FT Jussi Halla-ahon (pers) blogihyökkäys kaikille yhtenäisen perusihmisarvon käsitettä vastaan mm. oikeustieteen perusteita koskien on herättänyt huomiota ympäri Eurooppaa hänen kansanedustajaksi valintansa jälkeen.

Kummallista on että Halla-aho ei tohtorismieheksi näytä tietävän tieteellisestä metodologiasta mitään - ei I:tä S:än leuan alta, vaikka kirkkoslaavin tutkija taatusti osaa venäjääkin, jolla parhaat lähteet tuostakin aiheesta on kirjoitettu:

http://www.halla-aho.com/scripta/ihmisarvosta.html

Halla-aho: " Ihmisarvosta

Aksioomalla tarkoitetaan väitettä, jonka totuudellisuus on niin ilmeinen, ettei sitä tarvitse erikseen perustella. Lienee aksiomaattista (pun intended), että myönnettä-essä väitteille aksiooman statusta pitäisi olla erityisen varovainen. Väitteen pitäisi mielellään olla sellainen, että sen voidaan todeta olevan ja olleen totta kaikkialla ja aina.

Yksi nykyajan aksioomista on, että kaikilla ihmisillä on ihmisarvo, ja että tuo ihmis-arvo on kaikilla ihmisillä samansuuruinen. Pahinkin rasisti ja antiegalitaristi yrittää yleensä mahduttaa ihmisarvoaksiooman omaan teoreettiseen kuvioonsa. Aksiooman kieltäminen on kerta kaikkiaan epäkorrektia.

Jos väitetään, että kaikki ovat samanarvoisia, väitetään samalla, että ihmisen arvo tunnetaan ja se voidaan mitata. "


HM: Ei väitetä. Aksioomaa määritelmällisesti ei testata suoraan, vaan tieteessä sen teorian kokonaisuutta testattaessa, jota muodostettaessa aksioomaa on käy-tetty. Teoriasta voidaan sitten ennustaa kaikenlaisia muitakin testattavia lauseita, joiden välityksellä koko teoria,ja siinä ohessa myös aksiooma voidaan todistaa empiirisesti yleensä suhteellisiksi totuuksiksi.Esimerkiksi erityisessä suhteellisuus- teoriaas on aksiooma, että on voimassa partikkelien Lobačevskin nopeusavaruus. Siitä sitten seuraa kaava E = mc^2, jota testataan.

"
Axiom

in a given theory, a proposition that is not proved in the deductive construction of the theory but is accepted as a basic starting point in proving the theory’s other propositions. Usually the propositions of the theory under examination chosen as axioms are known to be true or can be considered true within the framework of this theory.


HA: " Ellei sitä voida mitata, ei voida todentaa, miten paljon kullakin yksilöllä on sitä."

HM: Kaikkilla ihmiseksi luokitettluilla on täysi ihmisarvo YK:n hyväksyttävissä olevassa lainsäädännössä.

HA: " Mikään ulkoa (taivaasta) tuleva ominaisuus ihmisarvo ei voi olla, tai ainakaan sitä ei voida sellaiseksi osoittaa, koska sitä ei ole kirjoitettu tähtiin, vesiin eikä kallioihin. "

HM: Ei ole kukaan väittänytkään.

HA: " Itse asiassa mikään ei viittaa siihen, että ihmisten yhtäläinen arvokkuus (tai ylipäänsä arvokkuus) olisi mitään muuta kuin ajallemme tyypillinen konventio ja julistus, "

HM: " Se on ajallemme tyypillinen konventio, joka oli rajoiteusti voimassa feodaali-sessa yhteiskunnassa, esimerkiksi pelkästään rikoslaissa (ja vain erittäin harvoissa tapauksissa sielläkään).

HA: " samanlainen kuin menneiden aikojen aksioomat: "aurinko kiertää maata", "paavi on erehtymätön", "

HM: " Nämä ovat esimerkkejä epätosiksi osoittautuneista perutettomista aksioomista.

HA: " "naisella ei ole sielua", "

Ei ole miehelläkään kuolematonta sielua...

HA: " "itsetyydytys aiheuttaa likinäköisyyttä". Jälkimmäisiin on aikanaan uskottu aivan yhtä sokeasti kuin nykyään samanarvoisuuteen. Niiden tueksi on ollut yhtä vähän mitattavaa evidenssiä kuin on samanarvoisuuden tueksi.

Koska niitä ei ole voitu perustella, ne on julistettu aksioomiksi, joita ei tarvitse perustella. "

HM: Niitä perustellaan esimerkiksi niistä seuraavalla odotetulla, ja niiden rikkomista seuraavalla odotetun vastaisella kehityksellä.

HA: " Ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassaoleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo. "

HM: Sellaisenaan mittaaminen ei ole ainoata todentamista.

Aksiomaattis-deduktiivinen tieteellinen metodi on nykyaikaineen tieteellinen metodi. Pelkkä mittaaminen sellaisenaan ei sitä ole.

Halla-aho on oikeassa siinä, että yhtäläinen ihmisarvo on juuri aksiooma.

Mutta hänellä ei siis ole haisuakaan, mikä aksiooma tarkoittaa!

Aksiooma otetaan erääksi lähtökohdaksi esimerkiksi teorian- ja lainmuodostuk-sessa sekä moraalissa,ja siitä päätellään yhdessä empiirisen tiedon kanssa johto-päätöksiä ja seurannaisvaikutuksia, joita sitten varsinaisesti testataan arvioidaan.

Niin tieteellinen, juridinen kuin normatiivinenkin tietomme on väärällään kaikenlai-sia aksioomia, joista ei päästä millään eroon, eikä sellaiselle ole varsinaisesti mi-tään tarvettakaan,sillä ne ovat testattavaa EMPIIRISTÄ TIETOA, joita testataan, kuten sanottu, VAIKUTUSTENSA VÄLITYKSELLÄ.

Samanlaisia aksioomia ovat ainakin todistumistavaltaan perustavimmat fysiikan-kin lait, vaikkapa valonnopeuden vakioisuus kaikkien havaitsijoiden suhteen, joka on tällä hetkellä maailman tarkin fysikaalinen fakta, puhutaan jopa 17 numerosta, kun kvanttimekaniikassa päästään 12:en, ja Newtonin mekaniikassa luokkaa 6 - 7:än

http://www.vapaa-ajattelijat.fi/keskustelu/read.php?5,27412,28147#m...

Aksiooma (kr. axíōma = annettu, otettu asettamus, muodosta axió = katson kelvolliseksi) = jonkin tietyn teorian asettamus, jota tätä teoriaa deduktiivisesti rakennettaessa ei todisteta siinä, vaan se otetaan tämän teorian muiden lauseiden todistusten pohjana olevaksi lähtökohdaksi.

Tavallisesti aksioomaksi valitaan tarkasteltavan teorian sellaisia lauseita, jotka tiedetään tosiksi tai voidaan tämän teorian puitteissa katsoa tosiksi.

Ollen lähtöisin muinaisesta kreikasta termi 'aksiooma' esiintyy ensimmäisen ker-ran Aristoteleella ja sitten se siirtyy Eukleideen seuraajien ja kommentaattoreiden töiden kautta geo- metriaan.

Keskiajalla aristoteelisen filosofian (ns. skolastiikan, RK) hallitseva asema aiheutti sen (aristoteelisen aksioomakäsitteen) tunkeutumisen myös muille tieteenaloille ja niiden kautta joka-päiväiseen elämään.

Aksioomaksi alettiin nimittää sellaista yleistä asettamusta, joka "riittävää ilmeisyyttään" "ei tarvitse" todistusta.

Tämän ilmeisyyden luonne nähtiin, jo Platonilta tulevia näkökantoja (mielipiteitä) seuraten, sellaisten perustotuuksien kuten matemaat-tisten aksioomien (muka) ”synnynnäisyydessä” ihmiselle. ”

(Tämä Platonin rooli ”apriorisen tiedon” idean synnyssä vaatii tarkennusta. Kts. em. linkki: ”Platonin tietoteoriasta”, RK)

I. Kantin oppi (tiettyjen) perusaksioomien apriorisuudesta eli siitä,että ne (muka) ”edeltävät kaikkea kokemusta eivätkä riipu sellaises- ta” oli kaikkien sellaisten aksioomakäsitysten huipennus.

Ensimmäinen ankara isku käsityksille (mistään) aksioomista ikuisina ja ehdottomi-na ”apriorisina” totuuksina oli N.I. Lobačevskin epäeuklidinen geometria.

Kritisoidessaan Hegelin näkökantoja loogisia aksioomia (aristoteelisia syllogistisia muotoja) koskien V.I. Lenin totesi:

...ihmisen käytännöllisen toiminnan on täytynyt saattaa tajunta miljardi kertaa toistamaan jotakin loogista muotoa, jotta nämä muodot ovat voineet saada aksioomien merkityksen” (”Filosofian vihot”, ven. 1969, s. 172).

Nimenomaan monisatavuotisen inhimillisen kokemuksen, käytännön, mukaan lukien kokeet ja tieteen etenemisen kokemus, aikaansaamassa riippuvuudessa on aksioomien, jotka otetaan tosina ilman todistusta, ”ilmeisyyden” syy. ”

(Leninin määritelmää voidaan nimittää 'aksiooman' ”arkkipavlo-vistiseksi” määritelmäksi, RK)

” Samalla näkökannan kumoutuminen 'aksioomista' ”apriorisina” totuuksina johti 'aksiooman' käsitteen jakautumiseen kahtia.

Yhteydessä käytännön vaatimuksiin yhä kasvava välttämättömyys kokeilla uusien teorioiden muodostamisen alueella,korvata yksi aksiooma toisella, ja myös niiden suhteellisuus, riippuvuus aikaisemmin vallinneista konkreettisista kokemusolosuh- teista ja tieteen kehitystasosta, joka johtaa mahdottomuuteen valita aina ja ikihyviksi aksiooman ominaisuudessa sellaisia asettamuksia, jotka aina tulisivat olemaan tosia kaikissa oloissa, kaikki tämä johti 'aksiooman' käsitteen ilmaantumiseen jossakin määrin traditionaalisesta poikkeavassa merkityksessä.

Tässä mielessä 'aksiooma' riippuu siitä, millaisen teorian rakennetta tarkastellaan ja miten se tapahtuu.

Tietyn teorian aksioomiksi nimitetään tässä yhteydessä yksinkertaisesti nii-tä tämän teorian lauseita, jotka sen kyseisessä rakenteessa deduktiivisena teoria- na asetetaan lähtökohdiksi,aivan täysin riippumatta siitä, kuinka yksinkertaisia tai ilmeisiä ne siinä yhteydessä ovat.

Sitäkin enemmän jo kokemuksesta esimerkiksi erilaisten epäeuklidisten geometrioiden rakentamisesta ja niiden seuraavasta tulkinnasta ja sovelta-misesta käytäntöön kävi selväksi mahdottomuus jotakin teoriaa rakennet-taessa (tai aksiomatisoitaessa) joka kerta vaatia ennakolta sen aksioomien totuutta.

(Piilo)aksioomat pitää vain TIEDOSTAA, ja ainahan niitä voi myös koettaa varioida ja ainakin älyllisesti ennakoida sellaisen vaikutuksia...

Kaikille yhtenäisen perusihmisarvon käsitettä ei ole mitään syytä lähteä poropeukaloimaan joksikin muuksi.

Kaikkien muodollinen tasa-arvo (aluksi rikos)oikeuden edessä on muuten melko uusi sellaisena oikeusperiaatteena, joka on (eräs) lain laillisuuden edel-lytys. Sen oikeustieteeseen tuoja tässä ominaisuudessa on muuan professori Feuerbach, rikos-oikeuden professori (Paul Johann) Anselm (Ritter) von Feuer-bach (1775 - 1833), silloisen Baijerin feodaalisen ruhtinaskunnan rikoslain uudis-taja ja filosofi Ludwig Feuerbachin isä. Hänet tunnetaan myös kirjailijana, joka mm. julkisti Kaspar Hauser -"susilapsi"-tapauksen.

http://de.wikipedia.org/wiki/Paul_Johann_Anselm_von_Feuerbach

http://de.wikipedia.org/wiki/Ludwig_Feuerbach

http://de.wikipedia.org/wiki/Kaspar_Hauser

Suomenkielinen vaskisti-Wiki tuntee nimellä Anselm Feuerbach vain hänen sa-mannimisen taidemaalaripojanpoikansa viittamatta tämän tiedemiesisään, -isoisään tai neljään -setään.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Anselm_Feuerbach

Ei olisi tämäkään selvinnyt ilman Sovjetskaja entsiklopedijaa...

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/Feuerbach%2c+Paul+Johann+Anselm+von

" Warning! The following article is from The Great Soviet Encyclo- pedia (1979). It might be outdated or ideologically biased.

 Feuerbach, Paul Johann Anselm

Born Nov. 14, 1775, in Hainichen,near Jena; died May 29,1833,in Frankfurt am Main. German criminologist;representative of the classical school of criminal law. Father of the philosopher L. Feuerbach.

Feuerbach advanced a number of progressive principles of bourgeois criminal law, such as the equality of all citizens before the law, and defined the judicial concept of sanity as the basis for criminal accountability. He advocated the theory of psychological coercion (intimidation) as the aim of punishment. This theory was reflected in the Bavarian Criminal Code of 1813, which was drawn up by Feuerbach.

WORKS

Revision der Grundsätze und Grundbegriffe des positiven peinlichen Rechts, vols. 1–2. Erfurt, 1799–1800.
Lehrbuch des gemeinen in Deutschland geltenden peinlichen Rechts. Giessen, 1801.

The Great Soviet Encyclopedia, 3rd Edition (1970-1979).

© 2010 The Gale Group, Inc. All rights reserved. "

Halla-ahon sananvapaustuomio selaisenaan on laiton:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/03/korkein-oikeus-valehtelee-halla-aho-paatoksessaan-muhammedin-pedofiliasta-koraanissa

Täällä edelleen keskustelua aiheesta:

http://simopasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/70904-jussi-halla-ahon-...

Keskustelua aiheesta (Vaparit):


Re: Tohtori Halla-aholta tieteellinen metodologia hukassa ihmisarvokysymyksessä
Kirjoitti: RK (IP rekisteröity)
Päiväys: 4. kesäkuuta 2011 00.15

LostinThought kirjoitti:
-------------------------------------------------------
> RK kirjoitti:
> --------------------------------------------------
> > > Jussi halla-aho katsoo aivan oikein kaikille yhteisen ihmisarvon olevan >>>"aksiooma".

> > Mitä sellainen 'aksiooma' sitten TODELLA ON, se on tohtorille täysin hukassa,
> > vaikka kuuluu varmasti tieteellisen ajattelun kymmenen tärkeimmän käsitteen
> > joukkoon, ainakin metodisen käsitteen. ***

> En ole varma mikä aksiooma on, kun en ole näitä juttuja opiskellut, mutta
>englannin lainasana kuitenkin.

'Aksiooma" oli määritelty linkillä siellä alkuviestissä:

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/axiom

> Arkijärjellä ajatellen ja jonkin verran ihmisarvoa pohtineena olen sitä mieltä että >ihmisellä ei periaatteessa ole mitään arvoa ellemme itse sille anna arvoa.

Noinkin on,mutta jos tuosta aksioomasta luovutaan lainsäädännössä, ja osan kan- sasta pitää koko ajan ansaitsemasta päästyäänkin "ansaita" perusihmisarvoaan-kin ikään kuin joku pimeä siirtolainen, niin "luovutaan" helvetin paljosta muusta kuin vain "yhdestä perusteesta", ja siirrytään "lakiin", joka suuresti poikkeaa nykyi-sestä (tai sitten aina pitää äänestämästä päästyäkin äänestellä Eduskunnassa, Halla-ahoa vastaan perusihmisarvostakin, esimerkiksi saako sairaalassa tappaa potilaita laillisesti vai ei (koska tuo riippuisi itse kunkin potilaan yksityisestä "mitattavasta" "ihmisarvosta" ...

Asia on sikälikin mahdoton, että se johtaisi "lakiin",joka nykyisen kansainvälisen YK-lain raameissa EI OLISI LAKIA OLLENKAAN sanan nykyaikaisessa mielessä, vaan se olisi sellaista,jota YK ei hyväksyisi, ja josta se ensin huomauttaisi, ja aset-taisi sen jälkeen kansainvälisiä pakotteita. Asia rinnastettaisiin mm. apartheidiin, paitsi että tämä oli pahempi, koska apartheidissä esiintyy "porrastettu perusihmisarvo", eikä sellaisen täysi puuttuminen...

> Oma psykologinen kokemukseni on, että elämä on arvokasta, riippumatta siitä

> uskonko johonkin Jumalaan vai en.

Tästä ei todellakaan ole kysymys, vaan tuo Anselm Ritter von Feuerbachin perus-ihmisarvo-aksiooma korvasi myös kaikenlaiset lainsäädännön uskontoperustelut tuolta osin.

Eihän ihminen muuten edes automaattisesti ole mikään ihminen sanan varsinai- sessa merkityksessä, jos hänet pannaan kasvamaan yhteiskunnan ulkopuolella.

Ja kukapa se olsikaan se oikeusviranomainen,joka julkisti tunne-tuimman kaupunkisusilapsi-tapauksen Karpar Hauserin:

[en.wikipedia.org] ?

" Paul Johann Anselm Ritter von Feuerbach, president of the Bavarian court of appeals, began to investigate the case."

Toiset vetävät toisenlaisia johtopäätöksiä ja toiset toisenlaisia: kestä- viä ja edistyksellisiä!
 
> Ehkä perustelen elämän arvokkuuden itselleni tuon subjektiivisen kokemuksen
> lisäksi sillä, että elämä on niin harvinaista kun ajattelee avaruuden
> äärettömyyttä. Meidän kaltaistamme elämää ei välttämättä ole missään. >Ainakaan vielä emme ole sellaiseen törmänneet. Ja vielä

>  ihmeellisemmäksi elämän tekee se, että olemme vielä täällä, kun tietää miten >typeriä ihmiset yleensä ottaen saattavat olla. Paradoksaalista.

Aksioomaa ei testata suoraan,vaan sen seurauksia oppijärjestelmässä testataan empiirisesti.

Juuri se on aksiooman olemus ja yleispätevin määritelmä.

Kysymys on tieteen keskeisimpiin kuuluvasta metodisesta käsitteestä.


Re: Tohtori Halla-aholta tieteellinen metodologia hukassa ihmisarvokysymyksessä

Kirjoitti: RK (IP rekisteröity)
Päiväys: 6. kesäkuuta 2011 04.32
LostinThought kirjoitti:
-------------------------------------------------------
> RK kirjoitti:
> -------------------------------------------------
> > 'Aksiooma" oli määritelty linkillä siellä alkuviestissä:
> ********************************************
> Löysin oman linkin.
> LostInThought:

> > > Arkijärjellä ajatellen ja jonkin verran ihmisarvoa pohtineena olen sitä mieltä,
> > >että ihmisellä ei periaatteessa ole mitään arvoa ellemme itse sille anna >>>arvoa.


> RK: *****************''
> > Noinkin on, mutta jos tuosta aksioomasta luovutaan lainsäädännöstä, ja osan
> > kansasta pitää koko ajan ansaitsemasta päästyäänkin "ansaita" perusihmisar-
> > voaankin, ikään kuin joku pimeä siirtolainen, niin "luovutaan" helvetin paljosta
> >muusta kuin vain "yhdestä perusteesta",ja siirrytään "lakiin",joka suuresti poik- 
> > keaa nykyisestä (tai sitten aina pitää äänestämästä päästyäänkin äänestellä >>Eduskunnassa, Halla-ahoa vastaan  perusihmisarvostakin, esimerkiksi saako >>sairaalassa tappaa potilaita laillisesti vai ei...

> > Asia on sikälikin mahdoton, että se johtaisi "lakiin", joka nykyisen kansainvä-
> > lisen YK-lain raameissa EI OLISI LAKIA OLLENKAAN sanan mielessä, vaan
> > se olisi nykyaikaisessa sellaista, jota YK ei hyväksyisi, ja josta se ensin
> > huomaauttaisi,ja asettaisi sen jälkeen kansainvälisiä pakotteita. Asia  rinnatet- 
> > taisiin mm. apartheidiin, paitsi että tämä olisi pahempi, koska apartheidissä
> > esiintyy "porrastettu perusihmisarvo", eikä sellaisen täysipuuttuminen.


> **********************************************
> LostinThought:
> En mielestäni missään kirjoittanut että ihmisarvo pitäisi poistaa.
> En ole mikään Halla-Ahon puolustaja, enkä varsinkaan
> Perussuomalaisten.
***********************************************
> LostinThought:
> > > Oma psykologinen kokemukseni on, että elämä on arvokasta,
> > > riippumatta siitä uskonko johonkin Jumalaan vai en.

> RK:
> > Tästä ei todellakaan ole kysymys, vaan tuo Anselm Ritter von Feuerbachin
> > perusihmisarvoaksiooma korvasi myös kaikenlaiset lainsäädännön uskonto- >>perustelut tuolta osin.

> > Eihän ihminen muuten edes automaattisesti ole mikään ihminen sanan
> > varsinaisessa merkityksessä, jos hänet pannaan kasvamaan yhteiskunnan >>ulkopuolella.

> > Ja kukapa se olikaan se oikeusviranomainen, joka julkisti
> > tunnetuimman kaupunkisusilapsitapauksen Kaspar Hauserin?

> > " Paul Johann Anselm Ritter von Feuerbach, president of the
> > Bavarian court of appeals began to investigate the case. "

> > Toiset vetävät toisenlaisa johtopäätöksiä ja toiset toisenlaisia: kestäviä ja >>edistyksellisä!

> **************************************************
> LostinThought: Kyllä Kaspar Hauserkin biologian mukaan oli ihminen.

Hän oli auttavasti puhetaitoinen, eikä siten varsinainen susilapsi. Täysin pöntössä kasvanut kuitenkin.

> Ei ihmisyys häviä vaikkei ihminen olisikaan sosiaalistettu ja 
> kasvatettu yhteiskuntaan ja ihmisten kulttuuriin.

Kyllä se ihmisyys täydellä susilapsella olematonta.

Valitettavasti vain tutkimustuloksia piilotellaan.

> Jos johonkin uskon, niin biologiaan.

Ihmispersoona on sosiaalista (sozielles) eikä eikä biologista.

> **************************************************
> LostinThought:
> > > Ehkä perustelen elämän arvokkuuden itselleni tuon subjektiivisen kokemuk-
> > > sen lisäksi sillä, että elämä on niin harvinaista kun ajattelee avaruuden
> > > äärettömyyttä. Meidän kaltaistamme elämää ei välttämättä ole missään.
> > > Ainakaan vielä emme ole sellaiseen törmänneet. Ja vielä ihmeellisemmäksi
> > > elämän tekee se, että olemme vielä täällä kun tietää miten typeriä ottaen >>>ihmiset yleensä saattavat olla. Paradoksaalista.

> **************************************************
> > RK:
> > Aksioomaa ei testata suoraan, vaan sen seurauksia oppijärjestelmässä
> > testtaaan empiirisesti. Juuri se on aksiooman olemus ja yleispätevin
> > määritelmä. Kysymys on tieteen keskeisimpiin kuuluvasta metodisesta >>käsitteestä.


> ************************************************
> LostInThought:
> Kirjoitin vain omat näkemykseni asiasta, ei ollut tarkoitus tehdä mitään tiedettä
> kun alussa jo totesin etten ole näitä asioita opiskellut. Ihmettelen kuitenkin miten
> käsitettä ihmisarvo voidaan testata empiirisesti.Sitähän voidaan pyöritellä ihan
> miten sattuu riippuen siitä miten asiaa ajatellaan. Sitä testataan juuri sellaisten
>oikeudellisten oppijärjestelmien onnistuneisuudella, joihin se sisältyy >aksioomana.

> Aksioomahan on filosofiassa vain perusoletus jonka totuusarvo     

> on ilmeinen. (luin tuolta  sivulta).

Ei sen tarvitse olla "ilmeinen".

Lue lopusta äläkä alusta: että mihin on tultu, eikä mistä on lähdetty:

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/axiom

> Miten sitten määritellään mikä on ilmeinen perusoletus?

Viittaan edelliseen. (Leninillä on tuolle kyllä määrietelmä, mutta sekin on vanhentunut.)

> Jotkut ovat sitä mieltä ettei aksioomia ole edes olemassa.

Se on väärä tieto, ja menee asian vierestäkin, kun aksioomat eivät usein ole erityisesti olemassaolo-olettamuksia.

> Tiede perustuu aina vain koulukuntiin. (varsinkin filosofian kaltainen tiede)

Koulukunnat ovat ideologisia paradigmoja. Niitä ei todellakaan voida tieteessä välttää, mutta ne eivät suinkaan ole mikään tieteen olemus.

> Ihmisarvoa aksioomana periaatteessa kohdella aivan miten tahansa riippuen siitä
> onko kyse sen tutkimisesta miten ihmiset sen yleensä kokevat, vai sitten sen
> määrittelystä siksi että voitaisiin kirjoittaa lakeja tarkemmin.

Lakia ei voida kirjoittaa miten tahansa, kun aksiooma yhdenmukaisesta ihmisoikeudesta toisessa järjestelmässä on ja toisessa ei.


Re: Tohtori Halla-aholta tieteellinen metodologia hukassa ihmisarvokysymyksessä
Kirjoitti: RK (IP rekisteröity)
Päiväys: 12. kesäkuuta 2011 05.45

LostinThought kirjoitti:
-------------------------------------------------------
> Ilmari kirjoitti:
> --------------------------------------------------
> > Kun tässä yllä on esitetty sitä,ettei "ihmisyys" ole susilapsissa "täydellinen",
> > niin tarkoittaako se sitä, ettei tuollaisen "susilapsen" ihmisarvokaan ole sama
> > kuin meillä ihmisten joukossa kasvaneilla/kasvatetuilla?! Jos näin olisi, niin
> > kuinka ihmisarvo silloin olisi mikään aksiooma?! Läheneekö susilapsen
> > ihmisarvo eläinten vastaavaa arvoa sitä enemmän mitä susilapsi on susi ja

> > mitä vähemmän (ihmis)lapsi?Missä vaiheessa evoluutiota ihmisen arvo on >>muuttunut

> >  ihmisarvoksi ja eronnut hänen enemmän eläimiä olleista isovanhemmistaan?
> > Eikö ihmisarvon empiirinen testaaminen ole kehäpäätelmä?
> > Ensin sovitaan ihmisarvosta, sitten tehdään laki sen      

> > perusteella  ja lopuksi todetaan, että ko. laki tukee ihmisarvon käsitettä? Kun
> > Intiassa lehmä on pyhä ja sen arvo taitaa olla jopa ihmisen (ainakin alakastis-
> > ten) arvoa suurempi, niin sillähän on samanlainen aksiomaattinen asema kuin
> > meillä ihmisarvolla. Lehmän itseisarvoa voitaneen testata empiiristesti aivan

> > kuten yllä on puhuttu ihmisarvosta.
> > Tieteellisellä metodeilla ei voida millään johtaa ihmisarvoa ja
> > siksi Halla-aho taitaa vain olla johdonmukainen tekstissään.


> **************************************************
> Olen täysin samaa mieltä. Ei ole olemassa mitään absoluuttista, tai objektiivista
> ihmisarvoa jota emme itsellemme anna.

Ei ole ylipäätään olemassa LAKIA tai muitakaan normatiivia SÄÄNTÖJÄ, "joita emme itsellemme anna"...

>Mutta me itse päätämme asiasta ja luonnollisesti pidämme itseämme
> arvokkaina. Ja kehittynyt yhteiskunta haluaa olla ainakin idealistisesti sitoutunut

> yleiseen ihmisarvoon, vaikkei  se käytännössä sitä noudattaisi.

Sen pitää myös neudattaasitä.laki menettää arvaamattoman helposti moraalisen auktoriteettinsa, ja sitä on vaikea palauttaa mullistamtaa yhteiskuntaa perusteelli- sesti.

> Nykyiset yhteiskunnat, valtiot, yhteisöt tosin noudattavat ihmisarvon periaatteita >paremmin kuin suurin osa aiemmista yhteiskunnista, valtioista ja yhteisöistä
> historiassa.

> Siis jos nyt mitään ymmärrän tästä aksioomasta, niin se on perusoletus, jonka >päälle sitten kasataan tutkimustuloksia.

Juridinen aksiooma on LAIN OMINAISUUS, jotta se ylipäätään olisi lakia. Se on kaikille sama, jotka sen lain sääntelemään tilanteeseen asettuvat. Tietynlaiset yhteiskunnat edellyttävät tietynlaisia lakeja:kapitalismi ja sosialismi edellyttävät toimikseen ja ollakseen olemassa lailta yhtäläisen ihmisarvon periaatetta, orjuus ei sellaista edellytä. Sellainen pitää sekä kirjata lakiin että noudattaa. Jos kirjataan lakiin, mutta ei noudateta, kaikkea muutakin lakia ruvetaan pitämään pelkkänä pulinana, ja oma nyrkki ja pyssy on taas ainoa "todellinen laki".

Tietysti siitä sitten kertyy tutkimustuloksiakin.Mutta missään laboratorioissa tätä ei voi tutkia.

> Perusoletuksetkin ovat kaikki ihmisten tekemiä. Mikään ei ole täysin
> objektiivista. Kaikki tutkimus tapahtuu jonkun ihmisen aivoissa.

Me emme elä "aivoissa", vaan yhteiskunnassa.


Re: Tohtori Halla-aholta tieteellinen metodologia hukassa ihmisarvokysymyksessä

Kirjoitti: RK (IP rekisteröity)
Päiväys: 14. kesäkuuta 2011 07.02

LostinThought kirjoitti:-------------------------------------------------------

> RK kirjoitti:
> --------------------------------------------------
> > Ei ole ylipäätään olemassa LAKIA tai muitakaan normatiivia SÄÄNTÖJÄ, "joita
> > emme itsellemme anna".
 
> LostInThought: Eläimilläkin on kirjoittamattomia sääntöjä joita evoluutio on

> niille antanut, samoim meille.

Ehdottomat refleksit eivät ole tajuntaa eivätkä "sääntöjä", eivätkä ne kerro mitään yhteiskunnasta kuten lait.

Moraalisäännöt ovat poliittisesti järjestäytyneen VALTION valvomia lakeja korke-ammantasoinen normatiivisen sääntelyn muoto, eivätkä missään tapauksessa voi olla mistään Keenistä.


> **************************************************
> RK kirjoitti:
> > Sen pitää myös neudattaasitä. laki menettää arvaamattoman helposti moraali-
> > sen auktoriteettinsa, ja sitä on vaikea palauttaa mullistamtaa yhteiskuntaa >>perusteellisesti.

> LostInThought:Mikä laki koskaan on "mullistanut yhteiskuntaa perusteellisesti".
> Eikä koskaan ole  mitään lakeja todella noudatettu Ihminen noudattaa omien

> geeniensä lakeja paljon paremmin kuin älynsä luomia.

Keeneistä EI TULE LAKEJA, oppisi on fasistinen siitä riippumatta millaisia lakeja (oman vai eniten pälkäämänsä puoleen ohjelman muksisia) Keenistä luullaan tai pelätään "tulevan".

> **************************************************
> RK kirjoitti:
> > Juridinen aksiooma on LAIN OMINAISUUS,jotta se ylipäätään olisi lakia.Se on
> > kaikille sama, jotka sen lain sääntelemään tilanteeseen asettuvat. Tietynlaiset
> > yhteiskunnat edellyttävät tietynlaisia lakeja: kapitalismi ja sosialismi
> > edellyttävät toimikseen ja ollakseen olemassa lailta yhtäläisen ihmisarvon
> > periaatetta, orjuus ei sellaista edellytä. Sellainen pitää sekä kirjata lakiin että

> > noudattaa. Jos kirjataan lakiin, mutta ei noudateta, kaikkea muutakin lakia
> > ruvetaan pitämään pelkkänä pulinana, ja oma nyrkki ja pyssy on taas ainoa
> > "todellinen laki". Tietysti siitä sitten kertyy tutkimustuloksiakin. Mutta missään >>laboratorioissa tätä ei voi tutkia.

> LostInThought: Nyrkki ja pyssy on edelleen se ylimmäinen laki maailmassa ja >tuskin tämä koskaan muuttuu.

Ja PYSSYTKÖ ON KEENISTÄ???? (RUUTIKIN Keenistä, "keeniruutia"?)

Entäs atomipommit? "Tähtien sota"???

(Oliko "savannillakin" jo myös Tähtien sota?)

(Pelkillä nyrkeillä valtiota ei aa pystyyn, ne ovat aivan liiaksi kaikilla samanlaisia siihen...)

>Miksi muuten olisi armeijoita.

Välitön syy on, että kun on valtioitakin, ja niitä taas on kun on eri periaatteella osansa yhteiskunnan tuotteesta ottavia eriarvoisia LUOKKIAKIN.

> Se on geneettisen rakenteemme sanelema sisäinen laki jota kaikki luonnostaan >noudattavat.

Olet AIVAN TÄYSI KAHJO!!!

EIHÄN NIISTÄ SITTEN PÄÄSTÄ MUULLA KEINOLLA EROON KUIN "PÄÄSEMÄLLÄ EROON" ITSE IHMISKUNNASTA!!!

> Vahvempaa on vähän pakko kunnioittaa.

Ei tarvitse. KETÄÄN ei varsinaisesti tarvitse "erityiskunnioittaa". Kaikkein viimeksi síksi, että se uhkailee.

> Ihmisarvokin riippuu perimmältään tästä todellisemmasta laista jota ei ole >kirjattu minkään valtion perustuslakiin.

Ihmisarvo (yhtäläinen) on nykyaikaisen laillisen juridisen järjestyksen perusta ja sellaisen perustarkoitus on, että erimielisyyksiä EI RATKOTA väkivaltaisesti.

Laiki on taustaltaanluokkavaltaa, mutta sellainen ei tule historillisesti kauan keikkumaan.

> Mutta käytäntö ja teoria ovat kaksi eri asiaa.

Mikä ei ole käytännöllisempää kuin kuin oikea teoria!

(Arvaa, kuka sanoi!)

> Totta kai sivistyneen yhteiskunnan kulmakivi on yhtäläiset ihmisoikeudet
> kaikille ihmisen kirjoittamana ja määrittelemänä lakina.


> >**********************************************

> RK kirjoitti:

> > Me emme elä "aivoissa", vaan yhteiskunnassa.

> LostInThought:

> Kiitos tiedosta, luulin ihan että elämme aivoissa...

Et valitettavasti ole ainoa ääliö tuossa suhteessa.

Mutta nyt sitten tiedät!


Re: Tohtori Halla-aholta tieteellinen metodologia hukassa ihmisarvokysymyksessä

Kirjoitti: RK (IP rekisteröity)
Päiväys: 12. kesäkuuta 2011 05.18

Ilmari kirjoitti:
-------------------------------------------------------
> Kun tässä yllä on esitetty sitä, ettei "ihmisyys" ole susilapsissa "täydellinen", niin
> tarkoittaako  se sitä, ettei tuollaisen "susilapsen" ihmisarvokaan ole sama kuin >meillä

>  ihmisten joukossa kasvaneilla/kasvatetuilla?!

Ei tarkoita, mutta jossakin laitoksessa kyllä aito susilapsi joutuu elämään.

> Jos näin olisi, niin kuinka ihmisarvo silloin olisi mikään aksiooma?!

Ihmisarvo koskee myös vammaisia ja kaikkia ja se alkaa syntymästä, vähän ennenkin. Siitähän nyt on kova kiista, että mistä se alkaa.

> Läheneekö susilapsen ihmisarvo eläinten vastaavaa arvoa sitä
> enemmän mitä susilapsi on susi ja mitä vähemmän (ihmis)lapsi?

Ei. Ihmisrrvo on "on tai ei" -käsite. (Muuten se ei olisi 'yhtäläinen'.)

Halla-aho tosin taitaa ajaa "liukuvaa ihmisarvoa"... joka "mitataan" jotenkin...

> Missä vaiheessa evoluutiota ihmisen arvo on muuttunut ihmisarvoksi ja
> eronnut hänen enemmän eläimiä olleista isovanhemmistaan?

Ihmisarvo ei ole biologisen evoluution tuote.

> Eikö ihmisarvon empiirinen testaaminen ole kehäpäätelmä? Ensin sovitaan
> ihmisarvosta, sitten tehdään laki sen perusteella ja lopuksi todetaan, että ko.

> laki tukee ihmisarvon käsitettä?

Ei tuo ole kehäpäätelmä: että suunitellaan jotakin tietyillä aksiomaattislla oletta-muksilla, ja katsotaan, mitä syntyy ja miten se pelaa. Noin tehdään aina aksio-maattisdeduktiivisessa metodissa. Myös mm. silloin kun etsitään hypoteettista Higgsin bosonia EU:ssa... Tai suunni-tellaan ja rakennetaan fuusiovoimalaa...

> Kun Intiassa lehmä on pyhä ja sen arvo taitaa olla jopa ihmisen (ainakin
> alakastisten) arvoa suurempi, niin sillähän on samanlainen aksiomaattinen >asema kuin meillä ihmisarvolla.

Valitettavasti näin on asia...

> Lehmän itseisarvoa voitaneen testata empiiristesti aivan kuten yllä on puhuttu >ihmisarvosta.

Pitää paikkansa. Tätä on Marvin Harris käsitellyt teoksessaan "Kultturin synty". Suosittelen!

[www.tiede.fi]

> Tieteellisellä metodeilla ei voida millään johtaa ihmisarvoa ja siksi Halla-aho
> taitaa vain olla johdonmukainen tekstissään.

Etpä näytä sinäkään tuntevan sen paremmin tieteellisiä metodeja. Tieteessä sekä johdetaan että testataan. Tässä tehdään tuota jälkimmäistä.


Re: Tohtori Halla-aholta tieteellinen metodologia hukassa ihmisarvokysymyksessä

Kirjoitti: RK (IP rekisteröity)
Päiväys: 14. kesäkuuta 2011 16.28

Ilmari kirjoitti:
-------------------------------------------------------
> RK kirjoitti:
> --------------------------------------------------
> > > Tieteellisellä metodeilla ei voida millään johtaa ihmisarvoa ja siksi Halla-aho
> > > taitaa vain olla johdonmukainen tekstissään.

> > Etpä näytä sinäkään tuntevan sen paremmin tieteellisiä metodeja.

> Olin ehkä silloin koulusta pois,kun tämä homma opetettiin.Mutta selitä nyt vähän
> kuinka on mahdollista selittää "on-off-tyyppinen ihmisarvo tieteellisesti", jos
> ihminen on evoluutionasteittain  

> kehittämä olento? Syntyykö ihmiselle ihmisarvo hedelmöityksen yhteydessä vai >jossain vaiheessa myöhemmin?

Ihmisarvo saadaan syntymässä.

Mitä tulee sikiön oikeuksiin,ja esimerkiksi miten kehittyneen sikiön vielä saa abortoida, niin se on taas eri lain kysymys.

> Montako prosenttia geeneistä saa olla erilaisia kuin meillä, ilman, 

> että se vaikuttaa ihmisarvoon.

Tuosta voit kysellä Halla-ahon mielipidettä...

Tämä nykyinen ihmisarvo on on-off: se joko täysin on tai sitä ei ole lainkaan.

> Evoluution lähtökohdasta ei ainakaan voida ihmisarvoa johtaa mitenkään >loogisesti. Vai?

Ei. Sieltä ei voi johtaa MITÄÄN yhteiskunnallisia tosiasioita. Ne ovat kulttuurievo-luution tuotetta,eivätkä biologisen evoluution. Biologinen evoluutio ei ole AINOAA  tiedettä.

> Olemme toki yhtä mieltä siitä, että ihmisarvo on olemassa vahvasti. Ja sen
> perusteella voidaan ja pitää lakeja tehdä ja toimintaa ohjata.

Biologisella evoluutiolla ei yksinkertaisesti ole tämän asian kanssa mitään tekemistä.

Geneettisen monimuotoisuuden suojelu esimerkiksi osaltaan kansanmurhalain-säädännön taustalla (erotukseksi joukkomurhasta) on jossakin määrin eri asia. Siinä tuomitaan (kriminalisoidaan) välillisesti myös "sosiolobiologian" ideologia.


 Re: Tohtori Halla-aholta tieteellinen metodologia hukassa ihmisarvokysymyksessä

Kirjoitti: RK (IP rekisteröity)
Päiväys: 20. kesäkuuta 2011 14.45

LostinThought kirjoitti:
-------------------------------------------------------
> Ilmari kirjoitti:
> --------------------------------------------------
> > Eli ymmärränkö oikein, että mielestäsi ihmisarvo on vain meidän 

> > ihmisten keskinäinen sopimus.

> **************************************************
> Ihmisarvo on vain ihmisten välinen keskinäinen sopimus. Ei se mitenkään voi
> olla mitään muuta tai perustua, mihinkään ominaisuuksiin.

On se näinkin, mutta siinä "sovitaan" helvetin paljosta muustakin kuin tästä "yksi-tyiskohdasta", mm. siitä MITKÄ OVAT MAHDOLLISTEN JURIDISTEN LAKIEN OMINAISUUKSIA ja mitkä eivät, eli mikä on lakia ja mikä taas ei voi sellaista olla.

Tuo ihmisarvo on luonteeltaan tieteellinen aksiooma, eikä poliittinen, koska poliitti- nen voidaan valita miten päin vaan. Se on oikeustieteellinen aksiooma ja oikeusperiaate.YK sen varsinaisesti "polittisena sopimuksena" on lukkoon lyönyt. Kaikki yritykset tinkiä muodollisesta tasa-arvosta lain edessä esimerkiksi faktu-aalisen epätasa-arvon "tasapainottamiseksi" ovat johtaneet raskaisiin virheisiin.


Re: Tohtori Halla-aholta tieteellinen metodologia hukassa ihmisarvokysymyksessä

Kirjoitti: RK (IP rekisteröity)
Päiväys: 16. heinäkuuta 2011 00.29

Ilmari kirjoitti:
-------------------------------------------------------
> RK kirjoitti:
> --------------------------------------------------
> > Tuo ihmisarvo on luonteeltaan tieteellinen aksiooma, eikä poliittinen, koska
> > voidaan valita miten päin vaan. Se on oikeustieteellinen aksiooma ja poliittinen
> > oikeusperiaate. YK sen varsinaisesti "poliittisena sopimuksena" on lukkoon >>lyönyt.

> Tässä kyllä kirjoittaja harjoittaa tahallista harhaanjohtamista ja sanoilla
> leikkimistä, kun väittää ihmisarvoa "tieteelliseksi" ja tarkentaa sen olevan
> "oikeustieteellinen". Yliopistoissa harjoitetaan toki oikeustiedettä, mutta

> väittämällä ihmisarvon perustuvan tähän tieteen haaraan on suuri väärinkäsitys.

>????

> Ihmisarvon perusta on jossain muualla ja oikeustiede jatkaa sitten siitä.

Se LIITTYY muihin asioihin, tässä tapauksessa ennen muutatyön yhteiskunnalli-seen organisaatioon, yhteiskuntajärjestelmään.

Se on tieteelinen aksiooma, josta poliittinen luopuminen johtaisi luopumiseen ny-kyistä yhteiskuntajärjestelmistä ja palaamiseen feoda-lismiin, orjanomitukseen ja fasismiin "oikeuslaitoksen" johdolla.

Yhteiskuntajärjestelmät eivät ole "Keenistä" eivätkä "Ihmisolemuksesta" (jollaisek-si mikä puiolue hyvänsä voi väittää omaa ohjlemaansa tasan yhtä "hyvin" eli huonoin "perustein"...)

Mahdammekohan me olla tuos 'aksiooman' käsitteestä vieläkään samalla aaltopi-tuudella? (Halla-ahohan ei ainakaan ole!) Minä kannata TÄTÄ näkemystä, jota olen tuossa myös tarkentanut ja konkretisoinut:

http://encyclopedia2.thefreedictionary.com/axiom

Sitä se tarkoittaa myös YK-laissa.YK:lla on yleensä ollut maailman parhaat juristit.


 Re: Tohtori Halla-aholta tieteellinen metodologia hukassa ihmisarvokysymyksessä

Kirjoitti: RK (IP rekisteröity)
Päiväys: 12. kesäkuuta 2011 04.52

LostinThought kirjoitti:
-------------------------------------------------------
> Voisit opetella järjestämään kirjoituksiasi paremmin.
>
> RK susilapsista:
> Kaspar Hauser: Hän oli auttavasti puhetaitoinen,eikä siten varsinainen susilapsi.
> Täysin pöntössä kasvanut kuitenkin.

> Kyllä se ihmisyys täydellä susilapsella olematonta.

> Valitettavasti vain tutkimustuloksia piilotellaan.

> **************************************************
> LostinThought:
> En usko todellakaan että tiede määrittelee susilapset

> epäihmisiksi. Kunhan kirjoitit mitä huvittaa.

Kuten sanoin: kaalliita ja alkupäästä jo julkistettuja tutkimustuloksia on pantu piiloon EU:ssa ja Seitsissä. Esimerkiksi Sveitsissä tutkittu Kossiivi-susilapsipoika.


> **************************************************
> RK aksioomasta:

> Sitä testataan juuri sellaisten oikeudellisten oppijärjestelmien
> onnistuneisuudella, joihin se sisältyy aksioomana.

**************************************************

> LostInThought:

> Oikeudellisten oppijärjestelmien onnistuneisuudella? Niin kuin
> esim. USA:n oikeusjärjestelmä? Tai suomalainen oikeusjärjestelmä?

Muiden muissa näiden.

> Kuka määrittelee mikä on "onnistunut oikeusjärjestelmä"? Kirjoita jotain >järkevää, please.

Yhteiskunnallinen käytäntö viime kädessä, mutta aivan välittömästi demokraatiset kansaa ("hallittuja") edustavat päätäjät.

Demokratia sellaisenaan ei kuitenkaan lakeja ilman muuta onnistuneiksi,eikä edes ilman muuta laillisiksi, vaan lakien on oltava myös objektiiviten lainalaisuuksien mukaisia. Esimerkki laista, jotka eivät sitä ole, ovat EU:n valuuttalait, jotka eivät tule nykyisenlaisina pelaamaan vaikka kuinka perkeleesti valvottaisiin kaikkia tahoja.

> **************************************************
> RK Koulukunnista:
> Koulukunnat ovat ideologisia paradigmoja. Niitä ei todellakaan voida tieteessä
> välttää, mutta ne eivät suinkaan ole mikään tieteen olemus.


> **************************************************
> LostinThought:
> Itselleni tieteen perusolemus on kyseenalaistaminen. Ilman sitä ei saa uutta
> tietoa. Liika ideologisuus tieteessä on aina jarruttavaa, mutta siltä ei voi
> mitenkään välttyä koska asiat on joka 

> tapauksessa määriteltävä aina jollain tavalla ennen kuin niitä voidaan määritellä >paremmin.

Mm. juuri siksikin.
> **************************************************

> RK: Lakia ei voida kirjoittaa miten tahansa, kun aksiooma yhdenmukaisesta 
> ihmisoikeudesta toisessa järjestelmässä on ja toisessa ei.


> **************************************************

> LostinThought:

> Tuskin ymmärsit mitä tarkoitin. Ihminen tuskin edes kirjoittaa lakia

> ilman perusoletusta ihmisarvosta.

Totta. Halla-aho tuntuu kuitenkin sellaista kaipaavan.

> Aiemmin ihmisarvo vain määriteltiin kapeammin kuin nykyään, ihmisten kesken.
> Kreikassa vain vapaat miehet olivat tietääkseni eniten ihmisarvoa omaavia, ja >orjilla ei ollut mitään arvoa.

Suurin piirtein noin.

Lisäksi Ateenan vapaat ja "libeaalit" johtajat, Perikleet ja Themistokleet, vaativat että orjia on aktiivisesti tövittävä ja näytttävä heille heidän paikkaansa, eikä saa "veljeillä", mistä he syyttivät spatalaisia, erityisesti sotilasjohtoa, ja syyttivät mm. I persialaissodan voittaja Pausaniasta "orjakapinan johtamisesta" maiden liittoutu-maa vastaan, koska hän oli ottanut orjia armeijaan (ilman sunnattomia edeltäviä urotöitä). Tämä ei tarkoittanut sitäkään, että "vapaiden asemaa ei saa hunontaa", sillä vapaa voitiin kyllä hyvinkin löysin perustein ja mm.veloista tuomita orjaksi, jos hänestä ei pidetty.

> Nykyinen ihmisarvon määrittely tieteessä ei todellakaan perustu siihen mitä joku
> on ammatillisen asemansa tms vuoksi,vaan yleiseen ihmisyyteen, siihen että on
> biologisesti ihminen. Käytäntö on tietenkin aina eri asia kuin teoria,mutta yleinen
> ihmisoikeuksien julistus ei ole kiinnostunut ihmisten asemista, älykkyydestä,
> ulkonäöstä, sukupuolesta, seksuaalisuudesta yms. ihmisiä käytännön tasolla >kategorisoivista asioista.

Aivan.


Re: Tohtori Halla-aholta tieteellinen metodologia hukassa ihmisarvokysymyksessä
Kirjoitti: RK (IP rekisteröity)
Päiväys: 4. kesäkuuta 2011 00.17

LostinThought kirjoitti:
-------------------------------------------------------
> Katsoin aksiooman käsitteen wikipediasta. Muistin lukeneeni asiasta joskus
> ennenkin. Luultavasti ihminen osaa päätellä ilman että kaikki pitää aina
> määritellä tieteen sanoin. Minusta kyseenalaistaminen on kaikkein tärkeintä jos

> haluaa sisäistää mitä on tieteellinen ajattelu.

> And deductive thinking.

Tieteessä on pääteltävä tiukan deduktiivisesti.

Muuten niillä päätelmillä ja niiden testatulla totuudenmukaisuudella ei voi testata aksiooman totuutta, josta ne on johdettu.