koskaan harmittanut, kun hyvä uni jäi kesken tai unohtui.
 

Tulevaisuudessa unien tallennus voi olla mahdollista.

Japanilaistutkijat ovat onnistuneet tulkitsemaan ihmisten unia. Kokeessa henkilöt nukkuivat magneettikuvauslaitteessa ja tietokonealgoritmi tulkitsi koehenkilöiden unia. Ihmisten kertomukset unista täsmäsivät hämmästyttävän hyvin tietokoneen tulkintojen kanssa.

Voiko painajaisessa kuolla?

Painajainen on varmaan lähes jokaiselle tuttu asia. Joka toinen suomalainen näkee painajaisen keskimäärin kerran kuussa. Alle viisi prosenttia näkee niitä useammin. Aivoissamme pyörii siis melkoinen pahojen unien villi länsi.

Painajainen eroaa tavallisesta pahasta unesta siten, että se on niin kauhea, että siihen herää. Tästä syystä painajaiset muistetaan muita unia paremmin.

 

Prisma Studio, yle tv1



PRISMA SYTUDION PUOSKARIHÖRHÖÄLÄN RIKOKSET EIVÄT VANHENE...

Ainakin osa horhötoimittajista on ns. pienipäisiä...

Apua, putoan!

Painajaisunien yleisimpiä teemoja ovat epäonnistumiset, myöhästymiset ja putoamiset.

Usein näemme unia myös tilanteista, joissa emme ole todellisuudessa olleet. Tällaisissa unissa joudumme hyökkäyksen kohteeksi tai muuhun väkivaltaiseen tilanteeseen. Lapset puolestaan näkevät painajaisia eläimistä ja hirviöistä.

Painajaisen huippukohdassa kehon reaktiot herättävät mielen tietoisuuteen ja sen vuoksi painajainen jää kesken ratkaisevimmassa kohdassa.

Täysikuu – pelkkää unettomuutta, levottomuutta ja sängyssä pyörimistä?

Tähtitaivas tarjosi tällä viikolla harvinaisen näytelmän. Onnekkaimmat pääsivät todistamaan kaksi kiinnostavaa ilmiötä samanaikaisesti, nimittäin superkuun ja kuunpimennyksen.

Moni uskoo täysikuun vievän yöunet, toisia kuun mollottaminen ei paljoa hetkauta. Tutkimuksen perusteella täysikuun vaikutusta ihmiseen voidaan pitää sekä myyttinä, joka on kumottu, että ilmiönä, josta löytyy tutkimuksellista todistusaineistoa.

Vai johtuuko unettomuus tiedostamattomasta pimeän pelosta?

Studiossa ovat keskustelemassa psykologi Jukka Häkkinen, avaruustutkija Sini Merikallio ja futuristi Elina Hiltunen. Ohjelmaa luotsaa Marjo Harju.

Ja taas törähtelee YLEltä... "



" Kolme psykiatrian professoria totesi Hesarin mielipidekirjoituksessa toissa perjan- taina (muistaakseni) tämä PRISMA STUDION (haistapaskantiedeohjelman) "TUT-KIMUKSEN" HÖLYNPÖLYKSI, KOSKA NUKKUMISTA EI VOIDA SELVITTÄÄ LUOTETTAVASTI HAASTATTELUTUTKIMUKSILLA!


***

 

https://seura.fi/tv/poiminnat/dokumentissa-kvanttifysiikkaa-tulevaisuuden-tietokoneita/

Dokumentissa kvanttifysiikkaa ja tulevaisuuden tietokoneita

19.10.2016 00:01

 

Tanskalaisdokumentti Kvanttifysiikan ihmeitä (2013) maalailee ajatusta kvanttify-siikkaan perustuvasta tietokoneesta, joka olisi toteutuessaan nykyisiä kompuuttereita suunnattomasti tehokkaampi. Kokeita suoritetaan tiedekeskuksissa, ja fyysikko Anton Zeilingerin mukaan kvanttitietokone on väistämättä totta 2030-luvulla.

Mullistava teho tulisi siitä, että kvanttitietokone ei kokeilisi yhtä vaihtoehtoa kerral-laan, vaan kykenisi käsittelemään kaiken samanaikaisesti.Taustalla on superposition kaltaisia käsitteitä, joita alkoi miettiä tanskalaisfyysikko ja -nobelisti Niels Bohr jo 1920-luvulla.

Lars Becker-Larsenin kutkuttava dokumentti hyödyntää Bohrin ja kollegan Einstei-nin kuuluisaa turinatuokiota kööpenhaminalaisessa raitiovaunussa. Einstein pitää Bohrin teorioita atomimaailmasta melko hulluina. Tiedemiehet uppoutuvat niin, että köröttelevät vahingossa päätepysäkille asti. Dokumentti selittää kvanttifysiikan mahdollisuudet siten, että maallikko lähes tuntee ymmärtävänsä.

Teksti Jussi Karjalainen

Prisma: kvanttifysiikan ihmeitä Yle TV1 ke 19.10.2016 klo 19.00

 

HM:

YLEn PRISMAN "KVANTTITIETOKONE" ON HÖLYNPÖLYÄ, SILLÄ SE "NÄKISI AJASSA TAAKSEPÄIN", JA EDELLYTTÄISI NOIN OLLEN ABSOLUUTTISTA IN-FORMAATION HÄVIÄMÄTTÖMYYDEN LAKIA, JOLLAISTA EI OLE OLEMASSA.

NIELS BOHR EI OLE SANONUT SITEN KUIN OHJELMASSA SANOTAAN,ETTÄ TOISEEN LOMITTUNEESEEN HIUKKASEN VAIKUTTAMINEN VAIKUTTAISI SAMALLA HETKELLÄ MYÖS TOISEEN. TODENNÄKÖISYYDET MUUTTUVAT, joka on vähän samanlaista kuin jos jonkin aineen radioaktiivinen puoliintumisaika muuttuisi, mutta se ei tarkoita välitöntä muutosta fotonin tilassa, eikä fotonien välistä kaukovaikutusta helvetin paljon valon nopeutta suuremmalla nopeudella.


***


VIIMEINEN OHJELMA OLI OMISTETTU ELON MUSKILLE NIMEÄ MAINITSEMATTA...

 

Prisma Studio: Mitä Mars-matka vaatisi ihmiseltä?

 

Marsin pintaa
Milloin suunnitelmat matkasta Punaiselle planeetalle käyvät toteen? Kuva: NASA
 
 

TV1 keskiviikkona 26.4.2017 klo 20.00 - 20.30, uusinta perjantaina 28.4. klo 5.55
Yle Areenassa vuoden ensilähetyksestä.

Keväällä 1961 Juri Gagarin teki historiallisen avaruuslennon maapallon ympäri en- simmäisenä ihmisenä maailmassa. Kahdeksan vuotta myöhemmin Neil Armstrong otti ihmiskunnan ensimmäiset askeleet kuun kamaralla. Mars tulee olemaan ensim- mäinen vieras planeetta, jolle ihminen laskee jalkansa. Se voi jopa olla tuleva kotimmekin.

Toistaiseksi Marsiin on kuitenkin lähetetty vain Mars-mönkijöitä.

Marsmönkijä Curiosity Marsin pinnalla
Marsmönkijä Curiosity nappasi itsestään kuvan Marsissa. Kuva: NASA
 

"Jos ajatellaan tieteen näkökulmasta, niin eihän ihmisen lähettämisessä Marsiin ole mitään järkeä. Samalla hinnalla sinne voidaan lähettää satoja robotteja", muistuttaa avaruustutkija Sini Merikallio.

Mars-matkan suurimpia haasteita on ihminen itse

"Astronauteilta vaaditaan hyvää paineensietokykyä ja rauhallista persoonallisuutta. Edellytämme myös vankkaa luonnontieteellistä taustaa, sillä avaruudessa tehdään koko ajan tutkimustyötä. Näiden lisäksi on avaruuslentäjälle on hyötyä, jos hänellä on kokemusta jossain aluksessa työskentelystä", luettelee Mars-lentoasiantuntija Markus Landgraf Euroopan Avaruusjärjestöstä.

Mars sijaitsee 55 miljoonan kilometrin päässä, joten matka sinne olisi rankka niin henkisesti kuin fyysisestikin. Miehistö eläisi pienessä suljetussa tilassa jatkuvan stressin alla koko ajan samojen ihmisten kanssa. Avaruuslentäjien lihakset ja luusto rapistuisivat painottomuudessa liikunnasta ja lääkityksestä huolimatta. Kahdeksan kuukauden avaruuslennon päätteeksi marsonauttien pitäisi pystyä laskeutumaan Marsiin ja toimimaan siellä.

Näitä olosuhteita simuloitiin Mars500-kokeessa, jossa kuusi miestä sulkeutui 520 päiväksi avaruusalukseen matkustaakseen Marsiin ja takaisin. Alus tosin ei liikkunut mihinkään, vaan makasi koko kokeen ajan moskovalaisessa lähiössä.

"Menomatkalla olimme innoissamme ja Marsiin laskeutuminen oli matkan ehdoton kohokohta. Paluumatka oli ehdottomasti pahin", kertoo kokeeseen osallistunut Diego Urbina kokemuksestaan Prisma Studiolle.

Prisma Studion juontaja Reetta Rönkä ja teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen katsovat Mars-meteoriittia
Etualalla Mars-meteoriitti, taustalla Prisma Studion juontaja Reetta Rönkä ja teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Kuva: Yle/Tiede

WITTU MITÄ ÄÄLIÖITÄ...

 
 

Jos avaruudenvalloitus on hankalaa, niin miksi edes lähteä merta edemmäs kalaan? Maahan tippuu joka päivä jopa satoja tonneja kiveä taivaalta. Suurin osa tippuvasta aineksesta on hädin tuskin silmin erotettavaa hilppua, mikrometeoriitteja. Voisiko interplanetaarista pölyä löytää itse?

Studiossa avaruudenvalloituksen haasteista keskustelemassa avaruustutkija Sini Merikallio, teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen ja psykologi Jukka Häkkinen. Ohjelmaa luotsaa Reetta Rönkä.

***


"SYNNYNNÄISTÄ YDINTIETOA PÄÄTÖKSENTEKOON"...

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/11/kansan-aani-2-2013-puos...

Mahtavatkohan siellä kaikki olla yhtä mieltä synnynnäisen "ydintiedon" olemassa-olosta,"epäkielellisestä ajattelusta" osana tiedon "kaksoisprosessointia", "kognitii-visesta inhibitiosta" (eli miksi EI muisteta jotakin seikkaa, vaikka sitä lähellä olevia sivutaan), "asiatiedosta ilman oppimista"...

http://www.ircs.upenn.edu/pinkel/lectures/spelke/index.shtml

HY:n vanhaa humpuukia: http://www.intelligenzia.org.helsinki.fi/arkisto/homunculus2004/Hom...

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/05/tiedat-vaikka-et-tieda-tiet...

Prisma Studio

Tiedät vaikka et tiedä tietäväsi - miten intuitiota voi havaita?

 

 

Joskus herää tuntemus, ettei kaikki ole kohdallaan, vaikka päällisin puolin asiat ovat hyvin. Onko kyse intuitiivisesta tiedosta? Voiko päätöksenteossa luottaa intuitioon - tai pitääkö luottaa? Prisma Studion vieraana ollut tutkija Asta Raami kehottaa kysy- mään pikemminkin, miten intuition tarjoamaa tietoa voi opetella havaitsemaan ja hyödyntämään.

Mitä intuitio on - ja miten sitä voi havaita? Useimmat meistä ehdottavat kenties, että intuitio on vaistoa, aavistusta tai tunnetta. Tutkija etsii intuitiivisesta ajattelusta tietoa.

- Minulle intuitio on tietämisen tapa. Ja tätä tietämisen tapaa voi kehittää samoin kuin tietoista päättelyäkin, Asta Raami toteaa.

Aalto-yliopistossa pian väittelevän Asta Raamin mukaan intuitio on siis erilainen tapa prosessoida tietoa.

- Intuition kokemusta voisi kuvailla vaikkapa näin: tiedän, että tiedän, mutta en tiedä miten tiedän. Tietoisessa päättelyssä ihminen sen sijaan tietää ajattelevansa juuri tiettyä ajatusta.

Miten huomata intuitio?

Raami on opettanut Aalto-yliopistossa suunnittelun opiskelijoille intuition havaitse- mista luovissa prosesseissa sekä tutkinut intuitiota Suomen Akatemian hankkeessa.

Luovassa työssä tarvitaan intuitiivista ajattelua.Tätä voidaan siis opetella ja havaitse- mista kehittää. Miten se onnistuu? Yksinkertaisimmillaan intuitiota voi selittää kolmen komponentin avulla, Raami summaa

Intuition kokemusta voisi kuvailla vaikkapa näin: tiedän, että tiedän, mutta en tiedä miten tiedän. Tietoisessa päättelyssä ihminen sen sijaan tietää ajattelevansa juuri tiettyä ajatusta.

- Ensinnäkin aletaan havainnoida, millä tavalla saan tai prosessoin tietoa. Tavallaan huomioidaan signaaleja. Eri ihmisille ne voivat olla erilaisia, joillekin voi tulla esimer- kiksi kehontuntemuksia kuten kylmiä väreitä, joku tuntee ikään kuin "sydämessään", ettei asia täsmää tai ole oikein. Nämä ovat usein hankalasti sanallistettavia tuntemuksia, eivätkä välttämättä ole siis tunteita.

Prisma Studio 4.2. Joni Kämäräinen, Asta Raami, Jukka Häkkinen
Prisma Studiossa keskusteltiin päätöksenteosta. Vieraina Joni Kämäräinen, Asta Raami ja Jukka Häkkinen. Kuva: Yle/ Emilia Cronvall
 
Kyse on myös erottelukyvyn kehittämisestä. Ihminen voi kehittää kykyä tunnistaa oikeat signaalit ”kohinasta”, eli voimme harjoittaa tunnistamaan, mistä jokin ajatus tai tuntemus tuli. Kolmas tekijä taas liittyy mielen avartamiseen; päättelymme voi olla tavallaan ”ylikoulutettu” ja dominoiva.

 

- Intuitiolle pitää raivata hieman tilaa. Se ei voi toimia tietoisen päättelyn ahtaassa boksissa, Raami kuvailee.

Tietoinen päättely intuition apuna

Intuitiivista ajattelua ja päättelyä voidaan hyödyntää esimerkiksi henkilökohtaisessa päätöksenteossa. Olemme Raamin mukaan tyytyväisempiä niihin päätöksiin, joihin olemme käyttäneet intuitiivista päättelyä.

Intuition hyödyntämisestä päätöksenteossa ei ole kyse siis siitä, että lähtisimme tunnereaktion perässä, tai toimisimme pelkojemme ohjaamina, vaan siitä, että oppii tunnistamaan ja tiedostamaan omaa ajattelua.

Intuitiivista ajattelua ja päättelyä voidaan tutkia myös tietoisen päättelyn avulla.

- Väitöstutkimukseni peruslähtökohta on se, että prosessi voidaan kääntää toisinpäin; tietoista päättelyä voidaan käyttää apuna, kun intuitiosta haetaan tietoa.

Osa tutkimuksista, joita on tehty huippuintuitiivisilla henkilöillä, viittaa siihen, että intui- tion avulla on mahdollista hakea melkeinpä mitä tahansa tietoa, pienin rajoituksin, Raami sanoo.


Intuition hyödyntämisestä päätöksenteossa ei ole kyse siis siitä, että lähtisimme tunnereaktion perässä, tai toimisimme pelkojemme ohjaamina, vaan siitä, että oppii tunnistamaan ja tiedostamaan omaa ajattelua.

Intuitio ja arki

Millaista elämä olisi, jos emme käyttäisi intuitiivista ajattelua lainkaan?

- Arkipäivän elämässä se olisi mahdotonta. Tutkimusten mukaan ihmisillä, joilla on- nettomuuden seurauksena osa ajatustoiminnoista,eli juuri intuitiivisen ajattelun puoli vaurioituu, voi olla kyky ratkoa ristisanatehtäviä mallikkaasti,mutta heidän on mahdo- tonta tehdä kaupassa yksinkertaista ostopäätöstä.Intuition avulla nivomme tavallaan asioita yhteen.

Vaaka
Kuva: Yle/Arja Lento

 

Intuitio voi johtaa myös harhaan. Kuten voi Raamin mukaan käydä kaiken tiedon kanssa.

- Ei ole luotettavaa tietoa, vaan on olemassa tietoa, jota voidaan arvioida erilaisin keinoin. Myös rationaalinen päättely voi johtaa harhaan, mikäli analyysi ei ole pitävä ja pätevä. Samalla tavalla intuitio voi sekoittua esimerkiksi pelkoihin ja olla erittäin epäluotettava.

Entä jos pitäisi valita kahden merkittävän päätöksen välillä,esimerkiksi asunnonosto- tilanteessa. Millainen päätöksentekoprosessi siihen liittyy, jos molemmat asunnot vaikuttavat ratkaisuna järkeviltä, mutta toinen tuntuu enemmän "omalta". Valitsisinko sen?

- Jokainen tekee päätöksen itse, mutta intuitiota kannattaa kuunnella, sillä se on tär- keä tietämisen tapa. Jos asuntoa ostaessa on olo, että jokin ei nyt ole kohdallaan, kannattaa pohtia, mistä tämä voisi johtua. Tai toisaalta, jos tuntuu, että tämä on hyvä, sekin kannattaa pyöräyttää ympäri, ja punnita, mistä tässä on kyse.

Mitä kohinasta erottuu?

Raamin mukaan intuitiota voi siis yrittää havainnoida kaiken kohinan keskeltäkin. Tutkija kertoo lempiesimerkkinsä.

- Voi ajatella, että mieli on vähän kuin radiovastaanotin,joka on viritetty tietylle taajuu- delle.Kun intuitiota alkaa tietoisesti kehittää,vastaanotinta viritetään ikään kuin uusille taajuuksille. Ennen kuin signaali alkaa erottua,kuuluu kohinaa, mutta vähitellen kana- va voi muodostua selkeämmäksi. Samalla tavalla intuitiota ja intuitiivisen ajattelun ja päättelyn taitoa voi pyrkiä kehittämään, Asta Raami pohtii.

Asta Raami oli haastateltavana Prisma Studiossa 4.helmikuuta, jossa luodattiin päätöksentekoa, sen vaikeuksia ja vaikuttimia.


***

 

 

PUHUVAT JA AJATTEVAT ELÄIMET...

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/04/puhuvat-elaimet-yle-n-a...

sunnuntai, 17. huhtikuu 2016

Puhuvat eläimet (YLE:n_antia ja muuta...)

 

YLE: Puhuvat eläimet

http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/13/talitintit-yhdistavat-sanoj...

 

Talitintit yhdistävät sanoja lauseiksi – monimutkainen kieli ei ehkä olekaan ihmisten yksinoikeus

Julkaistu .

Jaa: 4181

Aasialainen talitiainen puun oksalla

Aasialainen talitiainen (Parus minor) Kuva: Toshitaka Suzuki

Laura Honkimäki

Tähän asti on ajateltu, että vain ihmiset kykenevät yhdistelemään sanoista lauseita ja näin luomaan lukemattoman määrän uusia merkityksiä. Samaan pystyy myös japanilainen talitiainen, osoittaa nyt kansainvälinen tutkijaryhmä. Prisma Studio testasi, ymmärtävätkö suomalaistintit kielellisesti lahjakkaiden aasialaisserkkujensa juttelua.

Aasialainen talitiainen (Parus minor) on kotimaisen talitinttimme (Parus major) suku- lainen, joka tulkitaan nykyään omaksi lajikseen. Japanilaisilla tiaisilla on hyvin laaja äänivalikoima ja ne myös yhdistelevät erilaisia varoitus- ja kutsuääniä keskenään.

– Kymmenvuotinen kenttätyö talitiaisten parissa sai arvelemaan, että nämä linnut saattaisivat käyttää sanoja samaan tapaan kuin ihmiset. Eli eri sanoilla olisi eri mer-kitys ja sanojen yhdistelmillä puolestaan luotaisiin monimutkaisempia merkityksiä, kertoo yksi tutkimuksen tekijöistä, japanilainen tutkija Toshitaka Suzuki (The Graduate University for Advanced Studies).

Tinttikielessä sanajärjestyksellä on väliä

Linnuille soitettiin varoitusäänten yhdistelmää (ABC), jota ne käyttävät esimerkiksi petojen lähestyessä ja kutsuääntä (D), jolla vaikkapa pesässä yksin odottava lintu pyytää puolisoaan luokseen. Erikseen kuultuina nämä molemmat äänitteet saivat talitiaiset reagoimaan.

Tiaiset yhdistävät näitä samoja ääniä myös lauseiksi (ABC-D). Tällaisen äänitteen kuullessaan linnut ensin vilkuilivat ympärilleen petojen varalta ja sitten kokoontuivat äänilähteen luokse. Käänteisessä sanajärjestyksessä soitetut äänet (D-ABC) eivät kuitenkaan herättäneet useimmiten minkäänlaista reaktiota.

Kuuntele täältä yksittäiset ABC- ja D-äänet sekä niiden yhdistelmä ...

 

Tutkitut talitiaiset reagoivat sekä yksittäisiin sanoihin että oikeassa sanajärjestyk- sessä soitettuun lauseeseen. Käänteistä sanajärjestystä ne eivät ymmärtäneet.

Tiettyä asiaa tarkoittavat sanat väärään järjestykseen yhdistettyinä eivät siis olleet talitiaisten mielestä ymmärrettävää kieltä. Tästä tutkijat päättelivät, että lintujen kieleen on täytynyt kehittyä aikojen saatossa lauserakenteita – samoin kuin ihmisillä.

Prisma Studio testasi: suomalaistiaiset ymmärtävät japania

Prisma Studio sai alkuperäiset tutkimusäänitteet käyttöönsä. Teimme niillä pienen testin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa foneetikko Mietta Lenneksen ja yliopistonlehtori Toni Laaksosen kanssa. Insertistä näkyy, kuinka suomalaiset tali- tiaiset reagoivat Japanissa äänitettyyn lauseeseen ja lähestyvät äänilähdettä aivan kuten aasialaiset sukulaisensa.

Muutakin kuin titityytä - talitiaisten kielestä on löydetty lauserakenteita 5 min

Aasialaisen talitiaisen kielestä on löydetty todisteita syntaksista eli sanojen yhdistä-misestä lauseiksi. Aiemmin tällaisia lauserakenteita on pidetty vain ihmiskielten omi-naisuutena. Prisma Studio testasi, puhuvatko suomalaiset tintit samaa kieltä kuin tutkimukseen osallistuneet sukulaisensa Japanissa. Katso Yle Areenassa

 

-Tämä on aivan mahtava ja hieman yllättävä havainto! Suzuki kommentoi testiämme.

Etukäteen hän oletti, että kielimuuri eurooppalaisten ja aasialaisten talitiaisten välillä olisi liian suuri.

Eläinten kommunikoinnissa riittää tutkittavaa

Tutkimusryhmä aikoo jatkaa työtään talitiaisten parissa. Suzukin mukaan japanilai-set tiaiset pystyvät muodostamaan 11 tavusta yli 175 erilaista ääntä eli sanaa. Tie-dossa ei vielä ole, kuinka paljon merkityksiä linnut luovat yhdistämällä näitä sanoja edelleen lauseiksi.

– Olisi mielenkiintoista tutkia, kuinka paljon tietoa talitiaiset kykenevät välittämään eri yhdistelmillä. Tärkeää olisi myös selvittää, onko tällaista lauseoppia kehittynyt muille eläinlajeille. Tarkoituksenamme on tutkia seuraavaksi aasialaisen talitiaisen lisäksi sen sukulaislajeja. ”

 

"Eläinten puhumisesta" lässytetään haistapaskantiedeohjema PRISMA STUDIOS- SA, mutta pieinipäinen idiootti haistapaskantiedeterroristi Jukka Häkkinen ja muut Skepsiksen/Höpsiksen johtajat raiskasivat järjestön keskustelupalstalta uraa uurta- van keskustelun aiheesta, jota oli laajasti siteerattu eri puolille nettiä, osin vasta vuo- sien päästä, kun huomasivat olevansa väärässä. Noiden sössöjen ainoa päämäärä on tieteen väärentäminen!!!

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/64113

Täällä on sitä "häkkisten" poistamaa keskustelua:

http://hameemmias.vuodatus.net/…/miten-puoskaritieteilijoih…

" Re: Kieliasioita


***

 



"VASTASYNTYNEIDEN SYNNYNNÄONEN KIELI"...

 

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/12/paviaanin-kasitteelline...

MITEN WITUSSA YLE JAKSAA TUOTA VANHAA PASKAA VUOSIKYMMENIÄ JAUHAA!!!

 

HELVETIN PUOSKARI-YLE!!!
 
Äidinkielen äänteisiin reagoiminen EI OLE "äidinkielen osaamista", koska äänneyh- distelmät eivät ole vielä toiminnallisesti yhdistyneet mihinkään ulkomaailman kohteisiin!
 
PSYYKKINEN KUVANMUODOSTUS, joka liittyy AIVOKUORELLISTEN LAJIEN PAVLOVILAISEEN EHDOLLISTUMISEEN, EI EDELLYTÄ "LASKEMISTA" eli LOOGISIA OPERAATIOTA MÄÄRILLÄ!
 
YLE pitää meitä tavallisia kansalaisia täysin pimeinä je tietämättöminä ja ymmärtämättöminä, ULEN itsensä haistapasknatiedumpiossa elävinä pässinpäinä!
 
Kolmion erottaminen neliöstä psyykkisen kuvanmuodostuksen piirissä EI VAADI LASKEMISTA sen enempää kuin jonnam kumman noista erottaminen YMPYRÄSTÄ vaati sitä!
 
MITEN WITUSSA TUOTAKIN BILDERBERG-KUSETUSTA JAKSETAAN VUOSIKYMMENIÄ JANKUTTAA!!!??
 

SITÄ JANKUTETAAN NIIN KAUAN KUIN PASKASTA JATKETAAN MAKSAMISTA!

Apinakin fiksumpi kuluttaja kuin sinä

Onko vauvasi fiksumpi kuin sinä?

vauva sylissä
Kuva: Yle/Janne Lindroos
 
 

Vastasyntyneet hallitsevat jo äidinkielensä perusteet ja osaavat laskea. Alle vuoden ikäiset vauvat ymmärtävät taas ihmissuhdetaitoja ja painavat muistiinsa onnelliset hetket.

Vastasyntynyt ei vielä puhu, mutta osaa jo äidinkielensä

Helsingin yliopiston dosentti Minna Huotilainen on tutkinut sikiöiden ja vastasyntynei- den aivojen toimintaa. Huotilaista kiinnostaa erityisesti se, miten vastasyntyneet op- pivat kielen. Tutkimuksissa on käynyt ilmi, että sikiö oppii tunnistamaan äidinkielensä ja äitinsä äänen jo kohdussa. Samoin vauva oppii tunnistamaan raskauden loppuvaiheen aikana läheiset ihmiset puheäänen perusteella.

raskaana oleva ultraäänitutkimuksessa
Kuva: Mika Kanerva
 

Vauvojen aivotoimintaa mitataan heidän nukkuessaan, näin muut pienokaista kiin- nostavat asiat eivät vie pois huomiota tutkittavasta asiasta. Vauvojen aivot reagoivat erilaisiin ärsykkeisiin ja tulosten perusteella voidaan päätellä, mitä kaikkea pienokaisen aivot jo osaavat.

Oman äidinkielensä vastasyntynyt tunnistaa äänenkorkeuden, äänenpainon ja puhe- nopeuden vaihteluiden perusteella. Kielen oppiminen on yksi vauvan tärkeimmistä tehtävästä, niinpä aivot keskittyvät siihen monin eri keinoin. Kieli opitaan erityisesti kuulon avulla, niinpä vauvojen aivot keskittyvät tunnistamaan erilaisia kuuloaistimuk- sia. Vauvat osaavatkin esimerkiksi erottaa heti syntymän jälkeen jo varsin monimutkaisia tavuja toisistaan, kuten tavut ta-ta-ta ja ta-to-ta.

Vauvojen on myös huomattu itkevän äidinkielensä mukaan. Ranskalaisten vauvojen itku muuttuu korkeammaksi loppua kohden, kun taas suomalaisten laskee, aivan samoin kuin puhuttu kielemme.

Minna Huotilainen on myös tutkinut tapaa, jolla vauvan aivot mallintavat puhetta. Ai-vot rekisteröivät asioita, jotka seuraavat aina toisiaan, kuten tavu ti tavua äi. Tämä kielen oppimista helpottava taito liittyy myös muihin asioihin. Seitsemän kuukauden ikäiset vauvat ymmärtävät syy- ja seuraussuhteita, vaikka eivät osaa vielä puhua niistä.

Vauva oppii nukkumalla

Aivot työskentelevät myös vauvan nukkuessa, silloin kuulon avulla hankitaan nimen- omaan tietoa erilaisista lauseista ja äänenpainoista. Näin vauva oppii sanoja ja lau- seita, vaikka ei vielä ymmärrä niiden merkitystä. Mutta vauvat myös usein käsittävät jo sanojen merkityksen, vaikka eivät osaakkaan puhua, tämä on selvinnyt vauvan aivoja tutkimalla.

vauva nukkuu
Kuva: Arja Lento

Jo varsin varhaisessa vaiheessa vauvojen aivot keskittyvät erottamaan oman äidin-kielensä erityispiirteitä. Muutaman kuukauden ikäinen japanilainen vauva ei enää erota esimerkiksi l- ja r-kirjaimen eroja, koska niitä ei japanin kielessä juuri käytetä. Kaksikielisessä kodissa kasvavan vauvan aivot taas käsittelevät äänteitä joustavam- min. Samalla tavoin vauvan aivot herkistyvät kuuntelemaan juuri omaan kieleen liittyviä äänteitä.

Äidin suosikkibändi saa myös vastasyntyneen rokkaamaan

Vastasyntynyt tunnistaa jo äidin raskauden aikana kuunteleman musiikin. Loppuras-kauden aikana useamman kerran soitetun kehtolaulun pikkuvauva tunnistaa jopa kuukausia myöhemmin.

Sikiö myös jakaa äitinsä kokemat tuntemukset hormonien ja kehon liikkeiden kautta. Niinpä jos musiikki on tuottanut äidille mielihyvää, saa se vauvassakin aikaan samankaltaisen reaktion.

Vauvat pystyvät jo erottamaan erilaisia rytmejä musiikissa,he pitävät enemmän sulo- sointuisesta musiikista, jossa ei ole riitasointuja. Vauvojen suosikkiartisti on oma äiti, varsinkin jos hänen esityksensä koostuvat erityisesti vauvoille tarkoitetuista lauluista.

vauva
Kuva: Yle/Janne Lindroos

Vastasyntyneet osaavat laskea jopa neljään

Mutta vauvan aivot osaavat tietämättään paljon muutakin, nimittäin matematiikkaa. Minna Huotilainen on tutkimuksissaan havainnut vastasyntyneiden aivojen kykene- vän erottamaan kolmen ja jopa neljän lukumääriä. Kyse on aivojen automaattisesta hahmottamisesta, jota tarvitaan luultavasti kielen oppimisessa ja matematiikan taitojen kehittymisessä.

Vastasyntyneet pärjäävät tässä asiassa lähes yhtä hyvin kuin täysikasvuiset. Aikui- nen nimittäin kykenee vilkaisulla, automaattisesti hahmottamaan noin kuuden luku- määrän. Testaa vaikka vilkaisemalla ympärilläsi olevia asioita, kuinka monta pystyt erottamaan niitä erikseen päässäsi laskematta?

Vauvat muistavat parhaiten onnelliset hetket

Jo yhdeksän kuukauden ikäiset vauvat pystyvät käsittelemään sosiaalisia tilanteita, vauvat osaavat nimittäin valita liittolaisensa ja vihollisensa. Tutkimuksessa selvisi, että tämän ikäiset vauvat liittoutuivat sellaisen nuken kanssa, jolle maistui sama ruoka kuin vauvalle ja jopa iloitsivat kun toisen valinnan tehneitä nukkeja kiusattiin.

Viiden kuukauden ikäiset vauvat osasivat tutkimuksessa jopa erottaa veden hieman erilaisesta sinisestä nesteestä. Heillä oli siis jo varsin tarkka kuva siitä miten aidon veden kuuluu käyttäytyä. Vauvat itse asiassa oppivat juuri erilaisten yllätysten kautta. Heillä onkin jo päässään monia oletuksia siitä, miten eri asiat toimivat. Kun vauvat näkevät jotain yllättävää, he pyrkivat heti selvittämään mistä on oikein kyse. Vauvat ovat siis äärimmäisen uteliaita yllättävien asioiden suhteen.

vauva
Kuva: Yle/Janne Lindroos
 

Kuvien yhdistäminen oikeaa asiaa vastaavaksi vaatii aivoilta jo melkoista ymmärrys- tä. Tällaista löytyy jo yhdeksän kuukauden ikäisten vauvojen aivoista. He osaavat nimittäin siirtää kuvista oppimansa asian ympäröivään todellisuuteen.

On epäselvää milloin alamme muodostaa varsinaisia muistikuvia elämästämme, mutta viiden kuukauden ikäiset vauvat kykenevät painamaan asioita muistiinsa. Ilahduttavaa onkin, että erityisen hyvin pienten söpöläisten päähän jäävät nimenomaan onnelliset hetket.

Tuskinpa vauvat siis ovat fiksumpia kuin vanhempansa, mutta yllättävän älykkäitä kuitenkin. Vaikuttaa siltä,että vauvan aivot kykenevät jo heti syntymän jälkeen varsin monimutkaisiin suorituksiin. Kunhan aivotutkimus etenee saamme enemmän tietoa mitä pienokaisten päiden sisällä oikein tapahtuu.

Katso lisää aiheesta Prisma Studiosta.

13-1-3142129.jpg