Tämän tutkimuksen ongalma on, että vasarakirveskieltä pidetään mitenkään perus-telematta "muuna kuin balttilaisena" vastoin esimerkiksi Museoviraston kantaa. Luultavasti silloin myös arvellaan tai väitetään salakähmäisesti rivien välistä kampa-keraamisen ajan kielen olleen "muuta kuin suomalaisugrilaista", sillä suomi ja saame ovat syntyneet SU-kieln omaksuessa voimakkaita balttilaisia vaikutteita.

Mutta nyt katsotaan mitä sanoja on esitetty.

Ja pannaan sinne muutamiia uudempia varmoja väliin oikeille paikoilleen.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19685/thomseni.pdf?sequence=2

 

THOMSENISTA KALIMAAN
 
VANHIMPIEN ITÄMERENSUOMALAIS-BALTTILAISTEN KIELIKONTAK- TIEN TUTKIMUSHISTORIA VUOTEEN 1936
 
Santeri Junttila
 
Pro gradu -tutkielma
 
Suomalais-ugrilainen kielentutkimus Suomalais-ugrilainen laitos Helsingin yliopisto

(Olen merkinnyt VÄÄRIKSI "KORJATUT" etymologiat punaisella.
 
Suomessa ei ole ainoatakaan i-loppista germaaninomiminia, joka taipuisi vanhalla omien ja balttilaisten (ja kelttiläisten) sanojen e-kaavalla, eikä ainoatakaan germaa- nista verbiä, jossa olisi tapahtunut ti-si -muunnos!

Koivulehdon ja muiden sellaisiksi väittämiä balttilainoja olen merkinnyt sinisellä värillä tähän aakkoselliseen luetteloon. HM)
 

Ohjaaja: prof. Riho Grünthal

Suomen sanat

aarto, arta ’riuku’: Thomsen 1890:159 ?VBL vrt. lt ardai (mon.; ardas = orsi, HM) lv ardi ārdi (mon.; yks. ards, ārds, HM). Wiklund 1908 < germ. Itkonen 1918: ?VBL. Wiget 1924:406 < germ. Kalima 1928: 102 VBL

[Aava, (aaja,aapa), avara, Akaa, vasarakirves? (Juha Kuisma 2015) Tämän etymo-logian vahva puoli on sen liittyminen Volgan vasarakirveskielen goljadin suurta ve- sistöä ja jokea tarkoittavaan sanaan Oká [akaa, paino kuin ahaa!] < *okā/*akā gol.

Sana Aapa on tullut saamen kautta, ja sinne latvia-tyyppisen balttikielen kautta.

Sanan oletetaan olevan peräisin kantaindoeuroopan sanasta

https://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_roots/h%E2%82%82

*h₂ekʷeh₂  water

= vesi

Lat. aqua, Welsh aig, Russ. Ока (Oka), Goth. aha, Gm. aha/Ache, Eng. éa; īg/island, Hitt. akwanzi, Luw. ahw-, Palaic aku-, ON á, Goth. aƕa

 

joka voidaan yksinkertaistaa muotoon *ekʷe-,josta tulee niin *akwa >*okaa/*akaa, akwa kuten myös "latviatyyppinen" joki-sana āpē > aapa (saa,sm) > upe (lv), ùpė (lt), apis (jtv), apia (kur) jne.

Myös Siperian Ob-joen nimen arvellaan tulevan tästä (se ei siis ole venäjää vaan goljadia!):

" The Ob is known to the Khanty people as the As, Yag, Kolta and Yema; to the Nenets people as the Kolta or Kuay; and to the Siberian Tatars as the Umar or Omass. Possibly from Proto-Indo-Iranian *ap-, "river, water" (compare Persian āb, Tajik ob, and Pashto obə, "water"). "

Laitetaan tästä preussin etymologisen hakusana näkyville, vaikka kieli onkin liettuaa, kun nuo kirjat ovat vaihtelevassa määrin netissä esillä:

" Vytautas Mažiulis, Prūsų kalbos etimologijos žodynas

ape „vlys (Fluß) – upė = joki“ = *apē (kur. apia, HM) Tiesa, įprasta žodį vok. vlys versti į „Bach, kleiner Fluß = puro“. Tačiau galima manyti, kad pr. ape bus reiškęs „upę“ (t.y. upę apskritai - tiek mažą,tiek ir didelę).Be ē-kamienio pr. *apē, šnektose matyt egzistavo ir i-kamienis pr. *apìs (žr.s.v. apisorx = kuningaskalastaja), plg. lie. upė (la. upe) ir lie.žem. upìs, (gen.sg.) ùpies; plg.dar pr. blusne = lie. dial. blužnė ir lie. blužnìs (žr. s.v. blusne) ir pan. Atsižvelgiant į tai, kad baltų tarmėseē-/i- kamienių „dubletų“ paprastai būna senesnis i-kamienis,galima spėti kad ir pr. *apis „upė“ resp. lie.žem. upìs „t.p.“ yra senesni už pr. *apē „t.p.“ resp. lie. ùpė (la. upe). Ta pati šaknis pr. ap- slypi dar žodžiuose apewitwo, apisorx, apus (žr.),

taip pat vietovardžiuose (paikannimiä, čia pateikiu juos iš Gerullis ON, -visus): Ardappen, Caymen-appe, Caupe-ups,Kirs-appen,Kirsn-appe (plg.lie.Júod-upė), Lauk-appe, Nyc-ape, Per-apien, Rin-appe, Sar-ape, Ser-appin, Tatt-apis (plg.lie. Tãt-upis),Wangr-apia (žr. Wangrapia), Wogen-app.

Iš tradicijos visuotinai galvojama, kad pr. ape giminiuojasi su s.ind. ā́paḥ (nom. pl.) „vandenys“, av. āfš (nom.sg.) resp. (acc.sg.) āp-əm „vanduo“,het. ḫapa- „upė, srovė = virta“, trak. (vv.) Ἄπρος (Apros) ir kt.; mėginama sieti ir su lie. ùpė (žem. upìs) = la. upe. Ryt.balt. *upis/*upē upė“ sieti su vak.balt. *apis/*apē „t.p.“, nežiūrint kai kurių tyrinėtojų didelių pastangų, yra aiškiai negãlima (fonetiškai!); tačiau kyla abe- jonių ir dėl tradicinių pažiūrų į pačiõs pr. „upės“ (bent jau kaip tokio darinio) senumą resp. jos giminystę su s.ind. ā́paḥ „vandenys“: pr. ape yra matyt ne ide.ir net ne balt., o tik vak. balt. (ir turbūt kai kurių kitų periferinių baltų) darinys (žr. s.v. apus). Gana aiškiais pr.ape giminaičiais laikytini hidronimai (jų šaknis):kurš.(vak.balt.) up. *Ap-ōlē (dabar - galbūt up.Brùkis) > lie.gvv. Apuõlė, (jotv. >) lie.up. Ap-ytà, (sėl. >) lie. up. Ap-eĩkė ir pan. "

Tungetaan tähän vielä latvian ja preussiin (kuurin?) erikoinen sana

Vytautas Mažiulis, Prūsų kalbos etimologijos žodynas
 

apusborne = kaivoE 64. Jo pagrindinė (ar bent jau senovinė) reikšmė buvo „šaltinis = lähde, kirj. jäähdyttävä“, o tolimesnė (resp. vėlyvesnė) - „šulinys = kaivo“ (tik ją pateikia), plg. (dėl vok. borne E 64) (s.v. Brunnen esantį Born). Pr. apus, visuotinai laikomas giminaičiu su pr. ape (žr.), pagal vieną hipotezę esąs sufiksinis vedinys (iš pr. ape), pagal kitą – fleksinis vedinys.

Pirmosios hipotezės šalininkai,žiūrėdami į pr.merguß,lie.up-ùž-ė (:ùp-ė) ir pan. bei suponuodami, kad pr.apus esanti befleksinė lytis (vietoj parašymo *apuse), šį apus skaito *ap-uz-ē ir laiko jį sufikso *-uzē vediniu (iš pr.ape „upė“) - diminutyvu „upelė, upužė“. Tačiau manyti, kad apus - befleksinė lytis, nėra pagrindo: ji lauktina ne E, bet Gr žodynėlyje;be to, merguß yra greičiausiai ne pr., o lie. žodis (be fleksijos) = lie. mergùžė (žr. merguß). Taigi pr. apus „šaltinis“, laikantis šitos hipotezės, geriau būtų jau skaityti *apuss (dėl -s < *-ss plg. s.v. ennoys) < *apuzs < *ap-uz-as (plg. lie.vaik-ùž-as „vaikagalys=lapsenlapsi“,brol-ùž-is) arba apus < *apuss < *ap-us-as (plg. lie. brot-ùš-is „brolio sūnus = veljen lapsi“, tėt-ùš-is). Tarkim sau, kad toks pr. *apu-zas (ar *apusas) buvo iš pr.*apē „upė=joki“ išvestas sufikso *-uz- 89 (ar *-us-) diminutyvas.

Betgi jis,egzistuodamas greta pamatinio žodžio *apē „upė“,būtų reiškęs ne „šaltinį“ (resp.„šaltinį; šulinį“), o tik „upelį = puroa“. Be to, žodžiai, reiškiantys „šaltinį“ (arba „šulinį“), nei ryt.balt., nei sl., nei germ. kalbose savo kilme nėra susiję su žodžiais, reiškiančiais „upę“. Taigi hipotezės, kad pr. apus esąs sufikso vedinys iš pr. ape „upė“, negalima laikyti patikima.Antroji hipotezė yra:pr. apus segmento -us atžvilgiu lyginamas su pr.salus=sade(vesi)- [voi olla lainaa suomesta/liivistä:*sale!],II dangus = tiheä,taivas, kirj. peittävä (< kur. *dengwas, vasarak. *daigwas > taivas, ag. part. *daigmen > taimi,taimen,HM), bebrus=majava, implicite suponuojant,kad pr. apus esąs fleksijos (*-us) vedinys iš pr. *apē „upė“, t.y. iš subst., kuris buvo ē- kamienis, kaip minėta (žr. ape), atsiradęs matyt iš i-kamienio. Šitos hipotezės trūkumas yra tas, kad pagrindiniais jos ramsčiais einantys anie pr. salus, dangus ir pan. yra fleksijos vediniai ne iš subst., bet iš verb. (žr. salus, II dangus);o pr. bebrus (ir pan.) nėra vedinys iš ē- ar i-kamienio subst. Bet šioje hipotezėje slypi racionalus grūdas: pr. apus belieka darybiškai lyginti tik su pr. dangus, salus ir kitais panašiais dever-batyvais (būtent su deverbatyvais!). O iš tokio lyginimo išplaukia vienintelė galimà išvada apie pr. apus kilmę: kaip, pvz., pr. dangus yra fleksijos vedinys iš balt. verb. *deng- = peittää, kattaa, (žr. s.v. II dangus), taip ir pr. apus darybiškai suponuoja balt. verb. *ep-, kuris reiškė turbūt „virti“ – atsirado turbūt iš ide. dial. *eph- „virti“; vadinasi, pr. apus „šaltinis“ savo darybine reikšme buvo visai panašus, pvz., į lie. versmė̃ „šaltinis“ (< *verdsmē „tai, kas verda“!).

Pagaliau ir pr. *apis/*apē „upė“ (žr. ape) laikytinas fleksijos vediniu (su šaknies balsio apofonija) iš to paties balt. verb. *ep- „virti = keittää“ = „kunkuliuoti = kuplia, veržtis (vandeniui)=tunkeutua,ir pan.“,plg.,pvz.,lie.brandìs/brándė< *„(su)brendimas = kypsyminen“ – fleksijos vedinį (su šaknies balsio apofonija) iš lie.brénd- (brę́sti = kypsyä,engl.brand).Taigi pr.*apis/*apē „upė“ yra iš *„kunkuliavimas,sūkuriavimas“ = *sraunus tekėjimas“, plg. labai panašios darybos bei semantinės kilmės žodį ryt. balt. *upis/*upē „upė“ (žr. s.v. ape), kuris, būdamas greičiausiai fleksijos vedinys iš balt. *up- „šaukti, rėkti = huutaa“,yra iš *„kriokimas, rėkimas = huuto, šniokštimas“ = *„sraunus tekėjimas = vuolas virtaus“ (žr. dar s.v. wupyan).

Vadinasi,ryt.balt. „upė“ ir vak.balt. „upė“ yra greičiausiai palyginti neseni,t.y. sava- rankiški ryt.balt.resp.vak.balt.dariniai, - jų etimologijos gali apsieiti ir be s.ind. ā́paḥ ir pan. (plg. s.v. ape);ar pastarieji su pr. ape giminiuojasi (ir kaip giminiuojasi),ar ne, – tai jau atskirai tyrinėtinas klausimas."

Preussin ja latvian sana apus = kaivo saattaisi liittyä suomen sanoihin appaa, ammentaa, ammi (-en) = amme (-meen), joka voisi olla *eb-ti, emba = ammen- taa, hyödyntää. Tällaisesta kelttiläiseksi katsotusta sanasta tulee myös suomen ammatti. Myös ruotsin ämne ja ämbete = virka tulevat todennäköisesti sieltä ja ovat siis kelttiläisiä eivätkä germaanisa sanoja, joten se siitäkin "vanhasta germaanietymologiasta"!

***

Tästä voi tulla myös "*eqvi-", joka tarkoittaa vakiotasoa. Jotvingin partsppiperäinen sana viittaa tähän:

aikūstas equal, level < *ēkwēstas (ai- voi tulla muualatakin kuin vsk:sta, kuten seelistä, tai toisesta aspektista).

Sana avara oli mahdollisesti alun perin *akwara > *ahvara > avara, liivin ovār. Tuolloin nuo kaksi salaperäistä "eri vartaloa, "**akva- ja **ape-" ovat yksi: - äänne voi muuttua p:ksi "latviakielissä" etuvokaalin edessä kuten tässä:

penal (adj.)

"pertaining to punishment," mid-15c.,from Old French peinal (12c., Modern French pénal) and directly from Medieval Latin penalis, from Latin poenalis "pertaining to punishment," from poena "punishment," from Greek poine "blood-money, fine, penalty, punishment,"

from PIE *kwoina, from root *kwei- "to pay, atone, compensate"

(HM: Väärin: Kanta-EI-sana ei ole *kʷai-, *kʷoi-, eikä *kʷei, vaan se on  *en-, kuten kantabalstissakin, joka on samaa kantaa kui suomen "kantaa" (vsk) ja "kestää" sekä laivian kautta "sietää".)

(cognates: Greek time "price, worth, honor, esteem, respect," tinein "to pay a price, punish, take vengeance;" Sanskrit cinoti "observes, notes"; Avestan kaena "punishment,vengeance"; Old Church Slavonic cena "honor, price;" Lithuanian kaina "value, price", = venäjän tsenà, HM).

 

Tämä tarkoittaisi, että sanat aukko < lit. anga  = < engti = painaa, puristaa, ängetä, länsib., < *en-k-ti (kb) = painaa sisään, auki, aueta, ja ovi (avio) eivät ole välttämättä samaa juurta kuin avara ja aava.]

 Sen sijaan vasarakirveskielestä ainakin melkein tulee "*Akw-ar-i(u)s" (mm. minä, olen myös vesilohikäärme horoskoopissa...), lyhyemmin *Ak(a)ri(s) > Ahri/Ahti

" aqua- word-forming element meaning "water",from Latin aqua "water; the sea;rain," cognate with Proto-Germanic *akhwo, source of Old English ea "river," Gothic ahua "river, waters," Old Norse Ægir, name of the sea-god, Old English ieg "island",all from PIE *akwa- "water" (cognates: Sanskrit ap "water," Hittite akwanzi "they drink," Lithuanian uppe "a river"). "

[Tuo ei tarkoita,että Ahri(+) olisi germaninen alkujaan.Akri on kautta Siperian taval- linen nimi,eräs tšuktšišamaani Akkri seikailee esimerkiksi Juri Rytheun romaanis- sa "Son v natshale tumana" (suom. epäonnistuneesti "Tie seestyvään aamuun"). ]

 

ahdas: Thomsen 1890: 158 VBL vrt. lt ankštas. Ahlqvist 1891: 3 = mns. Setälä 1891a: 295 301 < ahtaa (= *ankšti, *ankčia)  t. VBL. Wiklund 1896: 42 VBL. Kalima 1936: 86 ?VBL *anštas ellei < ahtaa

(HM: Ahjo on vatjaksi ja lyydiksi ahd´, gen.ahdjo. Se voi liittyä sanaan lt. ankštas > ahdas = (täyteen) ahdettu. Sanasta *ankštis = ”*ahta(m)us” voisi suomeen lainautua **ahtio, **ähtö tai ahjo mm. reitistä riippuen. (Lt. ankštis, m. pl ankščiai = ahtaus, ankštis, f. pl. ankštys = korvasieni)

Muuten, tähän liittyy eräs mielenkiintoinen juttu:alun perin verbi on *en-k-s-ti, jossa en- on sisään-, josta on nyt tehty verbivartalo, -k- on johdin joka tarkoittaa pakotet- tua toimintaa,- s- on kantabaltin johdin, joka tarkoittaa toistuvaa, vastavuoroista, ref- leksiivistä jne. toimintaa, ja -ti on verbin nominatiivin pääte. Tästä muodostetaan vo- kaali vaihtamalla a:ksi sellainen transitiivinen aspekti, jossa objektina on jokin tila, joka ahdetaan täyteen, *ankšti = > ahtaa, täyteen (tai ainakin melkein) ahdettu = *ankštas => ahdas (balttijohtimella). Ahto tai ahtamus olisi *ankštis, gen. *ankčio, joista voisi tulla myöa ahjo, varsinkin kunnoita yksikön ja monikon genetiivejä (*ankščiu) käytetään yhdyssanan muodostuksessa. Tästä on tullut juuri suhu-š- tuonne vartaloonkin, se ääntyy joka tapauksessa useimmiten niin.

Jos nyt kuitenkin vaihdammekin tarkastelunäkökulmaksi esimerkiksi sellaisen,ettei ahdetakaan mitään onkaloa objektina täyteen, vaan ahdetaan, (vielä) yksi palanen tai murena lisää johonkin massaan, niin aspektissa perusverbin -e- vaihdetaankin -i-:ksi,saadaan verbi *inkšti = TUNKEA jokin vaikka rusina pullaan (tämä sana to- sin tarkoittaa myös lasten rutinaa ja kitisemistä, sekä hankaamista vastaan), alun perin enemmänkin jokin töhnän, esimerkiksi tervan KIINNI johonkin kuin jostakin irti, inkšti (inkčia, inktė), niin suomeen lainatuisi verbi *i(h)tää,ja tuppaamisen tulos olisi *inkštis,josta suomeen lainautuisi *i(h)tiö. Inkštiras on finni,näppylä, ihomato, saivartaja, kiiliäisen toukka (lehmän nahkassa).

Verbin *anksti (ankst´a) (kb) partisiippina, passiivin preteritinä saadaan paljon edellistä keskeisempi sanue

ankstus = aikainen, -anksti = aikaisin, varhain
= agrs -a (latvia); = aikainen,  agrs < an-g-(e)r(a)s (kur)]

añkstinti   (~ina, ~ino) = aikaistaa, 
ankstintis   (~inasi, ~inosi)
1. steigt; darīt  (ko) priekšlaicīgi  = yrittää, tehdä ennenaikaisesti
ankstintis sėti - steigt sēt k
2. iet  (būt) priekšā  = olla aikaisessa, edistää (kello)
mano laikrodis ankstina/si/ - mans pulkstenis ir  (iet) priekšā = kelloni edistää
ankstis  (2) sk.  ankstùmas; = varhaisuus, (ennen)aikaisuus
ankstyvas -a  (1) agrīns -a; agrs -a
ankstyvosios bulvės - agrīnie kartupeļi = aikaiset perunat
ankstyvė  (2) bot. /pavasara/ drojenīte;
ankstyvumas  (2) sk.   ankstùmas;
ankstokas -a  (1) paagrs -a;
ankstumas  (2) agrums;
ankstus -ì  (4) agrs -a = aikainen; -ì aikaisin, varhain

[agrs < an-g-(e)r(a)s (kur)]
ankstutėlis  (2) ļoti agrs -a
= erittäin, liian aikainen (vaikka -ut- ja -ėl- ovat kaksi peräkkäistä diminutiivia.

Ajatusmalli on selvästikin ollut, että

aikaa "tulee (="tehdään") jostakin", tai "preussilaisittain" varmaan "kiertää", kuin juoksumattoa...

Álgu-tietokanta näyttää pi- tävän sanaa aika sen kaikissa merkityksissä saamelai- sena, mutta noin ei ole asia ainakaan siinä mielessä, että se olisi tullut vasarakir-veelle rinnakkaista tietä jostakin ns. latvia-kielestä kuten esimerkiksi aapa.

Mitä tulee liettuan sanaan laikas = aika ja sen ongelmalliseksi koettuun suhtee- seen suomen sanaan aika,niin sekin on varasakirvestä, mutta tulee toisesta verbis- tä *lenkti (kb,lt) >*laikti (vsk) on taivuttaa,linkittää yhteen, sovittaa yhteen myös ajallisesti,suunnitellessa,pitää jonkin ajan jonakin,kuin liett. "laikyti (laiko, laike)". Tästä tulee muuten myös saamen luoikat = lainata, suomen kautta tai suoraa.)

Verbi *enkti (enka,enkoi?) menee vasarakirvaskielssä muotoon *aikti (aika,aikoi), josta "työn" "tuloksen" nimi tulee tavalliseen balttilaiseen tapaan preesensin kans- sa yhdenmukaisena sukupäätettä vaille (joka sekin sattumalta usein osuu yhteen: kas(s)a, lieka, aisa, seinä jne. (HM 2.7. 2115)

Edelleen tästä tulee sana aikoa.

Juuri enk- (eŋk-) esiintyy vogulissa (mansissa) merkityksessä, avata, nylkeä, erzä- mordvassa tämä on oŋkśt́. Sana on just ja merkityskin on just,ja kieli on kantabalt- tia. Tästä ei pidä päätellä, että suomen sana olisi välttä- mättä tuota perua. Kaikki voi olla lainaa. Àlgun samojedisanat tässä yhteydessä ovat tietokannan päättele- miä. Niissäkin on kuitenkin myös IE- lainoja.

Sana aukko tulee liettuan sanasta anga = aukko,ampumaluukku,ikkunasyvennys. An- > au- on länsibalttilainen siirtymä. Kyseessä voi joskus olla myös -en- < au (*lenkas > laukas). Auki voi tulla adverbista *augin (ei sanakirjoissa) kuten žemin = maahan.

Vrt: Kyykäärme on liettuaksi angis f., josta seutaa latvian odze [uodze].

Yksi kandidaatti on myös akti...anka..ako = sokeutua, joka tarkoittaa myös kis- sanpoikien ja muiden vastaavien silmien aukeamista, haavan paranemista (umpeu-tumista, verenvuodon lakkaamista), lammen umpeenkasva- mista ja lähteensilmän kuivumista, erilaista "silmimistä". Nimenomaan suljettava luukku voi olla "anka".

eng|ti, engia, engė = kuoria, joutua kuoreen, kuorettua: "puu, leipä, puuro kuorii, kuoritaan".

1. lupti (kailį) = kuoria, nylkeä, dirti: Aviai kailį engti = nylkeä lammas.
2. gremžti, grandyti: Ledai krantus engia. = painaa, puristaa, ahdistaa, ängetä: jäät ruhjovat rantoja
3. plėšti, dėvėti: Drabužius engti = puhdistaa, perata vihanneksia
4. spausti = painostaa, varginti = köyhdyttää, kamuoti = sortaa: Dvarininkai engė valstiečius. = Tilanherrat sortavat talonpoikia. engiamieji žmonės = sorretut.
5. prk. mušti, perti; smarkiai barti = lyödä, tapella: engiau tą vaikėzą = "lyön sitä kakaraa". sngr.: Vaikai engiasi tarp savęs. engėjas, engėja dkt. engikas, engikė = tappelupukari, dkt. engimas = tappelu.

Länsibalttiperäinen "kuori(tta)va (puu)", *en-*gʷʰ´-(w)en-l-as (kb/mlt) > ąžuolas (lt), ozols [uozuols] (lv), ansonis (pr. kts. aisa), anzōnas (jtv) oak tree = tammi, jotvingiksi liettuan sanaa vastaava anzal'as strap, leather tarkoittaa nahkaa, remmiä ja kaistaa. Kanta-IE-sana *deru = on tammi on kääntynyt merkitsemään (ensin puuta yleensä? ja sitten) "puusta saatavaa": *derwa, liett. dervas = tervaa.

Aspektistä *inkti (kb) (inkia, inkei?) > *īk´a joka tarkoittaa "rajoitetun yksilöllisen ajanjakson "luomista", voi tulla sana ikä. Ja siitä "aikava", pitkäveteinen: ikävä.

[ikä]       ?=  kantasaame        [e̮kē]       tietokannan päättelemä
[ikä]       !=   kantasaame        [je̮kē]     Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 34
[ikä]       ?=  eteläsaame         [akkeh]       tietokannan päättelemä
[ikä]       ?=  piitimensaame    [ahkie]       tietokannan päättelemä
[ikä]       ?=  luulajansaame    [akāituvvat]  tietokannan päättelemä
[ikä]       ?=  luulajansaame    [-akāk]       tietokannan päättelemä
[ikä]       ?=  luulajansaame    [ahkē]       tietokannan päättelemä
[ikä]       !=   luulajansaame    jahke       Korhonen, O. 2002 KF 44  s. 74
ikä       =      pohjoissaame     âkke    Sammallahti, P. 1988 UrLangS  s.541
ikä       =      pohjoissaame     ahki     Sammallahti, P. 1998 SaL  s. 249
[ikä]       !=   pohjoissaame     [jâkke]    Lehtiranta, J. 1989 SUST 200
ikä       !=      pohjoissaame    jâkke       SSA 1 1992  s. 223
[ikä]       !=    pohjoissaame    [jâkke]       FUV 1977  s. 99
[ikä]       !=   pohjoissaame     [jâkke]   Korhonen, M. 1981 Johdatus  s. 79,
ikä       =      inarinsaame        [ahe]       Sammallahti, P. 1998 SaL  s. 249
[ikä]       ?=  koltansaame        [ȧ̮̀ᵓḱ͕ḱ͕ᴱ]       tietokannan päättelemä
[ikä]       ?=   akkalansaame    [ek]       tietokannan päättelemä
[ikä]       ?=   kildininsaame     [ȧ̮ɢ͕k͕ᴱ̇]       tietokannan päättelemä
[ikä]       ?=   turjansaame        [a̭ɢ͕k͕ɛ]       tietokannan päättelemä
[ikä]       ?=    norjanlappi        [akke]       tietokannan päättelemä
[ikä]       ?=      norjanlappi      [akkasui]       tietokannan päättelemä
ikä    =   suomal.-saamel. kk.  [ikä]   Sammallahti, P. 1998 SaL  s. 249
ikä       =      mordva               ije       Sammallahti, P. 1988 UrLangS  s. 541
ikä       =      ersämordva        [ije]       UEW 1988  s. 98
ikä       =      mari                    ii     Sammallahti, P. 1988 UrLangS  s. 541
ikä       =      niittymari            [ij]       UEW 1988  s. 98
ikä       =      vuorimari            [ì]       UEW 1988  s. 98
ikä  =  suomal.-permil. kk.     ikä       Sammallahti, P. 1988 UrLangS  s. 541
ikä  =  suomal.-permil. kk.     [ikä]       Sammallahti, P. 1998 SaL  s. 249
ikä  =  suomal.-ugril. kk.        [ikä]    Sammallahti, P. 1998 SaL  s. 119, 249
ikä  =  suomal.-ugril. kk.        ikä       Sammallahti, P. 1988 UrLangS  s. 541
ikä  =  suomal.-ugril. kk.        [ikä]       UEW 1988  s. 98
ikä       =      kantaugri        ĭkä       Sammallahti, P. 1988 UrLangS  s. 541
ikä       =      unkari        év       Sammallahti, P. 1988 UrLangS  s. 541
ikä       =      unkari        [év]       UEW 1988  s. 98
 
[ikä]       ?>              [- -]       tietokannan päättelemä
ikä : ims  > kantasaame   ik̀ē    Sammallahti, P. 1998 SaL  s. 129, 249
[ikä] : ims   >  kantasaame   e̮kē       Lehtiranta, J. 1989 SUST 200  s. 10
[ikä] : ims  ?>      piitimensaame        [jahkê]       tietokannan päättelemä
[ikä] : ims  ?>      luulajansaame        [jahkē]       tietokannan päättelemä
[ikä] : ims  ?>      luulajansaame        [jakātj]       tietokannan päättelemä
[ikä] : ims  ?>      luulajansaame        [ihkēnis]       tietokannan päättelemä
ikä : ims     >       pohjoissaame        jahki       Sammallahti, P. 1998 SaL
ikä : ims     !>      pohjoissaame        âkke       UEW 1988  s. 98
[ikä] : ims     !>      pohjoissaame        âkke       FUV 1977  s. 99
ikä : ims     !>      pohjoissaame        âkke       SSA 1 1992  s. 223
ikään : ims     >   pohjoissaame        iʜ̄kin    Lagercrantz, E. 1939 LpWsch 
ikä : ims     >      inarinsaame        [ihe]       Sammallahti, P. 1998 SaL 
[ikä] : ims     ?>      koltansaame        [ī̬ᵓḱ͕ḱ͕ᴱ]       tietokannan päättelemä
[ikä] : ims     ?>      akkalansaame        [ek]       tietokannan päättelemä
[ikä] : ims     ?>      kildininsaame        [ėɢ͕́k͕ᴱ]       tietokannan päättelemä
[ikä] : ims     ?>      turjansaame        [jiɢ͕k͕e]       tietokannan päättelemä
[ikä] : ims     ?>      norjanlappi        [jakke]       tietokannan päättelemä
[ikä] : ims     ?>      norjanlappi        [ikkenes]       tietokannan päättelemä
ikä       <      IE-kielet:               Sammallahti, P. 1998 SaL  s. 249
                   kanta-IE     i̯ēgᵘā-      
                     liettua      jega = voima (?)

IE-kantakieltä tai vasarakirvestä, tammen skandinaavinen nimitys ek, eiche, oak näyttäisi olevan lainaa eteläsaamesta ja "ikäpuu", "erityisen vanha puu"! (Tai sitten molemmat ovat erikseen lainaa vsk:sta!) Alkuperäinen IE-sana (deru) on siirtynyt puun nimeksi yleensä: tred.

" oak (n.)

Old English ac "oak tree",from Proto-Germanic *aiks (cognates:Old Norse eik, Old Saxon and Old Frisian ek, Middle Dutch eike, Dutch eik, Old High German eih, German Eiche), of uncertain origin with no certain cognates outside Germanic.

The usual Indo-European base for "oak" (*deru-) has become Modern English tree (n.); likewise in Greek and Celtic words for "oak" are from the Indo-European root for "tree", probably reflecting the importance of the oak to ancient Indo-Europeans. The Old Norse form was eik,but as there were no oaks in Iceland the word came to be used there for "tree" in general. Used in Biblical translations to render Hebrew elah (probably usually "terebinth tree") and four other words. "

Tammen slaavilainen nimi dub < *damb tarkoittaa "patopuuta".

Suomen tammi (<*tamn) on kelttilaina (joka tosin sekin on saattanut merkitä "patopuuta" ja tulla IE-vartalosta dem- = pinota, rakentaa), taipuu vanhalla kaavalla kuten myös mm. paasi (paaden < basis = pohjakivi; paaden > Paatene voi olla kuitenkin myös vsk:ta):

" tan (v.)

late Old English tannian "to convert hide into leather" (by steeping it in tannin), from Medieval Latin tannare "tan, dye a tawny color" (c.900), from tannum "crushed oak bark," used in tanning leather, probably from a Celtic source (such as Breton tann "oak tree"). The meaning "make brown by exposure to the sun" (as tanning does to hides) first recorded 1520s; in- transitive sense also from 1520s. Of persons, not considered an attractive feature until 20c.; in Shakespeare, "to deprive of the fresh- ness and beauty of youth" (Sonnet CXV). As an adjective from 1620s.To tan (some- one's) hide in the figurative sense is from 1660s. Related: Tanned; tanning. German Tanne "fir tree" (as in Tannenbaum) might be a transferred meaning from the same Celtic source. "

Täysin mahdotonta ei ole etteikö tammi voisi ollla SU-sana, jolloin se olisi keltissäkin SU-laina.

Miten tähän liittyy liettuan verbi aiškus, -i = selvä, kirkas (ajan myötä hoituva).

aĩkščiai  adv.  klaji avoimesti; redzami = näkyvästi; atklāti = avoimesti
viskas aikščiai padėta - viss ir izvietots (nolikts) klaji

aikštė̃  (3) = aukio, tori, kenttä, taso, lava (rak.), askelma
1. laukums
futbolo aikštė - futbola laukums = jalkapallokenttä
2. klajums, klaja vieta  (mežā)
išeiti (iškìlti) aikštėn - nākt gaismā; atklāties; noskaidroties
iškelti aikštėn - celt /dienas/gaismā
aikštelė  (2)
1.  dem.  laukumiņš
2. laukums
statybos aikštelė - būvlaukums; būvvieta = asuinpaikka (ark. ym.)
iškrovimo aikštelė - izkraušanas laukums = kaivauspaikka
laiptų aikštelė - kāpņu podests = porrasaskelma
nusileidimo (nutūpìmo) aikštelė - nolaišanās laukums = lentokenttä
baudos aikštelė - soda laukums = sakkopaikka (pysäköintipaikka?)
aikštėti   (~ėja,~ėjo),  kļūt redzamam -ai  (saskatāmam, -ai); atklāties; = tulla näkyväksi, -iin, kirkastua, selkiintyä
aikštynas  (1) sporta laukumu komplekss; stadions = stadion
áikštinti  (~a, ~o), retināt (mežu) = perata, harventaa, aukioittaa metsää
áikštis (~ies)  (1)  s. iegriba; mielijohde, mieliteko; untums; = oikku (taas erittäin vasarakirvesoloinen sana, päähänpisto, oimen (savo), äimen (häme))
aikštytis (~ijasi, ~ijosi), gražoties, untumoties = oikutella
aikštùs -ì  (4) redzams -a = näkyvä; klajš -a = avoin, näköesteetön (laaja?) paikka

áisčiai (1) dsk. vēst. aisti = aestit dsk.; balti = baltit,"valkoiset", nimitys, jota ilmei-sestikin vasarakiveskansa käytti itseään paljon vaaleammista Baltian alkuperäi- semmistä, länsibalttilaista ja mahdollisesti itäbalttilaisita ja suomalais-ugrilaisitakin asukkaista. Vasarakirveskansan tullesssa mm.Suomeen (?) Baltiassa oli jo muita indoeurooppalaisia, ja muita balttilaisiakin, jopa itä- balttilaisia asukkaita! Vasara-kirveskansa aiheutti kuitenkin siihen asti suurimman kulttuurin mullistuksen ainakin Suomessa.

aiškėti (~ėja, ~ėjo), kļūt skaidr/āk/am  -ai; noskaidroties; = selvitä, selvetä
aiškiakalbis (2) ar skaidru izrunu; = selväjärkinen
aiškiaregis (2) ar labu redzi; aiškiaregys  -ė̃  (34a) = selväsanainen
1. cilvēks ar labu redzi
2. gaišreģis   -e;
aiškiaregystė  (2) gaišredzība;
aiškybė  (1) skaidrība;
aiškyn  adv. 
eiti aiškyn - kļūt skaidr/āk/am, -ai  (redzam/āk/am, -ai)

aĩškis (2) skaidrums (pakāpe) = kirkkaus, selvyys valoisuus (taso, aste);
aiškokas -a (1) diezgan skaidrs -a = riittävän selvä; paskaidrs -a = selvitetty;
aiškumas  (2) skaidrums; skaidrība = selvä, selvyys, poutasää

áiškus   -i  (3) skaidrs   -a; saprotams   -a
aiškus dangus - skaidras debesis = kirkas taivas
aiškus balsas - skaidra (tīra) balss = kirkas ääni
aiškios akys - redzīgas  (skaidras) acis = kirkkaat silmät
aiškus tarimas - skaidra izruna = selvä sopimus
aiškus protas - skaidrs prāts = selvä järki

aiškus daiktas - skaidra  (saprotama) lieta = selvä, ymmärrettävä asia(ntila)
aiškutėlis  -ė (2) pilnīgi skaidrs  -a (saprotams, -a)

Aikš- ja aišk-alkuiset verbit ovat johdannaisa yhdestä verbistä


*aikšti...*aiškia...*aiškē,

joka siis taipuu samoin kuin reikšti:

réikšti...reiškia...reiškė = merkitä, tai
trykš
ti...trykšta...tryškė = heilua, lyödä (laineet, kello ym.), tai
inkšti... inkčia...inktė = hangata (vastaan), narista (ovi ym.)  ym.

1. nozīmēt
ką tai reiškia? - ko tas nozīmē? = Mitä tämä merkitsee, tarkoittaa?
2. izteikt = määritellä, izsacīt = sanoa julki, paust = ilmaista
sąvokos reiškiamos žodžiais - jēdzieni izsakāmi vārdos = käsitteet määritellään sanoin
reikšti dėkingumą - izteikt pateicību = ilmaista, ilmentää kiittollisuutta
reikštis (~škiasi, ~škėsi) , izpausties, atklāties


(Tässä siin snajohtopäätteet š ja k vaihatvat paikkaa indikatiivivartalon ja pseesensvartalon välillä. Se on tavallista,kun nuo johtimet ovat peräkkäin.)

Ja *aikšti tulee kantabaltin verbistä *enkšti, joka tarkoittaa "sisäänpistelemistä". Kannattaa edelleen muistaa,että balttikielissä luontoa tulkitaan mielummin "yhteis- kunnaksi" kuin yhteiskuntaa "luonnoksi":kaikella on ennen nähty "tekijä", ja useim- mat tavallisetkin abjektiivit ovat tekiällisiä partsiippia alkuperältään.Tämä johdannai- nen sanonee asian:

" áikštis (~ies)  (1)  s. iegriba = mielle, aistimus, mielijohde, mieliteko; untums; = oikku, oimen, äimen mileikin on balttisana, mutta tarkittaa akautta,  leitt. meilė. Preussilainen Mielikki = Rakkaustyttö.

Ilmeisimmin *aikšti = aistia, havaita, mieltää, painaa mieleensä,ja se on vasa- rakirvestä tai hyvin lähellä sitä. Luonnosta puhutaan "objektiivisesti" kirkkana, sel- vänä ja selkeän SILLOIN KUN ON HELPPO MIELTÄÄ ÄLYLLISESTI MITÄ SE ON.]

("Aistia" voi tulla myös k:ttomasta muodosta: (en-s-ti > *uosti (uosta, uote) > uosti  (úodžia, úodė) ost  = haistaa, úostyti  (~o, ~ė)  arī pārn. ostīt = haistaa, haitella.)
 

Jotvingissa taähän liittyvät ainakin sanat:

aiskūstas clear  = selvä (selvitetty)
aiskot (Inf) to investigate = tutkia, etsiä. liettuan

ieškoti (~o, ~ójo), meklēt = etsiä
ieškoti rakto - meklēt atslēgu = etsiä avainta
ieškoti ko akimis - meklēt kādu ar acīm = etsiä jotakin silmin
ieškoti buto - meklēt dzīvokli = etsiä asuntoa
ieškoti prieglobsčio - meklēt patvērumu = etsiä vahvistusta
ieškoti progos - meklēt izdevību
ieškoti priekabių - meklēt kašķi
ieškoti praėjusios dienos - meklēt vakarējo dienu = haikailla menneitä
kas ieško, tas randa - kas meklē, tas atrod = mitä etsit, sitä löydät
ieškotojas   -a  (1) meklētājs   -a = etsijä, etsivä
naujų kelių ieškotojas - jaunu ceļu meklētājs = uusien teiden kulkija, tienraivaaja
ieškovas   -ė  (2) jur. prasītājs   -a = hakija
íeškuonys   (~uonių̃)  (3a)  dsk. bot.  izlūkbites; vaeltaja (parveileva hyönteinen)

Preussi (kaikki eivät liity tähän):

EIGA: {46} [Karyago E 411 + eismas MK] движение (транспорта) = liike, liikenne
EĪSKINSNA: {46} [Eоskintun drv] объяснение, пояснение, разъяснение = selitys, selvitys (seloteko...)
EĪSKINTUN {82} [Eоskus drv] объяснять, пояснять, разъяснять = selvittää, selittää, selventää
EISKĪTWEI {134} [Eоskus drv] проясняться = selvitä, selkiytyä
EĪSKU av [Eоskus drv] ясно = selvästi
EĪSKUS aj {31} [Eyskittin 1350 ON, eiрkus JG, MK] ясный, прозрачный = selvä, kirkas, läpinäkyvä
ĒITUWIS {52} [Eitwei+Artwes E413MK] поход=sisäänkäynti,kirj. "käytävä"
ĒITWEI {116} [E:it 29 drv] идти, ходить = mennä < *enti (kb)
ĒIZWA {45} [Eyswo E 159] рана = haava
ĒIZWINTUN {82} [E:izwa drv] ранить, поранить = haavoittaa

Tämä osoittaa, että alkutavu on ollut kanbaltissa en-, sillä odotusarvo on silloin liettuassa ie-, kuurissa ja preussissa ei-, vasarakirveessä ja seelissä ai-.

 

ahingas ’ahrain’: Thomsen 1890: 157 VBL vrt. lt akstinas  latg akstyns. Mikkola 1932 ei VBL; lt < sl. Kalima 1936: 86–87 VBL (uusi balttilaina)

ahven: Thomsen 1890:147 ??VBL *aš-ven  lt ašerys jne. Anderson 1893: 108 = saa vuosko udm ha?< ieur vrt. mm.mpr assegis lt. ežegys Mikkola 1894:29 ?< germ. Wiklund 1894:125 = saa.Būga 1908:101 VBL. Neuhaus 1908:133 ~ germ. Setälä 1912b:74 = saa.Setälä 1913:354 ei < germ t. VBL (vasarakirves)

(HM: (uusi) Ahven voisi olla vasarakirveskilen *ak-w-en (>*ačven = "pistävä, piste- levä (kala)"; -en on neutrin tai feminiinin pääte, -w- takoittaa aktiivin partsiipin pree- sensiä, vastaa venäjän -ov,-ev ja duomen -va, -vä- päät- teitä. Parasta katsoa kiltisti balttilainaksi!

Toinen partisiippi smasta sarjasta on *ak-m-en = "teroittama, pistäväksi tehty" = kivi, josta tunnetusti lt. akmuo pl. akmenys = kivi (alunp. tekninen sellainen), ja metastaasin kautta venäjän kamen´ = kivi (baltissa yleenä aina sosiaalinen ennen naturaalia, SU:ssa päin vastoin)


aina: Thomsen 1890: 156 VBL vrt. mpr ainat lt vënat lv vënt. < germ. Setälä 1912a: 267 < arj. Kalima 1936: 87 ?VBL t. < arj t. ~ainoa < germ (luultavasti vsk, tosin yksi on sekä preussissa että ggotiissa "aina", mutta tämä ei luutavasti tule niistä. Jo Tšuktšissakin on lähes sama sana)


aine(s)  Àlgu-tietokannan "kantakermaaniytymologialle" ei ole mitään muita perus- teita kuin että sanissa on sanojen kirjaimia.Nekin ovat kuitenkin eri järjetyksisessä. Ja "oivaltaja" on toiseksi pahin "eurotieteellinen" hölynpölymaakari.Koko "kantager- maanisankin" lienee vain hänen keksimänsä. Sillä sitten naäennäisselittyy vaikka mitä, mm. eines joka on vielä kaempana "kantamuodosta...).

Sana on todennäköisesti vasarakirvestä:*ainens = käypä,kelpaava < *aiti = käydä, mennä, ajaa, kelvata > *en-ti (kb) = mennä, pistää sisään >

liettuan eiti (eina, ễjo) = mennä, käydä, sopia,

einąs (einantis) = käypä, sopiva, kelvollinen, toimiva,

latvian  iet(iet, gaju), ejošs = käypä, kulkeva, toimiva

preussin ēitwei (ēit gūbi/gūbē), ēnts = käypä, sopiva.

kuurin ëitum (ëit, g
ūbë), käypä = *ëinēš  (arvattu mm. sillä peristeella lopusta, että viikate = "kaikenleikkaava" = vīkaptēš; ei kauaksi mene todellisesta). Tästä voisi hyvinkin tulla se eines, joskin ääntyy enempi [äineš].

http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=441
 

ēisei „gehest (gehst) - einì = menet,2.pers.“ III 811 [5129] praes.2 sg.; praes. (conj. prasme) 3 sg. ēit (kailabban ēit „kad…gerai eitų“= jotta kävisi/menisi hyvin) III 2918 [253],(kailabban ēit „das…wol gehe“ = „daß…wohl gehe“) III 953 [5928]; opt. 3 sg. ēilai (kaisemmai ēilai „das…untergehe“ = „daß…untergehe“ = "mennös hyvin"...) III 1213 [7515];imperat. 2 sg.ieis „gehe (gehe) - eik = mene!“ III 7122[4720], jei(s)schen „eik šen = mene sitten (= voit mennä), 2 pl. ieiti „gehet (gehet) – eikite“ II 1112 [1313], III 5913 [412], ieithy „t.p.“ I 1110 [713]. Čia turime pr. *ei-tvei (inf.):

lie. (inf.) eĩ-ti (praes. 1 sg. ei-mì „einu = menen“, 2 sg. ei-sì „eini = menet“, eĩ-ti „eina = menee“ ir kt.),

la. iê-t „eiti“, s.sl. i-ti „t. p“, s.ind. é-ti „(jis) eina“,gr.dor. εἶ-τι „t.p.“, lo. ī-re „eiti“ ir kt. < ide. *ei- „eiti“. Šalia pastarosios buvo 247 jos apofoninis variantas - šaknis ide. *i- „eiti“ (Pokorny l.c.,taip pat žr.s.v. perioth),kuri galėtų slypėti ir minėtose pr. imperat. lytyse: pr. ieis, ieiti ir pan. turi matyt iei- = *i̯-ai- (ar *i̯-ei-), plg.gr. ἴ-οι-ς (opt.2 sg.). Žr. dar s.v.v. pareiīngiskai, perēit.

Kaisa Häkkisen "aineen" etymologiaksi ehdottama muinaisislannin ja muinaiseng- lannin "efni" ei tarkoita materiaalia, vaan se on adverbi "tasan", ja taustaltaan ehkä kelttiläinen "ebti" (gootin ibns = tasa(tt)ava?), josta tulee saksan ja tanskan Amt ja suomen ammatti (keltt. ambaktos = palvelija), joita näitäkin Álgu tarjoilee väärin "kantakermaanisina"...

" even (adj.)

Old English efen "level = taso," also "equal = samanlainen,like = kaltainen; calm = tyyni, harmonious = harmoninen; equally = samoin; quite = aivan, fully = täysin; namely Nimellisesti," from Proto-Germanic *ebnaz (cognates:Old Saxon eban,Old Frisian even "level, plain, smooth," Dutch even, Old High German eban, German eben, Old Norse jafn, Danish jævn, Gothic ibns  (ja ruotsin jämn, ei ämne!).

The adverb is Old English efne "exactly, just, likewise." Modern adverbial sense (introducing an extreme case of something more generally implied) seems to have arisen 16c. from use of the word to emphasize identity ("Who, me?" "Even you").

Etymologists are uncertain whether the original sense was "level" or "alike." Used extensively in Old English compounds,with a sense of "fellow, co-" (as in efeneald "of the same age;" Middle English even-sucker "foster-brother"). Of numbers, from 1550s. Sense of "on an equal footing" is from 1630s. Rhyming reduplication phrase even steven is attested from 1866; even break (n.) first recorded 1907. Even-tempered from 1712. To get even with "retaliate upon = maksaa potut pottuina" is attested by 1833. "

Ainoa asia, joka tuon yhditää einekseen on tuo merkitys "yhtälailla syötetyt". Materiaaliin yleensä tuota ei yhdistä mikään.

 

ailo: Būga 1908: 81 VBL vrt. lt ailễ. Ei Kalimalla 1936 

(Suomessa ei ole NS eikä SSA:n mukaan sanaa "**ailo".)

Sana on tullut tähän yhteyteen siksi, että Fraenkelin liettuan etymologisessa sana- kirjassa hakusanan ailė alla sanotaan suomen sanan aisa tulevan "kantabaltin" sanasta *aisī,*aisa.Tuo on paskainen vale:nuo sanat eivät missään tapauksessa ole kantabalttia, vaan ne ovat vasarakirveskieltä, tai seeliä (josta latviaa tai yläliettuaa) ja niissä on lisäksi z eikä s)!

Katsotaan tämä koko roska nyt tältä osin, KOSKA TÄMÄ ON ARKKITYYPILLINEN VIRHE, jonka nykyaikainen indoeuropeistiikka korjaa. (Tämä on minua häirinnytkin tuolla juttussa, ei ole hyvä, että heti ensimmäisenä on puutaheinää, mutta artikkeli Fraenkelin kirjaa eikä tarkkaa oikeellisuuutta.


" Lithuanian: ailễ = merkkisalko, merimerkki, reimari, nahkiainen

Etymology: 'Pricke' (Bricke, HM) nahkianen, reimari, (merkki)salko, (-)tanko,

aĩlis 'Keule' = nuija (Kvėdarna, žem.),

lett. ailis, -e  'Stütze an Fischwehren, um Körbe daran zu befestigen = korien kiinnitystytsä kalapadossa, Rundholz = pyöreäpuu,Stange' = tanko.
Būga zieht hierher lett. ielukši  'Femerstangen am Pflug' = auran haarukkatangot,
lit. íelek(š)tis 'Deichselstange am Holzpflug' = puuauran aisatanko,
íena 'Deichsel' = aisa,
aisl. ae. ár 'Ruder' = airo. (Luultavasti ei mitään tekemistä tämän kanssa, vaan samaa kantaa suomen iranilaisperäisen ”airon”, liettuan ”irklas” kanssa, HM)
Lit. íena 'Deichsel', íelek(š)tis usw. gehören weiter zu
ai. (muinaisintia) īşắ 'Deichsel' = aisa,
av. (avesta) ošion 'Steuerruder' = mela, ohjausairo,
o‡ax 'Griff des Steuerruders, Griff zu beiden Seiten des Jochholzes' = ohjausairon hankain,
slov. ojē 'Deichsel', mähr.,
poln. oje 'Deichsel, Steuerruder' usw.

Finn. aisa 'Deichsel' stammt aus urbalt. (kantabaltti) *aisī, *aisa

(Kalima Hirtfestschr., dagegen finn. oja (ojas) = aisa, savo) aus frühuralisch *oiδas
(Kalima, Mayrhofer). "

Suomen aisa ei missään tapauksessa ole kantabalttia (eikä kb:ssa ole diftongia -ai-!) "
 

aisa: Lidén 1897: 60 = md ažija VBL *aisō, *aisa vrt. sl mint. Šahmatov 1911: 802 < ke.Vasmer 1913:200 VBL. Toivonen 1917b:39–42 ?VBL ellei = perm;md = perm. Setälä 1926a: 143 < arj. Kalima 1936: 87 ims ei < arj vaan ?VBL (siis balttilainen, vsk-sanan mukainen)

Sanan aisata, kuoria (puu) on alaliettuksi  iẽžti (~ia, ~ė) = aisata, kuoria pölli(ä), ja yläliettuaksi  sekä "työkseen" aižýti (aĩžo, aĩžė) = kuoria, lohkoa, veistellä.

Näistä voidaan suurella varmuudella johtaa kantabaltin muodoksi  *enžti, joka on lähellä verbiä *ensti (endi) = pistellä sisään, liitellä yhteen, josta tulee liettuan ėsti (ė́da, ė́dė) = syödä, syöttää, syövyttää, kurin ëistun, ëidi [äidi].

Aisaamisen taustalla on todennäköisesti verbi: en-g´-s-ti, jossa pääte -g- tarkoittaa pakottamista ja -s- toistumista.

Ilmeisestikin liettuasta tulee sana ies, ja varsarakirveestä *aiza > aisa.

yoke (v.)
Old English geocian "to yoke,join together," from yoke (n.).Related:Yoked;yoking.
yoke (n.)
Old English geoc "contrivance for fastening a pair of draft animals," earlier geoht "pair of draft animals" (especially oxen), from Proto-Germanic *yukam (cognates: Old Saxon juk,Old Norse ok, Danish aag, Middle Dutch joc, Dutch juk, Old High German joh, German joch, Gothic juk "yoke"), from PIE root *yeug- "to join"

Väärin: sana on *(j)eng- , j tulee slaavista, voi taa lainauta myös balttiin:
 
jùsti  (juñta, jùto) = yhdistää (pakolla).

(tästä näkee senkin, mikä se on, joka yhdistää pakolla, sen näkee tuosta preesensistä; se ei ole alkuperältään espanjaa vaan liettuaa.)

(see jugular). Figurative sense of "heavy burden, oppression, servitude" was in Old English.
jugular (adj.)
1590s, "pertaining to the throat or neck" (especially in reference to the great veins of the neck),from Modern Latin jugularis, from Latin iugulum "collarbone, throat, neck," diminutive of iugum "yoke," related to iungere "to join,"
 
from PIE *yeug- "to join"
 
(cognates: Sanskrit yugam "yoke," yunjati "binds, harnesses," yogah "union;" Hittite yugan "yoke;" Greek zygon "yoke," zeugnyanai "to join, unite;" Old Church Slavonic igo, Old Welsh iou "yoke;" Lithuanian jungas "yoke," jungiu "fastened in a yoke;" Old English geoc "yoke;" probably also Latin iuxta "close by"). As a noun, 1610s, from the adjective. "

ansonis (valitettavasti teksti on liettuaa, enkä viitsi sitä kokonaan kääntää (paitsi jos joku kysyy).

ansonis „eche (Eiche) – ąžuolas = tammi“, nom. sg.

Jo segmentas ans- = šaknis = juuri *anz- (<*en´-= sisääntunkeva > ankkuroiva) = juuri, bet nelabai aišku, kaip skaityti segmentus -on- ir -is:

a) -on- = sufiksas pr. *-ōn- ar *-ɔ̄n- (< balt. *-ān- = *-ɔ̄n-), ar (atsižvelgiant į raide o neretai E perteikiamą pr. *ŭ) net *-ŭn-,

b) -is = fleksija pr. *-is < *-as (o-kam.) ar *-is (i-kam.) arba *-īs (i̯o-kam.). Be to, ligšioliniai spėliojimai apie pr. bei lie.-la. 83ąžuolo“ kilmę neatrodo patikimi net ir tų spėliojimų autoriams.

Joidenkuiden mukaan *anzon- ei kuitenkaan tarkoita "juuripuuta" eikä "ankkuri-(paalu)puuta", vaan "kuoripuusta", on sitten kyse ollut korkista tai parkista...

Manyčiau, kad patikimesnis iš tų skaitymų yra ansonis = pr. *an-zɔ̄nis (arba *anzɔ̄nis su *-ɔ̄- iš senesnio nekirčiuoto pr. *-ō-) < *anzōnas, (segmentas -on- = pr. *-ōn-) (segmentas -o- = pr. *-ō- ir atsargiai spėjama,kad -is esąs vietoj senesnio pr. *-as).Toks subst.pr.*anzōnasąžuolas“ galėtų būti iš subst.*„gumbuotas medis, der knorrige Baum = "muhkurainen (kuhmirainen) puu“, ir toliau - iš adj.vak.balt. *anzōna- „gumbuotas, knorrig“. Pastarasis laikytinas sufikso *-ōna- vediniu iš subst. balt. *anźa ar *anźu „gumbas = paise, kuhmu, pahka, kasvain, Knorren = pahka, kyhmy, Knoten = solmu, nystytä, kuhmu“ (nom.-acc. sg. neutr.),


plg.,pvz., lie. (upė) Berž-uonà < *„beržuota (beržais apaugusi) upė“ = "koivutettu" joki adj. ryt. balt. *berź-ōna- „beržuotas (beržais apaugęs)" = koivikkoinen joki.

Tas subst. balt. *anźa resp. *anźu „gumbas“ = pahka, möykky, kumpu (nom.-acc. sg. neutr.) yra iš *„tai, kas susitraukę = yhteenvedetyt, -puristetut“ = *„siaurumas kapeikko, "pullonkaula" = ahtaus, ankštumas = ahtaus, ahtauma“ - nomen abstractum iš adj.balt.-sl. *anźa- resp. *anźu- „siauras = kapea, ankštas = ahdas“ (plg.s.v. arrien). Šie du balt.-sl.adj. variantai (o- resp. u- kamieniai) galėjo egzistuoti abu - pagal papildomąją balt.-sl. tarmių distribuciją. Bet iš jų ar tik nebus senesnis adj. .-sl. *anźu- (u-kamienis); jį rodo sl. *anźu- (> s.sl. ozъ-kъ „siauras, ankštas“ ir kt.),

germ. *angu- (> s.v.a. engi „siauras, ankštas“ ir kt.) ir pan. – vediniai iš verb.,

suponuojančio ide. *angh- „siaurinti (siaurėti), su(si)spausti“ > gr. ἄγχω „sutraukiu, suspaudžiu“ ir kt. (žr. Pokorny l. c), žr. dar s.v. ansalgis. "

Se on perusaspektissa joko *eng-  (kuoria, joutua kuoreen) tai sitten enk- (ankkuroida, -tua), ja kieli on kantabaltti:

" eng|ti, engia, engė = kuoria, joutua kuoreen, kuorettua: "puu, leipä, puuro kuorii, kuoritaan".

1. lupti (kailį) = kuoria, nylkeä, dirti: Aviai kailį engti = nylkeä lammas.
2. gremžti, grandyti: Ledai krantus engia. = painaa, puristaa, ahdistaa, ängetä: jäät ruhjovat rantoja ...

" Matyt panašios kilmė̃s yra ir lie. ą́žuolas = la. uõzuõls < ryt.balt. (subst.) *anźōlas „ąžuolas“. Jis gali būti iš ryt. balt. (subst.) *„gumbuotas medis“ < adj. *anźōla- „gumbuotas“ – sufikso *-ōla- vedinys iš minėto subst. balt. *anźa resp. *anźu „gumbas“ (nom.-acc.sg.neutr.),plg., pvz.,lie.(upė) *Berž-uola (Berž-uõlė)< *„beržuota (beržais apaugusi) upė“ adj. ryt. balt. *berź-ōla- „beržuotas (beržais apaugęs)“.Pastarojo adj.santykis (darybinis) su adj.ryt.balt.*berź-ōna- „t.p.“ niekuo nesiskiria nuo santykio tarp minėtų adj.ryt.balt.*anź-ōla- „gumbuotas“ ir adj.vak. balt. *anź-ōna- „t.p.“. "

HM: Sanat ąžuolasozols,ansonis, anzōnas eivät seuraa noista erilaista kuorista, vaan suoraan verbimuoista ja niistä johdetuista adjektiiveista; lainaus edeltä:

Länsibalttiperäinen "kuori(tta)va (puu)", *en-*gʷʰ´-(w)en-l-as (kb/mlt) > ąžuolas (lt), ozols [uozuols] (lv), ansonis (pr. kts. aisa), anzōnas (jtv) oak tree = tammi, jotvingiksi liettuan sanaa vastaava anzal'as strap, leather tarkoittaa nahkaa, remmiä ja kaistaa. "

" Atsižvelgiant į tai,kad baltų „ąžuolas“ yra greičiausiai iš „gumbuoto medžio“, K.-O. Falko iškeltą įdomią slavų „ąžuolo“ etimologiją galbūt reikia patikslinti: sl. *dǫbъ „ąžuolas“ < *dumbas atsirado gal ne iš *„įdubimas, drevėtumas, дуплистость = onttous, onteloisuus“, o iš *„(žievės) įdubimai“ = *„(žievės) gumbuotumai“. "

Tässä esitetään nyt teoria,että slaavikielten dub, dubrava ei tarkoittaisikaan patoon sopivaa puuta *dem-b-r- > dobrava, vaan kyse olisikin "kuoren syvennyksistä" tässäkin. Niistä ei kuitenkaan ole kyse muuallakaan. Tässä EI ole kyseessä sana *dõb- liettuan dubus = syvä,ontto (josta tulee kyllä mm. ranskan dupré ja suomen typerä), vaan se tulee sanasta dem-b- > dob- länsibaltissa ja slaavissa.

Sen  sijaan päinvastainen mahdollisuus on huomattavan mahdollinen: nimittäin että myös ąžuolas (lt),ozols ovatkin *en--k-en-l-as medis (kb/mlt) eli "maahanjuntatta- vat puut", patopaalut ja muut patopuut. kuten slaavilaisessakin tammi-sanassa!

Tuollaisia patorakennelmia Baltin vesistöistä tunnetaan, niitä rakentelivat ainakin virolaiset ja seelit ja niitä myös nimitetään mm. "vironhaudoiksi" ovatpa jotkut vesistöt sellaisista saaneet nimensäkin.

Eivätkä pelkästään vesistöt.

Täällä on mielen-kiintoista juttua (itä-)Latvian SU-taustaisista paikannimistä (siis liiviläiset ovat erikseen). Katsotaan isompia jokia ja järviä. Valitettavasti juttu on latgallinkielinen, ja lainat siis oletettuja latgallin SU lainoja. Epäilemättä tavaraa on myös toisin päin, ja oletettavasti enemmän...

http://www.lu.lv/filol/dialekt/publikacijas/Gruomota.pdf

" SU-järvennimeksi katsotaan myös Vyrauds, jonka oletetaan olevan viron ”viru haud” joka on jotakin ”vesisuojahauta” (ltg. ”iudiņa vierpuļū dūbe "tolpparivien syvänne”, sikäli kuin oikein olen arvannut. Nimi viittaa mahdollisesti arkeologisiin vesilinnakkeisiin, joita rakensivat virolaiset(?) ja seelit (jotka muutoin yleensä eivät tykänneet asettua paikoilleen). Tiedä sitten, onko tuolla Vyrauds-järvessä sellaisia varustuksia "

Mielenkiintoista löytyy jotvingin kielestä, siellä sanat "(nahka)vyö", "ahdas, kapea", kaveta ja "tammi" muistuttavat kovasti toisiaan:

http://www.suduva.com/virdainas/
anzal'as strap, leather = vyö, hihna, remmi (nahkainen, kapea)
anzōnas oak tree
anzt (Inf) to become narrower = kaveta
anzukis narrow = kapea, tiukka (alun perin läpimeno tmv, ahdas paikka. (Ahdas tappi oli ollut *inzukis.)

Kantabaltin muoto on ollut *en-g´-en-, josta lienevät tulleet myös latvian sanat *en-gaun-ija, josta Igaunija, Viron nykyinen nimi latviaksi ja Ugaunja, Viron kaakkoi- sen maakunnan vanha nimi latviaksi. Nimi tarkoittaa paaluaidattujen kylien maata (seelin sēta, - josta nimi varmaan tulee, eikä liiin sällistä = kunnioitetusta, tämä tu- lee siitä, saamen seita, viron - setu ennemmin kuin "Tammipuiden maata". Setujen latgallien sa ja seelien yhteys on ollut menneinä aikoina tiiviimpi saamelaisiin ja vatjalaisiin ja karjalaisiin kuin suomalaisiin.

(Valvova rakennusmestari Harjakainen on varmaan paaluttanut täällä edellisessä elämässään, kun Harjun maakunta on vieressä (*Harjukaine). (Rumia naisia ei ole, mutta aina joskus voi olla liian vähän viinaa...)

Preussissa sanaa muistuttaa

engaunai „entpfahe (empfange = saavuttaa, hankkia) – (te)įgauna = ottaa vastaa, saada“ III 1339 [8115], engaunei „t.p.“ III 1195 [7328] (= apturetu = ympäröisi, „gautų“ VE 5814conj. 3 sg.) praes. 3 sg. ar opt. 3 sg. – (inf.) *engautvei = praef. en- [(žr. en) matyt pagal vok. en(t)-] + *gautvei „gauti = saada“ (žr. s. v. gauuns).

Aisa (aiza) on tarkoittanut ennen kaikkea puhtaaksi ja liukkaasi karsittua ja kuorittua tammipaalua,joka juntattiin varsinuijilla talon(lattian)perustuksiin, padoksi tai linnoitusmuuriksi.

 

aitta: Lidén 1911: 198–202 VBL *aita vrt. lt aitvaras   pl tš ym. sl. Grünthal 1914: 75 = ugr. Setälä 1916:500 VBL. Ojansuu 1921b:67 ? = mdE udomo  VBL

(vasarakirvestä, kantabaltin muodosta "*en-tvaras" eli "sisään-tavara"; tuo *tvar- on samaa juurta kuin *kwar-, josta tulee liettuan karas = sota, ja englannin war = sota, ja suomen varus-, eli oletusarvoisesti kyseessä ovat sotatararat. Alku-t on säilynyt yhdyssanassa, vaikka kadonnut sanasta varus-)

Ajattara: Setälä 1902a: 161 (Mikkola) VBL vrt. lt aitvaras. Kalima 1906: 40 lt ? < pl. Krohn 1909: 172 VBL. Lidén 1911: 201 VBL-etymologia äänteell. ongelmallinen. Korsch 1912 lt < ims ~ ir turk. Krohn 1918a < *Atsara < sk. Kalima 1936: 90 ?VBL

ankerias: Thomsen 1869: 80 VBL vrt. lt ungurys. Diefenbach 1880: 220 ~ ba sl. Donner 1884: 268 VBL vrt. myös mpr angurī. Weske 1890:205 < sl-ba. Thomsen 1890: 158 VBL *anguria-s

ansa: Donner 1884: 267 VBL vrt. lt ąsa lv osa

apila: Thomsen 1890:156 ?VBL *obilas. lt dobilas lv abuls mpr wobilis Būga 1908: 64 VBL *abila- Kalima 1936: 91 ?VBL

auhto ’notkelma’: Tunkelo 1899: 107 VBL vrt. lt aukštoji. (aukštas; -oji = erityinen määrätty muoto: se tietty korkea) Wiklund 1900:41–43 ei VBL vaan = saa aurinko Thomsen 1890:160 ??VBL vrt. lt aušra aušrinė lv austra austrina. Itkonen 1918:6 ~ saaT Dūr. Wichmann 1914b:97? = saa udm. Mikkola 1932 = saa; ei VBL. Kalima 1936: 12 ei VBL

Saamesta lainattu auhto ei tule liettuan sanasta aukštas = korkea, aukštis = korkeus(taso)

aũkštasa  (2) = teline, ullakko, vintti
1. stāvs  (ēkai)
2. bēniņi
padžiauti skalbinius ant aukšto - žaut veļu bēniņos

áukštasb   -à  (3) augsts = korkea

aukštas kalnas - augsts kalns = korkea akllio
aukštas vyras - garš vīrs = pitkä mies
aukštas balsas - augsta balss = korkea ääni
aukštas svečias - augsts spiediens  korkea vieras

aũkštis  (2) augstums; = korkeus
aukštys  (4) kalps  (kāršu spēlē); = sotamies (kortti)
aukštokas -a (1) paaugsts -a; = täysi-ikäinen
aukštuma  (3a) augstiene = korkeustaso; augsta vieta; = korkea paikkaa
aukštumas  (2) augstums  = kokeus(mitta)
balso aukštumas - balss augstums = äänenkorkeus
aukštuolis   -ė  (2)  subst. augstais   -ā; garais   -ā; dižais   -ā; = korkea paersoona
aukštuomenė  (1) augstmaņi  (kārta); = korkeuskäyrä
aukštupys  (3a) /upes/ augštece; = joen ylävirta
aukštutinis  (2) augšējais  -ā
aukštutinė lentyna - augšējais plaukts  pitkät hiukset

aukštený  (1) augstība;
aukštesnis   -ė  (4) augstāks   -a
pereiti į aukštesnę klasę - pāriet uz augstāku klasi
aukštesnysis   -ióji  (4) augstākais   -ā
aukštesnysis laipsnis - pārākā pakāpe
aukštesnioji organizacija - augstākstāvoša organizācija
aukštėti   (~ėja,  ~ėjo) ,  kļūt augst/āk/am   -ai;
aukštybė  (1) augstums;
aukštybinis   ~ė  (1) liela augstuma-
aukštybinis namas (pãstatas) - augstceltne
aukštielninkas   -a  (1) augšpēdu guļošs   -a;
aukštimatis  (1) tehn. altimetrs;   ~ỹn ,   adv.  uz augšu; augšup;
aukštinė  (2) mat.  augstums

Sanasta aũkštis voisi tulla sekä suomen autio että aukea. Tai se voi ainakin johtaa premmille jäljille.

Aukštas voi tlla joko kantabaltin *ank- tai *alk- vartaloista (kasvattaa), silla au- on länsibalttilainen muoto, ja siellä esiintyy joskus myös u:lta (w.ltä) kuulostava puolalainen l (ł).

 

elki, elje: Kalima 1936: 92 VBL vrt. lt elgesys elgtis

erä: (Anderson 1893: 178–81 ~ irta = md ardoms maaral- perm ugr ?? < ba vrt. lt irti ardyti)

etana: Thomsen 1919: 249 < germ t. VBL vrt. lt edonis. Būga 1921a: 13 < germ. Collinder 1924: 79 < eta-

haalea: Thomsen 1890:244 värin yms. merkityksessä ~ haljakka VBL; tästä erillään haalea ’lämmin’. Kalima 1936: 94 ? ~ haljakka VBL

haastaa: Būga 1908: 31 VBL vrt. lt žosmė

hakara: Thomsen 1890: 244 ? < hako VBL. Būga 1908: 29 VBL vrt. lt žagaras

[Tästä sakarasta tukee myös viron hagur = naara. Sitä vastava verbi on hageda, joka tarkoittaa myös hakmista oikeudessa. Suomen sana hakea tarkoittanee niin ikään alun perin naaraamista (joka sana taas baltissa tarkoittaa sukeltamista). Ainakaan suomen oma/balttilaisesti taipuva sana EI TULE MISSÄÄN TAPAUK- SESSA RUOTSIN SANASTA SÖKA (joka tarkoittaa vainuamista alun perin), kuten Koivulehto väittää!]

hakeri ’heinäsuoja, hökkeli’: Ojansuu 1921a: 6 VBL vrt. lt žagaras

hako: (Weske 1890:168 < ba vrt. lt šaka). Thomsen 1890:244 ?VBL vrt.lv schagas Anderson 1893:209 - 10 ba < ims = unk.Mikkola 1894:15 ?VBL vrt.lt šaka. Munkácsi 1901.142 = mns < skr. Būga 1908: 30 31 VBL. Toivonen 1921:80 ?VBL. Nieminen 1934:23–24 VBL.Kalima 1936:93 molemmat VBL- etymologiat epäiltäviä.

haljakka: Thomsen 1890: 244–45 VBL vrt. lt žalias zal’sch

halla: Thomsen 1869: 79 VBL vrt. lt šalna. Lönnrot 1874: 100 ~ ru ir ven. Donner 1876: 24–26 = ma šolmns unk. Donner 1884:266 VBL. Thomsen 1890:79 220 VBL. Mikkola 1930: 441? ei VBL. Kalima 1934: 2–3 VBL

halli, hallava: Thomsen 1890: 221 VBL vrt. lv salns lt šalnis, myös žalias jne. vai- kuttaneet?. Kalima  1936:95 samaa VBL-peräistä sanaperhettä kuin halla (edelli- sessä sanottiin ei, tääsä juu halan balttilisuudelle...)

halme ’kaski’: Thomsen 1890: 245–46 ?VBL vrt. lt želmuo. Toivonen 1917b: 6–8? < germ. Saareste 1924: 141 ilm. < germ. Kalima 1936: 95 ??VBL

hammas: Thomsen 1869:73 VBL vrt.lt žambas lv zūbs.Diefenbach 1880:230–31?= ieur.Donner 1876:19 VBL.Weske 1890:167< sl-ba *zamba.Thomsen 1890:246VBL

hanhi: Thomsen 1869:83 VBL vrt.lt žąsis žem žansis lv ss.Lönnrot 1874:107 ~ skr lat sa.Donner 1876:19 VBL.Thomsen 1890:80 247 VBL;myös md šenš? VBL. Paa- sonen 1896:8 VBL;md?~ perm (tämä on balttilaina,vaikka sana vanha ja muissakin IE-kieliryhmissä)

hara: Thomsen 1890: 247 ?VBL vrt. lt žaras lv zars. Anderson 1893: 216 lt < ims. Wiklund 1896: 44 140? VBL. Abercromby 1898: 246 VBL. Setälä 1916: 497 sm-vo.

harakka: Donner 1876: 8 < sl t VBL vrt. lt šarka mpr sarke. Donner 1884: 266 VBL. Kalima 1936: 96 ?VBL ellei omap.

harja: Thomsen 1869:80 VBL vrt. lt šerys lv saris.Donner 1874:182 = ma arža orža unk.Donner 1884:269 lt< ims = ma.Thomsen 1890:222 VBL *šarja-.Anderson 1893: 186–89 ei VBL vaan = perm unk. Ojansuu 1907:279 VBL (Harjas on ainakin balttia)

harmaa: Budenz 1875: 382 ilm. VBL vrt. lt širmas lv sirms. Donner 1884: 266 VBL vrt. lv zarma. Thomsen 1890: 223 VBL vrt. lt širmas lv sirms. Setälä 1891a: 266 ehkei VBL vaan = saač uorggad md šar-. Būga 1908: 138 VBL *šarmas. Itkonen 1918: 44 ~ saaP siermag šerma. Kalima 1936: 97 VBL

hautoa: Kalima 1936: 97–98 ?VBL vrt. lv sautêt ellei < hauta

hauta   Myös suomen sanat ”hauta” ja ”hautua/hautua” tulevat täältä suunnalta, mutta muinaisliet- tuasta tai latviasta ja ne ovat vanhempia kuin kuurista tullut ”sauna”.

On huomattava, että passiivin partisiipin preteriti džiáuta(s) ei tarkoita "kuivattua" (jota kyl- lä tarkoittaa džiū´ta(s)), vaan se tarkoit- taa nimenomaan "kuivamaan, poltettavaksi (mii- luun) jne. (paikalleen asti) asetettua".  (Sellaiseksi tarkoitettua merkitsee "džiáutina(s)".)

Jorma Koivulehto on oikeassa siinä, että ne tarkoittavat terva- ja paistohautaa (saameksi ”saude”) eivätkä esimerkiksi ruumishautaa.Mutta siihen hänen ymmär-ryksensä sitten loppuu- kin: hän on löytänyt gotlanninruotsista vanhan kuuriainan ”sauda”, ja väittää siihen nojaten koko parvea ”muinaisiksi germaanilainoiksi”, vaikka siitä nimenomaisesta sanasta ”hauta” ja ”hautua” eivät tule yhtään sen enempää suoraan kuurista (jolloin sana olisi **sauta)!

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1105784.html#p1105784

” lett. žaut trans. 'trocknen, zum Trocknen aushängen, einen starken Schlag versetzen, durchstechen', žūt intr. 'trocknen',

žavēt, žāvēt trans. 'trocknen, räuchern'.  “

Nach M.-Endz. gehören diese balt. Wörter zu ahd. tawalon 'hins-chwinden, hinsterben', touwen, as. dōian, aisl. deyja (> engl. to die) 'sterben', got. daūs 'tot', diwans 'sterblich' usw. (s. auch s.v. doyti).

Nach Specht KZ 69, 119 ff. hängen sie vielmehr zusammen mit

lit. divas 'Gott', ai. dyaus 'Himmel', griech. Zeúj, lat. diœs usw. (s.s.v. divas).

Er geht von der Bed. des strahlenden Himmels aus und meint, dass sich die Begriffe 'trocknen' und 'brennen, leuchten, strahlen' sehr gut vereinigen lassen.

Im Anschluss an Berneker erwähnt er noch ai. dunóti 'brennt', dava- 'Brand'. Nach ihm liegen hier, wie auch in mehreren anderen Fällen, Wörter mit anl.*d- und *di- nebeneinander.Der idg. Gott *Diœus sei ein urspr. Donner- und Blitzgott gewesen, und daraus erkläre sich die Bed. 'erschlagen' neben 'zum Trocknen aufhängen' von lit. džiáuti.

Über das Fortleben der Bed. 'lichter Tag' von lat. dies in der Sprache der Christen, besonders des hl. Ambrosius, und die Auffassung des Tages als Symbol Christi s.jetzt Havers Festschr. Debrunner 171 ff.

Nämä arvelut sanan džiáuti alkuperästä ovat ilmeisen virheellisiä, ja niistä ilmenee sanakirjan tekijän ikuinen trendi etsiä mahdollisimman suoria yhteyksiä kreikkaan. Sitä vastoin verbi on mitä ilmeisimmin satemisoitunut muoto liettuan verbistä ”ginti …gna...gynė” = juoksuttaa, tislata ,polttaa tervaa, ajaa. Kantabalttilainen muoto olisi ”*g´enti”:

 

havu: Kalima 1936: 99 ?VBL vrt. lt žabas žaba

heimo: Donner 1884: 266 VBL *šaima. Weske 1890: 176 < sl t. ba. Thomsen 1890: 222 VBL vrt. lt VBL vrt. lt šeima lv saime. Neuhaus 1908: 136 ~ ba germ. Setälä 1916: 500 VBL. Kalima 1936: 99 VBL

heinä: Thomsen 1869: 33 VBL *šainas vrt. lt šënas. Lönnrot 1874: 130 ~ lat sa isl ven. Ahlqvist 1871: 21 < germ. Diefenbach 1880:235 ~ ba sl kr alb. Qvigstad 1881: 220 VBL.Mikkola 1930:441 ? ei VBL. Kalima 1934: 2 VBL (taattu balttilaina, vasara-kirvessanat muuten eivät ole h-alkuiia,vaan sellsiet ovat muinaisliettuasta)

heisipuu: Grünthal 1910: 280 VBL t. < lv vrt. lv seede. Ei Kalimalla 1936

helle: Ojansuu 1921a: 6–7 VBL vrt. lt šiltis. Kalima 1936: 100 ?VBL

herhiläinen: Thomsen 1890: 224 VBL vrt. lt širšys lv sirsis mpr sirsilis

herne: Thomsen 1869: 48 VBL vrt. lt žirnis

hieho, hehko: Thomsen 1890: 146–47 ??VBL vrt. lt ašva vanh. eschwa. Ojansuu 1908:33–35 < ksm *ehva VBL. Ojansuu 1909a (Paasonen) = ma üškž perm; (Ojan- suu) VBL; ma perm < arj. Setälä 1916: 486 hyvin vanha. Saareste 1924: 55 ?VBL. Mägiste 1925b: 88 VBL. Setälä 1926a: 133 ? hyvin vanha

hihna: Donner 1884: 266 = md kšna vrt. lt šikšna. Thomsen 1890: 223 ims md ma šište šüštö VBL. Anderson 1893: 12 ~ hiha. Paasonen 1896: 10 ims md VBL. Mik- kola 1930: 440–41 444 ba < sugr. Kalima 1934: 4 VBL. Kalima 1936: 101 ims md ma VBL

hiiva: Thomsen 1890: 218 ?VBL vrt. lt syva syvas; ? = mdM šov. E tšov. Anderson 1893: 30 198 226 ~

hioa md omap. Setälä 1912b: 22 = ma šoƾ = sam. Paasonen 1917a: 257 = md ma ? = sam. Ojansuu 1921a: 36 ei VBL. Wiklund 1924: 425 VBL. Saareste 1924: 155 ?VBL. Setälä 1926a: 152 = ma. Ravila 1929: 108 ? = md

hirsi: Būga 1908: 29 189 VBL *žirdi-s. Neuhaus 1908: 136 ~ sl. Setälä 1929: 35 (1916) ? < msl. Būga 1924a: CXXXII ei < ven. Jacobsohn 1925: 264 ?VBL. Setälä 1926a: 161 ei todistettu lainaksi

hirvas: Thomsen 1890: 225 ? kuten hirvi VBL *širvis *szirvas vrt. mpr sirvis. Kalima 1919: 92–93 (1915) VBL

hirvi: Thomsen 1890:225 ?VBL *širvis *širvas vrt.mpr sirvis.Ojansuu 1907:279 VBL

Häme: Anderson 1940 (1896) VBL vrt. lt žéme žémas. Tunkelo 1899: 97–107 ?VBL ellei = vi unk; ? ~ myös saa sabme. Ailio 1910:446 = saa; tuskin VBL. Karsten 1915: 8 VBL. Ojansuu 1920a: 88 ~ hämärä = saa. Ailio 1922: 309 ?VBL t. = saa. Saareste 1924: 261 (Donner) = vi unk. Setälä 1926a: 185 = saa. Kalima 1936: 26–27 ??VBL (Tämä onkin "keskibalttialaina": vahat saame ja saimaa sekää uusi Suomi alkavat s:llä)

härkä: Thomsen 1890: 249 ?VBL vrt. lt žirgas lv Ǖirgs mpr sirgis. Anderson 1893: 213 ? ei VBL. Wiklund 1894: 87 ?VBL. Wiklund 1896: VBL. Tunkelo 1899: 98 ?VBL. Winkler 1909:19 = ugr sam. Lõo 1911: 84 ?VBL. Setälä 1916:499 VBL. Setälä 1929: 55 (1918) ?VBL. Mikkola 1925a ei VBL. Setälä 1926a: 155 VBL. Kalima 1936: 103 ?VBL

härmä: Thomsen 1890:221 VBL *šerma lt. vrt šarma lv serma. Anderson 1893: 135 ~ unk ~ ba sl germ. Tunkelo 1899: 98 VBL

irstas: Thomsen 1890: 174 VBL vrt. lt irti lv it Ɲ rst Ɲ rds irdens, lainattu jostain taiv. muodosta. Kalima 1936: 104 ? > irta

irta-: Thomsen 1890: 174 VBL vrt. lt irti lv irt . Anderson 1893: 178–81 = md ardoms ma aral- perm ugr ??VBL. Būga 1908: 189 VBL. Kalima 1936: 104 ??VBL

itä - yhdistetty verbiin itää, nousta, kts. ahdas.  Länsi ja luode liittyvät sanaan laskea, kiivetä alas-

jo: Thomsen 1890: 174 ?VBL vrt. lt lv jau, t. ? miel. < go. Genetz 1891:320 < joutaa. Wiklund 1894: 89?VBL. Wiklund 1896: 207 < go. Setälä 1913: 370 < germ t. ?VBL. Jacobsohn 1924: 172 < germ. Kettunen 1928: 69 mahd. < germ

juhta: Thomsen 1890: 175 ?VBL vrt. lt jungti lv M ūgt; lainattu partis. muodosta. Neuhaus 1908: 130 VBL. Ei Kalimalla 1936

jutta ’ikeen hihna’: Ojansuu 1921a: 8 ~ juhta VBL vrt. lt jùnktas. Ei Kalimalla 1936

juutas: Thomsen 1890:175 ?VBL vrt. lt MĤ das lv MĤ ds; raam. nimi. Juudas aina- kin vaikuttanut s. merkitykseen. Būga 1908: 21 VBL Mūdas. Tietosanakirja. III 1911: 1558 < Raamattu. Ojansuu 1916: 141–42 ? < vi < lv. Mägiste 1927: 70 < Raamattu, tuskin VBL. Blesse 1933: 380 ?VBL. Ei Kalimalla 1936

jyvä: (Ahlqvist 1871: 31 < lt javai). Thomsen 1890: 92 175 VBL *jeva-vrt. lt. E jävai. Paasonen 1896: 12–13 ei VBL vaan = mdE juv udm ? < arj. Setälä 1900: 32 < ieur. Ojansuu 1907:278 < arj. Neuhaus 1908: 138 ~ ba. Setälä 1916: 487 < ieur. Ojansuu 1920b: 325 < arj *Jacobsohn 1922: 118 VBL t. < arj; md udm < arj. Būga 1923: 1 VBL. Setälä 1926a: 134 < ieur. Toivonen 1928c: 229–30 sugr ? < ieur  (balttia on, ja tarkoitaan nimenomaan kuivattua jyvää.)

järvi: Būga 1908: 95 VBL vrt. lt lv Mūra lt MūUė. Paasonen 1909b: 68 = md HĚ ke. Grünthal 1913: 395 = md ma jär. Rozwadowski 1913: 46 62 ba ? < ims ~ sam. Wichmann 1921: 103 = md ma ko ? sam. Būga 1922 a: (Nieminen) 31 292–95 VBL vrt. lt jaura. Wichmann 1923: 53 = ma. Lehtisalo 1933: 30 = md ma

jäytää: Kalima 1936: 201 ?VBL vrt. lt ėsti lv êst mpr īst

jäärä ’pässi’:(Ahlqvist 1871:10<lv MƝ rs).Donner 1884:264 VBL vrt.lt LƝ ras.Weske 1890: 254 < sl t. sl-ba. Thomsen 1890: 169 ?VBL ellei sittenkin < sl. Mikkola 1894: 179 VBL. Neuhaus 1908:138 ~ sl ba. Lõo 1911: 55 ? < ven. Jõgever 1911: 235 VBL. Setälä 1916: 499 ?VBL. Ojansuu 1920b: 326 VBL. Būga 1921c:37 < sl. Jacob- sohn 1924:170 VBL. Setälä 1926a:155 ?VBL.Blesse 1933:380 VBL.Kalima 1936:104 VBL

kaarna: (Anderson 1879: 200–01 ~ lt karna karnas lat skr). Setälä 1894a: 278 ?VBL vrt. lt karna. Karsten 1915: 252 merkityksessä ’lika’ < germ. Toivonen 1928a: 183 VBL. Kalima 1936: 104 ?VBL

kaikki: Thomsen 1890: 186 ?VBL vrt. lt këk lv zik

kailu: Mikkola 1903: 27 ?VBL vrt. mpr gaylis. Ei Kalimalla 1936

kaima: (Ahlqvist 1871: 224 < lt kaimynas lv kaiminsch. Diefenbach 1880:230? = ieur vrt. ba germ). Donner 1884:264 VBL. Thomsen 1890: 177 VBL. Šahmatov 1911:803 < ke. Setälä 1916: 500 VBL. Kalima 1936: 105 VBL

HM: Tästä tulee nyt pitkä jorina, senvaan on syytä olla yhdessä paikassa:

caymis = kylä

> suomen "kaima", > "heimo": niin Preussissa kuin länsi_suomessakin "sukunimi" osoitti pitkään asuinpaikkaa, ei syntyperää,eikä erityisemmin (mahdollista) sosiaalista asemaakaan. Pääte -la osoittaa asuinpaikan mukaan saatua sukunimeä niin preussissa ja sen seuraaja- kielissä kuten vaikkapa ruteenissa (joka on ukrainan murre, mutta nimistö on preussilaista) kuin suomessakin. SU-kielikunnassa ilmiö on länsisuomalainen erikoisuus.

caymisdorf (Dorf) – kaimas = kylä“ E 797 nom. sg.yra matyt pr. *kaimis (masc.) < *kaimas (žr. dar kāimaluke) = lie. káimas „t.p.“. Parašymas caymis (ne *coymis ar *comis!) gali atspindėti pr. (akūtinį *-ái- =) *káimls < *káimas (= lie. káimas) greta pr.dial. (cirkumfleksinio *-aĩ- = *kaĩmas (žr. kāimaluke) = lie.dial. kaĩmas; dėl pr. *kaĩmas plg.dar lie.kaĩm-enė „būrys gyvulių, banda = eläinlauma“, kuris darybiškai suponuoja matyt antrosios kirčiuotės lytį lie. *kaĩmas „kaimas“.Bus buvusi ir lytis pr.dial.*káimā (ar ir *kaĩmā) „kaimas“ (=lie.káima „t.p.“), kurią arba (gal iš jos perdirbtą) pr.dial. *káimē „t.p.“ (= lie. dial. káimė „t.p.“) atspindi kayme „dorff (Dorf) – t.p.“ GrG 5 cayme „t.p.“ GrA 3, „pagus t.p.“ GrF 9. Išliko daugybė vietovardžių, kuriuose slypi pr. *kaim- 77 „kaimas“: Kayme (1261 m. = vuosi), Caymenape (up., 1331 m.), Auctekaymen (1354 m.),Pupkaym (1374 m.),Pillekaym (1411 m.),Wargunkaym (1419 m.), Wilkaskaymen (1419 m.), Caymelawken (1427 m.) ir kt. ir t.t.

Turime subst. balt. - *kaima „gyvenvietė = asuinpaikka; šeim(yn)a = perhe (jos bendrija = sen yhteisö)“ bei subst.balt.*kaimā-„t.p.“,egzistavusius greta panašiõs reikšmės giminaičių subst. balt. *keima- „t.p. = em.“ bei subst. balt. *keimā- „t.p.“ lie. kiẽmas „sodyba = kartano, maatalo, ūkis = maatila; atšlaimas = puimatantere; kaimas = kylä; viešnagė = vierailu“  resp. kiemà „sodyba,ūkis = maatalo; kaimas = kylä“ ir la. cìems „sodyba,ūkis;kaimas;ir kt.= e.m.“ resp. ciema „t.p.“ (l.c.).

Čia gal pridera ir subst. lie.dial. keĩmaras „suaugę į krūvą du vaisiai = yhteenkasvaneet hedel- mät, latvian muinaisuskonnon "luonnonmerkki", (pvz. riešutai, obuoliai)“ ( keimarỹs „t.p.“ resp. keimerỹs ir pan.),

plg.; manyčiau, kad šis (subst.) lie. dial. keĩmaras (resp. keimer-) yra iš adj. lie. *keimara- (*keimera-) „priklausantis (tai pačiai) šeim(yn)ai (šeimos bendrijai) kylän tai heimon jäsen“, o šis – sufikso -ar- (-er-) vedinys iš subst. lie. *keima- „…šeim(yn)a (jos bendrija)“ < subst. balt. *keima- “gyvenvietė; šeim(yn)a (jos bendrija)“ = subst. balt. *ka/eima- „t.p.“.

[keimer, -ar on kuurismi, lieetun oman sanajohdon mukaan se olsisi **kiemel-]

Tie subst.balt. *ka/eima- „gyvenvietė; šeim(yn)a (jos bendrija)“ bei subst. balt. *ka/eima- „t.p.“ atsirado matyt iš adj. balt. *ka/eima- (*-ā-) „priklausantis gyvenvietei resp. šeim(yn)ai (jos bendrijai)“ < adj. ide. dial. *ko/eimo- (*-ā-) „priklausantis gulėjimui (apsistojimui) resp. šeim(yn)ai (jos bendrijai)“ (čia dėl subst. adj. plg., pvz., s.v. garian),

iš kurio – adj. kelt. *koimo- > s. air. cóim „mielas = rakas, brangus = kallis“ ir kt.,

subst. germ. *haima- > ags. hām „namai = koti; kaimas = kylä“ ir kt..

Baltizmas suom. kaima „bendravardis = samanniminen (vs.k?) bei

est. kaim „giminaitis = sukuslainen, vyro brolis = setä“ yra turbūt iš minėto adj.

balt. *ka/eima- (*-) „…priklausantis šeim(yn)ai (jos bendrijai)“. Iš to paties adj. ide. dial. *ko/eima- (*-ā-) „…priklausantis šeim(yn)ai (jos bendrijai)“ adj. balt. 78 dial. *śa/eima- (*-ā-) „t. p.“ (su ide. *k- asibiliuotu į balt. *ś-) bus išriedėjęs ir

subst. balt. dial. *śeimā „šeim(yn)a (jos bendrija) = perhe“

(iš čia yra suom. heimo „giminė, giminės = sukulaiset, VÄÄRIN! suomen heimo ei ole sama kuin "sukulaiset", varsinkaan syntymäsukulainen“ ir kt.) > lie. šeimàFamilie = perhe“.

Adj. idedial. *ko/eimo- (*-ā-) „priklausantis gulėjimui (apsistojimui) makkuu-/pysähdyspaikka, resp. šeim(yn)ai (jos bendrijai) = isäntäväki“ laikytinas fleksiniu vediniu iš K-kamienio subst. (neutr.) abstract. (vadinasi, ir sg. tantum)

ide. *ko/eim (ir ide.dial. *kōim *kōm) „gulėjimas = makuupaikka; apsistojimas = pysäkki, pysähdys-, lepopaikka“ (nom.-acc. sg. neutr.) resp. (kitų jo linksnių formų)

ide. *ko/eim- „t.p.“, atsiradusio matyt vietoj senesnio K-kamienio subst.ide. *koi ( ide. dial. *kōi) „t.p.“ (nom.-acc. sg. neutr.) resp. (su netiesioginiams linksniams pridėtu formantu *-m-) ide. *ko/eim- „t.p.“, kuris – vedinys iš verb.

ide. *kei- „gulėti > sm. koisata?“ (> gr. κεῖ-ται „jis guli“, het. kitt-ari „t.p.“ ir kt.), ( s.v. cìems).

[Kanta-IE-sana ei ole "**kie-", vaan kʷen-” = asua puolustaa, leiriytyä, josta eri baliittikielissä tulle mm. *kai-, *kei-, "kie-, kau-, ja kuo-.

Siitä tulee myös englannin kin = suku, alunperin pesäluola, sekä kind ja sakasna Kind

kin (n.)

c. 1200, from Old English cynn "family; race; kind, sort, rank; nature; gender, sex," from Proto-Germanic *kunjam "family" (cognates: Old Frisian kenn, Old Saxon kunni, Old Norse kyn, Old High German chunni "kin, race;" Danish and Swedish kön, Middle Dutch, Dutch kunne "sex, gender;" Gothic kuni "family, race," Old Norse kundr "son," German Kind "child"), from PIE *gene- "to produce" (see genus).

Siitä tulee myös liettuan kinis = leiripaikka, eläinyhdyskunta (erityisesti sikojen) sekä ruotsin svin - ja Sven.

*Ken-m-a(s) = "asuttava, asuma", josta kaimas, kiemas jne.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/09/sven-svin-etymologiaa

Lithuanian: kìnis (mask. gen. kinio)= eläinlauman, erityisesti sikojen elinpaikka, ihmisen sotkuinen leiripaikka

Etymology: 'Lager der Tiere, bes. der Schweine', auch 'schmutzige Lagerstatt eines Menschen'.

Nach W.-P.1, 399 zu ai. (muinaisintia) khánati 'gräbt' = kaivaa, tonkia,

khanī 'wühlend' = tonkiva, mylläävä,

khaī 'Höhle, Öffnung' = onkalo, kolo, aukko,

khā' 'Quelle = lähde, Brunnen = kaivo',

av. apers. kanī 'graben' = tonkia, kanī 'Graben' 0 tonkiminen,

av. 'Quelle = lähde, Brunnen = kaivo' (Kuiper Notes75ff.).

Es gehört aber eher zu lat. caenum 'Schmutz = lika, Schlamm = liete, Kot = sonta, loka, Unflat = saasta, siivottomuus',

inquīnare 'beschmutzen' = liata, usw.;

lat. caenum ist für plebejisches *cœnum aus *coinom, *quoinom urbanisiert = kupunkilaistunut, kaupunkimainen

Täältä tulee *hven = alasva soinen kenttä, josta, jotkut johtavat kvveniä, ja Finlandia, mutta siitä tuleekin Sven (mutta EI tule Sverige (paitsi jos se on kelttiläinen nimi, niin voi tulla: *Svenrix.

Dagegen können mit lat. caenum und Konsorten sowie mit lit. kìnis verglichen werden

schwed. dial. hven 'niedriges, sumpfiges Feld' = alava soinen kenttä,

aisl. hvein- in Ortsn. etc.

Ehkä ”kinis” johdannaisineen on tarkoittanut vihollisen sotilasleiriä, ruotsin ”sven” taas tarkoittaa, aivan päin vastoin... ”leirisotilasta”, sotilaspoikaa, aseenkantajaa, alimman luokan sotilasta (soini).

Kuitenkin tuo seuraava merkitys on todennäköisempi ”svenin” perimmäinen lähde: jokisuistojen sisämaan (suo)asukas, mereltä tarkasteluna, jota Suomi, Häme ja saamekin ovat tarkoittaneet, samoin ja latvian ”zemgalli” ja liettuan ” žemaitti”, alaliettualainen.

 

Lithuanian: kinễ, kinìs = kuiva suosaareke, kuiva(tun) suon pintakerros

Etymology: 'trockene Stelle in einem Moor' = suo,

nach Būga KS 2291 zu lett. cin(i)s, cine, ciṇa 'Hümpel' = läjä, kasa, rypäs

cinata 'Hümpel = kasa, läjä, rypäs, Mooshügel = sammalmätäs'.

Doch vergleichen Zubatý AslPh. 16,386 = Studie I 2,91 ff. und M.-Endz. s.v. cinis die lett. Wörter vielmehr mit

lett. cināties 'sich wie das Moor in die Höhe heben = kaartua kohosuon tapaan, sich erheben = kohota (geom.), hinaufschwingen = taipua koholleen',

dessen Bed. z.T. durch cilāties 'sich erheben' = kohota,

(verw. mit lit. kélti = nostaa, etc., s.d.) beeinflusst sei.

Endzelin bei M.-Endz. s.v. cinis sowie FBR 11,140 bringt mit den lett. Wörtern noch

čech. čníti '(hervor)ragen' = rynnätä pystyyn,

abg. začęti 'anfangen' = aloittaa (erä),

russ. kon 'Anfang' = erä, aloitus (pelissä ym.), etc. zusammen,

ferner ir. cinim 'entspringen' = karata, alkaa pulputa,

cenél 'Geschlecht' = sukukunta, heimo.

Gehört lit. kinễ, -ìs nicht zu lit. kìnis 'Lager der Tiere, bes. der Schweine, schmutzige Lagerstatt eines Menschen' (s.d.)?

 

Jotvinki:

http://www.suduva.com/virdainas/

kinis = lair = pesäluola
kīnīt = to struggle (Inf) = taistella
kint = to begin (Inf) = aloittaa

Preussi:

http://donelaitis.vdu.lt/prussian/Lie.pdf

 

KĪNA <45> [erkīnina] įtampa = veto(jännitys), varžybos = kilpailu, riita, kina

KĪNENIKS <32> [Kīna MK] varžovas = kilpailija, vastustaja

KĪNINTUN...kininna...kininnā <85> [erkīnina 117 VM] veržti = kiristää, puristaa, jännittää (kireälle), suveržti = puristaa yhteen, veržti kà iš ko = vetää puristaa jo(ta)kin ulos jostakin

KĪNINTUN SI <85> [erkīnina 117 VM] susiveržti = puristaa (liittymään) yhteen, – paggan (psp gen) derėtis dėl = neuvotella hinnasta, – per (acc) varžytis (dėl) = tapella, kilpailla jostakin

KĪNSENIS [Kīntwei drv] gūsis = katko, repeämä, šuoras = puhuri, veto (kylmä ilmavirta)

KĪNSNA [Kīntwei drv] veržimasis (siekis) = kiristys- (jänne), siekis = jänne,

KINSTWEI...kinsta...kinttā kęsti (pakęsti) (<*kensti) = kestää, kantriam būti = pysyä lujana

KINTUPS [Kintopp DIA] kinas = kitti

KĪNTWEI...kenna...kinnā [erkīnina 117 VM] veržtis = pyrkiä (raivoistsi), repeillä, hajota, riuhtoa, raivota, – (prei acc) siekti (veržtis prie) = tavoitella vimmatusti jotakin

(kuurilais-er:llä ki(n)ner(s)? > kinner(jänne)? hämeessä tunnetaan myös verbi ”kinnata” = kiristää, jokin osa enemmäkin kuin muut, haitallisesti) ]


To K-kamienio ide. substantyvo lytis dat. -„loc.“ (sg.) *ko/eim-i „gulėjimas; apsistojimas = makuu-, pysähdyspaikka“ (= grynas kamienas + *-i) atskiruose dialektuose nesunkiai galėjo būti perdirbta – be adjektyvizacijos (dėl jos žr. anksčiau ir plg. tai, kas s.v. garian pasakyta apie s. ind. giríḥ i-kamieno kilmę) – į i2-kamienį (dėl ide. i2-kamieno žr. Mažiulis BS 262tt.) subst. ide. (dial.) *ko/eimi „t.p.“ (nom.-acc. sg. neutr.subst. abstract.) su jo lytimi (fleksija *-i+H > *-iH > *) *ko/eimī „t.p.“ (kolektyvinės reikšmė̃s forma neutr., plg.Meillet Introd. 291t.), davusia ī- (i̯ā) kamienį subst. abstract. ide.dial. *ko/eimīt.p.“ (nom.sg.fem.). Tą perdirbimą (į i2-kamienį subst. ide.dial. *ko/eimi) lengvino K-kamieno subst. fleksinio formanto ide. (dat.-„loc.sg.) *-i (:*-ei, žr. Mažiulis BS 146t.,248tt.) sutapimas su i2-kamiene fleksija ide. *-i, kuri buvo ne tik formos dat.-„loc.“ (sg.), bet ir formos nom.-acc. (sg., neutr.) markeris.

Turbūt iš to (u2-kamienio) subst. ide. dial. *ko/eimi „gulėjimas, apsistojimas“ (nom.-acc. sg. neutr.) atsirado – perdirbant neutr. į fem.subst. germ. dial. *haimi- > go.79 haims „kaimas“ (i-kamieno nom.sg.fem.),

plg., pvz.,s.ind. giríḥ „kalva,kalnas = kallio“ fleksijos -iḥ kilmę (žr.s.v.garian).O minėtas subst. [ī (i̯ā)kamienis] ide.dial. *ko/eimī „gulėjimas, apsistojimas“ (nom.sg.fem.) bus išvirtęs į subst. balt. dial *kaimī „gyvenvietė, kaimas“ (= *kaimī + *-na- > adj. balt. *kaimīna-, žr. kaimīnan), taip pat į subst. [ī-(i̯ā)kamienį] balt.-sl. dial *śa/eimī (*„gulėjimas;apsistojimas“>) *„gyvenvietė, buveinė; šeim(yn)a (jos bendrija)“ > „šeim(yn)a“ (= *śa/eimī + *-na- > adj.balt.-sl. *śa/eimīna-, žr. seimīns) *śa/eim(i)i̯ā „šeim(yn)a“ [(i)i̯ā-kamieno] > la. sàime „t.p.“ (su -e < * < *-(i)i̯ā, žr. Kuryłowicz ABSl III 83tt.),

s.rus. сѣмья (сѣмия) „челядь,домочадцы, емья;муж,жена“ [galbūt iš panašaus sl. nomen collectivum, suvokto kaip pl. lytis, atsirado rus.-bažn. sl. сѣмьpersona“ (sg.)] ir kt.

Greta subst ide- *ko/eim- „gulėjimas, apsistojimas“ matyt egzistavo ir subst.ide.dial. (*kōim- >) *kōm- „t.p.“,iš kurio a) adjektyvizacijos keliu bus atsiradęs gr.(adj.subst.) *kōmā>subst. κώμη] „kaimas“ (plg tai, kas pasakyta dėl subst.balt.dial. *kaimā „gyvenvietė“ kilmė̃s) ir b) be adjektyvizacijos, t.y. iš subst. ide. dial. *kōm- „gulėjimas; apsistojimas“ lyties dat.-„loc.“ (sg.) *kōmi „t.p.“ī-(i̯ā)kamienio subst.balt.dial.*kōmī „gyvenvietė“ (plg.minėtą subst.balt. *kaimī) (i)i̯ā-kamienio (subst.) *kōm(i)i̯ā bus išriedėjęs subst.lie. dial. kuomijà „buveinė, vieta (apie vilkus)“.
Į minėtą K-kamienį subst. (neutr.) ide. *koi/*ko/eim- „gulėjimas; apsistojimas“ (su netiesiogi- niams linksniams pridėtu formantu *-m-) *ko/eim/*ko/eim-t.p.“ tolimesne savo evoliucija (indoeuropiečių dialektuose) buvo panašus to paties verb.ide.*kei- „gulėti“ vedinys K-kamienis subst. (neutr.) ide. *koi/*ko/eiu̯- „gulėjimas; apsistojimas“ (su netiesioginiams linksniams pridėtu formantu *-u̯-) *ko/eiu̯/*koeiu̯- „t.p.“: iš jo išriedėjo,pvz., adj.ide.dial. *ko/eiu̯o- (*-ā-) „priklausantis gulėjimui (apsistojimui) resp.šeim(yn)ai (jos bendrijai)“ > adj. s.  ind. śéva- „draugiškas = ystävälli(smieli)nen, mielas = rakas,mieleinen“, (adj.) subst.germ.dial. *heivā (> s.v.a. hīwa „Gattin“ ir pan.) = (adj. ) subst. balt. 80 dial. *śeivā (> la. siẽva „žmona, moteris = nainen“) ir kt.

Dėl pr. caymis, lie. káimas ir kt. etimologijos plg. Stang LS 28, Toporov PJ III 151–154 ir liter.

Lithuanian: kiẽmas = kylä
Etymology: 'Hof(raum) = piha, (Bauern)hof, Gehöft = maalaistalo, Dorf = kylä',
káima(s) '(Bauern)dorf = (maa)tila, Land im Gegensatz zur Stadt = maaseutu',
kaĩmenė 'Herde = paimen' (zur Bildung und Intonation s. Skardžius ŽD 236, Būga KZ 51, 130),
kaimýnas, kaimỹnė 'Nachbar(in) = naapuri (henkilö)'
(zur Bed. vgl. lat. vῑcῑnus 'Nachbar' : vῑcus 'Dorf'), als Fem,
auch kaimynkà (suffixal durch synon. russ. susedka, poln. sąsiadka beeinflusst),
kiemionìs = kaimiẽtis 'Dorfbewohner = maalainen'.
Lett. ciems, dial. ciema 'Gesinde, Bauernhaus, Dorf = malaisatalo, -kylä,
ciemiet 'zu Besuch gehen = mennä vieraisille',
ciemuoties 'zu Gast sein, Besuche machen = vierailla, olla vieraana',
ciemiņṥ 'Gast aus der nahenNachbarschaft',
kaῑmiņṥ 'Bewohner desselben Dorfes, Nachbar = kotikylän mies',
preuss. caymis 'Dorf = kylä' Voc. 797 (bei Grunau 94, 3 cayme),
keimaluke 'sucht heim'
(vgl. alett. mejes piemeklēt, osorb. domapytac´ dass.),
Ortsn. wie lit. Kaimẽlis, Kiemẽliai,
preuss. Caymelaūken etc.
Nach Būga gehören lit. káima(s), kiẽmas etc.
zu abg. pokoj', russ. pokoj etc. 'Ruhe = rauha', abulg. počiti 'ruhen = elää rauhallisesti' usw,
weiter zu ai. cira´- 'lang(während) = pitkäaikainen',
apers. ṥiyeti- 'Wohlbehagen',
av. ṥeti- 'Freude = ilo, onni',
lat. quiēs 'Ruhe = rauha, paikallanolo',
got. hveila 'Zeit = aika, Weile = (tietty) aika, Stunde = hetki' ”huilaus” usw.
Andererseits werden die balt. Wörter von Bezzenberger BB 27, 168 verbunden mit
griech. kèmà 'Dorf = kylä', das er nicht von kūmoj 'Gelage = juhlat, juomingit, grosser Zug = pitkä rivi, Schwarm = parvi, liuta' trennen möchte, indem er auf
lit. kaĩmenė 'Herde = karjalauma' verweist,
got. haims 'Dorf = kylä, Flecken = paikka',
ae. hám (ne. home) 'Haus = talo, Dorf = kylä, Heim = koti'.

http://www.etymonline.com/index.php?search=home&searchmode=none
home
O.E. ham "dwelling, house, estate, village,"
from P.Gmc. *khaim-
(cf. O.Fris. hem "home, village," O.N. heimr "residence, world," heima "home," Ger. heim "home," Goth. haims "village"),
from PIE base *kei- "to lie, settle down" [Ei ole kantaindoeurooppaa eikä kantabalttiakaan.

Sana on ollut ehkä ”*kʷ´en-” = pysyä, kestää, tästä tulee luutavasti myös hiisi ja seita.

(cf.Gk.kome, Lith.kaimas "village;" O.C.S. semija "domestic servants" > ve,semja = perhe).”

Arm. սէր (sēr), Lith. šeima = heimo (ja parlamentti), OCS sĕmĭja, Eng. hām/home, Gm. heim/Heim, ON heimr, Ir. cóim/caoimh, Gk. kṓmē, Skr. क्षेति (kṣeti), Av. šaēiti




kaleva: (Ahlqvist 1871:52 < lt kalvis lv kallejs. Grotenfelt 1903:55 VBL). Setälä 1907: 235–49 VBL *kalevias. Krohn 1903–09: 815 ~ sl. Būga 1909b: 406 VBL *kal-ev-is. Eisen 1910a: 11–13 tuskin VBL.Setälä 1910:111–12 VBL. Krohn 1914:301–02 tuskin VBL. Karsten 1915:244–45 < ven < sk.Itkonen 1918:8 ~ saa gallagas. Krohn 1918b: 208–10 ~ sl sk;ei VBL.Ojansuu 1919 omap.Vasmer 1929–30:323 VBL.Haavio 1932: 276 < germ. Mikkola 1934 ei VBL. Kalima 1936: 106 ??VBL

kalpa: Saxén 1899: 43–44 VBL vrt. mpr kalabian lt kalavijas. Wiklund 1904: 154 < sk. Wiklund 1904b ei VBL

kaltainen: Kalima 1936: 201 ? = ve karte?VBL vrt. lv NƗ rta ellei ~ karvat. kalteva

kamana ’yläreuna’: Thomsen 1890: 176 ?? ~ lt kamėna lv kamans ven kómel’. Ei Kalimalla 1936

kampela: Donner 1884: 268 VBL vrt. lt kablė gemblė. Thomsen 1890: 256 ei VBL; lv < li. Toivonen 1917b: 12–17 ? ~ kampi < germ t. VBL vrt. lt kampas t. arj. Ei Kalimalla 1936

kampi: Donner 1884: 268 VBL vrt. lt JƝ mb ė vrt. kabė. Toivonen 1917b: 12–17 ? < germ t. VBL vrt. lt kampas t. arj. Ei Kalimalla 1936

kannel: (Ahlqvist 1879:100 < lt kanklys). Thomsen 1890:178–81 VBL vrt. lt kanklės lv NĤ kle. Anderson 1896: 122 lt < ims = saa koamtalas < koamtes = sm kansi. Wiklund 1896:43 VBL. Brückner 1904: 12 ba < ims. Neuhaus 1908: 39 ~ ba sl. Mikkola 1925b VBL t. omap;? < kanta. Itkonen 1928: 28–29 = saa < kansi. Blesse 1933: 380 ?VBL. Kalima 1936: 106–07 ?VBL t. omap. < kanta t. kansi   (Balttia on ja "laulatin"; ei tekemistä niin ikää balttilaisten kannen (*kamstis = kansi) ja kannan (vsk. kantaa) kanssa.)

kappale: Thomsen 1890: 170 ? < lv gabals žem gabalas t. ba < li ellei ba = vven pl tšek. Wiklund 1894:94 VBL. Neuhaus 1908:139 ~ ba < germ. Kalima 1936: 107 VBL

karhi ’äes’: Thomsen 1890: 183 ??VBL vrt. lt karšti lv NƗ rst. Toivonen 1920: 88–89 = vi karu-äes = mdM kartšama V karša

karja: Būga 1908: 27 VBL *karja-s. Neuhaus 1908:139 ~ germ. Vasmer 1913:201 < germ t. VBL. Karsten 1915:141 < germ  (vasarakirvestä tai liettuaa;jos jälkimmäistä, tarkoittaa teurastettvaa karjaa)

karmea: Saareste 1924: 21–22 VBL *garmas vrt. mpr gorme lt garai lv gars. Ei Kalimalla 1936

karpio ’viljamitta’: (Ahlqvist 1871: 176 < lt karbija). Donner 1884: 267 VBL. Weske 1890:302 ?ba. Thomsen 1890:183 VBL t. miel. < ven. Mikkola 1894: 43 125–26 < sl, VBL t. < germ. Saxén 1895–98:138–39 < ru < asa t. miel. < sl t.VBL. Ojansuu 1907: 281 < sl. Setälä 1913: 378 ? ~ sk. Kalima 1936: 110 ims lt ? < sl

karppi ’laatikko’: (Ahlqvist 1871: 176 ~ karpio < lt lv). Donner 1884: 269 VBL vrt. lv NƗ ū ė . Thomsen 1890: 183 ~karpio VBL t. miel. < ven. Mikkola 1894: 126 ~ ru lv t. karpio. Saxén 1895–98: 138–39 < ru < asa t. miel. < sl t. VBL. Setälä 1913: 378 ? ~ mru karsas: Thomsen 1890: 218 ?VBL vrt. lt skersas lv schk’ Ɲrs

karsina: (Weske 1890: 275 < lt gardas t. sl). *Tunkelo 1928: 285–87 < ksm

*kartina VBL vrt. lt gardinys < kge karsta ’villanmuokkain’: Mikkola 1894: 126–27 VBL *karšta vrt. lt karšti. Wiklund 1904a: 160 < sl. Kalima 1929: 134 VBL. Kalima 1929–30 < sl. Kalima 1936: 108–09 ??VBL

karta ’pelti’: Donner 1884: 265 VBL vrt. lvskards. Thomsen 1890: 218 sm < vi < lv skards. Būga 1908: 30 VBL. Endzelins 1924: 120 ba < ims = perm ugr. Kalima 1936: 110 ims ~ ba; yhteisestä lähteestä?

karttu ’kapula’: Ojansuu 1921a:9–10 ?VBL vrt. lt skalptuv.Toivonen 1921:80 ??VBL

karva: Thomsen 1890: 171 ?VBL vrt. lt gauras lv gauri. Ojansuu 1907: 279 VBL

karvas ’haapio’: Thomsen 1890: 181–83 ?VBL vrt. lt karbas lv karba. Wiklund 1894: VBL. Kalima 1936: 109 ?VBL ellei ba < sl

karve: Thomsen 1890: 186 ?VBL vrt. lt kerpė lv z Ɲrpa. Kalima 1936: 111 VBL vrt. myös lv karpitnes

kassa: Donner 1884: 265 VBL t. < sl. Thomsen 1890: 12 < ven. Neuhaus 1908: 140 ~ sl ba. Manninen 1932: 385 < ven (preussia: kastun, pr. kassa, pr. kassa = kaivaa (kasalle), kätkeä (aarre) jne. HM)

kataja: (Diefenbach 1880: 230 ~ lt kadagys lv kadikis sl germ). Donner 1884: 268 VBL *Setälä 1909b ba < ims = ko mns. Jõgever 1910: 122 VBL. Mikkola 1930: 442 ba < ims (paleo, HM, tshuktshissakin samaa juurta, baltissa laina suomen kautta)

katti, kasi ’kissa’: Būga 1913a: 256 ?VBL vrt. lt katis. Ei Kalimalla 1936

kattila: (Ahlqvist 1871: 124 < lv katls lt katilas t. sl). Donner 1884: 264 VBL miel. kuin < germ t. sl. Thomsen 1890: 183 ims ba < germ < lat. Neuhaus 1908: 140 ~ germ ba. Jõgever 1910: 127 < germ t. VBL. Karsten 1915: 167 < ksk

kauha: (Ahlqvist 1871: 126 < lt kaušas t. ven. Diefenbach 1880: 227 ~ lt lv ru). Donner 1884: 264 VBL

kaula: Thomsen 1869: 73 VBL vrt. lt kaklas. Donner 1874: 3 ei VBL vaan = hnt. Budenz 1873: 113 = md kavl-ko; ei VBL. Lönnrot 1874: 537 ~ ru ven lat. Diefenbach 1880: 228 ~ ba. Donner 1884: 264 VBL

kauna: Toivonen 1917b: 18 ? < germ t. VBL vrt. lv kauns. Saareste 1924: 41 ? (Wiklund) < sk. Kalima 1936: 113 ?VBL t. < germ

kauru: Thomsen 1890: 171 ?VBL vrt. lv gaura mpr geauris. Ei Kalimalla 1936

kaveja ’kuhilas’: Ojansuu 1921a: 10–12 VBL vrt. lv kauƧele lt kaugurys. Ei Kalimalla 1936

kekäle: Būga 1908: 27 VBL dƥegƥal Ɲ vrt. lt degalas lv deguls. Winkler 1909: 41 = unk tung. Kalima 1936: 113–14 ?VBL vrt. lt degalas; ims:ssa assim. t < k?

kela: Thomsen 1890: 185 ?VBL vrt. mpr kelan . Genetz 1896b: 37 VBL. Mikkola 1903 28 ims mpr? < germ. Neuhaus 1908: 140 ~ ba. Setälä 1913: 382 ? < germ. Setälä 1916: 500 VBL. Kalima 1936: 114 ?VBL

keli: Thomsen 1869: 80 VBL vrt. lt kelias kelis. Donner 1874: 59 ~ kalea keleä . Donner 1884: 268 VBL

kelle ’lastu; alusvaate’: Ojansuu 1921a: 14–16 VBL vrt. lt skiltis. Toivonen 1921:80 ?VBL. Kalima 1936: 114 VBL

kelta: (Ahlqvist 1871: 82 < lt gelta). Donner 1884: 264 VBL. Weske 1890: 220 < sl t. ba. Thomsen 1890: 172 VBL

keltainen: (Ahlqvist 1871: 82 < lt geltonas. Weske 1890: 220 ~ kelta < sl t. ba). Thomsen 1890: 172 < kelta. Karsten 1926–27: 256 < lv. Collinder 1932: 85 < kelta. Kalima 1936: 115 ~ kelta

kerta: (Anderson 1879: 170–79 = md kyrda = ieur vrt. lt kerdzus mpr en kerdan). (Diefenbach 1880: 228 = md ~ lt karta kartas sl arj). Donner 1884: 264 = md VBL. Thomsen 1890: 185 ims md VBL *kerda vrt. mpr; lt karta, -s ei tähän. Būga 1908: 191 VBL vrt. lt. karta. Neuhaus 1908: 141 ~ lt kartas mpr NƝrda. Wichmann 1921 = maV - kerd

kertoa  preuss. gerdaut = sanoa

gerdaut = (parašyta) gerdant „sagen – sakyti = sanoa“ III 9922 [639] = *gerdaut inf.; praes. 1 sg. gerdawi „(ich) sage – sakau“ III 1135 [6932] (= sakau VE 6011); imperat. 2 sg. gerdaus „sage – sakyk“ III 6717 [458] (sakik „sakyk“ VE 285), III 712 [473] (sakik „sakyk“ VE 2914). Turime pr. semb. (inf.) *gerdaut „sakyti“ < 354 *gerdaut- „t.p.“, šalia kurio bus buvęs ir pr. semb. (inf.) *gerdautvei „t.p.“ (žr. dar engerdaus, pogerdawie, preigerdawi). Motiejus Pretorijus (Prätorius, gimęs tarp 1631–1635 m. ir miręs 1707 m.) savo veikale „Deliciae Prussicae“ (XVI, 8) mini, kad buvęs pr. nadr. girdiu „ich spreche – sakau“, kuris, man rodos, yra ne pr. *girdʹu „sakau“ (<*girdʹō „t.p.“< *girdi̯ō „t.p.“),o,nusižiūrint į lie. girdžiù „ich höre = kuulen“ bei jo -dž-transponuojant į pr. *-dʹ-, paties Pretorijaus lituanizuotas (šaknies ir žodžio galo vokalizmo atžvilgiu) pr. (nadr.) *gerdau „sakau, sako“ (< *gerdaui̯a „t.p.“).

Pr. *gerdau-tvei (:*gerdav-) „sakyti“ yra matyt iš *„garsinti“ = *„garsą skleisti (daryti)“ – sufikso *-au- vedinys iš subst. pr. *gerda- „garsas, balsas = ääni =“ = *„tai, kas gir̃dima = se MITÄ kuullaan“ = lie. ger̃das „garsas = ääni, gandas = huhu, žinia = tieto“, plg., pvz., pr. (verb.) *karʹau-tvei „kariauti = sotia“ (žr. s.v. kariausnan = sotajoukko), lie. juokáu-ti „juoką daryti = tehdä pilaa“ ( subst. lie. júokas = nauru) ir pan. Plg. lie. gerd-en-ti „skelbti = ilmoittaa,garsinti = julkistaa“ - sufikso -en- vedinį iš subst. ger̃das „garsas = ääni“ ar iš adj. *gerda-, plg.lie. garsén-ti „garsinti“ subst. gar̃sas ar adj.*garsa-. Į pr.(verb.) *gerdau-tvei „sakyti = sanoa“< *„garsą skleisti (daryti)“ labai panašus yra lie. dial. gerdau-ti „pokštą, juoką daryti“ – vedinys iš lie. gerdas „pokštas = kepponen, juokas“ (Sz PS I 3615), turbūt kilusio iš „garso skleidimas (linksmas)“ < ger̃das „garsas“.

Subst. pr. *gerda- „garsas“ = „tai, kas gir̃dima“ bei lie. dial. ger̃das „t.p.“ gali būti iš adj. balt. dial. *gerda- (*gerdā-) „gir̃dimas = kuultava“, kuris – fleksijos vedinys iš verb. balt. *gerd-/*gird- „()girsti päästää ääni, girdėti = kuulua“ (plg. adj. lie. liẽkas „atliekamas“ < *leika- „t.p.“ verb. balt. *leik-/*lik- „palikti = jättää, pasilikti = jäädä“); plg. lie. (verb. gird- „išgirsti, girdėti“ ) adj. *girda- (*girdā-) „gir̃dimas“, kurį, man rodos, suponuoja morfologinė substantyvų lie. gir̃das „gandas = huhu“ (= „tai, kas gir̃dima“) bei girdà „t.p.“ gretybė. Plg. dar lie. subst. gar̃sas „Laut = ääneen, Schall“ bei subst. garsà „t.p.“, suponuojančius adj. lie. *garsa- (*garsā-) „garsus, gir̃dimas“ (perdirbtą į lie. garsùs „t.p.“) – sufikso *-sa- (*-sā-) vedinį (su šaknies balsio apofonija) iš minėto verb. balt. *gerd-/*gird.

355 Verb. balt. *gerd-/*gird- „(iš)girsti, girdėti“, kurio veldiniai yra lie. ()gir̃sti „zu hören bekommen = saada kuulla, vernehmen“ = la. dzìrst „vernehmen, hören = kuulla“ bei lie. gird-ė́ti „hören“ = la. dzìrd-êt „t.p.“ (dėl pr. „girdėti“ žr. kirdītwei), bus atsiradęs iš senesnio *„daryti garsą (balsą) girdimą,darytis garsui (balsui) girdimam“ < verb. balt. *gerd-/*gird- „kelti garsą (balsą) = nostaa, korottaa ääntä, kilti garsui (balsui)“

< ide. dial. *gerdh-/*gr̥dh- „t.p.“

[ gal.-lo. bardus „bardas (senovės keltų liaudies poetas ir dainius) = bardi“,

s. air. bard „t.p.“ ir kt., arm. kardam „keliu balsą“], o šis – formanto ide. *-dh- vedinys iš verb. ide. *ger-/*gr- „t.p.“ > balt. *ger-/*gir- „t.p.“ (žr. girtwei). "
 

 

kousa: (Ahlqvist 1871: 126 ~ kauha < lt kaušas t. ven). Donner 1884: 264 = md < ven t. lt. Thomsen 1890: 184–85 < ven. Qvigstad 1893: 182 ~ saa sk. Mikkola 1894: 120–21 < ru. Saxén 1895–98: 142–43 < ven. Būga 1908: 28 = VBL. Neuhaus 1908: 142 ~ sl VBL. Setälä 1913: 389–90 < nr < sa. Vilkuna 1935: 182 < sl t. VBL. Kalima 1936: 20 < ven VBL

kuhmu: Kalima 1936: 121 (Būga 1916) ?VBL vrt. lv kuzma kuzms

kulo: Thomsen 1890: 190–91 ~ ba vrt. lv kūla lt kūlė, lainaussuhteet epäselviä. Setälä 1891b: 469 VBL. Setälä 1896b: 34 ? = mdE kulo, M kulu. Abercromby 1898: 246 ?VBL. Szilasi 1904: 23 ~ kulkea = ugr. Ojansuu 1907: 279 VBL. Setälä 1912b: 4 ~ kulmu. Karsten 1915: 123 VBL; kulorastas < kge. Collinder 1932: 211 kulorastas ei < kge. Nieminen 1934: 25–26 VBL *kull. Kalima 1936: 121–22 ?VBL t. lv < ims

kuningas: (Ahlqvist 1871: 207 < lt kunigas lv kungs). Donner 1884: 263 VBL. Thomsen 1890: 112 miel. < germ kuin VBL. Streitberg 1896: 226 < germ. Genetz 1896b: 22 < germ t. VBL. Ojansuu 1907: 280 < germ. Neuhaus 1908: 142–43 ~ germ VBL t. < sl. Jõgever 1910: 129 < germ

kuontalo: (Ahlqvist 1871: 73 < sa t. ven t. lt kuodas lv Nǀdels). Donner 1884: 264 VBL miel. kuin sl. Weske 1890: 290 < sl t. ba. Thomsen 1890: 192 VBL; ims -n- ongelmallinen. Setälä 1893: 204 miel. < sl. Mikkola 1894: 130 < mven. Būga 1908: 25 VBL *kĤndalƗ. Neuhaus 1908: 141 ~ msl. Jõgever 1911: 234 < sl. Kalima 1936: 12 ims ba < sl

kupo: (Weske 1890: 295 ? < lt kupti kaupas t. sl). Ojansuu 1921a: 19 VBL vrt. lt Nūpa kuopa kupeta. Toivonen 1921: 80 ?VBL. Németh 1928–30 ~ sam turk. Nieminen 1934: 27 VBL. Kalima 1936: 122 ?VBL vrt. lt lv guba

Kurko: Setälä 1912a: 194–97 VBL vrt. mpr. Curche Curcho. Mägiste 1927: 77–78 < kura. Kalima 1936: 122 VBL

kurpponen: Donner 1884: 269 VBL vrt. lt kurpė jollei < kurppu. Thomsen 1890: 191 VBL; kurppu vaikuttanut muotoon?

kurva: (Ahlqvist 1871: 190 < lt kurva tai sl). Donner 1884: 265 VBL t. < sl. Weske 1890: 236 < sl

kutsua: Mägiste 1923: 35–36 VBL vrt. lt kwėsti. Toivonen 1928b: 145 = ha

kuuja (kala): Būga 1908: 24 VBL *kūja vrt. lt kūja. Ei Kalimalla 1936

kuuro ’kuulematon’: Thomsen 1869: 180 sm ve va vi ~ lt. Thomsen 1890: 192 sm ka eroavat muodoista ve kurdiš va kurre vi kurt li kurli VBL vrt. lt kurtus kurczas kurlas jne. Setälä 1891a: 310 va ve < *kurdeh; sm ka au < *kuurneh; VBL. Ojansuu 1921a: 58 VBL; ent. astevaihtelu rn: r.. Toivonen 1921: 81–82 tuskin VBL. Kalima 1923–24b: 168–69 va vi VBL -rt- sm ka au ly ve VBL -rn-. Kalima 1936: 124 VBL vrt. lv kuorns

Kymi (-en)  = Pukinnahkajoki

Vytautas Mažiulis, Prūsų kalbos etimologijos žodynas, 1-ojo leidimo 2 t. 188–189 psl.

" kymis

kymis „hosenleder (Hosenleder)“ yra, man rodos, pr.kelninė oda“ = pr.tymas (Saffian); tyminė (kelninė) oda; odinė (tyminė) batsiuvio prijuostė“ (PKP II 35, plg. Toporov PJIII367,Trautmann AS 358) = pr.*kīmls „t.p.“ (o-kamienis, nom.sg. masc.) <*timis „t.p.“ (čia dėl pr.dial *kʹ- < pr.*tʹ- plg., pvz.,s.v. birgakarkis) <*tīmastymas“ = lie. týmas „t.p.“ Panašiai tą pr. kymis rekonstruoja, tik raidės k- parašymą (vietoj laukiamos *t-) kitaip suvokia: Bezzenberger BB XXIII 313, Trautmann l.c., Endzelīns SV 193, Toporov l. c.; tiesa, Toporovas (PJ III 387t.) kartu iškelia ir alternatyvią hipo- tezę [pr. kymis esąs giminaitis ne su lie. týmas, o su lie. m-ti ir pan.], tačiau ji neatrodo patikimà (ja abejoja ir pats Toporov l. c.).

Subst. pr. *tīmas „Saffian“ bei lie. týmas „t.p.“ etimologija nėra aiški. Verta dėmesio hipotezė, kuri šiuos pr. bei lie. žodžius sieja su lie. týmas „Maserfleck“ ir juos visus kildina iš subst. balt. dial. *tīnmas verb. *tīn-tinti, (auf)schwellen“ > lie. tìn-ti „t.p.“. Tik man rodos, kad ši hipotezė koreguotina: subst. pr. *tīmas „Saffian“ bei subst. lie. týmas „t.p.“ [ir „braunes Leder“ (NB: „braunes…“),

žr. liter. apud. Fraenkel LEW 1096 s.v. týmas 2.] ir lie. týmas „Maserfleck“ (NB: „-fleck“!) 189 galėtų būti „spalvinės“ kilmė̃s – iš subst. balt. dial. *tīmas „tai, kas turi nešviesią (ne baltą) spalvą“ (= *„tai, kas tarsi sutepta,suteršta“)<*„(pa)tamsėjimas verb. balt. *tīm-/*tēm- „tamsėti“ (> la. dial. tim-t dunkel werden“/lie. tém-ti „t.p.“ ir pan.);

plg., pvz., subst. lie. dùsas „dusulys“ < „()dusimas“ – irgi fleksinį deverbatyvą (iš verb. lie. dus- „dusti“ < verb. balt. *dus-). Be to, greta subst. lie. týmas „Saffian“ yra dar adj. lie. týmas „tyminis“, kuris kildintinas matyt iš adj.balt. dial. *tīma- „patamsė- jęs“ [plg adj. lie. dial. týmasrot, dunkelfarbig“ (NB:„…dunkelfarbig“!), žr. liter. apud. Fraenkel l. c.; dėl minėtų lie. subst. týmas ir adj. týmas santykio plg. Skardžius l. c.

 
© Vilniaus universitetas, 2012–2015 "
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

kymmenen: Jacobsohn 1922: 118 = md kemež VBL *gumena vrt. vven žmena. Orbán 1932: 54–59 = md ~ perm ugr

kypärä: (Ahlqvist 1871: 137 < lt kepure). Thomsen 1890: 96 185 ilm. VBL; ims:ssa metateesi lļy. Mikkola 1930: 442 ba < ims = saa; ~ hytyri. Collinder 1932: 84 VBL

kyyttö: Kalima 1936: 203 ?VBL vrt. lt skjautas

kyäs, kykö ’kuhilas’: Toivonen 1917b: 38 ?VBL vrt. lt kugis

käki: Thomsen 1890:172 ?VBL vrt. lt gegė lv gegužė mpr geguze. Genetz 1896b: 28 VBL. Donner 1916–20: 4 (1911) = sam ellei VBL. Setälä 1915b: 48 ? ~ ko ?? ~ en. Jacobsohn 1924: 170 VBL. Kalima 1936: 124 ?VBL kärväs ’seiväs’: Kalima 1936: 125–26 ? < kärpi- vrt. vi kärpima VBL

kääppä: (Weske 1890: 254 296 vi kääbas < ba). Toivonen 1923: 372–74 joko = mns tai VBL vrt. lt kapas lv kaps. Kalima 1936: 126 ?VBL vrt. lt kapas ellei = mns

käärme: Thomsen 1869: 48 VBL vrt. lt kirmis. Donner 1874: 52 ~ kääriä. Diefenbach 1880: 228 ~ ba arj. Donner 1884: 268 VBL

lahje: Mikkola 1903: 28 ??VBL vrt. mpr lag-nan

lahna: Mikkola 1903 28 ??VBL vrt. mpr loc-utis

lahto: Thomsen 1890: 219 VBL vrt. lv slaǕds lt sląsta. Kalima 1936: 126–27 VBL vrt. lt slastas

laide, laita ’reuna’: Thomsen 1890:193 ?VBL vrt. lv laida laide lt laida sulaida t. lv? < ims.Wiklund 1911:232 lv < vi.Kalima 1936:128–29 ei VBL;lv?< li (preussia tai vsk:ta)

laiha: Thomsen 1869: 34 VBL vrt. lt laisas. Donner 1888: 187 = unk. Thomsen 1890: 196 VBL

laiska: (Diefenbach 1880: 231 ~ lv laisks ke). Donner 1884: 265 VBL vrt. lv. Donner 1888 : 187 ~ laiha = unk. Thomsen 1890: 193 VBL. Halász 1893: (24:) 469 ~ sam. Wiklund 1896: 43 VBL

laita ’väylä’: Thomsen 1890: 193 VBL vrt. lt lv lëta. Neuhaus 1908: 144 ~ germ ba. Wiklund 1911: 231 < sk. Collinder 1932: 84 VBL. Kalima 1936: 127–28 ?VBL

laiva: (Ahlqvist 1871: 152 < lt lv laiva). Donner 1884: 265 VBL vrt. lt laivas lv laiva. Būga 1911: 239 VBL; lt laivas ~ lovys Kalima 1919: 147 (1915) ba < ims. Būga 1922b: 299 VBL. Toivonen 1929b: 142–43 ba < ims = md luv. Kalima 1936: 129 ? = md; ba < ims (varsarakivestä, lainautunut takaisin balttiin)

lanko: (Ahlqvist 1871: 189 omap. t. < lt laigonis. Diefenbach 1880: 231 ~ lt)

lapio: (Ahlqvist 1871:28 < lt lv).Donner 1884:266 VBL vrt. lt lopeta mpr lopta. Weske 1890:194 < *lapitas < sl t. ba. Thomsen 1890:197 ?VBL, jolloin ims - a- ongelmalli- nen t. ven. Mikkola 1894:137 ei < ven. Wichmann 1895: 414 VBL. Paasonen 1917a: 100–01 ? = sam. Būga 1923: 3 VBL. Saareste 1924: 205 ilm. ei < sl. Kalima 1936: 131 ? ei VBL

lasta: Kalima 1928: 103 ?VBL vrt. lt lazda lv lagzda mpr laxde

latkia: Thomsen 1890: 194 joko VBL t. mahd. deskr.

lattea: Thomsen 1890: 208–09 ?VBL vrt. lt platus lv plats. Setälä 1912b: 58–59 ? = ha sam

laukki: Donner 1884: 268 VBL vrt. lt laukis. Blesse 1933: 380 vi < lv. Kalima 1936: 129 VBL

laukku ’aukko’: Saareste 1922: 144 VBL vrt. lt laukas lv lauks. Toivonen 1929a: 63 ?? = ma ugr

lausua: Kalima 1936: 129–30 ?VBL vrt. lt klausti lv klaust

lauta: Thomsen 1890: 209 ?VBL vrt. lt plautas lv plaukts. Wichmann 1895:414 VBL. Wiklund 1896: 44 140 ?VBL. Setälä 1896a: 413 VBL. Fieandt 1907: 2 ?VBL. Kalima 1936: 130–31 ?VBL

lava: Wiklund 1896:45–46 ?VBL vrt. lt lova,ellei ba < ven. Neuhaus 1908:144 ~ sl. Kalima 1936:131–32 ? VBL

lelliä, lelu: Donner 1884: 269 VBL vrt. lt lė. Ei Thomsenilla 1890. Tarkiainen 1913: 18 last

leuka: Būga 1908: 42 VBL vrt. lt pa-ljaukis. Kalima 1928: 103–04 VBL vrt. lt liaukos. Kalima 1936: 132 ?VBL

lielo ’lepakko’: Kalima 1936: 132–33 ?VBL vrt. lt lėlis t. todennäköisemmin < ven

liemen ’ohut villa, karva t. pilvi’: Ojansuu 1921a: 19–20 ?VBL vrt. lt lėmuo. Kalima 1936: 24 lt **lėmuo olematon muoto (liettuaa, vastaa vsk-sana *laimen")

Liettua: Donner 1884: 266 VBL vrt. lt lietuva. Thomsen 1890: 103 ei VBL; ? < ven. Būga 1908: 22 VBL *LƝtuvƗ. Neuhaus 1908: 145 ~ sl (balttia on, tarkoittaa "laitamaata" (Preussista katsoen?).

liika: (Weske 1890: 217 < lt liikius likas likti). Thomsen 1890: 195–96 luult. ei VBL vaan ? < sl. Paasonen 1909b: 89 ~ mdE Đija. MLĐe?VBL *līkas. Kalima 1936: 133 ??VBL vrt. lt lykis

liista: Donner 1884: 269 VBL vrt. lt Iistė. Thomsen 1890: 12–13 < sk

liiva ’liete; levä’: Thomsen 1890: 173 ?VBL vrt. lv glīwe lt glyvas t. < germ. Tunkelo 1901: 184–85 < sk. Ahtia 1902 = ko. Setälä 1906: 16 ~ levä? < germ. Toivonen 1929a: 51 = perm ha

lohi: Thomsen 1869: VBL vrt. lt lašis. Lönnrot 1874: 955 ~ sa ven. Qvigstad 1881: 203 = kolöĞ VBL. Donner 1884: ? 268 VBL, vrt. myös perm. Thomsen 1890: 80 194 VBL. Wiklund 1904a: 161 lohikäärme < germ. Neuhaus 1908: 145 ~ ba germ. Būga 1914a: 467 VBL. Endzelins 1933: 78 (Mikkola) ei VBL. Blesse 1933: 380 VBL

lotakko ’lampare’: Būga 1914a: 467 VBL *lotàkos, vrt. lt latakas. Ei Kalimalla 1936

louhia: Thomsen 1890: 194–95 ?VBL vrt. lt laužti lužti lv lauǕt lūǕt

luho, luhistua: Thomsen 1890: 195 ~ louhia ?VBL. Paasonen 1909b: 92 = md lužadoms. Kalima 1936: 134 ksm md ??VBL vrt. lt Onjžti

luhta ’rantaniitty’: Thomsen 1890: 197 VBL vrt. lt luksztas lv lukste. Setälä 1891a: 300 saa lukta < ksm *lukta; muuten odottaisi ksm *lušta; VBL. Kalima 1936: 134–35 ksm lušta VBL

lunka ’puunkuori’: (Anderson 1893:54 ~ lanka md lenga joko < lt lunkas t. miel. alkusukua). Paasonen 1909b: 89 ~ md VBL. Itkonen 1918:20 141 ~ md lungid’ums. Ravila 1929:101 md l’enge ~ ba. Kalima 1936: 135 VBL

luode: Būga 1908: 25 VBL OĤGƗ vrt. lv OĤ des vėjs. Neuhaus 1908: 145 ~ germ. Kalima 1936: 19 lv < li  (sama kuin länsi, ja lansi,mutta eri ajalta ja kielestä, alava tasainen maa, tulee auringon laskeutumisesta.)

luoma ’puro’: Tunkelo 1928:301–02 VBL vrt. lt loma lv OƗma. Kalima 1936:135 ?VBL

luuta: (Ahlqvist 1871: 110 < lv slǀta). Donner 1884: 266 VBL vrt. lt šlǀta

lännikkö ’astia’: Ojansuu 1921a: 23–24 < *läntä ’lehmus’ ba käännöslainana. Toivonen 1921: 82 ei VBL käännöslaina

länsi, lansi, lanta, luode (ilmans.)?


Lithuanian: lįsti (leñda, liñdo) = kiivetä (myös alaspäin, valua), kiipeillä, päästä, tunkeutua, ryömiä, kopeloida (taskuja ym.), sopia jhkn, mahtua jstkn Etymology:2.= 'kriechen = madella, ryömiä, kontata, liehakoida, sich verkriechen, eindringen, sich herandrängen, sich einmischen, hineingehen, Platz finden', Frequ. landinė'ti, Intens. landýti, lándžioti; lindė'ti, lìndoti 'sich versteckt halten = lymytä, pysytellä piilossa',

Kaus. landìnti 'zum Kriechen veranlassen = panna ryömimään, valumaan ym.', lindỹnė, lìndynė, landỹnė, landyklà, landỹklė 'Schlupfwinkel = kaatokulma, kallistus (joka on oikeastaan pystykulma), Unterschlupf = alakulma, Versteck = piilopaikka, kätkö, väijytys', [Kalsi, kallellaan on tarkoittanut poikkeamaa luotisuorasta, lansi (lannen) taas kallistusta vaakatasoon nähden.]

landà 'Schlupfloch = piilokuoppa, potero', auch 'zudringliche Person = tunkeileva henkilö, Leisetreter = luihu, salakähmäinen henkilö, Spion = vakooja',

landùs 'tief eindringend, scharf, zudringlich, vorwitzig, naseweis = näsäviisas', lañdžius, landūnas 'zudringliche Person, Leisetreter, Spion',

landuonìs 'Spring-, Fingerwurm, Nagelgeschwür', ląst(v)à 'Hühnerkorb, Hundehaus, Käfig' = eläinten koppi,

ląstvas 'Hühnerkorb = kanahäkki'.

Lett. lῑst (Praes. lienu, liedu, lῑznu, Praet. lῑdu) 'kriechen = ryömiä, schleichen = hiipiä, hineindringen = tunkeutua sisään jonnekin',

Frequ. liedāt 'wiederholt kriechen, hin- und herkriechen' = ryömiä toistuvasti tai sinne tänne, liehakoida,

luodāt 'fortgesetzt umherkriechen',

luož(ņ)a 'Herumschleicher = "notkuja", "haahuilijija", (jossakin paikassa) vetelehtijä, Kriecher, Speichellecker = hännystelijä, Schmeichler = imartelija, liehakoitsija',

luož(ņ)āt, luožināt '(umher)kriechen, (umher)schleichen, schmeicheln, schnüffeln', luožnēt, -uot 'hin- und herkriechen = notkua, harhailla sinne tänne',

luožens 'leicht durchkriechend = helppopääsyinen, glatt = sileä, liukas',

luosts 'Versteck = kätkö, Nische = komero, Taubenschlag = kyyhkyslakka'. 0Nach de Saussure MSL 8, 444 = Rec. 510 zu

ai. rándāra- 'Öffnung, Spalte, Höhlung',

evtl. zu mhd. lendern 'langsam gehen, schlendern',

ndl. slenteren 'schlendern' etc.; doch ist dieser Vergleich nicht sicher.

Jœgers 47 ff. 49 ff. erwägt Zushg. der balt. Wörter mit

abg. lędina 'terra inculta', russ. ljada, ljadina 'mit jungem Holz bewachsenes Feld, Neubruch, niedriger, nasser und schlechter Boden, Sumpfwald, Birkenhain mit Hinzupflanzung von Nadelbäumen', čech. lada, lado 'Brache', Pl. 'Heide',

preuss. lindan 'Tal' Ench. 39, 16, preuss. ON Lindelawke, Waldname Lindemedie (2. Tl. preuss. laucks 'Acker', median 'Wald', s. Gerullis Ortsn. 89), lit. Wiesenname Léndimai, schwed. linda 'Brachfeld',

aisl. lundr 'Hain',

got. etc. land 'Land',

air. land 'freier Platz', corn. lan, bret. lann 'Heide = nimmi, Steppe = aro'.

Jœgers meint weiter, dass lit. lįsti und Zubehör eine nasalhaltige Variante von léisti 'lassen' darstellen. Dann würde sich léisti zu lįsti verhalten wie lit. baĩgti, beĩgti, lett. beigt zu lit. beñgti, banga?,

lit. láigyti zu lingúoti; lit. láikṥės, líeknas zu leñkti, liñkti usw. Die Gdbed. von lįsti ist nach JŒgers 51 'sich (gleiten) lassen'.

www.tiede.fi/keskustelut/post1336382.html#p1336382

>Täällä "proto-IE-oletuksia:

>en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_roots#l

>*lendʰ- loin, kidney

>Gm. lenti/Lende, Eng. lenden/—, ON lend, Russ. лядвие (ljadvie), Lat. lumbus

>*lendʰo- = steppe

>Old Prussian lindan, Eng. land, ON land, Ir. land/lann, Welsh llan, OCS ledina, Russ. ляда (ljada), Gm. Land, Gaul. landa, Albanian lendine,

0>lend = lainata 0>O.E. lænan "to lend," from læn "loan" (see loan). Cognate with Du. lenen, O.H.G. lehanon, Ger. lehnen, also verbs derived from nouns. Past tense form, with terminal -d, became principal form in M.E. on analogy of bend, send, etc.

Preussin etymologinen, sanaa ei ole yhdistetty ruokaan ja sontaan, vaikka nekin tästä seuraavat,

Preussi

LÎNDĀ <46> [lindan 57 VM] slënis = laakso, alanko
LÎNDAN ↑ Lînda acc lindan 57
LISLĒ <53> [Listun MK] lipdinys = muovailu, kuvanveisto

LISTUN...lῑsta...lῑda <101a> [Layso E 27 MK] lipdyti (iṥ molio) = muovailla (savesta), liimata
LÎSTWEI...leida...lidda <94> [L`ids MK] slysti = valua, levitä, erityisesti savi

LĀNDAN acc sg f <35> [landan 83] nourishment, pabulum = ravinto, lannoite
LANDÎMS, gen landimmas, aj <25> [lindan 57 VM] glade attr
LĀNDIS <40> [lindan 57 VM] clearing (glade), glade

Vytautas Mažiulis, Prūsų kalbos etimologijos žodynas, 1-ojo leidimo 3 t.64–66 psl.

lindan „thal (Tal) – slėnį“ = laakso, alanne III 5711 [3916] acc.sg. = pr. *lindan, kuris suponuoja subst.(ā-kamienį,nom.sg.fem.) pr.*lindā „slėnis“ arba subst. (o-kamienį, nom.-acc. sg. neutr.) pr. *lindan „t.p.“ Šis pr. žodis buvo matyt *„slėnis; lydimas = kaski, (dirbamas laukas, gautas iškirtus ir sudeginus medžius tam tikrame miško plote); terra inculta“ (žr. toliau); plg. pr.vv. (dk.,1362 m.) Lindelawke „jetzt Linglack Kr. Rössel“ (Gerullis ON 89) ir pr. vv. (dk., 1255 m.) Lindem edie (Gerullis l.c.), kildintinus veikiausiai iš *„lydimo laukas“ resp. iš *„lydimo miškas“ (plg. OL 159); žr. dar Lansania.

Tų dviejų pr. dk. vietovardžių sandas Linde- suponuoja subst. (ā-kamienį, nom. sg. fem.) pr. *lindā „slėnis; lydimas; terra inculta“ 65 = kurš. *lindā „t.p.“ [plg. kurš. vv. (dk.,1253 m.) Lindale] arba subst.(o-kamienį,nom.-acc.sg.neutr.) pr.-kurš.*linda(n) „t.p.“ ar gal net subst. (i-kamienį nom. sg.fem.) pr.-kurš. *lindis „t.p.“

Tiksliau sakant,šis pr.-kurš.substantyvas vienuose dialektuose galėjo būti ā-kamie- nis, kituose - o-kamienis, o trečiuose - i-kamienis; plg. šio pr.-kurš. žodžio artimiausią giminaitį (jo morfologinius variantus) sl. *lindā/*lindă/*lindis „slėnis = nimmi; lydimas; terra inculta“ > *lęda/*lędo/*lędь „t.p.“ (čia sl. *-ę- turbūt ne iš *-en-, o iš *-in-), dėl kurio žr. ESSJ XV 44tt. Iš subst. (ā-kamienio, nom. sg. fem.) sl. *lindā „slėnis; lydimas; terra inculta“ resp. subst. (o-kamienio, nom.-acc. sg. neutr.) sl. *lindă „t.p.“ turime rus. ляда „lydimas = kaski; raistas = kosteikko (varsinkin keinotekoinen); dauba = rotko, griova = kaivanto…“, bulg. ляда „dirvonas = niitty, laukas = pelto“ ir kt. resp. rus. dial. лядо „lydimas“ = kaski, ir kt.

vak. balt. (pr.-kurš. [kuuri ei ole länsi- vaan itäbalttia, HM]) ir sl. substantyvų reikšmes „slėnis“ ir „lydimas“ kildinu:

a) reikšmę „slėnis“ iš *„įlindimas-įdubumas = laakso/syvennys“ ir b) reikšmę „lydimas“ iš *„lydiminis laukas = kaskipelto, įlendantis (įsikišantis, įdumbantis) į miško plotą“ < *„įlindimas-įsikišimas (įlinkimas)“ (plg. panašios kilmės sinonimą pr. *vangus „lydimas“, žr. wangus) < *„įlindimas, įdubimas“. Vak. balt.-sl. subst. (ā-kamienį) *lindā „įlindimas, įdubumas“ bei subst. (o-kamienį) *linda(n) „t.p.“, atsižvelgdamas į jų morfologinę (o- resp. ā-kamienę) gretybę (plg., pvz., s.v. lāiskas), kildinu iš adj. (o/ā-kamienio) vak. balt.-sl. *linda- (*lindā) „(į)lendantis, įlindęs; įdubus“ [plg., pvz., subst. (ā-kamienio) lie. geltà „geltonumas“ daryba] verb. balt.-sl. *lind-/*lend- „(į)lįsti, (į)smukti, (į)dubti“ (žr. s.v. landan); plg. Mažiulis PKP II 138 (išn. 221). Iš to adj. vak. balt.-sl. *linda-įlendantis, įlindęs; įdubus“ matyt atsirado ir minėtas subst. (i-kamienis) sl. dial. *lindi- „įlindimas-įdubumas“ > rus. dial. лядь „žema vieta lankoje“.

Adj. (o/ā-kamienis) vak. balt.(-sl.) *lindā- „… įdubi = syvä-“ (fem.) bus davęs subst. (ē-kamienį) jotv. *lindē „įdubelė“ (dėl darybos plg. s.v. glumbe) jotv. (up.) *Lindē > lie. (up., Lzd.) Lìndė. Lie. žem. (vv.) Léndimas yra matyt kuršių 66 (t.y. šiaurinių vak. baltų) palikimas – kurš. *Lendima- < adj. *lendima- „lydiminis = kaski-“, kuris darybiškai suponuoja turbūt subst. (i-kamienį) kurš. *lendi- „lydimas“ < *„įlindimas, įdubumas“ (> lie. žem. lendis „grioveliai krumpliuotame vole = patoallas“); o subst. kurš. *lendi- „įlindimas, įdubumas“ – vedinys iš adj. kurš. *lenda- (*lendā-) „įlendantis, įlindęs; įdubus“ (plg. subst. sl. dial. *lędь < *lindis darybą, žr. anksčiau) verb. balt.(sl.) *lend-/*lind- „(į)lįsti, (į)dubti“ (žr. anksčiau).

Su subst. pr. (III) lindan bei sl. *lęda įprasta etimologiškai sieti go. land „kraštas (Land) = seutu, maa“, s. isl. land „t. p.“, šved. linda „dirvonas = nurmi, niitty, kesanto“ ir pan. Šie germ. žodžiai, man rodos, yra iš (subst.) *„terra inculta = viljelemätön maa“ < *„lydimas“ < *„įlindimas-įdubumas“ (plg. subst. vak. balt.-sl. *„lydimo“ kilmę, žr. anksčiau) ir darybiškai suponuoja verb. germ. *lind- „(į)lįsti, (į)dubti“ < ide. dial. *(s)lend(h)- „t.p.“ (žr. s.v. landan = ruoka). Ar su go. land ir pan. [taip pat su pr. (III) lindan, sl. *lęda ir pan.] giminiuojasi s. air. land „freier Platz“ (sic, pvz., Trautmann l. c., Pokorny l. c., Toporov l. c., ESSJ XV 47), – visa tai nėra labai aišku (žr. Stang Lex. 33).

Vytautas Mažiulis, Prūsų kalbos etimologijos žodynas, 1-ojo leidimo 3 t. 32–34 psl.

landan „speyse (Speise) – peną = ruoka, rehu“ III 839 [5315] (= penukschla „peno“ VE 3511gen. sg.) bei landen „speise (Speise) – t.p.“ III 853 [5326] (penukschla „peno“ VE 366gen. sg.) acc. sg. fem. [ar masc. (gal iš neutr.)?] = pr. *landan su (nom. sg. fem.) pr. *landāpenas = rehu“.

Tai, kad pr. (III) landan giminiuojasi su air. longaim „valgau“ ar su air. lann „keptuvė = paistinpannu“ 33 ir s. ind. randhanam „das Garmachen, Kochen“. Šį pr. žodį Būga giminino su lie. land-uonìs „zanogcica, ногтоеда“ = kynsienpureskelija, (= „votis piršto gale“ = „panaritium“) ir čia, remdamasis tą pačią reikšmę turinčiu lie. ėduõ (ėduoniẽs) „t.p.“, įžiūrėjo verb. balt. *land- „ėsti = syödä, syöttää, syövyttää, valgyti = syödä“, giminišką su air. longaim „valgau“ (Būga l.c.). Bet šitaip manyti vargu ar galima: jeigu lie. ėduõ „panaritium = kynsienpureskelija“ yra iš „ta (votis), kuri nagą ėda“ (plg. rus. ногтоеда „panaritium“), tai lie. landuonìs „panaritium“ – veikiausiai iš „ta (votis), kuri lenda po nagu“ (plg. lenk. zanogcica „panaritium“);  s.v. lį̃sti (jo lizde įrašytas ir lie. landuonìs, bet nėra pr. landan).

Nagrinėjant pr. (III) *landā „penas = rehu“ (nom. sg. fem.) kilmę, pirmiausia reikia atsižvelgti į tai, kad šis pr. (III) žodis turėjo sinonimus a) pr. (III)*īdis „valgis = ruoka“ (žr. īdis) bei *īda „t.p.“ (< *īdā „t.p.“, žr. īdai) ir b) pr. (III) *maitāsna „maitinimas = syöttö, lihotus“ (žr. maitāsnan). Jeigu pastarieji pr. žodžiai iš kilmės buvo semantiškai neutralūs, tai man rodos, kad pr. (III) *landā „penas“ kildintinas iš ekspresyvo (plg. lie. aukšt. válgytiessen< *„vilgyti“) – iš (subst.) pr. *landā „tai, kas gerai (su apetitu) válgoma“ < *„kimšimasis“ < *„lindimas“ (plg. lie. landà „skylė lįsti< *„lindimas“), kuris laikytinas fleksijos vediniu (su šaknies vokalizmo apofonija) iš verb. pr. *lend-/*lind- „lįsti; kimštis; būti gerai (su apetitu) valgomam“ [plg., pvz., lie. kim̃šti „…godžiai, gerai (su apetitu) ir pan. valgyti“] = lie. leñd-a/lį̃sti „t.p.“= la. lìst „t.p.“. Taigi pr. *landā „lindimas“ dėl darybos galima palyginti, pvz., su lie. naršà „neršimas“ ( verb. ner̃š-ti). Tik bėda yra ta, kad verb. lie. lį̃sti (leñd-a) = la. lìst tolimoji kilmė iki šiol yra labai neaiški.

Manyčiau, kad verb. balt.(-sl.) *lend-/*lind-lįsti“ = *„įlįsti (įsmukti)“ ↔ „išlįsti“ (dėl šios enantiosemijos plg. s. v. etwiērpt), dėl kurio žr. dar s.v. lindan, gali būti iš verb. ide. dial. *(s)lend(h)-34 /*(s)ln̥d(h)- „lįsti = päästä, kiivetä, šliaužti = livahtaa pois“ < *slend(h)-/*sln̥d(h)- „t.p.“ [> go. fra-slindan „verschlingen“ (< „gleiten lassen“), šved. slinta „slysti“ ir kt.], o šiam spėju tokią kilmę: determinatyvo *-d(h)- išplėstas verb. ide. (dial.) *slen- (*seln̥-) „t.p.“ < *sl- (+ *-en-) = verb. ide. *sel- (*sl-) „šliaužti, lįsti“, iš kurio yra ne tik lie. sel-ė́ti „schleichen“ ir kt., bet turbūt ir lie. sál-ti „fließen = virrata“ ir kt. (s.v. salus, selė́ti) ir liter. "

 

lätäkkö: Būga 1914a: 467 VBL *letèkos, vrt. lt latakas. Ei Kalimalla 1936

maja: (Ahlqvist 1871: 97 < lv PƗja). Donner 1884: 267 VBL. Thomsen 1890: 198 VBL t. luultavammin < vi < li < lv. Wichmann 1895: 414 VBL. Setälä 1926a: 161 ei todis- tettu lainaksi. Mikkola 1930: 442 lv < ims = saa muogna. Kalima 1936: 136 ?VBL ellei < vi < li < lv

malka ’hirsi’: (Ahlqvist 1871: 66 < lt lv malka). Donner 1884: VBL

mallas: Jacobsohn 1922: 253 VBL *mal-tas vrt. mpr piva-maltan sl. Karsten 1926–27: 277 ei VBL vaan esige  (satavarma balttilaina, HM)

malo ’reuna’: Loorits 1929: 175–76 vi mala < lv mala t. VBL

meri: (Ahlqvist 1871: 145 < germ t. sl t. lt). Thomsen 1890: 199 ?VBL vrt. lt marės marios lv. Preussi mara mpr mary miel.kuin < germ.Pipping 1905–07:CXIV < mgotl. Ojansuu 1907: 279 VBL. Neuhaus 1908: 147 ~ germ. Jõgever 1910: 129 ei < germ vaan vanhempi < ieur. Setälä 1913:410 (Thomsen) tuskin < mgotl. Setälä 1916: 500 ?VBL. Wiklund 1916: 170 VBL; vok. edustus ongelmallinen. Eisen 1917: 18–19 (Se- tälä) ?VBL. Ojansuu 1920b:326 VBL. Setälä 1926a:155 ?VBL.Kalima 1936:137 VBL

metsä: Thomsen 1869: 80 VBL vrt. lt medis lv mesch. Setälä 1894a: 280 ei VBL *medja - vaan ? *medža-. Paasonen 1917a: 166 ? = sam ellei VBL. Būga 1923: 2 VBL. Wiklund 1924: 426 tuskin VBL. Mikkola 1930: 442 ei ~ ba. Kalima 1936: 11 VBL-rinnastus äänt. ongelmallinen

metu ’sima’: Setälä 1897 VBL vrt. lt lv medus, t. < esiarj germ t. sl. Ojansuu 1916: 162 < vi; vi < lv t. < mesi. Setälä 1916: 500 VBL t. < vanhempi ieur. Ojansuu 1921a: 24–25 < vi < lv. Toivonen 1921: 81 ?? < < lv. Setälä 1926a: 155 VBL t. < vanhempi t. nuorempi ieur. Kalima 1936: 138 ?VBL ellei < lv germ arj t. ieur (suomalaisugrilainen sarjaa vesi, käsi, mesi, kesi jne.)

moisio ’metsäniitty’: Donner 1884: 267 VBL vrt. lv muiža. Thomsen 1890: 270 ? < ven; lv < ven t. ims. Kalima 1919: 169 (1915) vi > ven lv. Wiklund 1927: 308 VBL *maita- vrt. lt mietas lv miets + -i ǀn. Kalima 1936: 29 ei VBL

morsian: Thomsen 1869: 74 VBL akk. *martjan ~ *martjam vrt. lt marti. Donner 1884: 260 269 ~ md mirde VBL. Thomsen 1890: 199 VBL. Mikkola 1930: 444 omap. Collinder 1932: 84 VBL

muistaa: Ojansuu 1921a: 25–26 ?VBL vrt. lt mąstyti ellei = md ma unk.Toivonen 1921:81 ei VBL (vasrak.,HM)

muli ’sarveton’: Thomsen 1890: 226 VBL vrt. žem šmulas lv Pnjle. Paasonen–Donner 1926: 116 = ha. Kalima 1936: 138 VBL

mytyri ’lakki’: Toivonen 1917a: 87 VBL vrt. lt muturas muturis. Kalima 1936: 139 ?VBL

mänty: Thomsen 1890: 201 ? ~ mäntä VBL. Tunkelo 1899: 98 VBL; ims. äs. mänty analogiaa? Saareste 1924: 28–29 < mäntä VBL. Kalima 1936: 140 ? < mäntä VBL

mäntä: Budenz 1875: 389 ? = md manda ma vondo panda unk ellei VBL vrt. lv mente mentra lt menturis. Donner 1884: 269 VBL vrt. lt mentė

märkä: Thomsen 1890: 201 ?VBL vrt. lv merka lt merkti mirkti. Jacobsohn 1924: 170 VBL. Karsten 1926–27: 254 ?VBL. Nieminen 1934: 13–14 VBL. Kalima 1936: 140–41 ?VBL

nahka: Mikkola 1903: 28 ??VBL vrt. mpr nog-nan lt QĤgas. Lidén 1905–06: 411–12 < germ

napa: Donner 1884:297 VBL vrt. lv naba. Streitberg 1896:45 < germ. Wiklund 1896: 43 VBL. Jõgever 1910: 127 ? < germ t. lv. Wiklund 1911:233 < sk. Setälä 1913: 415 ?? < germ ellei VBL. Thomsen 1919: 249 VBL; merk. vaikutusta sk taholta. Hellqvist 1922: 513 ? < germ. Nieminen 1934: 36 VBL t. < germ. Kalima 1936: 141 VBL

nauta: Mikkola 1912 ?VBL;sk merk. vaikutusta.Setälä 1913:416 < germ. Jacobsohn 1925: 248 VBL t. < germ. Karsten 1926–27: 276 < esige

nepaa ’kaukainen sukulainen’: Thomsen 1890: 127 203 VBL vrt. lt nepotis. Neuhaus 1908: 148 ~ germ ba. Setälä 1916: 500 VBL

niisi ’lanka’: (Weske 1890: 215 < sl t. lt niitis). Thomsen 1890: 203 VBL vrt. lt nytis lv Qīte

nuija: (Ahlqvist 1875: 240 ~ lv Qūja). Donner 1884: 267 VBL. Donner 1888: 26 = perm. Thomsen 1890: 271 ei VBL; lv < li

nukero ’häntäluu’: Thomsen 1890: 204 todnäk. VBL vrt. lt nugara lv mugura; mdE mukoro Mmokyr? = ma perm. Būga 1908: 31 VBL. Ojansuu 1909b: 119 < nuka. Būga 1924a: CXIV li < kuur.

nuode ’aviosukulainen’: Thomsen 1890: 251 ?VBL *žnĤtas vrt. lv ǕQĤ ts. Būga 1908: 24 VBL. Setälä 1916: 500 ?VBL. Ojansuu 1921a: 26–27 < germ. Toivonen 1921: 80 ? < germ. Setälä 1926a: 155 ?VBL. Kalima 1936: 142 ?VBL t. < germ

nyky-: Thomsen 1890: 204 ?VBL vrt. lt nu nugi lv nu. Neuhaus 1908: 149 ~ ieur. Ei Kalimalla 1936

näivä ’nahistunut’: Nieminen 1934: 14 VBL vrt. lt neiva

ohra: Ojansuu 1921a: 27–28 VBL vrt. lt aštras. Jacobsohn 1922: 141 < arj. Setälä 1926a: 152 = ma ȕišräš. Saareste 1924: 37 VBL. Kalima 1936: 25 väh. yhtä hyvin < arj

oinas: Thomsen 1869: 55 73 VBL vrt. lt avinas. Diefenbach 1880: 221 ~ ba sl. Lönnrot 1880: 76 ~ ven. Donner 1884: 263 VBL. Endzelins 1933: 78 (Mikkola) ei VBL. Blesse 1933: 380 VBL

oka: Thomsen 1890: 157 ?VBL vrt. lt akĤtas lv akĤts

olut: Thomsen 1869: 55 88 VBL vrt. lt alus. Ahlqvist 1871:44 < germ t. VBL. Lönnrot 1880: 86 ~ germ. Diefenbach 1880: 221 ~ ba germ. Qvigstad 1881: 239 ~ saa < sk. Donner 1884: 270 VBL. Thomsen 1890: 157–58 saa < ims; o:n takia miel. VBL kuin < ge. Setälä 1891a:68 VBL t. < germ. Wiklund 1896:44 VBL. Abercromby 1898: 246 miel. < germ kuin VBL. Kuhn 1899:314 ei VBL vaan < germ.Ojansuu 1907:280 VBL. Neuhaus 1908: 149 ~ germ ba. Jõgever 1910: 123 VBL. Setälä 1913:418 ?? < germ ellei VBL. Būga 1914a: 467 VBL. Karsten 1915: 173 < germ. Setälä 1916: 500 VBL t. < germ. Wiklund 1917: 88 < germ. Ojansuu 1920b: 326 VBL. Būga 1921a: 16 ims ba < germ. Ojansuu 1921a: 28 VBL. Toivonen 1921: 81 yhtä hyvin < germ kuin VBL. Hellqvist 1922: 1234 < germ t. VBL. Jacobsohn 1922: 74–75 yhtä hyvin VBL kuin < germ. Būga 1924a: 68 ims ba < germ. Setälä 1926a: 155 VBL t. < germ. Endzelins 1933: 78 ?VBL. Kalima 1936: 143 miel. < germ kuin VBL  (päivastoin, HM)

ori: Ojansuu 1921a: 29 ?VBL vrt. lt eržilas. Toivonen 1921: 81 yhtä hyvin < sl kuin VBL. Jacobsohn 1922: 226 – 28 = ma ožo perm < arj. Saareste 1924: 48 VBL ellei ~ oraisa. Ei Kalimalla 1936 (iranilainen, baltin arklys  tulee kyntämisestä, HM)

orsi: Kalima 1933a: 166 ?VBL vrt. lt ardas lv Ɨrds. Kalima 1936: 143 VBL

paarre ’reuna’: Thomsen 1890:162 VBL vrt. lv EƗrkste. Wiklund 1904:156 < paartaa. Neuhaus 1908: 149 ~ germ ba. Thomsen 1919 : 249 VBL. Kalima 1929: 132 ?VBL. Kalima 1936: 144 ?VBL

paatsas ’pehmuste’: Thomsen 1890:205 ?VBL vrt. mpr lt padis. Setälä 1891a:155 ? ei VBL vaan < ksm *paatta. Mikkola 1893: 388 < mru. Būga 1908: 26 VBL *pƗdža- .Neuhaus 1908: 150 ~ ba germ. Setälä 1913: 419 < mru

pahla ’keppi’: Kalima 1928: 102–03 VBL vrt. lt baslys

pahmas ’survin; viljanmitta’: Ojansuu 1921a: 29 ?VBL vrt. lt bažmas. Ei Kalimalla 1936

paimen: Thomsen 1869: 5 33 VBL *paimen vrt. lt pëmĤ Diefenbach 1880: 224 ~ ba kr. Lönnrot 1880: 125 ~ kr. Qvigstad 1881: 164 VBL

pakana: (Ahlqvist 1871:221 < lt pagonas lv pagans < lat). Qvigstad 1881: 164 VBL. Thomsen 1890: 12 < ven

palvoa: Thomsen 1890: 161–62 ?VBL vrt. lt balvas balvĤti lv balwa balwĤt. Paaso- nen 1896: 22–23 = md palams. Neuhaus 1908: 150 ~ ba. Setälä 1916: 498 sm-vo

panki ’ämpäri’: (Weske 1890: 204 vi pang < lt spange). Ojansuu 1915: VBL vrt. lt spangis spangė. Setälä 1915a: 78–80 < panka; lt lv < asa. Kalima 1936: 25 ei VBL vaan < panka

panko ’raita’: Thomsen 1890:206 ?VBL *panga vrt. lv pogis. Mikkola 1894:16 < germ. Wiklund 1911:237 < panka

panu ’tuli’: Donner 1884: 271 sm md VBL vrt. mpr panu. Thomsen 1890: 206 VBL. Paasonen 1896:23 VBL; ? md ei VBL. Mikkola 1903 27–28 ims mpr ? < germ. Būga 1908: 119 VBL. Būga 1921b: 139 ims md VBL. Kalima 1936: 146 VBL

Preussi, HM, jossa pannu (panno),

jotvingissa panu.
panīka fire - little domestic
panu fire ( < *pwon-u / Gothic "fōn" < *pwōn; ? Khanty "pəm" )
panuka griddle
panustaklan steel to make fire

panno „vuͤer (Feuer) – ugnis“ nom. sg. neutr. = pr. *pànu: su kirčiuotu pr. *-à- resp. nekirčiuotu (platoku) pr. *-u (plg. pr. *medu „medus“ = meddo, žr.), žr. dar panustaclan, panicke = ugnele.
Subst. (u-kamienis, neutr.) pr. *panu „ugnis“ < balt. *panu „t.p.“ ( suom. panu „t.p.“) galėtų būti iš adj. (neutr.) ide. dial. (balt.) *pŏnu „ugninis“ < *pu̯ŏn-u „t.p.“ – fleksijos *-u- (t.y. u2-kamiengalio) vedinys iš subst. (neutr.) ide. dial. (balt.) *p(u)u̯on- „ugnis“ [plg. subst. ide. dial. (germ. dial.) *pu̯ōn „t.p.“ > go. fon „t.p.“ ir pan.].
Tokį subst. (neutr.) ide. dial. (balt.) *p(u)u̯ŏn- „ugnis“ jau nebesunku kildinti iš ide. dial. *p(u)u̯en-/*pun- „t.p.“, o šį – iš heteroklitinio subst. ide. *pḤHur/*pḤHu̯(e)n- „t.p.“ [su skiemeniniu *-Ḥ- (po *p-)] > het. paḫḫur/paḫḫu(e)n- „t.p.“ ir kt.
Tačiau tokia balt. *panu „ugnis“ etimologija, kuri iš esmės tradicinė, visgi nėra neabejotina. Man rodos, galimas ir toks spėjimas: balt. *panu „ugnis“ yra ne iš ide. dial. (balt.) *p(u)u̯on- „ugnis“ (tradicinė hipotezė, žr. anksčiau), o iš ide. dial. (balt.) *pHnu „t.p.“ = *pHnu̯- „t.p.“ (su trimis sonantais!) *pHu̯n- „t.p.“ [sonantų *-u̯n- metatezė (dėl 219 tabu) į *-nu̯-], kuris – iš minėto heteroklitinio ide. subst. (žr. anksčiau). "

Noin ei ole asia. kaltabalt(oslaav)in sana on ollut *p´l´em-, verbi *p´l´em-ti = palaa, *p´l´em-en = liekki. (ven. plamja, pl. plameny)
http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/374890?page=9#376346

Tuo *plem- edelleen kantaindoeuroopan/kantauralin vartaloista pel-, bel-, pal-, bal-, ja val- kuten suomen palaa ja valo, valkea, liettuan balti = valkaista, ja pelti- = kuivattaa, harmaannuuttaa (> suomen pelto ja palsta), ven. belyi jne.

On kuitenkin edelleen  myös p-alkuisia muotoja kuten

pliẽksti...pliẽska...pliẽskė” 'flammen, lichterloh brennen' = liekehtiä voimakkaasti
Plìekti...plìekia...plìekė” = liekehtiä voimakkaasti, loimuta, roihuta. (Tästä saattaa tulla suomen sana liekki.)

 

parjata: Ojansuu 1921a: 33 VBL vrt. lt barti. Toivonen 1921: 80 ?VBL. Kalima 1936: 146 VBL

parta: Thomsen 1869: 140 < germ t. VBL vrt. lt barzda lv barda. Ahlqvist 1879: 123 < sl t. germ. Lönnrot 1880:159 ~ ven sa lat. Thomsen 1890:162 < germ VBL t. < sl. Mikkola 1894: 91 ei < sk vaan < go VBL t. < sl. Jõgever 1910: 127 < sk VBL t. < ven. Šahmatov 1911: 811 < ksl. Setälä 1913: 423 < germ VBL t. < sl. Toivonen 1917b: 23 ilm. < germ. Kalima 1936: 146 < germ VBL t. < sl

pasma ’vyyhden osa’: (Ahlqvist 1871: 76 < lt posmas lv SƗsma. Diefenbach 1880: 222 ims unk ~ sk basl). Donner 1884: 264 VBL. Miklosich 1886: 233 < sl

patja: Būga 1908: 26 VBL padžia -. Būga 1911: 243 VBL vrt. mpr padis žem padis, Setälä 1913: 423 < germ  (iranilainen, hindiksikin patja, RK)

patukka: (Ahlqvist 1871: 116 < lt botagas lv SƗtaga). Donner 1884: 264 VBL. Thomsen 1890: 12 < ven

paula ’nyöri’: (Ahlqvist 1871: 72 < sl t. lt pakulos pakele). Donner 1884: 269 VBL vrt. lt pakelė Thomsen 1890: 205 ei VBL; vi li < lv t. sl. Mikkola 1894: 148 ei < ven t. VBL

pauna ’laukku; lammikko’: Kalima 1936: 146 pauna ’laukku’ VBL

peikko: Johansson 1900: 360 VBL vrt. mpr pyculs lt pykulas lv Sīkals. Mikkola 1905 < peijas < germ. Būga 1908: 91 VBL *pƝ̙kǀ̙n. Karsten 1915: 119–20 < germ t. 183 < peijas < germ

pelu ’silppu’: Thomsen 1890: 207 VBL vrt. lt lv pelus  mpr pelwo

perhe: Grünthal 1913: 391 VBL vrt. lv peret lt pereti. Collinder 1928a: 238 omap.

perkele: (Ahlqvist 1871: 215–16 < lt perkunas lv Perkons). Anderson 1879: 102 = md pirgene ~ lt; ei vältt. VBL.Diefenbach 1880:49 VBL. Donner 1884:263 = md VBL. Thomsen 1890: 207 ims md VBL. Karsten 1915: 20–24 < germ; md VBL. Setälä 1916: 499 = md VBL. Karsten 1922: 72–85 ims ba < germ; md VBL. Būga 1923: 1 VBL. Mikkola 1925b ei VBL. Setälä 1926a: 154 = md VBL. Karsten 1926–27: 255 ims ba < germ. Mägiste 1927: 68 = md miel. VBL kuin < germ. Mikkola 1930: 440 md VBL 441–42 ims ei ~ ba. Collinder 1932: 84 VBL. Kalima 1936: 147 ?VBL

Vytautas Mažiulis,Prūsų kalbos etimologijos žodynas,1-ojo leidimo 3 t. 265–266 psl.

percunis „donner (Donner) – perkūnasnom. sg. masc. yra veikiausiai (o-kamie- nis) pr. (E) *perkūnis [su įterptiniu *-i- (prieš *-s), plg. jau Berneker PS 263; plg. pa- našius atvejus lie. žem. šnektose] < *perkūns < vak. balt. *perkūnas „t.p.“ (plg., pvz., s.v. dumis) < balt. *perkūnas „t.p.“ > lie. perkū́nas „t.p.“, la. dial. pḕ̹rkûns „t.p.“ (ME III 209; žr. dar s.v. alkunis). Dėl to, kad pr. percunis suponuoja matyt o- kamienį (o ne kitokio kamieno) vak. balt. *perkūnas, plg.:tą pr.percunis, pirmiausia, būtent su (o-kamieniais) lie. perkū́nas bei la. dial. pḕ̹rkûns gretina, pvz.

Hipotezė, kad pr. percunis esąs (i-kamienis) pr. (E) *perkūni- (Ivanov VSJ III 104, yra nepagrindžiama (tokios hipotezės,rodos, ir nėra kėlę baltistai). Prielaida, kad čia – (i̯o-kamienis, nom. sg. masc.) pr. (E) *perkūnīs (kaip la. dial. pḕ̹rkūnis), būtų taip pat labai abejotina. Be to, lie. kalbõs (ji daugeliu atvejų arčiau, nei la. kalba, giminiuo- jasi su pr. kalba!) dialektuose niekur nėra nei *perkū́nis „perkūnas“ (i-kamienio), nei *perkū́nis „t. p.“ (i̯o-kamienio).

Pagaliau manyti, kad subst. lie. perkū́nija suponuojąs subst. (i-kamienį) balt. *per- kūni- (Ivanov l. c., plg. Gamkrelidze-Ivanov l.c.),vargu ar patikima: lie.perkūnija „audra su griausmais,žaibais“ = „kai (kur) yra daug griausmų (bei žaibų)“ gali būti vedinys (nomen collectivum) iš subst. lie. (ne balt.!) perkū́nasgriausmas (perkū- no)“, plg. subst. (nomen collectivum) lie. kelmijà „kur (kai) yra daug kelmų“ ( kélmas) ir kt.

Subst. balt. *perkū́nas = *Perkū́nas „griausmo (bei žaibo) dievas“ gali būti iš adj. (masc.) balt. *perkū́-nas „tas, kuris susijęs su 266 Perkūno medžiu (ąžuolu)“ – sufikso *-na- vedinys iš subst. (masc.) balt. *perkus „Perkūno medis“ = „ąžuolas“, kuris dėl tabu buvo pakeistas žodžiais ryt. balt. *anźōlas „t.p.“ ir vak. balt. *anźōnas „t.p.“ (žr. ansonis).

Subst. (masc.) balt. perkus „ąžuolas“ < ide. *perkuus „t.p.“ [> lo. (*perkus „t.p.“ ) quercus „t.p.“ ir kt.], kurio tolimesnė istorija yra problemiška. Apie šį ide. *perku-, be to, ide. *peru-, jų semantiką ir veldinius arba darinius (taip pat ir sl. *perunъ „perkūnas“ kilmę) "

On luultavasti puhdas sattuma, että *kwerkusista tulee **perkus tietyissä kielissä. Sen sijaan san Perkele vaatii lisäselvitystä: se ei ole liettuaa, latviaa eikä preussia, vaan se on kuuria, tai sitten muinaisliettuaa. Tuosta samatsa foneettisesta ilmiöstä on kyllä hieman toisella tavalla kyse Pekeleessä:

Kuka/mikä oli/on "Perkele"?

Lithuanian: pẽrti...pẽria...pẽrė = hakata (joustavalla kepillä), piiskata, piestä, vihtoa, salamoida ym.

Etymology: und ostlit. pérti (s. Juškevič s.v. išpẽrti, išpėrti) '(ein)schlagen = lyödä, stark donnern = ukkostaa', besonders 'mit dem Badequast schlagen, baden' = vihtoa,
perẽnė 'Schläge, Tracht Prügel = selkäsauna, Schlagen mit dem Badequast = vihtominen, Badestube, -raum' = sauna,
lett. pērt 'schlagen = kyödä, prügeln = ruoskia, baden = saunoa, vihtoa',
pèriēns 'Tracht Prügel = piiskanippu, Schläge = (raipan ymv.) isku, Bad = saunominen'.

Nyt on kyllä niin, että latvian jotvingin ja preussin Perkons, josta liettuan poikkeuksel- linen Perkū'nas, on aivan suoraan (skalvin mukaan, joka on preussin murre) Per- k-on-s, eli "sellainen joka tapaa iskeä (salamoita)". Liettuaksi ja kuurikisi tuo kirjai-mellisesti olisi Per-k-el-is, kuuriksi siksi, että **Perkeris ei käy, koska siellä on sama sääntö kuin hämeen murteessakin (ja roomalaisten naapureilla sabiineilla, jolla d myös muuttui l:ksi, jos oli myös r), että sanassa ei saa olla kahta r:ää, vaan niistä jälkimäinen muuttuu l:ksi. "Perkele(n)" sellaisenaan ei myöskään käy, koska silloin se olisi nainen.

Perkele! tai Perkeli! on ollut vokatiivisijamuoto eli kutsutapa ukkosen- ja myrskynjumalan nimestä Perkelis.

Vartalo *per- on yhtenä peräisin vartalosta kʷer- = lyödä, jonka alkukonsonantista voi myöhemmässä kehityksesä tulla *ker- = lyödä kirveellä, *per- = lyödä kepillä, ruoskalla ja (s)(k)ver- = lyödä piikillä, lävistää, läpäistä. " (kts. "vasta")

peura: Thomsen 1890: 162 ?VBL vrt. lt briedis. Ei Kalimalla 1936

piirakka: (Ahlqvist 1871: 44 < lt pyragas lv Pīrags t. sl). Donner 1884: 265 VBL. Weske 1890: 213 < sl t. ba. Thomsen 1890: 12 < ven

piki: Donner 1884: 269 VBL vrt. lt pikis. Thomsen 1890: 13 < sk

pirtti: Thomsen 1869: 83 VBL vrt. lt pirtis. Weske 1890: 215–16 = ma pört VBL. Thomsen 1890: 208 ims ma VBL; ma > tšuv. Neuhaus 1908: 151 ~ ru ba. Karsten 1915: 191 VBL. Kalima 1932a ?VBL. Kalima 1936: 148 ims ma VBL; ma > tšuv (balttisana venäjän tai volgansuomen kautta: litt. pirtis = vihdonta, voitaisiin sanoa myös karjalalainaksi, HM)

porkkana: (Ahlqvist 1871: 35 = md puĚkä; omap. t. < lv borkans). Donner 1884: 266 ims md VBL vrt. lt burkantai vrt. lv burkƗne mpr burkan porkan. Thomsen 1890: 12 < ven

porsas: Thomsen 1869:73 VBL vrt. lt paršas. Ahlqvist 1871:16 ims < lt; perm ha muuta tietä < ieur.Diefenbach 1880:224 ims md purts ha ~ ba sl. Lönnrot 1880: 243 ~ lat ven. Donner 1884:263 ims md hnt VBL.Thomsen 1890:206 ims md ?VBL. ims - s - ongelma; perm ugr sam ? < ven. Anderson 1893: 240 ei VBL. Munkácsi 1895: 385 ims md VBL; perm ha ~ ir. Paasonen 1896: 25 ehkei VBL vaan muu laina. Setälä 1900: 31–32 = md ~ perm ugr < ieur. Ojansuu 1907: 279 = md < arj. Bnjga 1908: 21 VBL *porsis. Paasonen 1908: 76 < esiarj. Jõgever 1910: 123 VBL. Setälä 1916: 492 < arj. Būga 1923: 2 = md VBL. Būga 1924b: 104 ims md VBL; perm ugr < md. Setälä 1926a: 143 < arj

purje: Thomsen 1890: 124 163–64 VBL *burjė vrt. lt burė lv burwes buras t. vähem- män todnäk. lt < lv < ims. Setälä 1891a: 312 VBL. Neuhaus 1908: 152 ~ ba germ. Būga 1913b:24 VBL. Kalima 1919:187–88 (1915) ?VBL t. ba < ims.Setälä 1916:500 VBL. Mikkola 1930: 442 ba < ims. Kalima 1936: 148 luult. ba < ims (vasarakirves, lainattu suomesta laivan mukana "takaisin" liettuaan ja latviaan, HM)

putero ’lika’: Būga 1911: 247 VBL *pùt-erƗ vrt. lt putera

puuro: (Ahlqvist 1871: 44 < lv putra). Thomsen 1890: 210 VBL vrt. myös lt putra. Paasonen 1896: 27 ei VBL vaan = mdMp tra. Mikkola 1896: 121 ba < ims. Būga 1908: 31 VBL. Setälä 1916: 500 ?VBL. Būga 1923: 2 VBL. Setälä 1926a: 155 ?VBL. Nieminen 1934: 29–30 VBL

puusniekka: Būga 1908: 22 VBL *pūsniekas. Kalima 1936: 17 ei VBL (slaavilainen)

rahna ’pölkky’: Kalima 1936: 149 ?VBL vrt. lt Uąstas

rahtu: Ojansuu 1921a: 34 VBL vrt. lt grãždas. Setälä 1926b < germ. Kalima 1927: 152–53 < germ t. VBL vrt. lt rãštas lv raksts. Kalima 1936: 149–50 ?VBL vrt. lt. raštas

rainta ’kiulu’: Ojansuu 1921a: 34–35 ?VBL vrt. lt rakandas miel. kuin lt < ims

raisu: Kalima 1936: 151 ?VBL vrt. lt drąsus

raita ’paju’: Kalima 1936: 150 ?VBL vrt. lv priede

rako: Thomsen 1890: 219 ilm. VBL vrt. lt lv spraga

ranka: Kalima 1936: 151 ?VBL vrt. žem dranga

ranta: Būga 1908:30 31 VBL *kranta. Neuhaus 1908: 152 ~ germ. Mikkola 1930: 440 = saa *ramda ei < germ
(Sanotaanko tuossa nyt varmasti, etti EI germaanin?)

rastas: Donner 1884: 263 VBL vrt. lt strazdas. Būga 1908: 148 VBL; esilt *strezdas > sm rästäs Eisen 1917: 14–15 ims ba < Vana-Põhja; (Setälä) < germ. Karsten 1922: 41 VBL

rasti: Kalima 1936: 151–52 ??VBL vrt. lt raštas, aikainen laina?

rata: Kalima 1936: 152 ?VBL vrt. lv pusratƗ ellei mru tm.

ratas: Thomsen 1869: 73 VBL vrt. lt ratas. Lönnrot 1880: 369 ~ sa lat. Diefenbach 1880: 232 ~ ba arj. Donner 1884: 263 VBL. Neuhaus 1908: 153 ~ ba germ. Jõgever 1910: 123 VBL

ratsas: (Ahlqvist 1871: 118 < lt raitas). Thomsen 1890: 211 ?? < *ratjas VBL. Äimä 1919: 195 ~ rahko mdE raško M raška perm

rauta: Wiklund 1896: 142–43 VBL. Jõgever 1910: 128 < germ < lat. Būga 1915: 343 saa ruovde VBL *roudƗ. Karsten 1915: 199 < germ  (taattu balttilainen rauda, tarkoittanut ensin punamultaa, HM)

reisi: Thomsen 1890:212 VBL vrt. lt rëtas lv rëta; myös ma erde ?VBL.Setälä 1916: 500 ?VBL. Būga 1922a: 294 VBL. Setälä 1926a: 155 ?VBL. Blesse 1933: 380 VBL

reki: Thomsen 1890: 211 VBL vrt. lt ragės lv ragus raga. Setälä 1916: 500 ?VBL. Būga 1923: 3 VBL. Setälä 1926a: 155 ?VBL. Blesse 1933: 380 VBL

rentiä ’rämpiä’: Kalima 1936: 154 VBL vrt. lt bristi

reuna: Būga 1908: 42 VBL vrt. lt brjauna. Šahmatov 1911: 805 < ke. Vasmer 1913: 202 VBL

rieska: (Ahlqvist 1871: 4 < lt SĚeskas) Thomsen 1890: 96 209 VBL

rihma: Thomsen 1890: 212 VBL vrt. lt riszimas rišti lv rissamais rist. Genetz 1896b: ?VBL.Setälä 1908 < ksm rezma = saa ræšme < arj.Paasonen 1909c sittenkin VBL. Setälä 1909a < arj. Wiklund 1919:59 = saa rem- md < arj miel.kuin VBL. Jacobsohn 1922:163–70 < esiba *riĞma-; md riĞme < ksm. Setälä 1926a:138 varmaan vanha. Bubrih 1928: 17 miel. VBL; md < arj. Toivonen 1928b: 201 VBL. Kalima 1936: 155– 56 ?VBL t. < arj

riitta ’pino’: Būga 1908: 30 VBL *srytƗ vrt. lt sritis. Setälä 1913: 439 ksm ei < germ. Kalima 1936: 156 ei VBL

Rongoteus: (Ahlqvist 1871: 217 < lv rungitis). Donner 1884: 268 VBL. Thomsen 1890: 13 ei VBL

rouhia: Kalima 1936: 156 VBL vrt. lv kraus Ɲtlt kraušyti

rouste ’routa’: Thomsen 1890: 173 ~ routa VBL. Ei Kalimalla 1936

routa: Thomsen 1890: 173 VBL vrt. lt grodas grĤdas žem groudis

ruis: Thomsen 1869: 144 < germ t. VBL vrt. lt rugys. Lönnrot 1880: 440 ~ ven sa. Donner 1884: 268 VBL. Thomsen 1890: 212–13 miel. < germ kuin VBL. Paasonen 1896: 29–30 < germ. Jõgever 1910: 128 < germ t. VBL. Karsten 1915: 86 < germ. Jacobsohn 1922: 132 < sk t. VBL. Būga 1923: 1 VBL. Blesse 1933: 380 VBL t. < germ. Kalima 1936: 4 ei VBL

grosis = huurre, härmä, harmaus

Luultavasti samaa juurt akuin suomen routa.

grosis „ryf (Reif = härmä) – šerkšnas = huurre, šarma = kuuraE 58 nom. sg. Įprasta taisyti į *grodis resp. skaityti pr. *grōd- bei sieti su lie. grúodas „kietai sušalusi žemė“ = > routa, ir s.sl. gradъ „kruša = rae, ledai = jää“ ir pan. Būga (vėliau jis  šitaip nedarė resp. lie. grúodas siejo ne su s.sl. gradъ „kruša = rae, hauli") arba su lie. grúodas „kietai sušalusi žemė“ bei grū́sti „stampfen“ = survoa, murskata, ir kt. Pirmiausia reikia pasakyti, kad lie. grúodas giminiuojasi ne su s.sl. gradъ „kruša, ledai“ (ir kt.), o su la. graûds „grūdas = jyvät, (leipä)vilja“, lie. grū́das „t.p.“, grū́sti „stampfen = murskata“ ir kt., lenk. gruda „grumstas = mätäs; gruodas = routa“ ir kt.

Be to, lie. grúodas nėra iš balt. *grōdas < *grōudas (kaip įprasta galvoti), o atsirado vietoj (ar greta) senesnio lie. *gráudus (= la. graûdsgrūdas = jyvät“,

plg. baltizmą suom. rauta „gruodas“) resp. *grū́das (= lie. grū́das), kitaip sakant, lie. grúodas šaknies monoftongas yra ne uo1 < *ō1, o uo2 <2,kurio prūsai neturėjo. Vadinasi,taisant pr.(E) grosis į *grodis ir jį siejant su lie. grúodas (= -uo2-!), reikėtų laukti ne pr. (E) grosis, o pr. (E) *grausis ar *grusis (su pr. *-!). Taigi pr. (E) grosis negali giminiuotis su lie. grúodas. Pagaliau ir pats taisymas grosis į *grodis yra niekuo nepagrindžiamas (plg. glosano).

Man rodos, kad pr. (E) grosis turi -o- = pr. (E) *-ɔ̄- (monoftongizuotą iš cirkumfleksinio) pr. *-ɔ̄i- = *-āi- (= *-ãi-, t.y. *-aĩ-), plg. pr. (E) moasis su -oa- = pr. (E) *-ɔ̄- < pr. *-ɔ̄i- [= *-ãi-, t.y. *-aĩ- = lie. (m)-aĩ-(šas) = säkki, pussi, žr. II moasis], pr. (E) semo su -e- = pr. (E) *-ē- < pr. *-ēi- [= *-ẽi-, t.y. *-eĩ- = lie. (ž)-iẽ-() = talvi, žr. semo] ir pan. Pr. (E) grosis yra galbūt i-kamienis, t.y. pr. (E) *grɔ̄sis < pr. *grɔ̄isis = *grāisis = *graĩsis [o gal pr. (E) grosis raidė -s- = pr. *-z- (?), plg. la. adj. grèi-z-s = käyrä, kiero].

Pr. *graĩsis „šerkšnas, šarma“ kildinu iš *„tai, kas užbraukta (užtepta), užrėžta ant ko“ resp. jį laikau fleksijos vediniu iš adj. vak. balt. *graisa- (*graisā-) „tas (ta), kuris (kuri) užbrauktas (užteptas), užrėžtas ant ko“ (plg., pvz., subst. lie. drūtìs „drūtumas“ = „tai, kas drūta“ adj. drū́tas), o šį – sufikso *-sa- (*-sā-) vediniu (su šaknies vokalizmo apofonija) iš verb. balt. *grei- „(už)braukti, (už)rėžti ką ant ko“ = tyhdä, lisätä jonkin pinnalle jotakin, resp. (enantiosemiškai) „(nu)braukti, (nu)rėžti ką nuo ko“ = poistaa jonkin pinnalta jo(ta)kin, > lie. griẽ-ti „nuo pieno paviršiaus nubraukti [nurėžti suk(ioj)ant (tam tikru sukimu)] grietinę = kuoria kerma maidon pinnalta; ir kt.“. Šis verb. balt. *grei- „braukti“ = „rėžti suk(ioj)ant“ (enantiosemiškas) suponuoja verb. ide. *ghrē̆i- „t.p.“ > gr. χρι͛ω „tepu, užtrinu ką ant ko“ ir kt.

415 Minėtą adj. vak. balt. *graisa- dėl darybos plg., pvz., su adj. ryt. balt. *gaisa- „spindintis, šviečiantis = valaiseva“ (jį suponuoja morfologinė abstraktų subst. la. gàiss „oras = ilma“ = lie. gaĩsas „pašvaistė“//lie. gaisà „t.p.“ gretybė, plg., pvz., s.v. garian) – sufikso -sa- vediniu (su šaknies vokalizmo apofonija) iš verb. balt. *gei(d)- „spindėti, šviesti = valaista“ (žr. s.v.v. gaylis, gēide).

Dėl pr. *graisis „šerkšnas, šarma“ kilmė̃s iš *„tai, kas užbraukta (užtepta), užrėžta ant ko“ plg. s.v.a. hrīfo „šerkšnas, šarma“ (ir pan.) = hrī- < ide. (verb.) *krei- „(už)braukti, (už)trinti (ir pan.) ką ant ko“ resp. (enantiosemiškai) „(nu)braukti, (nu)trinti ką nuo ko“ > la. krìe-t „nuo pieno paviršiaus nubraukti (nuimti) grietinę“ ir kt.

Iš to verb. ide. *ghrē̆i- „braukti“ = *„rėžti suk(ioj)ant“ > balt.-sl. *grē̆i- „t.p.“ turime sufiksų vedinius la. [adj. *grei-la- „tas (ta), kuris nurėžtas suktai (ppr. netiesiai)“ > *„kreivas] subst.grei-lis „kreivys“ ir kt. (žr. dar greiwakaulin), sl. (adj. *grai-sa- „kreivas“ subst. *grai-sa- „tai, kas kreĩva“ >) *grěxъ „nuodėmė = synti“. Tas pats verb. ide. *ghrē̆i- > balt.-sl. *grē̆i-, išplėstas formanto (sufikso) balt.-sl. *-ź- [< ide. *-g(h)-], davė lie. gríež-ti „rėžti (su tam tikru sukimu),pjauti,brėžti“ = la. griêz-t „t.p.“ ir kt.,la.(adj.) grèiz-s „kreivas“ (plg. la. *grei-la) ir pan., [sl. adj. *graiź-a- „tas (ta), kuris surėžytas, subrėžytas suktai (ppr. netiesiai)“ subst.] bažn. sl. grěz-a „confusio“ ir kt.

Atrodo,kad tas pats verb. ide.*ghrē̆i-, išplėstas formanto *-b(h)-,slypi ir žodyje verb. ide.dial. *ghreib(h)- „griebti“ [ekspresyviai iš *„smarkiai imti“ < *„(su tam tikru sukimu) atrėžti (sau ką nuo ko)“, plg., pvz., lie. rė́žti „… griebti“ arba griẽbti „… rėžti“] > lie. griẽb-ti, go. greip-an „griebti“ ir pan. (s.v. ghreib-).

Verb. ide. *ghrē̆i- „rėžti suk(ioj)ant“ yra formanto *-(e)i- išplėstas verb. ide. *gher- (: *ghr̥-) „t.p.“ (s.v.2. gher-), dėl kurio, išplėsto kitokių formantų, žr. s.v.v. grandico, grauwus (ir engraudīs), grīmons, grobis, grumins.

Fraenkel:

Lithuanian: grúodas = routa

Etymology: 'Reinfrost, Frost ohne Schnee, hartgefrorener Strassenkot, Mauke (Hautentzündung an den Füssen der Tiere)',

žem. grūts, grouts (woraus finn. routa, Thomsen).

(Tämä tuskin tulee nimenomaan ZEMAITISTA suomeen, vaan kuurista "*groudas", joka on suuresti vaikuttanut žemaitin kieleen/murteeseen!)

Lit. grúodis 'Dezember' = joulukuu, in älteren preuss.-lit. Quellen für November gebräuchlich, vanhassa preussissa marraskuu.
Es ist eine Übersetzungsentlehnung sei es von
aruss. gruden' 'November' = marraskuu,
sei es von wruss. poln. grudzien' 'Dezember'.

Mit grúodas lauten ab lit. grū'das (Kollektiv grūdijà) = viljanjyvät,
lett. grūds, grauds 'Korn' = rae, siru, siemen, jyvä;
lit. graudmolis 'Lehmboden = pohjasavi, Lehmsand = savihiekka',
lett. graušļi 'Schutt = sora, roskat, Trümmer = rauniot, jäänteet'.
Vgl. ksl. gruda 'Erdscholle' = maapaakku,
russ. gruda 'Haufen = mätäs, Stoss = töyssy, Masse = massa, erä', dial. 'gefrorener Strassenkot' = jäätynyt loka,
čech. hr(o)uda = routa
poln. gruda 'Klumpen, Scholle = paakut´, etc,
aisl. grautr 'Brei = mäski, Grütze = puuro',
as. griot 'Sand' = hiekka. Über Grudziądz 'Graudenz' aus *graudingis s.s.v. graumenys = ryteikkö, viidakko, aarnimtsä, tiheä laaja metsä.

Lit. grúodas etc. haben nichts mit lat. grando, slav. grad´, ai. hrādúniī 'Hagel' = rae, hauli, zu tun. Die balt. Wörter gehören weiter zu lit. grū'sti...grū'da...grū'do 'stossen usw.' = jauhaa, murskata, tönätä ym.


rujo: Kalima 1936: 157 ?VBL vrt. lv kruja

runo: (Diefenbach 1880: 232 ~ lv runnas germ). Donner 1884: 267 VBL. Thomsen 1890: 213–14 < go. Būga 1908: 188 VBL *runå. Neuhaus 1908: 154 ~ germ ba. Setälä 1913: 442 ~ go mn

ruoko: Būga 1908: 27 VBL *dråga-s vrt. mpr drogis

ruopas: Kalima 1936: 157 ?VBL vrt. lv drupas

ruskea: Kalima 1936: 158 yhtäläisyys lv ruskans kanssa ilm. sattumaa

ruumen: Thomsen 1890: 173 ??VBL *grūd-men- vrt. lt grusti lv grūst. Neuhaus 1908: 155 ~ ieur (vsk, HM.)

saiko: Toivonen 1917b: 25–26 VBL t. miel. = saiho < germ. Ei Kalimalla 1936

sakara: Kalima 1936: 203 ?VBL vrt. lt stagaras

salko: Thomsen 1890:246 ?VBL vrt. lt lv žalga; s- ehkä jottei sekaantuisi s.-aan halko. Munkácsi 1901: 555 VBL. Setälä 1902b: 260 = udm mns ha. Paasonen 1918: 57–58 (1903) ? = ko mns ha.Būga 1908:28 30–31 VBL *salgå.Jacobsohn 1922: 168 ?VBL. Nieminen 1934: 38 omap. Kalima 1936: 20 todnäk ei md < ksm VBL *dĨalgå

salo: (Europaeus 1870: 46 < lt salla). Thomsen 1890: 214 todnäk VBL vrt. lt lv sala. Halász 1893: 275 = sam. Wiklund 1896: 44 140 VBL

sammal: Thomsen 1890: 214 ?VBL vrt. lt sámanos. Wiklund 1892: 199 VBL. Ander- son 1893: 16 = ha Wiklund 1896: 44 ?VBL. Setälä 1902a: 159 ? < mint. Paasonen 1902: 190 ha ei tähän. Neuhaus 1908: 156 ~ ba. Ei Kalimalla 1936

sammas ’pylväs’: Wiklund 1902: 24 VBL vrt. lt žambas vrt. hammas. Setälä 1902a: 155 ei VBL vaan ? ~ sammakko sampi. Būga 1908: 27–28 vi sambas VBL *sthambhas. Kalima 1930 ei VBL vaan ? ~ skr. Setälä 1932b: 479 ilm. < sampa. Kalima 1936: 158–59 ? < arj

saparo: Kalima 1933b: 135 joko < sapa t. VBL vrt. lt stabas stabaras lv stebere. Kalima 1936: 159–60 VBL

sata: Thomsen 1869: 2–3 = mdE Ğada EĞado ma šydö perm ugr < arj tai sl-ba. Lönnrot 1880: 512 ~ ven skr Donner 1884: 257 ? < sl. Thomsen 1890: 75 < arj

sauna  Nimitys "dzauna" tarkoittaa kuiva(tt)amista ja kuiva(t)ustilaa:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/05/viikinkiajan-kuurilaisten-dzauna-loydetty-pirkkalasta

LT: "džiauti...džiauna...džiovė" = ripustaa, asettaa kuivamaan (hautumaan, savustumaan jne.)
KR: *dzautun...*dzauna...*dzavei > (t)sauna
LV: žaut...žauju....žāvu = ripustaa kuivamaan (pyykkiä)
LT :"džiūti...džiūva...džiūvo = kuivaa, kuivata (kädet ym. ven. sohnut'), kuihtua, "hiutua"  (sanak. antama).
KR: *dzuti...*dzuva...*dzuva
LV: žut...žust...žuva = kuivaa, kuivata (sohnut'), kuihtua
LT džiovinti...džiovina...džiovino = kuivata, kuivailla (ven. suṥit')
KR: *dzāvinti...*dzāvina...*dzāvina
LV: žāvēt...žāvē...žāvēja = kuivata (suṥit'), savustaa (kalaa tai lihaa)

 

seinä: Thomsen 1869: 34 VBL vrt. lt sëna. Lönnrot 1880: 518 ~ ven. Qvigstad 1881: 221 VBL. Halász 1893: 272 = sam. Wichmann 1895: 414 VBL

seiväs: Thomsen 1890: 219–20 VBL vrt. lt stëbas staibis lv stiba. Setälä 1891a: 9 VBL; ksm *teibäs (*taibas) t. ? ksm murteittain s < st. Gauthiot 1903 VBL *stieibas. Būga 1908: 24 VBL *stƝbas. Mikkola 1909a vi teivas li taibõs ~ lt staibis. Kalima 1933b: 132 ba st- > sm s- vi li t-

seula: (Ahlqvist 1871: 41 < lt Ğekla). Donner 1874: 171 = mdE sul-e-n VBL. Weske 1890: 92–93 ei VBL vaan omap. Thomsen 1890: 12 30 < go

seura: (Ahlqvist 1871: 194 < lt sebras). Donner 1884: 265 VBL. Weske 1890: 145 ~ ven. Thomsen 1890: 215 VBL. Skardžius 1931: 195 VBL ellei ba < sl. Blesse 1933: 380 VBL (kuuria: sebras, HM).

siemen: Thomsen 1869: 5 VBL vrt. lt mon. Sėmens. Ahlqvist 1871: 30 < germ t. sl. Diefenbach 1880: 230 ? < sl vrt. myös lt. Lönnrot 1880: 528 ~ lat sa ven. Qvigstad 1881: 217 VBL. Weske 1890:221-22 < sl t. ba. Thomsen 1890: 216 VBL. Paasonen 1909b: 125 ~ mdE Ğim’ež VBL. Kalima 1936: 161–62 VBL

siisna ’remmi’: Donner 1884: 266 VBL vrt. lt šikšna lv zikzna (!). Thomsen 1890: 223 ??VBL vrt. lt sikšna. Äimä 1908: 38 < saa

silakka: Mikkola 1903: 28 ~ mpr sylecke. Wiklund 1911: 244 ~ saa salled < germ. Setälä 1913: 451 ? < germ. Äimä 1915: 68 ? ~ saa < ksk; mpr < ims

silta: (Ahlqvist 1871: 99 < lt tiltas lv tilts). Budenz 1873: 98 = md sede; = unk ellei ims md VBL. Donner 1876: 18–20 = md ma söl-dö-ra se-de-rä = unk. Weske 1890: 216 < ba. Thomsen 1890: 232 ims md VBL. Anderson 1893: 199–201 ~ sileä md ma ko unk; ba < ims. Setälä 1893: 204 ims VBL; md < arj. Mikkola 1930: 444 omap. Collinder 1932: 84 VBL

Vytautas Mažiulis, Prūsų kalbos etimologijos žodynas, 1-ojo leidimo 4 t. 194 psl.

tilte = silta

tilte glosoje pr. vv. (dk., 1331 m.) Stabynotilte „lapideus pons“ (SU 194, Gerullis ON 172: im Samland), kuri atspindi pr. samplaiką: adj. (neutr., nom.-acc. sg.) *stabina(n) „akmeninis = kivinen“ ( subst. pr. *stabas „akmuo = kivi“, žr. s.v. stabis) + subst. (neutr., nom.-acc. sg.) *tiltan „tiltas = silta“. Šis kartu su lie. tìltas = la. til̃ts suponuoja subst. (neutr., nom.-acc. sg.) balt. *tiltan „tiltas“ ( suom. silta „t.p.“, čia dėl balt. *-an suom. -a plg. s.v. salta = kylmä), kurį laikau sufikso *-ta- vediniu iš verb. balt. *tel-/*til- „(pa)kloti = asetaa maahan, vaakatasoon, "siltaan", patiesti = tasata, "petata“ (dėl jo žr. s.v.v. deickton, talus).

Pr. *tiltan „tiltas“ slypi ir kituose pr. vietovardžiuose (dk., XIV a.): Grobetilten (Gerullis ON 46: Kr. Stuhm), Partilteniken (idem 116: Kr. Fischhausen), Preytilte (idem 134: im Samland), Tiltenikin (idem 183: Kr. Wehlau).

 

sima: Ojansuu 1921a: 36 ?VBL vrt. lt syva t. < germ. Ei Kalimalla 1936

sipuli: Donner 1884: 270 VBL vrt. lv cīpols. Thomsen 1890: 12 < ven < sa < lat. Mikkola 1894: 175–76 sm < ru < sa; vi < asa; li < lv. Kalima 1936: 10 < sl

sirppi: Donner 1884: 269 VBL vrt. lv tserpe. Weske 1890: 206 < ven. Būga 1908: 30 VBL *sirpis. Neuhaus 1908: 157 ~ msl (vasararak., HM)

sisar: Thomsen 1869: 92 VBL vrt. lt sesĤ: seser-. Anderson 1879: 196 = ieur. Die- fenbach 1880:24 235 ~ ba sl. Lönnrot 1880:550 ~ ven ru ym.Donner 1884:271 VBL. Tomaschek 1889: 13 < arj. Thomsen 1890: 217 ims md sazor ma šužar VBL; ma > udm.Setälä 1893:204 md yhtä hyvin < arj.Genetz 1896b:42 md ma < ieur.Paasonen 1896: 32 ims md VBL. Munkácsi 1901: 357 VBL; md ma udm < arj. Setälä 1902b: 257 ? < arj. Jõgever 1910: 123 VBL. Grünthal 1913: 391 = md < ir. Jacobsohn 1922: 181 VBL; md ma udm < arj. Saareste 1924: 126 ~ ieur, tuskin VBL. Kalima 1936: 162 VBL ellei = md ma udm < arj

siula: Donner 1884: 265 VBL vrt. lt siūlas. Thomsen 1890: 14 < sivu

suka: (Ahlqvist 1871:72 < lt šukkos lv sukka).Donner 1884:267 lt < ims = ko. Thom- sen 1890: 226 VBL. Anderson 1893: 78 = md soks ma šukš ko ugr. Wiklund 1896: 44 VBL.Setälä 1896b:5 = ma šu Setälä 1902b:266 = ?md ?ma ?ko.Paasonen 1918: 73–74 (1903) tuskin VBL vaan = ma perm. Būga 1908: 28 VBL *tsukƗ. Uotila 1933: 255 ei = ma perm. Nieminen 1934: 38 omap. Kalima 1936: 20–21 ?VBL, jollei = ko 60 s-ongelma

sulhanen:(Ahlqvist 1871:184 < lv sullainis < lt ~ ven).Donner 1884:268 VBL. Thom- sen 1890: 280 ei lt; lv < li. Grünthal 1913: 392 ? Leedu-slaavi laen. Ei Kalimalla 1936

suola: Būga 1908: 131 VBL *sƗOƗ. Setälä 1916: 489 sugr. ajalta. Būga 1924b: 104 VBL vrt. lv VƗls. Setälä 1926a: 138 sugr. ajalta

suova: Kalima 1936: 203–04 ??VBL vrt. lt stógas ’katto’

sysi    džiūtis = mm. kuiva(t)us, kuivate, kuivuus, kuiva kausi (sausra),paiste, helle, (kuiva) kuumuus (kaitra) kudoskato (džiūtė,med.),metsäkato (puiden joukkokuole- ma), muumio (gaišena), juuttikasvi (engl. jute).džiūtis   (~tiẽs)  (4)  mask. subst.1. žūšana = kuivatus (lämpöä ja liikkuvaa ilmaa käyttäen);kalšana = metallinmuokkaus (takominen, sydettäminen, joka myös tapahtuu ilmalla palkein)2. med.  izžuvums = kudoskato ”Tuosta sanasta džiūtis tulisi kuurin kautta lainautuessaan ”sysi”.Sana tarkoittaa joka tapauk- sessa teknisesti mitä kuivatetta tahansa (joko päätuotetta tai kuivaa tilausjätettä), joten sysi on varmasti eräs "džiūtis",vaikka en olekaan löytänyt tuota sanaa nimeneomaan syden mer- kityksessä netissä, enkä mitään muutakaan sysi-sanaa kuin "puuhiili", kokogle (lv), medžio anglis (lt)!

Verbin lyödä- ja karkottaa -merkitykseen saattavat liittyä verbit "syteä" (sysätä) ja tästä "sysiä".

Erityinen "syteen meneminen" (joka on samaa kuin suteen meneminen!) tarkoit- taa kirjaimellisesti, että MIILUSTA EI TULE TERVAA (koska sitä ei ole ollut tarpeeksi tervaksissa ja/tai miilua on poltettu liian kuumana liian paljolla ilmalla).

Edelleen puuttuu  džiovus = kuivaus-, kuivaava: džiovi jauja = kuivausriihi, kuivain (myös preussin kautta kulkenut ”jauja” = riihi on varsin todennäköisesti peräisin preussin kautta sanasta džiauja (<dzjauja), sillä tuollainen liudentuneen suhuässän muuttuminen j:ksi on taval- lista preussissa, ja lisäksi preussissa j:lliset preesens-muodot ovat erityisen tavallisia.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/05/viikinkiajan-kuurilaisten-dzauna-loydetty-pirkkalasta

 

särpiä: Ojansuu 1921a: 36 VBL vrt. lt srėbti. Toivonen 1921: 80 ?VBL

taimi: Thomsen 1869: 151 ?VBL vrt. lt dygti dëgas. Ei Thomsenilla 1890

taivas: Thomsen 1869:34 73 VBL vrt. lt dëvas. Diefenbach 1880: 23 tuskin VBL, vrt. miel.skr,257 ?VBL. Donner 1884:263 ei VBL vaan < taipu-. Thomsen 1890:166 VBL. Mikkola 1909a < ir. Jõgever 1910: 123 VBL. Endzelins 1933: 83 (Mikkola) ei VBL. Blesse 1933: 380 VBL (vasarakirves: *daigwas = ylle kaareutuva" kantabaktin (ja liettuan) verbstä dengti = kattaa, peittää, istuuttaa, yläliettuan daigti, edellisestä  tulee myös liettuan dangus = taivas ja suomen siis tästä jälkimmäisestä; samatsta parvesta tulevat suomeen mysö taimi, taimen ("istutettava"!) ja tunkio, HM)

takiainen: (Diefenbach 1880: 225 ~ lv dadzis lt dagys). Donner 1884: 268 VBL

talkoot: (Ahlqvist 1871:39 < lv talka).Donner 1884:266 VBL vrt. lt talka. Thomsen 1890:227 todenäköisemmin VBL kuin sl.Setälä 1891a:300 VBL.Anderson 1893: 220 VBL t.< sl.Ojansuu 1907:279 VBL.Šahmatov 1911:810 < ksl.Karsten 1915:191 VBL. Karsten 1926–27: 256 < lv. Collinder 1928a: 247 ba originaali mon. nom. *talkǀs

tlāku = puinti (talkoot?)

tlāku „dreschet (drischt) – kulia = pui, tlaktun = puida“ III 892 [5534] (= kulenczem „kuliančiam“ VE 381 dat. sg.) praes. 3 sg.; manyti, kad jis yra „tritt = astua, ryhtyä“, negãlima (žr. s.v. arrien). Jį etimologiškai sieti su verb. lie. luõk-yti = tuulastaa, nėra pamato (žr. s.v. clokis). Sakyti, kad jis esąs polonizmas, dar labiau nėra pamato. Tuo, kad pr. (III) tlāku ir lie. dial. klõk-ti „ploti = takoa, läiläyttää, guldyti (lietui javus) = lottaa, kaataa (>?) lakoon (vilkja)“ abu esą iš balt. *tlāk-, nelengva patikėti.

Reikia pritarti Endzelynui, kad lytis (praes.3 sg.) pr. (III 892) tlāku taisytina į *tālku „drischt (kulia = pui)“ (bet ne „tritt = astuu“, kaip teigia Endzelīns l.c.) < pr. (III) *tālku „t.p.“ (su cirkumfleksiniu *-āl-) < pr. *tālkā „t.p.“. Ši suponuoja verb. (iter.inf.) pr. *tālkītvei „kulti (dreschen = puida)“ - vedinį (iter.) iš verb.pr. *telk-/ *tilk- „mušti = lyödä,grūsti= murskata“ (plg., pvz., verb. pr. *vert-/*virt- *var-tĭtvei, žr. s.v. wartint) < balt.-sl. *telk-/*tilk- „t.p.“ = > teljetä, kirj. "pakottaa paikalleen" < *tel- = asettaa paikalleen, iš kurio išriedėjo lie. tel̃k-ti „spiesti = ajaa laumaan,rinkti į būrį = kerätä häkkiin, aitaukseen“ [< *mušti, grūsti (į vieną vietą)“ = lyödä, murskata (yhteen kassan), žr. dar s.v. tallokinikis = vapaa kansalainen, la. nuô-tal̂cît „durchprügeln = piestä pahanpäiväisesti“, s.sl. tlěšti „grūsti = murskata (huhmaressa), jauhaa“ ir kt.



Talo, talas, varmoja balttilainoja:

Tämä oheisen tekstin sana on tärkeä, samaa juurta kuin suomen sanat tallata, talsia, sillä siitä tulee talo, joka ensiakuun on takoittanut lattiaa; kaikenalaisia kattoja on tunnettu vuosituhansia, sen sijaan erityinen rakennettu lattia on ollut uutta Suomessa ja Baltiassa.

talus = lattia(-)

talus „boͤne (Fußboden = jalkakäytävä) – grindys = lattia, asla = lattia “ E 207 nom. sg. masc. yra matyt pr. *talus < *talas = lattia, „t.p.“ (plg. s.v.v. asmus, auwerus, gandams, scalus) <  „paklojimas = sijaus ,pohjustus, petaus, patiesimas = tasaus, suoristua (tien, pihan) rakennus“ (plg. la. dial. *talas „t.p.“ > tals „audeklų balinimas = kudonnaisen valkaisu“) – fleksijos vedinys (su šaknies vokalizmo apofonija)

verb. pr. *tel-/*til- „(pa)kloti = asettaa paikalleen, patiesti = tasta, oikaista, "petata“ (plg., pvz.,subst. pr. *stabas darybą, žr. stabis) < balt. -sl. *tel-/*til- „t.p.“

< verb. ide. *tel-/*tl̥- „t.p.“ [dėl ide. kalbų medžiagos (darinių) žr. Pokorny IEW I 1061 s.v.2. tel-], o šis galėtų būti iš verb.ide. *(s)-tel/*(s)tl̥- „t.p.“.

Tiesa, įprastai suponuojama, kad buvo nomen ide. *tel- „plokščias = sileä, tasianen, ir pan.“ (Pokorny l.c.) ir verb.ide. *stel- „(pa)kloti, (pa)tiesti“ (s.v. 2. stel-); bet plg. Būga l.c., kur atstatomas ne nomen balt.-sl. *tel-„ plokščias = yhtenäinen, tasainen (ei reikiä ym.)“, o verb. balt.-sl. *tel- „kloti = asettaa“.

Atolas, olelma/-va EI tarkoita "uudelleenrakentamista" *at-tel-ti (kb, venäjäkai perestroika), vaan se tarkoittaa nimeneomaan *at-el-ti = kasva(ttaa) uudelleen). Sana on vanha ja säilynyt kauan muuttumattomana.

Tästä tulee vähän monimutkaisemmin myös > tilte = silta: "

 

tapa: Thomsen 1890:164–65 VBL vrt. lv lt daba. Jõgever 1910:130 ? < go. Setälä 1913:456 VBL. Nieminen 1934: 36–37 (Kettunen) ei VBL. Kalima 1936:164–65 VBL

tarha: Thomsen 1869: 73 VBL vrt. lt daržas

tarista ’kertoa’: Thomsen 1890: 228 ?VBL vrt. lt tarti mpr târi-n. Kalima 1936: 165– 66 VBL (kuten myös tarjota, HM)

tarpa, tarpoa: Thomsen 1890:165–66 ?VBL vrt. lv dalba lt delba. Toivonen 1921: 80 ??VBL. Nieminen 1934: 23–24 VBL. Kalima 1936: 166 ?VBL

tarvas: Thomsen 1890: 228 VBL vrt. lt tauras. Šahmatov 1911: 806 < ke. Lõo 1911: 81 ke muoto lähempänä kuin ba. Vasmer 1913: 202 VBL

taula: (Diefenbach 1880: 225 ~ lv daglis deglis). Donner 1884: 268 VBL vrt. lt daglis deglis. Thomsen 1890: 165 VBL vrt. myös lv dagla

teeri: Thomsen 1890: 231–32 ims ma küdör keder VBL vrt. lv teteris lt teterva t. sl; perm muuta alkuperää. Toivonen 1927: 188 ma ei tähän. Wichmann 1928 = perm; onom. Blesse 1933: 380 VBL. Kalima 1936: 167 – 68 ei VBL vaan = perm

temmata: (Weske 1890: 167 < sl t. lt tempti). Thomsen 1890: 231 ??VBL ellei = unk. Tunkelo 1899: 98 ?VBL

terva: Thomsen 1869: 152 < germ t.VBL vrt. lt derva lv darwa. Ahlqvist 1871: 160 < germ. Donner 1874: 130 yhtä hyvin < terä-. Ahlqvist 1879:118 ei < terä-. Diefenbach 1880:225 ~ ba germ. Lönnrot 1880:686~ ven.Qvigstad 1881:234 < sk.Donner 1884: 266 VBL.Thomsen 1890:166 VBL t.vähemmän todnäk < germ. Noreen 1892: 57 < germ. Wichmann 1895: 414 VBL. Kock 1903: 236 < germ. Ojansuu 1907: 279 VBL. Neuhaus 1908: 159 ~ ba germ. Jõgever 1910: 128 < germ t. VBL. Thomsen 1919 : 249 VBL. Hellqvist 1922: 984 luult. < germ. Wiget 1924: 406 ? < germ. Blesse 1933: 380 VBL. Kalima 1936: 168–69 VBL miel. kuin < germ (eli siis balttilainen, HM, kermaanissa laina)

tiine: Lõo 1911: 86 VBL. Toivonen 1917b: 27–28 äännesyistä ei VBL vaan < germ. Wichmann 1923: 106 = ma tüž. Kalima 1936: 169 ?? < arj

toe ’lohipato’: Thomsen 1890: 226 VBL *takis vrt. lt takišas lv tazis. Endzelins 1933: 78 (Mikkola) ei VBL. Blesse 1933: 380 VBL

torvi: Thomsen 1890: 230–31 ?VBL vrt. lv taure lt taurė; äänneasuun ehkä vaikuttanut toro. Kalima 1936: 170 VBL 134

tuhat: Thomsen 1869: 3 ims md Ģožän ma tišem luult. erikseen VBL t. < sl vrt. lt tukstantis. Thomsen 1890: 232–33 ims md ma VBL.Setälä 1891a: 302–03 < ksm *tuštant t. *tuktant; t:n puuttuminen md ma muodoissa outoa. Jõgever 1910: 123 ims VBL; md ma < ven. Setälä 1916: 499 = md VBL. Collinder 1928b: 371–73 ba originaali *tūš-komt. Kalima 1936: 170–71 ims md ma VBL

tumma: Thomsen 1890: 227 ?VBL vrt. lv tumsch lt tamsus. Neuhaus 1908: 160 ~ germ

tuohi: Donner 1884: 270 VBL vrt. lt tošis vrt. lv WƗ sis. Halász 1893: 266 = perm sam. Ojansuu 1907: 279 VBL. Kalima 1908 VBL < ei-ieur vrt. ven perm sam mong tat (kyllä tämä on ihan standarimalliin lainattu liettuasta).

tupa: Donner 1884: 266 VBL vrt. lt stuba. Thomsen 1890: 220 ? < ven miel. kuin VBL. Wichmann 1895: 414 ?VBL. Genetz 1896b: 22 VBL. Neuhaus 1908: 160 ~ germ ba. Jõgever 1910: 127 ? < germ t. VBL < germ. Setälä 1913: 462 < germ ellei ven t. VBL. Ojansuu 1920b: 326 VBL. Wiget 1924: 406 ? < germ. Kalima 933b: 131 < germ (Ei mitään erityistä syytä ole germaaniksei. Ruotsin sana on sitöä paitsi stuga, eikä mikään "*stuba". Dubuo, vsk ja kantab. *duben, on myös ontelo, onkalo, syvänne, ontto puu).

turku: Thomsen 1869: 88 VBL vrt. lt turgus akk. turgǐ. Schrader 1886: 39 < sl. 96 VBL. Donner 1884: 270 VBL. Weske 1890: 225 yhtä hyvin < sl kuin lt. Thomsen 1890: 12 127 < ven. Jacobsohn 1922: 11 VBL. Karsten 1922: 73 ei VBL vaan < sl (kuuria: turgus, sana tulee turkiksista preussiin ja kuuiin ja siltä slaaviin, niistä tuli mys turkkilaisten nimi naapureille, kuten persialaisille.

tuulas: Thomsen 1890: 168 VBL vrt. lv Gūlajs lt dulys. Kalima 1932b: 77 < ksm *tuuljas vrt. ly  WūĐas VBL

tuuma ’miete’: Donner 1884: 265 VBL t. < sl. Thomsen 1890: 12 < ven

tuura: Thomsen 1890:168–69 VBL vrt. lv Gūre lt durti miel.kuin lv < ims. Wichmann 1895: 414 ?VBL. Būga 1908: 15 VBL. Paasonen 1909b: 144 ? = mdE toro M tor. Setälä 1916: 478 ? = sam. Toivonen 1933: 126 ei = sam; ?? = md ellei md = sam. Nieminen 1934: 15 VBL. Kalima 1936: 172–73 ?VBL

tyhjä: Thomsen 1869: 80 VBL *tuštjas vrt. lt tušczas. Weske 1890: 174 = mdM tošča < sl-ba t. ba. Thomsen 1890: 80 233 VBL

tytär: Thomsen 1869: 92 VBL vrt. lt duktė: dukter-. Ahlqvist 1871: 187 = md stir ma edyr < germ ba sl kr t. arj.Donner 1876:117 = mdE tehte Ě M stir ma. Budenz 1879: 618 ims md ma VBL t. < sl. Diefenbach 1880: 225 ~ md ma? < ieur (ge) t. omap. Lönnrot 1880: 772 ~ kr sa ven. Donner 1884: 271 VBL.Tomaschek 1889: 13 < arj. Thomsen 1890: 167 ims md ma VBL. Anderson 1893: 201 tuskin VBL. Setälä1893: 204 md yhtä hyvin < arj. Wiklund 1896: 42 VBL. Jacobsohn 1922: 117 md < ims VBL; ma <VBL t. < arj. Karsten 1926–27: 254 = md VBL. Ravila 1929: 100 = md ?VBL. Blesse 1933: 380 VBL. Kalima 1936: 173–74 ?VBL ellei < arj

täsmä, tisma: Mikkola 1891: 6 VBL vrt. lt tiesumas. Ei Kalimalla 1936

täti: Donner 1884:266 VBL t. < sl. Thomsen 1890: 145 < ven. Paasonen 1896: 87 ei < ven vaan = mdM Ģlćä. Neuhaus 1908: 161 ~ sl ba. Paasonen 1909b: 140 = md

udar, utare: Thomsen 1869:155–56 ims md odar ehkei < germ vaan esim. VBL vrt. lt udroti. Budenz 1879:618 ims md ma vadar VBL t. < sl. Diefenbach 1880:221 ims md ~ sk. Lönnrot 1880:844 ~ kr sa ven.Thomsen 1890:234 ims md ma ?VBL ūdar-. Setälä 1893:204 md yhtä hyvin < arj.Genetz 1896a:12 ims md ma VBL.Setälä 1896 a: 405–06 ims md ma = perm < arj tm.ieur. Ojansuu 1907:278 < arj. Neuhaus 1908: 161 ~ germ. Jõgever 1910:128 < germ t. omap. = md ma. Ojansuu 1920b:325 < arj

uudin: Thomsen 1869: 83 VBL vrt. lt udis. Budenz 1879:720 739 = perm mns unk. Neuhaus 1908: 161 ~ ba. Setälä 1916: 496 sm-pe

uuhi: (Ahlqvist 1871:11 < lt avis lv avs). Donner 1884: 268 VBL vrt. lt ozis. Thomsen 1890:93 omap. Setälä 1891a:274 = ugr ?md ?ma. Munkácsi 1901:382–84 sgr < arj. Būga 1908: 88 VBL *avužy. Lõo 1911: 54 ~ uuttu = md perm ugr (Balttilainen, tämä tulee sanasta ožis = vuohi (joka taa on jotvinkia)

vaaja: Thomsen 1869: 156 < germ t. VBL vrt. lt vagis lv vadǕis. Ahlqvist 1871: 159 < ven. Diefenbach 1880: 222 ims unk ~ ba germ. Lönnrot 1880: 853 ~ ven. Donner 1884: 268 VBL miel. kuin < germ. Thomsen 1890: 235 todnäk. VBL. Setälä 1891a: 151–54 < ksm *vagja VBL t. < germ. Wichmann 1895:414 VBL. Neuhaus 1908: 161 ~ ba germ. Jõgever 1910: 127 < germ t. VBL. Setälä 1916: 500 VBL

vaapsahainen: Thomsen 1890: 236–37 VBL vrt. lt vapsa mpr wobse; myös md ukska ?VBL

[vaeltaa  žvalgyti   (~o,  ~ė) ,  izlūkot; izpētīt = parveilla, vaeltaa (hyönteiset, ym.)
žvalgyti vietovę - izlūkot  (izpētīt) apvidu
žvalgyti akmens anglių telkinius - izpētīt akmeņogļu slāņus
žval̃gas  (4)
1. mil. izlūks
žvalgų žygis - izlūkgājiens
2. virsmežsargs;
žvalgyba  (1)
1. mil. izlūkošana
oro žvalgyba - gaisa izlūkošana
2. izlūkdienests;
žvalgybininkas   -ė  (1) izlūkdienesta darbinieks   -ce;
žvalgybinis   -ė  (1) izlūkošanas-; izlūku-
žvalgybinis lėktuvas - izlūklidmašīna
žvalgymas  (1) izlūkošana; izpētīšana;
žvalgymasis  (1) skatīšanās  (lūkošanās) apkārt;
žvalginėti   (~inė́ja,  ~inė́jo) ,   dem.  ,

žvalgytis   (~osi,  ~ėsi) ,  skatīties  (lūkoties) apkārt;
žvalgytojas   -a  (2) izlūkotājs   -a; izlūks; /iz/pētītājs   -a;
žvalgomasis   ~oji  (1) mil. izlūka-; izlūku-; izlūkošanas-
žvalgomasis skridimas - izlūklidojums
žvalgus   -ì  (4) redzīgs   -a; ar labu redzi; tāds, -a, kas labi ievēro;
žvalguva  (3b) sk.   žvalgà
]

 

vaha: (Weske 1890: 170 < *vahka < sl-ba vrt. lt vaszkas t. sl). Thomsen 1890: 238 VBL vrt. lt vaszkas lv vasks; heikko aste ilman k:ta yleistynyt.Setälä 1891a:301 VBL; heikon asteen yleistyminen ei hyväksyttävää. Neuhaus 1908: 162 ~ ba germ sl. Ojansuu 1921a: 40–41 < ksm *vakša VBL *vaška

vaidella ’väittää’: Ojansuu 1921a: 41 VBL vrt. lt vaidas lv vaida. Toivonen 1921: 80 ?VBL. Kalima 1936: 175 – 76 vi ?VBL; sm ei tähän

vaikuttaa: Toivonen 1931 VBL vrt. lt vieka veikti lv veikt. Collinder 1932: 82 ?VBL. Kalima 1936: 176 VBL

vaino: Thomsen 1890: 239 ?VBL *vainƗ- *vainǀ- vrt. lt vyti lv waijƗt t. ba lähtömuoto mahd. näiden ja lt lv vaina kont. Mikkola 1894: 102 murt. merk. vaikutusta venäjästä. Būga 1908: 31 VBL. Ojansuu 1916: 45 116 < sl (vasarakirves: vaino ja varus ovat vsk:ta, sota SU:ta, HM.)

vaippa: Donner 1884:270 VBL vrt.lt YƝSėThomsen 1890:241–42 ims ba ilm.<germ

vako: (Ahlqvist 1871:30 < lt lv vagga). Donner 1884:267 VBL. Donner 1888:121 161 = ugr. Thomsen 1890: 235 VBL

valta: Thomsen 1869:157 < germ, johdoksissa myös ba vaikutus mahd,vrt.lt valdyti valdža. Diefenbach 1880:22 ~ germ lt.Ei Thomsenilla 1890 (Sana valtio (lt. valdzia) on balttia ja tulee b. salanta vallita; vallata on germaania; latvian valtio vara tulee vsk.n sota-sananta.).

vannas: Paasonen 1909a VBL *vagnas vrt. mpr wagnis. Karsten 1915: 84–85 ims mpr < germ. Kalima 1936: 177 VBL

varpa: Thomsen 1890:243 ilm.VBL vrt.lt lv varpa.Kalima 1936:179 omap,vrt. varvas (ei kun balttiperäinen, balteilla on tosin vain yksi "varpa"; eikä kaikilla ole sitäkään.)

varras: Thomsen 1890:237–38 ?VBL *varp(s)tas t. *svarpstas ellei < varsi. Būga 1908: 139 ~ varsi VBL vrt. lt vìrdis lv YƗrde. Saareste 1924: 203 ?VBL. Kalima 1936: 178 ei VBL

varsi: Thomsen 1890: 237–38 ims ma vurto omap. t. ?VBL vrt. lt várpstis varpstė lv varpsta. Wichmann 1895:414 VBL.Setälä 1896b:7 = ma VBL.Abercromby 1898:244 ?VBL. Būga 1908:139 VBL vrt. lv YƗrde lt vìrdis. Wichmann 1923:47 = ma. Saareste 1924:203 ?VBL. Mark 1928:188 = ma. Kalima 1936:177–78 ei VBL vaan = ma ȕ urį

varsta, vartta ’puintiväline’: Thomsen 1890:238 ?VBL kuten varras ellei < varsi. Se- tälä 1894a:280 vartta ei VBL vaan = ko.Saareste 1924:203 joko = ko tai VBL. Setälä 1926a:150 sm-pe ajalta.Kalima 1936:178 ei VBL (taatusti balttilainen, mutta tulee sitomista, liitämistä narulla tarkoittavasta sanasta: sidottu nuija = *varsta lazda.)

vasta pr. tvakstan , jotv. gvazdan = vasta

Vytautas Mažiulis, Prūsų kalbos etimologijos žodynas, 1-ojo leidimo 4 t.208–209 psl

twaxtan „queste (Badequast) – vanta = vihta = "sidottu"“ nom. sg. neutr. = pr. *tvakstan, kuriam giminaičių niekas (kiek man žinoma) nerado baltų ir slavų kalbose, yra siejamas su germ. žodžiais – go. þwahan „baden“ ir pan. , o iš visa to rekonstruojamas verb. ide. *tu̯ak-„baden“ (Pokorny l. c.).

Väärin: sana tulee vervistä tvenkti = piiskata (esim. vettä) > lyödä (sydän) ym.

Manyčiau, kad pr. *tvakstan „vanta (Badequast)“ = „vanojimo (pėrimo) įrankis“ yra sufikso *-sta- vedinys (nomen instrumenti) iš verb. pr. *tvak- „vanoti, perti, mušti“ (plg.la. uõta = lie. vánta „Badequast“ semantinę istoriją, žr. s.v. gertoanax) < balt.-sl.*tvak-/*tuk- „mušti,perti“ > lie. tvak-sė́ti „mušti (apie širdį ir pan.)“,tvók- ti „mušti, kirsti“ (su pailgintu šaknies vokalizmu, plg. lie. grób-ti, žr. s. v. grobis), tuk-sė́ti plakti, pokšėti“, taukšė́tikaukšėti“ ir kt.(dėl šaknies vokalizmo apofonijos plg., pvz.,balt.-sl.*dves-/*dvas- bei *dus-/*daus-, žr. Trautmann BSW 64t. s.v. du̯esi̯ō), s. sl. tьk-ati „austi (primušti ataudus prie metmenų)“ ir kt.; daugiau balt. ir sl. kalbų medžiagos žr. Fraenkel LEW 1148 (s.v. tvaksė́ti), 1135 (s.v. tuksė́ti), 1066 (s.v. taukšė́ti), Vasmer ESRJ IV (s.v. ткать).

Taigi manyčiau, kad pr. *tvakstan yra ne pr. (vak. balt.)-germ. izoleksa (taip iki šiol manoma, žr., pvz., Stang LS 59), o balt.-sl.-germ. izoleksa (semantiškai artimesnė vak. 209 balt. ir germ. dialektams – pr. *tvankstan „vanta“: go. þwahan „baden“), suponuojanti verb. ide. *t(e/o)u̯(e/o)k- „mušti“ (iš čia ir minėtasis verb. go. þwahan „baden“, kurį kildinu iš *„perti, vanoti“ < *mušti“), dėl kurio žr. Pokorny IEW I 1032tt. [s.v. 1. (s)teu-], bet ne Pokorny IEW I 1098 (s.v. tu̯ak-).

Jotvingin sana gvazdan on lähellä puolan sanaa gwiazda = tähti, tällaisella nipulla lyömisen nimi on voinut tulla siitä nipusta eikä päinvastoin.

 

vata ’nuotta’: (Diefenbach 1880: 222 ~ germ sl ba vrt. lt nevadas vedƝ ja). Donner 1884: 265 ?VBL; vrt. kuitenkin vetää. Thomsen 1890: 234 < germ  (todennäköisesti vasarakirvestä).

verho: Thomsen 1890: 241 ?VBL *verža vrt. lt veržti lv werǕt. Anderson 1893: 220 VBL. Genetz 1896b: 34 = mdE oršams M orščams. Paasonen 1896: 41–42 = md ?VBL. Būga 1908: 191 VBL vrt. lt viršus mpr worsuny. Neuhaus 1908: 163 ~ lt veržti. Paasonen 1915: 3 = md. Ei Kalimalla 1936

verta: Donner 1884: 265 VBL vrt. lt vertas. Thomsen 1890: 241 < germ (sana vero on suomena tai vsk:ta, se on tarkoittanut yhteiseen kasaan kerättyä sadon ym. yli- määrää, joka usein pistettiin esimerkiksi Kekri-bileissä sileäksi. Kuitenkin, mitä poh- joisempana oltiin sitä helpompi varastoida, panna *haltuun", eli "jäädytettyjen" (šaltu) joukkoon, HM)

veräjä: Ojansuu 1921a: 42–44 ?VBL *dvirga vrt. lt durys t. ven. Rapola 1922 < ven. Ojansuu 1922 VBL *verta- vrt. lt vartai. Setälä 1926a: 160 < sl

vielä: Thomsen 1890: 240 VBL vrt. lt vėl.

vihvilä ’heinäkasvi’: Thomsen 1890: 242 VBL vrt. lt viksva vikšva

viina: Thomsen 1869: 44 ~ viini < germ vrt. kuitenkin lt vynas ja ven. Donner 1884: 265 VBL. Thomsen 1890: 13 < sk t. ven. Neuhaus 1908: 164 ~ germ sl ba. Karsten 1909: 249 < sk << lat

vilkaista: Būga 1908: 190 VBL vrt. lt žvilg- žvelgti. Ei Kalimalla 1936

villa: Thomsen 1869: 79 VBL vrt. lt vilna.  Ahlqvist 1871: 12 < germ t. lt. Lönnrot 1880: 985 ~ sa ru. Donner 1884: 267 VBL. Weske 1890: 169 < sl-ba. Thomsen 1890: 242 VBL. Lõo 1911: 56 < germ t. VBL. Setälä 1916: 499 VBL

vinka ’häkä’: Mägiste 1925a: 88 ?VBL vrt. lv dvinga dvingis. Nieminen 1934: 15–16 VBL. Ei Kalimalla 1936

vinka ’koukku’: Toivonen 1923–24: 219 VBL vrt. lt vingis. Collinder 1932: 153 ?VBL. Kalima 1936: 178 VBL vrt. lt vingis

virpa ’vitsa’: Thomsen 1890: 242 virpa -o -i -u VBL vrt. lt virbas lv wirbs wirbat. ? < ven; virpomiseen liittyvänä < ven. Mikkola 1894: 95 ims lt < ven. Būga 1908: 133 VBL. Neuhaus 1908: 164 ~ sl ba. Būga 1925: 44 < sl. Kalima 1936: 179 ? < ven t. ~ virpi VBL

virpi ’vitsa’: (Ahlqvist 1871:91 < lt lv virve).Donner 1884:265 VBL vrt.lt virbas.Weske 1890: 206 < ven. Thomsen 1890: 242 kuten virpa VBL. Neuhaus 1908: 164 ~ msl. Wichmann 1920: 402 < ven. Kalima 1936: 179 VBL virsi: (Comparetti 1892: 3 ? < Lituslavisch < lat). Neuhaus 1908: 164 < germ. Karsten 1922: 83 ilm. < sa. Setälä 1926a: 161 ei todistettu lainaksi. Kalima 1933a VBL *uirda- > mpr Zīrds

virta: Thomsen 1890: 243 ??VBL vrt. lt virtis virtas virve ’side’: Donner 1884: 270 VBL vrt. lt virvė

vohla: Kalima 1936: 181 < vuohi t. VBL

vuohi: Thomsen 1869:58 VBL vrt. lt ožys. Ahlqvist 1871:13 ~ uuhi. Thomsen 1890: 205 VBL

vuojo-: Setälä 1932a VBL vrt. lt Vokė. Mägiste 1933: 23 VBL-etymologia ei selitä vi muotoa. Karsten 1934: 50–53 < germ. Nieminen 1934: 62–64 VBL gen. pl *vǀkjuon. Kalima 1936: 27–28 Setälän selitys uskottava

vuona: (Ahlqvist 1871: 11 < lv auns). Paasonen 1917b VBL agnas vrt. lat kr sl

vuota: Thomsen 1890: 205 VBL vrt. lt oda lv Ɨda

väijyä: Thomsen 1890: 238–39 ??VBL vrt. lt vyti. Airila 1916: 146 < mru

väive: Thomsen 1890: 241 ?VBL vrt. lt vesa. Mikkola 1909b: 296 VBL *vëves

äes: Donner 1884:263 ims ko ?VBL vrt. lt ekečios akečios; vrt. kuitenkin äkä. Thom- sen 1890: 169 VBL; ko ei tähän. Wichmann 1920: 403 ko < ims VBL. Jacobsohn 1924: 170 ?VBL. Collinder 1932: 84 VBL

ätelä: (Diefenbach 1880: 220 viättal ~ lv atâls). Thomsen 1890: 159–60 VBL vrt. lt atolas lv atƗls. Ojansuu 1916: 202 sm < vi < lv. Wiklund 1917: 59 VBL. Kalima 1923 – 24a: 72–73 ? = maL at

äiti  (gootin paljon myöhempi sana, josta "äiti" tavallisesti johdetaan, tulee myös täältä), kuurin êidi = syöttä(j)ä, liettuan *ėdi, pl. ėdžios = kehto
ėsti  (ė́da, ė́dė)
1. ēst  (par dzīvniekiem) = ruokailla, syödä, syöttää
2. niev. rīt = niellä
3. kost; ēst  (par kukaiņiem, parazītiem) = purra, pistää (hyönteiset ym.)
musės ėda - mušas kož
4. saēst; kost = kirveltää, syövyttää
dūmai ėda akis - dūmi kož acīs = savu kirveltää silmiä
rūdys ėda geležį - rūsa saēd dzelzi = ruoste syö rautaa.
rūgštis ėda rankas - skābe saēd rokas = etikka kirveltää, polttaa käsiä
sveikatą ėsti - saēst  (bojāt) veselību = vahingoittaa terveyttä
5. pārn. ēst
ėda vienas kitą - ēd viens otru = "syödä" (kalvaa) toisiaan
širdį ėsti - grauzt  (gremzt) sirdi = puristaa sydäntä
ėstis  (ė́dasi, ė́dėsi) ēsties; plēsties; kašķēties
jie ėdasi tarp savęs - viņi ēdas  (plēšas) savā starpā = ateroida jne.

 

īst

īstessen – valgyti = ruokailla, syödä“ (= walgimu), ist „t.p.“ (= walgimas), istwei „t.p.“, istwe „t.p.“ (= walgisi „valgysi“) inf.; partic. praet. act. nom. sg. masc. īduns „gessen (gegessen) – valgęs = syönyt“ (= walgei); imperat.pl. īdeiti „esset – valgykite = syökää,“ (= walgikite „valgykite"), idaiti „t. p.“ (= walgikit „valgykite“), ydieyti „t.p.“, edeitte „t.p.“.

Turime verb. (inf.) pr. (II, III) *īst „valgyti“ resp. *īstvei „t.p. < pr. *ēst „t.p.“ resp. *ēstvei „t.p.“ = pr. (I) *ēst „t.p.“ resp. *ēstvei „t.p.“, kuris kartu su lie. ė́sti „valgyti, essen (dial.); ėsti, fressen“ = la. êst „valgyti; ėsti“ bei sl. *ěsti „t.p.“ (> serb.-chorv. jȅsti „t.p.“ ir kt.) suponuoja verb. balt.-sl. *ēd- „valgyti; ėsti“ su atematiniu praes. (1 sg.) *ēdmi (> s. lie. ė́mi = s. sl. jamь ir pan.) bei su gana senu (tematiniu) *ēdō (> lie. ė́du = la. êdu) < ide. *ē̆d- „valgyti; ėsti“ > het. ētmi (praes.sg.), s. ind. ádmi (< *ĕdmi, praes.sg.), go. itan „valgyti“ (inf.), lo. edō „valgau“ (praes.sg. resp. perf. ēdī) ir kt.

Itse asiassa tästä IE-sanasta voi tulla myös emo, mutta kauempaa.

 

 
Muitten itämerensuomalaisten kielten sanat, joilla ei ole vastineita suomessa

 

aistar ’näppylä’ li: Thomsen 1890: 140 < lv angsteri; vanha laina? . Kalima 1936: 88 VBL (?*ankstaras) (vasarakirvestä tai seeliä)

atronta ’lovi’ li: Endzelins 1913: 102 < kuur vrt. lt rantyti. Ei Kalimalla 1936

eheros ’taimen’ vr: Ojansuu 1921a: 5 VBL vrt lt eszerys. Toivonen 1921: 80 ?VBL.

gõdint ’kudita’ li: Būga 1913a: 251 < (Endzelins) kuur vrt. lt kutinti. Ei Kalimalla 1936

hähk ’saukko’ ve: Thomsen 1890: 223 VBL vrt. lt szeszkas lv sesks. Wichmann 1911: 253 ba ? < ims ? = maV šäšk Būga 1922a: 29 VBL. Jacobsohn 1922: 138–39 ma < ksm VBL ellei = ma hnt < arj. Būga 1923: 2 VBL. Mikkola 1930: 444 ba < ims. Kalima 1936: 102 ei VBL vaan = ma

jung ’vinssi’ vi vr: Vasmer 1922: 11 VBL vrt. lt jungas. Saareste 1922: 15 < sk.

kabuta ’syleillä’ ve: Kalima 1936: 105 ?VBL vrt. lt kabinti jollei = sm kavuta

kambal, kammal ’pala’ vi: Thomsen 1890: 170 ? ~ kappale ? < lv. Kalima 1936: 107 ? erotettava s:sta kappale ?VBL

kãrpa ’känsä’ li: (Anderson 1879: 196–97 < lt t. lt < ims). Donner 1884: 267 VBL vrt. lt karpa. Thomsen 1890: 123 < lv.

kartta ’kaukalo’ ka ve: Mikkola 1894: 127 ehkei < ven vaanVBL, vrt. lt *karta vrt. lt prakartas mpr pracartis. Äimä 1919: 275 ei VBL vaan ~ saa garcco. Kalima 1936: 111 ?VBL jollei = saa t. < ven

kesv ’ohra’ vr: Ojansuu 1921a: 16–17 VBL *kensva vrt lv ciezva. Toivonen 1928c: 236 yhtä hyvin lv < ims.

Këv ’tamma’ li: Toivonen 1917b: 36 = saaKld kiev VBL vrt. lv k’Ɲwet. lv < li. Mikkola 1930: 443 lv < ims. Kalima 1936: 117 lv ? < ims

kill ’vihertikka’ li: Thomsen 1890: 141 173 žem t. ??VBL *gilna vrt. lv GǕilna dǕilnis . Endzelins 1913: 102 < kuur. Kalima 1936: 117 VBL

kukkuri ’kumpu’ ka Būga 1912: 33 VBL vrt. lt kaukuras mpr queke. Kalima 1936: 121 yhdennäköisyys ilm. sattumaa

kulit ’tasku’ vi: Saareste 1922: 141 todnäk VBL vrt. lv kule lt kulle . Ei Kalimalla 1936

Kuramaa ’Kuurinmaa’ vi vr li: Endzelins 1912: 72 < ksm *kurha - VBL vrt. lt kuršiai lv kursi, Būga 1924a: CXXXII – CXXXIII < kuur. Ei Kalimalla 1936

kurb ’surullinen’ vi vr va: Kalima 1936: 123 VBL vrt. lt skurbėt. sl

kurt ’kuuro’ vi vr ve va: Thomsen 1869: 93 VBL vrt. lt kurczas

kuvvas ’kirveenvarsi’ vr: Thomsen 1890: 190 ? < *kūdas VBL vrt. lt kotas lv NƗtst. latg Nǀts Ei Kalimalla 1936

kõblas ’taltta’ vr: Toivonen 1917b: 36–38 VBL vrt. joko lt kablys t. kaplys t. skaplis. Vasmer 1922:11–12 < ven Toivonen 1922 VBL. Kalima 1936:120 ?VBL ellei < germ

kõidas ’pirta’ li: Thomsen 1890: 141 žem t. ??VBL vrt. lt skëtas lv schk’ëts. Endzelins 1913: 102 < kuur.

laimama ’moittia’ vi vr: Saareste 1923: 11–12 < lv t. VBL vrt. lt laiminti. Mägiste 1934 < lai-.

lina ’pellava’ vi vr va li: Donner 1884: 265 VBL vrt. lt linas. Thomsen 1890: 196 li < lv, vi vo? va < sl? Jõgever 1911: 232 < sl lv t. VBL Blesse 1933: 380 VBL.

linnask ’suutari (kala)’ vi vr: Ojansuu 1921a: 22–23 VBL *linjas vrt lt lynas lv lihnis.

lõiga ’liika’ li: Thomsen 1890: 141 < žem t. ??VBL vrt. lt lëkas lv lëks . Endzelins 1913: 102 < kuur.

maigas ’makea’ li: Donner 1884: 263 VBL vrt. lv maigs . Thomsen 1890: 268 lv < li = sm maajas.

mändrõks ’mäntä’ li: Thomsen 1890: 141 žem t. ??VBL vrt. lt menturė lv mëture. Būga 1924a: C < kuur. Ei Kalimalla 1936

meltsas ’vihertikka’ vi vr: Thomsen 1890: 200 vr mõltsas ?VBL vrt. lt meleta mpr melato. Tunkelo 1899: 98 VBL. Ei Kalimalla 1936

naarits ’saukko’ vi: Thomsen 1890: 201–202 VBL vrt. lv nariza nariži. Ei Kalimalla 1936

Narva vi: Wiklund 1916: 176 VBL vrt. Narew ’joennimi’. Eisen 1917: 18 ~ sm Narva ’kylännimi’ (Sabler) < germ; (Karsten) < Alg-Põhja.

nautti ’huono kasvu’ ka: Kalima 1928: 104–05 < germ t. todnäköisemmin VBL vrt. mpr nauti- lt novyti lv nâve. Kalima 1936: 141 ?VBL t. < germ

pahr ’karju’ vr: Anderson 1893: 240 ~ lt. Lõo 1911: 87 < germ. Toivonen 1919: 106 ? yhtä hyvin < germ kuin VBL. Saareste 1924: 61 VBL, t. < germ t. sa. Kalima 1936: 145 VBL vrt. lt paršas mpr parstian

palandõks ’kyyhkynen’ li: Thomsen 1890: 141 161 žem t. ??VBL, vrt. lt balandis lv balĤdis. Endzelins 1913: 102 < kuur. Kalima 1936: 145 VBL

pürs ’koivu’ vi: Saareste 1924:21–22 < sl t. VBL vrt. lt béržas lv béhrss. Ei Kalimalla 1936

rügä ’ruis’ vr: Ojansuu 1921a: 35 VBL rugja- vrt lt rugys. Toivonen 1921: 80 ?VBL. Ei Kalimalla 1936

rääts ’kori’ vi vr li: Thomsen 1890: 141 žem t. ??VBL vrt. lt Rėtis rėtas. Kalima 1936: 196 tuskin VBL

sodi ’lika’ vi vr: Paasonen 1909b: 127 ? = md sod ~ lt sodis. Ei Kalimalla 1936

taru ’mehiläispesä’ vi vr: Manninen 1926: 18 VBL vrt. lt drava. Ei Kalimalla 1936

tõug ’rotu’ vi vr: Kalima 1936: 170 ?VBL vrt. lt daug lv daudz

tümjäs ’tumma’ vr: Thomsen 1890: 168 ?VBL *dumja -s vrt. lv dumjsch. Ei Kalimalla 1936

täkk ’ori’ vi vr: Saareste 1924: 47 VBL vrt. lv tekis lt tekys takis t. todnäköisemmin < lv. Ei Kalimalla 1936

uba ’papu’ vi vr va: (Ahlqvist 1871: 34 < li < lv lt pupa). Thomsen 1890: 210 = li < lv; suhteellisen vanha laina?. Kalima 1936: 174 VBL

urg ’kolo’ vi vr: Ojansuu 1921a: 39 VBL vrt. lt urva. Collinder 1932: 152–53 ?VBL ellei = sm ura vi uurida. Ei Kalimalla 1936

vanik ’seppele’ vr li: Thomsen 1890: 140 141 235 žem t. ??VBL vrt. lt vainikas lv wainaks. Ei Kalimalla 1936

Verbikšõ ’kehrätä’ li: Thomsen 1890: 141 240 žem t. ??VBL vrt. lt verpti lv verpt. Ei Kalimalla 1936

viltu ’vino’ vi vr: Loorits 1929: 184 ? < lv viltus t. VBL. Ei Kalimalla 1936

viru ’pyörre’ vi vr: Thomsen 1890: 243 ??VBL vrt. lt vyrius lv wirulis t. ven t. omap. Ei Kalimalla 1936

vägal ’made’ li: Thomsen 1890: 141 238 žem t. ??VBL vrt. lt vėgėlė. Endzelins 1913: 102 < kuur. Kalima 1936: 183 VBL

 
-kin: Thomsen 1890:172 ??VBL vrt. lt –gilv - GǕ
ellei omap. Genetz 1890: 187 ? ~ saa - gis

vähi ’rapu’ vi vr: Thomsen 1890: 241 VBL vrt. lt vėžys lv ZƝǕis.

värblane ’varpunen’ vi vr?:Ojansuu 1921a:44 VBL vrt lt zwirblis.Kalima 1936:26< sl

 

Liitepartikkelit
 
 
-kin: Thomsen 1890:172 ??VBL vrt. lt –gilv - GǕ ellei omap. Genetz 1890: 187 ? ~ saa - gis; ei muissa sukuk. Ei Kalimalla 1936
 
-kO: Thomsen 1890:174 ??VBL vrt. lt – gu lv – g ellei < ko -. Genetz 1890:188 < ko-.
 
-pA: Thomsen 1890:160 VBL vrt.lv lt  -ba. Genetz 1890:188 = perm ha unk. Wiklund 1894: 60 VBL. Kalima 1936: 144 ?VBL ellei omap
 
 
 

Yöllinen maisema Mätäsvaaralla. Asko Kuittinen halusi saada kuvaansa hieman valoa, minkä vuoksi hän päätti mennä kuvaamaan normaalia aiemmin.