http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:IQexEMtg2G0J:www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/miksi-suomi-suomettui-ja-mita-siita-seurasi-t43954-19.html+&cd=29&hl=fi&ct=clnk&gl=fi&client=firefox-a

ArkkisLähetetty: Pe Tammi 29, 2010 4:46 am 

ralf64 kirjoitti: "Miksi Suomi suomettui ja mitä siitä seurasi?

Juhani Suomen Kekkos- ja Koivisto-kirjat, samoin kuin Alpo Rusin äskettäin ilmes-tynyt Vasemmalta ohi -teos paljastavat, kuinka hämmästyttävän suuri vaikutusvalta Suomen asioihin Neuvostoliitolla todella oli kylmän sodan aikana. Tämä siitä huoli-matta, että Juhani Suomen tavoitteena on selittää parhain päin kaikki, mitä Kekko-nen teki.Rusi rohkenee jo hivenen arvostella Kekkosta ja vielä enemmän silloista ns. K-linjaa. Seuraava askel tulisi mielestäni olla kyseenalaistaa koko Suomen sodanjäl-keisen ulkopolitiikan mielekkyys ja oikeellisuus. Tässä suhteessa ei tarvitse syyllistyä jälkiviisauteen, sillä esim. Kekkosen pahin vastustaja Väinö Tanner ennusti jo aika-naan, että myöntyväisyyspolitiikan seurauksena Suomi ajautuu vähin erin Venäjän protektoraatin asemaan. Maailmantilanteen kehityksestä johtuen näin pahasti ei käy-nyt, mutta monin osin tämän suuntaisesti. Suomettumisajan täydellinen pesänselvi- tys olisi tehtävä nimenomaan sen vuoksi, että koska suomalaiset käsittävät kylmän sodan aikaisen linjan olleen menestystarina, Suomi elää itse asiassa edelleen osana Venäjän etupiiriä eikä halua järjestää turvallisuuspolitiikkaansa muitten eurooppa-laisten demokratioiden, saatikka sitten Venäjän välittömien rajanaapureiden tapaan.


A: Suomea ei oteta NATOon. Ja NATO sitä paitsi lakkautetaan tarpeettomana muinaismuistona.

R:  " Miksei Suomea miehitetty?

On totta, ettei Neuvostoliitto miehittänyt Suomea kylmän sodan kuluessa On kuiten-kin muistettava,ettei Suomi ollut Unkarin tai Tshekkoslovakian tapaan mikään miehi- tetty maa. On myös todella vaikea uskoa, että Neuvostoliitto olisi voinut syyllistyä uuteen talvisotaan ja vieläpä rauhan aikana. "


A:  "Pistämätöntä" "logiikkaa"...

R: " Talvisodan syttyessä maailmansota oli jo alkanut. Kylmän sodan politiikkamme onnistuminen olisi mitattu vasta,jos Euroopassa olisi syttynyt sota.Ja silloin Suomen olisi ollut selvittävä yksin ja pelkästään Neuvostoliiton hyvän tahdon varassa. Sanot-tiin, että Neuvostoliiton intressit Suomen suhteen rajoittuvat vain turvallisiin rajoihin maittemme välillä. Kaunis ajatus, mutta oliko todella luottaminen pahimman luokan imperialistiseen sortovaltioon? Lennart Mereä ei voi syyttää ennakkoluuloisuudesta tai kokemuksen puutteesta, kun hän kysyttäessä, mikä on pahinta venäläisissä, vastasi painokkaasti; "se, ettei heihin voi luottaa". "

A: Osasipa se päästellä typeryykiäkin...

R: " Yksin selviämisen harha

Jopa Paavo Lipponen ylpeilee kirjassaan Järki voittaa siitä, että Suomi selvisi kylmästä sodasta yksin ilman muiden apua. Itse asiassa yksin selviämisessä ei ole mitään kehumista. Mikään valtio ei selviä kriisitilanteissa loppuun asti yksin. "


A: Ai missä se "kriisi" oli?

R: " Kaikkein vähiten yksin selviää maa, joka on pinta-alaltaan Euroopan suurimpia, mutta jossa on asukkaita vain suuren kaupungin verran. Tätä todistaa Suomen oma historia. Ilman muiden Suomelle tarjoamaa tukea ei myöskään Suomi olisi selvinnyt.

A: Ai kuka Suomelle tarjosi, ja millaista "tukea"?

Ja MISSÄ ASIASSA?

Ja missä asiassa Suomi sellaista silloin tarvitsi?


R: " Stalin suostui talvisodan rauhaan, koska muuten hän olisi joutunut sotaan Suomelle tukea luvanneiden Ranskan ja Englannin kanssa. "

A: Hän oli saavuttanut just sen mitä oli hakenutkin.

Ja niinpä Hitler sitten hävisikin Moskovan ratkaisutaistelun viime kädessä juuri Suo- men takia, joka oli kuin olikin onnistunut uittamaan itsensä mukaan Barbarossaan.

Vieläpä sen selvästi toiseksi tärkeimpänä osanottajana...


R: " Välirauhan aikana meidän olisi käynyt kuten Baltian maiden vuonna 1940, jos vain Hitler olisi antanut siihen luvan. "

A: Hitlerhän se MÄÄRÄSI SUOMEN TEKEMÄÄN TALVISODAN RAUHAN, ellet satu tietämään!

HITLERKÖ olisi HIRVEÄSTI PELÄNNYT SODAN SYTTYMISTÄ NL:N JA ENGLANNIN VÄLILLE??!!

Ei kai hän vain ollut vähän TYHMÄ?

Eikä sinun "teoriasi" mukaan IHAN VÄHÄÄKÄÄN!


R: " Neuvostojoukkojen hyökkäyksen pysäyttäminen vuonna 1944 olisi todennäköisesti epäonnistunut ilman Saksan ilma- ja aseapua.

A: Sekin "apu" olisi muuten ollut NL:n pääjoukkoja vastassa Saksan rintamalla...

R: " Suomi ei ollut myöskään kylmän sodan aikana mikään ainutkertainen poikkeus, jonkinlainen kirottu maa,jonka länsi olisi noin vain halunnut luovuttaa osaksi Neuvos- toliiton etupiiriä.Lännen tukeen ei vaikuttanut mitenkään esimerkiksi se,millä puolella valtiot olivat olleet toisessa maailmansodassa. Esimerkkinä vaikkapa sotaan syylliset Saksa, Italia ja Japani. Samoin Romaniaan ja Unkariin vertaaminen ontuu, sillä ne olivat sodan aikana natsi-Saksan vasallivaltiota ja mikä tärkeintä, Neuvostoliitto valtasi ne sodan kuluessa. "

A: Suomi oli natsi-Saksan ehdottoman uskollinen PIILOVASALLI, mikä oli NL:lle paljon pahempi kuin Hitlerin vikuroiva avoin liittolainen kuten Horthyn Unkari, puhumattakaan Francon Espanjasta, joka teki oharit.

R: " Suomi torjui Marshall-avun sotien päätyttyä, ja esim. yöpakkaskriisin yhteydessä Yhdys-vallat lupasi lainoin korvata neuvostokaupan aiheuttamat menetykset jne., mutta aina Suomi torjui lännen tuen sanomalla, että hoidamme suhteemme Neuvostoliittoon yksin. "

A: Eivät lainat korvaa vientiä.

R: "Kekkosen vieraillessa Yhdysvalloissa 1961 presidentti Kennedy ihmettelikin Kek- koselle, miten kommunistien kannatus Suomessa oli niin suuri, vaikka Suomi sijaitsi Neuvostoliiton naapurina. Suomen politiikka johti vihdoin siihen, että Yhdysvallat päätti 1960-luvun alussa, ettei Suomella ollut enää ryhtiä torjua Neuvostoliiton pai-nostusta ja ettei Yhdysvallat tulisi Suomen avuksi, mikäli Neuvostoliitto hyökkäisi. Miksi tukea kansaa, joka luottaa Neuvosto-liittoon ja kommunisteihin ja jonka valtion päämies tekee läheistä ja pitkälti salaista yhteis- työtä Neuvostoliiton kanssa?


Ai millaista "salaista"?

R: " Näin Suomi oli joutunut tilanteeseen, jossa se oli käytännössä ainut länsimaa, joka eli Neuvostoliiton luottamuksen ja hyvän tahdon varassa. Olihan jopa Ruotsilla neuvostohyök-käyksen varalta salainen sopimus avunsaannista Yhdysvalloilta ja Natolta. "

A: Oli, ja sekin oli Ruotsille PAHEMPI kuin avoin NATO-jäsenyys, siilä NL oli kaiken aikaa selvillä ko. järjestelystä Ruotsin ärhetelystä huolimatta esimerkiksi Vietnamin sodasta ja eräistä muistakin USA:n politiikan sikamisuuksista. Suomi oli "länteen rähmällään" siinä, että EI ärhennellyt. Mutta ruotsi olsi siis pahemmin, ja salaa, ja "ärhentely" oli osin huijausta, ja myös "USA:n sisäpolitiikkaa", sillä Palmella oli siellä paljon kavereita.

R: " Suomella sen sijaan oli päämies, joka haikaili jopa puolustusvoimien lakkauttamista.

A: Linkki?

R: " Historiallisesti ja kansainvälisesti ainutkertainen ja uskomaton asenne valtion päämieheltä.

A: Ja melko uskomaton vale...

R: " Ruotsi tarjoaa hyvän vertailuperustan suhtautumisessa maailmantilanteeseen. Aina kun suurvalta menettelee aggressiivisesti pientä valtiota kohtaan, Ruotsi tuomitsee sen äänek-käästi ja näkyvästi, nyt viimeksi Georgian kriisin yhteydessä.

A. NL teki mitä YK oli sen velvoittanutkin tekemään sitoumustensa (YK:n) puolusta-miseksi autonomisia kansallisia tasavaltoja kohtaan, joiden riipumattomutta ei YK:n Peruskirjan mukaan ole luvallista vähentää minkään muiden valtioiden päätöksillä, ei edes YK:n itsensä.

R: " Suomessa väitetään tämän johtuvan Ruotsin turvallisuuspoliittisesti hyvästä maantieteellisestä asemasta. Mutta eiköhän oikeampi syy ole siinä, että myös Ruotsi on pieni maa.

Miksi kukaan olisi välittänyt Suomen kohtalosta, kun se ei tuntunut välittävän mui-denkaan pienten valtioiden kohtaloista niiden jouduttua suurempiensa painotuksen tai hyökkäysten kohteeksi.

Nato-keskustelussa taasen kauhistellaan usein sitä, että Naton jäsenenä saattaisimme joutua osallistumaan muualla käytyihin sotilaallisiin konflikteihin.

Tällöin unohdetaan, että päätöksenteko asiassa on lopullisesti Suomella, ja ellei kyse ole omien rajojen puolustamisesta, rintamille lähetetään vain sinne haluavat korvausta vastaan.

Olennaisinta asiassa on, että mikäli haluamme, että meitä puolustetaan hyökkäystä vastaan, totta kai myös meidän on oltava valmiita auttamaan muita hädän hetkellä. "


A: Asia on tasan päinvastoin kuin luulet: ensinnäkin NATO-Suomen on mentävä sinne minne NATO käskee, ja toisekseen: MITÄÄN VELVOLLISUUTTA TODELLA PUOLUSTAA SUOMEA TAI MUITAKAAN KAIKKIA ULKOLUOTOJA niiden soti-laallisesta merkityksestä riippumatta NATOLLA EI OLE: SILLÄ ON AINOASTAAN JA VAIN VELVOLLISUUS JULISTAA SOTATILA LUVATONTA ALUEELLEEN TUNKEUTUJAA VASTAAN.

R: " Suomessa ulkopolitiikkaa mystifioidaan edelleen taitolajiksi, jota eivät ymmärrä ja osaa kuin kansakunnan eliitti ja johtajat. Kuitenkin ulkopolitiikan perustotuus on varsin yksinkertainen. Se on, että kaikkien valtioiden, eikä vähiten pienten, turvalli-suus vaatii oman puolustustahdon ja -kyvyn lisäksi hyviä liittolaisia mahdollisen sodan varalta tai sen estämiseksi.

A: Hyvä olisi myös osata olla ehdoin tardoin haalimatta itselleen TURHIA VIHOLLISIA vieläpä naapurisuurvallan joukosta...

R: " YYA-sopimus

Siinä mielessä Suomi ei ollut yksin kylmän sodan aikana, että Suomella oli YYA-so-pimus Neuvostoliiton kanssa.Se oli kuitenkin sopimus avunsaannista Saksan taholta tulevan hyökkäyksen varalta. Toisen maailmansodan jälkeen mieletön ajatus, joka osoitti, ettei Suomi ollut irtaantunut toisen maailmasodan maailmasta. Ainut taho, mikä Suomea on aina uhannut ja uhkasi myös silloin, oli Venäjä eli silloinen Neuvostoliitto.


A: No SE nyt ei ainakaan Suomea "uhannut" millään tavalla!

R: " Uhkarohkeaa ja kaikki yhden kortin varaan jättävää politiikkaa oli luottaa pahimpaan uhkaansa. "

A: Sitä Suomi oli tehnyt Aatun Barbarossaan ängetessään mukaan!

(Ja SEHÄN JUURI oli ollut STALININ TARKOITUSKIN! )


R: " Tulee mieleen kertomus lampaan liitosta suden kanssa.

Hitlerin ja Suomen liitossa olikin kyse mustan pantterin "liitosta" kaulassaan roikkuvan Wäinö-haisunäädän kanssa: yön pimeydessä ja hiljaisuudessakin apinat ja gorillat tiesivät koko ajan, missä peto luuraa, ja minne se on menos- sa... ja aika hyvin oli selvillä sekin,koska ja missä tuubista puristetaan paskat kankaalle!!!

R: " Historia osoittaa, miten käy, kun luottaa Stalinin tai Hitlerin tapaisiin hirmuhallitsijoihin, ja Neuvostoliitto oli sentään loppuun asti sama imperialistinen maailmanvallankumousta tekevä kommunistivaltio. "

Oliko YYA-sopimus alun perin edes välttämättä tehtävä, ja jos oli, sen nostaminen selvästi ulkopolitiikkamme peruspilariksi väitetyn puolueettomuuden ohella hämmäs- tyttää. Miksei YYA- sopimuksen merkitystä päinvastoin vähätelty ja korostettu kaikis- sa yhteyksissä,ettei sillä ollut käytännön merkitystä, sekä varmistettu vaikkapa Ruot- sin tapaisella puolueettomuuspolitiikalla, että avunsaanti lännestä olisi ollut tositilan-teessa varmaa ja todennäköistä Eräs mahdollisuus olisi ollut jättää koko sopimus uusimatta jo ennen Neuvostoliiton romahtamista.Pork
kalan tukikohdan takaisin Suo- melle luovuttamisen 1955 kääntöpuoli on unohdettu. Se oli, että YYA-sopimusta jat-kettiin 20 vuodella eteenpäin. Neuvostoliitolle todennäköisesti riitti pelkkä YYA-sopi-muksen olemassaolo. Sen imperialistinen suurvalta saattoi kriisin syntyessä tulkita haluamallaan tavalla.

A: Kahdella nopeasti kehittyvällä kapitalistisella valtiolla oli NL:n kanssa YYA-sopi-mus, Suomella ja Irakilla. (Sitä en mene varmasti sanomaan, oliko myös Syyrialla, Nasserin Yhdistyneen arabitasavallan peruja; jos oli, Venäjällä on se varmaan vielä-kin.) Molempien maiden fasistisoitumikehitys alkoi YYA-sopimuksen irtisanomisella, kohta kun sekonosket Saddam Hussein ja Mauno Koivisto olivat nousseet (vilpillä, päinvastaisella ohjelmalla kuin aikoivat tehdä) valtaan.

R: " Enteellistä oli, ettei Neuvostoliitto enää 1970-luvulta alkaen tunnustanut Suomen puolueettomuutta edes paperilla.

Mikäli Euroopassa olisi syttynyt sota, mikään ei olisi estänyt Neuvostoliittoa miehittämästä Suomea.

A: Kissan paskat. Pillerit hukassa...

R: " Kekkosen vastuu

Miten sitten Suomi ajautui tähän tilanteeseen?Paasikiven varovaisuuden jotenkin vielä ymmärtää siinä vaiheessa, kun ei tiedetty, kuinka aggressiivista Neuvostoliiton politiikka välittömästi toisen maailmansodan jälkeen tulisi olemaan, ja Natoa ei ollut vielä perustettu neuvostoimpe-riumin turvallisuuspoliittiseksi vastapainoksi. "


A: Aggressiisvista?

Et kai vain ole sekoittanut NL:a ja USA:ta!?


R: " On melkoisen erikoista, että repeämä suhteessa kommunisteihin ja Neuvosto-liittoon ei tapahtunut sosiaalidemokraateissa,vaan porvaripuolella eli Maalaisliitossa.

A: Repeämä????????

R: " Ilman Kekkosta aiemmin jopa kokoomustakin idänpolitiikassaan jyrkempi Maalaisliitto tuskin olisi näin menetellyt.

A. Varsin mahdollista...

R: " Mikäli mainittua repeämää ei olisi tapahtunut, kansakunta olisi pysynyt lujana suhteessa kommunisteihin, ja kommunistit olisi pidetty hallitusten ulkopuolella.

A: Ja sekö mitä olisi hyödyttänyt?

Mitä kommunistit saivat hallitusten sisältä aikaiseksi "yläkautta" sen jälkeen kun sopimukset oli solmittu, sellaista,mikä ei olisi toteutunut myös kommunistien ollessa hallituksen ulkopuolella ja vaikuttaessa sieltä? Kommunistien kannattajat suhtautui-vat usein kaikkein epäluuloisemmin kommunistien "omiin" ministereihin tai ay-johta-jiin: heiltä "sallittiin" vielä vähemmän "virheitä" kuin "noskeilta" tai "kepuleilta" (joilta ei voinutkaan "täyttä odottaa"... toisaalta oikeistolaisillekin taputettiin, vaikkapa Uolevi Raadelle ja Helge Haavistolle, esimerkiksi teolli- sesta neuvostoyhteistyöstä).


R: " Vapaa tiedonvälitys olisi kertonut avoimesti siitä, mihin kommunismi käytännössä oli johtanut "

A: AI! Totaa... MIHIN se sitten oikei "oli johtanut"? Ettet sää nyt taas naraa vaan...

R: " ja mikä oli neuvostoimperiumin todellinen luonne. "

A: Ai mikä se sitten "oli"?

R: "Tässä tilanteessa Neuvostoliiton painostukselta olisi pudonnut pohja pois. "

A: Ai MILTÄ "painostuksleta"...?

R: " Suomalaiset pitävät Kekkosta suurena suomalaisena. Epäilemättä hän oli isän-maallinen mies.Tosin historiasta ei löytyne valtiomiestä, joka ei mielestään olisi ollut isänmaallinen. Mutta Kekkosen strategia suhteessa Neuvostoliittoon oli väärä tai vähintäänkin erittäin riskialtis. Kekkonen ei todellakaan pelastanut Suomen itsenäisyyttä, vaan altisti sen suureen vaaraan.

A: Ai MIHIN "vaaraan"? Ja KUKA ON VÄITTÄNYT, että hän muka olisi "itsenäisyyden pelastanut"?

Kuinka moni maa maailmassa "vastustaa Ruotsin itsenäisyyttä"? Ajatelkaapa hetken, varsinkin te, jotka koko ajan jauhatte jostakun "uhasta" Suomen (olemattomalle!) itsenäisyydelle!

Yhtään se useampi taho ei vastusta Suomen itsenäisyyttä kuin Ruotsinkaan!


R: " On kiintoisaa, että kaikissa lännessä kirjoitetussa lähihistorioissa ja valtiomiehen muis- telmissa Kekkonen on huomioitu korkeintaan maininnalla – puhumattakaan, että häntä olisi pidetty suurena rauhan rakentajana.

A: Totaa... Mitäs Manusta, Sahdista ja Taresta on siellä sanottu...?

R: " Kysymyksiä herättää myös se, miksi suhteellisen vilpittömiksi arvioiduissa muis-telmissaan ”Kekkosen kaveri” Hrustshev vaikeni lähes tyystin Kekkosesta ja hänen toiminnastaan.

A: Ne olivat CIA:n stilisoimat muistelmat, kuten myös sinänsä hyvät pavel Sudopla-tovin muistelmat, joissa on toki asiaakin... ja on siellä Russen muistelmissakin joissakin kohdissa...

R: " Miksi sitten Kekkonen toimi kuten teki? Toiminnallaan Maalaisliitto ja hän pääsivät valtaan ja pysyivät siellä.

Juu-u! koska kerran sillä toiminnalla OLI KANSAN KANNATUS (siltä osin)!

R: " Saattaa myös olla, että Kekkosella oli huono omatunto sen vuoksi, että hän oli ennen sotia ja pitkään vielä niiden aikana innokas Suur-Suomen kannattaja.

A: Hän oli irtisanoutunut fasismista 1929 ja hänet oli erotettu Akateemisen Karjala-seuran johdon piiristä.

R: " Kekkonen oli niitä, joitten suhtautuminen Neuvostoliittoon oli ollut tyhmän uhit-televaa. Kekkonen vastusti jopa talvisodan rauhaa ja kirjoitteli sotien aikana selvän rasistisesti venä- läisistä. Sotien jälkeen täyskäännöksen tehnyt Kekkonen uskoi, että toisenlaisella Suomen politiikalla talvi- ja jatkosota olisi voitu välttää.

A: Kuten olisikin voitu, ainakin vielä vuonna 1938, ennen Münchenin sopimusta!

Hän siirtyi rauhanoppositioon ja sen johtoon sodan aikana eikä vasta sen jälkeen.


R: Saattaa olla, että talvisota olisi voitu välttää, mutta meidän olisi käynyt todennäköisesti samoin kuin Baltian maiden vuonna 1940.

A: Päin vastoin: Baltian maiden olisi käynyt kuten Suomen tai paremmin! Ja Suomen itsensäkin olsi käynyt paremmin!

R: " Suomen ainut turva tässä vaiheessa oli Saksa. "

A: Saksa sen Talvisodan lietsoi!

Hitler tarjosi samanmuotoisella paperilla Molo-Ribbeä, jolla Stalin oli tarjonnut Suomelle "etupiirijakoa" Itämerellä keväällä-kesällä 1938!


R: " Se esti Stalinin aikeet Suomen suhteen. "


A. Stalin sai Suomen suhteen sitä mitä oli hakenutkin!

Että sattuikin menemään JUST PILKULLEEN NAPPIINSA!


R: " Aseveljeys Saksan kanssa

Suomi haki jatkosodassa revanssia Neuvostoliitolta liittoumalla sotilaspoliittisesti Saksan kanssa.

A: Just niin kuin JOOSU oli suunnitellutkin!

R: " Saksa vaikutti voittamattomalta, ja vuonna 1940 sitä vastassa oli enää Englanti."

A: Paitsi että lähes reaalimaailmassa elävät tiesivät, että SE HÄVIÄÄ VARMASTI!

Jopa Aatun omassa leirissä tiedettiin Lännen atomipommiprojektista, mutta pidettiin mölyt mahassa ja luistettiin. On syytä epäillä, että myös Franco tiesi siitä. Robert Oppenheimer oli naimisissa Uuden Meksikon kommunistipuolueen johtajan Joe Dalletin lesken kanssa, ja jos hän ja hänen lähipiirinsä siellä tiesivät "Roopen" tou-huista, ei ole vaikeaa arvata Francon- kin korvan olleen vähintäänkin lähimaastossa. Ihan hyvä vaikutus, jos noin oli, ettei ollenkaan sen puoleen...


R: " Jo 1940 alkanut sotilaallinen liittoutuminen Saksan kanssa kuitenkin salattiin kansalta ja väitettiin Neuvostoliiton hyökänneen syyttä Suomeen.

A: Sotilaallinen liittoutuminen Saksan kanssa alkoi jo 1938 ja vieläkin aikaisemmin, ja Liittou-tuneet pohtivat tuoloin keinoja irrottaa Suomi Saksan persvilloista. Englanti taisi kuitenkin olla sitä mieltä, että "roikkukoon"...

R: " Valitettavasti Suomi sodan alussa valloitti myös Itä-Karjalan, vaikka suuri osa kansasta sitä vastusti.

Esim. Väinö Tanner piti Suomen vanhojen rajojen ylitystä oman turvallisuutensa vuoksi samalla tavalla imperialistisena tekona kuin Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen vuonna 1939.

A: AI!!??? Totaaa.... MINÄ VUONNA hän tuosta "kannastaan" kertoi?

R: Jälkikäteen voidaan todeta, että rajojen ylittäminen oli virheratkaisu paitsi sotilaallisesti myös poliittisesti.

A: Epäilemättä. Varsinkin kun Englanti lupasi Karjalan takaisin, jos Suomi ei niitä rajoja yli- tä... Ja varmaan lupasi Stalinin luvalla. (Tässä vaiheessa Englanti oli siis epäilemättä omalta osaltaan saanut Suomelta sitä mitä oli hakenutkin!)

R: " Olisi ollut paljon parempi sekä suomalaisten itsetunnon että muun maailman suhtautu- misen kannalta, että maailmalle olisi avoimesti selvitetty sotien jälkeen syyt Suomen sotien aikaiseen menettelyyn ylilyönteineen.

A: "Maailma" kyllä tiesi...

R: " Kyllä suomalaiset olisivat totuuden kestäneet siitä huolimatta, että jatkosodan syyksi uskoteltiin Neuvostoliiton hyökkäys.

A. Ne olivat jo ennen Suomessa.

Tavallinen tyhmä kansa luulikin, että Suomen hallitus on koko ajan yrittänyt lietsoa sotaa SAKSAN ja NL:n välille...

Kun Suomen hallitus oli yrittänyt Hitlerin toimeksiannosta lietsoa sotaa nimenomaan ENGLANNIN ja NL:n välille, ja SEN "MAAILMA" TIETÄÄ ERINOMAISESTI.

EIVÄTKÄ KAIKKI TAHDO VIELÄKÄÄN PERKELEELLÄKÄÄN USKOA SITÄ, ETTÄ SITÄ EI SITTEN KUITENKAAN SAATUKAAN AIKAISEKSI, EIVÄTKÄ HOMMAT OLLEET MISSÄÄN VAIHEESSA EDES MENOSSA SIIHEN SUUNTAANKAAN!


R: " Osatotuus, sillä Suomessa oli kaksisataatuhatta saksalaista, ja Suomen ylin so-tilas- ja muu johto oli valmistautunut hyökkäämään Neuvostoliittoon Saksan rinnalla. Myös muu maailma olisi todennäköisesti ymmärtänyt Suomen taistelun Saksan rinnalla. "


A: He ymmärtävät sen siten kuin se pitääkin ymmärtää. Paitsi fasistit.

R: " Analogisesti Suomen menettelyn voi rinnastaa länsivaltoihin, jotka liittoutuivat hädän hetkellä toisen ”pahan valtakunnan” eli Neuvostoliiton kanssa, mikä oli välttä-mätöntä natsi-Sak- san voiton torjumiseksi. Ikävintä oli, että suomettuneessa Suo-messa Neuvostoliiton syylli-syydestä Suomen menettelyyn sodissa vaiettiin, ja Suo-mesta tehtiin pitkälti yksin syyllinen sekä oman kansakunnan että muun maailman silmissä.

A. Suomalsiet hölmöilivät omat päätöksensä kuitenkin korkeimman omakätisesti, ei ainakaan Joosu ollut hölmöyksiä korvaan kuiskuttelemassa...

R: " Sotasyyllisyysoikeudenkäynti

Oman lukunsa muodostaa sotasyyllisyysoikeudenkäynti. Siinä Suomi Neuvostoliiton ja kommunistien painostuksen seurauksena tuomitsi jälkikäteen säädettyjen lakien perusteella ja puolueellisen oikeudenkäynnin tuloksena sodanaikaisen johtonsa. "


A: Oli suomalaisten sisäinen asia, millaisella lailla heidät täällä tuomitaan. Suomen perustus- laki ei kieltänyt eikä kiellä nytkään taanehtivia lakeja kategorisesti.

Jos suomalaiset eivät olisi "löytäneet lakeja", sotaan syylliset, erityisesti Ryti ja Tanner, olisi viety Nürnbergiin.


R: " Kekkonen ajoi oikeusministerinä tarmokkaasti kommunistien kanssa sotasyylli-syysoikeudenkäyntiä ilmeisesti saavuttaakseen Neuvostoliiton luottamuksen. Aika-moinen vyön alle isku vastuussa olleille poliittisille kumppaneille mieheltä, joka itse oli ennen sotia ja pitkälti sotien ajan innokas Suur-Suomen kannattaja. Kekkosen menettely herätti oikeutetusti muissa politiikoissa katkeruutta ja epäluuloja laajem-minkin hänen luonteensa ja moraalinsa suhteen. Luulisi, että mikäli sotasyyllisyys-oikeudenkäynti todella oli välttämätön, se olisi saatu aikaan myös vaikkapa virkamiesoikeusministerin ajamana.

A: Sehän olisi ollut kieroa vastuun pakoilua!

R: " Aika ajoin on sanottu, että sotasyyllisyystuomiot pitäisi tänä päivänä perua oikeudenvastaisina.

A: Haagilla on miljoona kertaa tärkeämpääkin tekemistä kuin sellainen pelleily!

Sitä paitsi näyttö heidän syyllisyydestään myös Talvisotaan on koko ajan vain kasvanut, eikä suinkaan vähentynyt!


R: " Kyseenalaisin tuomio oli Väinö Tannerin osalta, hänhän ei ollut edes hallituksessa jatkosodan syttyessä. "


A: Siispä häntä ei tosiasiassa Jatkosodan takia tuomittukaan, vaan...

R: " Tanner tuli tuomita, koska hän johti patrioottista työväenliikettä. "

A. Johti ainoana noskejohtajana maailmassa puolueensa Hitlerin rintamaan. Fasis-miin ja mm. avoimeen rotuoppiin oli pari muutakin johtanut,mutta maat kuten Etelä-Afrikka olivat Liittoutu-neiden puolella (tuossa tapauksessa kappatakseen Saksan Namibian ja Swazimaan...)

Tanner tunnetaan kaikissa maailman maailmanpolitiikan alkeiskirjoissa ainutlaatuisesta "saavutuksestaan"!


R: " Suomella ei tunnu kuitenkaan olevan vieläkään ryhtiä ja rohkeutta kumota sotasyyllisyystuomioita.

A: Suomen vallassa EI OLE NIITÄ KUMOTA!

Ne ovat rauhansopimuksissa vahvistettu kansainvälisen oikeuden tuomio! Se on vain teetetty kansallisella erikoistuomioistuimella,JONKA PÄÄTÖKSESTÄ EI VOI SUOMESSA VALITTAA.


R: " Väite siitä, ettei sotasyyllisten kunniaa tarvitse palauttaa, koska se ei ole koskaan mennytkään, on melkoista selittelyä.

A: Niin on! MIKÄÄN MAAILMASSA EI SITÄ "PALAUTA"!

R: " Sotasyyllisten tuomion kumoaminen tarjoaisi hyvän tilaisuuden kertoa koko maailmalle syistä, miksi Suomi toimi Saksan aseveljenä toisessa maailmansodassa.

A: "Maailman" asia taitaa kuitenkin olla kertoa Suopmen kansalle, miten ASIA TO-DELLA ON, ja se saattaa sen ihan hyvin kyllä tehdäkin vielä uudemmankin kerran...

R: " Paasikivi

Paasikiveä on pidetty Suomen sodanjälkeisen ulkopolitiikan isänä. Paasikiveä sitee-rataan usein sanomalla, että viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen, ja Paa- sikivelle tämä tosiasia oli Venäjän suuruus meihin verrattuna. Itsestään selvä tosi-asia, joka on aina Suomessa ymmärretty. Viisaus alkaa vasta siitä,miten tähän tosi-asiaan on suhtauduttu ja suhtaudutaan. Paasikiven suhtautumistavasta muistetaan nykyisin vain yksi puoli, myöntyväisyys Neuvostoliittoon päin.Myös Mannerheim piti Paasikiveä aivan liian heikkona ja myöntyväisenä suhteessa Neuvostoliittoon, ja ku-ten tunnettua, Mannerheim ei missään vaiheessa antanut julkista tunnustusta Paasi-kiven politiikalle sotien jälkeen. Itse asiassa Paasikivi oli pitkän elämänsä aikana nimenomaan opportunisti, jonka asenne suhteessa Venäjään riippui Venäjän senhetkisestä vahvuudesta.

Väinö Tanner ihmettelikin, että mikä linja se Paasikiven linja oikein oli, kun Paasikivi ehti pit- kän elämänsä aikana kumartaa vuorollaan Venäjän tsaaria, Saksan keisaria, Hitleriä ja viimeksi Stalinia.


Suomettumisen vähättely

Varsinaisen lähtökohdan suomettumiselle muodosti vuoden 1958 yöpakkaskriisi.


A: Totaa.... MITÄ se "suomettuminen" ON?

R: " Silloin tasavallan presidentti ei tukenut maan enemmistöhallitusta Neuvostoliiton painostusta vastaan. "

A: Sitä varten presidentti niemomaan on, että jos hallitus hölmöilee tai lamautuu, niin hätä ei vielä ole sen näköinen...

Noskepressojen aikana tosin hallitus on koko ajan ollut kusessa, kun pressa sekoilee ja sekottaa...


R: " Toinen askel suomettumisessa tapahtui, kun Neuvostoliitto lähetti Suomelle nootin.Tällöin suomalaiset pelästyivät, ja Kekkonen valittiin uudelleen presidentiksi suurella valitsijamiesten määrällä. Hävityt sodat, Neuvostoliiton painostus, kommunistien propaganda ja Kekkosen toiminta olivat tehneet tehtävänsä.

A. No mutta hommahan MENI HYVIN!

R: " Samanlaista henkisen vastarinnan rintamaa kuin ennen talvisotaa ei syntynyt.


A: K. A. Fagerholm sanoi myöhemmin, että hän ei olsi pystynyt toimimaan presidenttinä yhtä hyvin kuin Kekkonen.

Itse asiassa hänellä oli hyvin hyvin paljon yhteistä HALOSEN kanssa...


R: " Kansakunnan valtasi Kekkosen aikana asenne, eräänlainen psykoosi, jonka mukaan meidät miehitetään, ellemme ole myöntyväisiä ja "kilttejä" Neuvostoliiton kanssa.

A: Kissan paskat! Ittelläs on psykoosi! Ja kuten sanoin, pillerit häviksissä!

R: " Eräs olennainen ero vuoden 1939 tilanteeseen verrattuna oli, että vuosina 1958 ja 1961 Suomen valtion päämies asettuikin painostajien puolelle eikä heitä vastaan. "

A: Olisikohan tosiaan myös v. 1939 selvitty sillä?

R: " Tapahtuneen jälkeen ensin sosiaalidemokraatit ja myöhemmin myös kokoomus lähtivät siitä, ettei Kekkosta voitu enää syrjäyttää ja että kauppapoliittiset ja muut Suomen kansainväliset intressit oli hoidettava Kekkosen kautta ja avulla. Suomettumisen aika oli lopullisesti alkanut.

A: Ja erittäin menestyksellisen kauppa- ja teknologiapolitiikan....

R: " Kirjoissaan Lipponen ja etenkin Juhani Suomi vähättelevät suomettumisajan kielteisiä piirteitä.

A: Länsisaksalaisen marxilaisen nuorisojärjestön, jolla oli 10 kertaa isompia bileitä maanlaa-juisesti kuin Suomen taistolaisilla, ykköstunnus oli tuolloin "Länsi-Saksan "suomettaminen" "!

R: " Sen lisäksi, että Suomen turvallisuus oli tosiasiassa yhden kortin, Neuvostoliiton varas- sa, suomettumiseen liittyi varsin monia varsin kielteisiä ilmiöitä. Neuvostoliitto oli kuin eräs suuri hallituspuolue, jolla oli etukäteisveto-oikeus kaikissa haluamissaan asioissa, Kekkonen hallitsi kuin diktaattori, Suomessa vallitsi demokratialle täysin vieras itsesensuuri, aktiivisin osa nuorisosta ja kulttuuriväestä ryhtyi ajamaan neuvostovaltaa, '

Suomen kuva maailmalla ryvettyi tavalla, josta kärsimme vieläkin,

A: Sellaisesta Suomen kuvan vääristelemisestä pitää syyttää asianomaista roskalehdistöä kuten Springeriä eikä suinkaan Kekkosta!

R: " Kokoomus pidettiin hallitusten ulkopuolella, koska eräät se kansanedustajista, kuten Tuure Junnila,uskalsivat arvostella Kekkosta tai kertoa Neuvostoliitosta muuta- kin kuin sen propagandan mukaisia asioita jne. Suomettumisajan kielteisiä ilmiöitä riittää. "

A. NL ei vaatinut "Kokoomuksen pitämistä hallituksen ulkopuolella",eikä vastustanut kokoomuksen presidenttiehdokkaita, esimerkiksi Holkeria.

Manua NL vastusti, mutta piti avoimet mölyt mahassaan!

Holkeri olisi ollut NL:lle 10 kertaa häntä mieluisampi Suomen pressa.

Kuitenkin ruutisbyroot olivat kautta maailman vihityt Mauno Koiviston tulevaan presi-denttiyteen kaksi vuotta ennen hänen valintaansa niin, että hänen persoonansa oli tuolloin Japanissa ainoa asia Kekkosen ja Joulupukin lisäksi,mitä siellä Suomesta tiedettiin...


R: " Yksilöiden kannalta silloisen politiikan valtavirrassa kulkemisen ymmärtää, sillä poikkeavien mielipiteitten esittäminen merkitsi joutumista yhteiskunnallisen elämän marginaaliin. Ja ennen kaikkea, kuten edellä on todettu, olimme ajautuneet Kekko-sen johdolla tilanteeseen, jossa muualta apua Neuvostoliittoa vastaan ei olisi enää ehkä saatu.

A: Ja MIHIN sitä "apua" sitten olisi TARVITTU!?

Kummitusten torjuntaan Porokarelian vintiltä?


R: " Mutta tätä silloista pakkorakoa ei ole syytä kaunistella ja selitellä sitä oikeaksi politiikaksi.


A: Ei se ollut mikään "pakkorako"!

Kyllä Suomella olisi ollut vaihtoehtona myös panna pellit kiinni NL:n suuntaan ja ajaa (jo sil
loin) matalli- ja kemianteollisuus alaa ja osa puunjalostusteollisuuttakin, ja ryhtyä uudemman kerran elämään "impivaarassa" luontaistaloudessa, ja ehkä vielä hukkaamaan vähäisen lisätuotteen varustaumiseen vinttikummituksia vastaan...

Sisäinen avoin ja piilokommunismi olisi kyllä taatusti siinä tapauksessa ollut tosi kovaa, siitä olen varma!


R: " Koska tuon ajan poliitikot eivät näköjään kykene suhtautumaan suomettumis-ilmiöön ja omaan toimintaansa kriittisesti, on hyvä, että suomettumisajan poliitikot ovat väistymässä lopullisesti kansakunnan johtopaikoilta ja tekevät näin tilaa ilman menneisyyden painolastia oleville näkökohdille ja politiikoille. "

A: Näillä halomperkeleillä sitä vasta painolastia riittää...

R: "  Kommunistit

Kekkosen ansioksi on sanottu, että hän taltutti kommunistit isänmaallisiksi. On totta, että kommunistit puolustivat tätä maata muiden tapaan viime sodissa. Mutta ennen sotia ja välittömästi niiden jälkeen he olivat kiistatta viides kolonna Suomessa.

A: ?????????? Tietysti, jos AATUN VASTAISUUS on "viidennen kolonnan" synonyymi!

R: " Tästä huolimatta jo tuolloin,kuten koko sodanjäisen ajan,Kekkonen ajoi kommu- nisteja hallitukseen. Kommunistipuolue maltillistui muiden eurooppalaisten kommu-nistipuolueiden tapaan vasta 1960-luvulla, mutta loppuun asti kommunistit vuotivat Suomen asiat Neuvostoliiton tietoon ja nostivat aina suuren elämän,kun Suomi pyrki kauppapoliittisesti tai muuten lähestymään länttä.

A: NL tiesi kaiken tietämisen arvoisen Suomesta.

MITÄ sellsisia tietoja kommuniteilla Suomesta MUKA EDES OLI, joita NL ei olisi halutessaan saanut tietoonsa muualtakin?

CIA luki aikanaan kahta suomalaista sanomalehteä:Hesaria ja Tiedonantajaa. Mutta AAMULEHTI kulki pitkään CIA:n "maailman vallankumouksellisten kommunistileh-tien luettelossa", koska Tiedonantaja, erityisesti Jaakko Laakso, tapasi nimittää sitä "Suomen maolaisten pää-äänekannattajaksi"!


R: " Kommunisteja Suomessa ei olisi tarvittu oikeastaan missään vaiheessa.

A: Totaa.... MITÄ heille sitten olsi pitänyt tehdä?

Ja onko niin, että "Suomessa ei olsi ylipäätään tarvittu tiedettäkään lainkaan"?

Halonenhan on sitä fasistin märkää unta nyt parhaan taitonsa mukaan yrittänyt pis-tää maan elämään (tosiasiassa siitä tulee kuitekin kuolema eikä elämä; mutta sehän nyt kuitekin tulee joka tauksessa...)


R: " Kommunisteiksi osoittautuneet kaappasivat vuonna 1917 vallan sosiaalidemo-kraattisessa puolueessa, johtivat kansan harhaan ja alkoivat kansalaissodan. Nykyi-nen hyvinvointivaltio oli- si todennäköisesti rakennettu ilman kommunistejakin, kuten tapahtui muissa Pohjoismaissa ja esim. Saksassa ja Englannissa.

A: Tarkoitako Aaatun "hyvinvointivaltiota"?!

R: " Ihmisiä on aina harhautettu kauniilla aatteilla ja puheilla, vaikka todellisuudessa on tehty jotain aivan päinvastaista.

A: Kuten mitä? Nitistetty fasismi maailmanjärjetelmänä! Yhdessä porvarien kanssa toki...ja joidenkuiden demareidenkin.

R: " Perustavaa laatua oleva syy kommunistien suureen suosioon Suomessa oli kuitenkin kansalaissodan karmea jälkinäytös.

A: Epäilemättä...

R: " Sodan jälkeisillä vankileireillä kuoli nälkään, tauteihin ja teloituksiin nykytiedon mukaan noin 13.500 ihmistä ilman, että syyllisiä ja vastuullisia tapahtuneeseen olisi haluttu osoittaa vieläkään.

A: Kahdella saat kertoa, kun otetaan ne huomioon, jotka eivät ehtineet leiriinkään asti...

R: " Selvää on, että kapinan johtoporukka tuli tuomita, mutta miksi niin meneteltiin myös tavallisten rivimiesten suhteen. "

A: Mannerheimilta on myöhäistä kysyä....

R: "Mikäli länsivallat olisivat toimineet toisen maailmansodan jälkeen valkoisen Suo- men tapaan, kuinkahan monta sataatuhatta tai miljoonaa saksalaista olisi pitänyt tapattaa.

A: Tasan yksi miljoona Itävalta mukaan lukien. Yksi prosentti väestöstä päätä lyhyemmäksi. Olisi se vielä aika kauaksi jäänyt Aatun 10 miljoonasta, siviilistä.

R: " Etyk ja muut saavutukset

Kylmän sodan aikaisia Suomen saavutuksina pidetään asioita, jotka olivat itsestään selviä oikeuksia muille Länsi-Euroopan valtioille,kuten vapautta tehdä kauppaa halu- amiensa valtioiden kanssa, tai ettei puolueettomalla maalla ollut sotaharjoituksia toi-sen kylmän sodan osapuolen kanssa. Suomen teollisuus ja rakentaminen hyötyivät neuvostokaupasta,mutta samalla se merkitsi selvää riippuvuutta Neuvostoliitosta.


A: Siten kuin tuottaja on riippuvainen asiakkaasta...

Taidat olla kovin tottunut TUOTTAJAN EHDOTTOMAAN YLIOTTEESEEN ja myös voimak- kaasti ideologisesti sisäistänyt sellsien muka "välttämättömäksi", vaikka sellainen on tosiasiassa tuhoksi...


R: " Suomi myi turvallisuuttaan leipää vastaan.

A. Paskat. Taas sitä "mörköturvallisuutta"! Vintillä pitäisi tuulettaa...

R: " Neuvostokauppa merkitsi myös useilla aloilla tuotantoa, joka ei osoittautunut kilpailukykykyiseksi länsimarkkinoilla neuvostokaupan romahdettua.

A: SE EI TODELLAKAAN OLLUT MIKÄÄN "LUONNONLAKI" etteisyntynyt missä tahansa kilpailukykyistä tuotantoa, muyös esimerkiksi rakennuteollisuudessa!

Se kaatui kyllä IHAN MUIHIN SYIHIN KUIN SIIHEN, ETTÄ NEUVOSTOTOLIITTOLAISET PÄÄASIASSA OLIVAT ASIAKKAINA!

He olivat sitä paitsi varsin tarkkoja asiakkaita, ja heillä oli aina tarvitetessaan käytettävissään alan kuin alan huippuasiantuntijoita esimerkiksi Tiedeakatemiasta!

Mukana geimeissä olleena tiedän tämän puolen asiaa oikein hyvin!


R: " Kekkosen ansiona on pidetty myös Etykiä. Kekkosen toiminta ja persoona eivät kuitenkaan herättäneet länsimaissa luottamusta. Suomalaiset diplomaatit sen sijaan kunnostautuivat kiitettävällä tavalla. Länsivalloissa pidettiin Etykiä yleisesti taas Suo-men eräänä palveluna Neuvostoliitolle. Olihan Neuvostoliitto jo 1950-luvusta alkaen halunnut sementoida Etykin tapaisella sopimuksella toisen maailmansodan valloituksensa.

A. YK oli lyönyt rajat lukkoon EIKÄ ETYKILLÄ OLLUT NIIHIN MITÄÄN VAIKUTUSTA!

R: " Ei Suomi, vaan länsivallat vaativat Etyk-sopimukseen myöhemmin niin tärkeiksi osoittautuneet sananvapauden ja ihmisoikeuksien korit. Virallinen Suomi päinvastoin vaiensi tehokkaasti jopa kansalaisjärjestöjen Etyk-sopimuksen mukaiset tuenilmaisut itäblokin kansojen, ml. sukulaiskansamme, vapautumispyrkimyksille.

A: Ketkään kansat,esimerkiksi Liettua,joka oli kyllä aloittanut pyrkimyksensä erota laillisesti NL:sta, eivät tuoneet asiotaan ETYKiin.

Yksityiset suubaltit huutamassa ruutisbyroiden maksamina rahalla ja palstatilalla eivät ole "kansoja".


R: " Tämän päivän suhtautuminen

Tänä päivänä kansakunta paheksuu jo suomettumisen rähmällään oloa, ja esim. sotaveteraaniemme kunnia on palautettu.

A: "Asia" ei lopultakaan voisi tavallista kansaa, esimerkiksi nuorisoa, enää vähempää kiinnostaa!

R: " Pitemmälle suomalaisten on ilmeisesti vaikea kylmän sodan aikaisen politiik-kamme tuomitsemisessa mennä, koska se ei johtanut katastrofiin, ja käytännössä koko kansakunta oli sen takana.

A: EU-poltiikka sen sijaan on jo johtanut katastroffiin.

R: " Kansakunnilla on taipumus selittää menneisyyttään tavalla, joka nostaa niitten itsetuntoa.Kekkosen osalta toiminnan selittely on saanut jopa tragikoomisia piirteitä, kun väitetään, että vaikka Suomen johto vannoi ystävyyttä Neuvostoliiton kanssa, kansan piti tietää, että ystävyys oli vain puhetta.

A: KUKA tuollaista on "selittänyt"?

Hirvittävän traagista on RYTIN JA TANNERIN KANSAINVÄLISESTI TUOMITUN POLITIIKAN JÄLKIKÄTEINEN "VALKAISEMINEN"!!!!


R: " Kekkosen toiminnan parhain päin selittelyä on Juhani Suomen ja osittain Alpo Rusin todistelu siitä, että sosiaalidemokraatit menivät jopa Kekkosen ohi Neuvostoliiton myötäilyssä.

A: Heillä oli koko ajan pommi kainalossa.

R: " Kekkonen ei nimittäin aikanaan kritisoinut näitä politiikkoja ja radikaaleja, vaan päinvas- toin nosti heistä monet lähipiiriinsä ja toimi heidän kanssaan yhteistyössä.

Mitä voi tapahtua jatkossa?

Pahinta suomettumisajan selittämisessä tänä päivänä parhain päin on se, että ilmei-sesti tästä syystä suomalaiset haluavat edelleen elää ilman reaalista turvaa pahim-man päivän varalta ja olla se länsimainen demokratia, joka ei varmista turvallisuuttaan liittymällä Natoon.


A: Suomea ei oteta NATOon , ja NATO myös lakkautetaan!

R: " On likinäköistä sanoa,että Suomen maantieteellinen asema suuren valtion naa- purina on poikkeuksellisen vaikea. Itäisen Keski-Euroopan valtioiden asema Venäjän ja Saksan puris-tuksessa on ollut historiassa paljon Suomea tukalampi.

Kylmän sodan aikaisen politiikan epäkohdista ja riskeistä vaikeneminen saattaa vielä kostau- tua tulevaisuudessa varsin ikävällä tavalla. Emme tunne tulevaisuutta, mutta sen ennusmerkit ovat aina olemassa. "


A: EU:n kaikki ennusmerkit osoittavat todellakin tulipunaista!

Suomen johtma tieteen tuhoaminen on niistä pahin!

Onneksi on muita, EU:ta selvästi isompiakin "oikean tieteen maita"!


R: " Valtiollisella tasolla huolestuttavaa on, että venäläiset hädin tuskin tuomitsevat Stalinin vainot,mutta eivät lainkaan sitä muiden kansakuntien hirvittävää sortamista, mikä tapahtui entisessä itäblokissa. Venäläiset valitsivat hiljan historiansa kolman-neksi suurimmaksi henki- löksi Stalinin. Voi arvata, mikä reaktio siitä syntyisi, jos saksalaiset tekisivät vastaavalla tavalla Hitlerin suhteen.

A: No mutta EIHÄN HEITÄ NYT MILÄÄN MUOTOA VOIDAKAAN VERRATA, SAATI RINNASTAA!

R: " Putin on sanonut Neuvostoliiton hajoamisen olleen viime vuosisadan pahin yhteiskunnallinen katastrofi.

A: Olen erimieltä: siinä ei olisi NL:n oman perustuslain pitänyt olla edes mitään kummallista.

R: " Venäläiset ovat turhautuneita supervalta-asemansa menettämisestä.

A: Se on heidän ikioma ongelmansa.

Tavallisella venäjäläisellä on sata kertaa pahempiakin ongelmia kuin se. Myös sellaisia, joita EI OLLUT NL:n aikana.


R: " Siihen saatetaan pyrkiä tulevaisuudessa keinoista piittaamatta. "

A: Venäläset eivät ole hölmöjä eivätkä fasisteja, eivätkä myöskään "evoluutiofeministejä"...

R: " Kun suuri kansakunta tuntee kokeneensa vääryyttä, on epäluuloinen muita kan-sakuntia kohtaan eikä tunnusta omaa syyllisyyttään, mm. Saksan historia osoittaa, mitä saattaa ta- pahtua yhteiskunnallisen tai taloudellisen tilanteen romahdettua. "

A: Minkä "muun kansakunnan" taholta venäläiset katsovat kokeneensa "vääryyttä"?

R: " Tällä hetkellä valta Venäjällä on jo yhden tai kahden miehen käsissä, ja luojan kiitos Putinia ja Medvedeviä voidaan pitää ainakin vielä hyväntahtoisina itsevaltiaina. Mutta kukaan ei tiedä, millaiset johtajat heitä seuraavat ja millaisessa maailmassa.

Kari Niilola
KTM
Helsinki

http://www.uusisuomi.fi/mielipide/47838 ... ta-seurasi "


_________________
Mirror neurons do not exist.