Putin vuonna 1999. Kuva: Tor Wennström / Lehtikuva
2000
Maaliskuussa Putin voittaa ensimmäiset presidentinvaalinsa.
Elokuussa ydinsukellusvene Kurskin torpedo-osastot räjähtävät ja alus uppoaa Barentsinmerellä. Aluksen miehistön kaikki 118 jäsentä kuolevat onnettomuudessa.
Venäjän hallitusta syytetään viivyttelystä pelastusyrityksissä ja ulkomaiden, kuten Norjan, avun liian myöhäisestä vastaanottamisesta.
Putin on lomailemassa Sotšissa onnettomuuden sattuessa. Hän reagoi onnettomuuteen vasta useita päiviä tapahtuneen jälkeen ja silloinkin vastuuta väistellen. Putinin epämääräinen käyttäytyminen ja onneton mediaesiintyminen herättävät ankaraa arvostelua niin kuolleiden omaisissa kuin venäläisissä ja länsimaisissa tiedotusvälineissäkin.
Tapauksen katsotaan antaneen lähtölaukauksen Putinin pyrkimyksille suitsia ja ohjailla venäläistä mediaa.
Putin vuonna 2003. Kuva: Mihail Metzel / Reuters
2004
Maaliskuussa Putin voittaa jälleen presidentinvaalit yli 70 prosentin äänisaaliilla.
Joulukuussa Putin muuttaa paikalliskuvernöörien valintatavan äänestyksistä Kremlin nimityksiksi. Putinin mukaan muutosta tarvitaan, jotta Venäjä pysyisi yhtenäisenä.
2005
Putin kuvailee Neuvostoliiton hajoamista vuosisadan ”suurimmaksi geopoliittiseksi katastrofiksi”.
2006
Lokakuussa Putinin kriitikko, Venäjän ihmisoikeusrikkomuksista raportoinut tutkiva journalisti Anna Politkovskaja, murhataan kotiovelleen Moskovassa Putinin syntymäpäivänä.
Samana vuonna Venäjän hallinnon kriitikko Aleksandr Litvinenko kuolee Lontoossa myrkytykseen. Britannian tiedustelupalvelun tutkinnan mukaan kyseessä oli venäläisten vakoojien tekemä salamurha.
Putin vuonna 2009. Kuva: Aleksei Družinin / Ria Novosti
2007
Putin pitää Münchenissä turvallisuuspolitiikan konferenssissa puheen, jossa hän kritisoi voimakkaasti Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa. Putin arvostelee kovin sanoin Yhdysvaltojen ”lähes pidäkkeetöntä voimankäyttöä kansainvälisissä suhteissa” ja sanoo supervallan toiminnan johtavan vain asekilpaan ja globaaliin epävakauteen.
Kylmän sodan retoriikkaa lähestyvä puhe johtaa erityisesti Venäjän ja Nato-maiden välien kiristymiseen.
2008
Putin ei voi perustuslaillisista syistä jatkaa presidenttinä yli kahta peräkkäistä kautta, joten hän siirtyy pääministeriksi. Presidentiksi astuu Dmitri Medvedev.
Elokuussa Venäjä ja sen tukemat separatistit käyvät lyhyen sodan Georgian kanssa Etelä-Ossetiasta ja Abhasiasta. Georgiasta irtautuneet alueet julistautuvat itsenäisiksi, mutta vain harva valtio Venäjän lisäksi tunnustaa ne.
Käytännössä alueet ovat Venäjän kontrollissa, ja ne ovat pysyneet välitilassa viisipäiväisestä sodasta lähtien.
2012
Putin palaa presidentiksi. Presidentin valtakautta pidennetään neljästä vuodesta kuudeksi vuodeksi.
Laajoissa Putinin-vastaisissa mielenosoituksissa epäillään vaalivilppiä.
Putin vuonna 2012. Kuva: Jana Lapikova / Ria Novosti
2014
Helmikuun alkupuolella Venäjä järjestää talviolympialaiset Sotšissa.
Heti olympialaisten jälkeen Venäjän joukot miehittävät Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Krim liitetään Venäjään länsimaiden tuomitseman kansanäänestyksen seurauksena. Venäjä perustelee liitosta historiallisilla syillä.
Yhdysvallat ja EU asettavat sanktioita Venäjälle.
Huhtikuussa Itä-Ukrainassa puhkeaa Venäjän-mielisten separatistien vallankumous, joka äityy yhä jatkuvaksi sodaksi.
Heinäkuussa Itä-Ukrainassa ammutaan alas malesialaiskone Venäjältä tuodulla ohjuksella. Kaikki koneessa olleet 298 ihmistä kuolevat.
Venäjä kieltää systemaattisesti suoran osallistumisensa Itä-Ukrainan konfliktiin.
2015
Venäjä tekee ilmaiskuja Syyriassa. Venäjän tukemana presidentti Bashar al-Assadin joukot pääsevät niskan päälle maata repivässä sisällissodassa.
Putin vuonna 2012. Kuva: Jana Lapikova / Ria Novosti
2014
Helmikuun alkupuolella Venäjä järjestää talviolympialaiset Sotšissa.
Heti olympialaisten jälkeen Venäjän joukot miehittävät Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Krim liitetään Venäjään länsimaiden tuomitseman kansanäänestyksen seurauksena. Venäjä perustelee liitosta historiallisilla syillä.
Yhdysvallat ja EU asettavat sanktioita Venäjälle.
Huhtikuussa Itä-Ukrainassa puhkeaa Venäjän-mielisten separatistien vallankumous, joka äityy yhä jatkuvaksi sodaksi.
Heinäkuussa Itä-Ukrainassa ammutaan alas malesialaiskone Venäjältä tuodulla ohjuksella. Kaikki koneessa olleet 298 ihmistä kuolevat.
Venäjä kieltää systemaattisesti suoran osallistumisensa Itä-Ukrainan konfliktiin.
2015
Venäjä tekee ilmaiskuja Syyriassa. Venäjän tukemana presidentti Bashar al-Assadin joukot pääsevät niskan päälle maata repivässä sisällissodassa.
Putin vuonna 2018. Kuva: Aleksei Družinin / Sputnik
2019
Kymmenettuhannet ihmiset osoittavat mieltään Moskovan epäreiluja paikallisvaaleja vastaan, sillä useita oppositiopoliitikkoja estettiin astumasta ehdolle vaaleissa.
Selvästi yli tuhat ihmistä pidätetään kesän yli jatkuneissa mielenosoituksissa.
2020
Toukokuussa Libyassa havaitaan Venäjän ilmavoimien koneita. Venäjä pyrkii lisäämään valtaansa Lähi-idässä, mikä on edellisinä vuosina näkynyt Syyrian sodassa. Venäjä tukee Libyan kansainvälisesti tunnustettua hallitusta vastaan taistelevan sotamarsalkka Khalifa Haftarin joukkoja.
Kesällä pidetään äänestys perustuslain muutoksista, joiden tarkoitus on vahvistaa Putinin asemaa ja valtaa Venäjällä entisestään.

Putin vuonna 2020. Kuva: Aleksei Nikolski / AFP
Kommentit