Pentti Sadeniemi käsitteli kirjoituksessaan 5.8.98 Helsingin Sanomissa Neuvostolii- ton Maatalousakatemian kokousta elokuussa 1948,jossa kokeellista kasvinjalostajaa Trofim Lysenkoa ei erotettu perinnöllisyystieteilijöiden vaatimuksesta huolimatta tämän akatemian puheenjohtajan paikalta, huolimatta hänen hyökkäyksestään ideo-logisesti “porvarillisena“ pitämäänsä (?) ("Mendelin-Morganin") perinnöllisyysteoriaa vastaan.

Alaotsikolla “Stalinin suosikki antoi darwinismille ja geeniopille kyytiä“ Sadeniemi toteaa Venäjän hallituksen lehteä Rossiiskaja Gazetaa siteeraten
(?) mm. seuraavaa (sitaatin aitoudesta ei voi olla tässä tapauksessa aivan varma):

“... Tieteen tilalle nostettiin ideologinen hölynpöly...Hän (Lysenko, HM) arvasi, ettei puoluejohto jaksaisi vastustaa tieteen vaatteisiin puettua ideologista liehakointia... Hän keksi, että darwinismi ja geenioppi voitiin esittää porvarillisena huijauksena ja korvata teorialla hankittujen ominaisuuksien periytymisestä ... ideologia miellytti puo-lueen käskijöitä, joiden oma tieteellinen koulutus oli yleensä olematon... Puhdistus levisi alalta toiselle kunnes tuskin muut kuin ydinvarustelulle tärkeät fyysikot saivat tehdä tiedettä rauhassa.“

Vaikkakaan kirjoittaja ei suoraan niin sano, lukija saa tästä sellaisen käsityksen, että Neuvostoliiton tieteen ideologiana olisi ollut,tai sellaiseksi olisi Maatalous
akatemi- an mainitun kokouksen päätöksellä vaihdettu, uuslamarkistinen sosiobiologismi.

Näin ei missään tapauksessa ollut todellisuudessa asian laita.

Myös kvanttifysiikan ja kosmologian tutkija Kari Enqvist mainitsee teoksessaan Näkymätön Todellisuus lamarkistisen lysenkolaisuuden NL:n tieteen viralliseksi opiksi, myös yhteiskuntatieteen. Ehkä tämä oli vain yksipuolisten lähteiden tuottama erehdys, ehkä ei, aika näyttää.

´Ideologia´ merkitsee suurin piirtein samaa kuin maailmankuva tai maailmankatso- mus, se täydentää todistetun tieteellisen tiedon aukkopaikat, ja joskus enemmänkin, viime kädessä tarkastelijan subjektiivista kokemusta ja etuja heijastavalla ideologi-sella tiedolla (joka saattaa olla tottakin tai sitten ei). Ideologian tärkeitä komponent-teja ovat fysikaalinen maailmankuva, ihmiskuva sekä yhteiskuntakuva/poliittinen maailmankuva. Käytännössä ideologioiden perustyyppejä ovat materialistiset, biologistiset ja uskonnolliset ideologiat.

Aivan samoin kuin uskonnollisissa ideologioissa mitä tahansa voidaan “hengellistää“ mitä tahansa voidaan paperilla myös “biologisoida“:jos esimerkiksi muodollinen logiikka olisi “biologista“ (Chomsky), jos matematiikka olisi palautettavissa muodolli-seen logiikkaan (Russel, sittemmin luopunut kannasta keksiessään ns. Russelin pa-radoksit, ja kanta on muutenkin todistettu vääräksi),ja jos fysiikka olisi olemukseltaan “geometrista“ (Einstein), niin kosmologia ja kvanttimekaniikkakin olisivat “biologisia tieteitä"...(Sitäköhän Enqvist meinaa? Valtaoja ainakin tuntuu meinaavan... HM)

(Yllä mainituista vain ensimmäinen on katsottava sosiobiologistiksi, ja lainaukset ovat hyvin vapaita.)

Kari Enqvistin sanoma hänen Tietofinlandialla viime vuonna [1996, RK] palkitussa seuraavassa teoksestaan Olemisen porteilla on puolestaan hieman karkeistaen, että kaikki ilmiöt voidaan periaatteessa (joskaan ei aktuaalisesti) palauttaa eli redusoida (hiukkas)fysiikkaan.Todellisia laadullisia hyppäyksiä ei Enqvistin mukaan kehitykses- sä tapahdu, niitä on “vain tietoisuudessamme“. Millaisen filosofisen salto mortalen (“kuolemanhypyn“) avulla hän sitten onnistuukaan välttämään esimerkiksi sellaisen johtopäätöksen, että “ajattelu on vain biologisten lakien karkea yleistys“, jotka lait edelleen olisivat vain fysikaalisten lakien yleistys, sitä hän ei teoksessaan käsittele.

Jään mielenkiinnolla olettamaan. Jos nimittäin tietomme ikäänkuin “välivaiheena“ niiden fysikalisoimiseksi olisi myös biologisoitava,se merkitsisi,kuten jo mainittu, sitä, ettei itse asiassa olisikaan olemassa mitään todellista “biofysikaalisesta“ mielestäm-me riippumatonta tietoa hiukkasfysiikasta, josta “johtaa“ muu tietomme, ja Enqvistin avoimesti reduktionistinen fysikalistisen materialismin ideologia lätsähtäisi tavalli-seen sosiobiologistiseen reduktionismiin. Silloin kvanttikosmologiankin tutkimukset voitaisiin huoletta vaihtaa jorinoihin “ikuisesta ihmisluonnosta“.Mistään näin epäloo-gisesta tuskin kuitenkaan on kysymys. Täysin hämäräksi jää, mitä matematiikka fysi-kalistisen materialismin mukaan viime kädessä on ja mitä se tutkii,ajattelun vai todel- lisuuden (Enqvistille siis alkeishiukkasten) lakeja, ja mistä seuraa sen vastaavuus todellisuuden kanssa (paitsi että se ei ole mitään Herran henkeä).

Neuvostoliiton tieteellä oli kyllä “kanonisoitu“ virallinen tieteellinen ideologia dialekti-nen ja historiallinen materialismi.Sen mukaan kaikki yhteiskunnallisten ja tajunnallis- ten ilmiöiden tulkitseminen myötäsyntyisiksi, biologisointi, on humpuukia, oli periyty-mismekanismi sitten “mendelistinen“, “lamarkistinen“ tai mikä hyvänsä. Tuolloin ge-neettistä koodia ei vielä tunnettu. Tämä ideologia nojautuu L.S. Vygotskyn esittä-mään ja testaamaan ns. kielelliseen tajuntateoriaan, joka viimeisimpien neuropsyko-logisten tutkimustulosten mukaan onkin ainakin suurin piirtein oikea.

Mielenkiintoinen on esimerkiksi San Diegon yliopiston neuropsykologian professori Marty Serenon artikkeli ´A Brain that Talks´ Discover-lehden numerossa 6/96. Alun perin Lenin formuloi tämän periaatteen ns.filosofian peruskysymyksen osana siten, että objektiivinen todellisuus,joka on meistä riippumaton ja heijastuu aistimuksissam- me, käsitteissämme jne.,on myös periaatteessa tiedostettavissa oikein ilman, että mikään myötäsyntyinen “apriorinen“ tieto asettaisi tälle historiallisesti pysyviä esteitä.

Dialektinen ja historiallinen materialismi oli Neuvostoliiton “virallisena“ ideologiana tämän valtion alkuajoista aina erään toisen epäonnisen, sittemmin erään suomalai-sen viikkolehden haastattelussa uskovaiseksi tunnustautuneen, maataloustieteilijän kaudelle saakka, niin ennen Lysenkoa ja Stalinia, heidän aikanaan kuin jälkeen-säkin. Stalin varmisti ideologisen selustansa leninistinä Lysenkoa mahdollisesti tu-kiessaankin julkaisemalla kirjan ´Kielitieteen kysymyksiä´, joka perustuu Vygotskin kielelliseen tajuntateoriaan.

Lysenkolaisten ja geneetikkojen kiista viljelykasvien hankittujen ominaisuuksien, täs-sä tapauksessa ennen kaikkea viljalajien kylmänkestävyyden,periytyvyydestä on siis tulkittavissa maataloustieteiden sisäiseksi erityistieteelliseksi “ei-ideologiseksi“ oppi-riidaksi, jolla ainakaan näkyvällä huipulla ei ollut vaikutusta sellaisten tieteenalojen kuten psykiatrian tai psykologian teorianmuodostukseen, jotka ensimmäisinä olisivat joutuneet tulilinjalle,jos uuslamarkistisen sosiobiologismin ideologiasta todella olisi ollut kyse. (Eri asia sitten on,mitä niin lysenkolaiset kuin geneetikotkin mielessään “todella ajattelivat“ esimerkiksi kielellisestä kontra biologistisesta tajuntateoriasta, siitä voivat taiteilijat ja muistelijat kirjoittaa näkemyksiään.)

Neuvostoliitolle tarjottiin virallisen ideologian tilalle kerran jos toisenkin myös “darwi-nistista sosialistista biologismia“, jonka mukaan kapitalismi olisi geenien vastaista, “ihmisluonnosta vieraannuttavaa“, koska yksityisomistus on hyvin nuori ilmiö. Tällai-setkin, sillä kertaa usein “filosofisen antropologian“ etiketin alla kulkeneet, opit torjut-tiin, tieteellistä ongelmanasettelua harhaan johtavina. Ja hallinnollista “ratkaisua“ tieteellisiin oppiriitoihin hakivat puolueen ja valtion johdon taholta myös geneetikot, muiden joukossa ansioitunut Nikolai Vavilov.

Lysenkolaiset eivät välttämättä hyökänneet tiedettä vastaan avoimesti uuslamarkisti- sen biologismin lähtökohdista, sehän olisikin merkinnyt avointa irtiottoa leninismistä, vaan ensisijaisesti teoriavihamielisen ns.lattean empirismin näkökulmasta, joka tosin aina peittää jonkin syvemmän tiedostamattoman tai julkistamattoman ideologian. He nimittivät itseään mitšurinilaisiksi menestyneen kokeellisen kasvinjalostajan mukaan korostaakseen olevansa “käytännön“ miehiä ja naisia kyseenalaisilla perinnöllisyys-laeilla saivartelevien teoreetikkojen vastapainoksi ja lupasivat nopeita ja mullistavia kokeellisia jalostustuloksia.

Osittain Lysenkon saaman aseman taustalla lienee ollut sinänsä oikein suoritettujen viljelykokeiden väärä teoreettinen tulkinta: joidenkin viljelyskasvien vähittäinen siirtä-minen pohjoisemmaksi näytti tuottavan paremman valikoiman uusia yksilöitä kuin risteyttäminen pakkasenkestävien tmv. villilajikkeiden kanssa, ainakin tiettyyn rajaan asti, koska viljelylajikkeet itse asiassa jo olivat valmiiksi pohjoisten, eteläisten jne. lajien ja lajikkeiden viljelyominaisuuksiltaan valikoituneita risteytymiä. Myös Vavilov perusti jalostusstrategiansa noihin samoihin viljelykokeisiin geneettisesti tulkittuna siten,että hän yritti jäljittää kunkin viljelykasvin alkuperäympäristön,ja sitten etsimään lajikkeita ja ehkä villejä sukulaisiakin, jotka varmasti EIVÄT ole ennestään risteyty-neet vaikkapa venäläisten lajikkeiden kanssa. Tämä olikin erinomainen menetelmä.

Dialektinen materialismi asettaa kuitenkin tieteen keskiöön nimenomaan teorian-muodostuksen, sillä tieteellinen totuus merkitsee viime kädessä teoreettisen mallin yhtäpitävyyttä havaitsijasta riippumattomien objektiivisten lainalaisuuksien kanssa. Kokeellinen kehitystyö menestyy nimenomaan yhteistyössä paikkansapitävän teorianmuodostuksen kanssa, tästä ei tänä päivänä vallinne millään ilmansuunnalla varsinaista erimielisyyttä.

Neuvostoliitto oli tieteen suurvalta lähes kaikilla ja erityisesti teoreettisilla aloilla, ge-netiikkaa ehkä lukuun ottamatta, josta poikkeuksesta “kiitos“ ainakin osittain lankeaa tuolloisille päätöksille. Ansioiden syynä eivät olleet ylivertaiset määrärahat tai loista-vat laitteet, tuskin myöskään “kaikkia muita suuresti kyvykkäämmät“ ihmiset, vaan tieteellisellä ideologialla, dialektisella ja historiallisella materialismilla, on ollut asiaan osuutensa. Neuvostoliitossa käytiin aiheellista keskustelua siitä, onko tieteellinen ideologia mahdollinen ja onko oikein “kanonisoida“ joitakin näkökantoja pitemmälle kuin mitä puhtaasti ja tiukasti empiirisin tieteellisin perustein voidaan tehdä.

Rossiiskaja Gazetan artikkeli sellaisen hallitusvallan lehdessä, jonka kontolla on his-torian ehkä laajin tieteellisen potentiaalin alasajo, natsi-Saksan ohella, osoittaa, että tieteellisen ideologian kanonisoiminen oli historiallisesti oikea ratkaisu:Neuvostoliiton kokemuksista pyritään antamaan nyt historiallisesti mahdollisimman vääristelty kuva ja siten kylvämään siemeniä uusille ja uusille väärille johtopäätöksille, ja poliittisesti suurin piirtein tasan päinvastaisille toimille kuin mitä todellisuudessa pitäisi tehdä.

Risto Koivula, DI,Tampere

Julkaistu Työkansan sanomissa 1998.

Lisää aiheesta:

http://www.kaapeli.fi/~euvkr/2-03dna.html



« Vastaus #138 : 16.02.14 - klo:07:28 »

Genetiikka oli hyvin kiellettyä. Neuvostomaataloudessa Lysenkon ajatukset olivat vallanpitäjien suosiossa aina 60-luvulle asti.Siitä tuli lännessä vitsi biologipiireissä.

http://en.wikipedia.org/wiki/Lysenkoism

Lysenko's political success was due in part to his striking differences from most biologists at the time.He was from a peasant family, and an enthusiastic advocate of the Soviet Union and Leninism. During a period which saw a series of man-made agricultural disasters,he was also extremely fast in responding to problems, although not with real solutions.

Linkki on totaalista potaskaa. Koska se on kuitenkin osoitettu poistettavaksi Wikistä, joka kuitenkin vielä huutelee muita tietoja aiheesta, niin "pelastetaan" tämä aivopieru tulevillekin keskustelijoille... Onneksi Wiki usein varoittaa, ennen kuin heittää paskat tunkiolle.

" Lysenkoism

Lysenkoism (Russian:Лысе́нковщина), or Lysenko-Michurinism was the centralized political control exercised over genetics and agriculture by Trofim Lysenko and his followers.Lysenko was the director of the Soviet Union's Lenin All-Union Academy of Agricultural Sciences. Lysenkoism began in the late 1920s and formally ended in 1964. "

Venäjän kielen sana "lysenkovštšina" EI TARKOITA mitään "lysenkoismin ideologiaa", vaan se tarkoittaa kirjaimellisesti "Lysenkon kautta" maataloustieteissä. "Lysenk(o)ismi" olisi "lysenk(o)izm", samoin kuin esimerkiksi "trostk(y)izm" (joka taas oli ja on ideologia,sosialidemokratian barrikadisiipi).Mutta sellaista sanaa Lysenkosta ei venäjässä käytetä, koska sellaista ei tarvita.

" Lysenkoism was built on theories of the heritability of acquired characteristics that Lysenko named "Michurinism".[1] These theories depart from accepted evolutionary theory and Mendelian inheritance."

Neuvostoliitossa biologiassa oli sallittua esittää epäilyksiä "Mendelin-Morganin" ge-netiikan suhteen, vaikka itse Darwinia ei asetettukaan kyseenalaiseksi. Genetiikka tarkoitti tuolloin ennen DNA-ketjun keksimistä eri asiaa: ennen kaikkea perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimusta ja sen säilyttämistä, toissijaisesti pohdintoja sen me-kanismista, joka oli pienen matalan profiilin huippuspesialisten tutki-muskohden niin perinnöllisyydessä kuin esimerkiksi ehdollistumisessakin.

Lysenkoism is used metaphorically to describe the manipulation or distortion of the scientific process as a way to reach a predetermined conclusion as dictated by an ideological bias, often related to social or political objectives. [2] "

Tuo viimeinen syytös on absoluuttisen aiheeton ja käsittämätön. Trofim Denisovitš Lysenkolla ei ollut mitään tekemistä yhteiskuntatieteiden, eikä myöskään filosofian kanssa.Nuo olivat Maatalousakatemian toimenkuvaan millään tavalla kuulumattomia asioita, sillä se oli soveltavien maatalous- ja maatalousteknisten tieteiden soveltavan tukimuksen "akatemia", jonka tehtävä oli kouluttaa ammattityövoimaa ja selvittää ja ratkoa tuotannon esiin nostamia konkreettisia ongelmia ja harjoittaa sen pohjaksi soveltavaa tutkimusta ja tuotekehittelyä. Filosofia ja perustieteet kuuluivat Tiedeaka-temian toimenkuvaan, joka oli virkavastuussa valtion, myös maatalousakatemian käyttämän tieteellisen tiedon asianmukaisuudesta. Ideologia, leninismi, oli viralliselta kannata katsottuna Puolueen (jonka jäsen Lysenko ei koskaan ollut,ei edes hakenut) ideologia. Lysenko oli lisäksi kasvinjalostusagronomi eikä tohtori, hänet oli valittu "akatemian" johtajaksi alemman tutkimushenkilöstön edustajana.

Maatalous-akatemian puheenjohtajana hän oli kuitenkin myös Tiedakatemian jäsen voidakseen tasa-arvoisesti neuvotella akateemikoiden kans-sa ja tuoda käytännön palautetta. Maatalousakatemialla ei ollut myöskään mitään tekemistä lääketieteen kanssa. Eläinlääketieteestä en ole varma. Kuului joka tapauksessa aivan muualle kuin Lysenkon reviirille.

Mitä on "ennalta määrätyt johtopäätökset" mahtoivat olla? (Eläimiä koskien muistu-tan,että Pavlov oli paitsi ehdollisten myös ehdottomien refleksien teorian luoja niiden nykyisessä (tai sanotaan R. Douglas Fieldsiä edeltäneessä) muodossa.

"Lähteenä" on amerikkalainen hörhöpakinoitsija, sikäläinen Loka-Laitinen tai jukkakemppinen, ja kielenkääntäjien sanakirja.

" In agriculture

In 1928, Trofim Lysenko, a previously unknown agronomist, claimed to have deve-loped an agricultural technique,termed vernalization,which tripled or quadrupled crop yield by exposing wheat seed to high humidity and low temperature. While cold and moisture exposure are a normal part of the life cycle of fall-seeded winter cereals, the vernalization technique claimed to increase yields by increasing the intensity of exposure, in some cases planting soaked seeds directly into the snow cover of fro-zen fields. In reality, the technique was neither new (it had been known since 1854, and was extensively studied during the previous twenty years), nor did it produce the yields he promised,although some increase in production did occur. "

Sovjetskaja:"Lysenko developed a theory of the phasic development of plants and a method of directing a change from hereditarily fixed winter grain varieties into hereditarily fixed spring varieties, and vice versa. "

Tässä asiassa Lysenko oli oikeassa: tämä pakkasenkestävyys on epigeneettisesti säädelty ilmiö, jossa geenien esiintymiseen pimeässä tai ilmenvässä DNA:ssa voi muuttua jäädyttämisen funktiona. Mekanismi esiintyy saman lämpöshokkiproteiinin aiheuttaman laajasti kasveilla.

" He proposed a number of farming techniques (vernalization,cotton chopping, sum-mer planting of potatoes). A number of Lysenko’s theories and proposals failed to be experimentally confirmed or extensively applied.

Lysenko was a deputy to the first through sixth convocations of the Supreme Soviet of the USSR. He was awarded the State Prize of the USSR, several Orders of Lenin, and various medals. "

Hän oli siis Korkeimman neuvoston jäsen vuodesta 1936 viisi nelivuotiskautta eli vuoteen 1956. Mutta hän ei koskaan edes hakunut NKP:n jäseneksi. Silloin hän ei myöskään ollut mikään huippuvaikutusvaltainen KN:n jäsen verrattuna niihin, jotka istuvat myös NKP:n Keskuskomiteassa. (Tosin Stalin ei kutsunut puoluekokousta, eikä juuri Keskuskomiteaakaan koolle tuona aikana ennen kuin sodan jälkeen,mikä lisäsi Korkeimman neuvoston merkitystä.)

Wiki: " When Lysenko began his fieldwork in the Soviet Union of the 1930s, the agri-culture of the Soviet Union was in a massive crisis due to rapid changes in switching from an agrarian-based economy towards an industrial economy and the liquidation of the kulaks, leading to mismanagement of collective farms. The resulting famine provoked the people and the government alike to search for any possible solution to the critical lack of food. "

Tyhjää virheellistä väärennetyksi todistettua pulinaa. Ukrainan ukrainalaiseksi tun- nustautuvasta(kin) väestöstä vaan yli 7 mlj. siirtyi peruttettavan teollisuuden tehtäviin Volgalle ja Uralille.

Ukrainan miljoonien sotahevosten muodostaman ruokareservin liian nopea vähentä- minen kuivuusvuonna 1931 aiheutti paikallisesti nälänhätää seuraava vuonna 1932, joka oli erittäin märkä ja osa sadosta olisi pitänyt kayttää rehuksi.

" Lysenko's vernalization practices yielded marginally greater food production on the farms, and he was quickly accepted as the hero of Soviet agriculture. "

Sen käytännöllinen merkitys oli pieni,mutta sen teoreettinen merkitys oli itse asiassa suuri.Niin suuri,ettei Lysenkoa voi varsinaisesti pitää huonona tiedemiehenä,kun hän löysi ja kuvasi tieteelle uusia paikkansa pitäviä ilmiötä, vaikkei kaikkia muita tosia ilmiöitä uskonutkaan. Enempikin hän oli erittäin huono ja epäpätevä "tiedejohtaja" (omallakin alallaan) viime kädessä juuri tuosta jälkimmäisestä syystä!

Wiki: " Many agronomists were educated before the revolution, and even many of those educated afterwards did not agree with the forced collectivization policies. Fur-thermore, among biologists of the day, the most popular topic was not agriculture at all, but the new genetics that was emerging out of studies of Drosophila melanogas-ter, commonly known as fruit flies. Drosophilid flies made experimental verification of genetics theories, such as Mendelian ratios and heritability, much easier.

Isaak Izrailevich Prezent,a main Lysenko theorist,presented Lysenko in Soviet mass- media as a genius who had developed a new, revolutionary agricultural technique. In this period,Soviet propaganda often focused on inspirational stories of peasants who through their own canny ability and intelligence,came up with solutions to practical problems. Lysenko's widespread popularity provided him a platform to denounce theoretical genetics and to promote his own agricultural practices. He was, in turn, supported by the Soviet propaganda machine, which overstated his successes and omitted mention of his failures. This was accompa-nied by fake experimental data supporting Lysenkoism from scientists seeking favor and the destruction of counter-evidence to Lysenko's theories.Instead of performing controlled experiments, Lysen-ko claimed that vernalization increased wheat yields by 15%, solely based upon questionnaires taken of farmers. "

Rise

Lysenko's political success was due in part to his striking differences from most bio-logists at the time. He was from a peasant family,and an enthusiastic advocate of the Soviet Union and Leninism.During a period which saw a series of man-made agricul- tural disasters, he was also extremely fast in responding to problems, although not with real solutions.Whenever the Party announced plans to plant a new crop or culti-vate a new area, Lysenko had immediate practical suggestions on how to proceed.

So quickly did he develop his prescriptions - from the cold treatment of grain, to the plucking of leaves from cotton plants,to the cluster planting of trees, to unusual fertili- zer mixes - that academic biologists did not have time to demonstrate that one tech-nique was valueless or harmful before a new one was adopted. The Party-controlled newspapers applauded Lysenko's "practical" efforts and questioned the motives of his critics.Lysenko's"revolution in agriculture" had a powerful propaganda advantage over the academics, who urged the patience and observation required for science.

Lysenko was admitted into the hierarchy of the Communist Party of the Soviet Union, "

HM: Hän ei ikinä edes hakenut Puolueen jäsenyyttä!

Jos olisi hakenut, hän ei olisi voinut esiintyä "teoriavastasena" populistina! Leninis- miin ei TODELLAKAAN kuulu teorianvastaisuus! "Mikään ei ole käytännöllisempää kuin hyvä teoria", sanoi Lenin. Lause oli suora laina, tahallinen tai tahaton, fyysikko Ludwig Boltzmannilta.

" and was put in charge of agricultural affairs.He used his position to denounce bio-logists as "fly-lovers and people haters," and to decry the "wreckers" in biology, who he claimed were trying to purposely disable the Soviet economy and cause it to fail. Furthermore, he denied the distinction between theoretical and applied biology."

Tämä viimemainttu on totta.Hän oli teoriavihamielinen ns.lattea empiristi,joka ei näh- nyt tieteen tehtävänä olevan kumuloituvan pysyvän tieteellisen tiedon tuottaminen ja oikean tiedon erottaminen väärästä, vaan kokreettisten hyödykkeiden "suora" tuotta-minen. Se on pohjimmiltaan myös halveksiva asenne tuotannossa toimivia innovaat-toreita kohtaan,jotka juuri yhdistävät teorian ja käytännön, ja joilla on oikeus paikkan- sa pitävän tieteelliseen tietoon, eikä "innovaattorifirman" sumutukseen (
ja kapitalismissa kaikkien uusien innovaatioiden omistuksen keskittämiseen).

Hän oli Suomen ja EU:n innovaatiopuoskareiden (jotka pysäyttävät innovaatiot niitä muka "edistäessään"!) hengenheimolainen.

" Following the disastrous collectivization efforts of the late 1920s, one of USSR's greatest agricultural problems during the 1930s was that many peasants were thoroughly unhappy with the collectivization. "

Maatalouden teollistaminen ja kollektivisoiminen EIVÄT olleet "katastrofi" (vaikka joi-denkin läntisten puolueiden on ehdottomasti niin uskoteltava!). Lisäksi maatalous oli ollut huomattavan kollektiivista valmiiksi jo ennestäänkin lähes joka puolella maata. Se oli ollut myös erittäin sidoksissa sotilasasioihin. Nyt ainakin virhekytkentä voitiin purkaa.

" Lysenko's "new" methods were seen as a way to make peasants feel positively involved in an "agricultural revolution". The party officials believed that peasants planting grain, for whatever reason,was a step in the right direction and a step away from the days when peasants would destroy grain to keep it from the Soviet govern-
ment. Academic geneticists could not hope to provide such simple and immediately tangible results, and so were seen as politically less useful than the charlatanism of Lysenko. "

Heistä osa olikin äärimmäisen vahingollista porukkaa: sosibiologistipuoskareita! Se oppi oli NL:ssa kielletty oppi, ihan sama "(vale)darwinistako", vai "(aito-,mutta sosio-) lamarkistista"!

" Lysenko did not apply actual science. He was a proponent of the ideas of Ivan Vla-dimirovich Michurin, a well-known and well-liked Soviet horticulturist, and practiced a form of Lamarckism, insisting on the change in species among plants through hybridization and grafting, as well as a variety of other non-genetic techniques. "

Mitšurin (1855 - 1935) nimitettiin kuolivuonnaan, 80-vuotiaana, NL:n kunnia-akatee-mikoksi, joka oli protokollassa tavallisen akateemikon yläpuolella.Se tarkoittaa, että "tunnustettiin, että hän ei olisi saanut "täyttä ansaitsemaansa tieteellistä tunnustusta" aikaisemmin.Tätä voidaan kyllä pitää ideologisenakin kannanottona uuslamarkismin puolesta, kasvinjalostuksessa.

" With this came, most importantly, the implication that acquired characteristics of an organism - for example,the state of being leafless as a result of having been plucked - could be inherited by that organism's descendants. "

Valhetta.Tuo ei ole aitoa vaan Weissmannin kummitus"lamarkismia", jota käytettiin darwinismin opettamisesssa uskonnollisten piirien heittäessä raivoisati kapuloita rat-taisiin. Lamarck, jonka tuotanto tunnettiin hyvin NL:ssa, ja häntä pidettiin Darwiniakin tärkeämpänä edistyksellisen yhteiskuntakehityksen suunnannäyttäjänä, katsoi, että jonkin ruumiinosan KÄYTTÖ vahvistaa sen "painoa perimässä", ja käyttämättömyys heikentää. Hankitut VAMMAT eivät periydy.

" This is why Lysenko claimed vernalization would give greater productivity than it did; he believed the ability of his vernalized seeds to flower faster and produce more wheat would be passed on to the next generation of wheat seeds, thus causing vernalization to further amplify the process. "

Tuollaisesta ei ollut kyse. Michurin oli tutkinut erityisesti mahdollisuuksien paranta-mista viljellä kasveja entistä pohjoisempana. Hän oli viljelykokein tullut toteamaan, että viljalajikkeiden risteyttäminen paikallisten pohjoisten villilajikkeiden kanssa ei ollut juurikaan parantanut pakkasenkestävyyttä,mutta huonontanut kyllä muuten var-sinkin satoisuutta. Villien geenit näyttivät dominoivan kaikinpuolisesti. (Jalostaminen- han on juuri keinotekoisen biologisen kelpoisuusedun luomista luonnossa harvinai-sille väistyville geeneille, jotka tuottavat ihmisen kannalta toivottuja ominaisuuksia.) Sen sijaan eteläisten veiljelyskasvien siirtämien vähitellen pohjoisemmaksi toi pa-rempia tuloksia, joskin siinäkin tuli jossakin kohdassa raja vastaan.Sekä Vavilov että Lysenko lähtivät liikkeelle näistä tuloksista.
Vavilov tulkitsi, että pohjoiset viljelylajik-keet ovat jo pitkälle valikoituja risteytymiä valmiiksi niiden villinaapureiden kanssa. Piti löytää kantoja, joilla oli samoja ominaisuuksia kokonaan eri geenien pohjalta. Niitä löytyi esimerkiksi pohjoisille lajeille korkealta eteläisistä vuoristoista kuten Himalajalta.

Lysenko taas keksikin tutkia laadullisesti parempien pohjoiten lajikkeiden siirtämistä etelään. Mutta ne vaativat usein itääkseen siementen ainakin yhtä jäätymiskertaa. Saattoivat vaatia enemmäkin niitä, ja siinä suhteessa saattoi olla hajonta. Tälloin vernalisaatio lisäsi satoja, jonkin aikaan. Sitten iskivät yleensä etelän kasvitaudit ja tuholaiset, joita niitäkin vastaan piti jalostaa, tai sitten myrkyttää.

" Support from Joseph Stalin gave Lysenko even more momentum and popularity. In 1935, Lysenko compared his opponents in biology to the peasants who still resisted the Soviet government's collectivization strategy,saying that by opposing his theories the traditional geneticists were setting themselves against Marxism. "

Jotkut siten tekivätkin, nimittin ne, jotka asettuivat "lysenkovastaisuuden" varjolla PAVLOVIA ja ehdollistumista ja todellista tieteellistä ihmiskuvaa vastaan!

(Toisaalta oli ainakin Heikki Mäki-Kulmalan mukaan  myös ns. "oikeita pavlovilaisia", jotka olivat watsonilaisia behavioristeja ja kiistivät kielellisen ajatteluteorian ja usein yrittivät kiistää myös ehdottomat refleksit.)

" Stalin was in the audience when this speech was made, and he was the first one to stand and app- laud, calling out "Bravo, Comrade Lysenko. Bravo." "

Ei todista mitään. Stalin tiesi kyllä, mitä tekee tuossa asiassa. Se käy ilmi hänen oikein hyvästä kirjastaan "Marxismin kysymyksiä kielitieteessä".

" This event emboldened Lysenko and gave him and his ally Prezent free rein to slander the geneticists who still spoke out against him. Many of Lysenkoism's oppo-nents, such as his former mentor Nikolai Ivanovich Vavilov, were imprisoned or even executed because of Lysenko's and Prezent's denunciations. "

Ei perustunut Lysenkon toimille.

" On August 7, 1948, the V.I. Lenin Academy of Agricultural Sciences announced that from that point on Lysenkoism would be taught as "the only correct theory". "

Se tarkoitti sitten maatalousakatemian sisällä.Muualla sillä ei ollut valtuuksia päättää tuollaisia.

" Soviet scientists were forced to denounce any work that contradicted Lysenko's re-search.[3] Criticism of Lysenko was denounced as "bourgeois" or "fascist", and ana-logous "non-bourgeois" theories also flourished in other fields in the Soviet academy at this time (see Japhetic theory; socialist realism). "

Jaffeettista teoriaa ei voi sanoa ehdottoman varmasti vääräksi.Kaikki siihen liittyvät kielet ovat peräisin Lähi-Idästä. Sosialistinen realismi on taideteoria, joka vaatii taiteelta sisältöä.

" Interestingly,perhaps the only opponents of Lysenkoism during Stalin's lifetime to escape liquidation came from the small community of Soviet nuclear physicists: as Tony Judt has observed, "Stalin left his nuclear physicists alone... [He] may well have been mad but he was not stupid." [4] "

Helvetti soikoon! EI Lysenkolla ollut mitään tekemistä MUIDEN TIETEIDEN kuin kasvinjalostuksen ja maataloustieteiden kanssa!

" Application outside of agriculture

It is often suggested that Lysenko's success came solely from the desire in the USSR to assert that heredity had only a limiteed role in human development; that future generations, living under socialism, would be purged of their "bourgeois" or "fascist" instincts. "

Millaisia nuo "vaistot" ovat?

(Olisihan se toki todellisuudessa ihan kamalaa, jos ihmiset olisivat "synnynnäisesti porvareita ja fasis- teja"! Huh- huh... Ei tästä nyt demaritkaan pelkästään hyvää tykkää...)

" But Lysenko himself never purported that his views could be applied to human biology; "

No ei. Mutta poliittiset mielipiteet eivät myöskään OLE ihmisen BIOLOGIAA!!!

" they were relegated strictly to agriculture.He indeed attacked certain reductionist views of heredity,like eugenics,but only as bourgeois influences on science. Many scholarly works on Lysenkoism agree that it was not based on human genetics.

Stalin, however, wanted to believe that Lysenkoism did apply to human genetics. "

Täyttä puutaheinää! Stalin oli erittäin hyvin selvillä ihmistiteistä, oppiriitoineen! Aivan turhaa pistää hänen päähänsä järjettömyyksiä tuossa suhteesssa! Stalin ei ollut sillä tavalla kinnostunut LUONNONTIETEIDEN oppiriidoista kuin Lenin. Ja genetiikka on ja pysyy luonnontieteenä,eikä siitä koskaan tule "yhteiskuntatiedettä",eikä myöskään filosofiaa. (USKONTOA sittä kyllä voi tulla, ja on tullutkin!)

" Lysenkoism in other countries

Many other countries of the Eastern Bloc accepted Lysenkoism as the official "new biology" as well; however the acceptance of Lysenkoism was not uniform in commu-nist countries. In Poland, all geneticists except for Wacław Gajewski [5] followed Lysenkoism. Even though Gajewski was not allowed contacts with students, he was allowed to continue his scientific work at the Warsaw botanical garden. Lysenkoism was then rapidly rejected starting from 1956[5] and modern ge-netics research de-partments were formed,including the first department of genetics headed by Wacław Gajewski, which was started at the Warsaw University in 1958. "

Genetiikkaa oli harrastettu koko ajan myös suhteellisen nykyaikaisessa, Herman J. Müllerin, Karpetšenkon, Nadsonin jne. mielessä. Mutta se muutui todelliseksi aidoksi eksaktista tieteeksi vasta geneettisen koodin löytämisestä 1953.Se oli sitä ennen ol-lut enemmän tai vähemmän "luonnonfilosofiaa" (jollaiseen suhtauduttiin yleensäkin erittäin nihkeästi, vaikkei se vrsinaisesti kiellettyäkään ollut).

" Czechoslovakia adopted Lysenkoism in 1949. Jaroslav Kříženecký (1896 - 1964) was one of the prominent Czechoslovak geneticists opposing Lysenkoism, and when he criticized Lysenkoism in his lectures, he was dismissed from the Agricultural Uni-versity in 1949 for "serving the established capitalistic system, considering himself superior to the working class, and being hostile to the democratic order of the people", and imprisoned in 1958.In 1963,he was appointed head of the newly estab- lished Gregor Mendel department in the Moravian Museum in Brno,the city in which Gregor Mendel pursued his early experiments on inheritance and formulated the laws of Mendelian inheritance.

In the GDR, although Lysenkoism was taught at some of the universities, it had very little impact on science due to the actions of a few courageous scientists (for example, the geneticist and fierce critic of Lysenkoism, Hans Stubbe) and an open border to West Berlin research institutions. Nonetheless, Lysenkoist theories were found in schoolbooks until the dismissal of Nikita Khrushchev in 1964.

Lysenkoism dominated Chinese science from 1948 until 1956, when during a gene-tics symposium opponents of Lysenkoism were permitted to freely criticize it and argue for Mendelian genetics. In the proceedings from the symposium, Tan Jiazhen is quoted as saying "Since [the] USSR started to criticize Lysenko, we have dared to criticize him too". For a while, both schools were permitted to co-exist, although the influence of the Lysenkoists remained large for several years.

Lysenkoism was promoted heavily by the Japanese Communist Party. "

Wiki lukee antipavlovistina myös kaiken ehdollistumisteorian selvästi "lysenkolaisuu-deksi", vaikka EHDOLLISTUNEET OMINAISUUDET NIMENOMAAN EIVÄT PERIYDY.

" Repercussions

This section may require cleanup to meet Wikipedia's quality standards. No cleanup reason has been specified. Please help improve this section if you can. (October 2009)

From 1934 to 1940,under Lysenko's admonitions and with Stalin's approval, many geneticists were executed (including Isaak Agol) or sent to labor camps. "

(Müllerin seuraaja, toimi myös USA:ssa; ei ole voinut olla "lysenkolainen" ennen kääntymistään geneetikoksi Müllerin vaikutuksesta, sillä v.1933 saapunut Müller lähti jo 1937 Espanjan sisällissotaan ja sitä kautta takaisin USA:an; hän onkin varmaan sitä ennen ollut pavlovilainen tai freudilainen; puolueen, ettei olisi ollut keskuskomiteankin (trotskilainen) jäsen, se oli riski, jos ei ollut leninisti),

...Solomon Levit, ...

(liettuanjuutalainen, puoskari-psykiatri,"NL:n Keltikangas-Järvinen",joka yritti lanseerata antipavlovistiset "psyykengenetiikan kaksostutkimukset" NL:n terveydenhuoltoon ja kulttuuriin; tuomio linjassa ankaran lainsäädännön kanssa),

... Grigorii Levitskii (1878 - 1942), ...

(kasvisolubiologi, kromosomitutkija, ei ole tuomittu, kuollut 64-vuotiaana ilmeisesti Kiovassa saksalaismiehityksen aikana, väärä häly),

... Georgii Karpechenko ...

(no HÄN oli 30-luvun varmaan paras geneetikko,polyploidisuuden ja sille perustuvan risteyttämisen kehittäjä, tuomittin kuolemaan 1942 neuvostovastaisesta salaliitosta, Nadsonin oppilas)

... and Georgii Nadson.

(1967-1940, akateemikko, kasvigeneetikko, mutageenitutkija, mainitaan "ukrainalai- seksi", mutta ilmeisesti samannimistä kriminjuutalaista ylimyssukua ja huonoissa väleissä "Keenistä" neuvostovallan kanssa)

Ainakaan NL ei kehitellyt bioaseita, kun sillä oli varaa tappaa kaksi parasta mutageenispesialistia...

" The famous Soviet geneticist Nikolai Vavilov was arrested in 1940 and died in pri-son in 1943. Hermann Joseph Muller (and his teachings about genetics) was criti-cized as a bourgeois, capitalist, imperialist, and promoting fascism so he left the USSR, to return to the USA via Republican Spain.

In 1948, genetics was officially declared "a bourgeois pseudoscience";

Ei julistettu. Puhdasta valetta.Tiedeakatemian akateemikot valittivat Lysenkosta Puo- lueen keskuskomitealle, joka käsitteli asiaa ja totesi, ettei se "ratkaise" erityistieteelli- siin erimielisyyksiä, joissa kumpikaan osapuoli ei ole välttämättä oikeassa. Geneeti-kot vaativat siis tuomitsemaan "lamarkismin",mitä keskuskomitea ei tehnyt, koska sil
lä ei ollut siihen toistaiseksi lujia tieteellisiä perusteita (jollaiset nykyään on; tuo ei ollut edes suuren Lamarckin pahin virhe), eikä se muutenkaan ollut oikea taho asian käsittelemiseksi, vaan sellainen oli nimenomaan Tiedekatemia itse.

(Eikä sitä paitsi "porvarillinen tiede" tai edes "feodaalinenkaan tiede" (vaikka Francis Bacon) AUTOMAATTISESTI TARKOITTANUT "HÖLYNPÖLYÄ". Nobelista kieltäyty- nyt Jean Paul Sartre käsitti täysin väärin, että "haukutaan", kun Sovjetskaja entsiklo-pedija (muistaakseni) lunnehti häntä HYVÄKSI PORVARILLISEKSI FILOSOFIKSI-YHTEISKUNTATIETEILIJÄKSI. Hän taisi perustaa kilpailevan "PROLETAARISEN" kommunistipuolueenkin... kiukuspäissään. Myös vaikka Ele Alenius olisi voinut olla "hyvä porvarillinen poliitikko" valtiojohtoisella KAPITALISMINmallillaan, jollainen ei ollut Leninillekään vieras siirtymämallina sosialismiin, mutta Alenius tarjosi sitä marximin ja sosialismin tilalle. Tai niin ainakin NKP:ssa käsitettiin.)

" all geneticists were fired from their jobs (some were also arrested), and all genetic research was discontinued. "

Ei ole perää. Maassa oli vaikka kuinka paljon teideakatemian laitoksia, jotka tutkivat myös genetiikkaa, esimerkiksi aivotutkimusinstituutit Pietarissa, Tbilisissa ja Mosko-vassa. Moskovan isntituutti oli ollut aina sodan kynnykselle yhteistyössä jopa natsi-Saksan Kaiser Wilhelm -intituutin kanssa, niin kauan kuin Oscar Vogt toimi sen johtajana eli vuoteen 1938. NL kusetti tuolla "yhteistyöllä" Saksaa.

" Nikita Khrushchev, who claimed to be an expert in agricultural science, also valued Lysenko as a great scientist, and the taboo on genetics continued (but all geneticists were released or rehabilitated posthumously). The ban was only waived in the mid- 1960s. "

Sellaista "bänniä" ei ollut ollut olemassakaan.

" Thus, Lysenkoism caused serious,long-term harm to Soviet knowledge of biology. It represented a serious failure of the early Soviet leadership to find real solutions to agricultural problems, throwing their support behind a charlatan at the expense of many human lives.

Almost alone among Western scientists,John Desmond Bernal, Professor of Physics at Birkbeck College, University of London, and a Fellow of the Royal Society, made an aggressive public defense of Lysenko and some years later gave an obituary of ‘Stalin as a Scientist.’ "

Tuo viimeinen on kyllä ihan aiheellinen.

" However, despite Bernal's endorsement, other members of Britain's scientific com-munity retreated from open support of the Soviet Union, and may have been one of the chief reasons for a retreat from Marxism in that country.

Neo-Lysenkoism

The word 'Neo-Lysenkoism' has occasionally been invoked by hereditarian resear-chers as a rhetorical term in the debates over race and intelligence and sociobiology to describe scientists minimizing the role of genes in shaping human behavior, such as Leon Kamin, Richard Lewontin, Stephen Jay Gould and Barry Mehler. "

NO tässä se nähtiin: KAIKKI BIOLOGIT, JOTKA EIVÄT OLE ANTIPAVLOVISTISIA SOSIOBIOLOGISTEJA, OVAT MUKA "UUSLYSENKOLAISIA"!!!

Täysin uskomatonta potaskaa ja puutaheinää!

Todellista tietoa NL:n tieteestä ja sen ideologiasta täällä:

" Tieteellinen vallankumous neurofysiologiassa "