Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD) ”tieteellisen löytäjän” Leon Eisenbergin tunnustettua ”taudin” sepitetyksi lääketeollisuuden myynnin edistämiseksi herää kysy- mys, mitä kaikkea muuta väärää diagnoosia ja puoskaritiedettä  tuon ”taudin”, esimer- kiksi sen kummallisten sukupuoli-,kansallisten jne. diagnoosijakautumien perusteella on tehty. Nuo ”lääkkeet”, jotka ovat amfetamiiniryhmää ja joita käytetään myös amfetamii-ni(sta)vieroitushoidossa, saavat lapset olemaan pidempään hiljaa esimerkiksi koulu-luokassa, mutta kuten Sveitsin bioeet- tinen komitea on todennut kiinnittäessään huo- miota lääkityksen puoskarointiluonteeseen, ei suinkaan tarkoita, että he keskittyisivät oppimiseen. Oppimistuloksia tämä haittaa ainakin asianomaisten itsensä kohdalla.

USA:ssa ”tauti” on ”diagnosoitu” jopa 10%:lla lapsista (jotka ovat pääasiassa poikia, joten heistä luokkaa 15% on ”diagnosoitu ADHD:iksi”, kun taas esimerkiksi  Suomessa on ”diagnosoitu” n. 3%.

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/371207?page=1#371209

Onkin keitetty kokoon mm.myytti ”miesten ja naisten aivojen suunnattomasta erilai- suudesta”, johon on sitten ympätty (keskenään loogisesti ehdottoman yhteensopimat- tomia) freudilaista psykoanalyysia ja puoskarineurotieteen tunkiokukkasta, kumottua antipavlovistista ”peilineuroniteoriaa”.Oheinen juttu on piereskelty kasaan kaksi vuotta Eisenbergenin tunnustuksen, ja kolme vuotta R. Douglas Fieldsin tieteellisen vallanku-mouksen jälkeen pavlovilaisen ehdollistumisen neurofysiologisen perustan löytämises- sä. Noille puoskareille sitten maksetaan miljardeja tuholaistoiminnasta puutteellisista terveydenhuoltovaroista.


http://www.psykoterapia-lehti.fi/tekstit/tuohimetsa211.htm

Psykoterapia (2011), 30(2), 197—200

” Martti Tuohimetsä

Olennainen ero

Baron-Cohen,Simon (2004). Olennainen ero. Totuus miehen ja naisen aivoista. Suom. Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita.

Sukupuolten välinen psyykkinen erilaisuus on arkaluontoinen aihe.Simon Baron-Cohen, Cambridgen yliopiston alaisen autismin tutkimuskeskuksen johtaja ja kehityspsykopa- tologian ja kokeellisen psykologian professori, viivytti pitkään kirjansa julkaisemista en- nen kuin vihdoin vuonna 2003 arveli, että sukupuolten eroista ehkä voitaisiin keskustella kiihkottomasti. Akateeminen naistutkimus ja radikaalimpi feminismi tuskin vieläkään hyväksyvät tämän kirjan väitteitä. Teoria sukupuoliroolien ensisijaisesti sosiaalisesta ra- kentumisesta on edelleen suosittu, eikä ole ollut poliittisesti sopivaa tätä epäillä.

Esimerkiksi Cordelia Fine uudessa kirjassaan Delusions of gender. The real science behind sex differences kutsuu uusia suuntauksia ”neuroseksismiksi”:sukupuolipuolueel- lisuus naamioidaan neurotieteelliseen asuun väitettäessä, että joku on empaattisempi tai loogisempi hermosolujen, aivojen tai hormonien välisten erojen takia. Hän arvelee kulttuurin ja kokemuksen muokkaavan hormonitoimintoja jatkuvasti. Tästä huolimatta esittelen lyhyesti käsillä olevan kirjan keskeisimpiä konkreettiseen tutkimustietoon, ei teoretisointiin perustuvia toteamuksia. ”

Eli MITÄÄN kokemukseen perustuvaa kehitystä Tuohimaa ”ei hyväksy” (absoluuttinen antipavlovismi!)!

” Kun seuraavassa puhutaan sukupuolten eroista, on muistettava, että lausumat ovat vain aihetta luonnehtivia yleistyksiä, keskimääräisyyksiä. Samoin kuin miehet ovat esi- merkiksi keskimäärin naisia kookkaampia, niin on selvää, että tämä ei suinkaan välttä- mättä päde kaikissa yksittäisissä tapauksissa.

Cambridgen Rosie-synnytyssairaalassa videoitiin vuonna 2001 sataa yhden päivän ikäistä vauvaa, joille näytettiin kehdon yllä naisen hymyilevät,ruskettuneet kasvot, jotka liikkuivat kasvoille luonteenomaisella tavalla. Vauvoille näytettiin myös mobile, joka oli kasvojen kokoinen pallo, ja se oli samanvärinen ja ruskettunut, mutta kasvonpiirteet oli järjestetty uudelleen siten, että yleisilme ei ollut kasvomainen. Jotta se näyttäisi mekaa-nisemmalta, siihen oli ripustettu materiaalia, joka liikkui aina, kun koko mobilekin liikkui. Tutkijat olivat tietämättömiä vauvan sukupuolesta. Tytöt katsoivat kasvoja pitempään, ja pojat katsoivat mobilea pitempään. ”

Noilla katseenseuraamistutkimuksilla,joissa on suunnattoman helppoa huijata ihan koe- teknisestikin, mistä Harvajärkiopiston Marc Hauser kärähti, on sekoitettu kaikki asiat perusteellisesti. Metodi on,että biologista olentoa kuten apinaa tai vastasyntynyttä ”tulki- taan” kuin tajunnallista ajattelevaa sosiaalista toimijaa, vaikka kyseessä on ehdollistuva reagoija. Tuollaista sekoittamista on Hauserin ohella tehnyt erityisesti Steven Pinker.

http://nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=3158.msg272068#msg272068

” Laboratoriossa lattialla vuoden ikäisiä leikkiviä lapsia videoitaessa todettiin, että kah- denkymmenen minuutin aikana tytöt katsovat äitiään merkittävästi useammin kuin pojat. Kun vauvoille annettiin mahdollisuus valita kasvojen ja auton katsomisen välillä, pojat katsoivat autoa kauemmin, ja tytöt katsoivat kasvoja kauemmin.

Klassisessa testissä matolle jätetään leluja, jotka lapset saavat valita. Pojat näyttävät rakastavan tavaroiden kokoonpanoa, leikkitornien ja kulkuneuvojen rakentamista, tytöt ovat kiinnostuneempia nukeista,koruista,pukeutumisesta ja koristelusta. Myös tytöt leik- kivät joillakin esineillä, kuten savella tai tussikynillä, mutta pojat ovat kiinnostuneempia mekaanisesta ja rakentamiseen liittyvästä systemoinnista.

Kun lapsiryhmälle annetaan elokuvakone leikkivälineeksi, pojilla on taipumus katsoa sen linssiin oikeudenmukaista osaansa enemmän. ”

Tässä väitetään rivien välistä, että olisi jokin Keeni-oikeudenmukaisuus… Sellaista ei voi olla,ellei sitten koko yhteiskunta niposesta naposeen olisi ”(ajattelevasta) Keenistä”. (Tasan sama koskee joidenkuiden vouhkaamaa ”Keeni-moraalia”…)

” He yksinkertaisesti työntävät tytöt syrjään; he ovat itsekkäämpiä ja epäempaattisem- pia. Jos tytöt leikkivät keskenään lelulla, he yrittävät sanallisella kaupankäynnillä ja tai- vuttelulla päästä tavoitteeseensa. Jos lapsille jätetään leikkivälineeksi muutama muovi- auto, huomataan,että pojilla on taipumus leikkiä ajelemalla kolareita: he ajavat tahallaan autonsa toista päin. Tytöt ajavat huolellisemmin ja väistävät toisia lapsia mahdollisim- man paljon. ”

Lapset tietävät, että heiltä odotetaan eri asioita.

” Kahdentoista kuukauden ikäiset tyttövauvat reagoivat poikia empaattisemmin toisen hätään ja ilmaisevat suuremman huolen surullisilla ilmeillä, sympaattisilla äänenpainoilla ja lohduttavalla käyttäytymisellä. Myös aikuisena useammat naiset kuin miehet kertovat jakavansa ystäviensä emotionaalisen hädän.

Naiset osaavat valokuvista arvioida kasvojen ilmaiseman emootion miehiä paremmin. ”

Sille ”todelliselle emootiolle” EI OLE OBJEKTIIVISTA KRITEERIÄ, varsinkaan elokuvis- sa, joissa ”emootiot” ovat näyteltyjä!

” On kehitetty erilaisia mittareita sanattoman viestinnän ja tunteiden lukemisen kyvyn tutkimiseksi, ja sukupuoliero ilmenee tässä mitä erilaisimmissa kulttuureissa eri puolilla maailmaa. ”

Tässä puoskari käyttää sekaisin käsitteitä tunne ja emootio tavalla, jossa ei ole tieteellistä tolkkua, ja osoittaa ammattitaidottomuutensa.


” Naisilla on taipumus arvostaa altruististen, vastavuoroisten suhteiden kehittymistä. Miehet sen sijaan arvostavat valtaa, politiikkaa ja kilpailua. ”

Altruismi nimenomaan EI OLE ”kaupankäynnillistä” vastavuoroisuutta!

Vastavuoroisuus tai EI SUINKAAN "SULJE POIS VALTATAISTELUA”,vaan päinvastoin on sen mitä olennaisin elementti niille, jotka asennoituvat pelinäkökannalta!

” Naiset arvostavat empatointia ystävyyssuhteissaan, kun miehet arvostavat yhteisiä mielenkiinnon kohteita. Kun vasta 3–5-vuotiailta kysytään, miten rahat on jaettava, tytöt sanovat poikia useammin, että ne on jaettava tasan. ”

Tytöt luultavasti tarkoittavat, että perheessä, pojista ainakin osa tarkoittaa, että yhteis-kunnassa. Ainakin noihin aikoihin,kun noita pseudotutkimuksia on tehty. Todellinen ”syn- nynnäisen tiedon” osoittaminen olisi suunnattoman vaikeata, jos sellaista todella olisi, koska kyseisten nimenomaisten asioiden oppiminen pitäisi sulkea pois. Se taas ei elinvälttämättömyyksien kohdalla ole mahdollista, ainakaan moraalisesti. Tieteellä on oma kehittyvä moraalinsa.

” Autismispektrin tilat näyttävät olevan paljon yleisempiä miehillä kuin naisilla. Sukupuol- ten suhde on ainakin 10 miestä yhtä naista kohden. ”

Jösses…

” Autismi on empatiahäiriö: autisteilla on suuria vaikeuksia ”mielen lukemisessa”, ”

Ihmiset EIVÄT  OSAA ”lukea toisten mieltä”, vaan empatoidessaan, eläytyessään he lukevat OMAA MIELTÄÄN!

” toisen kenkiin asettumisessa, ”

Tässä on epälemättä ”tutkittu” poikien ja tyttöjen asettumista TYTTÖJEN KENKIIN!

” maailman kuvittelemisessa toisen silmin ja toisen tunteisiin asianmukaisella tavalla reagoi-misessa. ”

Taaskin on epäilemättä kyse tyttöjen (teskenneltyihin) ”tunteisiin” samaistumisesta molem- milla sukupuolilla.

” He eivät kuitenkaan ole välinpitämättömiä tai kylmäverisiä psykopaatteja, jotka haluavat vahingoittaa toisia. ”

Kun taas ”kaikki pojat, ja sittemmin miehet, muka OVAT sellsia???!!!

” He yleensä järkyttyvät huomatessaan, että ovat loukanneet toista, eivätkä tyypillisesti osaa keksiä, miten loukkaus sovitetaan. Nyttemmin tiedetään, että tämä vaikeus liittyy paljolta peilisolutoimintojen puutteisiin.”

HELVETTI SOIKOON!!!

Ihmisillä (tai eläimillä) EI OLE MITÄÄN ”PEILINEURONEJA”, eikä tieto ylipäätään ole ”koodattuna” minnekään ”neuronien sisään”, vaan NIIDEN GLIASOLUJEN SÄÄNTELEMIIN KYTKEN- TÖIHIN!

Tuon on ehdottomasti selkeästi vahvistanut niin USA:n liittovaltion virkavastuullisen NIH:n ihmisaivofysiologisten tutkimusten johtaja R. Douglas Fields kuin Marc Hauserinn seuraaja Harvajärkiopistossa Alfonso Caramazzakin!

nakokulma.net/index.php?topic=8695.msg240945#msg240945

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/12/tieteellinen-vallankumou...

” Hans Asperger sanoi jo vuonna 1944, että autistinen persoonallisuus on äärimmäinen muun- nos miehen älykkyydestä.

Koulussa pojilla on tyttöjä suurempi taipumus saada huonoja arvosanoja matematiikas- sa. Poikien työ on huolimattomampaa ja siinä on enemmän virheitä, mutta heillä on tai- pumus nähdä matemaattiset ratkaisut nopeammin kuin tytöt. Kulttuurit ylittävät tutkimuk- set viittaavat siihen, että lapsuudessa ensisijaisissa matemaattisissa taidoissa ei ole sukupuolieroja. Erot ilmaantuvat vasta myöhemmin lapsuudessa ja toissijaisilla alueilla kuten geometriassa ja sanallisissa matemaattisissa tehtävissä. Tytöt menestyvät poikia paremmin laskuopissa ja matemaattisten testien laskennallisissa osissa. Pojat menes- tyvät tyttöjä paremmin matemaattisessa ongelmanratkaisussa.Tätä mittaavissa testeis- sä kaikkein korkeimpia pistemääriä saaneiden sukupuolten suhde on 13:1 poikien hy- väksi. Myös matematiikkaolympialaisissa osanottajien ylivoimainen enemmistö on miehiä.

Hyvä empatia on aggression jarru.Molemmissa sukupuolissa ilmenee aggressiota,mut- ta miehillä on taipumusta ilmaista se suoremmin. Naiset sen sijaan juoruilevat, sulkevat ulkopuolelle joukosta, huomauttelevat ikävästi. Miehen tekemä toisen miehen murha on 30–40 kertaa yleisempi kuin naisen tekemä toisen naisen murha.Tämä piirre löytyi analysoitaessa tappotietoja jopa 700 vuoden takaisista erilaisista yhteiskunnista. Kaksi kolmasosaa näistä murhista ei tapahdu rikoksen sattuessa, vaan ne ovat yksinkertai- sesti seurausta sosiaalisista konflikteista, joissa mies katsoo tulleensa häväistyksi. ”

Sosiaalinen normi.

” Miehet käyttäytyvät noin 20 kertaa naisia aggressiivisemmin, minkä asian voi todeta esimer- kiksi vankitilastoja tutkimalla.

Sikiö ja testosteroni

Raskauden kahdeksannella viikolla poikasikiö alkaa erittää testosteronia, joka masku-linisoi sen aivot. Oikean aivopuoliskon kehitys kiihtyy, ja aviopuoliskojen erilaistuminen korostuu. ”

Kijoittaja ei näytä tietävän, että OIKEA AIVOPUOLISKO OHJAA VASEMMAN PUOLEN TOIMINTAA ja päinvastoin!

” Testosteronin vaikutuksesta oikean aivopuoliskon kuorikerroksesta tulee vasenta pak- sumpi. Pojilla myös oikea ruumiinpuolisko on usein vasenta suurempi. Esimerkiksi oik- ea kives on vasenta suurempi, oikean käden peukalossa ja pikkusormessa on sormen- jälkien harjanteita enemmän kuin vasemmalla puolella. Myös nimettömästä tulee usein etusormea pitempi.

Tytön aivoissa puolestaan vasen aivopuolisko kehittyy oikeaa nopeammin. ”

Juu, kuten pojillakin, jos hän on oikeakätinen!

” Ne limbisen kuorikerroksen osat, jotka säätelevät emotionaalisia vasteita,ovat naisilla suurempia kuin miehillä.Naisten ohimolohkon kielikeskuksessa hermosolujen tiheys on suurempi kuin miehillä. ”

Ihan päinvastaisiakin tuloksia näkee, että miehillä olisi 30% enemmän neuroneita ohi- molohkoissa! Molemmat ”tulokset” luultavasti puhdasta paskaa!

”Sen sijaan miesten hypotalamuksen preoptinen tumake,joka ohjaa pariutumiskäyttäy- tymistä ja seksuaalisuutta, on yli kaksi kertaa suurempi kuin naisilla. ”

MIkää YKSI AINOA TUMAKE ei taatusti ohjaa (yksin) seksullaisuutta!

KIRJOITTAJA ON HULLU,  ja sitä paitsi SIKOPAATTI (vai mikä se nyt oli!)!

” Eroja on myös muistin toiminnassa,mikä liittyy hippokampukseen, sekä amygdalassa, joka on eräänlainen tunnekeskus.

Oikea aivopuolisko liittyy avaruudellisiin kykyihin ja systemointiin,vasen kielellisiin kykyi- hin ja viestintään. On esitetty, että miehillä on paremmat oikean ja naisilla vasemman aivopuoliskon taidot. Miesten aivot ovat myös keskimäärin enemmän lateralisoituneet kuin naisten. Tämä ero esiintyy muillakin nisäkkäillä. ”

Ei esiinny kaikilla, esimerkiksi valailla!

” Koirasrotan aivokuori on oikealla paksumpi. Ne löytävät reitin sokkelon läpi nopeammin kuin naaraat. ”

Ihmisen kielikeskusta vastaava toispuolinen elin ohjaa rotalla ja muillakin lihaa(kin) syövillä ruoan pureskelua nielaistavaan kuntoon.

” Naaraat navigoivat maamerkkien, koiraat systemoinnin avulla. ”

Minä ainakin ”navigoin” maamerkeillä, vaikka olenkin mies. Liikuin pienenä paljon yksin metsässä.

” Arkkitehdit ja kuvataiteilijat ovat oletusta useammin vasenkätisiä. Poikien heittotark- kuus on parempi jo kahden vuoden iässä.

Kielen lateralisoitumista on tutkittu laajasti.Jo kuuden kuukauden iässä tyttöjen vasem- massa aivopuoliskossa ilmenee enemmän sähköistä toimintaa kuin oikeassa puolis-kossa, kun he kuuntelevat puheääniä. Kun kuuntelee puhetta korvakuulokkeilla, oikeaan korvaan tulleet sanat muistaa tarkemmin kuin vasempaan tulleet. Miehet tarkkailevat tarkemmin oikeaan korvaan tulevia sanoja kuin vasempaan. Vaikka miehet ovat voi- makkaammin kielen suhteen lateralisoituneita, he pärjäävät kielitesteissä naisia hei- kommin. Naiset käyttävät kielen yhteydessä molempia aivopuoliskoja miehiä enem- män, mikä näkyy siinä, että kun naisilla on tietynlainen vasemman aivopuoliskon vaurio esimerkiksi aivohalvauksen seurauksena, he toipuvat siitä nopeammin kuin miehet. Tämä johtuu kenties siitä, että naisten oikeanpuoleiset kielialueet (jotka miehillä ovat pienemmät) ottavat hoitaakseen joitakin vaurioituneen vasemman puoliskon tehtävistä. Naisten kielellisten kykyjen sujuvuus laskee merkittävästi, jos jompaankumpaan aivo- puoliskoon ruiskutetaan nukutusainetta. Miesten sanallinen sujuvuus laskee vain, jos nukutusainetta ruiskutetaan vasempaan aivopuoliskoon.

Tytöt kypsyvät poikia nopeammin: syntymässä tytöt ovat 4–6 viikkoa poikia kypsempiä, ja murrosiässä 2 vuotta poikia edellä. Äidit,joilla on ollut sekä tyttöjä että poikia, tietävät että tyttöihin syntyy kontakti eri tavalla kuin poikiin. Psykoanalyyttisessa teoriassa on oletettu, että tyttöjen pyrkimys katseyhteyteen johtuu heidän suuremmasta symbioosin tarpeestaan, mutta tämä saattaa johtua myös synnynnäisesti paremmasta havainto-kyvystä. Tytön aivot ovat kehittyneemmät, ja he ovat koko ajan poikia edellä. ”

Mitä nopeammin aivot kehittyvät,sitä huonommaksi jää lopputulos, ja se on sitä parempi, mitä kauemmin ”lapsenomainen” oppimiskyky säilyy!

” Miesten aivoissa on noin 4 miljardia kuorikerroksen neuronia enemmän kuin naisten, eikä tämä selity suuremmalla ruumiin koolla. Toisaalta naisilla hermosolujen väliset yhteydet ovat paikoin runsaammat. ”

Pelkkä synapsien määrä ei todista mitään. Se riippuu kehtyshistoriasta, ja suurenta määrästä jollakin alueella voi olla myös haittaa, ja se voi kertoa kehitys- ja muista ongelmista, jopa skitsofreniataipumuksesta.

” Kirjassa on havainnollistettu edellä kuvattuja seikkoja erilaisten tyypillisten sukupuo- lensa edustajien kautta.Näistä tyypeistä monelle löytyy tuttavapiiristä heti vastineita. Nuorten kesäleirillä, missä seurattiin poikia ja tyttöjä heidän asuessaan ryhminä omissa asuntoloissaan, syntyi dramaattisesti erilainen keskinäinen yhdessäolon tapa. Ehkäpä lukija voi aavistella, mitä eroja niissä oli?

Lopuksi

Sukupuolten neurobiologiassa on paljon muitakin eroavaisuuksia, joita ei tässä yhtey- dessä ole tilaa esitellä. Kirja jättää esimerkiksi peilisolut huomion ulkopuolelle, samoin kuin monet muutkin uudemmat tutkimusalueet. ”

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/kukaan-ei-ole-suomessa-v...

” Edellä kursorisesti lueteltujen seikkojen suhteellinen merkitys tai painoarvo jää myös tässä arvioimatta.

Kun katselee lehtikioskissa hyllyjä, voi todeta, että niissä on omat osastonsa. Naisille tarkoitetuissa lehdissä on kasvokuvia, henkilöesittelyjä ja ihmissuhdepohdintoja. Mies- ten lehdissä on joko alastomia naisia tai autoja, harrastus- ja urheiluvälineitä. Ihmissuh-depuntaroinnit loistavat poissaolollaan. Urheilusuoritukset,seikkailut ja erilaiset sankari- teot ovat etualalla. Mieleen muistuu silloin Cambridgen Rosie-sairaalassa yhden päivän ikäisillä lapsilla tehdyt havainnot. Ehkäpä luontoäidilläkin on osansa siinä, millaisia olemme. ”

Mulla oli kirja puoli vuotta lainassa kirjastosta silloin kun se ilmestyi,ja se kulki salkussa töis- säkin mukana, mutta silti en jaksanut niin pakua paskaa loppuun asti lukea, edes kunnolla haukkuakseni. Nyt senteen, paljon paremmin tiedoin ja edistyneemmällä netillä kuin silloin!


Aivotutkimuksen laatuyliopito sen sanoo lopultakin, niin kuin se on: KEISARILLA EI OLE VAATTEITA:

Ihmisen aivoilla ei ole sukupuolta – tutkimus kumosi väitteet miesten ja naisten aivoista

Tiede 1.12.2015 8:44
Kirsi Heikkinen

Zohar Berman & Daphna Joel
Aivoalueiden tilavuus on yksilöllistä, kuten näistä aikuisten naisten ja miesten aivoista näkyy. (Keltainen = pieni tilavuus, vihreä = suuri tilavuus).
Aivoalueiden tilavuus on yksilöllistä, kuten näistä aikuisten naisten ja miesten aivoista näkyy. (Keltainen = pieni tilavuus, vihreä = suuri tilavuus).

Miehillä on miehen aivot, naisilla naisen aivot, eikö? Ei, vastaavat neurotieteilijät.

”Aivoissa on sukupuolieroja, mutta aivoilla ei ole sukupuolta”, kiteyttää professori Daphna Joel Tel Avivin yliopistosta tuoreet tuloksensa Helsingin Sanomille.

Joel kävi läpi israelilaisten, saksalaisten ja sveitsiläisten kollegojensa kanssa yli 1 400 miehen ja naisen aivokuvat. Ne olivat peräisin neljästä eri tutkimushankkeesta eri puolilta maailmaa – mukana oli myös aivoja Oulusta. Aineisto oli hankittu monella eri magneettikuvausmenetelmällä.


Kuvista ilmeni joitakin keskimääräisiä eroja sukupuolten välillä. Tietyissä kohdin hermosolukko oli esimerkiksi yleensä paksumpi naisilla, toisissa miehillä.

Tutkijat keskittyivät niihin aivoalueisiin,jotka erosivat miehillä ja naisilla eniten toisistaan. Osoittautui, että otoksesta riippuen 23–53 prosentilla koehenkilöistä oli aivoissaan vä- hintään yksi vastakkaiselle sukupuolelle tyypillisempi rakenne.Toisaalta tietylle sukupuo- lelle ominaisempia hermosoluryppäitä kasautui harvoin paljon yksiin aivoihin. Vain 0–8 prosentin aivot olivat järjestelmällisesti ”miesmäiset” tai ”naismaiset”.

”En sanoisi, että ’naispää’ tai ’miespää’ olisi poikkeavuus, mutta harvinainen se on”, Joel huomauttaa. Valtaosan aivot ovat mosaiikki sekä miehille että naisille tavanomai- sia piirteitä.

Aineisto analysoitiin usealla eri tavalla. Tulokset pätivät menetelmästä, otoksesta, koehenkilöiden iästä ja magneettikuvaustavasta riippumatta.

Havainnot sopivat tutkijaryhmän toiseen kartoitukseen, jossa ruodittiin 5 500 miehen ja naisen persoonallisuuspiirteitä, asenteita, kiinnostuksen kohteita ja käyttäytymistä. Paljastui, että ani harva oli kaikkien tutkittujen ominaisuuksien suhteen ”tyypillinen nainen” tai ”tyypillinen mies”. Valtaosa oli yhdistelmä kumpaakin.

Se, millaisia me olemme ja mitä me teemme, muovaa aivojamme. Heijastaako tutkimuksenne tulos tätä?

”Voi olla, mutta emme ole tarkastelleet aivojen rakenteen ja toiminnan yhteyttä”, Joel vastaa.

Tutkimuksen julkaisi Pnas.