Lähes 80 prosenttia miehistä ja 60 prosenttia naisista on joskus haaveillut surmaavansa toisen ihmisen. Usein nämä fantasiat ovat hyvin yksityiskohtaisia.
Kylmääkö tämä tutkimustieto? Se on vain yksi monista, joita suomalainen aivotutkija, psykologi ja filosofian tohtori Lauri Nummenmaa nostaa esiin tiistaina ilmestyvässä kirjassaan Pahuus – Ihmisluonnon pimeä puoli (Tammi).
Hän käsittelee kirjassa pahuuden ilmentymistä ja ennen kaikkea sitä, miksi ihmiset – ja eläimet – ovat pystyviä,jopa taipuvaisia pahoihin tekoihin. Valtaosa ihmisistä kyke- nee pahoihin tekoihin kuten raiskauksiin, perheväkivaltaan, koulukiusaamiseen, pe-toksiin, mustasukkaisuuteen, valehteluun tai riitelyyn, mutta silti ihmismieli kieltäytyy ymmärtämään pahuuden luonnetta, mikä tekee aiheesta ristiriitaisen.
Nummenmaa nostaa esiin Koskelan teinisurman, jossa kaverit pahoinpitelivät hengiltä 16-vuotiaan nuorukaisen ja jättivät ruumiin ulos virumaan.
– Kun kuulemme, että viatonta ihmistä on satutettu, ensimmäinen reaktiomme on suuri ihmetys: kuinka tällainen on mahdollista? Nummenmaa toteaa kirjassa.
Lauri Nummenmaa on Suomen johtavia aivotutkijoita. Hän työskentelee Turun PET-keskuksessa.
Nummenmaa käsittelee kirjassaan niin tappamista, raiskaamista, kostoa kuin sadismiakin, ja siksi valehtelu tuntuu miedolta aiheelta sysimustien tekojen kirjoon verrattuna. Tutkija itse pitää valehtelua kuitenkin keskeisenä ilmiönä pahuudesta puhuttaessa.
– Valehtelu on taustalla näissä kaikissa pahoissa teoissa. Jotta pystytään murhaa-maan tai raiskaamaan muita ihmisiä, heitä täytyy yleensä jotenkin voida huijata. Täytyy luikerrella toisen ihmisen puolustuksen läpi, ja valehtelu on siinä keskeisessä osassa: valehtelu on rikollisuuden perusta, Nummenmaa sanoo. "
RJK: Tässä Nummenmaa on periaatteessa oikeassa: valehtelu, väärät teoriat ja oikeiden jyrääminen hallinnollisesti tilapäisesti "syrjään", on myös rotumurhapierupaukkupeilineurooni-huijaririkollisuuden perusta ja olemus!
A.-M.N.: " Nummenmaa kuvailee valehtelua ihmisten erityistaidoksi. "
RLK: Nummenmaa on tässäkin aivan oikeassa:Ihminen on ainoa biologinen laji, joka periaatteessakaan saattaa valehdella, eli TUOTTAA TIETOISESTI TOISILLE VÄÄRÄ USKOMUS jostakin asiasta. Entinen "pelisolu"mies Michael Tomasello Saksan Max Planck Instituutista on osoittanut jo vuonna 2008, että simpanssilla ei ole minkäänlaista haisua "väärästä tiedosta" (ja sellaisen "hautomisesta päässään" sellaisen "tiedon" rinnalla, jonka mukaan elukka todella kulloinkin on toimimassa.
Simpanssilla ei toisin sanoen ole jaettua intentiota, eikä sillä noi ollen voi olla myös ihmiskielen olennaista rakennetta MUODOLLISTA LOGIIKKAA, jolla päätellään kie-lellisesti ja tahdonalaisesti, sillä muodollinen logiikka perustuu TODEN ja EPÄTO-DEN EROTTELULLE: sillä johdetaan tunnetuista TOSISTA lauseista uusia (imeisen) tosia lauseita.
Jaettu intentio erottaa ihmisen eläimestä sosiallisella tasolla. Biologisella tasolla eron tekee eräs SIALIINIMUTAATIO.
https://www.eva.mpg.de/documents/Elsevier/Call_Does_TrendsCogSci_2008_1554401.pdf
" Does the chimpanzee have a theory of mind? 30 years later
Josep Call and Michael Tomasello
Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology, Deutscher Platz 6, D-04103 Leipzig, Germany
On the 30th anniversary of Premack and Woodruff’s seminal paper asking whether chimpanzees have a theory of mind, we review recent evidence that suggests in many respects they do, whereas in other respects they might not. Specifically, there is solid evidence from several different experimental paradigms that chimpanzees understand the goals and intentions of others, as well as the perception and know-ledge of others. Nevertheless, despite several seemingly valid attempts, there is currently no evidence that chimpanzees understand false beliefs. Our conclusion for the moment is, thus, that chimpanzees understand others in terms of a perception - goal psychology, as opposed to a full-fledged, human-like belief–desire psychology.
Introduction
In 1978 Premack and Woodruff asked, ‘Does the chimpanzee have a theory of mind?’ In this brief review we attempt to answer this question based on much research that has been con-ducted in the 30 years since that time, particularly in the last decade or so (see Tomasello and Call [1] for the state of the art as of the mid-1990s). The answer will not be a simple yes or no, however, because part of the progress that has been made in recent years is a recognition that there are many different ways in which organisms might understand the psychological functioning of others.
... In a broad construal of the phrase ‘theory of mind’,then, the answer to Premack and Wood-ruff’s pregnant question of 30 years ago is a definite yes, chimpanzees do have a theory of mind. But chimpanzees probably do not understand others in terms of a fully human-like belief – desire psychology in which they appreciate that others have mental repre-sentations of the world that drive their actions even when those do not correspond to reality.
And so in a more narrow definition of theory of mind as an understanding of false beliefs,
the answer to Premack and Woodruff’s question might be no, they do not.
Why chimpanzees do not seem to understand false beliefs in particular – or if there might be some situations in which they do understand false beliefs – are topics of ongoing research.
... "
A.-M.N.: " Tutkimuksen mukaan 60 prosenttia ihmisistä valehtelee toistuvasti – joskaan kaikki valheet eivät ole isoja.
Tutkimusten mukaan tilaisuus tekee varkaan ja valehtelu on todennäköisempää, kun houkutus on riittävän suuri ja riski jäädä kiinni riittävän pieni.
Pystyykö pahuutta torjumaan, eli tässä tapauksessa oppimaan tunnistamaan valehtelijat?
Valitettavasti se on erittäin vaikeaa. Tutkimusten mukaan ihmiset tunnistavat valeh-telun noin 54 prosentin todennäköisyydellä, mikä on vain neljä prosenttiyksikköä paremmin kuin kolikkoa heittämällä.
Moni kuvittelee, että valehtelevan ihmisen tunnistaa esimerkiksi katseen suunnasta tai hermostuneisuudesta. Näin ei kuitenkaan ole. Muutaman vuoden ikäinen lapsi osaa Nummenmaan mukaan jo valehdella, ja myös lasten valehtelua on vaikea tunnistaa.
Nummenmaa kertoo tutkimuksesta, jossa lapsi jätettiin huoneeseen ja häntä kiellet-tiin etsimästä piilotettua lelua. Lasta kuvattiin tämän tietämättä,ja sen jälkeen lapsilta kysyttiin, olivatko he etsineet lelua. Sitten haastattelut näytettiin osallistujille. Juuri kukaan ei tunnistanut lasten valehtelua totuuden puhumisesta.
”Juuri kukaan ei tunnistanut lasten valehtelua totuuden puhumisesta.
Lapset saattavat toki puhua myös niin sanotusti puutaheinää, mitä ei voi laskea valehteluksi.
– Pienet lapset saattavat ihan oikeasti kuvitella, että heidän pehmolelunsa elävät tai sängyn alla on hirviö. Silloin pieni lapsi ei valehtele. Vasta silloin, kun tietää, mikä asia on totta, siitä pystyy valehtelemaan, Nummenmaa huomauttaa.
Lisäksi ihmiset ovat erinomaisia valehtelemaan itselleen. Kun tiettyä asiaa toistaa itselleen tarpeeksi usein,siihen alkaa uskoa. Se on terveen mielen suojautumiskeino.
NIIN SANOTTUJEN mikroilmeiden asiantuntijat pystyvät väitetysti tunnistamaan va-lehtelun paremmin kuin muut ihmiset.Tutkimustietoa asiasta ei ole,ja todennäköisesti se ei pidä paikkaansa.
Mikroilmeitä esiintyy vain noin 20 prosentilla ihmisistä,ja heilläkin vain noin kahdessa prosentissa kasvonilmeistä.
Elokuvista tuttu silmien välähdys konnan jäädessä kiinni rikoksesta ei siis päde tosielämässä.
Polygrafi ei ole luotettava menetelmä tunnistamaan valehtelua, vaikka sellaisen kuvan voi saada sarjoista ja elokuvista.
Apua ei ole myöskään elokuvien ja poliisisarjojen tutuksi tekemästä autonomisen hermoston toimintaa mittaavasta valheenpaljastuslaitteistosta eli polygrafista. Sen suurin ongelma on se, että autonomisen hermoston toiminnan mittarit reagoivat mo-niin asioihin, esimerkiksi siihen, jos tutkittava liikuttaa kehoaan. Se ei siis ole tarkka.
– Tiedetään,millaisia verkostoja toimii aivoissa valehtelun aikana, mutta yksittäisestä ihmisestä ei pysty luotettavasti sanomaan, valehteleeko hän vai puhuuko totta. Aivoissa ei ole yksittäistä biomarkkeria, joka liittyisi vain ja ainoastaan valehteluun. Tutkijana tietenkin toivon, että jonain päivänä päästään siihen.
Lauri Nummenmaan uutuuskirjassa tehdään syvä sukellus ihmisen pahuuteen.
Suomalaiset ovat yleisesti rehellistä kansaa, mikä todetaan myös Nummenmaan kirjassa.
– Suomessa on perinteisesti ollut korkea luottamus toisiin ihmisiin ja instituutioihin. Kun uskoo muiden olevan rehellisiä, kannattaa itsekin olla rehellinen.
Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään,että suurin osa ihmisistä valehtelee ainakin jos-kus. Ja syyllistyy kaikenlaisiin muihin pahoihin tekoihin. Hyvyyteen on vaikea uskoa, kun pahuuden kuvasto Ukrainan sodasta alkaen vyöryy jatkuvasti verkkokalvoille.
Uskooko pahuustutkija itse, että hyvä voittaa pahan?
– Kyllä maailma on mennyt viimeisen 100 vuoden aikana kaikilla indikaattoreilla parempaan suuntaan, Nummenmaa summaa.
– Tietysti heiluntaa tapahtuu.Mutta kokonaiselämänlaatu on parantunut nimenomaan ihmisten yhteispelillä.On vaikeaa sanoa, onko se pysyvää.Tärkeää on kuitenkin huo- mata, että ihmisillä on väkivallan lisäksi myös kyky toimia yhdessä ja tehdä yhteistä hyvää.
– Ihmisissä on molemmat puolet, ja ihminen pystyy käyttämään niitä tilanteen mukaan. "
***
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/9aa04ef4-d2fa-4ae0-a834-62a3ebfca1d0
Erittäin vaarallinen
– Ei ole mitään yhtä polkua siihen, minkä takia ihminen menee vieläpä murhaaja-moodista sarjamurhaajamoodiin. He ovat poikkeuksellisia yksilöitä sekä geeniperi-män että kehityshistoriansa suhteen, sanoo aivotutkija Lauri Nummenmaa.
Murha vaatii vain yhden uhrin, mutta sarjamurha vaatii jatkuvuutta. Yleensä sarja-murhaajaksi määritellään henkilö, joka on toteuttanut vähintään kolme murhaa niin, että tekojen välissä on selkeä harkinta-aika. FBI:n määritelmään kuitenkin riittää vain kaksi murhaa, jotka on toteutettu erillisinä tekoina.
***
Tapaus lienee tämä: "Suomalaisilla on erityinen paikallinen kännimurharotugeenimutaatio"...
Tämäkin on siis huijausta. Muistan tän kyllä - enkä juuri osannut epäillä. Aattelin jopa, että "mullakin voi olla sellainen mutaatio, paras olla ryyppämättä ohi "topin" ... " ...
Juippi on edennyt opinnissaan ja urallaan harvinaisen nopeasti, vaikka lääkärinoikeuksia onkin rajoitettu: hänelle on ollut selvästi niin sanotusti TILAUSTA!
http://gamla.hbl.fi/nyheter/2015-11-17/778681/finsk-genmutation-och-alkohol-riskfylld-kombination
(Foto: Wilfred Hildonen)
Finsk genmutation och alkohol riskfylld kombination
Annika Rentola
Publicerad: 17.11.2015 17.03 • Uppdaterad: 19.11.2015 06.41
Det finns en biologisk förklaring till att en del finländare oftare än andra blir mycket impulsiva, tar risker och hamnar i konflikt när de druckit även lite alkohol. – 2,2 pro-cent av finländarna har den genmutation som ökar risken, säger psykiatern Roope Tikkanen, som lett forskningen.
Det är forskare vid Helsingfors universitet som tittat närmare på en genförändring i serotoninreceptor 2B, som de var med om att upptäcka bland finländare år 2010. Forskarna har de facto varit kopplingen mellan mutationen och impulsivitet på spåren redan i flera år och i den tidigare studien, som var ett samarbete mellan Hel-singfors universitet, Institutet för hälsa och välfärd och National Institutes of Health i USA, undersöktes 9000 personer. Av dem var 3000 amerikaner av olika ursprung och resten finländare. Mutationen fanns enbart hos finländare och kopplades då till impulsivitet. Den var fyra gånger vanligare hos kriminella alkoholiserade män än i allmänbefolkningen.
– Men nu har vi tittat på ickekriminella individer i allmänbefolkningen och ser att 2,2 procent av finländarna verkar ha mutationen.Det betyder ungefär 100000 finländare, säger psykiatern Roope Tikkanen, som lett forskningen.
Det forskarna ser är att genmutationen tillsammans med redan små mängder alko-hol kan bidra till ett patologiskt beteende. Det handlar inte nödvändigtvis om att bara råka i slagsmål vid korvkiosken på efternatten. Mutationen plus alkohol kan också leda till impulsiva beslut som får andra besvärliga följder: oskyddat sex, fyllekörning eller dålig kontroll över hur mycket pengar man gör av med.
Den yttersta följden av bristande impulskontroll är våld.
– Om vi tar ett genprov av hundra personer i fängelse har 8 procent genmutationen, men de vi undersökte nu var ganska friska personer utan kriminell bakgrund. Vi ville undersöka mutationens effekt utan de otaliga andra faktorer som kan påverka impulsivt beteende i kriminella populationer, säger Tikkanen.
Bedömningen sviker
Som ung rättspsykiater ställdes Tikkanen själv inför berättelser om hur det bara knäppt till i huvudet på patienten. Därefter hade saker "bara hänt".
På den tiden hade Tikkanen svårt att tro att impulskontrollen bara kan brista på det där sättet.
– Men mutationen kan under alkoholpåverkan göra att förmågan att tänka på vad som är rätt sviker, säger han.
Under rättegångar i USA händer det redan att de åtalades genuppsättning kontrolleras för just defekter i gener som kopplats till våldsamt beteende.
– Orsak och verkan avgörs ju av domstolen, men geninformationen används av rättspsykiatrin, säger Tikkanen.
Forskningsresultatet väcker nya frågor.
Hänger den här bristande impulskontrollen som beror på en defekt gen ihop med att man utvecklar olika beroenden?
– Det vet vi inte och det är nästa fråga vi ska utreda.Impulsivitet som temperaments- drag är starkt kopplat till olika former av beroenden. Sedan kan man också fråga hur genmutationen hänger ihop med somatiska sjukdomar. Om mutationen har en psy-kisk effekt och påverkar impulskontrollen så är det naturligt att tänka att den också kan ha annan inverkan eftersom serotoninet även påverkar kroppens somatiska funktioner.
Har ni nu alltså hittat svaren på vad det egentligen är med finländare och alkohol?
– En gens inverkan är i allmänhet ganska liten vid komplexa fenomen,men resultatet är mycket spännande då geneffekter kan observeras speciellt väl i finländare för att vi levt isolerat och har ett rätt homonymt genom. Fyndet ger hopp om att kunna behandla problemet på något sätt.
Risk, inte faktum
En genmutation betyder inte detsamma som att den drabbade automatiskt hamnar i trubbel på grund av sin biologi. Det är alltså inte så enkelt att alla kan skylla hela sitt beteende på biologin.
– Man kan kanske jämföra med diabetes.Vi vet att det finns genmutationer som ökar risken för att få sjukdomen och så vet vi att det finns livsstilsändringar att göra för att hindra sjukdomen från att bryta ut, säger Tikkanen.
Tikkanen säger att det viktigaste för personer med genmutationen är att kontrollera sitt drickande.
–Men det är också möjligt att försöka hjälpa de här personerna att kontrollera sitt im- pulsiva beteende bättre med hjälp av psykoterapi och medicinering,säger Tikkanen.
Vad kan man göra om man har denna mutation och lider av impulsivt beteende?
– Mutationen kan man ju inte ändra på, men har man den som delorsak till impulsivt beteende så kan man ha mer nytta av medicinering än enbart psykoterapi.
Den aktuella mutationen är ärftlig.
– Det kan löna sig att beakta genom att följa med extra noga ifall barnet som har denna mutation utvecklar avvikande impulsivt beteende, säger Tikkanen. "
Bakgrund
100000 finländare
Varje år föds kring 1 300 finska barn med en genmutation i serotoninreceptor 2B i Finland.
Över 100000 finländare har genmutationen som tillsammans med alkohol kan leda till beteende som är svårt att kontrollera för en själv.
Serotonin är en signalsubstans som kroppen utsöndrar och som har betydelse för bland annat graden av aggressivitet.
Serotoninreceptor 2B:s uppgift i kroppen är fortfarande rätt okänd, men den antas vara kopplad till sådan impulsivitet som förekommer i flera olika psykiatriska störningar.
Studien Impulsive alcohol-related risk-behavior and emotional dysregulation among individuals with a serotonin 2B receptor stop codon publicerades i vetenskapstidskriften Translational Psychiatry på tisdage, den 17 november 2015.
Resultatet bygger på ett material insamlat av professor emeritus i rättspsykiatri, Matti Virkkunen. "
Roope Tikkanen, Tervaustalo
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/22764
" Opinnäytteet ja väitöskirjat / Väitöskirjat / Lääketieteellinen tiedekunta / Näytä viite
Predictors of violent reconvictions and mortality among impulsive alcoholic violent offenders : a prospective study
" Julkaisun nimi: Predictors of violent reconvictions and mortality among impulsive alcoholic violent offenders : a prospective study
Toissijainen nimi: Uusintaväkivallan ja kuolleisuuden riskitekijät
Tekijä: Tikkanen, Roope
Tekijän organisaatio: University of Helsinki, Faculty of Medicine, Institute of Clinical Medicine, Department of Psychiatry
Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tiedekunta, kliininen laitos
Helsingfors universitet, medicinska fakulteten, institutionen för klinisk medicin
Julkaisija: Helsingin yliopisto
Päiväys: 2009-09-25
Kieli: eng
URI: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-5719-9
http://hdl.handle.net/10138/22764
Väkivalta kuormittaa ihmiskuntaa suuresti. Väkivallan moninaisia kielteisiä vaikutuk-sia pystyisi lieventämään parantamalla väkivallan ennustetarkkuutta. Epätietoisuus väkivallan perimmäisistä syistä vaikeuttaa väkivallan ennustamista. Tämä tutkimus tarkastelee uusintaväkivallan ja kuolleisuuden riskitekijöitä suomalaisessa mies väki-valtarikollisaineistossa,joka kerättiin vuosina 1990-1998 mielentilatutkimusten yhtey- dessä. Aineiston 242 henkilöllä oli keskimäärin vaikea alkoholismi ja vakava persoo-nallisuushäiriö. Verrokkiryhmän muodosti 1210 sukupuoli,ikä- ja syntymäpaikkakunta vakioitua yksilöä. Yhdeksän vuoden seuranta-ajan jälkeen suoritettiin riskianalyysit saatujen rikosrekisteriotteiden (Oikeusrekisterikeskus) ja kuolleisuustietojen (Tilasto-keskus) perusteella. Analyyseissä käytettiin riskitekijöinä antisosiaalista persoonalli-suushäiriötä (ASPD), epävakaata persoonallisuushäiriötä (BPD), ASPD:n ja BPD:n samanaikaista esiintyvyyttä, lapsuuden kielteisiä olosuhteita,alkoholin kulutusta, ikää ja monoamiinioksidaasi A (MAOA) genotyyppiä. Riskianalyysien lisäksi arvioitiin temperamenttia (Tridimensional Personality Questionnaire [TPQ]). Uusintaväkivallan (32%) ja kuolleisuuden (16%) esiintyvyys oli korkea väkivaltarikollisten parissa.
Vaikeat persoonallisuushäiriöt ja lapsuuden kielteiset olosuhteet lisäsivät uusintavä-kivallan ja kuolleisuuden riskiä sekä väkivaltarikollisten keskinäisissä vertailuissa (riskikerroin 2.0–10.4) että verratessa väkivaltarikollisia verrokkeihin (riskisuhde 4.3 – 53.0). Lapsena kaltoinkohdeltujen BPD henkilöiden ennuste oli erityisen huono.
MAOA genotyyppi vaikutti alkoholin kulutuksen ja iän ennustekykyyn. Alkoholin kulu-tus (+2.3%) ja ikä (-7.3%) vaikuttivat uusintaväkivaltariskiin korkean MAOA aktivitee- tin (MAOA-H) henkilöissä,mutta ei matalan MAOA aktiviteetin (MAOA-L) henkilöissä.
Väkivaltarikollisten temperamentille oli tyypillistä korkea virikehakuisuus / impulsiivi-suus / kaoottisuus (novelty seeking), korkea ahdistuneisuus (harm avoidance) ja matala sosiaalistuminen (reward dependence), mikä vastaa Cloningerin määritelmää eksplosiivisesta persoonallisuudesta. Uusintaväkivallan ja kuolleisuuden riskit ka-saantuivat selviin väkivaltarikollisten alaryhmiin. Vaikeiden persoonallisuushäiriöiden diagnostisointi, lapsuuden ympäristön arviointi, alkoholikulutuksen kartoitus ja MAOA genotyypin määritys saattavat tulevaisuudessa olla uusintaväkivaltaa ja kuolleisuutta ennaltaehkäiseviä sekä vaarallisuusarvioita tarkentavia keinoja.
Department of Psychiatry
University of Helsinki
Finland
Predictors of violent reconvictions and mortality among impulsive alcoholic violent offenders: A prospective study
Roope Tikkanen, MD
ACADEMIC DISSERTATION
To be presented, with the permission of the Faculty of Medicine of the University of Helsinki, for public examination in Christian Sibelius Auditorium, Department of Psychiatry on 25 September 2009, at 12 noon.
2 SUPERVISORS
Professor Matti Virkkunen, MD, PhD
Department of Psychiatry
University of Helsinki
Helsinki, Finland
Docent Matti Holi, MD, PhD
University of Helsinki
Helsinki, Finland
Docent Nina Lindberg, MD, PhD
University of Helsinki
Helsinki, Finland
REVIEWERS
Acting Professor Olli Kampman, MD, PhD
University of Tampere
Tampere, Finland
Docent Markku Eronen, MD, PhD
University of Turku
Turku, Finland
OPPONENT
Docent Hannu Lauerma, MD, PhD
University of Turku
Turku, Finland
ISBN 978-952-92-6094-2 (pbk.)
ISBN 978-952-10-5719-9 (PDF)
***
Murhattu Back Office Manager Victoria Westin.
Pari oli ollut naimisissa vain 1.5 vuotta.
https://murha.info/rikosfoorumi/viewtopic.php?p=1389953#p1389953
***
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/roope-tikkanen/publications/
" Roope Tikkanen
Julkaisut
Hakutulokset
2019
- Beneficial Effects of GLP-1 Agonist in a Male With Compulsive Food-Related Behavior Associated With Autism
-
Jarvinen, A., Laine, M. K., Tikkanen, R. & Castren, M. L., 1 maalisk. 2019, julkaisussa: Frontiers in psychiatry. 10, 5 Sivumäärä, 97.
-
-
2018
Choline ameliorates adult learning deficits and reverses epigenetic modification of chromatin remodeling factors related to adolescent nicotine exposure
Gitik, M., Holliday, E. D., Leung, M., Yuan, Q., Logue, S. F., Tikkanen, R., Goldman, D. & Gould, T. J., marrask. 2018, julkaisussa: Neurobiology of Learning and Memory. 155, s. 239-248 10 Sivumäärä -
2016
Influence of a HTR2B Stop Codon on Glucagon Homeostasis and Glucose Excursion in Non-Diabetic Men
Tikkanen, R., Saukkonen, T., Fex, M., Bennet, H., Rautiainen, M. -R., Paunio, T., Koskinen, M., Panarsky, R., Bevilacqua, L., Sjoberg, R. L., Tiihonen, J. & Virkkunen, M., lokak. 2016, julkaisussa: Experimental and Clinical Endocrinology and Diabetes. 124, 9, s. 529-534 6 Sivumäärä -
The effects of a HTR2B stop codon and testosterone on energy metabolism and beta cell function among antisocial Finnish males
Tikkanen, R., Saukkonen, T., Fex, M., Bennet, H., Rautiainen, M-R., Paunio, T., Koskinen, M., Panarsky, R., Bevilacqua, L., Sjoberg, R. L., Tiihonen, J. & Virkkunen, M., lokak. 2016, julkaisussa: Journal of Psychiatric Research. 81, s. 79-86 8 Sivumäärä
-
2015
Basal insulin secretion, PCL-R and recidivism among impulsive violent alcoholic offenders
Ojala, K. P. T., Tiihonen, J., Repo-Tiihonen, E., Tikkanen, R. & Virkkunen, M., helmik. 2015, julkaisussa: Psychiatry Research. 225, 3, s. 420-424 5 Sivumäärä
-
Tikkanen, R., Tiihonen, J., Rautiainen, M. R., Paunio, T., Bevilacqua, L., Panarsky, R., Goldman, D. & Virkkunen, M., 2015, julkaisussa: Translational Psychiatry. 5, 6 Sivumäärä, 681
-
Mental imagery and movement responses to the Rorschach test among young violent offenders
Auvinen-Lintunen, L., Lindgren, M., Tikkanen, R. & Ilonen, T., 2015, julkaisussa: Rorschachiana. 36, 2, s. 201-220 20 Sivumäärä -
Sex Differences in Homicidal Fantasies among Finnish University Students
Auvinen-Lintunen, L., Häkkänen-Nyholm, H., Ilonen, T. & Tikkanen, R., 2015, julkaisussa: Psychology. 6, 1, s. 39-47 9 Sivumäärä
-
2011
A population-specific HTR2B stop codon predisposes to severe impulsivity (vol 468, pg 1061, 2010)
Bevilacqua, L., Doly, S., Kaprio, J., Yuan, Q., Tikkanen, R., Paunio, T., Zhou, Z., Wedenoja, J., Maroteaux, L., Diaz, S., Belmer, A., Hodgkinson, C. A., Dell'Osso, L., Suvisaari, J., Coccaro, E., Rose, R. J., Palotie, L., Virkkunen, M. & Goldman, D., 2011, julkaisussa: Nature. 470, 7334, 1 Sivumäärä -
Psychopathy, PCL-R, and MAOA genotype as predictors of violent reconvictions
Tikkanen, R., Auvinen-Lintunen, L., Ducci, F., Sjoberg, R. L., Goldman, D., Tiihonen, J., Ojansuu, I. & Virkkunen, M., 2011, julkaisussa: Psychiatry Research. 185, 3, s. 382-386 5 Sivumäärä -
2010
A population-specific HTR2B stop codon predisposes to severe impulsivity
Bevilacqua, L., Doly, S., Kaprio, J., Yuan, Q., Tikkanen, R., Paunio, T., Zhou, Z., Wedenoja, J., Maroteaux, L., Diaz, S., Belmer, A., Hodgkinson, C. A., Dell'Osso, L., Suvisaari, J., Coccaro, E., Rose, R. J., Peltonen, L., Virkkunen, M. & Goldman, D., 2010, julkaisussa: Nature. 468, 7327 , s. 1061-U460 8 Sivumäärä -
MAOA Alters the Effects of Heavy Drinking and Childhood Physical Abuse on Risk for Severe Impulsive Acts of Violence Among Alcoholic Violent Offenders
Tikkanen, R., Ducci, F., Goldman, D., Holi, M., Lindberg, N., Tiihonen, J. & Virkkunen, M., 2010, julkaisussa: Alcoholism: Clinical and Experimental Research. 34, s. 853-860 8 Sivumäärä
-
2009
Effects of MAOA-genotype, alcohol consumption, and aging on violent behavior
Tikkanen, R., Sjöberg, R., Ducci, F., Goldman, D., Holi, M., Tiihonen, J. & Virkkunen, M., 2009, julkaisussa: Alcoholism: Clinical and Experimental Research. 33, 3, s. 428-434 7 Sivumäärä -
Recidivistic offending and mortality in alcoholic violent offenders: a prospective follow-up study
Tikkanen, R., Holi, M., Lindberg, N., Tiihonen, J. & Virkkunen, M., 2009, julkaisussa: Psychiatry Research. 168, 1, s. 18-25 8 Sivumäärä2007 -
Tridimensional Personality Questionnaire data on alcoholic violent offenders: specific connections to severe impulsive cluster B personality disorders and violent criminality
Tikkanen, R., Holi, M., Lindberg, N. & Virkkunen, M., 2007, julkaisussa: BMC Psychiatry. 7, 36, [6, s. ] 1 Sivumäärä
***
" Gene mutation linked to reckless drunken behaviour
Ullanlinnan murhatohtori Roope Bob Tikkanen antaa rotumurhapierupaukkupeilineurooni-psykiatrialle kasvot...
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/498a301f-5181-49fc-a282-d112d5d18ed7
" Ullanlinnan perhemurhaepäilyssä on kyse poikkeuksellisesta tapahtumasta: ”Eihän tällaiselta ajatukselta voi välttyä”
Ullanlinnan joulukuisesta epäillystä henkirikoksesta paljastui perjantaina uusia tietoja.
Ensin aamulla Helsingin käräjäoikeuden listoilta paljastui, että taposta epäiltyä Roope Bob Tikkasta epäillään vaimonsa tappamisen lisäksi myös viidestä murhan yrityksestä.
Myöhemmin iltapäivällä kävi ilmi, että myös Ullanlinnan henkirikoksen epäilty rikosnimike on koventunut taposta murhaksi.
”Poikkeuksellinen tapahtuma”
Helsingin poliisi epäilee Tikkasta perhemurhan yrityksestä. Tikkasen kuljettama henkilöauto putosi mereen Helsingin kauppatorilla 19. elokuuta 2021. Kyydissä oli Tikkasen ja hänen vaimonsa lisäksi neljä lasta. Tapausta pidettiin alun perin onnettomuutena.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Tommi Lehtonen kertoo, että viiden murhan yrityksen osalta tutkinta on edelleen alkuvaiheessa. Edes Roope Tikkasta ei ole toistaiseksi Kauppatorin tapahtumien osalta kuultu.
–Meillä on ollut alusta asti tiedossa tuo aikaisempi tapahtuma ja mielessä on käynyt, voisiko siihen tapahtumaan liittyä jotain samantyyppistä. Olihan kyseessä melko poikkeuksellinen tapahtuma.
Lehtosen mukaan myös Kauppatorin tapauksessa on elementtejä, joiden perusteella vaikuttaa, että kyseessä oli pikemminkin suunniteltu teko kuin onnettomuus tai tapaturma.
– Nyt kun Ullanlinnan tapauksen tutkinnassa on edetty ja saatu tiettyä näyttöä, tote-simme, että ei tässä muu auta: Kyllä tässä vähintään syytä epäillä -kynnys täyttyy.
Suunnitelmallinen teko
Lehtosen mukaan tässä vaiheessa on liian aikaista ottaa kantaa siihen, onko Ullanlinnan henkirikos kauppatorin mereen ajon jatkumoa.
– Eihän tällaiselta ajatukselta tietenkään voi välttyä, että onko niillä jotain yhteistä. Tätä varmasti pyritään tutkinnassa selvittämään.
Poliisi epäilee, että psykiatrina työskennellyt Tikkanen surmasi vaimonsa näiden yh-teisessä asunnossa Helsingin Ullanlinnassa 15.–16.joulukuuta.Kun nainen ei perjan- taina 16. joulukuuta ilmaantunut työpaikalleen, hänestä tehtiin katoamisilmoitus.
Tikkasen asunnossa kävivät tuon päivän aikana myös poliisit. Poliisi epäilee, että Tikkanen oli piilottanut ruumiin asuntoon.
Lauantaiaamuna 17. joulukuuta Tikkanen jäi kiinni yrittäessään siirtää mattoon käärittyä ruumista autoonsa.
Tutkinnanjohtajan mukaan rikosnimikkeen koventuminen on monien tekijöiden summa. Rikosnimike koveni siis saatavilla olevan näytön perusteella.
– Syyttäjien kanssa yhteistyössä olemme tulleet siihen lopputulokseen, että kyllä tässä näyttäisi sitä suunnitelmallisuutta tukevia elementtejä sen verran olevan, että me tutkimme sitä nyt murhana.
***
Psykiatri ajoi mereen perhe kyydissään ja sai poliisin aluksi usko-maan sitä vahingoksi – näin murhien yrityksiksi epäilty tilanne eteni
Mies kuvaili poliisin kuulustelussa mereen ajoa täydeksi vahingoksi. Tuolloin selitys meni poliiseilta läpi, mutta nyt miestä epäillään viidestä murhan yrityksestä ja murhasta.
Perhettä pelastamassa ollut vanhempi konstaapeli Teemu Heikkilä Helsingin poliisilaitokselta kertoi elokuussa 2021 Ylelle, miten tapahtumat etenivät. Kuvaus ja editointi: Matti Myller / Yle
Vaimonsa murhasta Helsingin Ullanlinnassa epäilty mies kaasutti koeajamansa Vol-von mereen Helsingin Eteläsatamassa elokuussa 2021. Auton kyydissä oli miehen lisäksi tämän vaimo ja neljä lasta, joista yksi oli täysi-ikäinen. Mukana oli myös perheen koira.
Psykiatrina työskennellyttä miestä epäillään nyt mereen ajoon liittyen viidestä murhan yrityksestä. 48-vuotias mies vangittiin tänään Helsingin käräjäoikeudessa murhan yrityksistä epäiltynä.
Poliisin mukaan tapauksesta saatujen uusien tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että mereen ajo olikin suunniteltu teko. Poliisi on aloittanut tapauksesta uuden esitutkinnan.
Mies onnistui tilanteen jälkeen selittämään poliiseille mereen ajon olleen silkka vahinko. Hän sai joulukuussa 2021 16 päiväsakkoa liikenneturvallisuuden vaaranta-misesta. Silloisten tietojen pohjalta tapahtuma näyttäytyi poliisille onnettomuutena.
Miestä vastaan ei tuolloin nostettu korvausvaatimuksia. Miehen kyydissä ollut vaimo sanoi poliiseille tilanteen olleen täysi vahinko. Kukaan ei vahingoittunut mereen ajossa.
Nauhan mukaan auto kiihdytti mereen
Poliisin aiemman tutkinnan kuulustelukertomuksen mukaan mies kertoi ajaneensa Vanhan Kauppahallin taakse näyttääkseen lapsilleen meripelastuksen venettä.
Mies selitti poliisille, että hän lähti ajamaan merialtaan reunassa autolla vahingossa eteenpäin, vaikka yritti peruuttaa.
”Olin laittavinani pakin päälle, mutta auto lähtikin eteenpäin, kun painoin kaasua. En pystynyt pysäyttämään autoa ja menin paniikkiin tilanteessa”, mies kertoi poliisille kuulustelussa elokuussa 2021.
Poliisin haltuunsa saaman nauhan perusteella auto oli pysähdyksissä ennen mereen putoamista, jonka jälkeen se kiihdytti ja putosi mereen keula edellä.
Miehen mukaan auto oli jostain syystä ollut vaihteella eteenpäin. Hän myönsi auton päätyneen mereen hänen toimintansa vuoksi.
Poliisit puhalluttivat miehen. Hän ei ollut päihtynyt.
Useat hyppäsivät mereen pelastamaan perhettä
Perheen onneksi alueella partioineet poliisit olivat valppaina. Helsingin poliisilaitok-sen partio oli lähistöllä, kun he huomasivat valkoisen Volvon putoavan mereen lapsia kyydissään. Poliisipartio ajoi nopeasti Vironaltaaksi kutsutun merialueen viereen.
Poliisien mukaan pinnalla kelluvan auton ikkunoista kiipesi ulos lapsia ja aikuisia. Auto upposi poliisien kertoman mukaan nopeaan tahtiin.
Toinen poliiseista loikkasi mereen pelastamaan autosta ulos pyrkineitä ihmisiä. Partion toinen osapuoli jäi rannalle nostamaan veden varassa olleita pois.
Mereenajo tapahtui elokuussa 2021 Vanhan kauppahallin takana, Vironaltaaksi kutsutun merialueen viereen. Kuva: Saara Hirvonen / Yle
Paikalle saapui myös useita sivullisia auttamaan. Yksi sivullinen hyppäsi mereen ja pelasti perheen alaikäisen lapsen.
Paikalle saapui roskienkeruuvene, josta heitettiin vedessä oleville pelastusrengas. Kaikki veden varaan joutuneet saatiin pelastettua.
Pelastusoperaatiossa oli lopulta mukana useita poliisin, rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitoksen maayksiköitä sekä poliisin vene ja rajavartiolaitoksen sukeltajia.
Sukeltajat tarkastivat auton ja totesivat sen tyhjäksi.
Epäilty tappo muuttui murhaepäilyksi
Auton kyydissä oli mereen ajon aikana kaikkiaan kuusi ihmistä. Miehen puoliso istui miehen vieressä etupenkillä.
Uhrin kaksi lasta ja miehen kaksi lasta sekä mäyräkoira olivat auton keski- ja takapenkeillä.
Miehen epäillään murhanneen vaimonsa 17.joulukuuta heidän yhteisessä kodissaan Helsingin Ullanlinnassa. Tämän jälkeen poliisi alkoi selvittää myös mereen ajamista uudessa valossa.
Mies on jo aiemmin ollut vangittuna vaimonsa taposta epäiltynä. Poliisi tiedotti tänään perjantaina rikosnimikkeen muuttuneen murhaksi, koska poliisi pitää tekoa suunnitelmallisena.
Murhan yritysten ja murhan syytteen noston määräaika on 23. toukokuuta 2023.
Aiheesta enemmän
***
Murhatohtori on ollut myös YLE:n haistapaskantiedetoimittajuusputkessa, mutta hän on mahdollisesti jänistänyt sen törkyläjän edessä, mitä meille tyhmälle kansalle olisi pitänyt "psykiatriasta" oksentaa... Sen tekivät sitten muut kuten Jukka-Paska Häkkinen.) On kuolattu naistoimittajien taholta "saavutukset", ulkonäkö, (kimakka...) laulunääni, "uskonasiatkin"...
Murhatalo oli isosisä arkkitehti ja kolminkertainen ammunnan olympiamitalisti Toivo Robert Tikkasen suunnittelema. Roope oli nainut päästäkseen Suvun Linnaan...
" 6.4.2004 3:00
27-vuotias Roope Tikkanen valmistui vuosi sitten lääkäriksi. Lukion jälkeen Tikkanen harkitsi myös teologian opiskelua, mutta valitsi kuitenkin kunnioitetun ja arvostetun lääkärin ammatin. Onko hän silti kutsumusammatissaan?
Katja Lautamatin ohjaamassa Seportaasissa Enemmän kuin lääkäri (2004) sympaattinen ja energinen nuori mies pohtii elämäänsä.
Omasta mielestään hän on vielä etsimisiässä. Epätavalliset ammatit eivät ole hänen suvussaan tuttuja, mutta Tikkanen on löytänyt itsestään myös taiteilijapuolen. Laulajanura ei siis ole poissuljettu vaihtoehto.
Tikkanen on baritoni, mutta hänen äänensä nousee myös kirkkaaseen falsettiin. Ohjelmassa seurataan Tikkasen työtä sairaalalääkärinä, tavataan hänen perhettään sekä kuullaan huikeat falsettitulkinnat kappaleista Gute Nacht ja Only You.
TV1 ja FST klo 21.30.
Arja Aho "
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000004215042.html
***
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e6fae586-931d-4680-89ad-f4441663ef32
Ullanlinnan mattosurmasta epäilty psykiatri avautui tv:ssä falsettiäänestään
Ullanlinnan mattosurmasta epäilty Roope Bob Tikkanen on hänet kohdanneiden ihmisten mukaan omalaatuinen, jopa boheemi persoona, joka ei kuitenkaan vaikuttanut aggressiiviselta tai pelottavalta.
Tikkanen antoi takavuosina Ylen tv-ohjelmassa haastattelun, jossa puhui taustastaan laajasti.
Psykiatriksi halusta auttaa ihmisiä
Epäilty halusi jo nuorena löytää elämässä ”sen oikean linjan”. Hän kertoi itse koke-vansa tarpeelliseksi,että elämässä on aina jokin päämäärä tai pyrkimys jotakin kohti. Noin 20 vuotta sitten julkaistussa dokumentissa hän avasi nuoruuttaan sekä niitä osatekijöitä, jotka saivat hänet hakeutumaan lääketieteen pariin.
Haastattelussa hän kertoi haluavansa olla enemmän kuin pelkkä lääkäri.
Lääkärin työssään Tikkanen kuvaili tärkeäksi potilaiden kokonaisvaltaista ymmärtä-mistä. Uransa alkuvaiheessa hän työskenteli Helsingissä syömishäiriöiden kanssa kamppailevien ihmisten kanssa.
Tikkanen kertoi työstään, että hän yrittää auttaa potilaita löytämään niitä keinoja, joi-den avulla elämää on mahdollista jatkaa. ”Psykiatrisessa hoidossa on tärkeää löytää yksinkertaisia sekä tavanomaisia keinoja,joiden avulla potilas voi jatkaa elämää sekä elämistä.”
– Aloin opiskella lääkäriksi, koska halusin auttaa ihmisiä. Nyt valmistumisen jälkeen minusta tuntuu, että minulla on mahdollisuuksia sekä työkaluja, joiden avulla voin auttaa ihmisiä, hän kertoi haastattelussa.
Mies oli kiinnostunut myös teologiasta. Kuvituskuva. AOP
Epävarmuutta omasta uravalinnasta sekä elämän suunnasta
Koulumaailmaan päästyään Tikkanen kertoi, ettei aivan ymmärtänyt, miksi sitä käy-dään. Ruotsiksi koulunsa käynyt mies ilmoitettiin vanhempien ja etenkin isän aloit-teesta kielikouluun, koska he halusivat lapsistaan niin sanotusti maailman kansalai-sia. Hän oli tiettävästi lahjakas jo alakouluiässä, sillä koulunkäynti tuntui helpolta.
– Ajattelin, että koulu on vain paikka, jossa voi leikkiä ja saada kavereita.
Opettajana työskennellyt äiti piti kotikoulua ala-asteikäiselle pojalleen kesän ajan, minkä jälkeen opiskelumotivaatio löytyi.
Peruskoulun jälkeen suunta elämälle tuntui olevan hieman hakusessa, ja Tikkanen haki useita eri opiskelupaikkoja. Yksi vaihtoehdoista oli teologian opinnot.
Valmistumisen jälkeen Tikkanen aloitti työt Helsingissä, jossa hänen potilaansa kamppailivat eri syömishäiriöistä, kuten anoreksiasta tai bulimiasta.
– Tähänastisella uralla en ole kokenut, että lääkärin työ tarjoaa minulle kaiken, mitä toivoin sen antavan. En ole varma, viekö lääkärin ammatti minua eteenpäin elämässä, onko tämä työ minua varten, hän pohti.
Työnsä ohella Tikkanen opiskeli teologiaa ja valmisteli gradua kirkkohistorian osas-tolla. Aiheeksi oli valikoitunut ristiriitainen vuonna 1777 syntynyt Paavo Ruotsalai-nen.Kirkko ja Kaupunki -lehti kirjoittaa Ruotsalaisen olleen kansantajuinen ja kouluja käymätön pappismies.
”Heränneiden johtomies hänestä tuli, koska hän pystyi pitämään kansan hurmoksen hallinnassa. Liikkeen johdossa hän yhdisti suuria kansanjoukkoja. Vaikka jo aiemmin oli ollut monia paikallisia uskonnollisia johtajia, vasta Ruotsalainen kykeni ylittämään sääty-, pitäjä- ja maakuntarajat.”
Epäillyn kertoman mukaan Paavo Ruotsalainen oli uudistusmielinen johtaja kirkon sisällä, joka poikkesi paljolti normeista. Hän oli ristiriitainen ja osin myös kiusallinen hahmo.
Surmaepäillyn uravalinta ja elämän etsintä kuitenkin saivat myöhemmin väistyä. Tilalle tuli halu löytää vaimo.
Laulua harrastava erilaisuuden tukija
Epäilty kertoi, että jo nuorena hänellä oli halu ymmärtää erilaisuutta sekä niitä ihmisiä, jotka eivät ”toimi normaalilla tavalla”.
Laulua harrastanut mies ei kuitenkaan valinnut taiteilijan uraa.
Ajoittain hän koki vaikeuksia äänialansa suhteen, koska baritonilla oli myös kyky käyttää paljon korkeampaa pää-ääntä, joka usein yhdistetään myös falsetti-laulantaan.
Falsettilaulanta tai kontratenori äänialana koetaan usein naiselliseksi ja ääniala onkin luonnollisen androgyyninen. Historiallisesti etenkin kirkkomusiikissa ääniala korvasi naisäänen, sillä naiset eivät esimerkiksi keskiajalla saaneet laulaa kirkoissa.
Taiteilijaelämä ei kuitenkaan tuntunut olevan vaihtoehto, sillä kunnianhimo sekä halu saavuttaa elämässä jotakin merkityksellistä. Dokumentissa Tikkanen koki tärkeäksi saada tunnustusta työlleen. Hän koki, että haluaa tulla huomioiduksi työnsä puolesta maailmassa.
Iltalehti julkaisee epäillyn nimen poikkeuksellisesti jo esitutkintavaiheessa, koska epäilty on työskennellyt yhteiskunnallisesti merkittävässä ammatissa ja hoitanut potilaita, joiden kannalta heitä hoitaneen psykiatrin rikosepäilyllä on suuri merkitys.
***
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho ottaa lainauksen Roope Tikkasen "väitöskirjasta" esimerkiksi "sallituksta suomalaisesta tieteestä:
" – Ja että sanomalehti Kaleva pahoittelee väitettään,jonka mukaan ”päissään tappa- minen on suomalaisten kansallinen, ehkä jopa geneettinen erityispiirre”, Halla-aho jatkaa. "
" Politiikka
Halla-aho julkaisi piikikkään someviestin: ”Irtisanoudun mielelläni rasismista”
Halla-aho toivoo, että Kaleva pahoittelee pääkirjoitustaan vuodelta 2008.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) vaatii, että Kaleva pahoittelee vanhaa pääkirjoitustaan.
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps) kirjoittaa Twitterissä, että hän irtisanou-tuu rasismista mielellään. Hän viittaa twiitissään Etelä-Suomen Sanomien pääkirjoi-tukseen, jossa vaaditaan, että Halla-aho irtisanoutuu rasismista samalla tavalla kuin valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) teki aiemmin heinäkuussa.
ESS:n mukaan Halla-ahon mielipiteitä tulisi tarkastella laajemmin, koska hän on eduskunnan puhemies ja mahdollisesti tuleva presidentti. Halla-aho ilmoitti heinä-kuussa, että hän on käytettävissä perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi. Edus-kunnan puhemiehenä Halla-aho on tasavallan arvojärjestyksessä presidentin jälkeen toisena.
Halla-aho kirjoittaa tuoreessa twiitissään, että rasismia on muun muassa se, että ”kielteisten ominaisuuksien saa sanoa olevan yhden etnisen ryhmän kansallinen, jopa geneettinen erityispiirre.” Halla-ahon mukaan näin ei saisi sanoa esimerkiksi somaleista.
Twiitissään Halla-aho vinoilee medialle viittaamalla Kalevan pääkirjoitukseen vuodel-ta 2008. Hänen mielestään Kalevan tulisi pahoitella pääkirjoituksen väitettä, että ”päissään surmaaminen on kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre.”
– Toivon, että myös media irtisanoutuu eriarvoisesta kohtelusta, ja että sanomalehti Kaleva pahoittelee väitettään.
Kalevan pääkirjoitus käsitteli Rovaniemellä tapahtuneita surmia. Pääkirjoituksen mu-kaan Suomi oli vuonna 2008 Länsi-Euroopan väkivaltaisimpia maita, mikä Kalevan mukaan liittyi vahvasti alkoholinkäyttöön. Pääkirjoituksessa verrattiin Suomen tilannetta Norjaan ja Ruotsiin.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jarmonahkamaki/jussi-halla-aho-irtisanoutuu-mielellaan-rasismista/
Jussi Halla-aho ”irtisanoutuu mielellään rasismista”
Jarmo Nahkamäki 26.7.2023 19:04
Twiitissään Jussi Halla-aho vaatii sanomalehti Kalevaa pahoittelemaan pääkirjoitustaan vuodelta 2008.
Halla-aho toivoo myös median irtisanoutuvan eriarvoisesta kohtelusta.
– Ja että sanomalehti Kaleva pahoittelee väitettään, jonka mukaan ”päissään tappa-minen on suomalaisten kansallinen, ehkä jopa geneettinen erityispiirre”, Halla-aho jatkaa.
Kalevan pääkirjoituksessa mainitaan muun muassa, että Suomi on Länsi-Euroopan väkivaltaisimpia maita ja sanotaan asian kytkeytyvän viinankäyttöön.
Tämän voidaan katsovan olevan vastaus Etelä-Saimaan Sanomien pääkirjoitukseen, jossa vaaditaan Halla-ahoa irtisanoutumaan rasismista.
Jussi Halla-aho ottaa tavoilleen uskollisesti kantaa kärkkäästi asioihin eikä sitä estä Eduskunnan puheenjohtajuus.
Jussi Halla-aho on toiminut myös Perussuomalaisten puheenjohtajana.
EDIT/Lisäys:
Halla-aho jatkaa johdonmukaisella linjallaan, sillä vuonna 2019 Perussuomalaiset jättivät lakialoitteen kansanryhmää vastaan kiihottamisesta koskevan lain täsmentä-misestä. Hän pitää puheessaan lakia tällä hetkellä mielivaltaisena sensuurina.
– Some-kommenteista eivät kiihotu muut kuin syyttäjä, vihervasemmisto ja media, Halla-aho totesi tuolloin eduskunnassa.
PS. Näin Jussi Halla-aho jauhottaa median – Mestari osaa.
LÄHTEET: Iltalehti , Ilta-Sanomat. "
Tiukkojenkin filttereiden läpi menee todella paksuakin paskaa (kerran tai kaksi), kun se "akateemisuudella" kruusataan...
***
" Tässä paikassa murhasta epäiltyä Roope Tikkasta pidetään nyt – naapurit avautuvat kohtalokkaasta illasta
Psykiatrina työskennellyttä Roope Bob Tikkasta syytetään vaimonsa murhasta sekä törkeästä varkaudesta, sillä vaimon omaisuutta katosi epäillyn henkirikoksen yhteydessä.
Niin sanotun Ullanlinnan mattomurhan oikeudenkäynti jatkui tänään torstaina (7.12.) Helsingin käräjäoikeudessa.
Psykiatrina työskennellyttä Roope Bob Tikkasta, 49, syytetään vaimonsa murhasta sekä törkeästä varkaudesta, sillä vaimon omaisuutta katosi epäillyn henkirikoksen yhteydessä.
Istunnon viimeisinä hetkinä Tikkasen puolustaja Kerstin Koorti kertoi, että Tikkanen on tällä hetkellä Turussa psykiatrisella osastolla. Koorti viittasi ilmeisesti puheillaan siihen, että Tikkanen on psykiatrisessa vankisairaalassa Turussa.
Tikkanen on aiemmin osallistunut ainoastaan oikeudenkäynnin alkuvaiheeseen, sillä hän oli henkilökohtaisesti paikalla jutun ensimmäisenä käsittelypäivänä. Puolustaja Koorti totesi, että Tikkanen olisi halukas osallistumaan ensi viikon käsittelyyn paikan päällä.
Koorti alleviivasi Tikkasen todenneen, ettei hän halua olla paikalla, kun oikeuslääkäriä kuullaan oikeudessa. Jutun haastehakemuksessa todetaan, että oikeuslääkäri tulee kertomaan vainajan ruumiinavauksesta.
Ullanlinnan mattosurma: psykiatri osti kaupasta köyttä ja kaakaota ennen epäiltyä murhaa
Aluksi oli epäselvyyttä siitä, tuleeko Tikkanen olemaan läsnä loppulausuntojen aikaan, eli jutun viimeisenä käsittelypäivänä.
Erikoissyyttäjä Laura Sairanen huomautti, että Tikkasen olisi hyvä olla paikalla, sillä hänelle vaaditaan elinkautista vankeusrangaistusta. Lopulta päädyttiin siihen, että Tikkanen osallistuu etäyhteydellä päivänä, jolloin loppulausunnot luetaan.
Tikkanen on määrätty mielentilatutkimukseen, mutta se ei ole vielä valmistunut.
Todistaja luuli mattopakettia joulukuuseksi, hyppäsi sen yli
Aamupäivän aikana oikeudessa kuultiin yhteensä viittä todistajaa, joista kaksi oli poliiseja. Tikkanen ei itse ollut paikalla.
Eräs todistaja kertoi kuulleensa kovia ääniä kerrostalossa perjantain ja lauantain (16-17.12.2022) välisenä yönä. Äänet jatkuivat lauantaina aamulla rappukäytävän puolella.
Todistaja oli aamulla poistunut asunnosta taloyhtiön pihalle. Tikkanen oli pysäköinyt autonsa porttikongin eteen, ja todistajan mukaan Tikkasella oli mukanaan pulkka, johon hän oli lastannut "ison paketin". Todistaja ei tiennyt, että Tikkanen oli laittamassa vaimonsa ruumista autoon.
Erikoissyyttäjä: Ullanlinnan psykiatrille ei ole tehty mielentilatutkimusta
Todistaja muisteli miettineensä, että paketissa olisi voinut olla esimerkiksi joulukuusi.
– Pääsin porttikongista ulos kadulle hyppäämällä paketin yli ja jatkoin siitä matkaa. Mies piti minulle ovea auki. Hän vaikutti todella normaalilta, todistaja muisteli.
Katoamisilmoitus tuli poliisille puun takaa
Yksi poliiseista oli vastaanottanut Tikkasen tekemän katoamisilmoituksen vaimostaan. Silloin ei vielä tiedetty, että vaimo oli todellisuudessa jo kuollut.
– Tuli puun takaa, että Tikkanen oli tullut poliisiasemalle tekemään katoamisilmoitusta, sillä hän oli niin rauhallinen. Rauhallisuus jäi siitä eniten mieleen, poliisi muisteli.
Yllätyskäänne – Ullanlinnan psykiatri on paikalla oikeudessa: katso kuvat
Poliisin mukaan Tikkasen havainnot vaimostaan olivat niin tarkkoja, että ne herättivät epäilystä.
– Ihan kun hän olisi miettinyt etukäteen mitä sanoo.
Myös vaimon veli oli saapunut poliisiasemalle, ja poliisin mukaan Tikkanen oli selkeästi vaivaantunut vaimonsa veljen läsnäolosta. Poliisi sanoi, että vaimon veli oli ollut selkeästi kiihtyneemmässä tilassa kuin Tikkanen.
Poliisi kävi murha-asunnolla
Toinen poliisi oli käynyt Tikkasen ja tämän vaimon asunnolla perjantain ja lauantain välisenä yönä. Poliisi oli tavannut vaimon läheisiä, jotka olivat kertoneet, että asunnosta oli kadonnut matto, ja että eräällä seinällä oli ollut veritahra.
Tikkanen oli kertonut poliisille, että veritahra olisi tullut kenties muuton yhteydessä. Maton katoamisen hän selitti sillä, että hänen vaimonsa olisi vienyt sen.
Myös toinen poliisi kiinnitti huomiota Tikkasen rauhalliseen olemukseen.
– Hän oli hyvin rauhallinen, ja hänellä oli sanat hallussa. Hän ei toistanut mitään turhaa, mitä ihmisillä on shokissa tapana tehdä.
Ullanlinnan mattomurhan tapauksessa kohukäänne – syyttäjä on syytetyn entinen koulukaveri
Lisäksi Tikkanen oli hänen mukaansa kertonut todella yksityiskohtaisesti vaimonsa vaatetuksesta.
– Tikkanen kertoi hyvin tarkasti merkkiä myöten niitä vaatekappaleita. Pidin sitä vähän kummallisena, mutta en poissulkenut, ettei hän olisi voinut olla niin perillä näistä asioista.
Tikkanen ei antanut lupaa etsintään
Poliisin todistelun aikana ilmeni, että poliisi oli pyytänyt yleisjohtajalta lupaa tarkastaa asunto, mutta hän sai kielteisen vastauksen. Poliisi oli vielä kysynyt Tikkaselta, että saako poliisi hänen luvallaan tarkistaa asunto, jos sieltä löytyisi jotain, joka auttaisi naisen etsintään liittyen.
– Tikkanen oli hieman vaikeana siinä, että "ei ehkä kuitenkaan tänään, kun olen niin väsynyt".
– Lähdimme pois ja meille jäi puuttuvasta matosta olo että tässä voi olla jotain hämärää. Yön aikana ajettiin kaksi kertaa asunnon edestä ohi. Ei havaittu silloin mitään erikoista, poliisi muisteli.
Asian käsittely jatkuu ensi viikolla. Tikkanen on myöntänyt aiheuttaneensa vaimonsa kuoleman, mutta kiistänyt teon tahallisuuden.
Kommentit