Olavi Koivisto kirjoittaa AL 26.4.11 keskustelupalstalla otsikolla "Stalin halusi hyökätä Suomeen joka tapauksessa" mm. seuraavaa:

" Venäläinen professori Juri Kilin on tutkimuksissaan päätynyt siihen, että Stalin olisi hyökännyt joka tapauksessa, vaikka Suomi olisi suostunut kaikkiin vaatimuksiin syksyllä 1939.

Tähän viittaavat NL:n ulkoministerin Molotovin puheet Berliinissä 12.-13.11.1940. Hän sanoi Hitlerille, että elokuun 1939 etupiirijako on toteutettu Suomea lukuun otta- matta. Molotov sanoi NL:n haluavan Suomelle samaa ratkaisua kuin Bessarabialle ja Baltian maille, jotka oli kokonaan liitetty Neuvostoliittoon. Hitler vastasi, ettei Suomea vastaan saa tulla sotaa. "

Tämä kaupunkilegenda, joka on peräisin William Shirerin teoksen "Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho" suomalaisesta käännöksestä/laitoksesta, on valhetta.

Neuvottelupöytäkirjan saksalaisen version englanninnos on nykyään netissä, ja sieltä voi tutkia keskusteluja.

Täällä ensinnäkin aihetta koskeva keskustelu
 

http://www.tiede.fi/keskustelu/25608/ketju/pyysiko_molotov_hitlerilta_lupaa_vallata_suomi_1940

http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/pyysiko-molotov-hitlerilta-lupaa-vallata-suomi-1940-t25608.html

ja täällä itse pöytäkirja:

http://www.worldfuturefund.org/wffmaster/Reading/Germany/Hitler-Molotov%20Meetings.htm

Ainoa kohta, jossa tuolla puhutaan yhtään mitään Bessarabiasta (Moldovasta) on seuraava (ja siinäkin nimenomaan yhteydessä siihen liittyvien alueiden: Valakian, Transsilvanian, Bukovinan, kaiken kaikkiaan Romanian, kanssa):

" Molotov replied that it was not a matter of war in the Baltic, but of the question of Finland and its settlement within the framework of the agreement of last year. In reply to a question of the Führer he declared that he imagined this settlement on the same scale as in Bessarabia and in the ad- jacent countries, and he requested the Führer to give his opinion on that. "

Ei tässä mistään valtaamisista eikä "järjestelyistäkään" puhuta, eikä myöskään pelkästä Bessarabiasta, vaan sen lisäksi Transsilvaniasta, Valakiasta/Munteniasta ja Bukovinasta, eli koko Romaniasta.

Suomi oli NL:n mukaan SAMAN SKAALAN sopimusasia (kuin Romania), Saksan mukaan taas "mitätön".

Venäläinen professori ei voi kirjoitella sellaisia,joka perustuu sellaiselle tahalliselle kielelliselle väärinymmärtämiselle, että suomessa skaala ("mittakaava",laajuus) ja "mitta" ovat johdannaisia toisin kuin muissa kielissä, ja että suomen murteellisissa sanonnoissa edelleen "mitta", esim. muodossa "Porvoon mitalla" tarkoittaa myös jotakin tiettyä toimenpidekokonaisuutta tai toimintatyyliä! Tuollainen sanonta ei käänny muille kielille AINAKAAN "skaala"- sanalla!

Tarkasti ottaen Molotov tarkoittikin, että SUOMI JA ROMANIA OVAT SAKSAN JA VENÄJÄN VÄLISESSÄ VOIMATASAPAINOSSA SAMAN LUOKAN KOHTEET.  Sillä maathan eivät todellakaan olleet LIITTOLAISIA (vaikka Hitler sellaista yritti vaa- timaalaa NL:a liittymään Akselivaltoihin),vaan "etupiirisopimuksen" omaavia kilpaile- via sotilasmahteja, joiden "sopimuksessa" mikä tahansa liikahdus toiseen suuntaan oli kompensoitava vastaavansuuruisella liikahduksella vastakkaiseen suuntaan!

Tuo luokka ei ollut ihan pienikään,vaan se oli Saksalle miehissä miljoona (1000000) miestä! NL:lle se oli välittömästi (toinen) puoli miljoonaa (lisää), kun NL:n oli joka ta- pauksessa varustauduttava myös Suomea vastaan,jota rintamaa taas Saksan ei vält- tämättä olisi tarvinnut noteerata ollenkaan, mutta välillisesti tämä oli NL:llekin suurempi.

"Tasapainomalli" perustuu sille,että jos ja kun Saksa tuo joukkonsa pohjoiseen, Suo- meen ja Norjaan (vähintäänkin,ja nehän olivat jo Norjassa, JA SUOMESSAKIN), niin etelässä Saksa joutuu täydentämään "vajauksen" miljoonalla romanialaisella huo- nosti koulutetulla sotilaalla, kuten sitten tapahtuikin. Pohjoista kautta hyökätessään Saksa olisi ehdottomasti joutunut myös valtaamaan Baltian. Eteläistä kautta hyökätessä sekään ei olisi ollut välttämätöntä.

Matkan tausta selviää heti muistion alusta:Hitler kutsui Berliiniin Stalinin ja ehdotti uutta "etupiirijakoa" Turkista ja Persiastaja NL:n liittymistä akselivaltoihin. Molotov lähti mukanaan Stalinin neljän kohdan muistio (Saksan sotilaallisen läsnäolon lopet- taminen Suomessa, NL:lle tukikohta Bulgariasta, "intressialue Kaukasian eteläpuo- lella", Sahalinin saaren jako Japanin kanssa. Lista on liitteenä muistion lopussa.

"After some introductory words the Reich Foreign Minister stated that since the two visits which he had made to Moscow last year much had happened.

Referring to the talks which he had had in Moscow with the Russian statesmen, and supplementing what he had recently written in the letter to Stalin, he now wanted to make a few more statements regarding the German view of the general situation and on Russo-German relations, without thereby anticipating the Führer, who would talk in detail with Herr Molotov in the afternoon and would give him his considered opinion regarding the political situation.

...Molotov replied that the contents of the letter to Stalin, which already contained a general review of events since last fall, were known to him, and he hoped that the analysis given in the letter would be supplemented by oral statements of the Führer with regard to the over-all situation and German-Russian relations. "

Ribbentopin yhteenveto "Suomen kysymyksen" merkityksestä verrattuina muihin esillä olleisiin asioihin:

" Summarizing, the Reich Foreign Minister pointed out that

(1) the Führer had declared that Finland remained in the sphere of influence of Russia and that Germany would not maintain any troops there;

(2) Germany had nothing to do with demonstrations of Finland against Russia, but was exerting her influence in the opposite direction, and

(3) the collaboration of the two countries was the decisive problem of long-range im- portance, which in the past had already resulted in great advantages for Russia, but which in the future would show advantages compared with which the matters that had just been discussed would appear entirely insignificant. There was actually no reason at all for making an issue of the Finnish question.

Perhaps it was a misunderstanding only. Strategically, all of Russia's wishes had been satisfied by her peace treaty with Finland. Demonstrations in a conquered country were not at all unnatural, and if perhaps the transit of German troops had caused certain reactions in the Finnish population they would disappear with the end of those troop transits. Hence, if one considered matters realistically, there were no differences between Germany and Russia. "

Molotov väisti taitavasti "Suomen kysymyksellä" Hitlerin karmaisevan ehdotuksen uudesta "etupiirijaosta" koskien Turkkia (jonka Hitler antoi ymmärtää jo olevan Sak- san salaliitolainen, vaikka Stalin ja Molotov tiesivät erittäin hyvin sen todellisuudessa olevan Englannin sellainen) ja Persiaa (joka oli osin Engannin miehittämä ja osin NL:n tukemien kurdilaisten, azerilaisten ja armenialaisten aseellisten paikallisten kansallisten liikkeiden hallussa: "Saksan kanssa ei voi tehdä uusia sopimuksia niin kauan kuin se rikkoo entisiäkin"! NL:lle Saksan joukkojen siirrot Suomeen sopivat suorastaan erinomaisesti:se pystyi näin seuraamaan Saksan hyökkäysvalmisteluja NL:on,eikä tämä pohjoinen hyökkäyssuunta ollut todellakaan se, mitä NL eniten pel- käsi.Pelottavin mahdollisuus oli NL:n jakaminen alueellisesti kahtia erottamalla Kau- kaasian öljyalue muusta maasta, ja sitten valtaamalla se. Paljonkaan mielenkiintoi- sempi vaihtoehto ei ollut, että Englanti olisi Persiasta käsin sen vallannut,ettei se jou- tuisi Saksan käsiin. Japanin armeijan oli ollut tarkoitus tulla Mongolian läpi Keski-Aasiaan varmistamaan, ettei Saksan armeija joudu Kaukaasiaan mottiin, mutta NL:n panssarivoimat tekivät tästä armeijakunnasta jauhelihaa kenraali Georgi Zhukovin johdolla Halhin Golin taistelussa (Mongolian rajalla lähellä Pekingiä), joka oli yksi toisen maailmansodan tosiasiallisista ratkaisutaisteluista.

Se oli myös (varmaan) historian viimeinen suurtaistelu, jossa ratsuväellä oli erittäin tärkeä rooli estämässä tekniset laitteensa menettäneen vihollisen pakeneminen uusia varusteita hakemaan. Kyseessä oli Mongolian ratsuväki. NL oli erittäin uhka- rohkeasti kuljettanut alueelle 500 parhaisiin kuuluvaa tankkiaan, 10% panssarivoi-mistaan. Japani menetti taistelussa 60000 miestä ja 200 pansaarivaunua, joita sillä ei muutoinkaan liiemmälti ollut, varsinkaan kunnollisia.

http://en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Halhin_Gol

Hitler ei tuota Molotovin "arvoitusta" varmaankaan silloin vielä ainakaan täysin ym- märtänyt, mutta jos jotakin ounastelikin, se oli omiaan hillitsemään välittömiä hyök- käyshaluja, mihin NL pyrkikin, sillä se tiesi jo niin uusien panssareidensa kuin lento- koneidensakin, olevan saksalaiseen nähden ylivoimaista, mutta vasta sarjatuotan- non alkumetreillä.Se sarjatuotanto aseteollisuuden uusissa keskuksissa Uralilla ja Gorkissa (Niznyi Novgorod) lähti täydellä kapasiteetilla käntiin vasta vuoden 1942 alusta, Moskovan ratkaisutaistelun jälkeen.

 

http://vilhojuntunen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138872-miksi-suomi-ajautui-talvisotaan

Keskustelua:  

Putkinen: " Spammia: "NL valmistautui piirustukynät, sorvit ja hitsit savuten nimenomaan Saksan hyökkäykseen"

-----

Todellisuudessa Venäjän  yksinvaltias Stalin oli täysin varma siitä, ETTEI Saksa ole hyökkäämässä Venäjälle, eikä Venäjä siksi valmistautunut lainkaan puolustukselliseen sodankäyntiin:

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Stalin_oli_varma_ettei...

Sen sijaan Venäjä valmistautui hyökkäämään länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941, valloittaakseen koko Euroopan - aluksi.

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaja_aikoi_hyokata_l...

-----

Spammia tulee hirmuista vauhtia - väärällä nimellä - ja samaan aikaan tämä tekeläi- nen solvaa omalla nimellään kirjoittajia. Tämä on se internetin normaali taso. Minun mielestäni Aamulehden pitäisi edellyttää jokaisen kirjoittavan omalla oikealla nimellään ja identifioivan itsensä pankkitunnuksilla. "

Täysin järjetötä kaakatusta: Ettei NL ollenkaan valmistaustunut puolustautumaan...

MUTTA SEN SIJAAN SE MUKA OLISI SUUNNITELLUT MAAILMAHISTORIAN SUURINTA PANSSARIHYKKÄYSTÄ (ja ylipäätään siihenastista sotatointa)  LÄNTEEN!!!???

SENKÖ HELVETIN TAKIA SELLAIELLA MASSALLA I SITTEN MUKA OLISI MYÖS PUOLUSTAA VOINUT!!!???

Molo-Ribbe EI OLLUT SOTILASLIITTO (JOLLAISTA HITLER KYLLÄ MYÖS TAR- JOSI!), vaan kahden vastaakisen sotilasliiton NORMAALITILA SILLOINKUN NE EIVÄT SODI.

 

Täällä on NL:n pansaarintuotanto mlleineen. Nistä tärkeimmät ovat T-34:n eri typpit ja Klimit. NL nosti panssarintuotantonsa vuonna 1942  10-kertaiseksi vuoteen 1941 verrattuna. Samoin lentokoneiden tuotannon. Tietysti sitä oli valmiteltu jo vuodesta 1938 mm. räärälöimällä uudet mallit Espanjan sisällissodan perusteella saksalaisia vastaa, ja siitämällä näidenpanssarereiden, MUTTA EI KLIMIEN, valmistus länsira- jalta Moskovan taakse. Itäisin linnoitettu kapuknki oli Gorki, joka oli myös parhaiden  T-34-85-panssareiden valmistuspaikka.

Liitoutuneiden intressinä oli siirtää hykkäystä mahdollisimman kauaksi eteenpäin, NL:n asema koko ajan vahvistui. vasta vuonna 1944 se olisi kuitenkin pystynyt todennäköisen voitollisesti hykkäämään, ihan kuten se nytkin teki.

Soviet combat vehicle production during World War II

 

From Wikipedia, the free encyclopedia
 
 
Production of KV-1 heavy tanks

 

Soviet combat vehicle production during World War II from the start of the Ger- man invasion of the Soviet Union on 22 June 1941 was large. Although the Soviet Union had a large force of combat vehicles before the German invasion,heavy losses led to a high demand for new vehicles. Production was complicated by the loss of production facilities in the western part of the Soviet Union, and entire factories were moved east of the Ural Mountains to put them out of reach of the Germans. Soviet in- dustrialization in the pre-war years (starting in the 1920s) had been rapid,but quantity was given priority over quality and Soviet engineers were comparatively inexperi- enced as the Soviet Union started off as a primarily agricultural society.Therefore, the quality of Soviet combat vehicles was inferior to western Allied and German vehicles.

(Although the T-34 was better armed and armored than any German tank at the start of the invasion, early-war T-34s could only drive for an average of 200 km before the engine was worn out. At the same point,German and American tanks needed only an oil change to keep running.) The situation improved after the hard years of 1941 - 1942 when the situation was especially strained as the Soviet industry was in disar- ray after the move to the east. In general,Soviet tanks had less interior space than the tanks of other nations (which made them smaller targets) - this was possible because the Red Army only employed soldiers of small stature in their tank forces.

Combat experience in the Spanish Civil War (1936-1939), the Battles of Khalkhin Gol (1939) and the Winter War (1939-1940) showed the Soviet military that light tanks (such as the T-26) were too lightly armored and that multi-turreted tanks (such as the T-35) were inferior to single turret tanks which guided the switch to the later vital T-34 medium and KV-1 heavy tanks.

Figures are up until the first half of 1945 and only include new production. The Soviet Union had 25,664[2] or 25,481[3] armoured fighting vehicles on 1 June 1941 before it entered the war.

Not shown here are armoured cars,aerosans, artillery tractors and armoured trains.

Light armoured fighting vehicles
 

Armoured vehicles under about 15 tonnes could be produced and rebuilt in many light industrial installations, such as automotive, streetcar, and light tractor factories. Most were driven by standard automotive engines.

For these reasons light tank production continued well into the war, even though the medium T-34 was much more cost-effective. Foreign light tanks continued to be delivered under Lend-Lease, but domestic production would be replaced by cheaper armoured cars and the plentiful SU-76M self-propelled gun, which was simpler but packed a bigger high-explosive punch.

 

  Type 1940 1941 1942 1943 1944 1945 Total
Tanks T-26 1,601[4] 1,613[5] 116[6] 47[7]         1,717 or 1,660
BT-7 779[8] 780[9]           779 or 780
T-40 41[10] 668[11][12] 675[13] 180[14]       709 or 896
T-50   48[15] 60[16] 15[17][18]       63 or 75
T-60   1,388[19] 1,366[20] 4,477[21] 4,352[22] 55[23][24]     5,920 or 5,773
T-70     4,883[25][26] 3,348[27][28]     8,231  
SP guns ZiS-30[29]   101         101
SU-76[30]     25 1,908 7,155 2,966 12,054
SU-76i[31]       201     201
  Total 2,422 or 2,433 2,321 or 2,249 9,580 or 9,455 5,512 7,155 2,966 29,956 or 29,770

The SU-76 was a 76 mm gun mounted on a lengthened version of the T-70 chassis.

Medium armoured fighting vehicles

Building and overhauling heavier armoured vehicles required specialized heavy ma- chinery. Their main components were produced and assembled in facilities which also built heavy tractors, artillery, locomotives, and ship components.

The T-34 tank's basic design was optimal, and continual development of industrial processes allowed it to be produced in greater numbers than any other armoured vehicle during the war.

Medium self-propelled guns were reasonably successful in the pure antitank role, but larger-calibre guns would become more common on heavier chassis, which could better handle their heavy recoil and carry an adequate provision of their large ammunition.

  Type 1940 1941 1942 1943 1944 1945 Total
Tanks T-28 12           12
T-34 115 2,800 12,553 15,812 3,500   34,780
T-34-85         10,449 12,110 22,559
T-44           200 200
SP guns SU-122     25 630 493   1,148
SU-85       750 1,300   2,050
SU-100         500 1,175 1,675
  Total 127 2,800 12,578 17,192 16,242 13,485

62,424

 

The T-28 was an older tank reaching the end of its production in 1940, and there were several hundred fielded already.

The T-34 was originally armed with a 76-mm gun; this was upgraded to a higher-velocity 76-mm, then finally to an 85-mm gun in a bigger turret. The production given for the T-34/85 in 1945 is the full production of that year.

The SU-85,SU-122 and SU-100 were all self-propelled guns mounted on the chassis of the T-34. The SU-85 and the later SU-100 mounted high-velocity guns and were designed for anti-tank work. The SU-122 mounted the lower-velocity 122-mm M-30 howitzer, and was mainly used as battlefield assault artillery against infantry.

Heavy armoured fighting vehicles

Soviet heavy tank production was constantly in danger of cancellation during the war, and only continued thanks to constant improvement and liberal doses of political interference. These vehicles required significantly more resources to produce than the T-34 medium tank, and were always outmatched by it in some significant way. The most successful were the later IS-2 tank and heavy self-propelled guns, whose large-calibre firepower was generally useful against both soft and hard targets.Soviet high command had examined and rejected the 100mm D-10s Gun for the IS2,despite its very high penetration, as it was not able to provide the high explosive support needed against soft targets.[32]

  Type 1940 1941 1942 1943 1944 1945 Total
Tanks KV-1 141 1,121 1,753       3,015
KV-1S     780 452     1,232
KV-8     102 35     137
KV-85       130     130
IS-2       102 2,252 1,500 3,854
IS-3           350 350
SP guns KV-2 102 232         334
SU-152       704     704
ISU-122/152       35 2,510 1,530 4,075
  Total 243 1,353 2,635 1,458 4,762 3,030 13,831

Heavy tanks

The KV-1 (after Kliment Voroshilov) was armed with a 76 mm gun; as with the T-34, the length of the gun was increased during production. The KV-1S was a version of the KV-1 with lighter armour (making it faster) and a new turret (still with a 76 mm gun). KV-85 was a KV-1S fitted with an 85 mm gun in the same turret as the IS-1.

After Voroshilov lost political favour, the new KV-13 model with the KV-85's turret and gun was renamed IS-1 after Joseph (Iosif) Stalin.It was soon upgraded to a new turret with high-velocity 122 mm gun, and renamed IS-2, finally giving a slow, expensive heavy tank one clear superiority over the medium T-34.

The IS-3 was an IS-2 with new, advanced hull and turret armour. It saw no combat in World War II.

KV-8 was a flamethrower tank.

Heavy self-propelled guns

The KV-2 used the same hull as the KV-1 but was armed with a 152 mm howitzer in a huge turret, and was intended for use against fortified targets and infantry. The SU- 152 was a 152 mm howitzer on a KV-1S hull. Like the KV-2 it was intended for use as an assault weapon against infantry, but in a hull mount would have a much lower profile, and be cheaper and easier to produce.

The ISU-122 and ISU-152 were self-propelled guns on IS hulls.They were both used as heavy assault guns; and both were useful as Anti Tank weapons. The 122s D25 Gun could penetrate almost any German Tank, and the 152s ML20 had long been used against enemy armour; although it had a low velocity, the massive shell could inflict considerable damage through concussive effects.

See also List of Soviet tank factories "

Et tosin taida osta englantia.

 

Vastaavanalainen tille oli lentokoneissa: MIg-hävittäjiä oli saksan hykätessä 1400, Bakun ympärillä. Määrä ousi kohta 10-kertaiseksi ja sitten tahti jatkui. Määrät olivat vastaavia kuin panssareilla.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Neuvostoliiton_ilmavoimien_kalusto

 

EIKÄ PIDÄ UNOSHTAA, ETTÄ NL TIESI ENGLANNIN ATOMIPOMMISTA, MUTTA SAKSA EI TIENNYT!

SENKÖ HELVETIN TAKIA NL OLISI "LIITTOUTUNUT" TIETÄMÄNSÄ VARMAN HÄVIÄJÄN KANSSA!!!???

 

Länsiliittoutuneet tiesivät Barbarossan alkuajankohdan vielä tarkemmin kuin NL JA ESTIVÄT AKSELIA POMMISTTMASTA BAKUA SYYRIASTA KÄSIN valtaamalla Damaskoksen ja Vichyn Ranskan viimeisen lentokentän yksi (1) vuorokausi ennen Barbarossa alkua 21.06.1941:

 

http://nakokulma.net/index.php?topic=4727.msg233467#msg233467

 

" Näyttäisi vähän siltä, että ainakin Länsi taisi tietää aika tarkkaan Barbarossan hyökkäyshetken, jolloin luultavasti ainakin Stalin olisi myös sen tiennyt.

Tai sitten Liittoutuneilla kävi asiassa oikeen viimmestä päälle mahtava tuuri (säkä, mäihä) . Ja Aatulla vastaavasti huono...:

Talvisotakin saattoi nostaa Suomen varteenotettavaksi Hitlerin hyökkäyskumppani-kandidaatiksi vain Halhin Golin jälkitilanteessa, jossa kävi selväksi, että Japani ei pääse ujuttautumaan Keski-Aasiaan varmistamaan, ettei Saksa jää Bakuun mottiin! Lopullisen ratkaisun Suomi-liittolaisuudelle rakentuvan Barbarossan valmistelusta Hitler teki jouluna 1940 Molotovin poistuttua Berliinin-"neuvotteluista" (ja torjuttua "Suomen kysymyksellä" Saksan ehdottaman "etupiirijaon" Turkissa ja Persiassa).

(Muuten, Barbarossan ja erityisesti Bakun "ympärillä" käytiin kolmaskin, yhtä tärkeä kuin Talvisota Barbarossan nappuloiden paikoilleen sijoittumisen kannalta,ns. "Syy- rian Maahanviety sota" 8.6 - 11.7.1941, "Syrian Erxported War", "La guerre menée de Syrie": jossa Liittoutuneiden  Vapaan Ranskan joukot komentajanaan Ranskalai- sen Indokiinan entinen kuvernööri, de Gaullen 1. maailmansodan aikainen sotavan-keuskaveri ja sittemmin Ranskan NL:n suurlähettiläs, marsalkka  George Catroux ja Britannian Välimeren-laivaston joukot komentajanaan "Churchillin vasen käsi" (se "oikea käsi" oli Itäisen laivaston  Louis Mountbatten) Henry Maitland "Jumbo" Wilson jyräsivät Syyriasta Saksan käyttöön lentokenttiä tarjonneen Vichyn Ranskaa tottele- van hallinnon ja armeijan. Varsinainen huippujengi oli Länsi-liittoutuneilta liikkeellä, eikä pelkästään komentajien osalta. Suurin Liittoutuneiden ryhmä Syyrian vastarinta-liikkeen jälkeen (jonka perillisiä maan nykyinen hallinto on, mikä selittää sen hyvät suhteet suurvaltoihin) olivat australialaiset, 18000 aavikkosotakoulutettua miestä.

Damaskos lentokenttineen vallattiin 21.06.1941,eli tasan yksi päivä ennen kuin Saksa hyökkäsi NL:on eikä nyt päässytkään pommittamaan NL:n öljykeskusta Bakua Syyriasta, kuten taatusti oli suunnitellut!

Kyllä ne Liittoutuneet taisivat aika tarkkaan sen Saksan hyökkäyksen ajankohtineen tietää ennalta, ja ne toimivat erittäin yhtenäisesti. Ristiriidat alkoivat sitten taas kun Aatun nahka alkoi olla orrella... Sitähän se  Mannerheimkin...:

http://www.ennenjanyt.net/4-02/rentola.htm

" Mannerheim pyrki selvästi karttamaan tilannetta jossa Suomi ja Ruotsi olisivat län- nen liittolaisia sekä Saksaa että Neuvostoliittoa vastaan. Sen sijaan hän yllytti liittou- tuneita hyökkäämään Neuvostoliiton kimppuun muita teitä. "Arveletteko että lähdette liikkeelle [make a move] Kaukasuksella? Kenraali Weygandin armeijalla sen pitäisi olla helppoa".  Marsalkka huomautti, että "Bakun valtaus olisi kuolettava isku Saksalle, niin kuin myös Venäjälle. " )

Tuon (tuurin tai) täsmätoiminnan pohjalta herää kysymys myös liittoutuneen Kreikan hyökkäyksestä Italiaa vastaan Albanian ja itsensä puolustamiseksi,jonka Hitler joutui taaskin alppijääkärijoukoillaan pysyttämään ja kääntämään takaisin ja juuttui samal- la itselleen tuhoisaa Serbian sotaan, oliko sekin Liittoutuneiden operaatio Barbaros- san häiritsemiseksi (joka olisi ehkä tapahtunut, vaikkei Mussolini olisikaan hyökän- nyt Albaniaan, sillä fasisteja Balkanilla kyllä riitti vastaanhyökättäviksi...), eritoten kun Sovjetskaja entsiklopedija erikseen mainitsee sen tapahtumana, joka viivytti (Moskovan ratkaisutaistelun kannalta ratkaisevalla)  kuukaudella:

" The [Barbarossa] plan set forth in detail the tasks of army groups and armies, and also the order of cooperation among them and with allied forces, as well as with the air force and navy,the tasks of which were also specified.The initial date for the attack - May 1941 - was set back to June 22 (the final order was issued June 17) as a result of the  operations carried out against Yugoslavia and Greece.A number of documents were worked out to supplement the directive of the OKH,such as an evaluation of the Soviet Armed Forces,a directive on misinformation, an estimate of the time needed to prepare the operation, and special instructions. "

"Jumbo" Wilson oli molempien operaatioiden, Kreikan ja Syyrian,toinen komentaja, ja käytti niissä Brittiläisen imperiumin osalta osin samoja joukkojakin. "

 

Keskustelua:

Putkinen: " Spammia:"Hyökkäämättömyyssopimusta,joka ei ole mikään "sotilasliitto", vaan kahden vastakkaisen sotilasliiton normaalitilanne silloin,kun ne eivät sodi, esitti Hitler yllättäen Halhin Golin taistelun jälkitilanteessa, joka oli Hitlerille katastrofi, ja Stalin sen aivan yhtä yllättäen hyväksyi."

Taas on lähteenä väärällä nimellä nettiin roskaa suoltava anonyymi kommunisti, kuten anonyymiltä kommentoijalta voi odotaakkin. "

SB: Se ei ole lähde, vaan toinen juttu, jossa on tarvittavat linkit, ja jota en pidä tarpeellisena sellaisenaan kopsia, kun linkistäkin näkee. "

Sieltä löytyy tiedot NL:n valmistautumisesta Saksan hyökkäykseen, jonka torjumi- seen mm. teollisuuspolitiikka valjastettin muiden tehtävienä ohella 30-luvun lopulla.

Ainoa mahdollinen "yllätys" saattoi olla,jos Stalin oli nukkunut pommiin hyökkäyspäi- vän avulla, tai pikemminkin pistänyt tavallista aikaisemmin maate, sillä hyökkäys ha- vaittiin 22.6.1941 klo 1. yöllä Mustanmeren yläpuolellla. Saksa hyökkäsi Bulgariasta lentokonein.

JP: " Todellisuudessa nimenomaan Venäjä esitti Saksalle liittosopimusta:

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaja_liittoutui_saks...

"Venäjä liittoutui Saksan kanssa

Lisätty viitteet XI - XVI 29.8.2007, XVII - XVIII 4.9.2007, XIX ja XX 22.10.2007, XXI - XXIV 15.11.2007, XXV-XXVI 12.12.2010, täyd 16.7.2012 Juhani Putkinen

Jotkut väittävät,että Molotov-Ribbentrop-sopimus olisi ollut Stalinin puolustuksellinen hätäratkaisu Saksaa vastaan. Se oli kuitenkin pitkän harkinnan tulos koko maapallon valloittamiseksi Moskovasta johdetuksi kommunistiseksi diktatuuriksi.

Lainaus:”Vuonna 1937 Isäntä katsoi velvollisuudekseen tuhota myös vanhan Komin- ternin.Se oli erottamattomassa yhteydessä kaikkiin niihin ihmisiin,jotka hän oli ampu- nut vihollisina. Jälleen hän aloitti yhden pitkistä sakkiotteluistaan. Jo tuossa vaihees- sa hän kaavaili äkillistä ulkopolitiikan muutosta. Hän oli jo jonkin aikaa laskelmoi- nut,  että liitto Hitlerin kanssa olisi välttämätön. Mutta voiko hän olla varma, että kiivaasti fasismia vastaan taistellut Komintern hyväksyisi nöyrästi hänen täyskäännöksensä? "

SB: Paskat. Komintern liittoutui Kiinassa Englannin ja USA:n kanssa Japania vastaan. Sitä liittoa oli ennen japnin hyökkästä vaikeata viedä läpi kummassakaan leirissä, mutta se vietiin kuitenkin.

XIANin terrakotta-armeija ja XIANin puolustussopimus jouluna 1936...

JP: " Aloittaessaan Kominternin verisen puhdistuksen hän suunnitteli perustavansa kansainvälisen elimen, jossa jo pelkkä ajatus hänen päätöstensä arvostelemisesta olisi pyhäinhäväistys. Vain sellaisen kommunistisen internationaalin avulla hän voisi toteuttaa salaisen tavoitteensa - Suuren Unelman.” Se Suuri Unelma oli juuri koko maailman valloitus. "

SB: Kyseeessä oli Saksan ja Japanin hyökkäyksen torjunta, jolle ulkopolitiikassa oli pelattava aikaa varustautua, jotta voitto olisi varma.

Hitlerin tarjous hyökkäämättömyydestä oli kuitenkin yllätys, sillä Hitlerkin tarvitsi ai- kaa, kun Japani ei päässytkään keksi-Aasiaan varmistamaan, että Saksan armeija ei jää Bakuun mottiin.

JP: " Niinpä Stalin suoritti verisen puhdistuksen Kominternissa ja: ”Uusi Komintern oli syntynyt.Vuonna 1939 tämä hyvin koulutettu ja sataprosenttisen luotettava järjestö antoi siunauksensa Neuvostoliiton ja Hitlerin sopimukselle ja vähän myöhemmin, sitten kun Isäntä niin päätti, tuhosi kuuliaisesti itse itsensä.” [ii]

Stalin tuhosi mahdolliset vastustajansa ja sai aikaan ilmapiirin, jossa kukaan  ei voinut edes kuvitella asettuvansa Stalinia vastaan.

”Vuoteen 1938 saakka ulkopolitiikka oli palvellut sisäpolitiikan tarpeita. Nyt, luotuaan uuden maan,hänellä oli varaa ryhtyä toteuttamaan sen ulkopuolista maailmaa koske- via tavoitteitaan. Tai oikeastaan tärkeintä niistä. Salaista tavoitetta. Suurta Unelmaa.

Stalinin valtaannousun myötä mikään ei ollut muuttunut. Ainoastaan Leninin Suuri Unelma, maailmanvallankumous,jonka maastavientiä Leninin puolueen aktivistit, hä- nen tuhoamansa suurisuut, olivat avoimesti vaatineet, oli muuttunut salaiseksi. Isäntä oli siirtänyt sen maan alle.”[iii]

”Kotimainen propaganda valmisti kansalaisia johonkin aivan muuhun. Hänen kesyte- tyt kirjailijansa kirjoittivat ylistyslauluja Suurelle Sodalle,joka olisi välttämätön Suuren Unelman toteuttamiseksi. Runoilija Pavel Kogan profetoi, että hänen maanmiehensä "etenisivät Gangesille asti" ja "kuolisivat tulevissa taisteluissa", niin että Neuvostolii- ton "säteily" ulottuisi lopulta Englannista Japaniin saakka. Mihail Kultsitski -niminen runoilija taas odotti aikaa, jolloin olisi olemassa "yksi ainoa neuvostokansa ja kaikki ihmiset kuuluisivat neuvostokansaan".

Löysin jälkiä suuren sodan valmisteluista myös presidentinarkiston kokoelmista. Jo 1930-luvun alussa, ennen Hitleriä, puna-armeija oli alkanut kuumeisella kiireellä aseistautua uudestaan. "

SB: Oli alkanut varsinaisen uuden armeijan luominen. Sitä ennen Puna-armeija oli muistuttanut Puolan armeijaa. NL onnistuikin nappamaan Puolalle suunnitellut panssarit.

JP: " Sen takia Tuhatsevski kirjoitti Stalinille merkillisen kirjeen: "Kunnioitettu toveri Stalin! Ymmärrän täysin, ettei sodan voittaminen yksin riitä, vaan että on samalla säi- lytettävä taloudellinen mahtiasema.Tämän tavoitteen hyväksi työskentelemällä voitte ratkaista kaikkein kannattavimmalla tavalla Suuren Sodan tuomat ongelmat. Kommu- nistisin terveisin Tuhatsevski.Leningradissa 19.6.30." Sitten seuraa yksityiskohtainen suunnitelma puna-armeijan uudelleen aseista-miseksi "moottorien sotaa", Suurta Sotaa varten.”[iv]

Sitten Stalin käytti luomustaan Hitleriä oman päämääränsä saavut-tamiseen: ”Hitler järkytti Euroopan rauhaa liittämällä maaliskuussa 1938 Itä­vallan Saksaan. "

SB: HÄH?! "Luomustaan Hitleriä"!??

JP: " Tummat pilvet alkoivat kasaantua Tsekkoslovakian ylle. Kaikki kävi niin kuin Isäntä oli olettanutkin. Hitler todellakin ajoi Eurooppaa sotaan, ja Saksa tuhoaisi maanosan koko kapitalistisen järjestelmän. Se ei ollut enää pelkkä kangastus tai unelma, vaan aivan oikea maailmanvallankumous eteni Euroopassa. Ei tarvinnut muuta kuin tyrkkiä Hitleriä eteenpäin.

Näin suotuisissa olosuhteissa suuri peluri aloitti ensimmäisen suuren shakkipelinsä oman maansa rajojen ulkopuolella."

SB: NL oli varsinaisessa kusessa, kun sitä uhkasi sota Saksaa vastaan kapitalistisen liittolaisensa Tshekkoslovakian puolesta. Liittoutuneet olisivat pystyneet auttamaan Tshekkoslovakiaa vain Neuvostoliiton kautta. Münchenin sopimus oli silti länsimalta petos, ja pahempaakin:se oli Ranskalta fasistikäänne siirtomaissa,ja mm. Vietnamis- sa aloitettiin tappojahti Ranskan kommunistista puoluetta vastaan, joka oli sitä ennen ollut siirtomaissakin laillinen. (Siinä oli kuin olikin jokin juoni takana.)

Tuolloin Stalin tarjosi Suomelle "etupiirijakoa Itämeren alueella" .

Sittemmin Hitler tarjosi NL:lle "etupiirisopimusta" tasan vastaavan- muotoisella paperilla. Tiedätte kyllä miksi.

JP: " Jo vuonna 1938, jolloin Isäntä oli neuvotellut Ranskan ja Englannin kanssa kol- lektiivisesta turvallisuudesta,hän oli tehnyt uuden fantastisen siirron. Hän oli alkanut pyrkiä suhteisiin pahimman vihamiehensä Adolf Hitlerin kanssa. Neuvostoliiton Berliinin-suurlähettiläs,juutalainen Jakov Surits,oli kutsuttu kotiin ja tilalle oli nimitetty venäläinen Merekalov.”[v] "

SB: Turvallisuussyistä.

Natsit olivat tappaneet mm. Kaiser Wilhelm Centerin neuvostoliittolaisia juutalaisia aivotutkijoita ja heidän perheenjäseniään.

JP: " Stalin pelasi Hitlerin Saksan liittolaisekseen: ”Samaan aikaan hän pani vauhtia Ranskan ja Englannin kanssa käytäviin neuvotteluihin. Se oli tyypillinen Stalinin temppu. Hän tiesi etukäteen, etteivät lännen demokratiat luottaisi uuteen Tsingis-kaaniin. Hän herätti näissä vain vastenmielisyyttä ja pelkoa.

Neuvottelujen tarkoituksena olikin saada Hitler kiinnostumaan. Temppu tepsi.

Hitler pelkäsi Stalinin ja länsimaisten demokratioiden liittoutuvan ja vastasi nopeasti Neuvostoliiton vetoon. Vuonna 1938 Saksan virallisista lausunnoista katosivat kaikki tavanomaiset Neuvostoliiton vastaiset loukkaukset. Keskinäinen solvauskampanja hiipui. Alkoi uusi vaihe: aivan kuin leppymättömät viholliset eivät olisi enää huomanneetkaan toisiaan.”[vi] "

SB: Tämähän justiin osoitti, että Hitler mietti uusia juonia. Patatyhmä "piknikretki Ura- lille", ja "kaikki on jo tapettu" -sotapropganda oli lisäksi erittäin vahingollista sai sai armeijan valmistautumaan "vääränlaiseen retkeen"...Hitler varoitti siitä Kivimäen väli- tyksellä myös Suomea. Kivimäki oli suomalainen poliittinen johtaja  yhteisen Barbarossan valmistelussa.

JP: " Sitten Stalin johdatti Hitlerin liittoutumaan kanssaan: ”Nämä perusteet tarjosivat Stalinin kaipaaman tekosyyn hänen valmistelemansa täyskäännöksen toteuttamisek- si. Hän teki tunnusteluja liittoutuakseen Hitlerin kanssa, mikä olisi merkinnyt eräänlaista Leninin Brest-Litovskin sopimuksen myöhempää versiota."

SB: Ei tehnyt mitään tunnusteluja. Valehtelet.

JP: " Stalin ei hetkeäkään epäillyt, etteivät hänen kaavailunsa onnistuisi. Hän aavisti Hitlerin olevan samanlainen kuin hän itse - yhtä kyltymätön. "

JP: Stalin tiesi tiesi, kuten Churchillkin, että Hitler on kuin Turkin Kansamurhaaja Enver-pasha.

JP: " Tshekkoslovakia oli vasta alkua. Mutta päästäkseen vielä pitemmälle Hitlerin oli liittouduttava Neuvostoliiton kanssa. Hän antaisi Hitlerille tämän tarvitseman liiton varmistaakseen, että Hitler todella menisi vielä pitemmälle ja murskaisi kapitalistisen maailman. ”[vii]

Molotov-Ribbentropsopimus ja Venäjän liittoutuminen Saksan kanssa: ”Hitler oli jo Puolan rajoilla, ja Chamberlain tunsi itsensä pakotetuksi vakuuttamaan puolalaisille, että Iso-Britannia auttaisi heitä,mikäli Saksa hyökkäisi.Liittoutuminen Stalinin kanssa oli nyt Hitlerille ehdottoman välttämätöntä. Stalin kyllä tiesi,miten yllyttää häntä. Voro- silovin johtama sotilasvaltuuskunta neuvotteli Englannin ja Ranskan kanssa. Sen ai- noa tavoite oli nopeuttaa Saksan lähettilään kreivi Schulenburgin salaisia neuvotte- luja Molotovin kanssa. Saksassa pitkään neuvostolehdistön sylkykuppina ollut von Ribbentrop valmistautui lähtemään saksalaislehdistön kiroamaan Moskovaan. Fasistit valmistautuivat jakamaan Euroopan bolsevikkivaltion kanssa.

Hitlerillä alkoi olla kiire selvittää tilanne ennen hyökkäystä Puolaan, ja von Ribben- trop pommitti kreivi Schulenburgia salakielisillä sähkeillään. Neuvostoliiton tieduste- lijat pitivät huolen siitä, että Isäntä tiesi Führerin kärsimättömyydestä. Elokuu oli jo puolivälissä, eikä Hitler voinut enää viivytellä, sillä syyssateiden alettua Puolan tiet muuttuisivat kuravelliksi. Hitler hyväksyi ehdoitta Isännän kaikki toivomukset, ja 19. elokuuta hän sähkötti ilmoittaakseen, että von Ribbentrop oli matkalla.

Stalinille uusi käänne ei merkinnyt mitään ideologista valintaa. Hitler ja länsimaiset demokratiat olivat hänelle samanarvoisia vihollisia. Liittoutuminen kumman osapuo- len kanssa tahansa oli vain yksi siirto matkalla kohti Suuren Unelman toteutumista. Hyllyttäessään Hitleriä kohtaan tuntemansa vihan Stalin oli kuitenkin uhrannut valtti-korttinsa. Hitlerin liittolaisen oli vaikea esiintyä demokratian esitaistelijana. Hänen olisi nähtävästi uhrattava myös Komintern. Hän tiesi, että jonakin päivänä hän saisi takaisin kaiken, mistä oli nyt joutunut luopumaan. Toistaiseksi hän tyytyisi vain lisäämään alueitaan.

Kun ulkoministeri von Ribbentrop saapui Kremliin, Stalin tervehti häntä sanomalla: "Olemme haukkuneet toisiamme oikein olan takaa, eikö totta?" Sitten hän ja Stalin viettivät toistensa seurassa kolme tuntia sulassa sovussa ja jakoivat Itä-Euroopan keskenään. Ribbentrop hyväksyi hämmästyttävän helposti kaikki isännän lisä- ehdotukset. Sitten allekirjoitettiin hyökkäämättömyyssopimus salaisine lisäpöytäkirjoineen.” [viii] 

Stalinin perustelut liittoutumiselle Saksan kanssa löytyvät täältä. "

SB: Stalinin puhe 19.8.1939 on tunnettu väärennös! Ei löydy netti- eikä muistakaan arkistoista.  Ranskan sotapropagandaa Münchenin jälkeen.

JP: " Stalin petti liittolaisensa Hitlerin ja sai aikaan haluamansa Toisen Maailman- sodan: Hitler hyökkäsi Puolaan, ja Englanti ja Ranska julistivat sodan Saksalle. Sta- linin taktiikka oli ollut oikea. Hitler oli hänen odotustensa mukaisesti vetänyt Euroo- pan mukaan maailmansotaan. Yleismaailmallinen kriisi oli todellisuutta. Tie oli avoinna Suuren Unelman toteuttamiseksi.”[ix] "

SB: II mailmnsota oi tuolloin ollut käynnissä kiinassa jo yli kaksi vuotta.

JP: " Seuraava askel olisi Venäjän hyökkäys Saksan kimppuun: ”Tehdessään sopi- muksen Hitlerin kanssa Stalin oli todellakin vain halunnut yllyttää tätä uusiin valloi- tuksiin. Niin kauan kuin Hitler tuhosi voitoistaan huumaantuneena kapitalistista Eu- rooppaa, hänellä oli aikaa valmistautua suureen täyskäännökseen: Suureen Sotaan Hitlerin kanssa. Tämän sodan voitettuaan hänestä tulisi verensä kuiviin vuodat- taneen Euroopan vapauttaja. Ja samalla sen herra ja valtias.Aluksi perustettaisiin "Yleiseurooppalainen Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto".Ja myöhemmin olisi vain "yksi ainoa neuvostokansa", kuten runoilija Kultsitski oli ennustanut.” [x]  "

SB: Tuo on kaikki täyttä potaskaa spekulatiota jonkun mielenliikeillä, millä ei ole mitään tekemistä historian kanssa.

JP. " ja Saksa sen ehdotuksen valitettavasti hyväksyi langeten Venäjän sille virittämään ansaan:

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Stalin_petti_Hitleria.htm

Tästä voi lukea Saksan ja Venäjän välisen sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan (jonka olemassaolon Venäjä jyrkästi kiisti puoli vuosisataa) tekstin:

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Molotov_Ribbentrop_sop... "

SB: Tietysti Hitler meni stalinin ansaan, mutta toisella tavalla...

 

Keskustelua: 

Putkinen: " Spammia: "Se niistä Putkisen "sodan olemisista lähellä" NL:n ja Britannian välillä."

-----

Venäjän tavoitteena oli valloittaa koko Suomi Talvisodan avulla. "

 

SB: Toteutunut tilanne oli NL:lle suuresti edullisempi puolustautumisen kannalta Saksan hyökkäystä vastaan, kuin jos NL olisi miehittänyt Suomen.

 

Norjan, Suomen ja Baltian miehitys, ja sitten Leningarad, sitoi heti alkuun Saksalta miljoona miestä etelän ratkaisutaistelukentiltä verrattuna siihen NL:n vaarallisimpana pitämään tilanteeseen, että se olisi töräyttänyt kaikin voimin Moskovaan,Volgalle ja Kaukasuksen yli Bakuun, ja ne olivat osin juuri sellaisia joukkoja kuten alppijääkäreitä, jollaisia Kaukasuksella olisi tarvittu.

NL:n armeijaan astui joka vuosi (tietääkseni tasan) 1,5 mlj, alokasta, kun Saksan ja Itävallan armeijaan liittyi 0.5 mlj. NL oli väestöraken-teeltaan nuorekkampi valtio, vaikka nämä olivat aluksi sisällis- ja interventiosodan aikana syntyneitä tavallista pienempiä ikäluokkia.

Neuvostoliitto pelasi myös Balkanilla niin, että Saksa joutui hajottamaan voimiaan. Tosin siihenkin vaikutti myös nikkelin puute, kuten Suomenkin tapauksessa.

Tuollainen mahdollisuus oli niin houkutteleva, että sitä kannatti joka tapauksessa yrittää, koska NL olisi voinut myöhemmin jatkaa hyökkäystä.

Edelleen jos NL olisi miehittänyt Suomen,olisi ollut erittäin mahdollista, että Saksa olisi miehittänyt Ruotsin mm. koska NL olisi ollut liian lähellä sen rautavaroja.

Saksalla oli kasi suuresti poikkeavaa hyökkäysstrategiamahdollisuutta, joista NL piti tätä toteutunutta selvästi vähemmän vaaral-lisena, vaikka Japani ei ollutkaan tulossa mukaan varmistelemaan.

NL:lle oli ratkaisevan tärkeää tietää, kumpaa Saksa niistä aikoo noudattaa. Se ei voinut valmiatsutua mlempiin yhtä aikaa kunnolla (Kuten ei saksakaan).

Kun Saksa oli valinnut pohjoisen hyökkäslinjan,se joutui täydentämään sen luoman miesvajeen Mustan meren suunnalla itäeuroop-palaisia, pääasiassa romanialaisilla, jotka olivat Saksan armeijan komennossa,ja unkarilaisilla.Unkarilaiset eivät Horthyn aikana toteuttaneet Hitlerin "rotuohjelmia".

NL:lla oli tuotantolinjoilla maailman parhaat aseet, jotka pystyivät tuottamaan molem- pia jopa 20000 yksikköä vuodessa,mutta Saksan hykkayhetkellä NL:lla oli noin 1500 T-34-panssariavunua ja 300 raskasta Klim-vaunua, ja niin ikään 1500 Mig-hävittäjää. Kaikkiaan oli n.6000 taistelukelpoista panssaria (joista ainakin 10% edelleen kauko- idässä). Vanhoihin lentokenisiin ei oikein kannattanut lentäjiä uhratakaan, koska ne ievät pärjänneet saksalaisille. Mutta MiGit pärjäsivät, jos vaan oli kokeneet lentäjät. Ne olivat vaikeita lentää, minkä kyllä kompensoi se, että niillä pääsi 12000 m:n korkeuteen.

JP:" Kun Suomi saavutti torjuntavoiton ja näytti siltä, että Venäjä jatkaessaan Talvi- sotaa voisi joutua sotaan länsivaltojen kanssa, niin Venäjä suostui rauhaan Suomen kanssa. Venäjän tavoitteenahan oli, että Saksa ja muut länsimaat heikentäisivät toi- siaan keskinäisessä sodassa, jotta Venäjän olisi sitten helpompi valloittaa koko Eurooppa (aluksi) hyökkäämällä länteen maailmanhistorian suurimmin voimin heinäkuussa 1941. "

Hitlerin tavoite oli provosoida talvisodalla sota NL:n ja Englannin välille. Sen nämä maat tiesivät erinomaisesti. Englanti paisti pihisteli mitään apua, myös ESTI RANS- KAN TARJOAMAN TEHOKKAAN AVUN, aivan kuten Saksa a esti Italian tarjoaman tehokkaan avun Fiat-hävittäjien muodossa!

" Suomen tehokas puolustautuminen

”Neuvostoliiton asema oli kuitenkin arka.Kevään kelirikot olivat alkamassa ja uhkasi- vat eristää suuren osan puna-armeijaa kohvaisten järvien ja Suomenlahden taakse. Länsivaltojen suunnitelmat olivat myös edenneet siihen vaiheeseen että riski britti- ja ranskalaisjoukkojen saapumisesta rintamalle alkoi olla vakavasti otettava mahdolli- suus. Puna-armeijan tappiot olivat niinikään kauhistuttavat ja se menetti arvovaltaansa viikko viikolta. "

SB: Se oli Saksan hämäämisessä eduksi. Mutta rajansa tietysti kaikella.

PT: " Maaliskuuhun mennessä suunnilleen puolet puna-armeijasta – 45 divisioonaa 110:stä. 3 000 ajanmukaista panssarivaunua noin 6 000:sta – oli keskitetty Suomea vastaan. Tähän mennessä kokonaistappiot olivat noin 1000000 miestä kaatuneina ja haavoittuneina, ja pelkästään kaatuneiden määrä vastasi noin 11 divisioonan vah- vuutta (s.o.200000). Suomalaiset olivat tämän lisäksi myös tuhonneet tai ottaneet so- tasaaliiksi suunnilleen 1600 uudenaikaista panssarivaunua - yli puolet Suomea vas- taan lähetetyistä vaunuista ja neljännes koko Neuvostoliiton panssarivoimista. Kun muistetaan että Neuvostoliiton oli myös pidettävä divisioonia Kaukoidässä Japanin varalta ja lännessä Saksaa ja länsivaltoja vastassa, nämä tappiot vaaransivat Neu- vostoliiton turvallisuutta raskaasti. Kaikesta tästä oli tuloksena se, että Stalin alkoi innokkaasti haluta sovintoa neuvotteluteitse.” [i]

”Meillä oli kuitenkin puolustuslaitoksen, raja- ja merivartiolaitoksen rinnalla jotakin, joka pelasti elämämme. Suojeluskunta­ ja Lottajärjestöt olivat vapaaehtoisin voimin ja kansan vapauden tahtoon nojautuen ylläpitäneet maanpuolustustahtoa sekä hankki- neet monin tavoin taisteluvälineitä ja materiaalia, joita ilman puolustuksemme olisi sortunut.” [ii]

Uhka joutua sotaan länttä vastaan

JP: ”Viimeaikainen historiantutkimus on selvittänyt jo Talvisodan päättymisen arvoi-tuksenkin. Siihen vaikutti ratkaisevasti Stalinin Englannista saamat tiedustelutiedot, että liittoutuneet ryhtyisivät sotaan etelässä, nimittäin pommittamaan Bakun öljyalueita. Sellaiseen uhkapeliin ei Stalin halunnut antautua.” [iii] "

SB: Ne eivät missään tapauksessa olisi SUOMEN TAKIA mitään Bakun öljyntuotan- toalueita pommittaneet. Ranskalaisethan olivat kuitenkin komentaneet Puolan armei- jaa Venäjän sisällis- ja interventiosodassa, ja siellä oli hörhöjä,joilla oli kana kysyttä- vänä NL:n ja erityisesti Stalinin Budjennyin kanssa... ne väänsivät ranskaa fasismiin, mikä ilmeni myös Vietnamissa Japaniin suuntautumisena,ja hävisivät tahallaan Sak- salle, Vappa ranska onnutui kuitenkin nappamaan melkein kaikki siitomaat, Syyrian Länsiliitoutuneiden avulla, päivää ennen vallattiin Damaskos kuin Hitlerin Barbarossa alkoi.

http://nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=6013.msg352739#msg352739

JP: " Mahdollinen skenaario, joka ei sopinut Venäjän suunnitelmiin: "Suomi maalis-kuussa 1940 piti käsissään maailman kohtaloa. "

SB: Paskat piti! ja jos piti, niin täysin päin vatoin kuin luulet: Liitoutuneet kusettivat Suomella Hitleriä.

JP: " Jos se kaikesta huolimatta olisi ottanut vastaan länsivaltojen avuntarjouksen, Ranska ja Englanti olisivat samalla joutuneet sotaan Neuvostoliittoa vastaan, mistä olisi voinut olla seurauksena Neuvostoliiton ja Saksan siteiden lujittuminen. " [iv] "

SB: Liittoutuneet eivät olleet ääliöitä.

Tuota on nyt kerta kaikiaan jo lakattava runkkaamsta, koska tosiasia on vielä sekin, että Hitler HÄVISI MOSKOVAN RATKAISUTAITELUN SUOMENTAKIA!!!  ]:-D ! ! ! !

JP:""Ranskan yleisesikunnan asiakirjojen perusteella interventiota valmisteltiin myös Kaukasiassa,missä liittoutuneet olisivat ottaneet haltuunsa Saksaan öljyä toimittavan Bakun alueen. " [v] "Nelipäiväisessä politbyroon ja rintamakomentajien tilityskokouk- sessa kuukausi sodan jälkeen hän [Stalin - jp] syytti tiedusteluupseereitaan - Stalin moitti etenkin sitä,että ilmahyökkäys Bakuun oli esitetty hänelle varmana tietona."[vi]"

Ei yhdellä erillisellä Ranskan ilmahykkäyksellä SILLOIN olisi olenaita merkitystä. Ei ranska olisi pärjännyt NL:lle. Eikä Ranska SILLOSILLA KONEILLAAN olisi pystynytkään bakua pommittamaan!

Ja vuosi siitä nin alkoi olla Migejä puolustamaan Bakua.

JP: " Venäjä suhtautui Ranskan ja Englannin väliintuloon vakavasti.[vii]

Berija ilmoitti Stalinille 5.3.1940, että Ranskasta on lähdössä kolme divisioonaa Suomeen. [viii]

13.3.1940 aamulla Englannin ulkoministeri Halifax lupasi lähettää Suomeen 50 pommikonetta, jos Suomi jatkaa sotaa.[ix]

"Stalinin saamien tietojen mukaan länsiliittoutuneet aikoivat tosissaan puuttua so- taan. On syytä arvioida, että juuri siksi Neuvostoliiton hallitus katsoi parhaaksi tehdä poliittisen täyskäännöksen." [x] "

SB: NL oli alun perin tähdännyt ensisijaisena vaihtoehtona siihen rintmalinjaan, joka toteutui.

JP: " Berijalta Voroshiloville, Halifaxin kiertokirje suurlähettiläille Talvisodan yhtey-dessä: "Saksan heikko kohta on Venäjä ... Bakun öljylähteiden menetys haittaisi Venäjän sotaponnistuksia ja sen kykyä auttaa Saksaa enemmän kuin mikään muu isku, jonka sille voi antaa ulkoapäin." [xi] "

SB: Noista ei päättänyt halifax vaan Churchill.

" ”Liittoutuneet olivat selvästi pettyneitä,että Suomi oli tehnyt Neuvostolii­ton kanssa rauhan 13.3.1940 raskailla ehdoilla. Laajan hyökkäyksen suun­nittelu Neuvosto- liittoon ei ollut kuitenkaan sidoksissa talvisodan seurauk­siin, vaan suunnitelmien tekeminen jatkui ja suorastaan kiihtyi, myös Bakun osalta.”[xii]

Öljy

Bakun öljykentillä tuotettiin lähes 100% Venäjällä käytetystä bensiinistä, lentokonei- den tarvitsemasta öljystä 80% ja 90% kerosiinista.Venäjä toimitti myös huomattavan määrän poltto-aineita sieltä Saksaan Italian satamien kautta.Venäjä toimitti Saksalle sen tärkeimmät raaka-aineet. [xiii]'

Oli täysin reaalinen uhka, että Englanti ja Ranska pommittaisivat Bakua Lähi-Idästä.

”Stalin oli tiedusteltuaan amerikkalaisilta öljyasiantuntijoilta saanut kuulla, että koska maa oli tuotantomenetelmien vuoksi öljyn kyllästämä, tulisi pommitusten aikaansaa- mien tulipalojen sammuttaminen kestämään kuukausia ja tuotanto olisi käynnistettä- vissä uudelleen vasta usean vuoden kuluttua.” [xiv]

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Miksi_Venaja_epaonnist...

SB: Sitten Länsiliittoutuneet päivää ennen Barbarossaa alua estivätkin Saksan toiminnan Syyriasta Bakua vastaan.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/09/syyria-kesakuu-1941-ii-maailmansodan-yksi-tuntematon-ratkaisutaistelu

Se siitä "Länsiliittoutuneiden Bakun pommittamisesta"...

 

Keskustelua, AL Blogit:

Putkinen: " Spammia: " JP: "  Venäjällä oli noin kuusinkertainen ylivoima Saksaan nähden 22.6.1941 hyökkäysvaunuissa, kenttätykistössä ja sotilaslentokoneissa.  "

Spammiro Botti: Jos noin olisi ollut Saksa olisi hävinnyt heti kuin torakka.

Mutta noin ei ollut, vaan puntit olivat määrissä melko tasan hyökkäyshetkellä"

-----

Kopioin tähän artikkelistani aseiden määrien kiinnostavaa vertailutietoa vuodelta 1939 - jolloin Toisen Maailmansodan katsotaan olleen juuri puhkeamassa. Esimer- kiksi Saksan ja Venäjän panssarivaunu- jen, tykkien ja lentokoneiden suhdelukuja kannattaa tarkastella jo sillä hetkellä. -----

Sotilaallisia voimasuhteita kesällä 1939

Mihail Meltjuhov on koonnut kirjaansa mielenkiintoisen taulukon [i] suurvaltojen ase- voimista kesällä 1939. Kopioin taulukon sisällön oheen muuttaen vain muotoa, en numerotietoja. Numerotiedoissa saattaa olla puutteita tai virheitä, mutta siihen en ota nyt kantaa - oleellista on vertailla kokonaisuutta. "

Linkistä löytyvät tiedot kaikista noista 21000 panssarista. Jonkin verran oli romutettu Halhin Golissa ja Talvisodassa, osa rupesi olemaan loppuunajettuja

 

Englanti

Ranska

Saksa

Italia

Puola

Venäjä

Japani

USA

divisioonia

25

32

51

67

30

126

41

11

prikaateja

19

2

3

 

12

42

 

4

sotilaita (1000)

1662

1005

1343

1753

465

2485

1420

534

tykkejä

13000

26546

30679

2000

5000

55790

 

 

hyökkäysvaunuja

547

3286

3419

1390

887

21110

2000

300

lentokoneita

5113

3959

4228

2938

824

11167

3180

4358

taistelulaivoja

12

7

2

4

 

3

9

15

lentotukialuksia

7

2

 

 

 

 

6

6

risteilijöitä

3

 

 

 

 

 

 

 

raskaita risteilijöitä

15

7

1

7

 

 

12

18

panssarilaivoja

 

 

3

 

 

 

 

 

keveitä risteilijöitä

49

11

6

14

 

6

25

19

miinalaivoja

192

61

21

61

4

34

112

236

sukellusveneitä

62

79

57

106

5

168

60

96

 

Noista  malleita suurin ryhmä, niitatut kevyet T-26-panssarit ;     11 218 kpl

Parhaita olivat hitsatut keskiraskaat BT-7 nopeat panssarit :          5328

Edellistä kevyemmät ja vanhemmat BT-5 nopeat panssarit :          1836

Niitatut alkuperäisen lisenssin lpoouunajetut BT-2 panssarit :          620

Toiseksi parhaita olivat täysin kotimaiset postijunat T-28 :                503

Yhteensä   "oikeita tankkeja"                                                            19515

30-luvun Puolaan noilla olisi voinut hyökätä, BT:thän oli alun perin suunniteltu Puo- lalle (Venäjän...) maaston muikaan, mutta Sikorskyt eivät olleetkaan niitä pystyneet tekemään, ja ne päätyvät sen toisen puolen teknologiaa tehokkaasti kehittävälle Christien toimiston unelmaasiakkalle, pelastuksena suuresta lamasta...

Ei ihme, että Sikorskyn suvun kuten miniä Anne Applebaumin pierut piukkuvat ja paukkuvat kirpeinä raivosta...

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/03/kansan-aani-4-2003-aleksandr-solzenitsyn-myotavalehteli-nato-n-sapluunalla

Mutta 40-luvun Saksaan noilla pelkästään ei olsi ollt mitään asiaa.

Sellainen on tämä kokonaisuus!

Loput tuosta määrästä olivat sitten niitä henkilaoton kokoisia, lentokoneilla siirrettä- viä, jopa laskuvarjolla pudotettavia, uivia jne,"puutarhataraktoetiata": minitankkeja (tanketteja).kuten T-27, 2,540 kpl.

Kaikkiaan valmistettu yllä mainittuja koneita 22055 kpl. Oli vielä joitakin muitakin, pienehköjä määriä.

" Varsinkin sotalaivojen luokittelu eri luokkiin on varmasti ollut vaativaa enkä ihmet- telisi yhtään, jos taulukossa olisi virheitä - myös nimitykset ovat taatusti ongelmalli- sia. Esimerkiksi Saksa kehitti uusia alusluokkia kiertääkseen rajoituksia. Pyydän, ettei siinäkään asiassa sorruta yksityiskohtiin, vaan tarkastellaan kokonaisuutta.

Ensimmäisen Maailmansodan rauhansopimuksessa Saksalta käytännössä kiellet- tiin asevoimat ja kaikki tehokkaammat asejärjestelmät. Siten se mitä Saksalla oli kesällä 1939 oli uutta, niin materiaali kuin miehistö ja organisaatiot. Toki hyviä upseereita ja aliupseereita oli - eli hyvä selkäranka.

Saksa vastaan Englanti, Ranska ja Puola

Ranska oli Saksan verivihollinen, Englannin kanssa Saksa olisi mielellään liittoutu- nut,mutta Englanti ja Ranska olivat liittolaisia.Puolalta Saksa olisi halunnut takaisin saksankieliset alueet - mieluiten ilman sotaa mutta tarvittaessa vaikka sodalla. Eng- lanti antoi Puolalle takeet, joten Puolaa voidaan myös pitää tavallaan Englannin ja Ranskan liittolaisena, myös Ranska oli sitoutunut auttamaan sodassa Puolaa.

Saksa oli ”puun ja kuoren välissä”. Laskekaapa taulukosta yhteen vaikka Englan- nin, Ranskan ja Puolan asevoimat ja verratkaa saamaanne lukua Saksan vastaa- viin. Huomaatte ettei Saksalla pitänyt olla mitään mahdollisuutta sodassa noita kolmea valtiota vastaan. Eikä Saksa suinkaan halunnutkaan joutua sellaiseen suursotaan - vaikka Venäjä ei edes olisi mukana sopassa. "

Myöskään NL:lla ei ollut tietos ranskan pärjyytä Saksaa vastaan. Kaikki mahdolli- suudet olivaat auki. Ranska oli sijoittanut paljon sotavoimiin, mutta se oli vielä viimeisiä päiviä ympäri maapallon toimiva globaali supervalta.

" Hitlerin tavoitteena oli yhdistää saksankieliset alueet yhtenäiseksi Saksan valta- kunnaksi. Sen tavoitteen toteutuminen olikin lähellä kun Saksa oli remilitarisoinut Reininmaan, liittänyt Tshekkoslovakian sudeettisaksalaiset alueet Saksaan ja Itä- valtakin liitettiin Saksaan. Mutta Puolan hallussa oli mm. Danzig ja käytävä Itä- Preussista Saksan emämaahan.

Puola ei edes suostunut neuvottelemaan Saksan kanssa ja Englanti tuki Puolaa näkyvästi. Mitä vaihtoehtoja Saksalla oli käytettävissään? Saksa olisi halunnut liit- toutua Englannin kanssa, mutta kuten vanha hyvä sanonta kuuluu: ”tangoon tarvitaan kaksi”.

Saksa, Puola ja Venäjä

Venäjä taas suhtautui Puolaan erittäin vihamielisesti ja halusi Puolan häviävän maailmankartalta kokonaan. Puola ei aiheellisesti luottanut Venäjään pätkääkään, mutta olisi mielihyvin marssinut Berliiniin. "

SB: Puola miehitti laittomasti Kolmannesta Ukrainasta ja kolmannesta Liettuasta, ja maat olivat sotatilassa.

JP: " Hitlerin mukaan, ellei liittoutuminen Englannin kanssa onnistu, niin sitten pitää liittoutua Venäjän kanssa. Kun Venäjän tavoitteena oli valloittaa koko Eurooppa (aluksi) niin Venäjän olikin helppo houkutella Saksa liittoutumaan Venäjän kanssa varsinkin kun Venäjä lupasi hyökätä yhdessä Saksan kanssa Puolan kimppuun. Hitleristä se kuvio tuntui varmaankin vallan mainiolta. Jo pelkästään se että Venäjä pysyisi aloillaan ja toimittaisi Saksalle valtavat määrät strategisesti tärkeitä raaka-aineita olisi hyvä, mutta nyt oli luvassa vielä yhteinen sotaretki Puolan kukistami- seksi, jolloin Saksa saisi ne haluamansa saksankieliset alueet taas haltuunsa.

Saksa, Italia ja Japani

Jos taulukosta ynnää yhteen näiden keskinäisen sotilasliittosopimuksen solminei- den maiden asevoimat, niin numerot näyttävät mahtavilta. "

SB: Englanti ja Ranska toimivat ympäri Maapallon.

JP: " Käytännössä Italiasta oli Saksalle vain harmia ja Japani sen sijaan että olisi sitten aikanaan hyökännyt Venäjän selkään hankkikin uudeksi viholliseksi USAn, jonka asevoima taulukon mukaan ei ollut kovin merkittävä - mutta USAlla oli valtava taloudellinen potentiaali, joka oli ajan kanssa muunnettavissa mahtavaksi sotilaalliseksi potentiaaliksi.

Kuinkas se oikein menikään

Stalinin puheesta 19.8.1939 selviää mitä Venäjä halusi. "

SB: Väärennös, Stalin itse sanoutui irti. Loppuunkäsitelty edellä.

JP: " Saksa ja Venäjä liittoutuivat keskenään. "

SB: Eivät liitoutuneet. Loppuunkäsitelty.

Putkisella ei sitä patsi ole kerrassaan mitään Ribbetropia vastaan, joten "sopimuksen" pitäisi hänen mielestään olla "hyvä"...

JP: " Hitler oli varma siitä, etteivät Englanti ja Ranska ryhdy ainakaan oikeaan so- taan Saksaa vastaan Puolan takia - varsinkaan kun Venäjä onkin nyt Saksan liitto- lainen. 26.8.1939 ”Berliini sai Lontoosta tiedon, että Englanti ei sekaannu Saksan hyökätessä, tai kuuluttaa sodan mutta ei ala sotimaan.” [ii]

Saksa ja Venäjä olivat sopineet keskenään,että ne molemmat hyökkäävät Puolan kimppuun ja jakavat Puolan keskenään. Siten Saksa hyökkäsi Puolaan 1.9.1939 olettaen Venäjänkin hyökkäävän hetimiten. Puolan sodasta itsestään tarkemmin täällä. Venäjä kuitenkin petti liittolaistaan Saksaa viivyttäen omaa hyökkäystään Puolaan pari viikkoa, siten Englanti ja Ranska julistivat sodan Saksalle vaan eivät Venäjälle joka oli vähintään yhtä syyllinen sotaan kuin Saksa. "

SB: Venäjä oli ollut 20 vuotta Puolan kanssa sotatilassa.

JP: " 1.9.1939 illalla Englanti ja Ranska antoivat Saksalle nootin hyökkäyksestä Puolaan. 2.9. kuitenkin tiedottivat Saksalle ettei nootti ollut uhkavaatimus. 3.9. julis- tivat sodan. Hitler oli kuitenkin varma että sota julistettiin vain kasvojen säilyttämiseksi mutta eivät ala sotimaan.[iii]

Puola kukistui nopeasti, Englanti ja Ranska eivät suorittaneet mitään merkittäviä sotatoimia Saksaa vastaan, Saksa ja Venäjä pitivät yhteisen voitonparaatin ja voitonjuhlan Puolan kukistumisen kunniaksi.

Vjatseslav Molotov Korkeimman neuvoston istunnossa 31.10. 1939: ”Puolan hal- litsevat piirit kehuivat valtionsa vakautta ja oman armeijansa voimakkuutta. Mutta riitti pienestä iskusta, ensin Saksan ja sitten punaarmeijan taholta, ja siitä Versaillesin sopimuksen äpärästä ei jäänyt mitään jäljelle.” [iv]

Entä JOS

Kun vertailette Englannin, Ranskan ja Puolan yhteenlaskettuja sotilaallisia resurs- seja Saksan vastaaviin,niin pitäisi olla selvää Saksan pikainen häviö. Saksalainen kenraali Jodl totesikin: ”Ettemme hävinneet sotaa jo vuonna 1939 tapahtui vain sik- si, että lähes 110 Englannin ja Ranskan divisioonaa, joita vastassa oli 23 Saksan divisioonaa, jäivät täysin toimettomiksi.”[v] Saksan resurssit olivat silloin hyvin vä- häiset, mm. polttoaine ja osin myös lentopommit ja ammukset lähes loppuivat Puolan kampanjan kuluessa.

Siten Saksan häviö vuonna 1939 Englannille,Ranskalle ja Puolalle olisi ollut täysin mahdollista - JOS Englanti ja Ranska olisivat hyökänneet silloin Saksan kimppuun.

Jossitellaan lisää

Jos Saksa olisi malttanut mielensä eikä olisi hyökännyt vielä 1939 Puolaan, vaan olisi hankkinut itselleen lisää resursseja mm. liittolaiseltaan Venäjältä, niin olisi voinut käydä vähintään kahdella tavalla:

a)     Englanti, Ranska ja Puola olisivat hyökänneet Saksan kimppuun jolloin Saksa olisi joutunut taas sotimaan kahdella rintamalla.

b)    Venäjä olisi hyökännyt länteen maailmanhistorian suurimmin joukoin heinäkuussa 1941, kuten sillä oli tarkoitus myös toteutu-neessa historiassa. "

SB: Puhdasta paskaa.  Mutta NL HYÖKKÄSI LÄNTEEN MAAILMAN SUURIMMIN VOIMIN 1944 Operaatio BAGRATIONIN muodossa!

JP: " Toteutuneessa historiassa Saksa kuitenkin juuri ja juuri ennätti tehdä ensin ennakoivan iskun itään. "

SB: Kisan paskat. Uskomatonta kaakatusta.

JP: " Muistettakoon kuitenkin, että nimenomaan Venäjä halusi saada aikaan Toisen Maailmansodan. "

SB: Eikä halunnut,vaan Saksa, Japani ja SUOMI!

JP: " Siinä länsimaiden piti kuluttaa toisiaan ennen kuin Venäjä sitten hyökkäisi ja valloittaisi koko Euroopan (aluksi).

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/sotilaallisia_voimasuh... "

SB: Palautetaan täältä vielä kaksi neuvostoliiton uskomattominta saavustusta:

1. NL nosti uudenaikaisten panssareiden valmistusmäärän vuoden 1941  2200:sta  seuraavan vuoden 1942  KYMMENKERTAISEEN   22000 vaunuun!

Saksa valtasi vain yhden aseteollisuudelle tärkeän kaupungin Harkovin.

Koska Saksan tuotanto ei mitenkään pysynyt perässä vuoden 1942 loppua kohden alkoi olla selvää, että Saksan peli on pelattu, vaikka Stalingradin taistelut ovat vielä edessä. Moskovan, Stalingradin ja Kurskin taistelut olivt ratkaisutaistelut.

Mitä tulee sitten vuoteen 1943, silloin NL jatkoi tuotatoa samalla volyymillä, MUTTA NOSTI SUURESTI T-34-85 -panssareiden tasoa: Uusiin vaunuihin asennettiin läpi- ampumaton, jopa pomminkestävä entistä kaksi kertaa suurempi ja kolme kertaa painavampi kolmen miehen torni 8 cm:n valuteräksestä, ja niihen asennettiin nyky- aikaisimmat kahdensuuntaiset radiolaitteet.

SILLOIN ne olivat maailman parhaat HYÖKKÄYSPANSSARIT.

Keskustelua:

Putkinen: Spammaajakin näkyi heräävän - onko kovakin krapula?

Vähäisintäkään asiantynkää ei kuitenkaan ole - pelkää roskapostitusta (spammia).:

 

SB: Putkisen  mukaan "maailma vältti Hitlerin ansiosta v. 1941 nipin napin NL:n NÄILLÄ "puutarhatraktoreilla" suorittaman maailmanvalloituksen " :

T-27 ,  2.7 tonnia, 2,540 kpl.

T-27 tank.jpg

 

T-26,  8  tonnia, 11218 kpl. Niitattu. Jalkaväentukivaununa joka suuntaan ampuvalla raskaalla konekiväärillä varustettu miehistönkiljetusvaunu oli yleensä parempi. Näistä huomaattava osa lienee päätynyt Kiinaan.

T-26 in Kirovsk.JPG

 

Parhaita olivat hitsatut keskiraskaat BT-7 nopeat panssarit :          5328

BT-7, BT-7M               Soviet cavalry tank BT-7m.jpg

 

Hyvä peli, amerikkalaisneuvostoliittolaisen yhteistyön helmi, mutta ongelmana, että saksalaisten panssarit oli räätälöity tätä mallia vastaan. Täysin hitsattu.

Edellistä kevyemmät ja vanhemmat BT-5 nopeat panssarit :           1836

BT-5  BT - 5.jpg

Ensimmäinen pääasiassa hitsattu vaunu.

Niitatut alkuperäisen lisenssin  BT-2 panssarit :           620

изображение

Ameikklinen lisenssivaunu. Niitattu, sodan akaessa loppuunajettuja.

Toiseksi parhaita olivat täysin kotimaiset postijunat T-28 :  28 tonnia,  503 kpl

8 T28 parola 1.jpg

Täysin NL-lista suunnittelua. Lupaa enemmän kuin antaa. Tämän oma suunnittelu kuitenkin koulutti myöhemmät mestarit.


 

Putkisen trikki on antaa näiden EDELLITEN vaunujen määrät, mutta NÄIDEN MYÖHEMPIEN TEKNISET TIEDOT:

KLIM( Voroshoshilov)-1  ,  45  tonnia, 2760 kpl

Mailman parhaita, ja kalleimpia panssarivaunuja varsinkin omassa sarjassaan. valmistu alkoi 1939 Leningradissa.

KV-1    КВ-1 у диорамы «Прорыв блокады Ленинграда». Вид спереди-справа.JPG

 

KLim-2, 140 mm. hauptsi: 53 tonnia, 334 kpl, Varsinainen täystuho oikessa paikassa, Liettuan Raseiniaissa yksi KV2 taisteli sodan alkuhetkinä menetyksellisesti saksa- laista panssaridivisioonaa vastaan, kunnes paukut loppuivat ja viivytti merkittävästi sen ehtimistä Lengradin porteille.

 

File:KW-2 1940.jpg

 

T-34-58. "Sotka". Oli pitkään myös Suomen armeijan päävaunu.  VAIN 26.5 tonnia, yliveto lujuudeltaan nopeudeltaan ja tulivoimaltaan ja lisäksi painoonsakin nähden halpa. Näitä valmistettiin lopulta 84000 kpl. II maailman sodan loppuaikina ja sen jälkeen. Yhden Klimin hinnalla sai neljä Sotkaa, jotka 90% tarkoituksta olivat myös sopivampia.

 

 A T-34-85 tank on display at Musée des Blindés in April 2007.
 

  T-34-85

 

Edelleen keskustelua:

Juhani Putkinen: " Tässä ollaan melko kaukana alkuperäisen artikkelini aiheesta, mutta todettakoon, ettei panssareiden tuotantotilastolla ole juurikaan arvoa arvioitaessa Venäjän hyökkäysaikomusta länteen heinäkuussa 1941. "

Spammiro Botti: Jos sillä ei ole tuossa suhteessa arvoa, niin ei sitten millään.

JP: "  Venäjällä oli noin kuusinkertainen ylivoima Saksaan nähden 22.6.1941 hyökkäysvaunuissa, kenttätykistössä ja sotilaslentokoneissa.  "

SB: Jos noin olisi ollut Saksa olisi hävinnyt heti kuin torakka.

Mutta noin ei ollut, vaan puntit olivat määrissä melko tasan hyökkäyshetkellä, ja sitä jatkuin vielä noin vuosi eteenpäin silloinkin, kun siitä alkukapsiteetista suurin osa oli ammuttu romuksi.

Mutta NL:lla oli ylivoima sotateollisuustuotannossa, mitä Saksassa ei osattu kuvitellakaan.

JP: Venäjällä oli silloin sodan alkaessa noin 1400 kpl T-34 hyökkäysvaunua ja noin 700 kpl Klim Voroshilovia. Saksalla ei ollut yhtään kappaletta hyökkäysvaunuo, joka olisi kilpaillut samassa luokassa niiden kanssa. "

SB: Totta. Nuo loistovehkeet vaan eivät ainakaan tuolloin olleet ollenkaan hyökkäys- panssareita.  Klimit ovat raskaita melko kapeatelaisia kaupunki- ja maantie(sulku)-panssareita,jotka ovat hitaita ja vaativat telan alle katua tai maantietä.Venäjän maas- toissa niillä saattoi ajella lähinnä keskitalvella Leningradin ja Moskovan ympäristöissä.

"Sotkat" T-34 taas olivat sikäli keskentekoisia, että niissä ei ollut kahdensuuntaisia radiolaitteita, ja vastaanottimetkin olivat vain erikoisrakenteisssa johtovaunuissa. Let- kan muut vaunut seurasivat johtovaunun liikkeitä. Tämä ei kuitenkaan estänyt käyttä- mästä niitä erittäin tehokkaasti Moskovan taistelussa puolustukseen. Ne olivat keski-tettyinä sinne, eikä niitä käytetty esimerkiksi Kiovan taistelussakaan. Leningadissa oli Klimejä.Niitä myös valmitettiin ja kor- jattiin siellä.Ja tällä  hämättiin saksalaisia.

JP: " Venäjä oli keskittänyt länteen noin 23000 hyökkäysvaunua. "

SB: "Keskittänyt ja keskittänyt"... NL:lla oli 16000 BT-panssareita edeltänyttä kevyttä  T-26 jalkaväentukivaunua, joita käytettiin esimerkiksi konekivääripesäkkeiden puh- distamiseen ja liikkuvina tykkiasemina lisäsuojattuina esimerkiksi kivillä,joiden pans- sarointi kesti miten kuten raskaan konekiväärin luoteja. Niitä käytettiin rannikkokau- punkien Leningradin, Murmanskin, Sevastopolin, Odessan ja Vladivostokin läheisyy-dessä, sillä niitä huollettin ja korjattin laivatelakoilla. Nekin olivat kuitenkin kova sana Kiinassa. Saksalaisella panssaritykillä laaki ja vainaa.

T-26      T-26 in Kirovsk.JPG
 

T-26 mod. 1933 at the museum "Breaching of the Leningrad Blockade" near Kirovsk, Lenin- grad Oblast. This tank was raised from a river bottom at Nevsky Pyatachok in May 2003.

Interwar tanks of the Soviet Union

 

Ne vanhentuivat lopullisesti, kun tulivat raskaalla konekiväärillä varustetut miehistön- kuljetusvaunut, "köykävaunut" (mm.Akseli Anttilan aselaji).BT-vaunujen pahin ongel- ma oli, että saksalaisten uudet vaunut oli räätälöity niitä vastaan. Niistäkin osa oli niitattuja.

Täältä lyötyy komentaja, marsalkka Zhukovin vertilua aseistuksesta.

Sitten varsinainen pommi:voittopuolisten noiden tosihyvien panssareiden, TUOTAN- TO KYMMENKERTAISTUI (10 x) V. 1942! Samoin (uudenaikaisimpien) lentokoneiden!

" Great Patriotic War of the Soviet Union of 1941-45

Expansion of production capacities enabled fascist Germany to sharply increase military output in 1940-41 (see Table 2).

Table 1. Military and economic capacity of Germany
  19391 19412
1 With occupied areas
2 With resources of satellite and occupied countries
3 Approximation
Population ............... 90,000,0003 290,000,000
Industrial workers ............... 10,400,000 28,000,000
Coal extraction (tons)............... 251,600,000 439,000,000
Aluminum output (tons) ............... 199,500 324,000
Steel output (tons) ............... 22,500,000 31,800,000

 

Vast human resources, a rapid growth of military production, and large reserves of plundered arms and military property enabled fascist Germany to increase its armed forces and technical supples in a short time. By June 1941 the armed forces totaled 8.5 million men, including about 6 million in the ground troops and about 1.7 million in the air force. The ground forces were composed of 214 divisions (169 in- fantry,21 panzer,14 motorized,and ten other divisions) and seven separate brigades.

The fascist German Army had 11,000 tanks and assault guns (5,640 in the field for- ces), 11,100 aircraft (6,500 in the field forces), and about 78,000 guns and infantry mortars. By June 1941 the fascist German Navy had,among others, three battleships, four heavy and four light cruisers,43 destroyers and torpedo boats, and 155 subma- rines. In preparing for the war for world domination and especially against the USSR, the Hitlerites instituted largescale ideological preparation, preaching racism and ex- treme chauvinism - the “superiority” of the Aryan race and the historical “justice” of the conquest of “living space” (Lebensraum) for Germany - among the German popu- lation and the army; instilling hatred against communism, the Soviet people, and the “lower races” (Untermensch);and moulding a special type of fascist soldier - a murderer and predator.

...

Table 2. Military output of Germany
  1940 1941
Guns (75 mm and larger)............... 5,000 7,000
Infantry mortars ............... 4,000 4,000
Tanks (medium) ............... 1,400 2,900
Tanks (light) and armored cars ............... 800 2,300
Aircraft ............... 10,250 11,030
Rifles and carbines ............... 1,352,000 1,359,000

 

In order to carry out Operation Barbarossa, the Hitlerite command detailed (including the armed forces of Germany’s allies) 190 divisions (5.5 million men), 3,712 tanks, 4,950 combat planes,47,260 guns and infantry mortars (excluding the 50-mm infantry mortars),and 193 fighting ships.The armament of the fascist German troops was in good operating condition,and the officers and soldiers had combat experience.

All these forces and weapons were deployed in three major strategic groupings.Army Group North (Leningrad axis),under the command of Field Marshal W.Leeb,was com- posed of the Sixteenth and Eighteenth field armies and the 4th Tank Group (from Oct. 5,1941, the 1st and the 2nd tank groups and from Jan.1,1942,the 3rd and the 4th tank groups were called panzer armies) - a total of 29 divisions, in- cluding six panzer and motorized divi- sions.Army Group North had the support of the First Air Force (1,070 combat planes).This group was assigned the task of routing the Soviet troops in the Baltic area and of capturing Leningrad and the Baltic seaports, including Tallin and Kronstadt

... Army Group Center (Moscow axis,where the main efforts of the enemy were con- centrated), under the command of Field Marshal F.Bock, was composed of the Fourth and Ninth field armies and the 2nd and 3rd tank groups - a total of 50 divisions, inclu- ding 15 panzer and motorized divisions, and two motorized brigades. Army Group Center had the support of the Second Air Force (1,680 aircraft). The group was as- signed the task of splitting up the strategic front of the Soviet defense, encircling and destroying the troops of the Red Army in Byelorussia, and developing an offensive toward Moscow, assisting army groups South and North.

... Army Group South (Kiev axis),under the command of Field Marshal G. Runstedt, was composed of the German Sixth, Seventeenth, and Eleventh,and the Rumanian Third and Fourth field armies, the 1st Tank Group, and a Hungarian corps - a total of 57 divisions, including nine panzer and motorized divisions, and 13 brigades, inclu- ding three motorized brigades. Its task was to destroy, with the support of the German Fourth Air Force (about 800 aircraft) and the Rumanian Army Air Forces (about 500 aircraft), the Soviet troops in the Right-bank Ukraine, to reach the Dnieper, and then to develop an offensive east of the Dnieper.

... The following forces were deployed in Finland: the German Army Norway, under the command of Colonel General N. Falkenhorst, and two Finnish armies, under the overall command of Marshal C. Mannerheim - a total of 21 divisions and three bri- gades. Their actions were supported by the German Fifth Air Force and the Finnish Army Air Forces - a total of 900 aircraft. Army Norway was to capture Murmansk, and the Finnish troops were to assist Army Group North in the capture of Leningrad.

... From 1939 to the first half of 1941 the war industry produced more than 17000 combat planes,including 3,719 new models produced between 1940 and the first half of 1941 - Yak-1, MiG-3, LaGG-3, Pe-2, II-2) - 7,600 tanks, including 1,861 KV and T-34 tanks; more than 80,000 guns and infantry mortars; and more than 200,000 machine guns and submachine guns. In 1940 the navy received more than 100 different, new fighting ships, and 269 ships were under construction.

However, all this could not meet the requirements of the armed forces. Weak spots also included the lag in the production of antiaircraft guns, antitank cannons, artillery ammunition, and mechanized traction for artillery systems.

The size of the armed forces increased sharply from 1,513,000 men in early 1938 to 4,207,000 men by early 1941. In the 2½ years before the war,125 new divisions were formed. By the beginning of the war the total ground forces numbered 303 infantry, tank,motorized and cavalry divisions.However,no unit was equipped according to the full table of organization and equipment; some of the divisions were still in formation. The navy had three battleships, seven cruisers, 59 destroyers, 218 submarines, 269 torpedo boats, 2,581 aircraft, and more than 1,000 coast artillery guns in operation.

...The troops of the aforementioned districts and the personnel of the fleets were to re- pulse the attacks of the enemy and cover the mobilization,strategic concentration,and deployment of the Red Army’s main forces.They numbered 170 divisions and two bri- gades (2.9 million men), 1,540 new-type aircraft, a great many aircraft of outmoded design, 34,695 guns and infantry mortars (not counting the 50-mm ones), and 1800 heavy and medium tanks (including 1475 new types) and a large number of light tanks of outmoded design. Of the 170 divisions,144 had 8000 men each, 19 between 600 and 5,000 men each,and seven cavalry divisions had 6,000 men each, while all the enemy divisions were fully staffed with between 14000 and 16800 men in each division.Enemy forces outnumbered Soviet troops by 1.8 times in personnel 1.5 times in medium and heavy tanks, 3.2 times in combat planes of new types, and 1.25 times in guns and infantry mortars.The enemy superiority in troops and weapons was even greater along the axes of the main attacks.

...By May 1942,the active Soviet fronts and fleets totaled 5.5 million men, 43642 guns and infantry mortars,1223 rocket-launching installations, 4,065 tanks,and 3164 com- bat planes. Fascist Germany and its allies had 6.2 million men,nearly 3230 tanks and assault guns, almost 3400 combat planes, and up to 43000 guns and infantry mortars on the Soviet-German Front.

... "

Tämä seuraava on niin uskomaton tieto, että "omatkin" ovat epäilleet Sovjetskajassa jopa nollavirhettä. Mutta totta se on!

" ... By late 1942 and early 1943, the Soviet people achieved considerable improve- ment in industry and agriculture. Compared with 1940,war productions increased five times in the Urals, nine times in the Volga Region, and 27 times in Western Siberia.

The 1942 output totaled more than 25,000 airplanes,over 24,000 tanks, about 57,000 guns, and more than 125,000 82-mm and 120-mm infantry mortars.

By early November 1942,the army in the field and the navy had more than 6.1 million men, 72,500 guns and infantry mortars, 1,724 rocket-launching artillery installations, 6,014 tanks (including 2,745 heavy and medium), 3,088 combat planes, and 233 warships. "

JP: " Oheisessa artikkelissa yksityiskohtia venäläisistä ja saksalaisista hyökkäys- vaunuista - määristä ja tekniikasta:

Eversti Erkki Nordbergin mukaan Venäjä oli keskittänyt länteen noin 23 000 panssarivaunua, mutta hän toteaa vain 2 040 olleen ajanmukaisia.

Mitä tarkoittaa ajanmukainen? Eikö pitäisi mieluummin vertailla vastapuolen, eli Saksan sen hetkisiin vaunuihin? Nordberg mainitsee Saksalla olleen idässä 3 580 panssarivaunua, joista 1106 ajanmukaisia. Tätä voisi tulkita esimerkiksi siten, että molemmilla osapuolilla oli kaiken- laisia täysin vanhentuneita panssarivaunuja joku merkityksetön määrä, mutta Venäjällä kelvol- lisia vaunuja oli 2040 kpl ja Saksalla  1106 - eli Venäjällä oli panssarivaunuissa vajaa kaksin- kertainen ylivoima Saksaan nähden. "

SB: Se käy yllä ilmi, mitä tarkoitetaan."Ajanmukaiset" vehkeet ratkaisivat sen, kuinka sodassa käy. NL:n "täysin ajanmukaiset" panssarit eivät tuossa vaiheessa kelvanneet hyökkäyssotaan Saksaa vastaan. Lisäksi NL:lla oli paljon kevyttä ns. partisaaniaseistusta uivista kevyistä suo- panssareista koottaviin ilmatorjuntatykkeihin (joilla sittemmin voitettiin mm.Dien Bien Phun kuuluisa taistelu Vietnamissa). Jopa liitopanssarivaunuaa kokeiltiin.

JP: " Anteeksi jo etukäteen, mutta minusta tätä asiaa on tarkasteltava syvällisemmin. Itse en ole mikään panssarivaunuasiantuntija,joten joudun tarkastelemaan asiaa ylimalkaisesti,enkä voi mi- tenkään päästä absoluuttiseen totuuteen kyseisten vaunujen sotakelpoisuudesta ja ”ajanmukai- suudesta” - mutta vertailkaamme vaunuja siitä huolimatta. Tässä vertailussa käytän vähäisessä määrin nimimerkki Viktor Suvorovin antamaa tietoa muun tiedon ohessa, joten kun tiedämme hänen haluavan korostaa venäläisten vaunujen erinomaisuutta ja ainakin tiedostamatonta pyrki- mystä vähätellä saksalaisten vaunujen laatua, niin jokainen voi käyttää sopivaksi katsomaansa korjauskerrointa. Muistakaa kuitenkin realistisesti vertailla annettuja numeroarvoja - ne eivät voi olla merkittävässä määrin virheellisiä.

Siitä ei liene ole erimielisyyttä, että venäläinen T-34 oli oleellisesti parempi vaunu kuin yksikään saksalaisvaunuista vuonna 1941. "

SB: Se oli yhdessä suhteessa myös huonompi: radioltaan.

Yhdessä suhteessa se oli aivan yliveto: osia panssareista teloihin voitiin vaihtaa raskaanpiin tarpeen mukaan muiden mittojen muuttumatta. Tor- nikin vaihdettiin täysin toisenlaiseen kolmen miehen torniin, kun tuli "nykyaikaiset" radiot.

" M. Meltjuhovin mukaan Venäjällä oli T-34 vaunuja 1.6.1941 892 kpl, Suvorovin mukaan 21.6.1941 1 363 kpl (kaikkiaan).[i] Lienemme yksimie- lisiä siitä, että T-34 oli ylivoimainen saksalaisiin vaunuihin nähden - aseistus (76,2 mm tykki), panssarointi (45 - 53 mm max), tela- ketjut (0,65 kg/cm², eli ei uppoa niin helposti),moottori (500 hv diesel).Siten en lähde tekemään vertailuja saksalaisiin vaunuihin. Toinen venäläinen panssarivaunutyyppi, josta olemme luulta- vasti samaa mieltä on Klim Voroshilov.

Meltjuhovin mukaan niitä olisi ollut 1.6.1941 504 kpl ja Suvorovin mukaan 21.6.1941 677 kpl. Suvorovin kirjassa Enesetapp esitetään vielä uudempina lukuina valmistettu ja vastaanotettu kaikkiaan 711 KV ja 1400 T-34 21.6.1941. [ii] En vertaile, enkä ota kantaa pieniin määräeroi- hin, kokonaisuuden kannalta näilläkään määräeroilla ei ole merkitystä.

En voi kuitenkaan olla toteamatta, että Klim Voroshilovin etupanssariin ei pystynyt saksalais-vaunujen tykit (lukuun ottamatta T-IV:n tykki lähietäisyydeltä) [iii], eikä myöskään vuonna 1941 käytössä olleet saksalaiset panssarintorjuntatykit - Klim saattoi omasta puolestaan poimia saksalaisvaunuja tahtia laaki ja vainaa (kranaatin osuessa).

Meltjuhovin mukaan Venäjällä oli 1.6.1941 704 kpl panssarivaunua BT - 7M. Nämäkö eivät olleet ajanmukaisia? Pitäisiköhän kuitenkin vertailla niitä saksalaisiin vaunuihin? "

SB: Saksan parhaat panssarit oli räätälöity näitä ainakaan maailman huippuja alun perin amerikkalaista mallia olevia panssareita vastaan. Se oli niiden suurin "vika".

JP: " Suvorovin mukaan nämä vaunut olisivat voineet edetä läntisessä kovapintaisessa maastos- sa: ”BT tankit voivat edetä nopeudella 40-50 km/h,tai heittäessään telaketjut 70-80 km/h (huip- punopeus 62/86 km/h), toimintamatka 400 km,pyörillä 900 km, taistelupaino 14,65 tonnia, die- selmoottori teholtaan 500 hv,45 mm tykki (osassa vaunuja 76,2 mm), otettu sotavarustukseen vuonna 1939 ja valmistettu vuonna 1940”. Useiden läh- teiden mukaan panssarointi oli 22 mm (edessä, muualla ohuimmillaan 6 mm), maksimi toimintamatka 600 - 700 km, telapaine 0,78 kg/cm. Hieman vanhempaa (vuosimallia 36) panssaria BT-7 Venäjällä oli Meltjuhovin mukaan  4524 kpl, siinä oli hieman heikompi moottori (450 hv bensiini), osittain hieman ohuempi panssarointi (13,8 tonnia), 45 mm tykki, mutta muuten lähes vastaava kuin BT-7M.

Entäs saksalaiset vaunut verrattuna tähän  ”ei ajanmukaiseen” BT-7 ja BT - 7M vaunuun näh- den? Suvorovin sanojen mukaan kaikki saksalaiset panssarivaunut olivat keveitä ja vanhentu-neita, mutta tarkastellaan asiaa kuitenkin tarkemmin.

Suvorovin mukaan: ”Neuvostoliiton alueelle Saksan armeija tuli 22.6.1941, aseistuksessa 439 T-IV ja 965 T-III.”

Panzer IV C oli varmaankin käytännössä paras Saksalainen vaunu kesäkuussa 1941: Sen tykki oli 75 mm, paino 19 tonnia, panssarointi 30/10 mm, moottori 300 hv bensiini, toimintamatka tiellä/maastossa 235/157 km, telapaine 0,71 kg/cm², valmistettu syyskuusta 1938 elokuuhun 1939 140 kpl. [iv] 17 tonnista edeltävää mallia IV B valmistettiin 42 kpl.20 tonnista mallia IVD valmistettiin 250 kpl (etupanssari paksuni 5 mm, mutta vastaavasti liikuntakyky huononi, kun moottoriteho säilyi samana ja telapaine kasvoi 0,75 kiloon neliösentille). Sen valmistus loppui toukokuussa 1941, eli se ennätti operaatio Barbarossaan (hyökkäys Venäjälle). Ja vielä malli IV E, jota valmistettiin 223 kpl joulukuu 1939-huhtikuu 1941. Tämän panssarointi oli maksimis- saan 50 mm, paino 21 tonnia, telapaine 0,78 - kun moottori ja telaketjut säilyivät koko ajan sa- mana, niin liikkuvuus sen kuin huononi painon kasvaessa. Maksiminopeus vaihteli mallista riippuen 32 - 42 km/h. Mallia A valmistettiin vain 35 kpl, joten sitä tuskin kannattaa huomioida keskusteltaessa operaatiosta Barbarossa. Mallia F1 (22 tonnia, edelleen sama moottori) alettiin valmistamaan vasta huhtikuussa 1941, eli sitäkään ei kannattane ottaa vertailussa huomioon. Eli yhteenvetona voitaneen todeta, että kaikki Panzer IV mallit olivat huonompia (vähintään maas- toliikkuvuuden suhteen) kuin venäläiset T-34 ja KV, mutta verrattavissa venäläiseen BT-7 ja BT-7M vaunuun. Saksalainen T-IV oli paremmin panssaroitu mutta toisaalta hitaampi kuin BT-7.Toimintamatka oli selvästi lyhyempi kuin BT- 7:llä - karkeasti 200/400 km. Kummankin tykin ammukset läpäisivät vastustajansa panssarin. En voi kuin vain ihmetellä miksi BT-7 ja BT - 7M vaunuja ei voitu katsoa ajanmukaisiksi, vaikka T-IV katsottiin, eikös pitäisi olla samat arvostelukriteerit saksalaisille ja venäläisille vaunuille?

Entä Panzer III? Päämalliksi tähän vertailuumme otan III G:n, jota valmistettiin aikavälillä huh- tikuu 1940-helmikuu 1941 yhteensä 600 kpl. Sen tais- telupaino oli 20 tonnia, tykki 50 mm, moottori 300 hv, nopeus 40 km/h, toimintamatka 171/95 km (tie/maasto) panssarointi 37/12 mm, telapaine 0,95 kg/cm². Edeltävää mallia F valmistettiin 435 kpl, joista valtaosa 37 mm ty- killä ja sata viimeistä 50 mm tykillä.Mallia H (22 tonnia) valmistettiin 308 kpl. Mallissa J pak- suin panssarointi oli 50 mm, mutta sitä ei ennätetty valmistaa ennen Barbarossaa merkittävää määrää, joten se jätettäneen vertailematta.

Yhteenvetona voisi todeta,että Panzer III:n eri malleilla ei ollut erityisen hauska mennä taiste- luun T-34 tai varsinkaan KV:a vastaan, tykki oli pienikaliiberinen, jolla ei läpäissyt helposti näi- den venäläisvaunujen etupanssaria, kun taas ”Sotkan” kranaatti puhkaisi T-III:n panssaroinnin. Tämäkin saksalaispanssari kilpailee samassa luokassa venäläispanssareiden BT-7 ja T-28 kans- sa. Miten se on ”ajanmukaisempi” kuin nämä venäläisvaunut, joita ei lasketa ajanmukaisiksi? "

SB: Se kilpailee tuoosa luokassa nimenomaan voitollisesti, kun se on täsmäsuunniteltu niin.

JP: " Millainen sitten oli tämä T-28,jota ei lasketa ajanmukaiseksi tankiksi? Tykki 76 mm,moot- tori 500 hv, paino 28 tonnia, panssarointi vaihteli eri malleissa (esimerkiksi 60 mm), nopeus 37 km/h, toimintamatka 220 km, telapaine 0.67 kg/cm². Näitä oli Meltjuhovin mukaan 442 kpl. Eikös nämäkin painineet suunnilleen samassa sarjassa kuin saksalainen T-III? Kuitenkaan näitä ei laskettu ajanmukaisiksi, mutta saksalaiset laskettiin.  "

SB: Se on "postijuna",kokoonsa ja hintaansa nähden huonohko vaunu.Ei tahtonut pysyä kun- nossa. Sitä käytettiin paljon Suomen rintamalla. Voisi sanoa, että hyvä yritys mutta huono tulos. makuasia. laskeeko sen "ajanmukaiseksi".

JP: " Entä venäläiset uivat panssarivaunut,eikös ne olisi olleet ihan mukava väline tehtäessä yl- lätyshyökkäys Saksaa vastaan rajajokien ylitse. Moderneimpiakaan näistä ei ole yleensä kirjal- lisuudessa hyväksytty ”ajanmukaisten” panssarivaunujen joukkoon - miksihän? Esimerkiksi T-40 oli todella kevyt panssarivaunu, vain 6 tonnia,mutta eihän kaikkiin käyttötarkoituksiin ras- kas panssarivaunu ole paras työkalu.Aseenakin vain 12,7 mm raskas konekivääri – onko sellai- nen edes panssarivaunu? Telapaine 0,45 kg/cm², nopeus 45 km/h toimintamatka 357/185 km, panssarointi 15/6 mm, moottori 85 hv.[v] No, saksalainen Panzer I B laskettiin kyllä panssari- vaunuksi, sekin 6 tonnia, ei tykkiä vaan 2 kpl 7,62 mm konekivääriä, panssarointi 13/6 mm, moottori 100 hv, nopeus 40 km/h, telapaine 0,38 kg/cm², toimintamatka 142/116 km [vi] - eikös nämä kuullosta kovasti saman luokan ”panssarivaunuilta” – paitsi, että saksalainen ei ole oppinut uimaan.

Venäjällä oli vielä toinenkin erittäin käyttökelpoinen uudehko uiva vaunu T-38. Meltjuhovin mukaan T-38 vaunuja oli 1.6.1941 1 045 kpl ja T-40 132 kpl. Vanhempia uivia vaunuja oli lisäksi tuhansittain. "

SB: Pelkällä konekiväärillä aseistettua T-38:a tai T-40:a ei ole syytä katsoa "ajanmukaiseksi PANSSARIVAUNUKSI ovat ne kuinka hyviä tahansa OMASSA sarjassaan. Kyllä niillä rekka-autosta tai jokilaivasta tuli selvää jälkeä, mutta ei "oikeasta panssarivaunusta". Eivät ne olleet sellaiseen tar- kotettujakaan vaan nimeomaan noita edellä mainitsemaini vastaan. Ne olivat "partisaanivaunuja".

Kyllä tässä nyt loppukin usko Putkisen sotilasasiantuntemukseen rapisee...  Vaikka ei se ole it- selläkään lääkintäpioneerin tiedoilla hyvä... Nuo olivat kyllä oikeaan aikaan oikeassa paikassa varsinaisia perkeleitä vehkeeseen., vaikka muistuttivat muista kovista vehkeistä lähinnä puutar-hatraktoria. Pääsivät paikkoihin johin niiden lisäksi pääsi vain laskuvarjolla ja kanootilla. Ja sel- laisia alueita piisasi esimerkiksi Valkovenäjällä. Ne pudotettin laskuvarjolla rintamien taakse.

T-38_tank.jpg

 

" Millä perusteella venäläinen T-26B (jaB-2 ja S) ei ole varteenotettava panssarivaunu, varsin- kin kun niitä oli Meltjuhovin mukaan 1.6.1941 käy- tössä 7 270 kpl? Tutkitaanpas sitäkin vau- nua hieman tarkemmin: paino 9 tonnia (11 tonnia B-2 ja S), tykki 45 mm, moottori 90 hv, tela- paine 0,61 kg/cm² (0,68), nopeus 30 km/h, toimintamatka 172/119 km, panssarointi 15/10 mm (25/10 S).[vii] Verrataanpa sitä vaikka saksalaiseen Panzer II:n (B-E):paino 10 tonnia, tykki 20 mm,moottori 140 hv,telapaine 0,66 kg/cm², nopeus 40 km/h, toimintamatka 155/100 km, panssarointi 30/10 mm.[viii] "

SB: Se hävisi tehtävässään mennen tulle vaikka tuolle edelliselle, joka sekään ei ole "oikean panssari" ja raskalla konekiväärillä varustetuille miehis-tönkujetusvaunuille.

JP: " Eikös nämä ole karkeasti ottaen vastaavia aseita - oleellisin ero taitaa olla tykin kaliiberi. Miksi sitten tuhansia venäläisiä vaunuja ei huomioida useissa sotahistoriallisissa teoksissa mik- sikään? Aivan kuin niitä ei olisi ollut olemassakaan.Tässä ei kannata lähteä erittelemään kaikkia venäläisiä panssarivaunuja ja niiden teknisiä ominaisuuksia - oleellista on, että Venäjä oli kehit- tänyt hyviä panssarivaunuja, oli jo valmistanut niitä aivan valtavan määrän (enemmän kuin ko- ko maailman muiden maiden panssarivaunut yhteensä) ja valmisti maailman parhaita vaunuja todellisessa suursarjatuotannossa Saksan hyökätessä.

Sanalla sanoen Venäjä valmistautui hyökkäämään länteen maailmanhistorian suurimmin sotavoimin ja valloittamaan koko maailman. "

SB: Paskat valmistatunut.  Se valmistautui tähän.

JP: " Arkistot kiinni

On erittäin valitettavaa,ettei Venäjä vieläkään päästä riippumattomia tutkijoita arkistoihinsa - tä- tä valittaa edelleen Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian professori Ohto Manninen vuo- den 2008 lopulla ilmestyneessä kirjassaan,joka perustuu pitkälle Venäjän arkistoihin. Tutkijoille annetaan jotakin murusia, mutta heillä ei ole mahdollisuutta itse etsiä tarvitsemaansa tietoa.

Niinpä professori Manninen joutuu käyttämään kirjassaan näin epätarkkaa mainintaa: "kesä-kuussa 1941 puna-armeijalla oli 303 divisioonaa ja 22 600 panssarivaunua."[ix] Määrät ovat kesäkuun ensimmäisen päivän tilanne ja mitä ilmeisimmin siinäkään luvussa eivät ole kaikki sinä päivämääränä puna-armeijalla olleet vaunut.

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/panssarivaunuista_vena...    "

Vai vielä "riippumattomia"... !!!

Ei ole mikään ihme, ettei suurelle yleisölle piilossa edellen olevia arkistoja avata "tutkijoille", jotka valehtelevat kuin harmaantuneet ruunat, vaaleista vaaleihin (ja sitten vedenpaisumus...), vaikka varmasti käryävätkin...

 

Edelleen, keskustelua, nyt ilmavoimista:

 

Putkinen: " Saksan ja Venäjän sotilaslentokoneiden määriä 22.6.1941 vertaillaan erittäin yksityiskohtaisesti tässä artikkelissa, spammin väite, että puntit olisivat olleet suunnilleen tasois- sa on todella puhdasta valehtelua:- "

SB: Tuossa suhteessa kannattaa verrata ennen kaikkea tuotantoa. Kaikki mallit olivat uusia.

 

Table 2. Military output of Germany
  1940 1941
Guns (75 mm and larger)............... 5,000 7,000
Infantry mortars ............... 4,000 4,000
Tanks (medium) ............... 1,400 2,900
Tanks (light) and armored cars ............... 800 2,300
Aircraft ............... 10,250 11,030
Rifles and carbines ............... 1,352,000 1,359,000

 

... In order to carry out Operation Barbarossa, the Hitlerite command detailed (inclu- ding the armed forces of Germany’s allies) 190 divisions (5.5 million men), 3712 tanks, 4950 combat planes, 47260 guns and infantry mortars (excluding the 50- mm infantry mortars), and 193 fighting ships. The armament of the fascist German troops was in good operating condition, and the officers and soldiers had combat experience.

All these forces and weapons were deployed in three major strategic groupings.

...Army Group North had the support of the First Air Force (1,070 combat planes).

... Army Group Center had the support of the Second Air Force (1,680 aircraft).

... Army Group South (Kiev axis),under the command of Field Marshal G.Runstedt, was composed of the German Sixth,Seventeenth, and Eleventh, and the Rumanian Third and Fourth field armies,the 1st Tank Group, and a Hungarian corps - a total of 57 divisions,including nine panzer and moto- rized divisions,and 13 brigades, inclu- ding three motorized brigades. Its task was to destroy, with the support of the German Fourth Air Force (about 800 aircraft) and the Rumanian Army Air Forces (about 500 aircraft), the Soviet troops in the Right-bank Ukraine, to reach the Dnieper, and then to develop an offensive east of the Dnieper.

The following forces were deployed in Finland: the German Army Norway, under the command of Colonel General N. Falkenhorst, and two Finnish armies,under the over- all command of Marshal C. Mannerheim - a total of 21 divisions and three brigades. Their actions were supported by the Ger- man Fifth Air Force and the Finnish Army Air Forces - a total of 900 aircraft. "

Neuvostoliiton tässä mainitut vuodesta 1939 alkaen tuotetut koneet ainakin olivat ajanmukai- sia, vaikkakaan eivät kaikki välttämättä vielä kovin hyviä:

" From 1939 to the first half of 1941 the war industry produced more than 17000 com- bat planes including 3719 new models produced between 1940 and the first half of 1941 -Yak-1, MiG-3, LaGG-3, Pe-2, II-2) - 7,600 tanks, including 1,861 KV and T-34 tanks; more than 80000 guns and infantry mortars;and more than 200000 machine guns and submachine guns.

... The size of the armed forces increased sharply from 1513000 men in early 1938 to 4207000 men by early 1941. In the 2½ years before the war, 125 new divisions were formed. By the beginning of the war the total ground forces numbered 303 infantry, tank, motorized, and cavalry divisions. However, no unit was equipped according to the full table of organization and equipment; some of the divisions were still in for- mation. The navy had three battleships, seven cruisers, 59 destroyers, 218 subma-rines, 269 torpedo boats, 2,581 aircraft, and more than 1,000 coast artillery guns in operation. "

" Compared with 1940,war productions increased five times in the Urals,nine times in the Volga Region,and 27 times in Western Siberia.The 1942 output totaled more than 25,000 airplanes, over 24,000 tanks,about 57,000 guns,and more than 125,000 82-mm and 120-mm infantry mortars. By early November 1942, the army in the field and the navy had more than 6.1 million men, 72,500 guns and infantry mortars,1724 rocket-launching artillery installations, 6,014 tanks (including 2,745 heavy and medium), 3,088 combat planes, and 233 warships. "

- The troops of the aforementioned [Western] districts and the personnel of the fleets were to repulse the attacks of the enemy and cover the mobilization, strategic con- centration, and deployment of the Red Army’s main forces. They numbered 170 divi- sions and two brigades (2.9 million men), 1,540 new-type aircraft, a great many aircraft of outmoded design, ... "

The Soviet Air Force lost about 1,200 airplanes on the first day of the war, including 738 airplanes of the Western Military District. Moreover, the greater part of these air- planes were destroyed on the airfields without having entered into combat. The ratio of forces and weapons changed still further in favor of the enemy, whose superiority, especially in the air, became overwhelming. "

Sitten vuonna 1942 tapahtuu samanlainen "räjähdysmäinen" tuotaannon kasvu len- tokeissa kuin panssareissakin, se kynnenkertaisuu edelliseen vuoteen nähdb 25000 uudenaikaiseen lentokoneeseen.

" ... Second period (Nov. 19,1942 through the end of 1943). The situation by the second half of November 1942 remained extremely tense along the whole front. The USSR and its armed forces continued to fight alone against the Hitlerite coalition.The governments of the USA and Great Britain did not fulfill their obligations and did not open a second front in Wes- tern Europe.The Soviet rear was confidently gathering strength. By late 1942 and early 1943, the Soviet people achieved considerable improvement in industry and agriculture. Compared with 1940, war productions in- creased five times in the Urals, nine times in the Volga Region, and 27 times in Wes- tern Siberia. The 1942 output totaled more than 25,000 airplanes, over 24,000 tanks, about 57,000 guns, and more than 125000 82-mm and 120-mm infantry mortars. By early November 1942, the army in the field and the navy had more than 6.1 million men, 72500 guns and infantry mortars, 1724 rocket-launching artillery installations, 6,014 tanks (including 2,745 heavy and medium), 3,088 combat planes, and 233 warships. "

SB: Hakusanan kirjoittaja marsalkka Zhukov ei ole paha valehtelemaan. Korkeintaan hän vaikenee joskus esimerkiksi myöhemmin minuneiden kollegojen suurista ansioista aikaisemmin.

...

Putkinen: " Venäjän lentokoneista II MS

Absoluuttista totuutta Venäjän lentokoneiden määristä Talvisodan, Jatkosodan tai vaikkapa päivämäärän 22.6.1941 ajalta ei tulla koskaan saamaan selville, sillä Venäjä on ”aina” valehdellut ”kaiken”. "

SB: Ei ole, van fasistit ovat valehdelleet ja valehtelevat kaiken.

JP: " Eri lähteistä saatuja numeroarvoja voidaan kuitenkin kirjata ylös eri päivämää- riltä ja vertailla lukuja keskenään pyrkien muodostamaan edes lähellä totuutta olevia oletuksia. Kun vielä huomioidaan valmistusmääriä,eri joukkojen kirjanpidossa olevia määriä, tappioita, jne. niin eiköhän ainakin suuruusluokista päästä keskustelemaan.

1.10.1939

1.10.1939 Venäjän ilmavoimilla oli kaikkiaan 12 677 lentokonetta.[i]

1.6.1941

Viidellä läntisellä sotilaspiirillä oli 1.6.1941 aamulla yhteensä ilmavoimien taisteluko- neita 6750, joista lentokunnossa 5900 - ei sisällä tiedustelukoneita. Huomatkaa ky- seessä on 1.6. lukumäärä - koneita vaihdettiin parhaillaan intensiivisesti uudempiin malleihin. Lisättäessä kaukotoimintailmavoimien koneet (ilman vanhentuneita TB-3) ja merivoimien koneet (ilman vesikoneita) saadaan yhteensä 9000 konetta, eli nelin- kertainen ylivoima saksalaisiin nähden.[iii] " 22.6.1941 "

SB: Zhukov ilmoittaa dellisen 3 vuoden aikana valmistetun 17000 taistelukonetta, joista osa, sanotaan kolmannes, on idässä.

JP: " 22.6.1941 mennessä oli valmistettu 1289 MiG-3, 335 JAK-1. Niistä läntisten rintamien ilmavoimien käyttöön oli annettu 903 ja 102. Lisäksi oli 322 LaGG-3:sta. [iv]

22.6.1941 läntisillä rintamilla oli 1650-1750 kpl I-16.[v]

22.6.1941 mennessä valmistettiin  458 Pe-2.[vi]

22.6.1941 Ilmavoimissa oli olemassa 20 000 taistelukonetta, joista 11 500 hävittäjiä kaikkein konservatiivisimman lähteen Grif sekretnosti snjat vuodelta 1993 mukaan. [vii] "

SB: Suurin piirtein noin, kun 3000 oli vanhoja romuja. Niilläkin oli kyllä käyttöä mm. hämäystarkoituksiin...

JP: " Kuten sanottu erilaisia numeroarvoja löytyy lukematon määrä. Esimerkiksi eversti Erkki Nordberg antaa kirjassaan tiedon, että Venäjällä oli 22.6.1941 lännessä 13 300 toimintavalmista lentokonetta.[viii]

Tohtori Tapio Tiihosen mukaan Saksan tiedustelu näki Venäjän ensimmäisessä portaassa olevat 5770 lentokonetta, mutta todellisuudessa Venäjällä oli 15 000 konetta enemmän. [ix]

Viktor Suvorovin mukaan Venäjällä oli sodan alussa (22.6.1941) 21130 taistelukonetta ja Saksalla 2510.[x] "

SB: Zhukovin mukaan heillä oli 4950 konetta mukaan lukien Suomen 100 konetta. Kaikki Saksan- kaan koneet eivät kuitenkaan päässeet ensimmäiseenkään taiste- luun asti, vaan mm. latiassa ilmatorjunta onnistui harventamaa niitä, niitä eksyi jne.

JP: " Venäjän merivoimien ilmavoimilla oli 22.6.1941 Pohjoisessa-. Baltian- ja Mustanmeren-laivastoissa noin 1445 lentokonetta, joista noin 763 hävittäjää ja 340 pommikonetta. Hävittäjät jakautuivat: Baltia 368, Pohjoinen 49, Musta 346. [xi]

Venäjä/Saksa

Vertaillaanpa miten paljon Saksalla oli koneita idässä 22.6.1941:

-         pommikoneita yhteensä 930;

-         syöksypommittajia Ju-87 (Stuka) 306;

-         hävittäjiä Me-109 923;

-         ”hävittäjäpommittaja” Me-110 185. Yhteensä 2344.[xii]

Pommikoneita vastakkain tyypeittäin:

Venäjällä 1300 DB-3f, 1750 SB, 195 Su-2 ja 50 JAK-2/4.

Saksalla 520 Ju-88, 300 He-111 ja 130 Do-17.[xiii]

Rynnäkkökoneita vastakkain tyypeittäin:

Venäjällä syöksypommittajia 205 Pe-2 ja 140 Ar-2.

Saksalla syöksypommittajia Ju-87 300 ja hävittäjäpommittajia Me-110 100 (SKG). [xiv]

Hävittäjiä vastakkain tyypeittäin:

Venäjällä:

-         903 MiG-3 "

 

SB:  Täältä löytyy taustaa Mikojan--Gurevitsheista.

JP: " -         102 JAK-1

-         n. 2000 I-16

-         vähintään 1500 I-153

Saksalla:

-         500 Me-109F

-         420 Me-109E

-         90 Me-110 (ZG).[xv]

Ammuttiin alas

Halderin päiväkirjan mukaan saksalaiset tuhosivat ensimmäisenä sotapäivänä (22.6. 1941) 850 venäläistä lentokonetta. Niistä 800 kello 13.30 merkinnän mukaan, eli aamupäivällä. Muutaman päivän kuluttua saksalaiset arvioivat 22.6.1941 tuhotun kaikkiaan 1811 venäläiskonetta, joista 1489 maassa.[xvi]

Hyvin laajasti levinneen kommunistipropagandan mukaan Venäjä menetti ensimmäisenä päivänä kaikkiaan 1200 konetta joista 800 maassa. "

SB: Zhukov: "The Soviet Air Force lost about 1200 airplanes on the first day of the war, including 738 airplanes of the Western Military District. Moreover, the greater part of these airplanes were destroyed on the airfields without having entered into combat. "

SB: Noin tapahtui. Pavel Sudoplatovin mukaan tuosta jopa pääosa oli kuitenkin lavastusta ja hämäystä.. koska romut olivat lentokentillä ikään kuin ne olisivat "hyökkäysjäjestyksessä".

Zhukov ei allekirjoita, että hyökkäys olisi ollut Stalinille yllätys. Sen sijaan oli totta, että Stalin vaati olemaan antamatta minkäänlaista merkkiä mistään tehostetusta va- ruillaan olosta viimei- seen asti. Sudoplatov kiistää myös, että Saksa olisi saanut hal- tiinsa mitään "hyökkäyasevarastoja länsirajalta" (sellaisista asevarastoista huolehti sisäministeriö eli rajavartiosto ja KGB) eli juuri mm.Sudoplatov eikä armeija. Ne oli jaettu partisaaneille (joista os oli myös sisäministeriön väkeä samalla, ennen kaikkea he olivat kuitenkin paikallisia puolueen aktiviteja), jotka saivatkin kunnon vastarinnan ensimmäidenä pystyyn. Sudoplatov syyttää länsirintaman katastrofista Saksan solu- toimintaa Puolan ajalta tekniseen infrastruktuuriin, eli saksalaisia vas- tapelureitaan. Komentaja, kansanedustaja, insinöörikenraali D.G. Pavlovilla, T-34:n yleissuunnitte- lijalla ja päätöksen läpiajajalla valtakunnan ja puolustushallinnossa, oli myös mitä mahtavin kokemus ja näkemys kaikesta muusta paitsi konkreettisesta sodanjohtamisesta.

JP: " Venäjän aiemmin salaisen ilmavoimistaan kertovan kirjan mukaan Venäjän ilmavoimien tappiot ensimmäisenä kolmena päivänä olivat 3870 lentokonetta. [xvii] "

SB: Valetta. Taas jotakin "rapsinskia"...

JP: " Kannattaa huomata, että ne tappiot prosentteina Venäjän valtavasta lentokone- määrästä olivat hyvin vähäisiä, vaikka absoluuttiset arvot tuntuvatkin suurilta.

Todettakoon vielä, että Hitlerin mukaan saksalaiset ampuivat venäläisiä koneita alas tai tuhosivat maassa kolmessa kuukaudessa yhteensä 14 000 kpl.[xviii] "

SB: Ei pidä paikkaansa, koska taitelevia koneita oli 17000, ja "tuhotut" kuuluvat lähinnä ensimmäisen päivän hävikkiin.

JP: " Lentorykmenttejä

1.6.1941 oli 266 lentorykmenttiä.[xix]

Lentokenttiä

Venäjän läntisillä rintamilla oli 1.1.1941 käytössään noin 477 lentokenttää, joista 95 päätuki-kohtia ja 382 työkenttää. Kenttiä rakennettiin lisää vimmatusti. Työn alla eri valmiusasteissa oli 278 lentokenttää.[xx]

Ensimmäisen iskun Saksa antoi niistä 31 lentokentälle 22.6.1941. "

SB: Saksa hyökkäsi myös Suomen kentiltä.

JP: " Lentokonetehtaita

Sodan alkuun mennessä Venäjän lentokoneteollisuusministeriön alaisuudessa oli yli 130 lentokonetehdasta. Stalinin määräyksestä päivätuotannon piti olla 70-80.[xxi]

Vanhentuneet koneet?

Kommunistipropaganda väittää, että Venäjän lentokoneet olivat vanhentuneita, paitsi pieni määrä nykyaikaisia. Väittää voidaan tietenkin mitä hyvänsä, mutta kannattaa vertailla niiden ”vanhentuneiden” koneiden suoritusarvoja muiden sen aikaisten koneiden suoritusarvoihin.

Kun Venäjällä oli lännessä noin 2000 kpl I-16 hävittäjäkonetta, niin verrataanpa sen suoritusarvoja: [xxii]

Eli I-16 hävittäjän nousunopeus (viimeinen sarake) on paras vertailluista, nopeus matalalla (6. sarake ) on suunnilleen sama, huippunopeudessa korkealla häviää, siipikuormitus (3. sarake) suunnilleen sama. Siipikuormitus vaikuttaa ketteryyteen.

Entäpä aseistus? I-16 hävittäjää valmistettiin useita eri tyyppejä useilla eri aseistus- vaihtoehdoilla. Esimerkiksi tyypeissä 17, 27 ja 28 oli kaksi 20 mm tykkiä ja kaksi 7,62 mm konekivääriä. Se oli mahtavan hyvä aseistus - vastasi Me-109 E3:a. I-16 tyypissä 29 taas oli yksi 12,7 mm ja kaksi 7,62 mm konekivääriä. Sekin on ihan kelvollinen aseistus verrattuna lukuisiin muihin sen ajan koneisiin, joissa oli vain pienikaliiberi- sia konekiväärejä. Vanhemmissa I-16 oli vain neljä 7,62 mm kone- kivääriä, mutta ne olivat tehokkaampia kuin läntiset vastaavat oleellisesti suurem- man tulinopeuden vuoksi. [xxiii]

Voinemme siten jättää väitteen ”vanhentuneesta” omaan arvoonsa. Kesäkuussa 1941 se oli täysin käyttökelpoinen kone. Suomalaiset joutuivat lentämään silloin huonommilla koneilla - no Brewster oli sentään ”taivaan helmi”. "

SB: Ei koneen tarvitse olla absoluuttisesti huon, kun se on kuitenkin susi taitelussa, kun vihollisella on parempia,sitä vastaan räätälöityjä koneita. NL:n ei myöskään mis- sään tapauksessa kannattanut "haskata" lentäjiä, koska kaikille oli tulossa vuoden sisällä uudet, voitolliset koneet.

" JP:" Mark Solonin esittää kirjassaan valtavan määrän eri koneiden teknisten arvo- jen vertailuja todistaen vääjäämättömästi venäläiskoneiden olleen suoritusarvoiltaan ihan hyviä - olipa kyseessä hävittäjät tai pommittajat.Venäläiskoneiden moottorit oli- vat läntistä suunnittelua, valmistettiin lisenssillä Venäjällä. Esimerkiksi I-16 moottori oli alkujaan Wright-Cyclone R 1820 - 97. [xxiv] Vastaavasti SB, JAK, LaG, Pe-2 moottori oli alkuperältään ranskalainen Hispano Suiza 12Y-31. [xxv]

Muistettakoon, että suomalaisetkin lentäjät lensivät venäläisillä sotasaaliskoneilla runsaasti sotalentoja. Tietenkin vuosien mittaan ne jäivät jälkeen uusille tyypeille, mutta nyt puhutaankin kesäkuusta 1941. Ei ne saksalaiset, englantilaiset, ranskalai- set, eikä amerikkalaisetkaan silloin rintamapalveluksessa olleet koneet olleet kovin kaksisia verrattuna muutamaa vuotta myöhemmin käyttöön tulleisiin. Tekniikka kehit- tyi sodan aikana nopeasti - lähinnä yhä voimakkaampien moottoreiden ansiosta. 

Mielenkiintoista

Erityisen mielenkiintoista on, että virallinen Venäjä kommunisti”historioitsijoineen” yritti kaikin tavoin valehdella lentokoneidensa määrän 22.6.1941 vähäisemmäksi kuin se todellisuudessa oli - sekä koneensa huonommiksi kuin oli totuus. Aivan samaa Venäjä ja Venäjän hännyste- lijät tekivät hyök- käysvaunujen suhteen. "

SB: Esimerkkejä? (EI "puutarhatrakktori"esimerkkejä"!)

JP: " Imperialistinen Venäjä pyrki kaikin keinoin peittämään totuuden, että Venäjällä oli  suurhyökkäyssuunnitelma länteen ja että Venäjä  aikoi hyökätä länteen maailmanhistorian suurimmin voimin heinäkuussa 1941. "

SB: Paskat. "Suurhyökkäyssuunnitelma" oli huijausta.

JP: " Lännessäkin laajalti tunnetut marsalkka Zhukovin ”muistelmat” ovat täynnä valheita ja emävalheita. "

SB: Maailman luotettavin sotakirja!

JP: " Jollakin konstilla Venäjä sai muutamia läntisiäkin kirjoittajia mukaan valhepropagandaansa. Näitä olivat mm. Erickson, Glantz ja Gorodetsky.

Läntinen sotahistoriankirjoitus on siten Venäjän osalta täynnä virheellistä tietoa kun on kopioitu valheita edelleen.

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venajan_lekoista_II_Ms... "

SB: Paskanmarjat! SUOMALAINEN skitso"historian"kirjoitus on pääasiassa paskaa.

 

Kuka hyökkäsi Jatakosodan alkaessa:

 

Putkinen:

Vaikka Jatkosodan alusta on kulunut tätä kirjoitettaessa jo noin 65 vuotta, niin edelleen siitä kiistellään mm. internetfoorumeilla.

Yleisesti sentään myönnetään, että Venäjä aloitti sekä Talvisodan, että Jatkosodan Suomea vastaan, mutta jostakin käsittämättömästä syystä jotkut yrittävät edelleen kiistää Venäjän aloittaneen Jatkosodan Suomea vastaan.Niinpä olen joutunut kerää- mään tähän artikkeliin joidenkin mielestä tuskastuttavan pitkälti ja runsaasti suoria lainauksia, joille annan tarkat lähdeviitteet.

Kun jotkut vielä erikseen yrittävät väittää, että Suomi olisi joka tapauksessa lähtenyt hyökkäämään itään, vaikka Venäjä ei olisi hyökännytkään ensin Suomen kimppuun, niin viittaan tähän ehtoon. Useat tosin toteavat, että Talvisodan vuoksi Suomella oli oikeus hyökätä Jatkosodassa, mutta minusta emme saa antautua näin helpolla, vaan on tarkasteltava miten se Jatkosota oikein alkoi.

Suomi aikoi pysyä puolueettomana ellei Venäjä hyökkää "

Sapmmiro Botti: " Ei aikonut, eikä Venäjä hykännyt, kun Suomi hykkäsi jo ENNEN Sakassa minnoittamaan tallinnan rannikkoa!

Suomessa oli Saksa armeija, joka "vartioi" yli kolmannesta rajaa.

" Lainaus: " Kesäkuun 10. päivän tienoissa 1941 saapui eversti Buschenhagen tois- tamiseen Helsinkiin.Hänen lausunnoistaan yleisesikunnassa ilmeni, että hänen teh- tävänään tällä kertaa oli toisaalta käydä neuvotteluja mahdollisen yhteistoiminnan käytännöllisistä yksityisseikoista, siltä varalta että Neuvostoliitto hyökkäisi Suomeen, toisaalta saada takeita siitä, että Suomi tulisi sotaan mukaan Saksan liittolaisena. "

Barbarossa oli valmisteltu yhdessä, eikä siitä ollut mitään perääntymistä.

Sellainen barbarossa,jossa Suomi EI olisi ollut mukna,OLISI OLLUT AIVAN TOISEN NÄKÖINEN,ja sitä paitsi Moskovalle,Bakulle ja NL:n todellisille aseteollisuusalueille VAARALLISEM- PI kuin tämä toteutunut.

Pukinen: "Kun olin esitellyt asian tasavallan presidentille ja hän oli vakuuttanut pysy- vänsä entisellä kannallaan, ilmoitutin eversti Buschenhagenille, että ei voitu antaa mitään takeita mukaantulostamme sotaan. Suomi oli päättänyt pysyä puolueettoma- na, mikäli sitä vastaan ei hyökätty." [i] "

 

SB: Kissan paskat! Täysin pöyristyttävää valehtelua!" Että Sinun kunnioitettu lukijani olisi helpompi orientoitua Jatkosotaan, niin suosittelen lämpimästi, että luet ensin ar- tikkelit: Stalinin puhe 19.8.1939, Stalinin puhe 5.5.1941,Venäjä aikoi hyökätä länteen heinäkuussa 1941 ja Välirauhan aikaa käsittelevän Tasavallan presi-dentin puheen. Venäjän hyökkäyssuunnitelmia Suomeen Välirauhan aikana käsitellään täällä. "

SB: Kaikki nuo ovat täyttä huijausta: samaa sarjaan kuin "maailmanvalloitussuunni- telma puutarhatraktoreilla"!

JP: " Ennen kuin pääsemme varsinaiseen teemaan teen vielä kaksi arvovaltaista lai- nausta koskien välirauhan aikaa: ”Uusi raja vedettiin Kannaksella Neuvostoliiton pai- nostuksesta seuduille, joille Puna-armeija ei kyennyt sodassa etenemään. Sen mää- rittämisessä otettiin taloudellisten seikkojen ohella huomioon kolme muuta näkökoh- taa Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta perustettiin 31.3.1940 val- loitusten kaunistelemiseksi. Valloitussota ja uuden tasavallan perustaminen olisivat olleet vaikeita selittää, ellei Suomelta olisi saatu riistettyä riittävästi aluetta. Siitä luo- vutettiin huomattava osa uudelle tasavallalle. Tasavallan synnyttämisellä oli myös kauemmas tähtääviä päämääriä.Se oli Stalinin ja Otto Wille Kuusisen instrumentti, jolla olisi ollut välinearvoa, mikäli Suomi olisi myöhemmin saatu vallatuksi (Rentola 1994, 222-223; Kilin 1997c,60; Aalto,328; Susiluoto 1999,35). "

SB: Heidän tarkoituksensa ei ollut vallata Suomea.

JP: " Neuvostotasavaltojen uusi tulokas sai pienuudestaan huolimatta heti täysival- taisen tasavallan aseman. Suomalaisuus rehabilitoitiin, karjalan kielestä luovuttiin, suomi palautettiin toiseksi viralliseksi kieleksi venäjän rinnalle ja Terijoen hallituksen jäsenet lähetettiin Petroskoihin johtamaan uutta tasavaltaa. Karjalaiset, suomalaiset ja vepsäläiset olivat siitä huolimatta tasavallassa aina selvästi vähemmistönä (HS 29.12.1999, C9). Ei ollutkaan ihme,että tasavallan perustaminen nähtiin Suomessa Suomen syömisen ensimmäisenä suupalana. Pelättiin,että rajan takana aiottiin pala- ta Edvard Gyllingin aikaiseen puolikansalliseen valtioon, joka muodostuisi houkutukseksi suomalaisille kommunisteille. (Rentola 1994, 222-223.)

Neuvostojohdon ajatukset menivät sitäkin pitemmälle. Ideana oli antaa Karjala Suomelle, joka samalla liitettäisiin Suur-Suomena Neuvostoliittoon. "

SB: EI vaan Karjala olisi erotettu NL:sta osaksi Suomea. Mutta se oli NL:n vaihtoehto B.

Vaihtoehto A oli se, mikä toteutui.

JP: " Karjala olisi silloin noussut 16. neuvostotasavallaksi.(Susiluoto 1999,35.) Se oli myös selvästi tavoitteena neuvostojohdolla, joka aikoi "ratkaista lopullisesti Suomen kysymyksen" uuden tasavallan avulla. Ensisijainen tehtävä oli kouluttaa Karjalassa kaadereita, jotka hallit- sivat suomen kielen. Heitä tarvittiin Suomen valtionhallinnon, talouden ja kulttuurin eri aloille. Utopistisesta tavoitteesta luovuttiin ilmeisesti lopulli- sesti vasta Porkkalan palauttamisen jälkeen heinäkuussa vuonna 1956. (HS 29.12. 1999, C9. "

SB: Terijoen hallituksessa oli vain kolme ministeriä, joiden olisi mitenkään voinut ku- vitella jatkavan jos SUomessa olisi tapahtunut kansademaokraattinen keikaus: Otto- Wille Kuusinen, Tuure Lehen ja Akseli Anttila. Neäjäs olisi epäilemättä ollut (Itä-)Kar- jala-ministeri Paavo Prok- konen, jos Itä-Karjala olisi liitetty Suomeen. Loput olisi täytetty suomalaisilla: kommuniteilla, SDP:n kuutosilla, Maalaisliiton rauhansiivellä.

JP: " Viivoittimella piirretty uusi raja oli kolmanneksi erittäin sovelias hyök- käyksellisille sotatoimille riippumatta siitä, kummalta puolen rajaa asiaa tarkastellaan. "

 

SB: Totta.

 

JP: " Neljänneksi on vielä otettava huomioon Josif Stalinin omat sanat: "Me suostuimme näihin [Moskovan rauhan] ehtoihin, koska saimme melkoisia myönnytyksiä,jotka turvaavat pohjoises- sa, etelässä ja lännessä Leningradin ja asettavat uhanalaiseksi Suomen elintärkeät keskukset. Nyt Helsingin uhka toteutuu kahdelta suunnalta,Viipuri ja Hanko."(Nummela 1997,9.) "

 

SB: Hölynpölyä.

 

JP: " Johtopäätöksinä ja havaintoina voidaan todeta, että valloitussota oli ensin pää- tynyt ryöstöretkeksi ja sitten ajautunut uuden valloitus sodan lähtökohdaksi. Puna- armeijan tähän lähtökohtaan viittaa sekin, että neuvostojohto ajoi vielä vuosina 1940 - 1941 salaisesti ja poliittisesti Suomen liittämistä Neuvostoliittoon. "

 

SB: Ei ajanut. Huijata saattoi tuoho suuntaan.

 

JP: " Siihen on viitattu muun muassa Otto Wille Kuusisen ohjeissa, jotka hän antoi tyttärelleen Hertta Kuusiselle. (Rentola 1994,280,303, 533) Sitä osoitti myös Karja-lais-suomalaisen sosialistisen neuvostotasavallan olo sekä varsinkin sen elo aivan Suomen itärajan takana.” [ii]

”Neuvostoliiton välirauhan aikaisista sotavalmisteluista voidaan ja tarvitsee tehdä vain yksi johtopäätös. Puna-armeija valmistautui hyökkäämään länteen sekä valtaa- maan sen ohella myös Suomen. Tällä kerralla se tehtäisiin heti vielä huomattavasti vahvemmin voimin kuin oli ollut tarkoitus vuonna 1939.” [iii] "

 

SB: Kaikenlaiseen voi valmistaua, ja joskus pitääkin, mitä ei pidä tavoitteenaan toteuttaa.

 

JP: " Sallan rata

Se, että Venäjä vaati Moskovan rauhansopimuksessa Suomea rakentamaan hyvin nopeasti Sallan radan (Ratayhteys Venäjältä Ruotsin rajalle) ja Välirauhan aikana toistuvasti kiirehti radan valmistumista osoittaa selvästi, että Venäjän tavoitteena oli vallata Suomi ja edetä Ruotsin sekä Norjan lävitse Atlantin rannikolle.  Rauta-tielle ei olisi ollut mitään järkevää kaupallista käyttöä.[iv] Myös Ruotsissa nähtiin kyseisen rautatien sotilaallinen merkitys tällä tavoin. "

 

SB: Ei todista mitään. NL olisi kehittänyt kaupankäyntiä.

 

JP: " Kumpi ”ampui ensin”? "

 

SB: Ei mitään olennaista merkitystä, kansainliiton tai YK:nkaan mielestä.

 

JP: " Lainaan tähän useita kirjoituksia, jotka kertovat mitä tapahtui Jatkosodan aluksi:

1. Eversti, Mannerheimristin ritari Jorma Karhunen:   ”Venäläiset pommikoneet hyök- käsivät panssarilaivojamme vastaan Sottungan vesillä 22.6.1941 klo 6.05. Kello 6.15 pommituskohteena oli Alskärin linnake Turun saaristossa ja kello 6.45 pommitettiin kuljetusaluksia Korppoossa. Klo 7.55 Hangossa olevat venäläispatterit avasivat tulen vuokra-alueen rajan ylitse. "

 

SB: Suomalaiset olivat hyökänneet miinoittamaan Viron rannikkoa.

 

JP: " Näistä räikeistä rikkomuksista Suomen ulkoministeriö lähetti tiedot ja mainin- nan, että Suomen tarkoituksena on pysytellä puolueettomana, mutta puolustautuisi, jos Neuvostoliitto hyökkäisi. Tiedotus vastaanotettiin Moskovassa ja Berliinissä. Var- muuden vuoksi se toistettiin vielä kaksi kertaa. Venäjän Helsingissä ollut lähettiläs ei vastaanottanut annettua vastalausenoottia vaan väitti, ettei mitään pommituksia ollut tapahtunut. Seuraavana päivänä venä- läiset katkaisivat lennätinyhteydet Helsingin ja Moskovan välillä.

Neuvostoliiton lentokoneet ylittivät rajat 23. ja 24.6.1941 kolmessa kohdassa ja tun- keutuivat maamme ilmatilaan. Tämä oli seuraavan päivän suuren pommitusoffensii- vin valmistelua: 25.6.1941 Neuvostoliitto heitti Suomen ilmatilaan 500 konettaan pommittaen täysin rauhallisia kaupunkeja ja teollisuuskeskuksia,muutama pommitus kohdistui myös lentotukikohtiimme. Suomalaiset torjuntahävittäjät lähtivät taisteluun. Päivän ilmataisteluissa ammuttiin 27 viholliskonetta alas. Omia koneita ei menetetty. "

 

SB: Suomesta olio jo edeliisenä päivänä lennetty NL:on Saksan hyökkäykseen liittyen.

 

JP: " Pommituskohteina oli kymmenkunta Etelä- ja Keski-Suomen kaupunkia ja teollisuuskeskusta kuten Helsinki,Turku, Kotka, Porvoo, Heinola, Varkaus ja Lahti.

Näiden pommitusten jälkeen eduskunnassa hyväksyttiin päätöslauselma, jonka mukaan Suomi on jälleen sodassa.”[v]

2. Presidentti Risto Ryti: ”Heti kesäkuun 22 päivän aamulla ryhtyivät venäläiset so- tavoimat hyökkäyksiin Suomen alueelle pommittaen ja tulittaen puhtaasti suomalai- sia kohteita. Klo 6.05 aamulla sanottuna päivänä venäläiset ilmavoimat pommittivat panssarilaivojamme Sottungan luona; klo 6.15 venäläiset ilmavoimat pommittivat Al- skärin linnaketta Turun saaristossa; klo 6.45 venäläiset ilmavoimat pommittivat suo- malaisia kuljetusaluksia Korppoon luona ja klo 7.55 venäläinen tykistö avasi tulen Hangon vuokra-alueelta ampuen Porsöhön, Storholmaan ja mantereelle. Samana päivänä avattiin Hirsilammen luona, noin 14 km Imatran itäpuolella, Neuvostoliiton alueelta tuli suomalaisia rajavartioita kohden ja Pummangista Petsamossa ammuttiin useita kymmeniä tykinlaukauksia erästä merellä kulkenutta suoma-laista laivaa kohti. Näiden puolueettomuudenloukkausten johdosta ulkoministeri Witting kesäkuun 22 p:nä esitti Neuvostoliiton lähettiläälle ministeri Orloville vastalauseen pyytäen selitys- tä. Ministeri Orlov lupasi kääntyä hallituksen puoleen,mutta pyydettyä selitystä ei milloinkaan saatu.” [vi]

3. Professori Mauno Jokipiin mukaan tämä Hangosta Porsöhön, Storholmaan ja mantereelle suuntautunut tykistötulitus olisi alkanut jo klo 6.50. [vii] Sinänsä Jokipii esittää kello 6.05 ta- pahtumat kuten edellä - ja toteaa vielä, että Alskärin linnakkeen pommitukset sytyttivät siellä tulipaloja,kuin myös tykkiveneemme Uusimaa pommi- tusyrityksen Korppoon länsipuolella.[viii]

4. Marsalkka Mannerheim esittää myös Venäjän hyökkäyksen 22.6.1941 kello 6.05 alkaen muistelmissaan.[ix]

5. Bror Laurla: ”Kun Neuvostoliiton ilmavoimien koneet 22 päivänä klo 6 ja 6.45 vä- lisenä aikana pommittivat Turun saaristossa olevia panssarilaivoja, tykkivene Uusi- maata, miinaproomua ja Alskärin linnaketta ja kun tämä tapahtui pari tuntia ennen kuin Hitler piti jäljempänä selostetun puheensa voidaan tämä tulkita vain siten, että sota Saksaa vastaan tarkoitti neuvostohallituksen mielestä samalla myös sotaa Suo- mea vastaan. Tähän viittaa myös Hangon vuokraalueen tykistön toiminta. Tämä ryh- tyi nimittäin klo 6.50 tulittamaan Porsön ja Söderholman saaria sekä mantereella ole- via kohteita. Merivoimien johdon pyydettyä oikeutta vastata tuleen siihen saatiin klo 8.15 lupa.” [x] 

Edellä vain aluksi siitä "kello 6.05". Tässä siitä asiasta tarkemmin.

Lainaus: "Heinäkuun kymmenentenä päivänä 1941 Suomen armeija lähti liikkeelle murtaak-seen venäläisten raja-asemat ja valloittaakseen takaisin ne alueet, jotka oli menetetty rauhan-teossa 13.maaliskuuta 1940. Mutta jo aiemmin, välittömästi saksa- laisten hyökättyä Venäjälle 22. kesäkuuta, venäläisten ilmavoimat olivat ryhtyneet hyökkäykseen ei vain Suomen aluetta vaan myös suomalaisia sota- ja kauppalaivas- toa vastaan. Ja kesäkuun 25. päivänä venäläisten ilmavoimat alkoivat laajan hyök- käyksen suurissa osissa maata. Venäläisten puolelta oli siis aloitettu vihollisuu- det, ennen kuin Suomi oli lähtenyt sotatoimiin." [xliv] 

Väinö Tanner: " Saksan rikottua Neuvostoliiton kanssa tekemänsä hyökkäämättö- myys- ja sovintomenetelmäsopimuksen ja 22.päivänä kesäkuuta 1941 hyökättyä Ve- näjälle joutui asiain sivulla ollut Suomi odottamatta yllätyksellisten ja ankarain lentohyökkäysten kohteeksi. Suomi koetti säilyttää rauhallisuutensa ja pysyä alkaneeseen sotaan nähden puolueettomana,mutta kun hyökkäykset jatkuivat ja kävivät yhä rajummiksi, oli pakko ryhtyä puolustautumaan.

Kesäkuun 25. päivänä 1941 eduskunnalle antamassaan tiedonannossa hallitus oli näistä tapahtumista tehnyt sen johtopäätöksen, että maa oli joutunut sotatilaan. Tämän kannanoton eduskunta hyväksyi." [xlvi]

Väitetyt Venäjän alueiden pommitukset Suomen alueelta

En ole löytänyt todisteita siitäkään, että saksalaiset olisivat pommittaneet Venäjän alueita Suomesta käsin ennen tätä 22.6.1941 klo 6.05. "

 

SB: Kyllä siitä on todisteita.

http://nakokulma.net/arkisto/index.php?topic=6013.msg167122;topicse...

 

JP: " Sen sijaan on lukuisia viitteitä siitä, että Suomen taholta olisi nimenomaan kiel- letty saksaklaisia hyökkäämästä Suomen alueelta ennen kuin Venäjä on hyökännyt Suomen alueelle ja että tämä olisi myös toteutunut. Esimerkiksi professori Mauno Jokipiin perusteellinen tutkimus Jatkosodan synty vuodelta 1987 antaa nimenomai- sen esimerkin tällaisesta saksalaisesta käskystä: ”Venäjän raja saataisiin ylittää vas- ta divisioonan nimenomaisesta käskystä ja silloinkin vain, jos vihollinen on suurem- malla kuin komppanian vahvuisella joukolla tai panssarivoimilla tullut Suomen rajan yli”[xi] Ja vielä uudelleen mm. sivulla 415.

Bror Laurla:Helsingissä 3.6.1941 käydyissä neuvotteluissa:”saksalaisille myönnet- tiin oikeus Kemin ja Helsingin (Malmin) lentokenttien käyttämiseen. Nyt myönnettyyn käyttöoikeuteen liitettiin ehto, jonka mukaan kenttiä ei ilman Suomen hallituksen lupaa saanut käyttää operatiivisiin lentoihin. [xii] "

 

SB: HEH!

 

SB: " Kinzelin sähke 5.6 näistä neuvotteluista ”vihollisuuksia Neuvostoliittoa vastaan ei aloitettaisi suomalaisten taholta tai Suomen valtioalueelta.”[xiii]

Hans Peter Krosbyn kirjan Nikkelidiplomatiaa Petsamossa 1940-1941 mukaan (vii- te 82) saksalaiset antoivat käskynsä ensimmäiseen pommi-iskuunsa Suomen alu- eelta vasta 25.6 klo 11 jälkeen (Muurmannin radalle Stukilla). Eli jopa sen jälkeen kun Venäjä oli tehnyt 25.6 suurpommitukset Suomen alueelle. "

 

SB: Eivät ne ensimmäiset olleetkaan POMMI-iskuja.

 

JP: " Lainaus:”22.6. klo 6.05 ja klo 6.45 venäläiset lentokoneet pommittivat suoma- laisia aluksia Sottungan luona ja Korppoon vesillä. Klo 6.15 neljä konetta pommitti Alskärin linnaketta, missä syttyi vähäisiä tulipaloja. Samana päivänä venäläinen ty- kistö ampui klo 6.50 Hangon vuokra-alueelta, ja illalla klo 20.55 ammuttiin suomalai- sia vartiomiehiä rajan takaa Imatran itäpuolella. -- Seuraavana päivänä neuvostoliit- tolaiset loukkasivat Suomen aluetta lentämällä kolmessa eri kohdassa rajan yli, ja seuraavana päivänä vastaavat tapaukset uusiutuivat. Sotamarsalkka Mannerheim torjui jatkuvasti kenraali Erfurthin pyynnöt maastotiedustelun sallimisesta rajan yli tai Saksan ilmavoimien toiminnasta Suomen alueelta käsin." [xiv] "

 

SB: Partioita liikkui vilisemällä rajan yli molempiin suuntiin.

 

JP: " Saksan ilmavoimilla oli kielto hyökätä Suomen alueelta:

Lainaus: "Saksalaiset alistuivat tosiasiaan.169 OKW pyysi 23.6. sähkeellä oikeutta suorittaa ilmahyökkäyksiä Neuvostoliittoon Suomen alueelta,koska Neuvostoliittokin oli jo loukannut Suomen aluetta. Suomalaiset harkitsivat pitkään ja lupasivat vasta illalla sen, silloinkin keski- yöstä 24./25.6. alkaen, siis yli vuorokautta myöhemmin. " [xv]

Suomi antoi viimein luvan saksalaisille hyökätä Suomen alueelta 25.6.1941.

Lainaus: "Neuvotteluissa sovittiin Suomen päämajan ja Saksan Norjan-armeijan vä- liseksi rajaksi Oulun-Oulunjärven-Lentiiran-Sorokan  linja. Saksan Norjan-armeijalle alistettaisiin liikekannallepanon jälkeen Pohjois-Suomeen muodostuva III Armeija-kunta, johon kuuluisi mm. kaksi divisioonaa, yhteensä noin 40 000 miestä. Saksan ilmavoimien käyttöön luovutettaisiin Kemijärven ja Helsingin lentokentät. Ajankohta, jolloin saksalaiskoneet nousisivat ilmahyökkäyksiin suomalaiskentiltä, päätettäisiin myöhemmin. Suomalaiset antoivat sittemmin lento-toiminnan aloittamisluvan alkaen 25.6.1941 kello 00.00." [xvi]

”Suomen hallitus joutuikin 25.6. toteamaan eduskunnalle, että maa oli sodassa. Saksalaisille annettiin samana päivänä virallinen oikeus aloittaa tiedustelu ja lentotoiminta Suomen alueelta. ” [xvii]

”24.6.Suomi oli suostunut antamaan saksalaisten lentokoneiden lähteä operaatioihin Neuvostoliittoa vastaan Suomen maaperältä sekä sallinut Norjan-armeijan yksiköi- den suorittaa maatiedustelua Suomen ja Neuvostoliiton välisen rajan poikki keski- yöstä lähtien. (Verbindungsstab Nord,I a,77/41, an AOK Norwegen, Bef. St. Finnland, in AOK. Norwegen, K. T. B., Anlagenband I. AOK 20 19070/2)“ (Ziemke) [xviii]

”OKW:n antaman ohjeen mukaisesti Erfurth tiedusteli nyt saisivatko saksalaiset toi- mia Suomen alueelta käsin sen jälkeen kun Neuvostoliitto olisi loukannut Suomen aluetta. Tämän ky- symyksen Heinrichs lupasi alistaa Mannerheimille. Myöhemmin samana iltana Heinrichs il- moitti, että sekä maastontiedustelu että ilmatoiminta olivat AOK N:n alueella sallittuja aamus- ta alkaen kesäkuun 25 päivänä.” [xix]

Lentotoiminnasta Utista 22.6.1941 on oma artikkelinsa.

Venäjä itse myöntää aloittaneensa ilmasodan Suomessa:

Lukekaapa ajatuksen kanssa seuraava lainaus - ainakin kahteen kertaan: "Omaa aloitetta suurhyökkäyksessä Neuvostoliitto ei pyrikään kieltämään, sitä päinvastoin korostetaan. Aloittajakysymys on ratkennut: Neuvostoliitto myöntää virallisessa teok- sessa aloittaneensa ilmasodan Suomessa ja Pohjolassa. Muodolliset syyt olivat yhtä sotilaalliset kuin Saksalla Neuvostoliittoon hyökätessä: koska sodan epäiltiin kuitenkin olevan edessä, oli edullista temmata aloite omiin käsiin." [xx]

Venäläinen käsitys asiasta: http://lenbat.narod.ru/eng/fin.htm "

 

SB: Aloittajakysymys ei ole olennainen,. Olennainen on alueen valtaus- eli miehityskysymys.

 

JP:  " Molotov myönsi Venäjän aloittaneen sodan

Paasikivi ja Enckel olivat Moskovassa maalis-/huhtikuussa 1944 tunnustelemassa rauhanehtoja. Lainaan keskusteluselostusta Molotovin kanssa: "Suomen neuvotteli- jat olivat kuitenkin ehdottaneet, että Suomi saisi korvaukseksi Petsamon alueesta pi- tää Viipurin kaupungin, Saimaan kanavan ja Vuoksenlaakson teollisuusalueen sekä myös Viipurin läänin itäosan (pohjoisosan). Molotov vastasi terävästi, että Suomi oli kolme kertaa aloittanut sodan Neuvostoliittoa vastaan. Meihin ei sen vuoksi voitu luottaa. Moskovan rauhan rajat olivat välttämättömät. Kun senaattori Paasikivi huomautti, ettei Suomi ollut ainakaan 1939 ollut hyökkäävänä puolena, Molotov vas- tasi, ettei Suomi ollut silloin halunnut myöntyä muutamiin mitättömiin myönnytyksiin, joista se lisäksi olisi saanut huomattavan korvauksen.

»Pitäkää mielessänne, ettei Neuvostoliitto hyökännyt vuonna 1941.» Tähän Paasi- kivi lausui, että hänellä oli edessään luettelo tämän sodan ensimmäisistä sota- tapahtumista. Luettelo osoitti, että ensimmäiset vihollisuudet suoritti Neuvosto-liitto Suomea vastaan. (Juuri tällöin Molotov huomautti: »Kun teillä jo oli saksa- laisia divisioonia maassa.»)"[xlv] Täten Molotov myönsi Venäjän aloittaneen vihollisuudet Suomea vastaan - eli Jatkosodan. "

 

SB: Molotov vastasi iavan oikein.

 

Putkinen: " Presidentti Risto Ryti Suomesta tulleista pommituksista:

”Ulkoasiainkomissaari Molotovin kesäkuun 22.p:nä pitämässään puheessa tekemien väitteiden johdosta,että Suomesta käsin olisi hyökätty Neuvostoliittoon, ilmoitettiin lä- hetystöille,ettei mitään tällaisia hyökkäyksiä ollut tapahtunut paremmin Suomen puo- lustusvoimien kuin kenenkään muunkaan taholta. Annoin omasta puolestani heti ot- taa myöskin selon näistä väitetyistä hyökkäyksistä ja sain viralliset vastaukset, ettei- vät suomalaiset lentovoimat olleet tehneet mitään hyökkäyksiä tai lentoja Neuvosto-liiton alueelle tai sen yli ja että ne saksalaiset koneet,jotka olivat pommittaneet Pieta- ria ja Kronstadtia ja joiden venäläiset olivat väittäneet tulleen Suomen lentokentiltä, olivat tehneet hyökkäyksensä eräältä Itä-Preussissa olleelta lentokentältä käsin.”[xxi] "

 

Putkinen: Spammia:"Suomalaiset olivat hyökänneet miinoittamaan Viron rannikkoa."

Todellisuudessa Venäjä hyökkäsi kiistämättömästi Suomen kimppuun alkaen 22.6. 1941 kello 6.05:

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Kello_6_05_alkaen.htm

Suomalaiset sukellusveneet puolestaan laskivat ensimmäisen miinan Venäjän mie- hittämänä olleen Viron rannikolle alkaen 22.6.1941 kello 07.38, eli sen jälkeen kun Venäjä oli jo hyökännyt Suomen kimppuun.Venäjä ei edes huomannut Suomen mii- noitusta, joten se ei voinut olla syynä seuraaviin Venäjän laajamittaisiin hyökkäyk- siin Suomen kimppuun. Virolaisilla ei ollut mitään kyseistä miinoitusta vastaan, "

SB: Eikö mitään sitä vastaan, että 16000 virolaista siviiliä kuoli niissä rysäänajoissa? Yhtä paljon kuin Suomen keskitysleireillä miehitetyssä karjalassa kuoli väkeä.

JP: " päinvastoin sellaista oli harjoiteltu yhdessä jo ennen Talvisotaa:

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Suomi_miinoitti_Viron_... "

Sellaisen miinoituksen tekeminen jonkun aluevesille tai jopa kansainvälisille vesille ON HYÖKKÄYS, kun taas yksittäisten laukausten ampuminen (ja USA:n mukaan pommitus!) eivät ole hyökkäyksiä (sotaa).Miehitys tai miinoitus pystytään aina näyttä- mään toteen,kuka on toisen maaperällä sotatoimissa,noita muita aina kovinkaan hel- posti ei. Venäläiset ovat ilmeisimmin hyökänneet miinoittajia vastaan. Aina pahempi, ettei kaikkia miinoja huomattu. Suomalaisten täytyi kauan ennen olla tullut kielletyille alueille, jotta ne voivat heti munia miinojaan, kun Hitlerin hyökkäys saapuu kohteeseensa. "

SB: Saksan armeija piti hallussaan noin puolta Suomen itärajasta. Jos Suomi ei olisi hyökännyt, saksalaiset olisivat käyneet suomalaisia ensimmäisenä pillistä kiinni.

 

*** 

Suomi oli taysin mukana Barbarossassa, ollut suunnittelussakin jo jo vuoden 1940 alusta, eli tämän toteutunnenmuotoisen suunnittelussa alusta pitäen.

https://wiki.aalto.fi/download/attachments/58942273/Antti%20Valkonen%2007%2003%202011%20Miinasotaa%20Suomenlahdella%201941%20LUONNOS.pdf?api=v2

1 Miinasotaa Suomenlahdella 1941 Miinasotaa Suomenlahdella 1941

Antti Valkonen

3.3.2011 11:56

2 Miinasotaa Suomenlahdella 1941

1. Suomi valmistautuu sotaan

2. Miinasota Suomenlahdella alkaa

3. Suomalaiset sukellusveneet laskevat miinoja Viron rannikolle
4. Saksalaiset laskevat miinoja Porkkalan kapeikkoon

5. Saksalaiset laskevat miinoja Hiidenmaan vesille

6. Saksalaiset pudottavat miinoja Kronstadtiin ja Leningradiin

7. Operaatio Kilpapurjehdus

8. Neuvostoliittolaiset alukset saksalais-suomalaisissa miinakentissä

19.06. Rannikkolaivasto aloitti operaatio Kilpapurjehduksen kaluston lastaamisen

20.06. Malmin lentokentälle saapui saksalaisia joukkoja

20.06. koko Sukellusvenelaivue oli Emäsalon vesillä, kun myös pienet sukellusveneet (Vesikko ja Saukko) sekä emälaiva (Sisu) saapuivat sinne

20.06. Suomessa olevat saksalaiset saivat tiedon operaatio Barbarossan H-hetkestä (sunnuntai 22.06. klo 03.15), ja tieto välitettiin suomalaisille

21.06. aamuyöllä Utin lentokentälle saapui saksalaisia joukkoja

21.06. päivällä op. Kilpapurjehduksen päävoimat siirtyivät Turusta ja Naantalista lähelle Nauvoa ja Korppoota

21.06. iltapäivällä sukellusveneiden päälliköille annettiin käsky
sotatoimien aloittamisesta

1. Suomi valmistautuu

La 21.06.

klo 16.45 operaatio Kilpapurjehduksen Etukomennuskunta lähti Turusta
klo 17.00* sukellusvene Vetehinen lähti Emäsalosta

klo 19.00* saksalainen miinalaivaosasto 2. MSG lähti Nauvon saaristosta

klo 19.19* saksalaiset torpedoveneet S 42, 44, 104 ja 105 lähtivät Pensarista
klo 20.38* saksalainen miinalaivaosasto 3. MSG lähti Inkoon saaristosta

klo 21.00 sukellusvene Iku-Turso lähti Emäsalosta

klo 21.45 sukellusvene Vesihiisi lähti Emäsalosta

klo 21.48 aurinko laski Söderskärin majakalla Suomenlahdella…