Judas kirjoitti: " Ei Jotuni silti kaikessa välttämättä väärässä ole: "Jos rhosit olisivat olleet VAIN sveoneja, olisivat rhosit VAIN kertoneet olevansa sveoneja. Lisäksi sveoneille ei ollut milloinkaan termiä rhos." on ytimekäs ja hyvä huomio. "


Jaska: " On vai? Kuinka monta erilaista identiteettiä sinulla on? Voit olla samaan aikaan suomalainen, hämäläinen, valkoinen heteromies ja varjagikaartin osa-aikatyöläinen.

Svealaisuus vastaa tässä alueellista kattokäsitettä (vrt. suomalaisuus) ja ”rhosilai-suus” alueellista alakäsitettä (Sveanmaan rannikolta eli laivakunnan alueelta; Rōþin, Rōþslagen), ja varjagi taas ihan eri tasoa (intressiryhmä). Ruotsista Venäjän jokireiteille tullut esittäytyy tietysti sellaisena kuin esittelytilanteessa on mielekästä.

Ei voida väittää, etteivät varhaiset rusit (käytän tätä tieteessä vakiintunutta asua) olisi esittäy
tyneet svealaisiksi; miksi muuten lähteet tietäisivät, että he olivat peräisin juuri Ruotsista? Se taas, mikä kaikista mahdollisista nimityksistä vakiintuu paikallis-ten käyttöön, riippuu monesta tekijästä - aivan kuten deutschit ovat meille saksalai-sia yhden alueen asukkaiden mukaan, ovat svealaiset olleet itäslaaveille ”rōþslaisia”.

Eli Jotunin oletus, että he eivät ole VAIN kertoneet olevansa svealaisia, on pelkkä perusteeton oletus.

Jotunin jälkimmäinen väite, ettei rus-nimitystä ole käytetty Sveanmaan asukkaista, on omitui- nen: itäskandinaavinen nimi viittaa juuri Sveanmaalle, joten kun Nestorin kronikassa puhutaan "ruseista" ennen kuin he olivat asettuneet slaavien ja itämeren-suomalaisten keskuuteen, nimitys viittaa juuri heidän alkuperäiseen kotimaahansa.

Eli:

- Rurik-nimimuoto juontuu itäskandinaavisesta nimestä Rørik, ja

- Rus / Rhos-nimitys juontuu Sveanmaan rannikon nimestä Rōþin, joka sittemmin tunnettiin nimellä Rōþslagen ja johon todennäköisesti myös se leijonakaiverruksen nimi Rōþsland viittaa, koska minkään muun paikan ei tiedetä olleen nimeltään tämänkaltainen. "


Arkkis: " Nyt tulee kielitieteellekin haastetta, suorastaan sohaisu isoon ja suhteellien rauhalliseen kusiaispesään:

Kysymys on "Rus´in" eli ruteenien eli venäjäksi "rusiny", eli pääasiassa slaavilais-tuneiden entisten balttilaisten galindien SLAAVILAISEN nimen etymologiasta, jolla on vähintäänkin OSUUS myös myös nimen "Rossija" ja etnonyymin "ruskij" etymo-logiassa: nimi saattaa palautua USKONTOON,jota on tunnustettu ehkä hyvinkin laa-jalla alueella Kreikan ja Itämeren välillä,Sweedenistä itään,ei kuitenkaan alueellisena vaan juuri ilmeisimmin useampien eri heimojen "kansallisena" uskontona...:

Katsotaan liettuan Fraenckelin etymologisesta sanakirjasta mahdollisesti asiaan liittyviä sanoja:

http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &basename=\data\ie\fraenkel&first=31&text_word=rus&method_word=substring&sort=word

Lithuanian: rusénti (rusẽna, rusẽno)” = ”sipsutella”, tanssia, liikua nopeasti ja äänettömästi

Etymology: 1. 'schnell trippeln . . .', rusė'ti 1. usw., s.s.v. rusnóti 2.

Lithuanian: ”rusė'ti (rùsa, rusė'jo)” = kyteä (punaisena), hehkua, kimmeltää

Etymology: 2. 'glimmen . . . = kyteä, hehkua', s.s.v. rùsinti.

Tämä ”rusinointi” tanssin ja tulen ja muun sellaisen kanssa vaatii hieman pidemmän selityksen.

”Rusnė" on muinaisten balttien pyhä tuli. Se tulee epäilemättä sanasta rus- = puna, hehku, ja -nė = -nen.

Kieli on luultavasti galindia, ja tästä tulee myös heidän slaavilaistuneiden kieleltään erittäin vahvasti balttivaikutteisten jälkeläistensä ruteenien venäjänkielinen nimi ”rusiny”.

Nimeen sisältyvä punaisuus ei johdu (sinänsä tavallisista) punaisesta tukasta, naa-masta, nenästä eikä vaateistakaan, vaan pyhästä Rusnė-tulesta, joka on lainattu kreikasta ja siten olympiatulen ”pohjoinen pikkuveli”.

Nimi ei johdu liettuan suurimmasta saaresta Rusnėsta Nėmunas-joessa Kaliningra-din rajalla, vaikka sielläkin on sellainen pyhä tuli ollut (nykyään se on luterilaista alu-etta), mutta niitä on ollut muuallakin: Liettuassa mm. Kernavėn kaupungissa, jossa sellainen taitaa olla yhä, vaan saari on saanut nimensä tästä tulesta, samoin kuin Nėmunasin suuhaara, Liettuan ja Kalinin-gradin rajajoki Rusnė, naisen etunimi, ja komea tulikukka rus(me)nė, joka meillä tunnetaan (pienempänä ja ja erivärisenä) sormustinkukkana (digitalis).

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... yti&h=4086

rùsnė (2) mit. rusne (vieta, kur dega senā lietuviešu mūžīgā uguns) ”

rùsnė (lt) = rusne (lv), sellainenpaikka, jossa palaa muinaisten liettualaisten pyhä tuli".

" Rusnė - Miestelis Lietuvoje, Klaipėdos apskrityje; = kaupunki Klaipėdan alueella
Rusnė - Nemuno atšaka = Nemunasin sivujoki;
Rusnė - didžiausia Lietuvos sala. = Liettuan suurin saari
Rusnė - moteriškas vardas = naisen etunimi (yleistynyt ihan viime aikoina voimakkaasti).
rusnė - žolinis augalas rusmenė (Digitalis) = sormustinkukka (”pyhäntulenkukka”) "

Kuva

Galindit pitivät aikanaan hallussaan sitä toista kulkukelpoista reittiä Karpaattien ja Itämeren välistä, kun heidän heimoveljensä ja meripihkakauppakumppaninsa preus-silaiset pitivät toista. Samoja reittejä, joilla NL ja Saksa takkusivat II maailmansodan aikana.

http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0% ... %D0%B2.jpg

Täällä on ”preussilaisten separatistienkin” sivu, jossa Rusnėn saaren kuuluminen "itsenäiseen Preussiin” katsotaan ensiarvoisen tärkeäksi....

http://www.rikoyota.oh.lv/?ct=neman

http://www.google.fi/images?hl=fi&lr=la ... CCEQsAQwBA
http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &basename=\data\ie\fraenkel&first=41&text_word=rau&method_word=substring&sort=word



Lithuanian: ”rùsinti (rusina,rusino)” = lietsoa,kohentaa tulta,panna pökköä pesään

Etymology: '(Feuer) schüren = kohentaa, hangottaa tulta, anzünden = sytyttää',

rusė'ti 'glimmen = hehkua (punaisena, rauta), schwelen = kyteä, vom Feuer',

rusnóti (rusnoja, rusnójo) dass.,

rùsena 'Glimmer' = hehku,

lett. rusināt, -ēt, ruṥināt 'Feuer schüren = kohentaa tulta,in der Asche herumwühlen = upottaa tuhkaan, wühlen = pöyhiä, scharren = kaapia, kuopia, kratzen = raapia, haravoida, karstata, vinguttaa (viulua), etw. graben = haudata (tuhkaan)'.

Abltd. mit ”raũsti (rausia, rausė)” 2. = raivata, muokata perata

Von anderen Verw., die s.v. raũsti nicht erwähnt sind, gehören hierher

russ. abg. ruṥiti 'niederreissen = hajottaa', rysäyttää (alas)
russ. rychlyj 'locker = möyhentää, weich = pehmentää',
ryt', poln. ryć 'graben = haudata, wühlen = pöyhiä'
russ. rjucha 'Wolfsgrube = sudenkuoppa' usw.,
lat. ruspari 'durchforschen, untersuchen = tutkia läpikotaisin',
ruere 'wühlen, scharren = myllätä, harata'
(cf. noch s.v. ráuti (ráuna, rovė) = raivata),
umbr. ruseméin mundum, in die Grube = kaivoskuilu'),
ae. réost 'Holz, worin das Pflugeisen sitzt auranterän kiinnityspuu',
norw. rusk 'Abfall = jäte', aisl. reyrr 'Steinhaufen',

dan. ros 'Abfall'.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... sti&h=4757

”raũsti (raũsta, raũdo)”= punertaa, -ua, hehkua punaisena (rauta ym.), punottaa, punastua

1. kļūt sarkan/āk/am -ai = punertua, punastua
2. sarkt = punottaa, hehkua

raũsti (raũsia, raũsė), rakņāt = raivata;   (< kb *tremsti

rušināt = muokata;

raust = perata;

raustis (~iasi, ~ėsi) =
selvitä, selviytyä, kaivautua
2.1. rakņāties; rušināties
raustis po pamatais pārn. - rakties zem pamatiem = selvitä juurta jaksain
2. rakņāties, meklēt

Hœngen ferner zusammen mit -rũsis 1., rũsỹs 2.

Lithuanian: -rũsis = nokikolari, nokinaama, nokinenä, Tuhkimo

Etymology: 1. in pelen(d)rũsis 'mit Asche beschmutzte Person' = nokinen henkilö und 'Aschenbrödel, -puttel' = ”tuhkimo”, pelenrũsà, pelenrũsė dass.

Das 1. Gl. gehört zu pẽlenas 'Asche = tuhka' (s.d.), im 2. Tl. ist es zu der Familie von rùsinti zu stellen.

Lithuanian: rũsỹs = kellari

Etymology: 2. 'Grube zur Aufbewahrung von Kartoffeln und Gemüse, Keller, Gruft',

rũsìs  s.v. genesỹs, žem.), rúsa '(Kartoffel)grube' = (peruna)kellari, rũtìs dass.
lett. rũsa 'Kartoffelmiete, -grube' = perunakuoppa (myös poliittinen?).

Gehören zu der Sippe von rùsinti, raũsti 2. (s.s.v.v.),

cf. auch u.a. russ. rjucha 'Wolfsgrube = sudenkuoppa'.

Lithuanian: ”rusnóti (rusinója, rusinójo)” = hehkua, kyteä

Etymology: 1. 'glimmen = hehkua, schwelen = kyteä' usw., s.s.v. rùsinti.
Lithuanian: ”rusnóti (rusnója, rusnójo)” = juoksuttaa vettä, hiipiä, tanssia

Etymology: 2. 'ruhig, gemächlich dahinfliessen, rieseln' = kastella vettä juoksuttamalla, 'schnell trippeln, mit kleinen Schritten laufen' = hiipiä, tanssia nopein askelin; 

rusė'ti = rusnóti, rusénti; vgl. Mážjonis ruseno kiauliarysčiu 'M. lief im Schweinetrab'.

Gehört zu der Familie von raũsti 2., rùsinti usw.

Lithuanian: ”rusnùs” = kirjava, (noki)tälikäs
Etymology: 'bunt', s.s.v. rùsti 2.

Lithuanian: ”rùstas” = vaaleanruskea, rukehtava

Etymology: 1. (dial.) = rùsvas 'hellbraun = vaaleanruskea, dunkelblond = ”tumman-vaalea”(?), bräunlich = ruskehtava' (aus *rudstas, *rud-svas); gehören zu der s.v. rùsti 2. genannten Familie (s.d.).

Lithuanian: ”rũ'sti (rũ'sta, rũ'do)” = alkaa itkeä, valittaa, masentua

Etymology: (1. pers. -stu, rũ'dau) 'zu weinen anfangen; mutlos, niedergeschlagen, verzagt werden = masentua, verzweifeln = saattaa, joutua epätoivoon',

”rũ'sti (rũ'sta, rũ'sto, -stu, -stau)” 'grimmig, böse werden = vihastua, äityä, ryhtyä pahaksi,

rũ'stauti, rũstáuti (rustauja, rutove) 'zürnen, böse, erzürnt sein = suuttua, sich böse gebärden = ilmentää vihaa (olemuksellaan), schelten = torua, haukkua',

rũstinti (-na, -no) 'erzürnen' = suuttua, rũstas (aus *rũdstas) 'grimmig = vihainen, tuima, barsch = karkea, tyly, finster (blickend), zornig = jäykkä, streng = ankara, unnachgiebig = taipumaton', rũstùs dass.,

rũstỹbė 'Zorn, Grimm' = viha, kiukku.

Über rũ'ṥkana 'trübes Wetter' = rajuilma s.s.v.

Lauten ab mit raudà '(Weh)klage, Klagegeschrei, -lied' = valitus, itkuvirsi

(s.s.v. sowie rùdulti).

Den Tätigkeiten des Weinens und des Zornigwerdens ist gemein, dass inbeiden Fällen eine Rötung des Gesichts eintritt; deshalb dürfte etymologischer Zushg. mit rùsti 2. vorliegen ”

Rusnė-uskonnossa harrastettin ilmeisesti orfilaisten tapaan esi-isien palvontaa ja Manala-uskomuksia (vrt.Lempo/Lemminkäinen). Oppi saattoi olla suurin piirtein samakin kuin Perkeleen palvonta. Ainakin Kalparitarikunta otti aivan erityistä pulttia juuri tätä kulttia vastaan, ja hävitti sen kulttipaikat kuten Kernavėn mustalle mullalle, missä suinkin vain pystyi.

Lithuanian: ”rùsti (runda, rudo) = punertua

Etymology:2.'braun(er),rothaarig werden'= tulla punatukkaiseksi,übertr. 'abschiessen (von Kleidern)' = virttyä, kulahtaa (vaate),
rũstelė'ti (-eli, -elėjo) 'ein wenig (rot)braun, bräunlich werden' = punottaa,
rusvė'ti (-ėja, ėjo) 'hellbraun, dunkelblond, bräunlich werden' = rukettua, ruskehtaa,
rùsvas 'hellbraun, dunkelblond, bräunlich' = vaaleanruskea, maantienvärinen,
rusnùs 'bunt,(viel)farbig,schön,prächtig'= monivärinen,korea,kirjava (aus *rudsnus).

Gehören zu rùdas und lauten ab wie dieses mit raudà 'Röte, rote Farbe usw. '.

Lithuanian: ”rũ'sti (rũ'sta, rũ'do=” = ruostua

Etymology: 3. 'rosten, rostig werden = ruostua,rostige Farbe bekommen = tulla ruos- teenväriseksi, (von Fleisch) verderben = pilaantua (liha),verfaulen = mädätä, kärglich dahinleben' = elää kehnosti,

rũdýti (rudija) dass., rũdė'ti (rũdė'ja) dass. = em.,

rũdìs 'Eisenrost' =  raudan ruoste; zu rùdas = ruskea.

Ainakin Rusnė-uskonnon surun väri oli punainen, josk


in oli se toisaalta muidenkin bileiden väri, koska hautajaiset olivat isot bileet.

Lithuanian: raudà = valitus, itkuvirsi

Etymology: 1.'(Weh)klage = valitus, itku,Klagegeschrei, -lied = valitushuuto, itkuvirsi',

raũdesis 'Weh-, Klagegeschrei = tuskanhuuto',

raudìnė 'Klagelied = itkuvirsi',

raudulỹs 'wehleidige, weinerliche Stimmung = itkuinen äänesävy',

rauduõlis 'wehleidige Person = itkupilli, itkuherkkä lapsi',

raudũs 'bitterlich (weinend) = katkerasti itkevä, itku-, kärsimys-'

(Tästä tulee *raudus beržas = rauduskoivu, riippakoivu = "itkevä koivu" aivan kuten riippapaju on baltoslaavilaisilla kielillä "itkevä paju"),

raudóti (raudoja/rauda/rauma/raumi...raudojo) 'laut weinen, schluchzen = itkeä ääneen'; Praes. ráudu, raudóju und alit. raumi, heute dial. raumu. Die athematische Flexion raumi vergleicht sich mit ai. ródimi (s.u.).

Kaus. raudìnti, ráudinti (raudina, raudino) 'zum Weinen bringen, schmerzlich betrüben' = itkettää.

(Taivutus rauti, raumi saataisi tarkoittaa, että indoeuroopplainen kantasana on saat-tanut olla *(t)remti, joka tarkoittaa nukkumista (dream) hiljentymistä, lepäämistä, pai-kallaanoloa, kuolemaa,vainajaa. Silloin tuo punamerkitys on tullut punamultahautaa- misesta. Tuleen nuo sanat eivät liity alkuperältään. Latvian (murteellinen) preteriti-muoto rauž viittaa tähän samaan suuntaan ja liittyy yhteen raumi-muodon kanssa. Sana on ollut (uus)kuuriksi mahdollsesti *rautum (*raumi , *raužë)

Liettuan trem̃ti  (trẽmia, trė̃mė) = irrottaa, karkottaa, haavoittaa.

http://www.zodynas.lt/terminu-zodynas/T/tremti

tremti (tremia, trėmė) = karkottaa
1. teismo nuosprendžiu ar valdžios galia pašalinti asmenį iš jo gyvenamosios vietos arba tėvynės: Sovietiniai okupantai trėmė ištisas šeimas.
2. varyti tolyn, grūsti, šalinti:
Netremk nuo savęs tokio daikto. trėmimas. = ajaa tiehensä

http://www.zodynas.lt/terminu-zodynas/T/trimti

trim|ti, trimsta, trimo = rauhoittua, mennä ohi (kipu), vaieta (ihminen, pitää mölyt mahassa), dzūkiškai = eteläliettua,

1. rimti, praeiti: Skaudėjimas trimsta = rauhoittua,mennä ohi, laantua: Kipu laantuu.
2. nustoti, liautis: trimk, nekalbėk niekų = rauhoittua, vaieta: vaikene,älä puhu mitään.
3. drungti, šilti: Vanduo jau trimsta. trimimas. = haalentua (lämpenemällä): vesi jo lämpenee

Englannin etymologisesta:

tremble (v.)  = vapista pelosta (kylmästä ym.)

c.1300, "shake from fear,cold, etc.," from Old French trembler "tremble, fear" (11c.), from Vulgar Latin *tremulare (source also of Italian tremolare, Spanish temblar),

from Latin tremulus "trembling,shaking, quaking," from tremere "to tremble, shiver, quake,"

from PIE *trem- "to tremble"

(cognates: Greek tremein "to shiver, tremble, to quake, to fear,"

Lithuanian trimu "to chase away," = karistaa pois, trimti

Old Church Slavonic treso "to shake", Gothic þramstei "grasshopper").

trepidation (n.)

c. 1600, from Middle French trepidation (15c.) and directly from Latin trepidationem (nominative trepidatio) "agitation, alarm, trembling," noun of action from past parti-ciple stem of trepidare "to tremble,hurry",from trepidus "alarmed, scared," from PIE *trep- (1) "to shake, tremble" (cognates: Sanskrit trprah "hasty," Old Church Slavonic trepetati "to tremble"), related to *trem- (see tremble (v.)).

trauma (n.)

1690s, "physical wound",medical Latin,from Greek trauma "a wound,a hurt; a defeat," from PIE *trau-,

eli siis "trem- (tuo on justiin sitä vanhaa paradigmaa, kun kantaliettuaa myöhempiä kielimuo- toja luullaan "kantaindoeuroopaksi"!)

extended form of root *tere- (1) "to rub,turn", with derivatives referring to twisting piercing, etc. (see throw (v.)). Sense of "psychic wound, unpleasant experience which causes abnormal stress" is from 1894

.throw (v.) = "to project, propel," c. 1300, 

from Old English þrawan "to twist, turn, writhe, curl," (past tense þreow, past participle þrawen),

from Proto-Germanic *threw- (cognates: Old Saxon thraian, Middle Dutch dræyen, Dutch draaien, Old High German draen, German drehen "to turn, twist;" not found in Scandinavian or Gothic), (dreijata)

from PIE *tere- (1) "to rub, turn, rub by turning, bore" (väärin, tai sitten kyse on vielä kanta-IE:täkin vanhemmista muodoista)

(cognates: Sanskrit turah "wounded, hurt," Greek teirein "to rub, rub away,"

Latin terere "to rub, thresh, grind, wear away," Old Church Slavonic tiro "to rub,"

Lithuanian trinu "to rub,"  (trinti)

Old Irish tarathar "borer," Welsh taraw "to strike"). )

Liettuan sana ráuti (raúna, róvė) = kaivaa, kaivella (esim. kepilla hunajaa), perata (puutarhaa), listiä (pellavia) blukti), latvian raut, rauj... Noidenkin välille löytyy yhteys.

trem̃pti (~ia,~ė) = tallata jalkoihinsa, sotkea (engl. tramp = tallata, (t)rampata (tämä pohjalainen sana EI OLE RUOTSIA),(turha) tallaaminen,tallaaja,tramble = tömistellä, kävellä "tallaamisen kaltaisesti, taas balttipäätteitä: -p-  edestakaisin. -el- (-er-) = kaltainen)
treñkti (~ia, ~ė) = iskeä, hakata, kovertaa, (engl. trench = uurto (erityisesti puussa), roilo, (kapea) oja)
trešti (trẽša,~ė́jo) trūdēt; pūt; = mädäntyä, lahota, trèšti (trę̃šta, trẽšo)
trę̃šti (~ia, ~ė), mēslot  = lannoittaa
trìnti (~a, trýnė) = hangata (pois ym.),hieroa, kuluttaa (esim. koulun penkkiä), kalvaa, hioa


Lett. (latvia) rauda, gew. Pl. raudas 'Tränen, Weinen, Wehklagen = itku, valitus',

raudus (Adv.) 'weinend = itkevä.

raudulis 'weinerlicher Mensch = itkupilli',

raudulains, raudulῑgs 'weinerlich = itkuinen',

raudāt (raud/rauž, raudāja) 'weinen = itkeä',Praes. raudu, raudeju (alett.) und dial. raužu. Lett. raužu beruht nach Endzelin a.a.O.auf einer athematischen Konjugation (cf.o.lit. raumi). Es ist von einer ehem. athemat. 3.Pl.Praes. raudinti (*in < *n·) aus in die i- Kl. übergetreten.

Über die balt. Ablautsformen mit ũ wie lit. rũ'sti 'zu weinen anfangen',

rũ'stas, rũstùs 'unfreundlich, zornig = epäystävällinen, tyly',

rùdulti 'still weinen = nyyhkiä',

lett. rũdināt 'weinen machen = itkettää' usw. s.s.v. rũsti

Verw. anderer idg. Sprachen sind russ. usw. rydat' 'schluchzen, weinen', ačech. ruditi 'betrüben' etc.,

ai. róditi, rudáti 'weint', av. raoste 'weinte',

lat. rūdere 'schreien = huutaa, brüllen = mylviä',

ae. réotan 'weinen, wehklagen', aisl. rauta 'brüllen', ahd. riozan 'weinen'.


Lithuanian: raudà = puna (-väri, -hehku)

Etymology: 2. 'Röte,rote Farbe,Färberröte,Rotkarpfen', raudesà 'Röte (am Himmel)',

raũdė 'rote Farbe = puna, rotbraune Kuh = punaruskea lehmä, Plötze = särki, Rotauge = särki', in letzter Bed. auch rauduvė; raũdis 'Rotbrauner (Pferd oder Kuh)' = raudikko und als Abstr. 'Röte,

rotbraune Farbe',

raũdas 'rotbraun = punaruskea, fuchsrot = "ketunpunainen", rötlich = punertava',

raudónas 'rot = punainen (skalvin *raudainen f.)

raũkis 'Rotbrauner, vom Pferd = raudikko',

raudė'ti 'rotbraun, rötlich werden = punertua',

Kaus. raũdinti 'röten, rot färben, erröten machen = punata, punerruttaa',

Incoh. raũsti (raustù, raudaũ) 'sich röten = punertaa, rot werden = punertua, vor Scham erröten = punastua, rot schimmern = hehkua punaista',

raudõklė 'Weiderich = rantakukka, Blutkraut'.

Lett. rauds 'rot = punainen, rötlich = punertava, hellbraun = vaaleanpunainen',
raud(i)s 'rotes Pferd = raudikko, Grauschimmel = punikkitatti',

rauda 'Rotauge (leuciscus erythrophthalmus) = sorva, Bleier (leuciscus rutilus) = särki, wilde Ente', imletzten Sinn auch rauduve (cf.lit. raudẽlė 'Rotente') = haapana.

Ablautsformen mit ū sind lit. rùdas, rùsvas, rusnùs 'rotbraun = punaruskea',

rùstas 'lila, bräunlich = vaalean ruskehtava'

lett. ruds 'rötlich = punertava, rotbraun = punaruskea, grau = harmaa' usw. (s.s.v. rùdas, rùsti).

Aus dem Slav. sind zu vergleichen abg. ruda 'Metall', russ. usw. ruda 'Erz' = malmi,

abg. rumen´, russ. rumjanyj 'rot, rosig', rudyj, rudoj 'blutrot, rothaarig',

rusyj 'dunkelblond, hellbraun',

ryžij 'rothaarig = punatukkainen, -karvainen', russ.-ksl. r´d´r´,
russ. rëdryj 'dunkelbraun = tummanruskea' u.v.a.

Verw. anderer idg. Sprachen sind: Ai. rudhirá- 'rot = punainen, blutig = verinen', als Neutr.'Blut= veri',lohá- 'rotes Metall = punainen metalli,Kupfer = kupari,Eisen= rauta',

toch. A rätram·, rtärye (Gen. sg. f.) 'rot', B rätre 'rot = punainen', rätraune 'Röte = puna'

griech. reúqein 'röten = punertaa', œreuqoj 'Röte = puna', ruqrój 'röt = punainen',

lat. ruber, russus (> *rudhsos) dass., rūfus 'lichtrot = vaaleanpunainen, fuchsrot = ketunpunainen', mit f als Entlehnung aus der umbr.-sabell. Gruppe, cf. umbr. rufru 'rubros', (tässä kummittelee latinan naapuri sabiinin kieli, joka on saattanut olla lähellä balttilsisia, jopa niihin kuuluva).

got. raus,ahd. rot,ae. réad 'rot',ae.réod 'rote Farbe',ahd.as.rost 'Rost = ruoste' usw.

(lat. rutilus 'rötlieh = särki', von einfachem *ereu- ausgegangen ist.).


Täältäpä tuo Rusnė-teoria löytyykin, kieli ei ehkä olekaan galindia vaan preussin (toista?) murretta skalvia, juuri Rusnė-alueen vanhaa paikalliskieltä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Skalvian_language

" Skalvians

The Scalovians (German: Schalauer; Lithuanian: Skalviai), also known as the Skal-vians, Schalwen and Schalmen,was a Baltic tribe belonging to Prussians. According to the Chronicon terrae Prussiae of Peter of Dusburg, the now extinct Scalovians in-habited the land of Scalovia south of the Curonians and Samogitians, by the lower Neman River ca. 1240. "

" Name

The meaning is uncertain: „skalwa“: splinter (living spit off) or "skalauti": between waters. According to Prussian legends, the tribe's name is derived from one of the sons of King Waidewuto named Schalauo.

History

The inhabitants can be traced back to burial grounds with cremated remains and occasional graves of horses. Judging from the diggings, Scalovians are assumed to have been related to other Balts such as Curonians and more distantly to Eastern Balts such as Latvians and Lithuanians. Typical Scalovian sepulchral relics are found in Strewa, Skomanten, Jurgaiten, Nikeln, Paulaiten, Wilku Kampas, Weszaiten, Greyszönen, Lompönen and Wittgirren.

Ecclesiastical missions have been verified since 960. St. Adalbert-Vaitiekus (997) and St. Bonifaz-Bruno (1009) were martyred in Scalovia.

It may be possible that the name of the Kingdom Rus derives from the Scalovian town of Ruß.

The history of Scalovian Rusnė and Denmark are quite connected, Scalovia was ruled by Denmark at times.


The Scalovian town Jomsberg , also called Jumpne, Iumne, Witlandie and Windland was mentioned between 974 and 1043 in the Danish “Annales Lundenses”.

This disappeared town must have had a harbour at the Curonian Lagoon. Ragnit was the center of Scalovia. Peter von Dusburg told about a wooden castle which could not be conquered by force or starvation because the inhabitants of the stronghold had put in an artificial lake, stocked with fish. The conquerors had to burn down the castle.

Scalovia was subjugated in 1277 by the Teutonic Knights. In the chronicles of the Knights were mentioned the nobles Sarecka (Sareikā), Surbantas, Svirdotas and Surdota. In 1281 Jondele Schalwithe got the first "Landesprivileg"and in 1289 the castle of order Ragnit was built. Between 1281 and 1383 privileges were made out: 1338 in Pleikischken near Plasch- ken, 1312 and 1333 near Sasavo in the region between Laugßargen and Taurage, 1307 in Sintine near Tilsit, 1307 Gigen (Pa-gėgiai/Pogegen), 1309 Linkone,1350 Linkonen (Linkuhnen) as well as Weinoten near Tilsit (Wainoto), Tusseinen near Ragnit (Tussinos) and Linkuhnen (Linko). "

Juuri tässä kielessä näyttää -on- olevan adjektiivin johtopääte, ja -en on feminiinin tai neutrin (tai molempien) nominatiivin pääte, josta kaupunginnimi "Linkonen" (sklv) = "*Linkinė" = "Yhteys-paikka", "-kaupunki", "linkkikaupunki", ei kuiten-kaan mitään tekemistä suomen, eikä myöskään "lingon" (vilpsnis, jotv., engl. sling) kanssa.

Yksi syy Kiovan russeille hankkia ruotsalaisia palkkasotureita (kuten Karjalakin hank-ki liettualaisia!) saattoi hyvinkin osaltaan olla samankaltainen nimi,joten naapurin Kaani ei välttämättä huomannut kiinnittää liikaa huomioita, kun luuli "tavallisiksi rusiineiksi"...

Untamo: "

http://nakokulma.net/index.php?topic=237.msg313708#msg313708

" Viking mass grave linked to elite killers of the medieval world

Jomsborg

Jomsburg on balttilaisten skalvien vanha pääkaupunki, (nimi saattaa tarkoittaan "Jumalankaupunkia"), jonka tanskalaiset valtasivat 900-luvun puoelssa väissä ja panivat pystyyn oman Joms-viikinkien tukikohtansa.

Schalauen

" In den dänischen Annales Lundenses wird im Zeitraum von 974 bis 1043 die scha-lauische Stadt Jomsborg erwähnt,auch Jumpne, Iumne, Witlandie und Windland genannt, die am Kurischen Haff lag und die über einen nicht kleinen Hafen verfügt haben muss.Diese Stadt wurde 1043 von den Dänen zerstört muss aber wieder auf- gebaut worden sein, denn im Jahr 1182 kämpften die Dänen erneut mit den Joms-borgern. An diesem Kampf nahmen neun scha- lauische Schiffe von bedeutender Größe teil. Um 1084 sandte der dänische König Knut der Heilige 18 Schiffe nach Schalauen, seine Söhne Ragnaro und Egilis waren unter den siegreichen Kriegern. Besonders Egilis wütete sehr grausam. Während Knut mit seiner Flotte gegen Eng-land rüstete (1085),planten die Schalauer einen Überfall auf Dänemark.Als Knut da- von erfuhr, bot er den Schalauern Frieden an, der akzeptiert wurde. Die Schalauer schickten sogar Geschenke nach Dänemark.

Im Altertum war Ragnit das Zentrum Schalauens.  "

Skalvin kieli, mm. paikannimet,muistutti äänteellisesti suuresti suomea johtuen mm. adjektiivin feminiinin ja neutrin päättestä -nen,mutta muuten se on länsibalttilaisena suomesta kauimpana oleva balttikieli Galitsian galindin ohella (joka varsin mahdolli-sesti on suurin piirtein sama kieli ja uskontokin, orfilaisvaikutteinen tulenpalvonta oli sama). Skalvien pohjoispuolella olivat kulttuurisesti suuresti samankaltaiset kuurilaiset, joiden kieli taas on lähimpänaä suomea balttikielistä vaikutuksellisesti.

Myös Venäjän Rurik oli Jomsburgin viikinkejä,mikä yhdistää kaksi kilpailevaa teoriaa RUS-nimen alkuperästä. Venäläiset eivät tarvinneet itseään, mongoleja ja tataareja huonommin varustautuneiden pronssikauden viikinkien palveluksia, mutta Preussin rautakauden teknologian omaksuneet Jomsborgin viikingit olivat toinen juttu.

Sittemmin viikingitkin rupesivat ostamaan tataareilta keski-Aasiassa tuotettua miek-katerästä.Pohjoisilta leveysasteilta varjagit/varangit (nimi samaa kantaa kuin englan-nin war, venäjän "vor" ja suomen "varas", "vara" ja "varustus" (liett. varas = paalu-muuri, sana lienee vasarakirvesperua, sellaiset oli myös muinaislinnojen rinteiden yläpäässä) mahdollisesti myös germaanin "varg" = susi) etsivät rautaa ollakseen riippumattomia tataareista. Tavalliset viikingit eivät sitä tarvinneet eivätkä osanneet käyttää. Venäläisessä Wikissä on pitkä rivi teorioita varjagien nimestä:

Варяги

Kreikkalaiseenmuotoon "var(g)engai" pitää suhtaustua vakavasti. Se voisi olla skal-vin/galindin kieltä, jotka toimittivat Kreikkaan meripihkaa, ja tarkoittaa "sotaisia (rois-tomaisia)", voi olla myös "*ver(g)enai". On myös paikannimi Varena. Voi tulla myös kuparia tarkoittvasta sanasta "varis" (lt), warrin (pr.), jonka yhteys sotasanaan on epävarma (mutta ei ollekaan mahdoton). "


http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/hesari-yhtym-n-suomalaisten-v-r-t-juuret

RJK: Suomusjärven kulttuuri (6500 - 4200 eKr.) on ainoa laajalle Suomessa, koko maahan levittäytynyt kulttuuri, jonka kielestä emme ja ihmisten piirteistä emme tiedä oikeastaan mitään.

Suomusjärven kulttuuriin liittyy piirre,joka yhdistää sitä vasarakirveskansaan ja luul-tavasti näiden "välissä" ja rinnalle vaikuttaneeseen kampakeraamiseen kansaankin, nimittäin punamultahautaus: punainen on ollut surun väri myös balttikielissä. Yhä tänäkin päivänä liettuassa punerrusta ja valitusta tarkoittaa sama sana: rauda. Se on lisäksi mahdollisesti tarkoittanut vainajaa,(iki)lepoa< *remda verbistä remti (remia) = levätä, olla hiljaa. Raudus on surullinen, itku-. Tuo äänteenmuunnos olisi länsibaltti-lainen (mikä ei tarkoita, ettekö se olisi voinut tulla itäistä saamelaista tietä jotvingista, jossa rauda =itkuvirsi ja raudainan = ruosteenvärinen,liettuan raudonas = punainen on länsibalttilaisen skalvin kielen mukainen, joka on lähellä ruteenien ennen puhumaa galindia).


M012_AKD24840_1.jpg

Vantaan Jönsaksesta löytynyt punamultahauta on Suomen vanhimpia hautoja.

On epäselvää,olivatko kaikkien ensimmäiset asukkaat (mm.Antrean kalaverkon teki- jät) samaa väkeä kuin Suomusjärven kulttuuri. Niitä erottaa lähinnä kiven työstämi-nen ja punamultahautaus jälkimmäisessä Molemmat ovat tulleet samalta suunnalta, idästä. Ruotsi oli tuolloin jäätikön ja meren eristämä Suomesta. On mahdollista että kyseessä on ollut Ukrainan refugiväestö, joka on antroplogisten tutkimusten mukaan ollut lähinnä "nordic-tyyppistä", pitkäkallista, todennäköisesti vaaleaa kuten länsieu-rooppalainenkin jääkauden väestö, joka on ollut isommankokoista kelttiläis-cro-mag-non-tyyppistä,niin ikään pitkäkalloista mutta toisella tavalla, ja vaaleaa. Balttikansois- ta yksi oli muista poiketen voittopuoleisesti pitkäkalloisia: vasarakirveskansa. Suo-men arkeologisista väestöistä leväluhtalaiset ovat saattaneet olla Kkrainan refu-givä-estön näköisiä.Sellaiset piirteet ovat äärimmäisen resessiivisiä,kuten "cro -magnon"-piirteetkin, ja kun on kaikenlaista muutakin, tulevat vain harvoin esiin ilmiasussa.

Jos suomen kielessä on jotakin erityistä "paleota", se on todennäköisesti peräisin "suomusjärveläisten" kielestä.

Keskustelua:


Risto Koivula
19. tammikuuta

Nyt tuli paha (ketjusta "kanttuvei"):

Mikä on "RUAMA"?

Esiintyy sekä erikseen erityisesti sanonnoissa että myös yhdyssanojen osana.

Sanalla on kolmekin merkitystä, joista tämä hämeenmurteinen ei esiinnyt Nykysuo-men sanakirjassa, mutta on niistä ainakin mun mielestäni perustavin. Ne tulevat kaikki todennäköisesti samasta juuresta, josta tulee muitakin tuttuja sanoja.

Mutta niitä sanontoja varsinkin, ja sitten vastaväitteitä keräisin tähän lisää.

Tässä on erinomaiset vihjeet mainitsemastani keskustelusta:

Kanttuvei:

Hannu Nummi: Maitipuoli ylöspäin
Eija Heikkilä: pualikuollu raato
Outi Tanner: Taju kankaalla...ja mistähän seki sanonta tulee???
Riitta Rönkkönen: Juur viälä henkissä...?
Leena Ratinen Peña: Raatona vaakasuorassa.
Päivi Tuohela: reporankana
Titta Kiilama: Sippi tai ruamana
John Lee Hooker: Ruamana, ruato makaa manan mailla?
Risto Koivula Te sen sanoitte: RUAMA!
Risto Koivula Kuollut tai konkassa (fima). (Huom. siis kanttuvei tätä.)


Seija Rintala Makaa ruamana.

Risto Koivula Älä muuta viserrä... Mutta tämä on "KUIN ruoma"!

Mikä on se originaali ruama?

Voiko se ILMAN HUUMORIA ylipäätään lainkaan olla IHMINEN?

Leo Kaunisto Ruamat kuuluu hevosen tyävaljaisiin. Niillä kiinnitetään aisat länkiin. Niitä sanotaan joskus myäs rahkeiks.

Risto Koivula Mutta YKSIKÖSSÄ?

Risto Koivula Sanalla on kasi merkitystä: nuo remmit, sekä ison elukan teurastettu tai teurastettavana oleva kokonainen ruho.

Se on ollut agenttipartisppi sanasta, josta raato on passiivin preteriti; kuin saama, saatu (mutta ilmeisesti vasarakirveskielellä)


Seija Rintala Ei tarvi olla kuallu vaan umpiväsyny.

Risto Koivula Ruama vähän kuin luama? Luara: lua, loi. (Ei siis kui- tenkaan **laama.) "Loihe (imp. loitse) laulamahan"... Vrt. *Ruala: *rua, *roi? "*Roihe (roitse) vaikenehan" ???

Risto Koivula Risto Koivula Olisiko vieläpä niin, että mitä JUAMA ja sanalle JUATU, sitä RAUAMA voisi olla sanalle RAATO, viron RAADU = huono, loppuunkäytetty, usein yhdyssanoissa kuten "autonraato"?

Tassä voidaan taa "kermaanietymolokiat" sivuuttaa suoraisena huijauksena: esimer-kiksi RAADON ALKUUN, saati RUAMAN EI missään tapauksessa TULE P:TÄ: "*PRAATO", "PRUAMA" (kuten pan-kermanistinen Álgu väittää, vaan JOS SIIHEN JOTAKIN TULEE, NIIN T: saksan traten = hukata, Trupp = ruumis!!!

Risto Koivula RAATO on muuten viroksi RAIBE,mon.raibed (ei kuitenkaan Helminen, hänhän on asiallinem miäs, tietääkseni ainakin;mutta taatusti virossa on naurukin pii-sannut,kun on matsattu...), murteellisesti RÕIPE, jonka viron uusi, niin ikään joskus ääliömäisen pan-germanistinen nettietymologinen yhdistää aivan oikein suomen va-sarakirvessanoihin ROIPE, roippeet, ROIKE, kaikki ovat vahvasti samaa juurta kuin ruato ja raato! (Raipe ei tarkoita ihmisruumista eikä rottaa pienempien eläinten raatoja.)

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=raipe&F=M&C06=et

" raibe : raipe : raibet 'suurema looma v linnu (mädanev) korjus, (halvustavalt) laip'
◊ raip


Häälikuliselt ajendatud tüvi. Lähedane tüvi on murdesõnas rõibe, mille vaste on soo-me mrd roippeet (mitm) 'jäänused, riismed', on oletatud, et raibe võib olla tekkinud selle tüve segunemisel sõnaga raisk. raip on tuletusliiteta tüvi. Eesti keelest on laenatud eestirootsi raip 'närukael, alatu inimene; korjus'; räip 'korjus'. Vt ka laip. "

Mika Lehtinen Mummuni käytti ruamat suarina sanontaa silloin kun joku nukkui esim hänen mielestään liian pitkään aamulla: siä se poika makkaa viä ruamat suarina....! Ruama taas on murresana hevosen längissä olevista rahkeista, kun valjastettiin hevosta niin sanottiin että verä ne ruamat suariks että ulettuu paikallensa

Risto Koivula Olet oikeassa. Ne on myäs ruamat: aisa makaa ruaman eli rahkeen varassa. Se rahje on pehmeää, mutta lujaa usein moninkertaista nahkaa. Mikään pohjanahka ei kelpaa. Kirkonkellon kieli myös roikkuu sellaisen varassa.

Tämän on toinen niistä Nykysuomen
sanakirjan antamista merkityksistä, jotka mun tulkintani mukaan eivät ole aivan perusmerkityksiä.

Itse asiassa tuo koko sana remmi, venäjän remen´, mon. remni lienee tuota samaa juurta, samoin samaa merkitsevä remeli (römeli). Remmi ei tarkoita alun perin ainetta, vaan käyttötarkoitusta.


https://vasmer.lexicography.online/%D1%80/%D1%80%D0%B5%D0%BC%D0%B5%D0%BD%D1%8C

ремень

реме́нь род.п. -мня́, укр. ре́мiнь, др.-русск.ремыкъ - то же (Пандекты Никона), ремень, ст.-слав. ремень ἱμάς, болг. ре́мен, реми́к, ре́мък, сербохорв. рȅме̑н, род. -мена, рѐмик, словен. rémen, -ẹ́nа наряду с jérmen, -ẹ́na, чеш. řemen, слвц. remeň, польск. rzemień, в.-луж. rjemjeñ, н.-луж. ŕeḿeń Праслав. *rеmу, род. п. *rеmеnе. Ввиду ст.-слав. примеров и древних особенностей словообразования заимствование из герм. (ср.д.-в.-н. riumо «ремень»,ср.-в.-н. rieme) невозможно.

В противном случае ожидалось бы *rjumenь, вопреки Миклошичу, Брюкнеру, Корбуту, Кипарскому. Более удачна мысль о первонач. знач. «ремень ярма» и родстве с греч.ἀραρίσκω «соединяю»,ἁρμός «член»,лат.arma «доспехи,утварь, оружие»,armentum «крупный рогатый скот»,а также с ярмо́ (см.);ср. Педерсен, KZ 38, 311 и сл.; Шпехт 149 и сл.; Преобр. II, 196 и сл.; Голуб-Копечный 322. Не-возможно сравнение с греч.ῥάμνος «терновник», вопреки Ильинскому (ИОРЯС 23, 2, 189 и сл.); о последнем слове более удачные предположения высказал Гофман (Gr. Wb.294); Буазак (834) сближает рассматриваемое слово с ве́рба (см.). Неправильное объяснение дает Миккола (Ваlt. u. Slav. 47). Привлекаемое им др.-исл. reim(a) ж. «ремень», возм., заимств. из ср.-в.-н. rêmе - то же (Хольт-хаузен, Awn. Wb. 225, иначе Ельквист 826). Происхождение слова реме́нь является темным, согласно Мейе (ét. 424).


Risto Koivula Lisää yhtä hyviä tietoja, pliis...

Risto Koivula Viron pan-germanistinen suomalaisia matkiva etymologinen tuntee tämän muodossa room, rooma:

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=room&F=M&C06=et


" room : rooma : rooma 'rangide kummalgi küljel olev tugev nahkrihmast aas, millega ühendatakse aisad ja look'
● vadja rooma 'room; treng(id)'
soome ruoma 'room'
isuri rooma 'room'

On oletatud, et skandinaavia laen, ← tüvi, mille vasted on rootsi mrd rom 'rakmetes kasutatav vaalanahast rihm' ning norra roma 'pajuvits', või ← tüvi, mille vaste on vanaislandi drómi 'kütke'. Tõenäoliselt on eesti keelest laenatud eestirootsi rōm 'veorihm hobuserakmetes'. "

"Etymologia" on päin Prinkkalaa; KAIKKI muut tuohon asiaan liittyvät sanat ovat balt-tia: hevoset, reet, rattaat, aisat, luokit, mitä remmi (joka on samaa lähtöä) ja sitolka ovat venäjää. Ei tällaisille nippeleille, jotka siellä aina ovat olleet, olisi käyty jostakin Tonavan (vasarakirveskieltä) suistosta "kantapersermaaneilta" termiä lainaamassa...

Risto Koivula Tämä löytyy myös Baltian kielten väilsestä sanakirjasta:

http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?q=room&s=0&g=2…

" room rooma (70) dzeņaukste "

http://www.vardnica.lv/svesvardu-vardnica/d/dzenaukste

" dzeņaukste dsk. ģen. -šu, s.

Saku sastāvdaļa - ādas siksna, ar ko saista loku pie ilksīm. "

Risto Koivula Täällä on keskenään ritiriitaisia kermaaetymologioita, mutta oikeansuuntaiset puuttuvat.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=96405&hakusana=ruoma&sanue_id=94144


Kieli:suomi
Sanue:ruoma
Kummet und Deichsel verbindender Riemen im Pferdegeschirr


?Sanueen sanat (1)

ruoma  = kantasuomi   [rōma]  LÄGLOS 3 2012  s. 184

ruoma : itämerensuomi > pohjoissaame   ruobmâ  SSA 3 2000  s. 106
ruoma  < skandinaaviset kielet:     LÄGLOS 3 2012  s. 184-185


kantagermaani [drōman-


kantaskandinaavi [drōmā


muinaisnorja [drómi
ruoma  ?< skandinaaviset kielet     SSA 3 2000  s. 106
ruoma  ?< germaaniset kielet:     LÄGLOS 3 2012  s. 184-185


kantagermaani (χ)rōma- 


kantaskandinaavi [rōma


ruotsi [roma


http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=96405&hakusana=ruoma&sanue_id=94144


Risto Koivula Kun hämäläisella on pöydällä edessään kalarruato, niin kala on syäty jo.

Mutta kun SAVOLAISELLA on edessään kalarruAto, niin se on vielä syömättä, sikäli kuin lainkaan kelpaa syötäväksi.

Risto Koivula Kun savolainen on sen kalarruaron syöny, siitä tulee vasta kalarruOto. Eli virallisuus ruaronsyännistä, sanoisi Alivaltiosihteeri.

Risto Koivula Toi ruamana makaaminen tuskin tarkoittaa "ruama-remminä makaamista", varsikin kun ruamaremmi suaranakin roikkuu eikä makaa...

Mika Lehtinen Hevosmiehenä voin kertoa että kun hevonen vetää silavaljailla niin ruomat on todellakin suorina hevosen kyljen suuntaisesti

Risto Koivula Juha Kuisma selittää kirjassaan Tupenrapinat sanan "aisankannattaja" johtuvan valjastettavan hevosen rahkeiden eli ruamien kiinnittämisestä siten, että sii-nä on jokin ohimenevä sekunti, jolloin hevo- nen ei ole missään kiinni,ellei ole erik-seen juuri siksi kiinnitetty. Jos hevo- nen on kiimassa, se osaa kytätä juuri tuon se-kunnin ja pinkaisee silloin omille teilleen, ja isäntä tai renki jää hölmönä seisomaan ja kannattelemaan kärrynaisaa.

Aisankannattaja saattoi ennen tarkoittaa myös vanhempaa sisarta,jonka edestä nai-tiin ensin nuorempi sisar, jonka olisi pitänyt edesauttaa vanhemman riiuuta ja sitten päästä omallekin vuorollaan. Talossa riiuumielessä käyvien nuorten miesten oletet-tiin kosiskelevan vanhinta naimatonta sisarta.Vanhinta sisarta uhkasi silloin jääminen vanhemmaksi avustavaksi perheenjäseneksi eli vanhaksipiiaksi.

Sanalle on tosin selitys myös Boccaccion Decameronesta, jossa munkki teetti isännällä hölmöjä katumusharjoituksia kuten kärrynaisan kannattelua yöllä pihalla päästäkseen naiskentelemaan tämän nuoren vaimon kanssa..

http://www.maahenki.fi/tuote/857/tupenrapinat-_-idiomeja-ajan-uumenista

John Lee Hooker Joo hevosia meilläkin :=) Mut osaa se makaajakin odottaa sopivaa hetkeä, nauttiakseen.

Eeva Ahokas En o kuullu.

Risto Koivula Jos mää olen oikeilla jäljillä, tässä on kyseessä kantaindoeuroopan juuri, josta tulee nykykieleen p...leesti sanoja, joita ei mitenkään tuosta vaan voisi yhdistää toisiinsa...

Täältä löytää vinkin, jos viitsii lukea...


http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/suomalaisten-geneettiset-ja-kielliset-juuret


Soili Forsman En tiä. Mutta tiärän mikä on ryänä. Tiätääkö muut?

Risto Koivula
Lika, varsinkin ruoantähteet, joka on tarttunut kiinni astioihin, seinään, työkaluihin jne.

Sanotaan myös ruona (ja Ruonansuu).


Sitä en osaa sanoa, onko yhteyttä tähän.

Juha Ylinen ny saat ruatamasta, eli risusta..(krups)

Mirjaleena Mönkkönen Oon kuullu sanottavan ruatama siittä risusta mutta ruama on outo.

Risto Koivula Jotenkin äkkiseltään kuullen se ruatamakin varmaan joukkoon liittyy.


Kirsti Neuvonen Tosi väsyny.

Risto Koivula Niille, jotka ovat kuulleet:

Voiko mielestänne PUU olla koskaan joko tosiasiallisesti tai kuvaannollisesti ruama, ruamana tai ruamallaan? Jos, niin milloin ja miten?

Risto Koivula Kysyn vielä teiltä oman murteen, tampereen tai muun, asiantuntijoilta suoraan kolme kysymystä, JOTTA MINUN EI TAAS VÄITETTÄISI SEPITTELEVÄN MURRESANOJA:

a) Milloin ruama voi olla raato, ja toisin päin?

b) (Esimerkiksi) milloin ruama EI OLE eikä voi olla raato?

c) Milloin RAATO EI OLE RUAMA?

Ja viälä ekstrakysymys ohi aiheen?

Voiko ja milloin RUATO olla myös ruama?


Risto Koivula Tarkottaako siarruama mielestänne siarruakaa?

Risto Koivula Yksi sana, joa ei ole vielä mainittu, on lähellä makaavaa (ym.) ruamaa sekä etymologis-kieliopillisesti että merkitykseltäänkin sinne päin, nimittäin tämä:




ruumis  = kantasuomi   [rūmis]  LÄGLOS 3 2012  s. 197

[ruumis] : itämerensuomi > eteläsaame   räbmie  SSA 3 2000  s. 114
[ruumis] : itämerensuomi ?> luulajansaame   [rumāi]  tietokannan päättelemä
[ruumis] : itämerensuomi ?> luulajansaame   [rubmēlatj]  tietokannan päättelemä
[ruumis] : itämerensuomi > pohjoissaame   rumâš  Korhonen, M. 1981 Johdatus  s. 93, 103, 200
[ruumis] : itämerensuomi > pohjoissaame   rumâš  SSA 3 2000  s. 114
[ruumis] : itämerensuomi ?> inarinsaame   [ruumaš]  tietokannan päättelemä
[ruumis] : itämerensuomi ?> koltansaame   [rūmɐ̑š]  tietokannan päättelemä
[ruumis] : itämerensuomi > koltansaame   rōma̮s  SSA 3 2000  s. 114
[ruumis] : itämerensuomi ?> ruotsinlappi   [rubmaha]  tietokannan päättelemä

ruumis   germaaniset kielet     LÄGLOS 3 2012  s. 197-198

Risto Koivula Minusta, jos olen oikeassa, näissä on takana kantaindoeuroopan verbi

https://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_roots/d


*drem- to sleep Russian дрема́ть ‎(dremátʹ); Sanskrit द्रायति ‎(drāyati); Ancient Greek δαρθάνω ‎(darthánō); Latin dormiō; Old Armenian տարտամ ‎(tartam); Polish drzemać; Old Church Slavonic дрємлю ‎(dremlju) = nukkua, olla hiljaa, levätä.

Risto Koivula Tätstä sanata tulee myös "rento".


Tätstä sanata tulee myös "rento".

Olla ruamana = olla rentona.

" Viimeistään Suomusjärven kulttuurista alkaa kulttuurinen jatkuvuus

HM: Suomusjärven kulttuuri (6500 - 4200 eKr.) on ainoa laajalle Suomessa, koko maahan levittäytynyt kulttuuri, jonka kielestä emme ja ihmisten piirteistä emme tiedä oikeastaan mitään.

Suomusjärven kulttuuriin liittyy piirre, joka yhdistää sitä ja kampakeraamiseen kan-saan ja vasarakirveskansaan, nimittäin punamultahautaus: punainen on ollut surun väri myös balttikielissä. Liettuassa jopa sana sana raudà tarkoittaa sekä punerrusta että valitusta, erityisesti itkuvirttä. Sana tulee mahdollisesti vainajaa (f. yks.) tai hau-tausmaata (n. mon.) sanasta *remda,verbistä remti (remia) = levätä.Tuollainen ään-teenmuutos on länsibalt- tilainen, mutta on silti voinut tulla maantieteellisesti itäistä, saamelaista tietä: jotvingissa rauda = itkuvirsi, raudainas = ruosteenvärinen. Adjektiivi on raudus: rauduskoivu on "itkukoivu". "



SU-kielten vaikuttamassa itäisessä kantabaltissa alku-d- putoaa pois, ja saadaan ns. aspektisarja (liettua):

rimti (rimsta, rimo) = tasoittua, asettua, rauhoittua

remti (remia, reme) = tukea, kannattaa, pitää paikallaan, kiinni
remtis (remiasi, remesi) = tukeutua, perustua, vedota, viitata

> remen = tuki, kiinnitys (vasarakirves) > v. remen´ > sm remmi.

(*ramti >) ramyti (ramo, rame) = rauhoittaa, hiljentää.

Hiljennetty = *ramta- > raato, passiivin imperfektin partisiippi.

ramas = lepo > ramasee?

Jo verbikin voi muuttua muotoon raataa, raadella.

Paloiteltava voisi olla *raawas.

Kantabaltin verbi *remti voi kielestä riippuen mennä myös muotoihin *rẽti, *rėti, reiti, rieti,raiti itäbalttilaisittain ja ruoti (*ruoma) tai rauti (*rauma) länsibalttilaisittain.Tuollai- sia sanoja on, mutta niiden liittyminen nimenomaan tähän yhteyteen on epävarmaa.

Sikäli kuin minä muistan, ruoma tarkoittaa lahdattavaa eläintä, joka on vähintääkin tainnutettu, makaa ruomana lahtipenkissä tai on nostettu kinkeripuuhun.

Jos ruoma on pistetty paloiksi, se ei ole enää ruoma lainkaan. Raadossa sellainen ei haittaa: raato kuin raato.

Ruumis on samaa kantaa kuin ruoma.

Samasta tulee ruoma merkityksessä KANNATIN, KIINITIN.

Ruoman kolmas Nykysuomen sanakirjan antama merkitys on lstitikla, ruuma (jossa tavara onkiinnitettynä). Laivan ruuma ei siis todennäköisesti tule ruotsin sanasta rum = huone, vaan tämä tulee ruumasta tai muusta tavaratilasta. Tervattu laiva kja tervattu talo ovat samanikäisiä innovaatioita.

Edelleen sana rauda on tarkoittanut vainajaa jossadkin kielessä, ja siirtynyt siitä tarkoittamaan erikseen surua, ja hautajaisissa käytettyä punaväriä, punamultaa.

http://etimologija.baltnexus.lt/?w=remti
http://etimologija.baltnexus.lt/?w=rimti
http://www.zodynas.lt/terminu-zodynas/r/ramyti

http://www.etymonline.com/index.php?term=dream&allowed_in_frame=0
ramýti, rãmo, rãmė. raminti = rauhoittaa

Risto Koivula Ruamana olo voi alkaa jo ennenkin kuin tapettu tai muuten kuallu (tainnoksissa), ja ruamasta tulee ruho kun se palotellaan, ja raato kun rupeaa haise-maan tai elukat repivät syötäväksi. Vaikka ruaman olo ei ehdottoman välttämättä ole tappavaa, se on luannossa ainakin vaarallista.