Korjataan yksityiskohtaisesti myöhemmin. Noissa on tukin aianakaan germaanista. Lisäksi useat noista "germaanisita selityksistäkin" ovat aivan kaikkea muuta kuin kermaanisia!!!


http://www.aikakauslehdet.fi/content/aikakauslehti_opinnoissa/artikkelipankki/nimet.htm

Jouko Vahtola on Suomen ja Skandinavian historian professori Oulun yliopistossa.

Muodikkaita lainoja

Esi-isämme kartuttivat nimistöään erityisesti germaanisilla nimillä. Jopa monet kalevalaiset nimet lienevät suomalaiseen suuhun mukautettua lainaa.

Ahti < Ahti, Achti
Alvettu < Alfheid
Asikka < Asicho
Ammakko < Amacho, Ammako
Aranti < Arand
Artukka, Artukainen < Ardoicus, Artgaud

Eura < Euracus

Halikko < Halicho
Halo < Halo
Harjavalta < Harjawalda
Hattelma < Hadelhalm
Hattu < Hathu, Haddo
Hauho, Hauhia < Hauha
Hervanta < Heriowanda

Ihamuoti < Ehamoti
Ilmari, Ilmarinen < Ildmir, Hildimar
Ingeranta < Ingebrand

Kaukaritsa < Gaugerich
Ketteli < Kettil
Kärväntä < Kaerwant

Lemminkäinen < Lehmbgen

Masku < Masco
Muotia, Muotiainen < Muota,
Muodo, Muotine

Nihattu < Nihhad

Paaskunta < Basigunde
Paro < Baro, Paro
Parta, Parto, Partia < Bard, Barda, Bardo
Pyynikki < Byniki

Rapo < Rabo
Rekotti < Reccoz
Renko < Renco
Rikanti < Rigant

Sotavalta < Zotowald

Tapio < Dabo, Tapo, Dapicho
Turenki < Thuring
Turso < Thursja

Ulvila < Ulv, Ulf
Unto, Untamo < Unto, Unda, Undi

Vanattara < Wanathere
Vermunti < Wermund
Vihti < Vihti
Villanti < Willand
Väinä, Väinämöinen < Weni,
Weniman

melkein kaikki "kermaaniset kantasanat" ovat SEPITETTYJÄ, tai lainoja kermaanissa.


Tämäkin vielä katsotaan läpi:

Suomalaiset muinaisnimet: ilmari


Radiosta tuli äsken kiinnostava ja hauska haastettelu erään tutkijan kanssa, suomalaisista etunimistä. Kävi ilmi, että toimittajan antamista vihjeistä vain Kalevi, Tapio ja Ilmari kelpuutettiin suomalaisnimeksi. Kaikki Antit, Olavit, Helenat, Annat, Liisat ym ovat puhdasta lainatavaraa. Tuntuu yhtä mukavalta kuin ansiottomalta arvonnousulta, että Rauha-mutsini älysi aikoinaan antaa minulle Ilmari-nimen. Ehkä hänen Helsingin suomalainen tyttölyseonsa (myöhemmin tyttönormaalilyseo), joka sijaitsi Ilmarinkadulla, vaikutti asiaan? En ole koskaan ehtinyt kysyä. Hollannissa Ilmari-nimi tuotti aikanaan paljon lausumisongelmia. Yleensä se oli Ilmári (ilmaari); samalla tavalla kuin Hollannissa tallustelee nykyisin paljon Jári (jaari)-nimisiä pikkupoikia, Jari Litmasen mukaan (hollanniksi Litmáanen). Nuorena nimeni olin Alankomaissa lähinnä Ili tai Iil ja tuntuikin mukavalta kun nimeni rupesi vihdoin kuulostamaan oikealta vuodesta 1969 lähtien, silloin kun muutin pysyvästi Suomeen. Tapasin Sikalassa (ravintola Seahorse) 1970-luvun alussa erään tyypin, joka rupesi jankuttamaan minulta "oikean nimeni". Vastaväittäjä kun ei kertakaikkiaan voinut uskoa, että jonkun mamun etunimi olisi ollut syntymästä lähtien ilmari...Luuli vissi, että kyse oli jonkinlaisesta diivailusta. Homma ratkesi kun näytin passini. Piti oikein käydä kotoa hakemassa (asuin silloin Tehtaankadulla).

Hieman harmittaa, että supisuomalaiset etunimet ovat edelleen turhan harvassa, vaikka myönteinen trendi on vissi oraalla." Fiinit" nimet (Charlotte, Anouk, Benila ym) tuntuvat kuitenkin edelleen olevan in. Tiedän vain muutamia tosi ilmareita. Monella se on kyllä toisena nimenä, mutta on vain harvoja ilmareita. Omien lasteni nimet ovat Vilja ja Veikko; jykevät suomalaisnimet, joista passaa olla ylpeä.

Aikamieli, Aikio, Ano, Arijoutsi, Arpia, Auvo, Himottu, Hirvi, Hyvätty, Ihalempi, Ihamuoto, Ikitiera, Ikopäivä, Ikäheimo, Ikävalko, Ilakka, Ilma, Ilmatoivia, Jurva, Kaivattu, Kaipia, Kauko, Kaukovalta, Keiho, Kekko, Kokko, Kontio, Kostia, Kotarikko, Kultamies, Kultimo, Kukurtaja, Kylli, Lalli, Leino, Lemmäs, Lempiä, Lempo, Maanavilja, Meripäivä, Mielikki, Mielitty, Mielo, Montaja, Nousia, Osma (=ahma), Osmo (=nuori mies), Otava, Päivälapsi, Päiviä, Rautia (=seppä), Sarijoutsi, Sotijalo, Talvikki, Tapatora, Tapo, Tiera, Toiva, Toivelempi, Toivikki, Toivottu, Torio, Tornia, Unaja, Untamo, Unti, Unto, Utujoutsi, Valta, Valtari, Vihas, Vihavaino, Vilja, Viljakka, Viljari, Viti, Äijö (Kustaa Vilkunan muinaisnimien luettelo).

Airikka, Ampuja, Hellikki, Hopea, Hyvätty, Janakka, Joutsi, Joutsimies, Jutikka, Kainu, Kaivas, Kalamies, Kalervo, Kalpio, Kare, Koira, Koveri, Kulta, Kultimo, Kupias, Kurikka, Kuutamo, Laulaja, Lemmikki, Lyylikki, Mieho, Miela, Mielipäivä, Miekka, Mietti, Neuvo, Ora, Otra, Paasia, Paaso, Puukko, Päivö, Rahikka, Raita, Rasantaja, Repo, Salme, Susi, Säisä, Tammi, Tapavaino, Tietävä, Tornio, Toivas, Toivettu, Toivio, Tuiretuinen, Tulo (=tuli), Tuntia, Tuomikki, Tuuli, Untamo, Uro, Vaania, Vaino, Vaito, Vartia, Vasara, Venemies, Vesi, Vesivalo, Viljo, Väinä, Äiniö (Kulttuurihistoria I:n mukaan).