Arkkis: Lähetetty: Pe Maalis 27, 2009 8:58 pm
 
Suomalaisten tuntemattomimmat kielisukulaiset näyttäisivät löytyneen mukaan lukien mystinen ei-IE/SU-kieli, jonka sanastoa on itämerensuomessa, mitä yllättävimmältä suunnalta, arktisten kansojen tšuktšilais-kamtšatkalaisesta ryhmästä. Näihin liittyvät jukagirin kieli, jonka liittyminen kuvioon ei ole yllätys, ja nivhin kieli, jolla on yhteisiä piirteitä turkkilaisten kielten kanssa.

http://www.proto-nostratic.ru/nostratic-cradle/_pdf/chuckhi-uralic-blazhek-2006.pdf


Chukcho-Kamchatkan and Uralic: lexical evidence of their genetic relationship Václav Blažek
 
Brno, Masaryk university

210px-Prof._V%C3%A1clav_Bla%C5%BEek.jpg
Václav Blažek 2015
 
The Chukcho-Kamchatkan languages,particularly Koryak and Itelmen, were first described by Krašeninnikov in 1755. He also was the first who recognized the relationship of Chukchee and Koryak and of both with Itelmen, cf. [Vdovin 1954:46]. The first sketch of the comparative grammar of the Chukcho-Koryak languages with occasional examples from Itelmen was published by Radloff [Radloff 1861].His follower Bo- goraz [Bogoraz 1922] significantly expanded his comparative material.
 
In recent times three attempts to determine the regular sound cor-respondences between Chukcho-Koryak or Chukcho-Kamchatkan lan-guages were formulated: [Golovastikov&Dolgopoĺskij 1972; Muravjeva 1986, 1988; Mudrak 1988, 2000]. It was Holger Pedersen who took in account the Chukcho-Kamchatkan languages as a member of the Nostratic macrofamily, postulated by him already in 1903. In the 50s J. Ankeria and K.Bouda studied the specific relations between Chukcho-Kamchatkan and Uralic. The latter scholar especially collected hund-reds of comparisons in a long series of articles [Bouda 1952, 1955, 1961, 1965, 1969, 1970, 1976, 1979]. Unfortunately, without the appli- cation of the comparative-historical method many of his equations do not have any value. On the other hand, regarding the number of his comparisons,Bouda's articles represent the richest source of the com- parisons presented here. In the 60s A. Dolgopolsky returned to the idea of the Nostratic affiliation of Chukcho-Kamchatkan. J. H. Green-berg included Chukcho-Kamchatkan into ‘Eurasiatic' in his mono-graph Indo-European and its closest relatives: The Eurasiatic Lan-guage Family, Stanford University Press 2000, unfortunately without any sound laws. The first scientific step was done by Golovastikov & Dolgopoĺskij [1972] who made the first attempt to reconstruct the Chukcho-Koryak proto-language on the basis of regular sound corres-pondences. They also formulated the preliminary phonetic correspon-dences between Chukcho-Koryak and Itelmen. In the 80s the Chuk-cho-Koryak reconstruction was precised and enlarged by I.Muravjeva.
 
At the same time O. Mudrak starts his study of Chukcho-Kamchatkan languages in general. His recently published "Etymological Dictionary of the Chukcho-Kamchatkan Languages" [Mudrak 2000] opens new possibilities in the effort to determine the position of Chukcho-Kam-chatkan in the global genetic classification. In the present study the question of the external genetic relatives of Chukcho-Kamchatkan is limited to Uralic, because the reconstruction of the Uralic protolan-guage is the best developped one among the candidates for the clo-sest relationship with Chukcho-Kamchatkan (Nivx,Yukaghir). All com- parisons are based on the standard reconstructions of Uralic or its daughter branches according to K. Redei's Uralisches etymologisches Wörterbuch [UEW], sometimes confronted with [Sammalahti 1988 = S], [Xelimskij 1976 = X] and [Collinder 1960 = CG]; reconstructions of Chukcho-Kamchatkan or Chukcho-Koryak are prima-rily taken from [Mudrak 2000 = M].
 
 
 
 
List of abbreviations

A — Altaic; BF — Balto-Fennic; Ch — Chukcho-Koryak; ChK — Chukcho-Kamchatkan; Chuk — Chukchee; Fi — Finnish; FP — Fenno-Permic; FU — Fenno-Ugric; FV — Fenno-Volgaic; Hu — Hungarian; K — Kamchatkan; Md — Mordvinian; NE — Northeast; S — South; Sm — Samoyedic; Tg — Tungusic; U — Uralic; Ug — Ugric; W — West; Yuk — Yukagir.

A. Parallels between Chukcho-Kamchatkan and Uralic, including partial branches.

1. ChK *'ajta "to drive" (M 20),cf. Chuk aj-ǝlg "sich fürchten"; FU *aja- "treiben, jagen" (UEW 4) = *åjå "to drive" (S 542); cf. Sm *åjtå "loslassen, schicken" (SW 17). Lit.: Bouda 1952: 33: Ch + FU.

Ajaa > ajattaa > ajatella, (aika, yhdistetty myös liett. laikas)
 
Seuraa todennäköisesti kantabltin verbistä *enti (tai *emti) = tulla, mennä, ajaa sisään. Liett. eiti (eina), latvian iet (iet), jotvingin ait (aina), preussin eitun (eit), (uuden) kuurin *êitum (êima)  = mennä, kävellä.
 
Indoeuroopplaisesta juuresta (joka on ollut *(h)en- = mennä, ajaa sisään, eikä **ei- , joka on tavallinen myöhempi muoto) on muodostettu uudissana "ioni" = "se, joka menee":
 
ion (n.) = ioni
 
1834, introduced by English physicist and chemist Michael Faraday (suggested by the Rev. William Whewell, English polymath), coined from Greek ion, neuter present participle of ienai "go," from PIE root *ei- "to go, to walk" (siis *(h)en-)
(Ei ole luultavasti oikea IE-juuri, vaan itäbalttia. Oikea on *en- = mennä ajaa sisään.)
(cf. Greek eimi "I go;" Latin ire "to go," iter "a way;"
Old Irish ethaim "I go;" Irish bothar "a road" (from *bou-itro- "cows' way"),
Gaulish eimu "we go," Gothic iddja "went,"
Sanskrit e'ti "goes," imas "we go," ayanam "a going, way;"
Avestan ae'iti "goes;" Old Persian aitiy "goes;"
Lithuanian eiti "to go;"
Old Church Slavonic iti "go;" Bulgarian ida "I go;" Russian idti "to go").
So called because ions move toward the electrode of opposite charge.


2. ChK *'ajvă "brain = aivot" (M 20); U *ojwa "Kopf,Haupt" (UEW 336) = *ojwå "head" (S 536); Yuk *öwj- "edge, tip"  (ovi? ovela? oiva? oima, oimen = päähänpisto (savo), josta oikku?, ohimo?)  (Nikolaeva, SFU 1988: 82).

Aivot (aivan)
 
Sanaparvi vaikuttaa vahvasti vasarakirveskieleltä sikäli kuin se on ollut sellainen balttilainen kieli kuin oletetaan.
 
Tuo savon sana oimen = päähänpisto olisi oleteusten mukainen vasarakirvesmuoto samasta sanasta joka on liettuassa (länsibalttilaisittain eli galindi/skalvilaina aumuõ, mon aumenys (m. ent. n.) = päähänpisto. oivallus,
 
są'monė 'Bewusstsein' = tajunta,
nesą'monė 'Unsinn, Widersinn' = älytömyys, hölmöys,
hierher auch aũmonis 'unsinnig = miletön, rasend = raivoisa',
aumeniomis, aũmonėmis, -iomis 'ohne Bewusstsein= tiedoton',
aumeniuoti, aũmenioti 'betrübt sein = olla huolissaan, surullinen, etwas bekriteln = huomautella, an etw. herummäkeln = repostella jtkn'
(zur Bed. cf. nusimiñti 'verzweifeln', s.s.v. aumuõ).
Lit. aũmonė 'Bewusstsein = tajunta' ist Angleichung des mit
slav. um´ urverw.
aumuõ 'Verstand = ymmärrys' an są´monė = tajunta.
 
jotvingin "aumoj (n.) = mieli",  tshekin aumuõ = mieli.
aumenevingis conscious
aumenis consciousness = tietoisuus
auminīt (Inf) to despond
auminīvens troubled
aumīt to comprehend (Inf)
aumōj mind
aumūsna ablution
aumūt to wash away (Inf)
 
preussin aumens,
AUMENEWÎNGIS aj <27> [~umens MK] conscious
AUMENEWÎNGISKU <49> [~umens MK] conscientious understanding
ÃUMENS <61> [aumu o + rozum MK] consciousness = tietoisuus
(tajunta = sammone)
ÃUMESENIS <40> [Aumestun drv] loss
AUMESTUN <72> [Mestun drv + pamesti MK] to drop (cast), lose
AUMINÎTWEI <139> [auminius 73 VM] to despair
AUMINÎWUNS ↑ Auminîtwei pc pt ac <68> [auminius 73] down-hearted
 
latvian sana "oma" [uoma] tarkoittaa mielialaa, liettuan "omė̃" = [oomeé] vaistoa,
 
Sana tulee kantabalt(oslaav)in sanasta   *enmen, jossa  en-  on varatlona käytetty prepositio "sisään" ( > in, liett  į)   - m- on johdin, joka tarkoitta tekemistä, tapahtumista, -minen,  ja -en  on netrin pääte
 
Allekirjoittaneelle ei ole murteesta tuttu "oimen", mutta sen sijaan on kyllä tuttu "äimen, äimentää", ilmeisimmin kuurin "*êimens" tai "êimene", joka tarkoittaa johonkin toimeen tai käsityskantaan pakotta-mista jankuttamalla tmv., äimistyttämistä,"ohjaamista" joka pikemminkin vie (esimerkiksi ihmisen tai hevosen) toimintakyvyn eikä tuo sitä. Savossa esiintyy ainakin ilmauksessa "äemänkäkj" (äemenkäkj) = tyrmistynyt henkilö. (Sana äimä = neula liittyy tähän hyvin kaukaa, sekin tulee "sisään pistettävästä": kantabaltin "*enma(s)")

Toisaalta indoeuroopassa on arkkimuinainen ajaa takaa,ulos,tislata -verbi *g(w)en-ti, liett. ginti, gena, laitvian dzit, dzina, pr. guntun, gunna, venäjän gnat´, gonet.

3. ChK *'el "no" = ei  (M 27); cf. also Ch *el- in *el-eɣti- "to be unable" (M 160); U *äla or *ela ‘2sg imper. of the negative verb' = älä,älkää  (Illič-Svityč I,#128; CG 405: *elä); Yuk ele "no", cf. the sentence ele, met niu Debegei oi-le "no, my name is not Debegei" (Tailleur 1965:108).Lit.:Ankeria 1951:131; Bouda 1952:38: Ch + FU + Yuk.
 
Älä, älkää, kieltoverbi

4. ChK *'ӛlӛkvi "dirty" (M 31); BF *loka "Schmutz" | Lp N loakke "sediment" (SKES 301). Lit.: Bouda 1955: 297: Koryak + Fi.

Loka 
 
(Jos liittyy IE-sanoihin lika, liika, lieka, saattaa "loka" tulla vasrakirvestietä tästä IE-sana- parvesta, jossa kantabalti tai kanta-IE:n juuri ei kuitenkaan ole *leykʷ-, vaan *len-kʷ- = irrottaa, vapauttaa, painaa alas, lenkille.   Tällöin -en- olisi myös p-mäisen -konsonantin edessä muuttunut o:ksi, kuten tapahtuu jotvingissa v-, p- ja b-konso-nanttien edessä. Tuota pitääkin tarkastella, onko rinnakkaitapauksia. Tällöin myös venäjän sana "log" = (vetinen) notko, rotko saattaa liittyä samaan putkeen.)

*leykʷ- = to leave


Alb. le; la, Arm. լքանեմ (lkʿanem), Av. raexnah, Eng. lǣnan/lend, Gm. līhan/leihen, Goth. leiƕan, Gk. λείπω (leipō), Ir. léicid/, Lat. linquō, Ltv. likt, Lith. likti, ON ljá, Old Prussian polijcki, Pers. rēxtan, Russ. олек (olek), Skr. रिणक्ति (riṇakti)

Alb. le; la, Arm. լքանեմ (lkʿanem), Av. raexnah, Eng. lǣnan/lend, Gm. līhan / leihen, Goth. leiƕan, Gk. λείπω (leipō), Ir. léicid/, Lat. linquō, Ltv. likt, Lith. likti, ON ljá, Old Prussian polijcki, Pers. rēxtan, Russ. олек (olek), Skr. रिणक्ति (riakti)

On mahdollista myös, että tuo -k- ei ole kantabalt(oslaav)in pakottamista merkitsevä johdin, vaan pelkästään näyttää siltä.


5. ChK *'ǝm'jӛ "rowan-tree / Sorbus = pihlaja" (M 33); FU *emćɜ "raspberry bush = vadelma" (CG 411) = *äŋɜćɜ "Himbeere = vadelma" (UEW 26).

Mesi (> baltt. medus), mesimarja

6. *'mӛŋ- > Ch *ǝmǝŋ "all" | K: W m(i)nił "all, many, much" (M 32); FU *mone "viel" (UEW 279).

Moni (> germ. många, many, Menge)
 
Sana on IE-kielissä skandinaavinen, ellei sitten liity persian sanaan magna = suuri.
 
many (adj.)
 
Old English monig, manig "many, many a, much," from Proto-Germanic *managaz (cf. Old Saxon manag, Swedish mången, Old Frisian manich, Dutch menig, Old High German manag, German manch, Gothic manags), from PIE *menegh- "copious" (cf. Old Church Slavonic munogu "much, many," Old Irish menicc, Welsh mynych "frequent," Old Irish magham "gift").
 

Sana voi aivan hyvin olla paleoalkuperää. Ainakaan suoman sana ei ole germaanis-ta, slaavilaista eikä iranilaista alkoperää, koksa se taipuu vanhalla kaavalla "monet", mutta on huomattava, että se VOI olla KELTTILÄISTÄ alkuperää!

https://www.etymonline.com/search?q=many

many (n.)

"an indefinitely large number; a crowd, many persons," Old English menigu, from a prehistoric Germanic word from the source of many (adj.). Compare Old Saxon menigi, Gothic managei "multitude, crowd," Old High German managi "large number, plurality," German Menge "multitude." The many "the multitude, the mass of people, the common herd" is attested from 1520s.  

many (adj.)

"being or consisting of a large number of units or individuals," Middle English mani, manige "indefinitely numerous, many a, much," from Old English monig, manig, from Proto-Germanic *managaz (source also of Old Saxon manag, Swedish mången, Old Frisian manich, Dutch menig, Old High German manag, German manch, Gothic manags),

perhaps from a PIE *menegh- "copious" (source also of Old Church Slavonic munogu "much, many," Old Irish menicc, Welsh mynych "frequent," Old Irish magham "gift"), or perhaps a northern European substratum word also borrowed in Uralic (compare Finnish moni).

The pronunciation was altered by influence of any (see manifold).Middle English had comparative and superlative manier, maniest, also an adverbial form many gates "in many ways." Many honden maken liʒt werk is in "How the Good Wife Taught Her Daughter" (c. 1350).

много

мно́го мно́гий, прилаг., укр. мно́го, др.-русск., ст.-слав. мъногъ πολύς (Мар., Зогр., Клоц., Супр.), сравн. степ. мъножаи, болг. мно́го, сербохорв. мнȍго, сло-вен. mnȏg, mnógа ж., чеш., слвц. mnohý, mnoho, польск. mnogo, н.-луж. mɫogi Родственно гот. manags «многий», д.-в.-н. mаnаg «иной, некоторый», др.-ирл. menicc «частый, многочисленный», сюда же лит. minià «толпа»; см. В. Шульце, KZ 45, 333 (= Kl. Schr. 74 и сл.); Педерсен, Kelt. Gr.I,159; Шлейхер, KSchlBeitr. 5, 112; Траутман, ВSW 189; Торп 309. Нет веских оснований для предположения о герм. происхождении, вопреки Хирту (РВВ 23, 335), Преобр. (I, 543); см. Кипарский 75.

minia

Ide. kalbų žodžiai, žymintys sąvoką ‘minia’, turi daug semantinių šaltinių, tai sąvokos: ‘netvarka’, ‘šurmulys’, ‘spausti’, ‘žmonės’,‘krūva’ ir t.t. Lie. minia: minti ‘trypti’. Seman- tiškai plg.: č. dav ‘minia’, dáviti ‘spausti’; č. zástup ‘minia’ : zastoupiti ‘užlipti, užminti’ (s. sl. stąmpiti ‘trypti’.
 


7. ChK *'ǝn[š]ǝ "fish" (M 34); U *ončɜ "Njelma-Lachs" (UEW 339) = *unča (X #149); Yuk: Kolyma onuča "Cyprinus labeo".

(= Ruutana, karppi, kultakala)

8. ChK *'is- "to be" = olla > Ch *it- | K *'is-/*'ił- (M 55); FW *isɜ "sitzen, sich setzen" (UEW 629).

Istua, IE-kielten olla *est-olla-verbit, varsin mahdollisesti vasarakirvesperua.

9. ChK *'ikӛm "short" (M 54); Sm *kǝjm "kurz" (SW 51); Yuk keibe- "schlank". Lit.: Bouda 1961: 355: Ch + Sm; 1965: 170: ChK + Sm.

Kapea?

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=103476&hakusana=kapea&sanue_id=101296

Hyvin istuisi paleosanaksi. Jos se on kuitenkin samaa juurta sanojen kaita (kaidat), kaita (kaitsen), kaide kanssa, se voi olla esimerkiksi varsarakirvesakuperää muota *keb- olevasta juuresta, joka tarkoittasi pyyntikoukkua kibti (kimba, kibo) = iskeä koukkuun (kala). Kabti = koukuttaa.

10. ChK *'i(k)w "to drink water"> Chuk ikwici-, Koryak iwwici-, Palan iwhisi, Alyutor iw'ici- "to drink" | K *'i'(j) "water" (M 56); FU *juxi- "to drink" (S 543); Nivx  í  "river" (Tailleur 1963: 120: Nivx + K + Chuk iu-/eo- "to dissolve").

Juoda (pidetään kantauralilaisena, sanskriitin sana ei todista kantaindoeurooppalaista.)

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=60711&hakusana=juoda&sanue_id=41690


11. ChK *'heqe "bad, evil" (M 48); BF *äkä "Zorn, Bosheit, Groll"
(SKES 1871). Lit.: Bouda 1952: 27: Chuk + Fi.

Äkä, äkäinen, äkeä, äksy, häkä

12. ChK *'nǝtnǝ "horn" > Ch *rъtnъ | K *'ǝnten (M 99); U *aŋtɜ ~ *oŋtɜ "Horn = sarvi" (UEW 12-13).

Onsi (= ontto sarvi), ontto, ontelo

13. ChK *ɣǝnŭ "center, middle" (M 39-40); FU *kunɜ "Bauch" (UEW 208). Lit.: Bouda 1952: 31: ChK + Komi.

baltt. kunas = vartalo, ruumis

14. ChK:Ch *ɣъrɣo-ła "peak,top of mountain"| K *kǝtx- "altus" (M40: ChK **ɣъčɣŏ-); FP/FV *korkɜ "hoch" (UEW 672). Lit.: Bouda 1952: 30: BF + Ch.

Korkea

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=75704&hakusana=korkea&sanue_id=72476

Voi olla kuitenkin samaa *gwerg-  IE-juurta kuin "karkea, särkkä ja - Sverige".


15. ChK *ɣъv "stone" (M 41-42); FU *kiwe "Stein" (UEW 163-64) = *kiwi "stone" (S 543). Lit.: Ankeria 1951: 134; Bouda 1952: 24: ChK + FU.

Kivi

Pidetään kantauralilaisena mutta voi tietysti olla paleolainakin.

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=kivi&F=M&C06=et

16. ChK *ɣъso "hip, flank" > Ch *ɣъto-l | K *kasŏ-ŋ (M 41); FP *kaska "Kreuz, Mitte des Körper" (UEW 648).

Keski-?

17. ChK *jeɣwši "year, cycle" (M 98); FU *jikä "Alter, Jahr" (UEW 98) = *ikä "year; age" (S 541).

Ikä

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=59250&hakusana=ik%C3%A4&sanue_id=40224

(Liettuan jega = voima tai eiga = kulku, käynti, sm aika.)


18. ChK *jǝhĭlɣǝ "moon" (M 60); cf. *()lha "sun" (M 81); U *jelä "Licht, Sonne, Tag" (UEW 96-97).

(Julki, julkinen, julkea?)

19. ChK *jǝlɣ(w)ǝ "knuckle, finger" (M 61); FU *jalka "Fuss, Bein" (UEW 88-89) = *jálkå "foot, leg" (S 543).

Jalka, jalas, jalus  (SU, kantamuoto *jalka)

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=62992&hakusana=jalka&sanue_id=73637

20. ChK *jъtъ "to get, bring, carry" (M 62); U *jutta- "ansetzen, anstückeln, hinzunähen, verbinden" (UEW 106).

Jatkaa, jatkua, jata, lapp. judata
http://kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=62992&hakusana=jalka&sanue_id=73637

http://kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=58935&hakusana=jatkaa&sanue_id=39906

 

21. ChK *kěj'(v)-ke "birch-sprout" (M 68); U *kojwa "Birke" (UEW 169) = *koxjá "birch" (S 537).

Koivu (pidetään kantauralilasisena, perusmuotona *kojwa)

http://kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=96349&hakusana=koivu&sanue_id=94088


22. ChK *kelěha "evil ghost, devil" (M 68); FU *kolja "böser Geist" (UEW 173). Lit.: Bouda 1952: 25: Chuk + FU.

Kolja (paha henki)

23. ChK *kǝjě- "to awake" > Ch *kǝjev- id. | K *te-kej- "surgere e lecto" (M 71); U *koje "Morgenröte" (UEW 167). Lit.: Bouda 1952: 26: Chuk + U.

Koi (aamun), koittaa, kajo

http://kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=120020&hakusana=koi&sanue_id=117955

http://kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=68971&hakusana=kajo&sanue_id=41638


24. ChK *kinŭ "navel = napa; flesh (of belly)" (M 75); U *kü-ɜ "navel" > FU *küŋ-kɜ > Permian *g&gɜ id. (Napoĺskix 1995: 170-72) | Sm *küŋ (SW 79) = *küń (H #572).

Kinner?

25. ChK *kučkǝ "crow-god" (M 76); FP *kočka "Adler" (UEW 668) = *kočka "eagle" (S 552).

Kotka (sanaa pidetään SU-laisena, kantamuotona juuri *kočka)


26. ChK *kъCɣъ "dry" (M 74) > Ch *kъrɣъ id. | It *k'izɣi id.; U
*kuśka "trocken" (UEW 223) = *kośká- (S 537); cf. also FP *koksɜ id. (UEW 670).

Kuiva

27. ChK: Chuk kuv "breit" and / or kuu, koo "gross" | K: S kuun "grand, haut" (Worth 1962: 590); FU *kawka "lang" (UEW 132). Lit.: Bouda 1952:24: Chuk kuv + FU; 26: Chuk kuu, koo + Fi koko "Grösse"; Mari kuɣu, koɣo "gross".

Kauka- (= pitkä), kaukana, koko, kookas

http://kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=78105&hakusana=koko&sanue_id=74910

Liivin "kokea" = kogmǝ, josta varsin mahdollisesti Kokemäki.

28. ChK *lǝɣi "to know (truth)" (M 79-80); U *luke "zählen, rechnen; Zahl, Anzahl" (UEW 253) = FU *luki- "to count" (S 545).

Lukea, luku (laki?)

29. ChK *lǝɣwju "nephew" (M 80); U *läwä "(jüngeres männliches) Familienglied" (UEW 242).

Läävä (lastenkarsina)?

30. ChK *lovъ "to suck" (M 83); FV *lüpsä "Milk; melken" (UEW 295). Lit.: Bouda 1952: 36: Chuk + FV.

Lypsää

Sanat lypsää ja lehmä (joka on saattanut tarkoittaa lypsyhevosta *li(p)š-(m-), -m- voisi olla vasrakirvesperäinen agenttipartisiipin pääte, "lypsämä" = lypsettävä, näyttäisivät olevan

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=l%C3%BCpsma&F=M&C06=et

lüpsma : lüpsta : lüpsan 'lehma vm emaslooma udarat piimast tühjendama; piima andma'

○ lõunaeesti nüsmä

● liivi lipsõ, lüpsõ 'lüpsta'

vadja lühsää 'lüpsta'

soome lypsää 'lüpsta'

isuri lüpsää 'lüpsta'

Aunuse karjala ľüpsiä 'lüpsta'

lüüdi lüpsädä 'lüpsta'

vepsa ľüpsta, ľipsta 'lüpsta'

Kildini saami la̮´pseδ 'lüpsta'

? ersa lovso 'piim = maito'

? mokša lofca 'piim'

Läänemeresoome-saami või läänemeresoome-mordva tüvi. Saami vaste võib olla läänemeresoome keeltest laenatud. Eesti keelest on laenatud eestirootsi lipsik 'piimapütt' (← lüpsik).

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=lehm&F=M&C06=et

lehm : lehma : lehma 'emane veis; emane veislane'

● liivi ni’em(õ) 'lehm'

vadja lehmä 'lehm'

soome lehmä 'lehm'

isuri lehmä 'lehm'

Aunuse karjala ľehmü 'lehm'

lüüdi lehm 'lehm'

vepsa ľehm 'lehm'

ersa ľišme 'hobune, ratsu'

mokša ľišmä 'hobune, ratsu'

Läänemeresoome-mordva tüvi. Teisalt on arvatud, et võib olla tuletis samast tüvest mis sõnas lõhmus.

... "

Sanat ovat usein uskomattoman vanhoja,erityisesti jos niillä ei ole mitään lähisanojen parvea ympärillään.

Huomataan, että "lešmä" onkin volgansuomessa ratsuhevonen. Miten tämä on seli-tettävissä? Ehkä se liittyy erääseen toiseen mysteeriin: suomenhevosella on ainoana nykyhevosrotuna eri lajia olevan muinaisen lysyhevosen perimää.

Jo ennen on saatettu lypsää hevosta, sillä Suomessa tai ainakin pohjois-Euroopassa on ennen indoeurooppalaisten nykyhevosta ollut przevalskin hevosia,joita on käytetty lypsy-, ratsastus- ja lihaeläiminä, mutta ei työeläimin,sillä maita ei varsinaisesti muokattu silloin, vaikka esimerkiksi tattaria viljelttinin.

Suomenhevonen on ainoana nykyisenä hevosrotuna pszevalskin hevoslajin risteytys.

Moni suomenhevonen on myös vaaleanruskean valkoharjaisen przewalskin näköinen.

https://hevosurheilu.fi/ratsastus/ratsastusuutiset/suomenhevonen-on-ainoana-tunnettuna-hevosrotuna-sukua-przewalskinhevoselle-jotain-hassua-on-menneisyydessa-tapahtunut/

Suomenhevonen on ainoana tunnettuna hevosrotuna sukua Suomenhevonen on ainoana tunnettuna hevosrotuna sukua przewalskinhevoselle – “Jotain hassua on menneisyydessä tapahtunut”selle

– “Jotain hassua on menneisyydessä tapahtunut”

https://fi.wikipedia.org/wiki/Przewalskinhevonen

https://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/suomesta_loytyi_ennatysvanha_maitoastia

 



31. ChK *lŭlhe "ankle" (M 84); Ug *lӛlkɜ "irgendein Glied = jokin jäsen" (UEW 865).

(Nilkka) Lyly? (lyhyempi "nilkka"suksi)

32. ChK *łeqeł > Ch *imłeqcuke "ermine" | K *lek'es "marten" (M 86);U *luk(k)ɜ ~ *łuk(k)ɜ (Illič-Svityč II,#270) > Mari luj; mansi loj-sa "marten" Sm *lokɜ "fox" (SW 84).

(baltt. lokys = karhu, ei tule tästä, vaan juuresta *klen-k-. Sen sijaan baltin lusis = ilves vosi olla tätä juurta.)

33. ChK *łijomča "willow = paju, poplar = poppeli" (M 88); FW *lemešɜ "(junge) Linde" (UEW 688).

Lehmus, baltt. liepa (leppä?), limo (juhannuskoivu)?

34. ChK *łъm- "following" > Ch *(a)Lъm(ŋá)- "double, again; (too) many; reserve" | K *lm- ~ *łm- "sequens" (M 87-88); FV *lama "(grosse) Menge" (UEW 684). Lit.: Bouda 1952: 37: Chuk + Md.

Lauma?, liika? Limi? Lama? (Noille on esitetty balttilaisia etymologioita.)

35. ChK *malá- "to sweep, rake; row" (M 90); FP *melä "Ruder = airo, Steuerruder = mela" (UEW 701).

Mela

Hämeen sana ´huilata´ tarkoittaa, että venettä ohjataan arojen sijasta melalla esimerkiksi joessa. Se on tasan sama saamelaislaina kuin kauinuun "mennä lujaa".

36. ChK: Ch *macvá "breast or belly of animals" (M 90: Ch + K *mǝzǝ-m "stomach" < ChK *malъ'má) | K: W maljav "breast"

(Worth 1959: 110 after the records from the village Napana by V. I. Tjušov, Po zapadnomu beregu Kamčatki, Zapiski imperatorskogo russkogo geografičeskogo obščestva po obščej geografii, 37/2, SPb., 1906);

E ki-mševi-in "grosses mamelles = (isot) rinnat" (Tailleur 1960:129); FU *mälɣe "Brust = rinta, povi, nisä" (UEW 267) = *mälki "breast = rinta, rinnus" (S 546); Yuk: Kolyma mełut "chest = rintakehä"; Nivx moč "sein = olla" (Schrenck; Tailleur 1960: 129: ChK+FU+Y+Nivx). Lit.: Bouda 1952: 15: Chuk + Yuk + FU.

Maha, malja (rintakehä, IE:itä), melkku (maha,häme, kotoa tuttu), KAPPAS VAAN: Se on saamea, mielga = eläimen rintakehä ja maha! Sitä epäilikin, siinä oli halvee-raava sävy (eläin) "vetää melkkuun" esimerkiksi lautaselle jääneet vähäiset loputkin ruoat, kun maha on täysi. Mullahan on saamelaisia juuria.Ja se on justiin tämä sana.

http://kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=118510&hakusana=maha&sanue_id=116443

vain suomessa ja skandinaavissa: varsin todennäköinen paleosana.


37. ChK *-mǝ in *ɣǝmǝ "I" (M 39) > Ch *ɣǝm "I" | K *kǝma-, *kmi- "I", cf. S ma "me" (M 39; cf. Tailleur 1960: 137, fn. 137); U *ma "ich" (UEW 294) = *mun "I" (Janhunen 1982: 30). Lit.: Ankeria 1951: 127: ChK + U.

Minä, me. -ni, -mme (kts 42)

38.ChK *'mǝCǝ > Ch *wǝr '' "mesh"|K *mčǝ-n "maculae retium" (M93:ChK *'mǝrǝ "mesh"); U *maća "Fischreuse" (UEW 263) > Mari mača "Fischreuse" || Selkup Ke. maazeng, N mYšek "Netz = verkko, Zugnetz = nuotta". It seems that K is primary instead of Ch *r, cf. ChK *kъrɣъ "dry" (M 74) > Ch *kъrɣъ id. | K *k'izɣi id. vs. U *kuśka "trocken" (UEW 223).

(Verkko?) germ. mesh, samaa kantaa?!

39. ChK *mǝLǝ > Ch *mǝše'' "to collect berries; edible root" | K *meł-qef "berries, fruits" (M 94: *mǝše; but ChK > Ch *s ~ K *s in the non-final position according to M 12); FU *moĺɜ or *molɜ "Beere irgendeines Strauches" (UEW 279).

(moska?, mössö? marja?)

40. ChK *miӛhě- "good,nice" > Ch *micha- | K *mič- (M 95);U/FP *mićä- ~ *müćä- "(zusammen)fegen. (zusammen)rechen" (UEW 274) > Livonian mütsa- "fegen" | Udmurt G mić- "zusammenschaufeln, -fegen; barbieren, rasieren"; Komi S mić "Schönheit",SP mića "schön",mićed- "schön machen,schucken" ||Nenets O mecWj, S misí "schmuck gekleidet,sauber angezogen".Lappic Kld. močček "schön, hübsch" reflects the velar vocalism (UEW l.c.) or FV *majsɜ "glatt, hübsch" (UEW 697).

Mehevä, mehu (mesi), messevä

41. ChK *minlŭ "hare" > Ch *miljute | K *minł (M 95); U *ńoma(-lɜ) "Hase" (UEW 322) = *ńomå "hare" > FU *ńomålå | Sm *ńåmå (S 539); Yuk: Omok нема /ńoma/ "Hase".

Noma, suonan vanha sana, jonka preussilainen ´jänis´ = syrjäyttänyt.

42.ChK *muri "we" (M 97) > Ch *muri | K *muza /*mizɣin-; U *me "wir" (UEW 294) = *me- (Janhunen 1982: 30). Lit.: Ankeria 1951: 127: ChK+ U.

me, -mme (kts.37)

43. ChK *nanɣwá "bast" (M 98); FP *nine "Bast, Lindebast" (UEW 707)= *ńiini "bast" (S 553). Lit.: Bouda 1952: 20:Koryak+FP.

Niini

44. ChK *něł'ɣǝ "skin" > Ch *nałɣǝ | K: W xan[ś]x (M 98); BF *naška or *načka "skin" (SKES 364). Lit.: Bouda 1952: 20: Ch+BF.

Nahka

http://kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=50955&hakusana=nahka&sanue_id=28449

Varsin mahdollinen paleosana.


Jatketaan toisella viestillä. Näille ei kauheasti kannata nähdä vaivaa hakea esimer- kiksi balttietymologioita. Mutta eivät todellakaan menekään päällekäin kuin joissakin harvoissa tapauksissa, kun balttisanatkin ovat ilmeisesti tältä suunnalta.

http://en.wikipedia.org/wiki/Uralo-Siberian_languages

" "Chukcho-Kamchatkan and Uralic: Evidence of their genetic relationship" by Václav Blažek (2006)"

45. ChK *nɣem "worm" (M 99); U *ńi(w)ŋɜ "Made, Wurm" (UEW 320) *”iwŋe "worm" (CG 408) < *ńimŋɜ?

Baltt. Vegele = made?

46. ChK *ŋe'mǝ-sqǝ "woman", *ŋev-ǝ "female" (M 101); U *ńiŋä "woman" (CG 408) = *niŋä "Frau" (UEW 305).

Nainen, emo

47. ChK *ŋelvǝ "herd of reindeers" (M 101); U *ńeplɜ "Rentierkalb" (UEW 316).

48. ChK *ŋu- "that" > Ch *ŋun- | K *nu(w) (M 105); U *no "jener" (UEW 306).

Nuo

49. ChK *păk "fledgeling, little bird = pesästä lähtevä linnupoikanen" (M 106); U *päke "eine Art Raubvogel = eräs petolintu" (UEW 361).

Pako?

50. .ChK *penke "cap" (M 108) — perhaps *pen- + -ke (cf.*kěj'(v)-ke "birch-sprout"); U *päŋe "Kopf" (UEW 365) = *päŋi "head" (S 548). Lit.:Ankeria 1951: 133: K + U.

Pää

51. ChK *panša (M 107) > Ch *panša- "Renntierbeinfell" | K *pănz[a]-e "pellibus pedum cervi tarandi factus"; U *ponča > Khanty O. posǝ "Schuhfuss" (UEW 394) | Sm *päncå ~ *pencå "Beinling" (SW 118). Lit.:Bouda 1965: 162: Ch + Sm.

Pohje

52. ChK *peqǝ- "to run on four feet" (M 108); BF *pakene- "to run away", *pakoi "flight, run" (SKES 470; Illič-Svityč I,#15), cf. U *pukta- "laufen, hüpfen" (UEW 402). Lit.: Bouda 1952: 6: Ch + BF.

Paeta, baltt. bėgėti, ven. begti

53. ChK *pǝl- "good; big" (M 109); U *paljɜ "dicht; dick" (UEW 396;CG 408). Lit.: Ankeria 1951: 133-134: K + U.

Paljon

54. ChK *pǝne- "to sharpen, whet; grinding stone" (M 109); FU *pänɜ "wetzen; Wetzstein" (UEW 365) = *pänV- "to grind" (S 548). Lit.: Bouda 1952: 10: Ch + FU.

(Hioa, viilata)

55. ChK: Ch *par "shoulder-blade" | K: W paspas,pl.paspad "scapula"; S 'ipǝt "ho- moplata, scapula" (M 107: ChK *panrǝ reconstructed on the basis of Itelmen paŋza "armpit", but it is apparently a different word); U *pekpä "Schulterblatt" (UEW 368).
Note: Alternatively ChK *vъĺ'pa- "shovel" (M 151) could be a cognate of the U word.

(Lapaluu)

56.ChK *pъhona "mushroom,fungus" (M 110);FU *paŋka "eine Art Pilz - Fliegenpilz = kärpässieni/Agaricus muscarius" (UEW 355) = *páŋkå "mushroom" (S 547). Lit.: Bouda 1952: 7: Ch + FU.

(Herkkusieni) lat. fungis?  (henki?)

57. ChK *'paswъ- "hole" (M 107); U *paśɜ "Loch, Öffnung, Spalt, Riss" (UEW 357) = *pośa "hole" (X #213). Lit.: Bouda 1970: 131: K + U.

(Reikä) Pesä?

58. ChK *qwělɣǝ- "crow" > Ch *welvǝ | K *qłh id. (M 122); U *kulɜ(-kɜ) "Rabe = korppi" (UEW 200) = *kula "crow" (X #207). Lit.: Bouda 1970: 130, fn. 1: K +Ug.

(Varis, korppi)

59. ChK *sǝn- "forest; hill" (M 126); FU *śüŋkä "grassy hill" (CG 414) = *ćüŋkä "Hügel" (UEW 37).

(Synkkä?)

60. ChK *sĭɣǝ- "sledge; ski" (M 127); U *sukse "Schneeschuh" (UEW 450) = *suksá "ski" (S 540); A: Tg *sūksi- "ski".

Note: Alternatively U *sajkɜ/*śajkɜ "Schneeschuh /Ski (laufen)"

(UEW 429) may be compared with ChK *sĭɣǝ- "sledge; ski".

Suksi, ruots ski, samaa kantaa

61. ChK:Ch *šileqe "backbone, spine, ridge, sceleton" (M 24: Ch + K *k-čič "front" < ChK *čiĺ'e-) | K: NE & Uka šalk, S sakky,W šaalikin, Karaga kal yšilky "en arridre" (Worth 1962: 593, #3.22); FW *śelkä "Rücken" (UEW 772). Lit.: Bouda 1952: 42, #367a: K + Fi & Lp.

Selkä

62. ChK: Ch *ɣǝ-t "thou" (Mur 165) = Ch *ɣǝ-š, obl. *ɣǝ-n- | K *kǝźa, poss. *kni- < ChK *ɣǝšǝ, obl. *ɣǝn- (M 40); U *tun ~ Ob-Ug *näɣ/*něɣ "thou" (Honti) & the 2sg verbal marker U *-t ~ Komi, Ob-Ug, Sm *-n (Janhunen 1982: 34-35). Lit.: Ankeria 1951: 127: ChK + U.

Te, -nne

63. ChK *tӛLvu- "to blow (on wind)" > Ch *tǝttu- | K *t'lu- (M 138: ChK * tӛsvu-); FP *tuuli "wind" (S 554) = *tule "Wind" (UEW 800).
Tuuli = d
ūlis (baltt.) = (pöly)myrsky

Talvi?

64. ChK *tǝłe- "to walk" (M 136); U *tule- "kommen" (UEW 535) = *tolá- "to come" (S 540). Lit.: Bouda 1952: 18: Chuk + FU.

Tulla (taluttaa?)

65. ChK *tǝlɣǝ ~ *'t- "skin; scale" (M 136); U *talja "Haut, Fell" (UEW 508-09). Lit.: Ankeria 1951: 135: K + FU.

Talja

66. ChK *tǝnu(-m) "trunk, stem" (M 137); FU *tüŋe "Stammende, dickes Ende des Baumes" (UEW 523) = *tüŋi "base" (S 550); A: OTk töŋöre "a tree trunk" | Mong tüngke "overgrowth of feather grass || Koryak (!) tuŋk "Stammende, dickes Ende des Baumes" (UEW 523).

Tynkä

67. ChK *turi (pl.) "you" (M 145-46); U *te "ihr" (UEW 539) = *te- "you" (Janhunen 1982: 30). Lit.: Ankeria 1951: 127: ChK + U.

te

68. ChK *vilu- "ear" > Ch viłu- | K *'elwe- /'il(u)- "ear" (M 152), *vělu-m- "to hear" > Ch *valo-m-/*palo-m- | K *'ilfś(ǝ)- id. (M 149); FU *peljä "Ohr" (UEW 370; S 547). Lit.: Bouda 1952: 13: Chuk + FU. Note: K of Karaga fljufi "ear" (Worth 1962: 588) indicates ChK *ɣwilju-, compatible with FU/U *kule- "hören; Ohr" (UEW 197) = FU *kuule- "to hear" (CG 412) = FU *kuuli- id.(S544);Sm *kåw "Ohr" (SW 62) included with the question-mark in UEW is better to relate with FP *kovra "ear" < U *kåwá (S 538). The Nostratic reconstruction independently proposed by Illič-Svityč (1967:366), namely *´iwlż "to hear", perfectly agrees with the modified ChK reconstruction *ɣwilju-. Summing up, it seems, there were two different etymons in ChK, *ɣwilju- "ear", and *p/vělu-m- "to hear", corresponding to FU *ku(u)li- "to hear" and *peljä "ear" respectively. B. Parallels between Chukcho-Koryak and Uralic, including its partial branches.

Kuulla, kuulua, korva, komin pelm = korva > pelmeni = "korvannäköinen" (leipä)

B. Parallels between Chukcho-Koryak and Uralic, including its partial branches.


69. Ch *ačhǝ- adj. "fat" (M 154); FP *ičɜ "dick; gross" (UEW 627). Lit.: Bouda 1952: 40: Ch + Md.

Ihra? Iso (lihava)

70. Ch *akka "son" (M 155); U *(j) ~ *(j)ɣɜ "Sohn; Junges" (UEW 109) and/or Ug *äkɜ (UEW 835).

Ukko? Ikä?

71. Ch *ełve "other" (M 160); Ug *älmɜ "andere Seite" (UEW 836).

(Alien)

72. Ch *cáR- "(to become) grey, yellow" (M 159); FU *ćerɜ "grau" (UEW 36); but cf. Sm *sur "weiss" (SW 138).

Harmaa, baltt. širmas, harmaatukkainen

73. Ch *ɣǝm- "heavy, hard"; ? U/FU *kämä "hart, fest" (UEW 137); Yuk: Kolyma kim-d(i)eš- "all seine Kraft entwickeln, sich anstrengen". Lit.: Bouda 1965: 169-70: Ch + FU.

(Kaamea, Kamala? kimmota? kammeta = vivuta?, liivin kǝm = kummitus, tonttu, kumma? kantabaltin *kem- = lastata, taivuttaa, jännittää? > *kem-p- = taistella, *ken-k- = kiusata, mahdollisestai samaa iranilaista juurta kuin Kemi, Kama, kova? hyvä? = käypä)

74. Ch *jet- "to come" (M 175); U *juta- "gehen, wandern" (UEW 106).

Jäädä, liivin iedǝ = tulla jkskn  (lapp. judata? liett. justi (junda, judo) > judėti (judi, judėjo)? sanksr. yudathi = taitella?)

75. Ch *jǝłki- "thunder" (M 175); BF: Ob-Ug *jĭlǝɣ "donnern = ukkostaa" (Honti 1982: #188); cf. Fi jylinä "thunder", jylistä "to thunder"; LpN jull*t id. (SKES 127). Lit.: Bouda 1952: 33: Chuk + Fi.

Jylistä, jyly

76. Ch *kalal "горбуша = Buckellachs = kyttyrälohi, gorbusha" (M 177), cf. also Alyutor kilĺalŋyn "Fischlaich = kalanmäti" vs. Chuk lälgyn, Koryak lälŋyn "Laich"; U *kala "Fisch" (UEW 119) = *kålå "fish" (S 538); Yuk: Tundra xaldawa "scale of fish" < *xal- *"fish" & sawa "skin" (Kornilov, G.N., Složnye imenna suščestviteĺnye v jukagirskom jazyke, L. 1977: 117: Yuk + U). Lit.: Bouda 1952: 25: Ch + FU.
 
Kala [(a-)kwal-a(s) = "vesieläin", vasar.???]

77. Ch *kiwle- "dried blood" (M 182); U *kälɜ[w] "(geronnenes) Blut = (kuivanut) veri" (UEW 134). Lit.: Bouda 1961: 354: Ch + Mansi.

Kälviä = kuivata kalaa ja lihaa (tuulessa)

78. Ch *kъwwat- "to dry" (M 181); FU *kujwa "trocken" (UEW 196-97). Lit.: Bouda 1952: 24: Koryak + Fi.

Kuivata, kuiva

79. Ch *kušɣǝ-n "spider" (M 183); U *kočŋa "ant = muurahainen" (X 130) = *kočŋɜ id. (CG 406) = *kučɜ "Ameise = muurahainen" (UEW 192-93).

Kusiainen!

80. Ch *Lewtǝ "head" (M 185); BF *latva "top of mountain or head, crown" (SKES 280). Lit.: Bouda 1952: 36: Chuk + Fi.

Latva (huippu, kruunu)

81. Ch *mata- "to marry" (M 186), cf. Chuk mata-lǝn "Nächster, Verwandter, Schwie-gervater"; U *mättɜ "Haus,Zelt,Hütte, Familie" (UEW269). Lit.: Bouda 1952: 14: Chuk + Udm.

(Matala?)

82. Ch *mik "who" (M 96: Ch + K *k'e "who"); cf. ChK *meŋ- "which", Ch *miŋke "where", K *mankǝ- "what, which" (M 92, 95); U *mɜ "was"; cf. Fi mikä, gen. minkä "welcher, was für ein" (UEW 296). Lit.: Ankeria 1951: 128: ChK + U.

Mikä

83. Ch *mъkъ "морскóй конëк = merikuore, корюшка" (M 187); FU *myktɜ "eine Art Fisch" (UEW 295) = FP *müktV "fish species" (S 553). Lit.:Bouda 1952:14:Chuk+FU.

Muikku

84. Ch *nъnnъj "name" (M 189);U *nime "Name" (UEW 305) = *nimi "name" (S538). Lit.: Bouda 1952: 21: Chuk + FU.

Nimi (myös IE)

85. Ch *pajaka "calf of the leg" (M 192) or Ch *pecki- "reindeer's shinbone" (M 193); U *počka "Schenkel" (UEW 389) or *poška "Wade" (UEW 396). Lit.: Bouda 1952: 8: Ch *pajaka + U *počka.

Pohje (erityisesti poron), peski(nahka, poron jalkanahka)

86. Ch *pelqet- "to grow old" (M 193); FP *pälä "Zeit" (UEW 726); Yuk: Tundra pälur, Kolyma polut‘ "Alter, Greis". Lit.: Bouda 1952: 7:

Baltin pelti = kuiva(t)a, harmaantua (kasvit, ruoho, maa) > pelto = "kuivattu"? sm pelu(t), palsta, pellava(?), pöly(?)

87. Ch *pǝlHǝ- "to flow" (M 194); Ug *pôlô- "quellend fliessen" (UEW 881). Lit.: Bouda 1952: 9: Chuk + Hu.

Pulput(ta)a? pölpöttää?

88. Ch *puq- "bottom; back" (M 195); U *pujɜ "Hinterteil" (UEW 401) = *puwɜ (CG 408) = FU *puwi "behind" (S 547) > FU *pūke- | Sm *puǝ- (Sa#141); Yuk: Kolyma puidie "Flussaufwart". Lit.: Bouda 1952: 8: Chuk + FU.

Pohja? saksan das Po = perse, sm. puo

89. Ch *qaLmǝ "unlucky, unhappy" (M 196); U *kalma "Leiche; Grab" (UEW 119). Lit.: Bouda 1952: 28: Chuk + U.

kalma, kalmo

90. Ch *qъmja- "hoarfrost " (M 198); U *kumɜ "dünner Schnee = ohut lumi" (UEW 204) = FU *kumi "rim, frost" (S 544); Yuk: Omok ku "snow".

Hanki? Kinos?

91. Ch *qъCvo "cedar = seetri" (M 198: *qъrvo''), cf. Koryak qasv, qysv, qyčvo "Zeder = seetri, Zirbelkiefer = sembramänty" (Bouda 1961: 356); FU *koča "eine Art Nadelbaum" (UEW 165) or FU *käč(ŋ)ɜ "Wacholder = kataja" (UEW 133).

Kataja, kasvi (ketri, seetri) (kasvaa?)

https://www.pirkanblogit.fi/2019/risto-koivula/kielitieteen-kysymyksia-miksi-seetri-on-etymologisesti-katajan-kaltainen-puu-eika-toisin-pain/
 
Cedrus_deodara_Manali_2.jpg
Himalajanseetri - "savupuu"

Kun jokin nimetään jonkin muun kaltaiseksi, ikään kuin kuvaksi tai matkijaksi, sen muun käsiteteään yleenä olevan tätä matkijaa PERUSTAVAMPI – tai jos ei se mitenkään voi olla sitä, niin ainakin TUTUMPI, paremmin tunnettu. Kanta-baltin johdin -er- lienee tarkoittanut sekä pääsanan kaltaista että diminutiivia.

Miten uralilaiset ”poronpurijat” olisivat onnistuneet nimeämään tuollaisia arvokkaita, jopa pyhinäkin pidetty kohteita asutun maailman toisella laidalla kuten Himalajalla ja Atlas-vuoristossa?

Tässä on eräs mutka,joka ei kuitenkaan etymologiaa heikennä millään tavalla: puula-ji,joka on kreikkalaisella alueella aluksi nimetty ”katajan kaltaiseksi”,ei ole Himalajan-, Libanonon- eikä Atlasseetri, vaan meikäläisen katajan läheinen sukulainen sypres-sikasvien heimosta tuoksuseetri (Calocedrus), josta se on laajentunut myös suuresti samannäköiseen lyhytneulasiseen mäntykasvien heimoon kuuluviin oikeisiin setreihin kuuluvaan kyproksenseetriin (Cedrus brevifolia) ja siitä muihin seetrihin.

Cedrus (common English name cedar) is a genus of coniferous trees in the plant family Pinaceae (subfamily Abietoideae). They are native to the mountains of the western Himalayas and the Mediterranean region, occurring at altitudes of 1,500 – 3,200 m in the Himalayas and 1,000–2,200 m in the Mediterranean. [1]

Etymology

Both the Latin word cedrus and the generic name cedrus are derived from Greek κέδρος kédros. Ancient Greek and Latin used the same word, kédros and cedrus, respectively, for different species of plants now classified in the genera Cedrus and Juniperus (juniper). Species of both genera are native to the area where Greek language and culture originated, though as the word kédros does not seem to be de-rived from any of the languages of the Middle East, it has been suggested the word may originally have applied to Greek species of juniper and was later adopted for species now classified in the genus Cedrus because of the similarity of their aromatic woods. [18] The name was similarly applied to citron and the word citrus is derived from the same root. [19] However, as a loan word in English, cedar had become fixed to its biblical sense of Cedrus by the time of its first recorded usage in AD 1000. [20]

The name ”cedar” has more recently been applied (since about 1700 [20]) to many other trees (such as western red cedar;in some cases, the botanical name alludes to this usage, such as the genus Calocedrus (meaning ”beautiful cedar”, also known as incense cedar). Such usage is regarded by some authorities [21] as a misapplication of the name to be discouraged. ”

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2019/10/kantaindoeuroopan-oletettuja-juuria-3-1

Kantaindoeuroopan oletettuja juuri-3:

https://www.academia.edu/33538601/2500_PIE_roots_summary_The_Source_Code_2.5_.xls

On muka kaksi samanlaista mutta aivan eri asioista merkitsevää ”kantaindoeuroopan juurta”:

*ked (1. smoke = savu)
*ked (2. tree = puu)

These are same word: Cedar, Kedras, kadagys, kadegis, kataja, kadakas mean ”smoke tree”.
The root can be also Finno-Ugric or Paleo-Aziatic orgin (fin. katku, kaasu):

Indoeuroppalaisittain mahdollisimman vahoja muotoja ovat liettuan kadagys ja Kedras.

Sana kataja yhdittään aivan oikein savuun, jonka tuottamiseen sitä erityisesti savustettaessa on käytetty:

kadagỹs = Juniperus

Lie. kadagỹs (Juniperus) atliepia pr.kadegis (E 609) (iš čia vo. Kaddig = kataja, balt- tilaina, kaš. kaduk), la. kadeģis (ME II 1316 laiko lituanizmu), kadȩgs, kadeķis ir kt.  [160–163]. Bl. kalbose kadagỹs lyginamas su pr. cod-is (pr. accodis ‘dūmtraukis = savuhormi, dūmtakis = savuluukku’). Savo ruožtu pr. -cod- is neabejotinai susijęs su sl. *kaditi = suitsuttaa, *kadi(d)lo = suitsutusastia (plg. s.sl.) *čaditi, *čadъ ir pasta- rųjų tęsiniais. Bandymas čia prijungti gr. κέδρος [kedros = seetri], κέδρις [kedris], s. i. kadrù ‘rudas = ruskea’, alb. emsmilkalai = suitsukkeet´, perdėm abejotinas [Po-korny IEW,537; Liden E., IF 1904, XVIII, 491; Brückner A., IF 1922, XL, 149 ir kt. lit.] [164].

Useimmat puolustavat ´katajan´ suomalaisugrilaista alkuperää [ja samalla ḱaasun´ ja ´katkun´: savu ja suitsu ovat balttilaista alkuperää]:

Nemaža finougriškos kadagio pavadinimo kilmės šalininkų (prieš tai manyta, kad finougrai pasiskolinę Juniperus pavadinimą iš baltų). Šiame ginčytiname dalyke nusveria tai, kad finougrų kalbose, kuriose lituanizmai nežinomi, yra panašių kadagio pavadinimų, plg.lyvių kadāg, gaDāg, estų kadakas, vodų (водский) kattag, suomių kataja, tarm. katava, karelų kadaja, vepsų kadaǵ, kadakpenzaz ‘kadugio krūmas’. Plg. dar komių kamm [165]. Semantinė kadagio pavadinimo motyvacija finų kalbose taip pat neaiški.Semantinės motyvacijos tipologijai verta dėmesio r.елéнец ‘kadugys’ ir arm. ełevin ‘kedras’ [žr.: Solta G. Stellung der Armenischen im Kreise der idg. Sprachen. Wien, 1960, 413]. Šaltinis:Топоров 1978 (1980), 160–166 ”

Vasmer and Trubachev: Russian etymology gegards the root *kat Finno-Ugric: кади́ть (kadit) = to belch incense.

кади́ть = suitsuttaa

кади́ть кажу́, кади́ло, укр. кади́ти, ст.-слав. кадити, каждѫ, болг. кадя́, сербо-хорв. ка́дити, кȃди̑м,словен. kadíti, чеш.kaditi, слвц. kаdit᾽, польск. kadzić, в.-луж. kadźić, н.-луж. kaźiś. Другая ступень чередования: чад. Родственно др.-прусск. ассоdis «дымоход» (из *atkodis), далее, возм., греч. κέδρος «кедр = seetri», лит. kadagỹs «можжевельник = kataja»,др.-прусск. kadegis — то же, алб. ḱеm «ла- дан = suitsuke» (однако оно может быть связано с ко́поть) вследствие широко-го употребления этого дерева при копчении и ввиду его благовония; см. Шар-пантье, «Glotta», 9, 56; Бернекер 1,467;Траутман, ВSW 123; Арr.Sprd. 298, 349; Лёвенталь, WuS 10, 161.

Katajan ja saamen gaskasin uralilaisuus on venäläisten akateemikkojen mukaan viime aikoina varmuudella todistettu:

Что касается фин. kataja «можжевельник», которое раньше считали заимств. из лит. kadagỹs, то следует учесть, что в последнее время доказано исконное финно-угорск. происхождение фин. kаtаjа, эст. kadakas, саам. норв. gaskas и т.д. (см.Сетэлэ (FUF 9,126 и сл.; FUFAnz. 25, 57), который пытается объяснить происхождение лит. слова из этой семьи; ср. Калима, ВL 112).

 

 

92. Ch *šъLɣъ- "finger" (M 203) < ChK *š- or *č-; U *suὅɜ "Finger" (UEW 449) = *suwďå "finger" > FU *s/śuwďå | Sm *tǝjå (S 540).

(Sulka, salko? ru. = varvas?

93. Ch *tok "give!" (M 209); FU *toxi- "to bring" (S 550) = *toɣe- "bringen, holen, geben" (UEW 529); cf. Sm *tǝ- "bringen, geben" (SW 145; H 347).

Tuoda baltt. duoti, ven. datj = antaa. r. taga = ottaa?

" take (v.)

late Old English tacan "to take, seize", from a Scandinavian source (such as Old Norse taka "take, grasp, lay hold," past tense tok, past participle tekinn; Swedish ta, past participle tagit), from Proto-Germanic *takan- (cognates: Middle Low German tacken, Middle Dutch taken, Gothic tekan "to touch"), from Germanic root *tak- "to take," of uncertain origin, perhaps originally meaning "to touch." As the principal verb for "to take",it gradually replaced Middle English nimen,from Old English niman, from the usual West Germanic *nem- root (source of German nehmen, Dutch nemen; see nimble). "


94. Ch *tur(ji)- "new" (M 210); BF *toorɜ "fresh" (SKES 1409-10). Lit.: Bouda 1952: 17: Ch + BF.

Tuore

95. Ch *[v]ačǝmǝ "reindeer" in Chuk ta-ačyme-nta (hiatus between aa indicates a lost glide), Koryak čočč-ačymy-nta, Alyutor torj-asymynta "vier-jährige Rentier-(kuh)" < *torje-[v]ačǝmǝ, lit. "young reindeer"; FV *wača, *wačimɜ "Rentierkuh; Fohlen = varsa, Füllen = varsa" (UEW 806). Lit.: Bouda 1952: 13: Ch+ FiLp.

Vasa, vaadin

96. Ch *vǝt-ɣǝr "space between" (M 212) < ChK *?kwǝt-, cf. also Chuk vut-lät "zwischen Tundra und Meeresküste nomadisieren"; FU *kütɜ "Mitte, Zwischenraum" (UEW 163). Lit.: Bouda 1952: 24: Ch + Ug.

Kytky?

97. Ch *vitku "first,for the first time" (M 212); FV *wikta > Fi vihdoin "endlich, yhden kerran"; Md *(v)ukta "hinter = ahteri" (SKES 1734-35; Keresztes 1986: #516), cf. Welsh cyntaf "der erste" vs. Old High German hintana "hinter".

Vihdoin, vitkaan
 
 
C. Parallels between individual Chukcho-Koryak languages and Uralic, including its partial branches

98. Chuk ǝnan "sehr"; U *enä "gross; viel" (UEW 74). Lit.: Ankeria 1951: 131: Chuk + U.

Enetä, edetä, enemmän, enää, eteen jne.

99. Chuk čymjy "bitter, herb"; FU *čemɜ "sauer (werden)" (UEW 56). Lit.: Bouda 1952: 41: Chuk + FU.

Sima, viikinkien voimajuoma on Suomesta, tai vieläkin kauempaa idästä. (Olen epäillyt sitä ennenkin.)

100. Chuk peečvak "einjähriges Rentierkalb"; FU/U *poča "Renn-tier(kalb)" (UEW 387); Yuk pǝďe "Elentier"; Tg *bučan "косуля, изюбр". Lit.: Bouda 1952: 8: Chuk + FU.

Poro, peura Huom. jukargirin pöde, viron pöder (tarkoittaa myös ´suomalaista´ haukkumasana).

101. Chuk pyčiqä, pyčeqa "eine Art kleiner Vogel, Bachstelze = västäräkki"; FU *päćkɜ "Schwalbe / Hirundo rustica" (UEW 358; CG 413). Lit.: Bouda 1952: 8-9: Chuk + FU.

(haara)pääsky (pidetään SU-sanana)

102. Chuk pylm "dunkel"; U *piĺmɜ "dunkel (werden)" (UEW 381-82; CG 408). Lit.: Bouda 1952: 7: Chuk + FU.

Pimeä (pidetään IE-sanana kantana juuri *pilme")

D. Parallels between Kamchatkan (Itelmen) and Uralic, including its partial branches.

Tämä itelmeeni, joka on arktisen etnisen tyypin kielistä lounaisin, on niistä ilmeisimmin lähintä sukua ugrilaisille kielille.

Itelmeenit ovat toinen kansa maailmassa joka käyttää (fermentoi) ja hapannuttaa kalaa kutuaikana koko vuodeksi ja varsinkin entisinä aikoina söi sitä paitsi suurena herkkuna myös pääruuaksi... Itelmeenejä oli Neuvostolittossa 70-luvulla noin 5000, joista pari sataa puhui kieltä äidinkielenään. Kieltä kuitenkin harrastettiin, ja nykyään siitä saa ainakin Jakutiassa myös etuja, esimerkiksi verovapauden, jos elää alkupe-räiskansalaisena. Monet itelmeenit olisivat mielellään tunnustautuneet venäläisiksi, mutta kaikki venäläiset viranomaisetkaan eivät aina tahtoneet hyväksyä. Ruotsalai-nen verenperintö oli (ja on) itelmeenien keskuudessa erityisen arvostettua, mikä johtuu samanlaista ruokatavoista...

103. K: NE kallaka, S & W kalka "penis" (Krašennikov; Worth 1959: 112, #6.2); cf. Ch *hǝlqe "penis" (M 168); FP *kaĺkkɜ "Ei; Hoden" (UEW 644); cf. also U *koĺe "Hoden" (UEW 175).

Sanottakoon tämä aivan suoraan niin kuin tämä on, sanalla on tasan samat merkitykset kuin suomen sanalla "muna"...:

kulli, kalkki (munankuori)

104. K: NE kidx ~ kudex "sister's son" (Radliński; Worth 1959: 38); FU *kükɜ "Schwager" (UEW 154).

Kyty (aviomiehen veli) baltt. kudikas = pikkulapsi, engl. kid on "skandinaavista" lähtöä (IE tai ei).

105. K *k'e "who" (M 96); U *ke "wer" (UEW 140). Lit.: Ankeria 1951: 128: K + U.

Ken

106. K: W le- "etwas werden", li- "sein"; FU *le- "sein, werden, leben" (UEW 243); Yuk Tundra + Kolyma le- "to be, become, live".Lit.: Ankeria 1951:133: K + FU + Yuk.

(Lienee? Elää?)

107. K:W *meca- > mécake "far away", mecaq "distantly", mecalax "distant" (Steb-nickij), mečaan "far-off" (Radliński), see Worth 1969:161; FU *mećä "weit, entfernet" (UEW 269-70). Lit.: Bouda 1965: 163: K + FU.

Itelmeeni menee "metchaan" kun hän menee "kauaksi".

Tästä SAATTAA tulla sekä suomen metsä että baltin "medis", pl. "medziai" = puu, metsä.

108. K: W nenem-k "(in) front" (Jochelson; Worth 1969:174); BF: Fi nenä, Estonian nina "nose"; Lp Sw njuone id. (SKES 372-73).

Note: Bouda 1970: 132: K + Selkup ńennä "Vorder-" < *ńer-nä (SW 110).

nenä, niemi, taustaltaan kadoksissa ollutta "vierasta" sanastoa (kuten "korvakin", ja "rinta"), selkupin sanoja on pidetty sattumana.

109. K: W suzc "lizard" (Jochelson; Worth 1969:242);U *sɜŋćɜ(-lɜ) ~ *sɜčɜ(-lɜ) "Ei- dechse" (UEW 454) = *conśá- "lizard" (S 536); Tg. *sisel-Ż "Eidechse" (UEW 454).

Sisilisko

110. K: W šežen, pl. šizin (sic); S čezokoč, pl. čezłoxon; also tsizat; NE šozo, pl. šuzed "knee" (Radliński; see Worth 1959: 111); U *śänčɜ "Knie" (UEW 471).

(polvi) "**Sysä"?: Sysätä = potkaista? Sysästä on todenäköisesti sama kuin "*sisätä", liivin süskǝ = pistää sisään

111. K: S tekten, pl. tekat "bone" (Radliński, III, 17; Worth 1959:113, #7.2); FU *täktä "Knochen, Gebein" (UEW 515).

Tähteet (luut, luuranko).

112. K: W tin "this"; U *tä/*te/*ti "dieser" (UEW 513-14). Lit.:Ankeria 1951:128: K + U.

Tämä

113. K  tme "Leim = liima"; U *ðümä "Leim" (UEW 66) = *ďümä "glue" (S 537). Lit.: Bouda 1965: 164: K + U.

Tymä = liima.