13-3-9543864.jpg


Kari Enqvistin kolumni: Suu kiinni fyysikko!

Luonnontieteilijät leimataan kuitenkin kapea-alaisiksi erityisasiantuntijoiksi ikään kuin he eivät muusta tietäsi mitään. Heidän puhevaltansa typistetään mieluusti heidän tieteellisen kompetenssinsa rajoihin, kirjoittaa Kari Enqvist.



Edesmennyttä Stephen Hawkingia on muisteltu tieteen yleistajuistajana. Hän ei kui-tenkaan kääntänyt luonnontieteiden väittämiä tavallisen ihmisen ymmärrettäviksi. Ei ainakaan samassa mielessä kuin vaikkapa yleistajuistamisen supertähdet, amerikkalainen Neil deGrasse Tyson ja englantilainen Brian Cox. ”

RK: Ei kauhean hyvältä näytä ainakaan Tyson…:

” Tyson on arvioinut, että maailmankaikkeus on 50 prosentin todennäköisyydellä jonkin korkeamman voiman tai sivilisaation tuottama simulaatio, jossa ihmiskunta elää. [4]

https://www.hs.fi/nyt/art-2000002929026.html ”

KE: ” Sen sijaan Hawking toi nimikkeet ”teoreettinen fysiikka” ja ”kosmologia” tavallisen ihmisen kielenkäyttöön. Hän antoi näille vaikeille tieteenaloille helposti tunnistettavan hahmon. Omansa. ”

RK: Kyllä ne ennestäänkin tiedettiin; Einstein tiedettiin sekä teoreettiseksi fyysikoksi että kosmologiksi. Myös eräs Paul Kustaanheimo tiedettiin, joka oli ratkaissut mate-maattisesti kosmologiassa tärkeän kolmen kappaleen ongelman, mm. osoittanut, että tämä paketti ei ole stabiili, mikä johti myös kaaosteoriassa edistykseen. Hänelle kävi myöhemmin Helsingin yliopistossa samoin kuin Ragnar Granitille.Harrastaneissa piireissä tunnettiin ukrainalainen englantiin siirtynyt kosmologi Georgi Gamov Mr. Tompkins -popularisoinneistaan. Harva osasi arvata, että juuri hän oli laskenut ratkaisevan ennusteen, josta Big Bang -teorian kehitys lähti vyörymään.

KE: ” Niinpä Hawking oli tieteen pikemmin kuin tiedon lähettiläs. Sitä oli myös Albert Einstein. Kaikki näet tietävät Einsteinin tiedemieheksi ja fyysikoksi. Me tunnistamme hänet helposti valokuvista: Einsteinin hulmuava hiuspehko, Einstein ilman sukkia, Einstein joka näyttää kieltään kameralle.

Sekä Einstein että Hawking ovat muodostuneet eräänlaisiksi kuvakkeiksi. En yllät-tyisi, jos molemmista olisi jo olemassa emoji, jolla tekstareissa voisi korvata käsitteen ”teoreettinen fysiikka”.

Molempiin liittyi outous ja toismaailmallisuus, ikään kuin he eivät olisi olleet aivan normaaleja ihmisiä. Tämän ansiosta teoreettisista fyysikoista on suurelle yleisölle muodostunut mielikuva, joka on osin vahingollinen.

Ajatellaan, että teoreettiset fyysikot ovat kummajaisia. Että heidän ajatuksensa liikuskelevat ainoastaan toisilla planeetoilla ja muissa ulottuvuuksissa.

Hawking tosin kommentoi ilmastonmuutosta ja varoitteli yhteydenotoista avaruuden muukalaisiin. Tämä hänelle sallittiin, koska hän oli kuin omaa rotuaan. Hänen tiedet-tiin asuvan salaisuuksien verhon toisella puolella. Hänen kuviteltiin omaavan muilta piilotettua tietoa. ”

RK: Hawking myös filosofoi, ja hörhöilikin: hän on esittänyt hyvinkin kummallisia ide-oita, kuten että aika voisi kulkea taaksepäin, mikä muuten edellyttäisi jonkinlaista ”in-formaation säilymisen lakia”, jollaisesta hän itse ei ole avoimesti spekuloinut tietääk-seni. Hän on ollut satunnaisesti joukon jatkona myös joissakin muiden alojen ja hui-jareidenkin pölhöhankkeissa, kuten ”Cambridgen Mustekalojen tietoisuuden julistuk-sessa”.


KE: ” Minua on ystävällisesti kehotettu pitäytymään kirjoitelmissani vain universumin ensimmäiseen sekuntiin, josta jotakin tiedän. ”

RK: Sikäli kuin sellaista todella on tapahtunut…


KE: Tavallisesti luonnontieteilijät leimataan kuitenkin kapea-alaisiksi erityisasian-tuntijoiksi. Heidän puhevaltansa typistetään mieluusti heidän usein käsittämättömän tieteellisen kompetenssinsa määrittämiin rajoihin. Fyysikolla ei saisi olla mielipidettä arkielämästä. Tämän olen kokenut monta kertaa omakohtaisesti, kun minua on ystä-vällisesti kehotettu pitäytymään kirjoitelmissani vain universumin ensimmäiseen sekuntiin, josta jotakin tiedän.

Outoa tässä on se,että tietämättömyys ei yleisesti ottaen tunnu estävän keitään muita laukomasta erilaisia kommentteja. On kuin vieläkin olisi elossa häivähdys kahdesta kulttuurista, josta englantilainen C.P. Snow kirjoitti kuutisenkymmentä vuotta sitten. Siinä humanisteille, yhteiskuntatieteilijöille ja ylipäätään ei-luonnontieteilijöille on va-rattu yleisasiantuntijan rooli. Sukupuolesta riippumatta he ovat tämän pallon setämie-hiä.He kertovat laajalla pensselillä,miten asiat ovat.Heidän ymmärryksensä on syvää ja pidäkkeetöntä. Luonnontieteilijät vain näpertelevät laput silmillä yksityiskohtien parissa. Näin siis ajateltiin Snown aikoihin ja ajatellaan ehkä vieläkin.

Mutta jos fyysikko eroaisi toimestaan, jättäisi yliopiston ja ilmoittaisi ryhtyvänsä vapaaksi toimittajaksi, yhtäkkiä hänen olisi hyväksyttävää kirjoittaa mistä hyvänsä. ”

RK: Kyllä. Toisin toimittaja ei saa kirjoittaa mitä hyvänsä ainakaan Suomessa, vaan hänen pitää kirjoittaa nimenomaan paskaa. VAIN PASKASTA MAKSETAAN.

Minä olen muuten tehnyt noin, tosin olen jättäytynyt vain pätkätöistä, joita olen tehnyt ikäni. ja olen niitä tehdessänikin kirjoittanut esimerkiksi filosofiasta just siten kuin olen tarkoittanutkin. HYVÄVÄSYTT(ÄV)YYDESTÄ en tiedä… Se ei mun asiani titeilijänä oikeastaan olekaan, pääsia että on asiaa ja totta!

KE: ” Siitä huolimatta, ettei mikään olisi oikeasti muuttunut. Tutkijan erottaa toimitta-jasta vain käytävä, selän takana kolahtanut ulko-ovi ja kadulle vievät rappuset. ”

RK: On siinä ero. Virassa istuvalla perutieteiden tai filosfiatieteiden professorilla on velvollisuus olla puhumatta paskaa tuolinsa arvovallalla (joka on hupaa myös haihtu-maan…), sillä perustieteiden ja filosofiatie- teiden tehtävänä on MYÖS luoda ideolo-gista maailmankuvaa, esimer- kiksi fysikaalista maailmankuvaa tai tieteellistä ihmis-kuvaa. Meillä sovellettujen alojen ihmisillä sellaista velvoitetta ei ole: huomattavan monet rakennusstaatikot ovat kreationisteja professoreja myöten (aivan kuten monet matemaatikotkin). Ja muitakin hörhöoppeja esiintyy…

Myöskään virassa oleva tai instituutiensa nimissä esiintyvä FILOSOFI ei  saa jauhaa mitä tahansa paskaa erityistieteistä kuten fysiikasta, biologiasta tai sosiologiasta, eikä sovelletuistakaan tieteistä!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/01/helsingin-yo-julisti-v-2002-ehdollistumisen-patemattomaksi

KE: ” Kaiken lajin sanominen näkyy olevan sallittua myös satunnaisille näyttelijöille ja viisunikkareille, taloustieteilijöistä nyt puhumattakaan.

Jos luonnontieteilijä ryhtyisi poliitikoksi, hänen olisi lupa puhua mistä tahansa. En ole nimittäin huomannut, että esimerkiksi kasvatustieteen maisteri Laura Huhta-saarta vaadittaisiin pidättäytymästä lausumasta mistään muusta kuin kasvatustieteen asioista. ”

RK: Hän ei puhu valtillisen tieteen arvovallalla mistään asiasta. Hän on luterilainen uskonnonopettaja, ja hänelle on sallittua uskoa siten kuin tuossa Suomen kirkossa on sallittua - myös kreationistisesti - sillä se on luterilaisille sallittua mutta ei suinkaan pakollista, eikä kovin tavanomaistakaan.Uskonnonopettaja selitti tuon asian lukiossa perusteellisesti,ja paljasti myös,ketkä silloiset teologisen professorit olivat kreationis-teja: taisi olla yksi sillä kertaa: arkelogi Aapeli Saarisalo.

KE: ” Kaiken lajin sanominen näkyy olevan sallittua myös satunnaisille näyttelijöille ja viisunikkareille, taloustieteilijöistä nyt puhumattakaan, jotka mieluusti esiintyvät olemisen, elämisen ja korkeamman opetuksen armoitettuina asiantuntijoina.

Tämä on tietysti aivan oikein.Jokaisella meistä on rajoittamaton sananvapaus - myös vapaus puhua puuta heinää. ”

RK: Paitsi eräillä professoreilla ja muilla – ei ainakaan pitäisi olla

Eikä pitäisi tulla valituksikaan, jos kannattaa esimerkiksi irrationalsitisa ja antirationa-listisia pölhöoppeja… (Ruvetkoon sitten vaikka luonntieteenopettajaksi…)

KE: ” On tärkeää, että julkinen keskustelu on mahdollisimman moniäänistä. Jokainen mielipide on potentiaalisesti arvokas. Korvataan siis mediassa edes joskus yhteis-kuntatieteilijä vaikkapa insinöörillä!

Myös luonnontieteilijöiden ääni voisi kuulua vahvempana. Emme tiedä kaikkea kai-kesta, mutta lähtöasenteemme on työn puolesta kriittinen, analyyttinen ja pohdiskele-va. Edustamme usein järjen inhorealistista ääntä, mutta tietysti myös järkevä ihminen voi olla täysin väärässä. ”

RK: Monadologinen, muodollisen logiikan itse luonnon ominaisuudeksi kirjoitteva, metafyysinen (antidialektinen,antiemergentti) ”fysikalismi” EI OLE ”Järjen Ääni”, vaan yksi HUUHAA-oppi muiden joukossa…

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/08/fysikalismin-ideologia-on-munatonta-metafyysista-monadologiaa

https://journal.fi/tt/article/view/66443/26871

KE: Muistettakoon kuitenkin, että on parempi erehtyä kiinnostavalla tavalla kuin olla oikeassa tylsällä tavalla. Uskon, että tässä suhteessa me fyysikot olemme taitavia.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.

***

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/344171?page=2#344804

" RK
12.10.2011 01:20:04
344804

Enqvist lörpsäyttelee "eurotieteestä" hyödyllisiä...

Aycee(eirek) kirjoitti 10.10.2011 (344739)...

>RK kirjoitti 09.10.2011 (344650)...

>>>En tiedä, mitä matemattiikka on, mutta matematiikka ainakaan ei perustu >>>havainnoille. Fysiikka perustuu.

>>Se perustuu kokeelle, että mitä matematiikkaa, esimerkiksi geometriaa, jossakin >>fysiikan teoriassa sovelletaan.

>Toisin sanoen matematiikka ei perustu havainnoille, mutta fysiikka perustuu. >Näinhän minä alun perin jo sanoinkin. Hyvä, että sinullekin on nyt selvinnyt näiden >kahden tieteenalan perustavaa laatua oleva ero.

Kyllä se matematiikkakin välillisesti perutuu havainnoille, mutta näiden eri tieteenalojen välillä on silti perustava ero toisin kuin esimerkiksi Enqvist väittää.

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/2986922/-fysikalismin-ideologia-on-munatonta-metafyysista-monadologiaa/

Luen tässä justiin Enqvistin kirjaa "Monimutkaisuus", ja tylsempää jargoonia saa todella hakemalla hakea.

Enqvist on kuitenkin jossakinmäärin myös hyödyllinen (pääasiassa kuitenkin vahin-gollinen) idiotti, joka lörpsäyttelee "vihjeitä", jotka johtavat eurotieteen katastrofin juurille. Tässä yksi esimerkki ( sivut 313 - 314):

Enqvist: " Jos vahvaa emergenssiä esiintyy,kaikkia luonnonilmiöitä (joilla hän tarkoit- taa MYÖS YHTEISKUNNAN ILMIÖITÄ!) ei voida palauttaa fysiikan lakeihin. Usein esimerkiksi postuloidaan, että vaikka aivot ovat normaalia ainetta, mentaalisiin tiloi-hin sisältyy muutakin kuin aivokemiaa.Hermosäikeiden keskinäisen järjestäytymisen kauttauskotaan syntyvän jotakin fysiikkaa suurempaa, jotakin sellaista, mikään hamilton ei edes periaatteessa voi kuvata.

Kyse ei ole vain siitä, että eräiden molekyylien kokoontuessa tiettyyn konfiguraatioon kvanttielektrodynamiikan vaikutuspiiri hiipuisi kuin Honeckerin kannatus Itä-Saksassa juuri ennen berliinin muurin murtumista. "

RK: Enqvist tietää kyllä, että mistään ALEMMAN TASON LUONNONLAKIEN "LAK-KAAMISESTA TOIMIMASTA" EMERGENSSISSÄ EI OLE KYSE, vaan uudentyyp-pisten objektiivisten ja reaalisten olioiden ilmaatumista nissä vaikuttavine uusine lakeineen.

Enqvist: " Jos (vain...RK) tällainen olisi vahvan emergenssin syy, voisimme aina kor-jata hamiltoniamme: lisätä siihen uusia funktioita niin, että lopulta myös tietoisuutem-me olisi kuvattavissa atomien kiihkeänä hyörimisenä aivoissa. Mutta ongelma ei ole nykyfysiikan vajavaisuus. vahvan emergenssin sanoma on paljon vahvempi. Niin paljon, että filosofisesti arimpia lakaa jo hirvittää.

Se nimittäin väittää, että maailmassa on murtokohtia, joissa logiikka ei päde. tapahtu-mia, joihin mikään määrä muuttujia ja niiden funktioita ei kykene luomaan järjetystä. "

ISTU JA PALA! Ihmisen keksimän muodollisen logiikan,joka on ehdoton ominaisuus myös matematikassa, saa PANLOOGISTI Enqvistin ajattelussa väistyä niin "materi-at", "liikkeet", "energiat" kuin "jumalat" ja (kummalista kyllä...) myös yhteiskunnatkin!!!

VAIN SE on Enqvistin mukaan lopulta "kaiken olevaisen ainoa todella ehdoton piirre, "energiatkin" mukaan lukien!

Enqvist: " Eräänlaisia singulariteetteja, jotka EIVÄT OLE MATEMTISOITAVISSA. "

Näin todellakin on asian laita!

Sellaia tosiaan edellyttäviä käsitteitä, joiden KESKINÄINEN SUHDE EI OLE PERI-AATTEESSAKAAN MATEMATISOITAVISSA nimitetään DIALEKTISIKSI VASTA-KOHDIKSI, ja NIHIN TIIVISTYYtuolaiten "roilojen vaikutus niin objektiivisessa kuin subjektiivisessakin todellisuudessa!

Enqvist tuossa tavallaan julistaa nyt emergentin ja dialektisen materialismin ykseyttä.

Enqvist: " Hyppäys aivojen mykästä fysikaalisesta todellisuudesta tieteoiseen mentaaliseen maisemaan olisi yksi esimerkki, mutta yhteiskunnan ja atomien välille esitetään myös vedettäväksi pohjatonta mustan aukon kaltaista jakoviivaa. "

RK:tuolaiseen onkaloon voidaan päästä paikallisilla täsmaäteorioilla hyvinkin "syväl- le" niin fysiikan puolta kuin tajunnakin (paykologian,yhteiskunnan) puolelta. Kysymys on että jääkö JOKIN loogisesti deduktiivisella teorialla ylittämätön roilo kuitenkin lopulta aina olemaan, vai ei.

Enqvist: " Vahva emergenssi on ikuisesti selittämätöntä. Se ei millään lailla eroa ihmeestä. "

Se on vain YHDELLÄ DEDUKTIIVISELLA TEORIALLA selittämättömissä. "Ihmees-tä" ei ole kysymys,sillä 'ihme' panee viralta muualta voimassa olevia luonnnonlakeja.

Lainaus poistetulta Vaparien palstalta:

" Materialistisen dialektiikan perusidea on yksinkertainen

Kirjoitti: RK (IP rekisteröity)

Päiväys: 17. kesäkuuta 2008 03.48

Materialistisen dialektisen logiikan idea ja perusjatus on yksinkertainen koskien ns. luontotieteitä eli formaalisia ja luonnontieteitä, joihin kuuluvat erityistieteinä myös muodolliset kuten klassiset ja todennäkäisyyslogiikat, kaaosteoria, systeemiteoria, kybernetiikka jne., mutta todellisuus ja soveltaminen sitäkin monimutkaisempia. Se seuraa muodollisen logiikan olemuksesta. Ihmisen keksimän, kieliin sisäänrakentu-neen muodollisen logiikan idea on, että JOKIN OMINAISUUS JOSSAKIN KOHTEESSA JOKO TAYDELLISESTI ON tai SITÄ EI OLE LAINKAAN.

Koska luonto USEIN myös objektiivisesti (suhteellisen hyvin) jakautuu tuollaisiin eril-lisiin, ns. SUHTEELLISEN ITSENÄISIIN kohteisiin ja niiden vastaavanlaisiin ominai- suuksiin, tutkittavat kohteet eli OBJEKTIT voidaan teorianmuodostuksessa UUDEL-LEENRAKENTAA SYMBOLISESTI TIEDON PIIRISSSÄ noista ominaisuuksistaan, jos nämäon eriytetty oikein todellisuudesta teorianmuodostuksessa.

Sisäisen muodollisloogisen ristiriidattomuuden vaatimus on siis ehdoton KUNKIN TEORIAN SISÄLLÄ, mutta se EI OLE ehdoton eri teorioiden VÄLILLÄ, vaikka nämä teoriat mallintaisivat kokonaisuutena aivan samaa kohdettakin (ja olla kuitenkin eri teoriat, kuten esimerkiksi aikanaan aaltoliike- ja hiukkasvalo-oppi).

Muodollisloogiset ristiriidat ovat tuhoisia teorioiden sisällä tarkoittaen itse asiassa, et-tä "teoria" EI OLE "OIKEA" teoria olenkaan, koska se ei ennusta testattavissa olevia yksikäsitteisiä tuloksia, yksittäistuloksia eikä jakautumia (vaan sillä voidaan "ennustaa" tai "todistaa" mitä tahansa).

Omalla tavallaan ristiriidat teorioiden VÄLILLÄ ovat todellakin "hedelmällisiä" jopa luontotieteissä kuten Hegel sanoi, KOSKA NE OSOITTAVAT, ETTÄ MISSÄ PÄIN TEORIOISSA ON KORJATTAVAA.Ne korjaukset vaan pitää sitten taas tapahtua absoluuttisesti kiinni pitäen muodollisten loogisten ristiriitojen kiellosta SIINÄ KIELESSÄ JOSSA KOHDE ON KUVATTU TEORIAN MUODOSSA, niin kielen KÄSITTEISSÄ kuin LAUSEISSAKIN.

Tässä asiassa on kuitenkin yksi iso ongelma MATERIALISMIN kannalta:

Muodollinen logiikka on kuitenkin lopulta IHMISEN LUOMA TYÖKALU todellisuu-den mallintamiseksi kielessä, EIKÄ MATERIAALISELLA TODELLISUUDELLA VOI OLLA MITÄÄN "VELVOLLISUUTTA" OLLA KAIKILTA PUOLILTAAN AINOASTAAN JA VAIN MUODOLLISEN LOGIIKAN TAUSTAOLETUSTEN MUKAINEN!

Muodollista logiikkaa ei saa METAFYSISOIDA, eikä se ole mahdollistakaan ilman, että joukko tarkeitä käsisteitä tippuisi tarkastelujen ulkopuolelle!

Erityisen ryhmän tällaisia käsitteitä muodostavat DIALEKTISET KATEGORIAPARIT kuten ´sisältö ja muoto´, ´määrä ja laatu´, ´mahdollisuus ja todellisuus´, ´sattuma ja välttämättömyys´, ´ulkoinen ja sisäinen´, ´osa ja kokonaisuus´ , olemus ja ilmiö´, ´mahdollisuus ja todellisuus´, ´subjektiivinen ja objektiivinen´, ´rakenne ja prosessi´, ´materia ja liike´.

Nuo dialektiset vastakohtaparit EVÄT VOI OLLA MUODOLLISLOOGISIA VASTA- KOHTIA, koska ne EDELLYTTÄVÄT toisiaan voidakseen olla olemassa, EIKÄ MIKÄÄN TODELLINEN KÄSITE (tai ilmiö) VOI SAMAAN AIKAAN EDELLYTTÄÄ JA SULKEA POIS TOISTA KÄSITETTÄ (ilmiötä) (loogisesti tai muutenkaan).

Dialektisilla vastakohdilla on usein erikseen muodollislooginen vastakohta. Nämä voivat olla subjektiivisesti "lähellä" dialektisia vastakohtia, kuten ´välttämätön´ ja ´ei-satunnainen´ (mutta kumpikaan noista ei sisällä esimerkiksi kaoottisia ilmiöitä!) tai ´satunnainen´ ja ´ei-välttämätön´, mutta toisissa tapauksissa taas dialektisten vasta-kohtien muodollisloogiset vastakohdat voivat olla lähes synonyymejä kuten ´mahdollisen ja todellisen´ muodolliset vastakohdat ´mahdoton´ ja ´olematon´.

Erityistieteelliset käsitteet määräytyvät ja määrittyvät teorianmuodostuksen yhteydessä.

Mutta dialektisia kategorioita ei määrää mikään yksittäinen teoria; erityistieteelliset teoriat kyllä VAIKUTTAVAT niiden sisältöön, joskus voimakaastikin.

Ns. DIALEKTIIKAN LAIT koskevat noiden dialektisten vastakohtailmiöiden keskinäi- siä suhteita, ja samalla suuressa määrin sitä, mikä ESTÄÄ NIITÄ OLEMASTA MUODOLLISLOOGISIA VASTAKOHTIA (ja toisistaan täysin erillisiä ilmiöitä).

Asiassa voidaan tarkastella toisinkin päin, että ilmiöt, joiden välillä tapahtuu dialektii- kan lakien mukaisia ilmiöitä, esimerkiksi välttämätöntä toisikseen muuttumista, eivät voi olla tavallisin käsittein toisistaan tyhjentävästi erotettavissa olevia muodollis-loogisia vastakohtia.

On myös mahdollista, että kaksi eri teoriaa samasta kohteesta kuvaavat samaa koh-detta eri dialektisen vastokohdan kannalta. Esimerkiksi Schrödingerin differentiaali-yhtälö kuvaa kvantti-ilmiöitä niiden "liikepuolen" eli energiatilojen kannalta. Mutta ku-vaako sitten Heisenbergin matriisiesitys niitä jotenkin erityisesti "hiukkaspuolen kan-nalta",siihen en mene ottamaan kantaa muuten kuin että periaatteessa se olisi varsin mahdollista. "


RK
13.10.2011 01:21:29
344889

Esko Valtaoja uskoo "aikamatkailuun"...

...

Esko Valtaoja uskoo aikamatkailuun,joskin vain niin, että "jos olisi sopivat tekniikka, voitaisiin palata "myöhemmin" uudestaan lähtöpisteeseen (ja -ajahetkeen).

http://yle.fi/alueet/satakunta/2011/06/matkustaminen_ajassa_on_mahdollista__teoriassa_2659362.html

" Matkustaminen ajassa on mahdollista – teoriassa

julkaistu 14.06. klo 05:41, päivitetty

Tämän hetken insinöörit eivät kuitenkaan vielä osaa rakentaa aikamatkustamiseen tarvittavaa mustaa aukkoa ja madonreikiä väänteleviä tekniikoita. Toistaiseksi aika-matkustusta on harrastettu ainoastaan tieteiskirjallisuudessa ja elokuvissa.

Kautta aikojen ihmiskuntaa on kiehtonut ajassa matkustaminen

- Nolo tosiasia on se, että kukaan ei oikein tiedä mitä aika on. Se on varmaan yksi syy, miksei meille ole viimeiseen sataan vuoteen tullut uutta Einsteinia, kertoo avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja omaan veijarimaiseen tyyliinsä.

- Mutta tämän hetken teorioitten eli Einsteinin suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan perusteella aikamatkustus on teoriassa mahdollista.

”Uskoni tulevaisuuden suhteen on aika rajaton”

Vaikka Valtaoja hurmaa optimistisuudellaan ja kertoo olevansa hyvin luottavainen tekniikan kehittymisen suhteen tulevaisuudessa, on ajassa matkustaminen käytännössä hänen mukaansa vielä aika kaukana.

- Pitäisi rakentaa musta aukko ja sitten madonreiät sekä veivata madonreiät vierek-käin avaruudessa. Ehkä tuolla jossain on supersivilisaatioita, jotka tähän pystyvät, mutta meidän insinööreiltämme tämä ei onnistu, Valtaoja valottaa.

- Joka tapauksessa aikakoneella voitaisiin matkustaa taaksepäin vain siihen pistee-seen, jolloin se on rakennettu eikä sitä edeltävään aikaan. Eli jos kukaan ei nyt ole kellarissaan aikakonetta rakentanut, niin meidän on turha odottaa jälkeläisiä tulevaisuudesta tarkastelemaan menneisyyden turismia.

YLE Satakunta "

Tämäkin tarkoittaa, että hän uskoo uskonnonomaisesti johonkin "informaation säily-misen lakiin" (absoluuttisen universaalisen massaenergiansäilyvyyden lisäksi), jol-laisesta "informaation säilymisen" ja siis myös "sen SYNTYMÄTTÖMYYDEN" "laista" KOKEELLINEN FYSIIKKA EI TIEDÄ MITÄÄN, ainakaan toistaiseksi...

Kaakatettu ja paapatettu paskaa mm. YLEssä sellaisestakin aivokummituksesta on kyllä kerran jos toisenkin...:

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/Message/220170

" "Informaatioparadoksi"

RK, 11/21/2006 12:02:50 AM, 220170

Julius kirjoitti 21.11.2006 (220160)...

>Eilinen Prisma, Hawkingin paradoksi (uusinta la 25.11. klo 14:10)) kertoi
>mielenkiintoisia asioita itse asiasta eli paradoksista, kannattaa sen vuoksi katsoa.

Ohjelmassa ´informaation´ käsite esiintyi jossakin aivan kummallisessa merkityksessä.

Annettiin kuva, että maailmankaikkeudessa olisi jokin "informaatiopotti", eikä "informaatiota voitaisi luoda eikä hävittää".

Noille tieteilijöillä "energia on ainetta", myös "informaatio on ainetta". Jäämme "mie-lenkiinnolla" odottamaan seuraavaa "ainetta", ettei vain olisi sitä "ajatusainetta"...

Luuonolakien pysyminen suhteellisen vakioina ei missään tapauksessa EDELLYTÄ mitään TUOLLAISTA "informaation" käsitettä, kuten ohjelmassa annettiin ymmärtää.

Maailman tapahtuneita prosesseja ei voida "kääntää taaksepäin", kuten ohjelmassa väiettiin "periaatteessa voitavan" tehdä.

"Universaalissa informaation säilymisteoriassa" on sekoitettu kaksi aivan eri asiaa: se, että kerran vallinnut asiantila on todistettu luonnonlakien puolesta MAHDOLLI-SEKSI, se, että olisi muka "olemassa" mahdollisuutena elimahdollinen kvanttihypyn tarkkuudella tasan tasan vastakkaisuuntainen prosessi, joka "palauttaisi" tuo nimen-omaisen tasan saman asiantilan.

Itse asiassa "informaation sälymiseelläkin" mustassa aukossa tarkoiotettiin MASSA-ENERGIAN säilymistä, eli oletteujen UNIVERSAALIVAKIODEN c ja h säilymistä myös siellä (josta ei ole mitään todellisia takeita).

Luonnonlakien oleteaan "olevan informaatiota", mikä on verbaalista lallaa määrittele-mättömillä (ja pelkästään FYSIKAALISESTI myös MÄÄRITTELEMÄTTÖMISSÄ OLEVILLA)käsitteillä, jotka käsittelevät esimerkiksi fysikaalisten ja geometristen (matemaattisten) lakien ontologista suhdetta.

Taululla esiintynyt lämpötekniikan käsite S ei ollut "informaatio", vaan (ymmärtääkse-ni) ENTROPIA, joka on fysikaalisen lämpöopin todennäköisyyssuure, ja jonka suh-teesta informaatioon on esitetty ontologisia hypoteeseja niin MUODOLLISLOOGI-SEN VASTAKOHDAN (mm. Yrjö Ahmavaara) kuin dialektisen (edellyytävän) vastakohdankin muodossa.

... "