https://www.pirkanblogit.fi/2018/risto_koivula/puoskaritiedepresidentit-ovat-rapistaneet-teknillisen-makaniikan-osaamisenkin-suomessa/

Puoskaritiedepresidentit ovat rapistaneet teknillisen makaniikan osaamisenkin Suomessa

Minä olen alan miehenä tätä huutanut kurkku putkella  noin 30 vuotta, mutta mua ei ole uskottu.

Tällaiset nokkahiiret ja nilkit ovat itse ajaneet tieteen alas itselleen tehtävän (ilmais)täsmäpalvelun hyväksi, ja nyt he rutisevat huijaamilleen patatyhmille ja tietämättömille, hyväuskoisille poliitikoille. Ja uhkailevat tutkijoita, jotka heistä ovat jotenkin riippuvaisia.

Kuvahaun tulos haulle stig gustafsson konecranes

Stig Gustavson

Vääntäkööt sitten tse ”kilpailukykiset teknilliset mekaniikkansa”, mitä tarvitsevat…

Tiedettä ei voi yhtä aikaa tappaa ja lypsää eikä edes syödä.

https://yle.fi/uutiset/3-9990976

Perinteinen teknillinen osaaminen on rapistumassa ja se uhkaa jo Suomen kilpailukykyä – ”Vientiteollisuus on hyvinvointimme perusta”

Suomalaisissa vientiyrityksissä ja akateemisissa piireissä pelätään,että yhtä Suomen vientiteollisuuden tukijalkaa, teknillisen mekaniikan osaamista, ollaan ajamassa alas. Yrityksillä on jo nyt vaikeuksia löytää kotimaisia huippuosaajia.

Merkittävä osa Suomen viennistä perustuu teknillisen mekaniikan osaamiseen. Noin puolet Suomen tavaraviennistä on tuotteita, joiden taustalla on koneensuunnittelu ja lujuuslaskenta, kuten esimerkiksi moottorit, paperikoneet ja voimalaitokset.

Nyt alan vientiteollisuuden keskeiset toimijat ja muut teknillistä mekaniikkaa tarvitsevat tahot haluavat kiinnittää yliopistojen ja valtiovallan huomiota tilanteeseen.

Mistä on kyse?

  • Puolet Suomen tavaraviennistä perustuu teknillisen mekaniikan osaamiseen.
  • Kone- ja tuotantotekniikan professoreiden määrä on puolittunut koko maassa tällä vuosikymmenellä.
  • Konetekniikan, materiaalitekniikan ja teräksen tutkimusten taso ja opiskelijamää-rät eivät ole enää moneen vuoteen vastanneet siihen kysyntään, mitä Suomen teollisuudella on.
  • Teollisuudella on vaikeuksia rekrytoida suomalaisia teknillisen mekaniikan osaajia.
  • Suurin osa teknillisen mekaanikan tehtäviin hakevista on jo vuosia tullut ulko-mailta. Kaiikkin tehtäviin ei ole kuitenkaan järkevää, eikä aina mahdollistakaan palkata ulkomaista asiantuntijaa.

Hyvinvoinnin perusta uhattuna

Testausta, arviointia ja sertifiointia tekevän sitoutumattoman tarkastusyhtiö DEKRA Industrial Oy:n toimitusjohtaja Matti Andersson tarkastelee teknillisen mekaniikan alasajoa aitiopaikalta.

Hän on huolestunut teknillisen mekaniikan professuurien ja koko alan koulutuksen alasajon vaikutuksesta vientiteollisuuteen.

Esimerkiksi värähtelyille altistuvat osat saattavat tulla ennenaikaisesti elinkaarensa päähän, koska tällöin materiaali usein väsyy nopeammin.

– Vientiteollisuus on meidän hyvinvointimme perusta. Osaava koulutettu henkilökun-ta luo peruspilarin suomalaisten yritysten kilpailukyvylle ja on äärimmäisen tärkeää pitää kilpailukyvystä huolta.

Tilanne on uhkaava esimerkiksi liikevaihdoltaan Suomen kymmenenneksi suurim-man yrityksen, Wärtsilän, kiskokalustoja toimittavan Transtechin, Ilmavoimien ja ydinvoimateollisuuden näkökulmasta.

Teknillinen mekaniikka pähkinänkuoressa

Teknillinen mekaniikka luo perustan kone- ja laiterakennuksen sekä rakennesuunnittelun tuotekehitykselle.

Puolet Suomen tavaraviennistä on tuotteita, joiden taustalla on teknillinen mekaniikka.

Alan osaamisen romahtaminen suomalaisissa yliopistoissa alkaa näkyä yritysten rekrytointivaikeuksina.

Teknillisen mekaniikan avulla laitteen toiminta voidaan ymmärtää syvällisesti, pystytään ratkaisemaan sen vikatilat ja tekemään tarvittavat korjausliikkeet.

Yksinkertaisimmillaan teknillisen mekaniikan asiantuntija antaa arvion koneen vaurioitumisen todennäköisyydestä suunnitellulle elinkaarelle.

 (RK: Tuo ei todellakaan ole kyllä teknillisen mekaniikan yksinkertsisimpia tehtäviä…)

Kilpailijamaat toimivat toisin

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija Anssi Laukkanen muotoilee teknillisen mekaniikan ahdingon syyksi suomalaisen tiedemaailman nykyisen lyhytjänteisyyden. Tulevaisuuteen suuntautuva ajattelu ei ole muodikasta.

– Suomessa ei ymmärretä, että kansainvälinen kilpailukyky tulee vain ajan kanssa tehtävällä kovalla työllä. Kilpailijamaissa kuten Ruotsissa,Saksassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa tämä nähdään selvästi. Niissä teknilliseen mekaniikkaan panostetaan.

Tampereen teknillisen yliopiston teknillisen mekaniikan professori Reijo Kouhian mukaan alan tila on Suomessa aivan erilainen kuin lähimmässä kilpailijamaassa Ruotsissa. Siellä pelkästään Tukholmassa sijaitsevassa Kuninkaallisessa teknillises- sä korkeakoulussa (KTH) on mekaniikan professoreita enemmän kuin meillä koko maassa. Varovaisestikin arvioiden Ruotsissa on alalla viisinkertainen tekijämäärä.

– Kvartaaliajattelu on uinut sisään suomalaisiin yliopistoihin. Strategisen suunnittelun toivoisi kuitenkin olevan pitkäjänteisempää.

Alalle kouluttautuminen vie pitkään, eikä muuta tietä ei ole. Jonkinlaiselle kansain-väliselle tasolle pääseminen teknillisen mekaniikan osaamisessa edellyttää VTT:n tutkijan Anssi Laukkasen mukaan 10–20 vuoden työtä. Suomessa tätä ei tiedosteta.

– Jos meillä ei ole teknillisen mekaniikan osaajia, olemme erittäin huonossa kilpailuasemassa.

Yliopistot eivät vastaa teollisuuden kysyntään

Laukkanen kiteyttää teknillisen mekaniikan monen asian ydinosaamiseksi.Hän sanoo painokkaasti, että menestyksellisiä innovaatioita voi syntyä vain jos perusasiat tutki-mus- ja koulutusympäristössä on tehty hyvin ja firmat ovat saaneet päteviä insinöörejä tekemään tuotekehitystä. Tämä koskee osaamista laajemminkin.

Konetekniikan, materiaalitekniikan ja teräksen tutkimusten taso ja opiskelijamäärät eivät ole enää moneen vuoteen vastanneet siihen kysyntään, mitä Suomen teollisuudella on.

Oulun yliopiston materiaali- ja tuotantotekniikan professori Jukka Kömi arvioi teknil-lisen mekaniikan varsinaisen syöksykierteen saaneen alkunsa 2007 alkaneesta maa-ilmanlaajuisesta taantumasta, joka vaikutti voimakkaasti tämän alan teollisuuteen Suomessa.

– Teknillinen mekaniikka oli konetekniikan sisällä vahvin ala 1990-luvulla, kun itse lähdin yliopistolta liike-elämään. Kun palasin yliopistolle noin kahdenkymmenen vuoden jälkeen, teknillisen mekaniikan alennustila oli todella yllätys.

Muutamia poikkeuksia toki on, mutta kokonaisuudessaan alan osaamisen nopea rapautuminen on ollut häkellyttävää. Yliopistojen yhteistyö teollisuuden kanssa on monin paikoin loppunut ja sama koskee jopa tutkimusta.

… Viennistä elävä maa toimii oudosti

Teknillinen mekaniikka ja rakenteiden mekaniikka eivät ole istuneet yliopistojen strategiaan, koska ne ovat perusaloja joiden päälle kaikki rakennetaan.

*** Digitaalisuuden tyyppisten trendialojen tuoma lisäarvo tuotteelle mitätöityy, jos itse tuote ei ole kunnossa. ***

Kovin hyvin alan osaamisen tärkeyttä ei ole ymmärretty myöskään poliittisten päätöksentekijöiden parissa.

– On erikoista, että meillä on oikeistolaisin hallitus miesmuistiin, mutta valtion panostukset erityisesti teknologiateollisuuden tutkimukseen ja kehittämiseen ovat laskeneet merkittävästi. Suomen kilpailukyvyn kannalta panostaminen tulevaisuuden osaamiseen on aivan keskeistä, sanoo Kömi.

Maailmalla suomalaisuus yhdistetään kuitenkin vielä teknillisen mekaniikan osaami-seen, josta eräs taidonnäyte on jäänyt elämään. Vuonna 2000 julkaistulla Nokian 3310-puhelimella on vahva maine maailman kestävimpänä matkapuhelimena.

Youtubesta löytyy mittava määrä Nokia 3310 drop test -videoita, missä sekä vanhaa että uudelleen julkaistua 3310-puhelinta esimerkiksi tiputetaan jopa satojen metrien korkeudesta. Paljon kertoo sekin että puhelimen uudelleenjulkaistu malli rikkoutuu (Youtube), kun alkuperäinen pysyy toimintakuntoisena.

… Opetusministeriö ei koe olevansa osapuoli

Opetusministeriössä asia kuuluu korkeakoulujen strategisesta ohjauksesta vastaavan johtajan Hannu Sirenin pöydälle. Hänelle asia on uusi, eikä ministeriö ole tässä tapauksessa hänen mukaansa osapuoli, vaan opetuksen sisältö ja professorien palkkaaminen päätetään yliopistojen sisällä.

Siren kertoo epäilevänsä, että yliopistojen johdossa ei olisi ymmärretty mitä ollaan tekemässä. Ministeriö aikoo hänen mukaansa kuitenkin selvittää asiaa laajemmin.

– Keskusteluja on tarkoitus käydä teknologiateollisuuden, työ- ja elinkeinoministeriön sekä yliopistojen kanssa. Jos on ongelma, sitä pitää lähestyä ongelmana ja hakea ratkaisua, sanoo Siren.

Tuoreimpana esimerkkinä ministeriön ohjaavasta roolista hän nostaa esiin vuoden-vaihteessa kokonaan toiselle alalle tehdyn panostuksen. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen myönsi korkeakouluille kymmenen miljoonaa euroa ict-kytkentäis- ten tekniikan osaajien muuntokoulutukseen,josta muun Oulun yliopistoon tuli puolet.


***

PS: Tämä teknillisen mekaniikan ja erityisesti lentokoneissa ja ajoneuvoissa käytettävän sellaisen historia on myös ollut sellainen piiloteltava ”kinderperuna”.

Lentokoneiden kuorirakenteiden tarkastilaskentakelpoinen mekanikka ja matematiikka kehitettiin II maailmansodan aikana Neuvostoliitossa. (Arvatenkin keskutelu tyssää nyt kuin seinään.)

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/talvisodan-vaihtoehdot

” … Nyt kun passarientuotanto on aimmin käsitetelty, niin tämä lentokonepuolen tarina jatkui siis seuraavaan tapaan:

Metallimies, lentokonetehtaan sorvausoperaattori, puolueaktiivi ja Puna-armeijasta kotiutuva lentokoneenasentajaerikoisupseeri, NL:n Sotatalous-neuvoston puheenjoh-tajan pikkuveli Artjom Ivanovich Mikojan (1905 – 1970) haki ja pääsi v. 1931 Ilmavoi-mien Insinööriakatemiaan, josta valmistui v.1936 lentokoneensuunnittelijaksi ja siirtyi lentokonetehtaan suunnitteluryhmän varajohtajan ja sotilasedustajan tehtävään.Pian joillakin lentokoneiden kuten panssareidenkin suunnitteluryhmillä oli käytössään Es- panjan sisällissodasta haravoidut tiedot saksalaisten viimeisintä huutoa olevista ko-neista, joita vastaan voitollisiksi uudet koneet piti suunnitella. Ensimmäisenä v. 1940 lensi saksalaisia pommikoneita vastaan ylhäältä päin hyökkäämään suunniteltu MiG- 1 ideanaan mahdollisimman tehokas moottori mahdollisimman pienessä koneessa. Kone ei ollut sellaisenaan pitkäaikainen menestys, mutta pääasia olikin yllätys sak-salaisille (ja italialaisille, joilla oli parhaat pitkän matkan pommikoneet): mistä suun-nasta ja miten hyökkäys tulee pommikoneita vastaan (matkalla vaikkapa Bakuun).

Mitä siihen akateemikkopuoleen tulee,silloin kun rakenteita kevennetään ja optimoi-daan kantavuudeltaan painoonsa nähden,niin akateemikko Vasili Zaharovitsh Vlasov julkaisi v. 1940 ensimmäisen version perusteorian sisältävästä teoksesta ”Ohutseinä-mäiset kimmoiset sauvat” ja vuonna 1949 teoksen ”Yleinen kuoriteoria ja sen teknisiä sovellutuksia”.

(Jääköön mainitsematta, kuka on kammannut viimeiset epätäsmällisyydet akatee-mikko Vlasovin avoprofiilisten sauvojen teoriasta eli saattanut sen siten nykyiseen muotoonsa  ja osoittanut, miten avoi- mien ja suljettujen profiilien teoriat yhdistyvät eksaktisti ainakin eräillä tärkeillä perustapauksilla. Osa on vieläkin persetaskussa, ja kaikkein pahimmassa tapauksessa voi vaikka ”uhohtuakin” sinne…

http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1985/nro4/RakMek_18_4_1985_4.pdf ) ”

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/talvisodan-vaihtoehdot