Korjataan yksityiskohtaisesti myöhemmin. Noissa on tukin aianakaan germaanista. Lisäksi useat noista "germaanisita selityksistäkin" ovat aivan kaikkea muuta kuin kermaanisia!!!


http://www.aikakauslehdet.fi/content/aikakauslehti_opinnoissa/artikkelipankki/nimet.htm

Jouko Vahtola on Suomen ja Skandinavian historian professori Oulun yliopistossa.

Muodikkaita lainoja

Esi-isämme kartuttivat nimistöään erityisesti germaanisilla nimillä. Jopa monet kalevalaiset nimet lienevät suomalaiseen suuhun mukautettua lainaa.

Ahti < Ahti, Achti
Alvettu < Alfheid
Asikka < Asicho
Ammakko < Amacho, Ammako
Aranti < Arand
Artukka, Artukainen < Ardoicus, Artgaud

Eura < Euracus

Halikko < Halicho
Halo < Halo
Harjavalta < Harjawalda
Hattelma < Hadelhalm
Hattu < Hathu, Haddo
Hauho, Hauhia < Hauha
Hervanta < Heriowanda

Ihamuoti < Ehamoti
Ilmari, Ilmarinen < Ildmir, Hildimar
Ingeranta < Ingebrand

Kaukaritsa < Gaugerich
Ketteli < Kettil
Kärväntä < Kaerwant

Lemminkäinen < Lehmbgen

Masku < Masco
Muotia, Muotiainen < Muota,
Muodo, Muotine

Nihattu < Nihhad

Paaskunta < Basigunde
Paro < Baro, Paro
Parta, Parto, Partia < Bard, Barda, Bardo
Pyynikki < Byniki

Rapo < Rabo
Rekotti < Reccoz
Renko < Renco
Rikanti < Rigant

Sotavalta < Zotowald

Tapio < Dabo, Tapo, Dapicho
Turenki < Thuring
Turso < Thursja

Ulvila < Ulv, Ulf
Unto, Untamo < Unto, Unda, Undi

Vanattara < Wanathere
Vermunti < Wermund
Vihti < Vihti
Villanti < Willand
Väinä, Väinämöinen < Weni,
Weniman

melkein kaikki "kermaaniset kantasanat" ovat SEPITETTYJÄ, tai lainoja kermaanissa.


Tämäkin vielä katsotaan läpi:


Suomalaiset muinaisnimet: ilmari


Radiosta tuli äsken kiinnostava ja hauska haastettelu erään tutkijan kanssa, suoma-laisista etunimistä. Kävi ilmi, että toimittajan antamista vihjeistä vain Kalevi, Tapio ja Ilmari kelpuutettiin suomalaisnimeksi. Kaikki Antit, Olavit, Helenat, Annat, Liisat ym ovat puhdasta lainatavaraa. Tuntuu yhtä mukavalta kuin ansiottomalta arvonnousul-ta, että Rauha-mutsini älysi aikoinaan antaa minulle Ilmari-nimen. Ehkä hänen Hel-singin suomalainen tyttölyseonsa (myöhemmin tyttönormaalilyseo), joka sijaitsi Ilma-rinkadulla, vaikutti asiaan? En ole koskaan ehtinyt kysyä. Hollannissa Ilmari-nimi tuotti aikanaan paljon lausumisongelmia.Yleensä se oli Ilmári (ilmaari);samalla taval- la kuin Hollannissa tallustelee nykyisin paljon Jári (jaari)-nimisiä pikkupoikia, Jari Lit-masen mukaan (hollanniksi Litmáanen). Nuorena nimeni olin Alankomaissa lähinnä Ili tai Iil ja tuntuikin mukavalta kun nimeni rupesi vihdoin kuulostamaan oikealta vuo-desta 1969 lähtien, silloin kun muutin pysyvästi Suomeen. Tapasin Sikalassa (ravin-tola Seahorse) 1970-luvun alussa erään tyypin,joka rupesi jankuttamaan minulta "oi-kean nimeni". Vastaväittäjä kun ei kertakaikkiaan voinut uskoa, että jonkun mamun etunimi olisi ollut syntymästä lähtien ilmari...Luuli vissi, että kyse oli jonkinlaisesta dii-vailusta.Homma ratkesi kun näytin passini.Piti oikein käydä kotoa hakemassa (asuin silloin Tehtaankadulla).

Hieman harmittaa, että supisuomalaiset etunimet ovat edelleen turhan harvassa, vaikka myönteinen trendi on vissi oraalla." Fiinit" nimet (Charlotte, Anouk, Benila ym) tuntuvat kuitenkin edelleen olevan in.Tiedän vain muutamia tosi ilmareita. Monella se on kyllä toisena nimenä, mutta on vain harvoja ilmareita. Omien lasteni nimet ovat Vilja ja Veikko; jykevät suomalaisnimet, joista passaa olla ylpeä.

Aikamieli, Aikio, Ano, Arijoutsi, Arpia, Auvo,Himottu,Hirvi,Hyvätty,Ihalempi, Ihamuoto, Ikitiera, Ikopäivä, Ikäheimo, Ikävalko, Ilakka, Ilma, Ilmatoivia,Jurva, Kaivattu, Kaipia,  Kauko, Kaukovalta,Keiho,Kekko,Kokko,Kontio,Kostia,Kotarikko, Kultamies, Kultimo,  Kukurtaja, Kylli, Lalli, Leino, Lemmäs,Lempiä,Lempo,Maanavilja, Meripäivä, Mielikki, Mielitty,Mielo,Montaja,Nousia,Osma (=ahma),Osmo (=nuori mies),Otava, Päivälapsi, Päiviä, Rautia (=seppä), Sarijoutsi, Sotijalo, Talvikki, Tapatora, Tapo, Tiera, Toiva, Toivelempi, Toivikki, Toivottu, Torio, Tornia, Unaja, Untamo, Unti, Unto, Utujoutsi, Valta, Valtari, Vihas, Vihavaino, Vilja, Viljakka, Viljari, Viti, Äijö (Kustaa Vilkunan muinaisnimien luettelo).

Airikka, Ampuja, Hellikki, Hopea, Hyvätty, Janakka,Joutsi,Joutsimies, Jutikka, Kainu, Kaivas, Kalamies, Kalervo, Kalpio, Kare,Koira,Koveri,Kulta,Kultimo, Kupias, Kurikka, Kuutamo, Laulaja, Lemmikki, Lyylikki, Mieho, Miela,Mielipäivä,Miekka, Mietti, Neuvo, Ora, Otra, Paasia, Paaso, Puukko, Päivö, Rahikka, Raita, Rasantaja, Repo, Salme, Susi, Säisä, Tammi, Tapavaino, Tietävä, Tornio, Toivas, Toivettu, Toivio, Tuiretuinen, Tulo (=tuli), Tuntia, Tuomikki, Tuuli, Untamo, Uro, Vaania,Vaino,Vaito, Vartia, Vasara, Venemies, Vesi, Vesivalo, Viljo, Väinä, Äiniö (Kulttuurihistoria I:n mukaan).

SU, baltti, germaani, slaavi, keltti, irani, muu, epäselvä

Aikamieli (balttia sekä aika että mieli), Aikio, Ano, Arijoutsi, Arpia, Auvo, Himottu, Hirvi (balttia: širvis), Hyvätty (varsin mahdollisesti irania, esimerkiksi alaania: ir. khuva, khub- = hyvä, käypä, joka suomen sana on kuitenkin länsibalttia ja kanta-IE-/ -baltoslaavijuuresta *g´en-g-, ruåtsin gå(nga), Ihalempi (lempi on todennäköisesti balttia, *lempti = sytyttää, kääntää päälle, iha 0n mahdollisesti ihka, aito, ihan), Ihamuoto (myös muoto on todennäköisesti baltin kautta kreikkaa),Ikitiera, Ikopäivä, Ikäheimo (iki, ikä, iko on balttia, samaa kuin aika, eri aspektista, heimo on balttia: šeimas), Ikävalko, Ilakka, Ilma, Ilmatoivia (nämä ilot ja ilmat ovat SU:ta), Jurva, Kaivattu, Kaipia (balttia), Kauko, Kaukovalta (suomea/saamea: pitkä), Keiho (ge-rmaania: gezhaz = keihäs), Kekko, Kokko (paleosiperiaa kotshka = kotka tshuk-tshiksi), Kontio (köntys, todenn. IE), Kostia, Kotarikko (kota on SU), Kultamies, Kultimo (germaania), Kukurtaja, Kylli, Lalli, Leino, Lemmäs, Lempiä, Lempo (balttia), Maanavilja, Meripäivä (meri on trattbägaria, megaliittikulttuuria), Mielikki, Mielitty, Mielo (edelliset kolme balttia: Mielikki on preussiksi "rakas, mieleinen nai-nen", mielas liettuaksi "rakas", meile = rakkaus), Montaja, Nousia, Osma (= ahma), Osmo (= nuori mies), Otava, Päivälapsi, Päiviä (tuossa varmaan rivi SU-sanoja, Rautia (= seppä, balttia, joskin rauda tarkoittaa punerrusta ja surua, mutta se on samaan perua, samoin raudus = "itkukoivu", kuten roikkuvaoksaista pajua sanotaan itkupajuksi), Sarijoutsi, Sotijalo (SU), Talvikki (SU), Tapatora, Tapo (tapa on baltti-lainen sana: daba = tapa), Tiera, Toiva, Toivelempi,Toivikki,Toivottu, Torio, Tornia, Unaja (mahdollisesti vanjan rinnakkaismuoto: liettuan van(duo = vesi) on latviassa un-, Untamo, Unti, Unto, Utujoutsi, Valta, Valtari, Vihas, Vihavaino, Vilja, Viljakka, Viljari, Viti, Äijö (Kustaa Vilkunan muinaisnimien luettelo).


Airikka, Ampuja (balttia), Hellikki, Hopea, Hyvätty, Janakka (balttia), Joutsi, Joutsi-mies (SU),Jutikka (IE),Kainu (balttia:tervanpoltto,gainus),Kaivas, Kalamies, Kalervo, Kalpio, Kare, Koira (mahdollisesti baltoslaaviperua tarkoittaen "kuonollinen"), Koveri, Kulta, Kultimo, (germaania) Kupias, Kurikka,Kuutamo,Laulaja (SU), Lemmikki (blt), Lyylikki, Mieho, Miela (blt), Mielipäivä, Miekka (georgiaa), Mietti, Neuvo, Ora, Otra, Paasia, Paaso (kelttiä: pohjakivi, peruskivi) Puukko, Päivö (SU), Rahikka, Raita (luultavasti baltin sanasta "raidus" = suora), Rasantaja, Repo (germaania), Salme (seemiä: Salome), Susi (SU), Säisä, Tammi (kelttiä: rakennuspuu, patopuu), Tapa-vaino (tapa balttia, vaino venäjää), Tietävä (SU), Tornio, Toivas, Toivettu, Toivio, Tuiretuinen, Tulo (= tuli), Tuntia (mahdollisesti irania), Tuomikki, Tuuli (todenn. balt-tia: dūlis = tuulen mukana lentävä pöly), Untamo (SU), Uro, Vaania, Vaino (venäjä: voina = sota), Vaito,Vartia (balttia:tvarkti = vartoida),Vasara (vasarakiervestä: "vaski- sen kaltainen", Venemies, Vesi, Vesivalo (SU), Viljo, Väinä (todenn. balttia: Vienas (lt) = yksi, kuuriksi veinas [väinas],Äiniö (luultavasti edellistä preussiksi: ainas = yksi) (Kulttuurihistoria I:n mukaan). "