13-3-9543864.jpg


Kari Enqvistin kolumni: Suu kiinni fyysikko!

Luonnontieteilijät leimataan kuitenkin kapea-alaisiksi erityisasiantuntijoiksi ikään kuin he eivät muusta tietäsi mitään. Heidän puhevaltansa typistetään mieluusti heidän tieteellisen kompetenssinsa rajoihin, kirjoittaa Kari Enqvist.



Edesmennyttä Stephen Hawkingia on muisteltu tieteen yleistajuistajana. Hän ei kui-tenkaan kääntänyt luonnontieteiden väittämiä tavallisen ihmisen ymmärrettäviksi. Ei ainakaan samassa mielessä kuin vaikkapa yleistajuistamisen supertähdet, amerikkalainen Neil deGrasse Tyson ja englantilainen Brian Cox. ”

RK: Ei kauhean hyvältä näytä ainakaan Tyson…:

” Tyson on arvioinut, että maailmankaikkeus on 50 prosentin todennäköisyydellä jonkin korkeamman voiman tai sivilisaation tuottama simulaatio, jossa ihmiskunta elää. [4]

https://www.hs.fi/nyt/art-2000002929026.html ”

KE: ” Sen sijaan Hawking toi nimikkeet ”teoreettinen fysiikka” ja ”kosmologia” tavallisen ihmisen kielenkäyttöön. Hän antoi näille vaikeille tieteenaloille helposti tunnistettavan hahmon. Omansa. ”

RK: Kyllä ne ennestäänkin tiedettiin; Einstein tiedettiin sekä teoreettiseksi fyysikoksi että kosmologiksi. Myös eräs Paul Kustaanheimo tiedettiin, joka oli ratkaissut mate-maattisesti kosmologiassa tärkeän kolmen kappaleen ongelman, mm. osoittanut, että tämä paketti ei ole stabiili, mikä johti myös kaaosteoriassa edistykseen. Hänelle kävi myö- hemmin Helsingin yliopistossa samoin kuin Ragnar Granitille. Harrastaneissa piireissä tunnettiin ukrainalainen englantiin siirtynyt kosmologi Georgi Gamov Mr. Tompkins -popularisoinneistaan. Harva osasi arvata, että juuri hän oli laskenut ratkaisevan ennusteen, josta Big Bang -teorian kehitys lähti vyörymään.

KE: ” Niinpä Hawking oli tieteen pikemmin kuin tiedon lähettiläs. Sitä oli myös Albert Einstein. Kaikki näet tietävät Einsteinin tiedemieheksi ja fyysikoksi. Me tunnistamme hänet helposti valokuvista: Einsteinin hulmuava hiuspehko, Einstein ilman sukkia, Einstein joka näyttää kieltään kameralle.

Sekä Einstein että Hawking ovat muodostuneet eräänlaisiksi kuvakkeiksi. En yllät-tyisi, jos molemmista olisi jo olemassa emoji, jolla tekstareissa voisi korvata käsitteen ”teoreettinen fysiikka”.

Molempiin liittyi outous ja toismaailmallisuus, ikään kuin he eivät olisi olleet aivan normaaleja ihmisiä. Tämän ansiosta teoreettisista fyysikoista on suurelle yleisölle muodostunut mielikuva, joka on osin vahingollinen.

Ajatellaan, että teoreettiset fyysikot ovat kummajaisia. Että heidän ajatuksensa liikuskelevat ainoastaan toisilla planeetoilla ja muissa ulottuvuuksissa.

Hawking tosin kommentoi ilmastonmuutosta ja varoitteli yhteydenotoista avaruuden muukalaisiin. Tämä hänelle sallittiin,koska hän oli kuin omaa rotuaan. Hänen tiedettiin asuvan salaisuuksien verhon toisella puolella. Hänen kuviteltiin omaavan muilta piilotettua tietoa. ”

RK: Hawking myös filosofoi, ja hörhöilikin: hän on esittänyt hyvinkin kummallisia ideoi-ta, kuten että aika voisi kulkea taaksepäin, mikä muuten edellyttäisi jonkinlaista ”infor- maation säilymisen lakia”, jollaisesta hän itse ei ole avoimesti spekuloinut tietääkseni. Hän on ollut satunnaisesti joukon jatkona myös joissakin muiden alojen ja huijarei-denkin pölhöhankkeissa,kuten ”Cambridgen Mustekalojen tietoisuuden julistuksessa”.


KE: ” Minua on ystävällisesti kehotettu pitäytymään kirjoitelmissani vain universu-min ensimmäiseen sekuntiin, josta jotakin tiedän. ”

RK: Sikäli kuin sellaista todella on tapahtunut…


KE: Tavallisesti luonnontieteilijät leimataan kuitenkin kapea-alaisiksi erityisasian-tuntijoiksi. Heidän puhevaltansa typistetään mieluusti heidän usein käsittämättömän tieteellisen kompetenssinsa määrittämiin rajoihin. Fyysikolla ei saisi olla mielipidettä arkielämästä. Tämän olen kokenut monta kertaa omakohtaisesti, kun minua on ystävällisesti kehotettu pitäytymään kirjoitelmissani vain universumin ensimmäiseen sekuntiin, josta jotakin tiedän.

Outoa tässä on se,että tietämättömyys ei yleisesti ottaen tunnu estävän keitään muita laukomasta erilaisia kommentteja. On kuin vieläkin olisi elossa häivähdys kahdesta kulttuurista, josta englantilainen C.P. Snow kirjoitti kuutisenkymmentä vuotta sitten. Siinä humanisteille, yhteiskuntatieteilijöille ja ylipäätään ei-luonnontieteilijöille on varat-tu yleisasiantuntijan rooli. Sukupuolesta riippumatta he ovat tämän pallon setämiehiä. He kertovat laajalla pensselillä, miten asiat ovat. Heidän ymmärryksensä on syvää ja pidäkkeetöntä. Luonnontieteilijät vain näpertelevät laput silmillä yksityiskohtien parissa. Näin siis ajateltiin Snown aikoihin ja ajatellaan ehkä vieläkin.

Mutta jos fyysikko eroaisi toimestaan, jättäisi yliopiston ja ilmoittaisi ryhtyvänsä vapaaksi toimittajaksi, yhtäkkiä hänen olisi hyväksyttävää kirjoittaa mistä hyvänsä. ”

RK: Kyllä. Toisin toimittaja ei saa kirjoittaa mitä hyvänsä ainakaan Suomessa, vaan hänen pitää kirjoittaa nimenomaan paskaa. VAIN PASKASTA MAKSETAAN.

Minä olen muuten tehnyt noin, tosin olen jättäytynyt vain pätkätöistä, joita olen tehnyt ikäni. ja olen niitä tehdessänikin kirjoittanut esimerkiksi filosofiasta just siten kuin olen tarkoittanutkin. HYVÄVÄSYTT(ÄV)YYDESTÄ en tiedä… Se ei mun asiani titeilijänä oikeastaan olekaan, pääsia että on asiaa ja totta!

KE: ” Siitä huolimatta, ettei mikään olisi oikeasti muuttunut. Tutkijan erottaa toimitta-jasta vain käytävä, selän takana kolahtanut ulko-ovi ja kadulle vievät rappuset. ”

RK: On siinä ero. Virassa istuvalla perutieteiden tai filosfiatieteiden professorilla on velvollisuus olla puhumatta paskaa tuolinsa arvovallalla (joka on hupaa myös haihtu-maan…), sillä perustieteiden ja filosofiatie- teiden tehtävänä on MYÖS luoda ideolo-gista maailmankuvaa, esimer- kiksi fysikaalista maailmankuvaa tai tieteellistä ihmisku-vaa. Meillä sovellettujen alojen ihmisillä sellaista velvoitetta ei ole: huomattavan monet rakennusstaatikot ovat kreationisteja professoreja myöten (aivan kuten monet matemaatikotkin). Ja muitakin hörhöoppeja esiintyy…

Myöskään virassa oleva tai instituutiensa nimissä esiintyvä FILOSOFI ei  saa jauhaa mitä tahansa paskaa erityistieteistä kuten fysiikasta, biologiasta tai sosiologiasta, eikä sovelletuistakaan tieteistä!

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/01/helsingin-yo-julisti-v-2002-ehdollistumisen-patemattomaksi

KE: ” Kaiken lajin sanominen näkyy olevan sallittua myös satunnaisille näyttelijöille ja viisunikkareille, taloustieteilijöistä nyt puhumattakaan.

Jos luonnontieteilijä ryhtyisi poliitikoksi, hänen olisi lupa puhua mistä tahansa. En ole nimittäin huomannut, että esimerkiksi kasvatustieteen maisteri Laura Huhta-saarta vaadittaisiin pidättäytymästä lausumasta mistään muusta kuin kasvatustieteen asioista. ”

RK: Hän ei puhu valtillisen tieteen arvovallalla mistään asiasta. Hän on lu-terilainen uskonnonopettaja, ja hänelle on sallittua uskoa siten kuin tuossa Suomen kirkossa on sallittua – myös kreationistisesti – sillä se on luterilaisille sallittua mutta ei suinkaan pa-kollista, eikä kovin tavanomaistakaan.Uskonnonopettaja selitti tuon asian lukiossa pe- rusteellisesti, ja paljasti myös, ketkä silloiset teologisen professorit olivat kreationisteja: tai olla yksi sillä kertaa: arkelogi Aapeli Saarisalo.

KE: ” Kaiken lajin sanominen näkyy olevan sallittua myös satunnaisille näyttelijöille ja viisunikkareille, taloustieteilijöistä nyt puhumattakaan, jotka mieluusti esiintyvät olemisen, elämisen ja korkeamman opetuksen armoitettuina asiantuntijoina.

Tämä on tietysti aivan oikein. Jokaisella meistä on rajoittamaton sanan- vapaus – myös vapaus puhua puuta heinää. ”

RK: Paitsi eräillä professoreilla ja muilla – ei ainakaan pitäisi olla

Eikä pitäisi tulla valituksikaan, jos kannattaa esimerkiksi irrationalsitisa ja antirationalis-tisia pölhöoppeja… (Ruvetkoon sitten vaikka luonntieteenopettajaksi…)

KE: ” On tärkeää, että julkinen keskustelu on mahdollisimman moniäänistä. Jokainen mielipide on potentiaalisesti arvokas. Korvataan siis mediassa edes joskus yhteiskuntatieteilijä vaikkapa insinöörillä!

Myös luonnontieteilijöiden ääni voisi kuulua vahvempana.Emme tiedä kaikkea kaikes- ta, mutta lähtöasenteemme on työn puolesta kriittinen, analyyttinen ja pohdiskeleva. Edustamme usein järjen inhorealistista ääntä, mutta tietysti myös järkevä ihminen voi olla täysin väärässä. ”

RK: Monadologinen,muodollisen logiikan itse luonnon ominaisuudeksi kirjoitteva, me- tafyysinen (antidialektinen, antiemergentti) ”fysikalismi” EI OLE ”Järjen Ääni”, vaan yksi HUUHAA-oppi muiden joukossa…

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/08/fysikalismin-ideologia-on-munatonta-metafyysista-monadologiaa

https://journal.fi/tt/article/view/66443/26871

KE: Muistettakoon kuitenkin, että on parempi erehtyä kiinnostavalla tavalla kuin olla oikeassa tylsällä tavalla. Uskon, että tässä suhteessa me fyysikot olemme taitavia.

Kari Enqvist

Kirjoittaja on kosmologian professori Helsingin yliopistossa ja tietokir- jailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.