winch%202006.jpg

Venevinssin pyörittämiseen on voitu käyttää vesimyllyäkin...

Fraenckelin liettuan etymologinen sanakirja kertoo seuraavaa sanoista, joil- le paikannimi ”Tampere” eräänä lukuisista Suomen ja Hämeen balttilaisista paikannimistä perustuu.

Suomen kuurilaisia yhteyksiä on tutkinut erityisesti professori Eino Nieminen

http://www.helsinki.fi/venaja/tietoa/kolari.htm

Vanhoista ja ikivanhoista balttilainoista mm. täällä:

http://www.suduva.com/virdainas/proto.htm

Kuurilainat ovat kuitenkin uusia, samanikäisiä kuin germaanilainat.

(Tuo Fraenkelin liettuan etymologinen sanakirja ei valitettavasti ole tällä hetkellä netissä.)

Lithuanian: tampýti (tampo, tampė) = vetää jotakin t. jokin jostakin, venyä kimmoisesti,

Etymology: 'durch mehrfaches Ziehen, Zerren oder Spannen dehnen = venyä vedon tai jännityksen lisäämisestä, venyä kimmoisesti; auseinander-, auf-, hochziehen = vetää irti toisistaan, ylös maasta; sich recken = ulottua',

įtampas 'Anspannung, Anstrengung' = valjaat, į'tampas dass. = em.

Seuraavat kaikki -(e)r-johtimelliset muodot ovat liettuassa LAINAA KUURISTA (lietuan oma johdin on -(e)l-):

Mit r- Erweiterung tamprùs 'zäh = sitkeä, sisukas, saita, hartnäckig = uppiniskainen, sisukas, elastisch' = joustava, kimmoinen,

Adv. tãmpriai = lujasti, sitkeästi, itsepäisesti

tamprus daikts 'eine Sache, die schwer zu begreifen ist' = vaikeasti käsitettävä asia,

(Sana lie ollut alun perin kuurissa ”*tamperus” (mask.), ”tamperi” (fem.).

Tampere ei kuitenkaan siis tule tästä, vaan vetoLAITETTA tarkoittaneesta sanasta ”tamperis”! Sitä ei valitettavasti ole tässä sanakirjassa mainittu.

Nykyliettussa ”tampris” tarkoittaa jännitystä, painetta, teknisesti myös jousivakiota ja jousen ruuvikiristintä.

http://www.zodynas.lt/terminu-zodynas/T/tampris

" tampris. tamprumas 1: Kai indo viduje oro tampris didesnis už išorinio oro spūdį, tai skystis kyla tuo vamzdeliu aukštyn. (Kun astian sisällä paine nousee suuremmaksi kuin ilmanpaine, niin nete nousee tätä putkea ylöspäin.)

http://www.tiede.fi/comment/1798085#comment-1798085

"
Vierailija

Arkkis
Jotuni

Fakta on,että Suomessa on paljon Tammikoskia Lappiin asti. Miksi nimessä on tammi, vaikka tammipuu ei kasva Lapissa? Yksi selitysmahdollisuus on, että Tammikosken tammi ei tarkoita tammipuuta vaan jotain muuta puuta, jota on käytetty koskessa mahdollisesti padon rakennuspuuna samalla tavalla kuin tammea jossain etelämpänä.Tammen muinainen merkitys on voinut olla jollain alueilla suuri puu,kuten etymologinen kantakin esittää nostraattiselle muodolle. Vähän samasta kyse kun Mono-hiihtokengästä tuli yleissana mono. Toinen se-litys on, että Lapissa oikeasti kasvoi tammipuita ja niitä käytettiin vesirakenta-misessa. Joku kirjoitti, että Oulussa on kasvanut tammia. Ei mahdotonta, että tammia olisi kasvanut tai niitä olisi tuotu Oulusta.


Tarkistin tuota mm. "kovaa joustavaa puuta" tarkoittavan liettuan adjektiivin "tamprus"/ "tampri", että sitä ei ole muissa balttikielissä, vaan vastaavassa merkityksessä on ihan muita sanoja.

Tämä sana näyttäisikin olevan osin laina, ja se näyttäisi olevan sellainen siten kuurista, että se on muodostettu tuolla salaperäisellä johdospäätteellä -(e)r- sanasta

"(į )tampa" = jännitys, jännittäminen, veto, nosto, joka edelleen on verbistä

"tampyti (tampo, tampė)" = vetää (to(ta)kin ulos, ylös jne.)

kuin esimerkiksi kuurin sanasta

"kupa" = dyyni, kumpu, kupu, verbistä kasa(u)t(u)a, liett. "kaupti(s)", ven. kopit'(sja), ovat tulleet mm. sanat

"kupras" = kyömy, kyttyrä, töyssy jne.

"kuprinė" = (täysinäinen) säkki, selkäreppu, laukku. sekä

"*kupriṥkas" > "kūrṥas" (liett.) = kuurilainen.

 

"*Tamper(is)" näyttäisi tarkoittaneen "ved(ät)intä", "jännitintä", vinssin tukkia tai oikeastaan koko vinssiä ennen kuin se siirtyi tarkoittamaan vesimyllyn akselipuu-ta,ja siitä edelleen erityisesti vehkeen monimutkaistuessa pystyakselipuuta, pyöri- vää pystyakselia, jota "tammi" nykyään yhtenä merkityksenään tarkoittaa. Sanoi-sin, että koskesta on vedetty vinssillä veneitä ja lauttoja ylös, ennen kuin siinä on ruvettu pitämään vesimyllyä. Se tarkoittaa myöskin varsinkin hydraulista ylipainetta liikkeen lähteenä.


Sana "tampris" tarkoittaa nykyään mekaniikassa "jousivakiota", ja aivan erityisesti se tarkoittaa kierrettävällä kiristimellä säädettävää jousen puristusta, kuten ohessa maatalouden/elintarviketeollisuuden puristinlaitteessa:

http://gs.elaba.lt/object/elaba:6091585/6091585.pdf

" Pasirenkame, jog sistemą veikia žadinimo jėga, kintanti pagal sinusoidę. Virpėjimo lygtis šiuo atveju yra tokia [5]:

(1) mẍ + µẋ + qx = Fsinωt

čia:
m – sistemos masė, kg;
q – spyruoklės tampris, lygus jėgai,kuria reikia paveikti spyruoklę, kai norima sukelti jos deformaciją, N/m; ( - jousen jäykkyys, voiman suuruus, joka tarvitaan vaikuttamaan jousessa aiheuttamaan (yksikkö)muodonmuutos, N/m)

x– spyruoklės virpėjimo poslinkio momentinis dydis, m;
.
x = dx/dt – virpėjimo momentinis greitis, m/s;
..
x = dv/dt – masės virpėjimo momentinis pagreitis, m/s²;
µ– mechaninio pasipriešinimo konstanta (vidinė trintis), Ns/m;

F– sužadinimo jėgos amplitudė, N;
ω - sužadinimo jėgos dažnis, rad/s.

Pääte on kuurissa kuitenkin ollut "-er-", kuten "Dyynien (kopa) asukkaan" nimestäkin ilmenee: Koperniks.

Sellaisen vetokoneen tukki "tamperis" > "tammi" on ollut ainakin alkeellisemmissa versioissa pystyasennossa, jotta sitä on voitu ylemmän tukipiteen yläpuolelta kiertää käsin tai vaikka hevosilla, jos on oikein tosi iso purkki ollut vedettävänä. Isostakin koskesta pääsee, jos siinä on jonkinlaiset ohjaimet. Tuolla ei siis ole ollut tekemistä tammipuun kanssa, mutta sitten on myöhemmin voitu ruveta käsittämään, että nimi johtuisi tukin mahdollisesta materiaalista.

 
Fysikaalista ilmiötä tarkoittava verbi "vetää" on liettuaksi

 

"tempti (tempia, tempo)" = vetää > s. "tempoa"

Preussiksi tämä on "tenstun" , latinaksi "tensere" ja ranskaksi "tenser".

(Vastaava sana "vetäjä" on latinassakin: se on matematikoille tuttu "tensori".)

Liettuassa pyritään kuitenkin nyppimään kuurismeja pois, vaikka ne vilisisivät arki- ja sanomalehtikielessä.)

tamprà, -ễ 'Hartnäckigkeit = itsepäisyys, Zähigkeit = sisukkuus, Elastizität = kimmoisuus' und '(Sprung)feder' = vetovieteri,

tamprýbė 'Festigkeit = lujuus, Standhaftigkeit = kestävyys, kauaskantoisuus'

tamprùmas = tamprýbė; tamprė'ti 'elastisch = kimmoistua, zäh werden = itsepäistyä'.

Lett. (latvia) tamprs 'sehr zäh' = erittäin uppiniskainen (Kuronismus = kuurismi, od. Lituanismus, sana on siis myös liettuassa kuurismi!).

Abltd. mit tẽmpti = venyttää, vetää, tempoa (s.d. mit Etymologie),

tĩmpti = venyttää, ulottaa, saada ulottumaan, ulottaa

į'tumpas = lisä- .

Tämä seuraava edustaa hieman vanhempaa muotoa, ja ”neutraalia aspek- tia”, josta edellinen, iteratiivinen aspekti on johdettu kantabaltissa, samata sanaparvesta. Tuo "timpti" on kertaluonteisen toiminnan aspekti. Kaikki nämä ovat myös johtimella -p- kantabaltissa johdannaisia vielä yksinkertai-semmista verbeistä.

 

Lithuanian: tẽmpti (tẽmpia, tẽmpė) = vetää, jatkaa

 

Etymology: 'durch Ziehen spannen oder dehnen = jännittää tai venyttää vetämäl- lä, ausdehnen = venyttää pitkäksi, recken = ulottua, den Zügel anziehen = kiristää ohjaksi(st)a, straffziehen = kiristää; ziehen = vetää, schleppen = vetää perässään',

ištempìmas 'Anspannen' = valjastus, valjaat, vgl. Daukantas dieł isztem-pimo tas patios mentos und 'Ausstrecken = ojenta(utu)minen, Recken = kurkotus, Hinaus-, Herauszerren = kiskominen, Fortschleppen = laahaaminen',

įsitẽmpti 'sich ausdehnen = venytellä, sich recken = ojennella (jäseniään), sich ausstrecken = venytellä (itseään); eindrängen = omistautua',

ištempė'ti 'ausstrecken = ojentaa,recken = kurkottaa;anspannen, strengen = valjastaa, straffen = kiristää, pingottaa, hinaus-, herauszerren = kiskoa, fortschleppen = laahata',

atsitempti in atsìtempau pýva 'ich habe mich an Bier satt getrunken' = jonkin vaikutuksen alaisena,

templễ  '(Bogen)sehne = (jousen) jänne, Saite = (soittimen) kieli',

temptùvas 'was spannt; Spanngerät' = jännitin (oikeastaan VENYTIN, s. ”Dehngerät” = vetolaite),

(vgl. jedoch temptyva = jousenjänne).

 

Lett. tiept (-pju, -pu) 'recken = ojentaa, kurkottaa, venytellä (jäseniään), steifen = pyyhkäistä, samoilla, tempoa, tempaista, naarmuttaa, juovittaa, stramm halten = pysyä lujana, behaupten = käsittää',

tiepša = tiepa 'Rechthaber, zänkischer, streitsüchtiger Mensch' = itsepintainen, riitaisa mies

tiepa noch 'Eigensinn = itsepäisyys, Widerstreben = vastarinta'.

Preussin kuurismeja:

Hierher wohl auch preuss. (adj.) tēmpran (neutri) 'teuer' = kallis,kireä (aika),

(Adv.) tēmprai = kalliisti, lujasti

Pers.-Namen Temperbunz (*Tempra-butas), erinimi ”Isotalo”, ”Komeatalo”.

Im Ablaut mit tampýti (Iter. zu tẽmpti ), tĩmpti, -tumpas.

Lit. temp- 'spannen = jännittää, dehnen = venyttää' ist Erweiterung der Wz. *ten- , zu der noch die s.v.v. tandus = hidas, laiska, haluton, tenė'ti = , tẽsti, tę'vas, tìngti, tiñklas genannten Wörter gehören.

Noita kaikkia sanoja tarkastellaan tuonnempana erikseen.

Urverw. mit npers. tēftan 'drehen = pyörittää (levyä), wenden = kääntää; spinnen = kehrätä lankaa' ,

arm. t'amb '(Saum)sattel' = (päärmätty) satula, das weiche Fleisch der Beine der Tiere = eläinten jalkojen pehmeä liha',

toch. (tokaari) camp-, cämp- 'können' = osata, A tampe 'Macht = valta, Gewalt = voima',

lat. templum 'der vom Augur mit dem Stab am Himmel und auf der Erde abgegrenzte Beobachtungsbezirk' = (ennustajan sauvalla rajaama) tarkastelunäköpiiri; Aussichtsplatz für die Vogelschau = tarkkailupaikka lintuperspektiivistä',

(Tästä todennäköisesti tulee sana ”temppeli”, eikä ole ehdottoman mahdotonta, etteikö se tulisi baltista latinaan, kreikan kautta tai suoraan. Tuleehan baltista, preussista, ”caupus”:kin, viinakauppias, kapakoitsija.

Sanalla temppeli on tasan samat rakennuspalikat kuin sanalla TAMPERE, mutta noin 1000 vuotta aikaisemmalta ajalta. [HM: tai sitten 1000 vuotta myöhemmältä, jos Tampere onkin vasarakirveskieltä, kuten Koitere, Akaa ja Saimaa.] On huomattava, että baltissa oli jo ennen latinaa sana ”temple” merkiten ”(katon) kiristettyä kannatinta”.

Ja se on molemmissa merkinnyt myös katon taivutettuja kannattimia, kuten tuosta hieman alempaa huomataan.

Kuurin ”Tampere”/”tamperis” on kuitenkin muunlaista, liikenteellistä 'ylösvetämistä'. Se on dynaamista eikä stabiilia....

tempus 'Zeitspanne = aikajänne, -punkt = ajahetki, -alter = ikä, Zeit = aika',

anord. þambr 'dick, geschwollen' = paksu, pullistunut, isovatsainen

[Tämä esiintyy myös yhdessä Tampereelle esitetyistä vanhoista germaanietymologiaehdotuksista. Sekin saattaa kuitenkin olla joko baltti- tai kantabaltoslaavilaina sielläkin, sillä on epäselvää, onko tuo pakotetttua toimintaa tarkoittava -p-laajennus jo kantaindoeuroopasta vai vasta kantabaltoslaavista.]

þømb 'dicker Bauch = iso maha; Bogensehne = kaarenjänne',

þėmbi-þrjætr 'Hochmutiger' = ylpeä, kopea,

norw. temba 'stopfen' = sulloa, ahtaa, parsia,.

Zum Vergleich von lit. tẽmpti mit slav. *tętiva in aksl. (kirkkoslaavi) tętiva 'Sehne' = jänne,

russ. tjativa, poln. cięciwa.

Auch slav. *tō in serb.-ksl. tōpú 'pacúj', russ. tupoj 'stumpf' = tylsä, pätkä, poln. tępy,

skr. (sanskriti) tūp usw. wird mit lit. tẽmpti verglichen.

Lithuanian: temptyva = jousen jänne

Etymology: '(Bogen)sehne' , wohl Lituanisierung nach tẽmpti aus tetyva.

Lithuanian: tĩmpti (tĩmpsta, tĩmpo) = venyä, ulottua

Etymology: 'sich dehnen = venyä (riittävästi), recken ulottua',

įtĩmpos (mon.) 'dauernd, ununterbrochen' = jatkuva, ištimpaĩ (mon.) dass. = em.,

tìmpa 'Sehne (auch des Körpers) = jänne, Gummi elasticum, Gummiband = kuminauha',

įtimpa 'Anspannen = jännittäminen, Anstrengen = kiristäminen, Straffen = pingotus',

tĩmpinti 'langsam mit vorgestrecktem Halse und langgestreckten Beinen gehen; langsam schreiten, schleppend gehen' = laahustaa, vitkastella,

Frequ. timpinė'ti 'schleppend umherwandeln, gehen' = laahustella,

timptioti 'sich bewegen, schreiten' = liikahtaa, vähän.

Seuraava johdin -(e)l- on nyt muinaisliettuaa (ja sitäkin vanhempaa), jonka kuurissa korvaa -(e)r- (ihan varmaa ei ole kumpi todella on vanhempi):


Mit l- Erweiterung timplioti 'ausspannen, ausstrecken' = pingottaa naru,

nułuput skúrą, nutimplojut 'das Fell abziehen, ausspannen' = virittää ansa,

Zum l- Suffix vgl. noch lat. templa 'die über die Dachsparren gespannten Querhölzer, auf denen die Schindeln befestigt sind' = kattoparrujen varaan asetetut poikkipuut, joihin paanut (päreet) kiinnitetään.

Abltd. mit den s.v.v. tẽmpti , tampýti, -tumpas (s.s.v.v.) genannten Wörtern.

Vgl. ausserdem lett. tīpt (-pstu, -pu) 'sich bewölken' = mennä pilveen, synkistyä.

Täältäkin löytyy kuurismeja ainakin pakannimissä:

Seuraavat tähän liittyvät nimet ovat kuurilaisia:

Lithuanian: Timbrė, joki preussilaisessa Liettuassa

Etymology: Bach in preuss. Litauen,

Tìmbra, Fluss und Dorf, virta ja kylä Liettuan rannikolla,

dazu timbrìnė 'Timberkahn' = puuvene, ”timbralainen”, voi viitata myö puun taivutukseen venettä tehedessä.

vielleicht auch timbryti 'arbeiten, wirken' = tehdä puuhun liittyviä töitä, timpuroida, timprata.

Myös sana ”timperi”, ”timpuri” näyttäisi tulevaan suomeen kuurista, eikä ruotsin sanasta ”timmerman”, joka sekin taitaa tulla kuurista!

Vgl. preuss. See Tymer (jetzt Dimmer-See), Nebenfluss Temra (Gouv. Grodno).

Nach Būga a.a.O. aus aruss. *T'múra.

http://www.etymonline.com/index.php?search=temple&searchmode=non

temple (2) = "side of the forehead," early 14c., from O.Fr. temple "side of the forehead" (11c.),from V.L.*tempula (feminine singular),from L. tempora, pl. of tempus (gen. temporis) "side of the forehead," probably originally "the thin stretch of skin at the side of the forehead."

Possibly associated with tempus span "timely space (for a mortal blow with a sword)," or from the notion of "stretched,thinnest part," which is the sense of cognate O.E. ðunwange, lit. "thin cheek."

temple (1) = "building for worship," O.E. tempel, from L. templum "piece of ground consecrated for the taking of auspices, building for worship," of uncertain signification.

Commonly referred either to PIE base *tem- "to cut," on notion of "place reserved or cut out,"

or to PIE base *temp- "to stretch,"

on notion of cleared space in front of an altar. Figurative sense of "any place regarded as occupied by divine presence" was in O.E. Applied to Jewish synagogues from 1590s. ”

 

Itse asiassa eräät saamen tutkijat (jotka tosin eivät kuulu kumpikaan yleisen kielitieteen penaalin terävimpiin kyniin), ovat esittäneet, että Tampere oli ollut myöhäiskantasaameksi *Tempel

http://fi.meteotrend.com/city-article/134718/

Nimen Tampere etymologia

Paikannimeä Tampere on yleensä pidetty lainana skandinaavisista kielistä (muinais-ruotsin damber ’pato’).Viimeaikaisessa kielentutkimuksessa tätä etymologiaa on kui- tenkin alettu pitää epätyydyttävänä, koska kosken nimi on hyvin vanha ja alueella on asunut aikaisemmin saamelaisia eikä ruotsalaisia. Saamelaista alkuperää on esitetty jo 1900-luvun alussa, kun A.V.Koskimies ehdotti, että sana Tammerkoski olisi voinut lainautua saamen kielen (pohjoissaamen) sanasta dabbal ’koskessa sijaitseva suvantokohta’. 2010-luvulla tätä etymologiaa ovat kannattaneet Pauli Rahkonen ja Mikko Heikkilä. Heidän mukaansa sana Tampere juontuisi myöhäiskantasaamen rekonstruoidusta esimuodosta tḙmpḙl. ”

Tämä on erittäin mahdollista, tämä on balttilaina, ja tarkoittaa aivan samaa, mutta kieli on muinaisliettua, jota on ilmaantunut Baltiasta noin vuoden 1000 aikoihin, eli ”laivahautojen” aikoihin Baltiasta. Ero on sama kuin Keiteleen (uskokaa täi älkää: ”Keittelyjärvi”!) ja Koitereen välillä: toinen muinaisliettuaa, toinen vasarakirvestä (Koitere ei voi olla kuuria).

 

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_roots#.C7.B5

*ténh₂us = thin

Lat. tenuis, Ir. tanae/tanaí, OCS tĭnŭkŭ, Russ. тонкий (tonkij), Skr. तनु (tanu), Gk. τανυ- (tany), Eng. þynne/thin, Gm. thunni/dünn, Pol. cienki, ON þunnr, Av. tanū, Pers. tanuk/ tan,

Lith. tévas, tētis = isä, Ltv. tiêvs, oik. tēvs = isä

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:Proto-Indo-European/t%C3%A9nh%E2%82%82us

http://www.etymonline.com/index.php?search=tenet&searchmode=none

tenet = "principle," properly "a thing held (to be true)," early 15c., from L. tenet "he holds," third person singular present indicative of tenere "to hold, to keep, to maintain"

from PIE base *ten- "to stretch"

(cf. Skt. tantram "loom," tanoti "stretches, lasts;" Pers. tar "string;"

Lith. tankus "compact," i.e. "tightened;"

Gk. teinein "to stretch," tasis "a stretching, tension," tenos "sinew," tetanos "stiff, rigid," tonos "string," hence "sound, pitch;"

L. tendere "to stretch," tenuis "thin, rare, fine;" O.C.S. tento "cord;" O.E. thynne "thin").

Connection notion between "stretch" and "hold" is "to cause to maintain." The modern sense is probably because tenet was used in M.L. to introduce a statement of doctrine. ”

http://www.etymonline.com/index.php?search=tension&searchmode=none

tension = 1530s, "a stretched condition," from M.Fr. tension, from L. tensionem (nom. tensio) "a stretching" (in M.L. "a struggle, contest"), from tensus, pp. of tendere "to stretch,"

from PIE base *ten- "stretch" (see tenet).

The sense of "nervous strain" is first recorded 1763. The meaning "electromotive force" (in high-tension wires) is recorded from 1802. ”

Seuraavissa sanoissa vartalo on kantaindoeuroopasta ilman kantabaltin vartalojohtimia:

 

Lithuanian: tenė'ti (tẽna, tenė́jo) = hyytyä, jähmettyä

Etymology: 'gerinnen = hyytyä,erstarren = jäykistyä,fest werden = lujittua,sich verdicken= saeta,paksuta,sich verdichten = tihetä',

aptenė'ti 'sich mit Schleim bedecken' = limoittua,

teniūgoti 'etwas aus dem Wasser ungeschickt ziehen' = vetää vedestä jotakin, ”onkia”,

tenễsiai 'Gallerte, Sülze, Gelatine' = hyytelö, liivate, gelatiini, tenesiaĩ dass. = mt.

Zur Wz. *ten- wie tãnas = tana ym.,sutanioti = kietoa,tandus = veltto ym.,

tẽmpti = venyttää , tęsti = vetää, tę'vas = isä, tìngti = laiskistua, tiñklas = verkko, tìnti = lyödä (”tintata”).

Urverw. mit lett. tanis 'Spinne' = hämäkki (s. auch s.v. tiñklas),

ai. (muinaisintia) tanæ'ti 'dehnt (sich), spannt, erstreckt sich, dauert' = venyä, jännittyä, kestää, tāna- 'Faden = lanka, Ton = savi, sävel, sävy',

griech. teīno 'strecke , dehne' = venytän,

lat. tenere 'halten = pitää, richten = suunnata, behaupten = käsittää',

anord. tenja 'dehnen, spannen, ausstrecken',

got. uf-þanjan 'ausstrecken = kurkottaa, trachten nach = katsoa perään',

ahd. (muinaisyläsaksa) dėnnen 'dehnen'.

 

Lithuanian: tenė = joen rannan paikka joka ei liiku, muutu virtamisen vaikutuksesta (= ”tekee tenää”), pidäke, este, häm. ”tenä”, ”tena”,

 

Etymology: 'die Stelle in einem Fluss, besonders am Ufer, welche von der Strömung nicht bewegt ist' (nach Kurschat tėnẽ in poln. Litauen).

Zu lit. tenė'ti, tìnti, s.d. und Skardžius ŽD 74, anders Būga RFV, Raštai 1, der es zu lit. -tíenis in at(t)íenis = merenlahti, poukama, (s.d.) stellt.

 

Lithuanian: tìnti (tìnsta (tį'sta), tìno) = paisua, pullistaa, hengittää vaikeasti

Etymology: 1. '(auf)schwellen = (ylös,esiin)pullistaa/ua, schwer atmen = hengittää vaikeasti, syvään',

tinìmas 'Schwellen' = paisunta,

aptinìmas 'Anschwellen, -lung' = turvotus, und 'Geschwulst, Wassersucht' = vesipöhö,

sutinìmas 'Beule' = pullistuma, kuhmu, paise.

Lett. tīt (tinu od. tiņu, Praet. tinu) 'winden = tuulla, wickeln = kääriä, flechten = kietoa',

Refl. -ties 'sich winden = kiertyä, kietoutua, kiemurrella, sich wickeln = kääriytyä, sich entwickeln = kehittyä',

tīšana 'Winden = tuul(em)i(nen), Wickeln = kietominen'.

Tiefstufe der Wz. *ten- 'dehnen = venyttää, spannen = jännittää',

zu der noch die s.v.v. tãnas, sutanioti, tandus, tẽmpti, tenė'ti, tę'vas 2., tingùs, tiñklas genannten Wörter und wohl auch tánkus, tymas 1., tìnti 2. gehören.

 

Lithuanian: tìnti (tìna, tynė) = lyödä (”tintata”), kal(l)ita = hioa, teroittaa lyömällä

Etymology: 2. '(die Sense) durch Klopfen mittels eines Hammers schärfen'= teroittaa (viikate,kuurin ”vikaptes”= ”kaikenleikkaa- va”) vasaralla koputtamalla, = 'dengeln' = kallita (kallitsen, lt., kur. < kalti > kalistaa, ”kalu” (kalus = pajavasara), takoa = und 'schlagen = lyödä, prügeln = piestä (kepillä)',

(Viikate on kuurilaisten tuotekehityksen tulos, se oli yksilöllinen työkalu, kuten mm. miekkakin, ja samoin usein jopa haudattinkin käyttäjänsä mukana. Ammatti- niittäjien malli Hämeessä oli ns. suora- eli pitkävarsiviikate, jonka tappi on terän suuntainen, ja varsi on yksilöllinen siten, että viikate on osapuilleen tasapainossa käsiotteiden yhdyslinjaa pitkin. Tasapainoa ja siten viikatteen kärjen pyrkimystä nousta pystyyn (tai upota peltoon) voidaan säädellä sekä tappiotteen että sen taka-käden hukkapääotteen paikalla. Ennen teräkin oli yksilöllinen, niittäjän itsensä tai sepän hänen toivomustensa mukaan tekemä. Mitä pidempi terä, sitä kokeneempi ja tehokkammpi niittäjä, ja sitä terävämpi terän myös piti olla, että sillä ei väsähdä kättelyssä. Useampi niittäjä niitti yleensä kilpaa vielä minunkin lapsuudessani, vaikka silloin viikatetta käytettiin päätyökaluna enää poikkeustapauksissa, jos vilja oli laossa tai korjaussäät todella huonot.)

tynìmas 'Schlagen = lyöminen, Geisseln = ruoskinta, Dengeln = kallitseminen' und 'Schleifen, Dengeln (einer Sense)' = viikatteen hiominen, kallitseminen

tìntuvas 'Gerät zum Schärfen der Sense' = viikatteen teroitus- laite (tahko? -uvas viitt kinteäänlaitteseen,kun taas -klys viittaa usein käsityökaluun), tintuvis dass. = em., Pl. tìntuvai dass. = em. (mon., tuo on tintuvas- eikä tintuvis-sanan monikko).

Vgl. noch perẽtinti 'schlagen, besiegen' = lyödä, voittaa, ”höyhentää”.

Urverw. mit ursl. (kantaslaavi) *tęti (*t'ną) in poln. ciąc' (tnę) 'schneiden = leikata, hauen = hakata, schlagen = lyödä',

sloven. té·ti (tnem) 'hacken' = hakata,

aruss. (vanha venäjä, usein kuin valkovenäjä) tjati (t'nu) 'schlagen' = lyödä = russ. tjat',

ačech. (vanha tshekki) tieti (tnu), čech. títi (tnu) 'hauen' = hakata, piiskata

abltd. mit nsorb. ton 'Aushau' = (avo)hakkuu,

slov. drvotón (= ”puunhakkuu”) 'Platz, wo Holz gespalten wird' = liiteri =,

čech. náton 'Hauklotz' = tuolin selkänoja,

poln. dial. natonia 'Platz zum Holzhauen, Holzkammer, -stall' = puuliiteri.

Nach Trautmann a.a.O. geht tinù auf idg. *temnæ, griech. tömnō zurück, abltd. mit

(Tämän lähteen ”baltin kreikkaetymologioihin” ei ole aina luottamista...)

tēmnō 'schneiden = leikata, verhauen = hakata palsiksi, zerspalten = paloitella',

tòmoj '(Ab)schnitt' = (pois)leikkaus,

ir. tamnaim 'verstümmele' = typistää, katkaista, silpoa.

Dagegen stellt Skardžius ŽD 468 tìnti 2. mit tìnti 1. zusammen.

 

Lithuanian: tãnas = kasvain, pullistus (> ”tana”?)

Etymology: 'Geschwulst = kasvain, Wassersucht = vesipöhö, Gelenk-, Gliedejwasser' = nivelvesi,

tanùs 'geschwollen' = pullistunut.

Abltd. mit tenė'ti, tĩnti.

Lithuanian: sutanioti (-ja,-jo) = kietoutua,takertua (verkkoon ym.)

Etymology: 'verwickeln', kad sutaniojai, tai man ir suvyk siūlą 'da du ihn verwic- kelt hast,wickele mir den Faden wieder auf!' = ”selvitä minkä olet sekoittanutkin!”.

Gehört zu lit. tìnti, ten
ė'ti.

Lithuanian: tiñklas = verkko, ansalanka, lankapyydys, laite

 

Etymology: 'Netz = verkko, Fischernetz = kalaverkko, Falle = loukku, ansa, Schlinge = naru, Strassennetz = katuverkosto' und 'Fischergarn' = kalastajanlanka,

vortinklas '(Spinn)gewebe' = hämähäkinverkko, vortinklis, vorãtinklis (DabLKŽ; im 1. Gl. zu vóras 'Spinne' = hämähäkki),

rãdijo tiñklas 'Rundfunknetz' = radioverkko;

tinklẽlis 'kleines Netz' = pieni verkko,

tinklingas 'netzartig,zum Netz gehörig' = verkkomainen, verkkoon kuuluva,

tinklìnis, tiñklinis dass. = em.,

tinklìnis 'Flugbair = lentopallo (verkkopallo), (eig. 'Netzball'; vgl. poln. siatkówka 'Netzballspiel'); tiñklinis dass. = em.,

tinklaĩnė, 'Netzhaut (des Auges)' = silmän verkkokalvo,

tinklúoti (-úoju, -avaũ) 'ein Netz binden' = sitoa verkko, verkostoitua.

Zu tìnti 1. gehörig, Wz. *ten- ; zum kla- Suffix s. Skardžius ŽD 193.

Lett. tìkls '(Setz)netz',

tìkluot 'mit Spinngewebe überziehen',

tìklene 'Netzhaut',

zirnekļa tìkls 'Spinngewebe' = kehruulaite, rukki, värttinä;

preuss. sasintinklo 'Hasengarn' = jäniksenpaula.

Von der Wz. *ten- sind mit verwandten Bedgn. noch gebildet

lett. tina = tikls, tineklis 'Gewundenes = sidottu, kiedottu, Gewickeltes = kääritty, (Garn)gebinde = (lanka)sidos; Netz = verkko',

abltd. mit tanis 'Spinne' = hämähäkki (vgl. noch s.v. tenė'ti),

r.-ksl. teneto, tonoto 'Netz = verkko, Falle = ansa(kuoppa)',

russ. teneto '(Vogel)netz, Jägergarn',

sloven. tenet 'hintere, grossmaschige Wand am Zugnetz',

čech. slovak. teneto 'Netz = verkko, Jägergarn = metsästyslanka',

ai. tántu- 'Faden',

griech. tēnoj 'Sehne, straff angezogenes Band',

lat. tenus '(beim Vogelfang) Schnur mit Schlinge',

kymr. tant, air. tėt 'Saite' = (soittimen) kieli.

Seuraava on perumielenkiintoinen sanaryhmä, joka liittyy myös ”Kymen” etymologiaan:

Lithuanian: tymas = (eräs) ihotauti (jonka nimi tulee safraniparkitun nahan kuvioita),

Etymology: 1. 'Maserfleck' = kirj. ”visalaikku”, hilsetystauti,

Pl. tymaĩ 'Masern' = visa(puu), tuhkarokko, laikutus.

daneben tynas, tynai, ty(m)niežiai = hilsetystauti, ”safjaanisyyhy” (niežaĩ = syyhy) dass. = em., Kompos., eig. 'Masernkrätze' = ”visakuviointi”, mt. .

http://www.reference-global.com/doi/abs/10.1515/9783110242683.137

Vielleicht zu tìnti 1. 'schwellen' = paisua, wenn tymas über *tįmas auf *tinmas zurückzuführen ist.

Leskien a.a.O. zitiert noch timinėliu me'dis (R. + R.-M. s.v. Korkkolz = korkkipuu, Nesselmann 105, Kurschat [ ]) und liest es als tyminlis, wobei er die Maserung von der porösen, fleckigen Oberfläche ableitet.

Unklar sind auch lett. tēna, tina 'Hautausschlag,blasenartiger Gesichtsaus-schlag bei Kindern = lasten rakkulaihottuma kasvoissa; ein sehr abgemagerter Mensch = erittäin laiha ihminen',

tēne 'Hautausschlag bei Kindern' = lasten ihottuma, und 'dünnes, zartes Häutchen = ohut,arka iho (auch über dem Auge)',die Endzelin bei M.-Endz. fraglich zu lit. tę'vas (s.d.) stellt und bezüglich der Länge des Wz.-Vokals auf ai. tēna- 'Faden' = lanka, kuitu säie, (vgl. dazu s.v. tenė'ti) verweist.

Lithuanian: týmas = (sumakki- tai sianpuolukkaparkittu, läpivärjätty) saf- raaninahka(inen) (preuss. kymis = housunahka, myös dymas, lg. čymš, ransk.,engl. chamoix,joka tarkoittaa myös gemssiä,ven. šamša, saks. Sämisch = (rasva-parkittu) säämiskä)

Etymology: 2. 'feines Ziegenleder = hieno pukinnahka, Saffian = safraani(nen)',

Adj. týmas, in den Dainos in der Verbindung mit bãlnas 'Sattel' = (hieno) nahkasatula,

auch tyminėlis, Epitheton zu bãlnas.

(Liettuan sana on tässä alun perin adjektiivi: substantiivi on voinut olla ”*tymis”.)

Die Angaben über die Bed. dieses Wortes sind schwankend.

Als Subst. findet sich týmas (mit bãlnas) in der Bed. 'braunes Leder' = rus- kea nahka; Geitler gibt an 'eingegerbtes Leder(?)' = läpivärjätty (= ”sisään- parkittu”, nahka), neben (Adj.) 'rot, dun- kelfarbig' = punainen, tummanväri- nen, 'mit Ziernägeln bunt bzw. in Form von Figuren beschlagener Sattel' = koristeluneuloilla kirjailtu esimerkiksi kirjaillun satulan tapaan.

Vielleicht wurde durch falsche Schreibung oder Lesung aus 'Saffian' die Bed. 'Safran' gemacht: Nesselmann 105 gibt für týmas die Bed.'Safran' an. Oder sollte hier poln. szafran 'Safran' mitgewirkt haben, das früher in über- tragenem Sinn das auffällig Gelbe, z.B. auch 'gelbe Schuhe (für den Adel)' bezeichnen könnte?

(Tässä spekuloidaan ”silmiinpistävällä” sahraminkeltaisella värillä, joka on ollut tyypillinen kaikkein hienoimmille marokkolaisille ja persialaisille safjaa-ninahkoille eli siellä, missä tuota kallista mausteenakin käytettyä krookuk- sen siitepölyä on riittänyt nahan värjäämiseenkin. Selitys ei ole uskottava.)

Leskien a.a.O. stellt die Wörter zu tymas 1. mit der Gdbed. 'Fleck' = laikku; einleuchtend, denn Saffian ist 'benarbtes feines Ziegenleder' = arpista hienoa pukinnahkaa(?).

Yksi selitys on, että nahkaa on voitu parkita sekä rasvalla että sumakilla, jolloin siitä tulee kuviollista. Koska rasva ei koskaan jakaudu tasaisesti. (Värin ei tarvitsekaan jakautua, kunhan sitä on joka paikassa riittävästi.) Sama on tulos jos säämiskää yritetään värjätä. Tuota kuviointia on voitu pitää tavoiteltavana, eikä vältettävänä, kuten nykyään.

Nuo kymis, tymas, chamoix -sanat näyttäisivät olevan vanhoja, satemi- soitumisajalta (jolloin länsibalttikieliin jäi ehkä kreikan vaikutuksesta usein -t- , eikä -k- tai -s- , ja vahvasti samaa juurta.

 

Siihen tulokseen olen tullut myös tuolta ”k:n puolelta”:

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1433486.html#p1433486

Lithuanian: týmas = damasti (kuviokudonnainen)

Etymology: 3. = dỹmas 'eine besondere Art Gewebe' = erityinen kudonnais- tai punostyyppi. In TiŽ 1, 365 wird tymas mit auksu kaliniètas erklärt und auf týms balnelis 'mit Gold beschlagener Sattel' = kultakirjailtu istuinsafjaani,verwiesen.

Daneben wird dort dimas in der Bed. adamaszek zamiast damaszek, also 'Damast' angeführt.

Damastikudonta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Damasti

Balčikonis a.a.O. s.v. dỹmas (slav.) verweist auf TiŽ 3, S. 436, Nr. 149 (aus Kùpiškis)

visì tūri žírgū jir dýmo balnū´ 'jeder hat ein Pferd und einen dymas- Sattel' = kaikilla on hevonen ja Dymas-satula,

und ähnlich und ibd. s.v. dìmas (dimo balnelį), Geitler Lit. St. 81 dimas balnas (statt tymas, ostlit.), wo es überall mit bãlnas = satula(nistuin) in Verbindung steht.

Juškevič Wb. kennt dìma in der Bed. 'weisser Stoff im Blumenmuster' = kudoskuvioinen valkea kangas, vgl. po dimós rišélu (auch Balčikonis a.a.O. s.v.v. dimá, dyma, dymìnis),

s. ausserdem dymaĩ, dymẽliai 'eine besondere Art Stoff, Gewebe; feiner, gestreifter Stoff' = hieno kutomalla kuvioitu (yksivärinen) kangas.

Lit. dỹmas usw. ist aus poln. dyma 'Stoffart' entlehnt;

(Ei ole varmaa... kuten heti tuossa jatkoksi sanotaankin!)

der t- Anlaut von týmas kann unter Einwirkung des einheimischen tymas 1. und 2. entstanden sein; zum t neben d im Lit. vgl. das Nebeneinander von tymijõnas : dimijõnas.

(Tässä on mahdollisesti kyseessä ”kuurilaissoinnillistuminen”: ensin alku- peräinen soinnillinen k'- (kymis) muuttuu lidentuneeksi t':ksi,joka on kuuriin (tai liiviin) lainaantuessaan muutuunut tj:ksi (kutensuomessakin tapahtuu esim. venäjästä), ja tämä taas lainautuukin edelleen liettuaan soinnilliseksi d':ksi, koska t ääntyy sonnillisen konsonantin edessä d:nä. Yleensä tuo esiintyy s:illä, esimerkiski s:n ja z-:n välillä. Siitä tarkemmin täällä:

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1322256.html?hilit=zuikis#p1322256 )


Hierher vielleicht auch lett.timba 'ein Stoff,der dicker ist als gewöhnlich, ein solches Papier', timeklis, tīmeklis 'etwas Schleierartiges = harsomainen, Spinngewebe = hämäkäkinseitti'?

Muihin IE-kieliin edelliset liittyvät seuraavasti (*temp-= jäännittää vetämällä ja *kemp- = jännittää taivuttamalla, kuormaamalla ovat siis samaa juurta, ja ero- nneet satemisaatiossa):

Seuraavat sanat liittyvät jotenkin mielenkiintoisesti joukkoon:

Tämän sanan muodot eri balttikielissä: tėvas (lt),tēvs (lv),tovas (jt), tāws (pr.), (teivas,kr.) tulevat aivan varmasti ja aivan säännöllisesti sanasta, joka on joko ”*tenvas” tai ”*temvas”, ja ne taas liittyvät ”jatkumiseen” tai (sukupolvien?) ”lankaan”.

Lithuanian: tė'vas = isä

Etymology: 1.'Vater'= isä,tėvaĩ (und tễvai) 'Eltern'= vanhemmat,

patė'vis 'Stiefvater' = isäpuoli (zur Bildung s.s.v. pãperas = isäpuoli),

prótėvis 'Urvater, Urahne' = esi-isä (vgl. s.v. próvaikis = jälkeläinen),

tėvùkas 'Väterchen, Alterchen' = ”isukki”, und 'Grossvater' = vaari,

tė'viškas 'väterlich' = isällinen, isänpuoinen.Hierzu gebildet: tėvynė 'Vaterland = isänmaa, väterliches Erbe = isänperintö', tė'viškė dass. = em., und 'Erbgut = perintötila, Geburtsort = synnyinseutu, Heimat kotiseutu',

tė'vikštinis 'erblich' = perinnöllinen, perintö-,

tėvikšnas (aus *tėvišnas od. *tėvišk-nas) dass. = em.,

tė'vikštaitis 'Erbe' = perillinen, perintö,

tėvekštỹstė 'Erbschaft' = perintö,

tevynaĩtis 'Nachfolger = seuraaja, Sohn = poika'

(vgl. Juskevič Wb. 416, wo auch tėvūnaĩtis, tė'vainis), tėvonaitis dass. = em., tėvionáitis dass. = em., tė'vuonis 'Erbe' = perillinen, neben tėvonìs. (skalvismeja, adj. pääte -on-, -en-)

Gehören zu den s.v. tễtis genannten Wörtern.

Lett. t
ēvs 'Vater = isä, alter Mann = vanha mies',

tēvuks, tēviņš dass. und 'ein Mann, ein Kerl = mies, Ehemann = aviomies',

tēvainis 'Vater, Grossvater = isoisä, Schwiegervater = appi',

tēvišķa Vaterland = isänmaa, Geburtsort = synnyinseutu',

preuss. tēws 'Vater', towis dass., tawiskan 'väterlich'= isällinen,isänpuolinen

tawischas 'Nächster' = lähimmäinen,

neben thewis 'Vetter' = serkku, Voc. 176.

Die lit. (in Tverẽčius) kosende Verstümmelung tē', Voc. tētà ist aus wruss. poln. tata 'Vater' entlehnt.

 

Lithuanian: te = isä

Etymology: usw., s.s.v. tễtis.

Lithuanian: tandus = laiska, hidas, veltto

Etymology: 'faul = huono, träge = hidas',

vgl. Szyrwid Dict. s.v. gnius'ny, piger-tundus = ”patalaiska”(?) (ostlit. für tandus),

Petras Arminas tandiems moksłas isz to liko 'dies gereichte den Faulen zur Lehre' = ”laiskoille opiksi”.

Dentalerweiterung der Wz.*ten- (vgl. s.v.v. tẽmpti, tęsti, tę'vas, tìngti, tiñklas, tenė'ti usw.) wie

ai. (muinaisintia) tándate 'lässt nach = antaa periksi, ermattet = uuvuttaa',

tandrā 'Mattigkeit = hervottomuus, Erschlaffung = löystyminen, veltostumi- nen, Abspannung = höltyminen, valjaiden riisuminen, Trägheit = haluttomuus, hitaus',

(huom: -r- pääte kuin kuurissa, muimaisliettuassa kuitenkin -l- ...)

tandrā¢yate 'wird matt , müde' = hervahtaa, väsyä,

tandrayú- 'lässig = huolimaton, träge = hidas',

tandrālu-, tandrāliván- 'matt = hervoton, abgespannt = löysä, höllä, müde = väsynyt',

lat. tendere 'spannen = jännittää, ausdehnen = venyttää, ausstrecken = vetää ulos',

tenda 'Zelt' = teltta.

 

Lithuanian: tìngti (tìngsta, tìngo) = laiskistua, väsyä, kyllästyä

 

Etymology: 'träge werden' = laiskistua.

aptìngti = löysätä, löystyä, laiskistua,

įtìngti = vaipua laiskuuteen, DabLKŽ, bei Kurschat [ ] tìnkti),

tingė'ti (tìngi, tingė'jo) 'träge sein = olla haluton, faulenzen = laiskuroida',

Kaus. tinginti 'zum Faulenzer machen = laiskistaa; müssig gehen = ryhtyä joutilaaksi'

(Szyrwid s.v. leniwem czynię, Nesselmann 105, Kurschat [ ]. Juškevič s.v. įtìnginti = laiskistaa),

tingáuti 'faulenzen = laiskuroida, müssig gehen = lorvailla, schmarotzen = loisia, kuokkia juhlissa', tingúoti dass. = em., tinginiúoti und tinginiáuti = em.

Nomina: tingễ 'Trägheit = vaikeus,hankaluus, Faulheit = laiskuus, välinpitä-mättömyys, lahous',

tingė'jimas = laiskottelu, joutilaisuus, tingystė = laiskuus,

tinginỹstė = laiskuruus, laiska mielenlaatu.

Der 'Faulenzer = laiskuri, Träge = hidastelija' wird tinginỹs = laiskuri,

tiñgis genannt, das auch 'Faulheit = laiskuus, Liederlichkeit = välinpitämät-tömyys' bedeuten kann

tinginỹs = laiskuri

Lituanismen sind (s. M.-Endz.) lett. tiņġens 'faul' = laiska,

tiņġība 'Angewohnheit = tottuneisuus, tottumus, träges Wesen = hidas olemus, olento'.

 

Lithuanian: -tumpas = -lisä

 

Etymology: in įtumpas 'Ansatz zum Sprunge' = vauhdinotto hyppyyn,

víenu į'tumpu 'mit einem Ansatz' = kertaloikalla

(R., R.-M. s.v. tempti), į'tumpu kuliù (R., R.-M. s.v. fortsetzen) 'fortsetzen' = jatkaa aikaa.

Abltd. mit tampýti, tẽmpti , tĩmpti (s.s.v.v.).

Jotvingin asiaan liittyvät sanat

http://www.suduva.com/virdainas/

tansīt = to pull (Inf)

temparas = dear (sg.,m.)
tempra = dear (fem)
temprai = dearly, expensively

tempt = to stretch = venyttää, increase = lisätä (Inf)
ten = thee (acc.) [ Komi " teno " ] (ei välttämättä liity tähän)
tengt = to pull, draw, extend (Inf)
tenst = to attract (Inf)
tenstīsna attraction
tenti now
tept to daub (Inf)

tētis grandfather
tēvas uncle
-ti thee (enclitic) [ Selkup Samoyed " tii " ]

tovai parents
tovaine fatherland
tovas father
tove slush
toviskas paternal

tosis bark (birch bark) < *tensis = ”(irti)vedettäv(iss)ä (oleva)”?

liett. tošis > sm.”tuohi”?

tin you (Acc. hybrid)
tingt to tire (Inf)
tint to extend (Inf)

Seuraavissa on -p- johtimen tilalla johdin -s-, joka merkitsee mm. edestakaista toimintaa

Lithuanian: tęsti...tęsia...tęsė = venyttää vetämällä (< *tensti, kantabaltti)

Etymology: 'durch Ziehen dehnen = venyttää vetämällä;

recken = ojentaa,v enytellä,”oikaista” (maate), spannen = jännittää, ziehen = vetää,

zögern = hidastella (venyttää ajallisesti),

zaudern = epäröidä, den Termin hinausschieben = vedättää (siirtää termin merkitystä); fortsetzen = edellyttää'

(vgl. auch Juškevič Wb. s.v.v. da-tę'nsti, ílginti = pidentää, drė'kti = liata, loata, rämpiä),

tęstis 'sich hinziehen' = vetäytyä kokoon, takaisin, kutistua,

tęsiamas 'langgezogen' = pitkäveteinen,

ištęsti 'ausstrekken, -recken; anspannen, -strengen, straffen; hinaus-, herauszerren, fortschleppen',

tęsìmas 'Strekken = venytys, Dehnen = venyminen; Zögern = viivytys, Zaudern = epäröinti',

tęsinỹs 'Fortsetzung' = jatko,

tęsė'jas 'wer fortsetzt' = jatkaja,

tęstìnis 'dehnbar, streckbar' = venyvä

tęstùvas 'wer streckt, spannt, dehnt' = venyttäjä (esim. laite).

Vgl. noch pratęsà 'Verzug = viivytys, Aufschub = lykkäys',

aptęstuvė 'Tapete' = tapetti,

užtęsas 'Leichentuch' = käärinliina.

Abltd. mit tąsýti, tįsti, vgl. noch pértįsa.

Lett. tuošāties (-ājuos) 'zaudern' = hidastella, kuhnailla, epäröidä, tuostīties dass.,

tuoša 'Zauderer' = kuhnus, tuošķis 'wer langsam, ungeschickt arbeitet',

preuss. tenseiti, Imper. zu tiēnstwei (Inf.) 'reizen' = ärsyttää,

teausis (lies: teansis) 'Deichsel' = aisa, Voc. 254.

Zur Wz. *ten- (über diese s.v.v. tãnas, tandus, tẽmpti, tenė'ti, tę'vas, tìngti, tiñklas, tìnti) mit s- Erweiterung.

Urverw. mit ai. tam·sáyati 'schüttelt, bewegt hin und her',

lat. tēnsa 'Prozessions-, Götterwagen' = juhlakunkue-, saattovaunut,

got. atþinsan 'heranziehen' = vetää esiin, puoleensa, ahd. thinsan und dansæn,

nhd. gedunsen, und, wenn aus *tenslom, dann auch

lat. prætēlum 'Zugseil für Ochsen' = härkien vetoköysi,

prætēlāre 'forttreiben, -jagen' = ajaa (eteenpäin). Nicht zu pãtisas (s.d.).

Lithuanian: tễšti...tễšia...tễšė = paisua, pullistua

Etymology: 'anschwellen (von einem Körperteil); strotzendes, straffes Euter bekommen (von einer trächtigen Kuh kurz vor dem Kalben), sich mit Flüssigkeit anfüllen',

tėšìmas 'Biestmilch, Kolostrum'.

Hierher auch tešlà, tešmuõ. Endzelin bei M.-Endz. s.v. tasla stellt hierzu noch

griech. tekeīn 'gebären' = synnyttää

(wenn die urspr. Bed. 'schwanger werden' = tulla raskaaksi, ist).

Lithuanian: tešmuõ = utare

 

Etymology: (-meñs) 'Euter' = udar, tešmenìnga 'mit grossem Euter', vgl. tešmenìnga karvė,

lett. tesmen(i)s 'Euter' und synon. desmens mit d von dēt 'saugen' (zu diesem s.s.v. dėlễ).

Wie tešlà usw. zu tễšti .

Unrichtig Petersson ArArmSt. 56, der tešmuõ zu teškė'ti usw. stellen möchte.

 

Lithuanian: tosus

 

Etymology: s.s.v. tēsýti.

Lithuanian: šis = tuohi

Etymology: 'obere weisse Birkenrinde' (s.v. skorka na drzewie cienka, liber, membrane, sis),

tóšinė '(Tabak)büchse, -dose aus Birkenrinde' = tuohinen (tupakka)rasia,

tošẽlė 'Schalmei, Rohrpfeifchen',

tošiáuti 'Birkenrinde sammeln, schälen, reissen'.

Lett. tāss 'Birkenrinde = tuohi, Haut = iho, Fell = turkis'

tāsuots 'mit Birkenrinde versehen' = tuoheta, tuohittaa

wohl noch tāst (-šu, -su) 'behauen, glatt machen, schaben',

aptāstīt 'beschälen' die nach Fortunatov BB 3, 61 zu lit. tašýti, lett. tēst usw. gehören.

Nach Thomsen Ber. 232 ist daraus entlehnt finn. tuohi 'Birkenrinde'. Das Verhältnis der balt. und finn. Wörter ist jedoch nicht klar (s. Kalima Hirt- Festschr. 2, 211).

 

Lithuanian: tąsýti (tąso, tąsė) = kiskoa, tempoa

Etymology: Frequ. zu tęsti, 'mehrfach zerren, recken, dehnen, zwacken; schwer tragen, schleppen; (sich) quälen, peinigen',

žem. tousyti, vgl. noch Daukantas Darb. 29 (die Frau, die der Ehemann ungerecht beschuldigt hatte) nu kaima iki kaimo kuli tousioiy 'schleppte einen Stein von Dorf zu Dorf', tą'sioti dass. = em.,

tąsymas 'Umherzerren, Recken, Schleppen, Peinigen = kiusaaminen',

tąsinỹs 'Qual' = piina,

tąsùs 'dehnbar = venyvä, reckbar, zäh = sitkeä, elastisch = kimmoinen',

žem. tunsras, tonsras, ostlit. tosus, tąsa° 'Fortsetzung, was sich dehnt, nicht endet', tąsùmas 'Dehnbarkeit = venyvyys, Zahigkeit = sitkeys'.

Mit l- Formans tąsloti 'die Worte dehnen' = venyttää sanoja, tąslùs = tąsùs.

Abltd. mit tęsti, tįsti.

 

Lithuanian: tįsti (tįsa, tįso) = venyä, kasvaa

Etymology: 1. 'sich dehnen = venyä, rekken = ojentua; länger, grösser werden, wachsen = isota, pidetä ',

tįsìmas 'Sichdehnen = venyminen (itsestään), Recken = ojentuminen, Wachsen = ksvu',

tį'soti (tį'so, tį'sojo) 'ausgestreckt (lümmelhaft) daliegen = olla leveellään',

tį'sioti 'sich dehnen = venyä, sich ausbreiten = laajeta, höher werden = tulla korkeammaksi',

tįsė'ti (tį'si, tįsė'jo) 'ausgebreitet sein, auseinanderziehen, zerren, schleppen' = levitä hajota.

Interj. tį'st, beim Zupfen an den Haaren,Kleidern, das Ziehen, das Strecken bezeichnend, davon tį'sčioti 'ein wenig ziehen, ruckweise ziehen, zucken' =  vetä(ist)ä (vähän, esiin, takaisin, takaperin)

tį'sterėti und tį'stelėti 'ein wenig ziehen,zupfen,spannen, zerren; ein wenig (heran)wachsen, grösser werden'.

Lett. tīst (-stu, -su) 'sich dehnen' aus dem Lit.

Abltd. mit tąsýti, tęsti (s.s.v.v.), pértįsa, -tįsa, tįsla; zur Etymologie vgl. noch pãtisas.

Lithuanian: tį'sla = hujoppi, hoiloppi, haistari (<kur. zaizdras = savupiippu)

Etymology: 'lang aufgeschossene, hagere Person' = pitkä laiha henkilö,

tisliavà dass. = em. (beides žem.),

tįslinti 'ausgestreckt gehen' = venähtää pitkäksi.

Mit l- Formans zu lit. tįsti 1. usw.

 

Toinen ehdotus Tampereen etymologiaksi "*Dammerfors" on myös balltilähtöinen

Valjaskoski” (tammer/dammer fors) ”Tampereen” etymologiana on myös kuurilainen

 

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/71044-lopettakaa-nimikina-tampereen-nimi-tulikin-ruotsista

 

Tuore kirja lopettaa vuosikymmenten spekulaatiot Tampereen nimestä. Ruotsista se tulee – ja Tammerkoski on Lauhkeakoski.

 

Perjantaina julkaistiin Museokeskus Vapriikin kustantama upea 324-sivui- nen Tammerkoski ja kosken kaupunki -teos. Tietokirja tarjoaa tuoreita näkökulmia Tampereen historiaan ja nykypäivään.

Tampereen ja Tammerkosken nimenkin alkuperän teos selvittää. Sitähän on yritetty jo vuosikymmeniä, mutta mikään sepustus ei ole ylimmäiseksi yltänyt.

Mysteeri alkoi selvitä pari vuotta sitten, kun Tamperelaisessa Tuomo Allen kirjoitti pariinkin kertaan asiasta ja viittasi Tammerkosken nimen juontuvan muinaisruotsista. Tuoreessa teoksessa Tampereen yliopiston tutkija Tapio Salminen vahvistaa Allenin johtopäätökset. Ennen vuotta 1544 Tammer-koskesta ja sen kylästä on käytetty pelkästään nimitystä Koski.

Salminen päättelee, että sanat tamber ja tammer ovat jokin myöhäinen koskeen liitetty tarkoite. "

Helvetin helvetti, mikä aivopieru!

Nimitystä ”Koski” siitä nytkin välittömässä läheisyydessä tavallisessa puheessa käytetään, esimerkiksi koko Tampereella! Aivan kuten käytetään paikan päällä Val-kekoskesta, Imatrankoskesta, Kyröskoskesta, on käytetty entisestä Sarsankoskesta Kangasalla, ja varmaan Niagarastakin lähiympäristössä!

LÄHES JOKAINEN SUOMALSINEN SUOMENKIELINEN PAIKANNIMI VOITAISIIN TODETA ”AIVAN UUDEKSI” SILLÄ, ETTÄ ”SE ON VASTA RUOTSINVALLAN AIKANA TULLUT RUOTSINKIELISIIN KIRJALLISIIN ESITYKSIIN!!!!

Mutta KAUEMPANA oli TAATUSTI KÄYTÖSSÄ NIMI mm.saamessa, kuurissa, venä- jässä ja suomessakin, joilla tehtiin ero noihin lukuisiin naapuri- koskiin nähden! Ja se nimi on saattanut olla saamessa *Tempel/*Dabbal, kuten Heikkilä ja Rahkonen sa-novat. Mutta Tampere Ei tule siitä. Ne ovat rinnakkaismuotoja, jotka ovat mekinneet samaa.

" Kesyistä kotieläimistä ja liian lauhkeista sotahevosista 1400-luvun ruotsa-laisissa riimikronikoissa ja 1500-luvun hengellisessä kirjallisuudessa on käytetty termiä tamber. Se on tarkoittanut lauhkeaa,kesyä ja palvelualtista, ja on jo tuolloin esiintynyt myös kirjoitusmuodossa tammer, selvittää Salminen. ”

Se on ehkä tarkoittanut ”valjashevosta”. Ratsut ja valjashevoset ovat erik-seen.Hevosia on myös käytetty pyörittämään erilaisia laitteita kuten noita *tampere-vinssejäkin. Kyntöhevoset ja kuormahevoset olivat rotevampia ja lihavampia kuin ratsut. Latvian ja kuurin tamprs = sitkeä, päättäväinen, uppiniskainen, yllä:

” Lett. (latvia) tamprs ’sehr zäh’ = erittäin uppiniskainen (Kuronismus = kuurismi, od. Lituanismus, sana on siis myös liettuassa kuurismi!). ”

Kuten yllä huomataan muinaisnorhjan anord. þambr ’dick, geschwollen’ = paksu, pullistunut, mahakas on ilmeistä balttilainaa sekin vaikka sana on lainantajakielssä tarkoittanut lujaa ja voimakasta.

þømb ’dicker Bauch = iso maha; Bogensehne = kaarenjänne’,

þėmbi-þrjætr ’Hochmutiger’ = ylpeä, kopea,

norw. temba ’stopfen’ = sulloa, ahtaa, parsia,.

Tämäkin ”Mahakoski” on yksi etymologia, joka Tammerkoskesta on esitetty, sen on arveltu mm. tarkoittaneen putouksen muotoa.

Se ei poikkea olennaisesti Lauhkeakoski-etymologiasta. Ne ovat kaukaa haettuja ja estetisoivia.

Ainoa tamber, mitä netistä löytyy, ranskalaisella aksentilla äännetty englannin timbre = puutavara, joka on alun perin baltin *dimber- = rakennustavara.


 

” – Ehkäpä onkin niin, että myöhäiskeskiajalla kosken itärannalle kruunun uudisasukkaiksi asettuneet ruotsinkieliset Kyttälän ja Siukolan isännät tai heitä muuttamaan suostutelleet voudit huomasivat, että koski oli voimakas, mutta samalla lauhkea ja palvelualtis. Niinpä se alkoi asukkaiden suussa ja voutien keskusteluissa kulkea nimellä Tamberkoski. ”

”Valjaskoski” olisi tarkoittanut jo padottua ja voimanlähteenä hyödynnettävää koskea.

” Näin voitaisiin ajatella, että Tammerkosken rinnakkaisnimi voisi olla Lauhkeakoski. ”

Ei se ollut mikään ”lauhkea” suurella virtaamallaan ja 20 m:n pudotuksella.

Sitä paitsi, kun ruotsista lainataan e-loppuinen sana, se taipuu kuten ”Kaarle” tai ”nukke”.

Jopa hämeen murteellinen ”äite” taipuu (minun äidinkielelläni) ”äiren”, eikä ”äiteen”. Sanoisin, että edellinen on näitä alkuperäisempi, vaikka jälkimmäis- täkin esiintyy Etelä-Pohjanmaalla.

” Uusi teos käy sujuvasti luettavalla otteella läpi Tampereen historiaa, teollistumista sekä uudistumista innovatiiviseksi kosken kaupungiksi.

... Tuomo Allen esittää Tampere-nimen taustaksi ruotsin "kesyä" ja "lauhke- aa" tarkottavaa sanaa "tam",muinaisruotsiksi "dam(b)r" "Kesytetty" saattaa tarkoittaa myös "padottua" koskea koskien, ja tämä on yksi mahdollinen selitys ylipäätään germaanisten kielten ”pato”-sanoille.

Herää kuitenkin mm. kysymys, onko tuollaista islantia muistuttavaa loppu-ärrällistä muinaisruotsia koskaan puhuttu Suomessa. Edelleen Tampere- nimiä ja niihin liittyviä balttikielten vokaalinvaihtelun puitteissa liittyviä joen- nimiä (Tembra, Timbre) on paikoilla joissa ei varmasti ole koskaan puhuttu ruotsia, eikä ollut Ruotsin valtaa kuin ehkä aivan ohimenevästi.

Muinaisruotsin "dambr" tulee kantaindoeuroopan sanasta "*dem-" = (koti)talous.

http://www.etymonline.com/index.php?allowed_in_frame=0&search=tame&searchmode=none

tame (adj.) = kesy(tetty)

O.E. tom, tam "domesticated, docile," from P.Gmc. *tamaz (cf. O.N. tamr, O.S., O.Fris., M.L.G., M.Du. tam, O.H.G. zam, Ger. zahm "tame," Goth. tamjan "to tame"),

from PIE (proto-Indo-European) *deme- "to constrain, to force, to break (horses)"

(cf. Skt. damayati "tames;" Pers. dam "a tame animal;" Gk. daman "to tame, subdue," dmetos "tame;" L. domare "to tame, subdue;" O.Ir. damnaim "I tie up, fasten, I tame, subdue").

Possible ulterior connection with PIE *dem- "house, household" (see domestic).

Meaning "spiritless, weak, dull" is recorded from c.1600. The verb is M.E. teme, from O.E. temian "make tame;" form altered 14c. by influence of the adjective. ”

domestic (adj.) = koti- (eläin)

early 15c., from M.Fr. domestique (14c.) and directly from L. domesticus "belonging to the household," from domus "house,"

from PIE *domo-/*domu- "house, household"

(cf. Skt. damah "house;" Avestan demana- "house;" Gk. domos "house," despotes "master,lord;" L.dominus "master of a household;" O.C.S. domu, Rus. dom "house;" Lith. dimstis "enclosed court, property;" O.E. timber "building, structure"),

from *dem-/*dom- "build." The usual IE word for "house" (It., Sp. casa are from L. casa "cottage, hut; "Germanic *hus is of obscure origin). The noun meaning "household servant" is 1530s (a sense also found in O.Fr. domes-tique).Domestics,originally "articles of home manufacture," is attested from 1620s. Related: Domestically. Domestic violence is attested from 19c. as "revolution and insurrection";1977 as "spouse abuse,violence in the home."

(Liettuassa ei ole sanaa ”dimstis”, mutta jotvingissa on.)

[Huom. lähde vanhentunut.]

" *dem-h₂- = to domesticate, tame

Skr. दाम्यति (dāmyati),Gk.δαμνάω (damnaō),Ir. damnaim, Hitt. damaašzi, Av.dam,Lat. domō,Eng.tam/tame,Gm. zemmen/zähmen,Goth. gatamjan, ON temja, Osset. домын (domyn, "educate, bring up"), Pers. /دام (dām), Welsh addef "

Tuosta juuresta tulee myös balttisanoja, kuten jotvingin aivan samaa mer- kitsevä "dimstis" ja mahdollisesti myös liettuan huomiota ja näkökenttää tarkoittava "demesys", sulkemista ja peittämista tarkoittava sana "dengti" (< *dem-k-ti, jossa johdin -k/g- tarkoittaa tavallisesti pakkoa; jopa sanat "dangus" = taivas, jonkinlaiseksi "kanneksi" joskus uskottu sekin (vaikka myöhäiset preussilaiset pakanat uskoivatkin äärettömään ikuiseen Aina-warst = Yksi kierros,Universum -maailmankaikkeuteen, jonka keskellä Maa pyörii, eikä Kaikkeus Maan ympärillä...nimenomaan tästä pyörimisestä sitten tappelivat Paavit ja Kopernikuksen, jonka nimi tarkoittaa "kuurilaista", seuraajat, eivätkä niinkään siitä,onko kaikkeuden keskellä Maa vai Aurinko.

 

Itse olen esittänyt,että indoeurooppalinen sana Tampere tulee tuon "*dem-" sanan sijasta IE- sanata "*tem-" = vetää, josta kantabaltin ym. "*tem-p-" = tempoa, vetää (vaihteleviin suuntiin tai kiertämällä ym.), josta seuraavat as- pektit "*timp-"= kiskaista (lanka kireälle ym.ja "*tamp-" = vetää jotakin koh- detta, perässään ym."Vetämiseen takoitettu" (erityisesti jotakin kelaa kiertä-mällä) on "*tamper-is" (liett. "tampris" = (jousen ym.) kiristin, jousivakio (kiristysvakio).

Muita ilmeisiä kuurilaisia/preussilaisia paikannimiä Suomessa ovat mm. Imatra (= ”silmiinpistävä, erikoinen paikka”, ”raja(merkki)paikka” (kahta eri kautta siitä riippuen onko se viimeinen ääri oman alueen sisällä vai ensim-mäinen sen ulkopuolella), varma kuin köyhän kuolema), Kymi (Kymis, preuss. on sianpuolukalla parkittu ja värjätty pukin ym. nahka, Eurooppa vilisee tuon mukaan nimettyjä paikkoja, mm. Chamonix, myös ”Kemiö” (Kimito) ja Kinnas (esim. *kymnas”), latvian ”cimds”, ”cimda”, latgallin ”čymda”,”čymds”, pr. varsin luultavasti tulee tästä: y on venäjän ы (y), viron õ; skalviksi nahkainen sormikas (muita niin arvokkaasta nahasta tuskin kannatti tehdä) olisi feminiininä ”*kymenen”, tämä on kyllä yksikkö eikä YHDESSÄ hanskassa ole kymmentä sormea, Vanaja (ent. pääkau-punki ”Van(d)aī mesta”, kur., Nestorin kronikka, < ”Vanajin” > van(aj)ien, ”Vesi(reitti)heimon,-väen kaupunki”,Mallas(vesi) (Mallas-,Jauhojärvi), Apia (”Joki, Kapeikko, Apaja”), Vantaa (”Vesitie”), mahdollisesti myös Päijänne (baigine) = ”Pää(te)järvi”), Näsijärvi (= verkkojärvi:*nati = verkko, nuotta, vasar.),Lempäälä (”tulenjumala Lemmon paikka”,”rakastajan paikka”, Lem- pijälä),Narva (kapea ja syvä kohta joessa),Kirmukarmu (Kirmjungarnjun = Kattohaikara- (baltt. käärmehaikara) tai Kirmjunkarnun = Käärmeenahka-mäki), ja jopa itse Suomi (Somis, Some = suomalainen), joka tulisi "sisä-maan asukasta tai ilmiötä tarkoittavasta sanasta, kuitenkin myös saame, Häme, Saimaa (muiden balttikielten kuin kuurin kautta), ja jopa – Sven... ”

Sanan "Suomi" mahdollisesta kuuritaustasta:

Lithuanian: sómenis = luoteistuuli, ”tuuli Suomesta”

Etymology: 'Nordwestwind' = luoteistuuli,

sómenis dass.=em. (Drawöhnen, Kurisches Haff, s. Būga Aist. st. 32), sóminis, lett. sāmenis 'Nord(west)wind' = tuuli  SAAMEsta.

Darüber zuletzt Nieminen FUF 22, 59 f. Nach ihm aus urFINN. *sōmas (ostsee FINN. Stammesname) 'FINNe' durch kurische Vermittlung in das Lit. bzw. Lett. entlehnt.

Būga a.a.O. nimmt gleichfalls eine Entlehnung aus dem FINN. an, glaubt aber für dieses o eine urspr. Vokalisierung mit ansetzen zu sollen, weil FINN. ō nicht zu lit. o bzw. lett. ā führen könne.

Endzelin bei M.-Endz. vermutet, dass lett. sāms auf liv. Sārmā (est. Sāremā) 'Oesel' = Saarenmaa mit Schwund des r zurückgeht. ”

(”Tieto” on väärä: ”sāms” tarkoittaa saamelaisia, joita on asunut latvialaisten, erityisesti latgallien lähinaapureina. 

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1362240.html#p1362240)

Fraenkelillä on asiasta toinenkin mielenkiintoinen tieto:

Lithuanian: sóma (fem.,mask = sómas) = puhallinsoitin,”torvi” (liian maal- linen” henkilö, joka ei laula eikä puhu ”oikein” eikä varsinakkaan oikeita lauluja eikä asioita)

Etymology: (Nom. pl. sómos), im Wortindex zu Juškevič (s. Dainos Svotb.) 'Blasinstrument' = puhallinsoitin, 'irgendein Musikinstrument, etwa Zimbeln = ”symbaali”?'.

Oft bei Juškevič, vgl. Sv. rd. 19. 49; dort auch das Verbum somúoti (-uoja, -avo) '(weltliche Lieder) singen' = laulaa ”maallisia” lauluja, (im Volkslied) '(mit summender Stimme) singen' = laulaa hyrisevällä tai surisevalla äänellä (kansanlauluissa).

Lit. sóma (žem.) 'wer umherschleicht wie ein Narr = hiippaileva houkka, salakauppias, wer schwankend geht = huojuen kävelijä (merimiehet ja -nai- set kävelivät ennen huojuen ja polvet koukussa kuivallakin maalla, vaikka eivät olisikaan olleet kännissä, koska siten pysyi heiluvalla laivankannella pystyssä), Trottel = kummallisesti kävelevä, ”paksupää”, Einfaltspinsel = teeskentelemätön yksinkertaisuus (kirj. ”(terva)pensseli”)

sominė'ti 'ohne Ziel herumlaufen = liikuskella ilman päämäärää, wie betäubt gehen = kävellä huumaantuneen tapaan',
 
sõmti...sõmsta...sõmo) 'nicht recht bei Sinnen sein = olla päästään vialla, den Kopf verlieren = joutua suunniltaan, sekoilla, kopflos werden = tulla hulluksi, seota, ”sameta”, ”pimetä”'.

(Sana saattaa tulla ”sameasta”, kuuriksi ”*samera(s) t. someras”, ja sillä on yhteinen alkuperä ”suomen”, ”saamen” ja ”hämeen” kanssa kantabaltin "žēmē" = on ”maa”, ”sisämaa”, ”musta (viljelys)maa” -sanasta, eikä sillä VÄLTTÄMÄTTÄ tarvitse olla muuta yhteistä ”suomen” kanssa...)

Unklar;gehört es etwa irgendwie zu *sōmas (ostsee FINN. Stammesname) 'FINNe' (s. darüber s.v. sómenis)?

(Suomalainen on kuuriksi [b]*somis, *some, [/b]ja ”suomalaisen kaltainen” = *someris, *somere...)

On huomattava, että tuo sana tulee  žemaittiin (länsiliettuaan,entisen kuuri-laisalueen sillä osalla, joka jäi Liettuan puolelle 1300-luvulla) nimenomaan kuurista, JOS SILLÄ ON MITÄÄN TEKEMISTÄ SUOMEN KANSSA.

Kyseessä SAATTAA siis olla manterelaisten haukkumasana ”suomalainen” erityisesti rymistelevistä kuurilaisista, koska puolalaisilla naapureillakin oli vastaavanlainen baltteja itseäänkin tarkoittava haukkumasana ”haam”. Kuurilaiset olivat muita pidempään pakanoita, erityisesti muita latvialaisia pidempään.

(Kuurilaisia ei tosin suinkaan pidetty yleensä "yksinkertaisina", vaan päin vastoin umpikieroina ja joskus myös epäluotettavina, mikä on sikäli epäoi-keudenmukaista,että aivan ilmeisesti juuri he toivat Preussissa basaarikau- pan tilalle urakkatyyppisen kauppatavan, jossa tavara oli tilattua ja ainakin osin jo ennalta maksettuakin. He olivat siis,ainakin Itämerellä, ensimmäisiä, joilta ruvettiin odottamaan kaupassa korkeampaa luotettavuutta, kuin että asiakas saa tarkistaa tavaran ennen kuin maksaa sen, "porvarillista moraa- lia", jota kyllä yhä valvottiin ja markkinoitakin hallittiin feodaalisin keinoin.

www.tiede.fi/keskustelut/post1360424.html#p1360424)

Mutta takaisin Tampereen esitettyihin etymologioihin.

Sanan IE ”*dem-t-” = asettaa, pinota, rakentaa johdannaisita enemmämFraekelin Liettuan etymologisesta sanakirjasta:

Lithuanian: dė'ti (dė'da, dė'jo) = panna, asettaa, laittaa, sijoittaa

Etymology: 'setzen = istuttaa, asettaa paikalleen, stellen = asettaa, sijoittaa, legen = asettaa paikalleen,makuulle, latoa, hineintun = asettaa sisään jhkn,säen = kylvää, pflanzen = istuttaa',

Frequ.dėdinė'ti, dėlinė'ti, dėstinė'ti, dė(d)lióti,dė'styti = tehdä toistuvasti, töikseen, teheskellä, latoa, ladella, pinota, asetella jne.

(letzteres auch in übertr.Bed. 'vortragen = esittää, unterrichten = opettaa, neuvoa, dozieren = annostella'),

Kaus. dẽdinti, dė'dinti 'legen machen (z.B. eine Henne), zum Legen bringen' = asettaa, asettua makuulle, makuuasentoon,

dazu dedẽklė, dėdẽklė 'Legehenne' = hautova kana

(cf.lett.ēdināt 'eine Henne an einem bestimmten Ort Eier legen lassen' = munittaa).

Das Praes.wurde alit.(muinaisliettua) noch athematisch flektiert (demì, 3.Pers.dest etc.), heute heisst es meist thematisch dedù, jedoch hat sich die athematische Flexion auch schriftsprachlich in dem partikelhaft gewordenen

dẽstis 'je nachdem' erhalten;

lett. dēt...dēj...dēja '(Eier) legen' = munia,

dēt 'Stück Eisen oder Stahl anlegen, anschweifen' ,

dēties 'sich bergen = ”pärjätä”, pelastua, tulla toimeen,sich machen = tehdä itsensä, tekeytyä (tyhmäksi ym.), geschehen = tapahtua, herkommen'.

Lett. duori (drawn) dēt 'einen Waldbienenstock anlegen, einen Baum zum Bienen-stock herrichten'= asettaa villimehiläispönttö, hat im Praes. dial. deju statt dēju, im Partic. Praet. pass. diets statt dets. Es handelt sich wahrscheinlich um Analogiebil-dung nach leju, lēju, liets 'giessen' = valaa; daher ist eine Trennung von dēt 'legen' und eine Anknüpfung an russ. del' 'Waldbienenstock',

ahd. zīdalweida 'Waldbezirk, wo Bienenzucht betrieben wird' = mehiläis(hoito)- metsä

sowie an die Sippe von slav. délú 'Teil' = osa, (s.s.v. dailýti).

Auch lett. dēstīt heisst ausser 'pflanzen' = istuittaa, noch 'einen Waldbienenstock anlegen'.

Preuss. entspricht dem lit. dė'ti,

lett. dēt etc. sen senditmai rānkān 'mit gefalteten Händen' = kädet ristissä

Ench. 53,12, das Endzelin FBR 14,103 ff, SV 130.246 in sen sendītaim rānkā (= rānkam) verbessert (Ench. 53, 22 steht sen senditans [d.i. sendītans] rānkans, Endzelin FBR 8, 7 undüber preuss. ī aus ē SV 26 ff.).

Ausserbaltische Verw. dieser Wz. sind abg. déti (Praes. deždą, déją) 'legen',

skr. djēti 'tun = tehdä, stellen, legen = asettaa',

russ. det' (Praes. denu) etc.,

ai. dádhāti 'legen, setzen, sitzen machen = asettaa, schaffen = lahjoittaa',

av. dadāiti,

toch. tā-, tas-, täs-, tes- 'setzen, legen' = asettaa,

het. dāi-, tāi- 'setzen, legen, stellen' = asettaa,

phryg. ēdaej "ēqhke",

arm. dnem (Aor. edi) 'setze, lege' = asettaa (prees.),

ā. tiqénai (aor. ēqhka, ēqemen) 'hervorbringen, setzen, stellen, legen' = tuoda, asettaa,

lat. fācere, fēci 'tun, machen' = tehdä, -dere in Komp. wie condere 'gründen' = perustaa, eig. 'zusammensetzen' = asettaa yhteen,

abdere 'verbergen' = kätkeä, eig. 'weglegen' = laittaa pois, sivuun,

sacerdīs 'Priester' = pappi, eig. 'Opfer veranstaltend' = ”uhrin tarjoileva”,

osk. prúftú 'posita', prúffed 'posuit', fakiiad 'faciat' usw.,

umbr. fas'ia, factud usw.,

ae. as. dīn, ahd. (muinaisyläsaksa) tuon 'tun' = tehdä, etc.

Abltg. und weitere Zushg. lit. dėklễ 'Ranzen' = juoksuaika

(daraus w.-russ. (valkovenäjä) djaklo),

dė'čios, dė'tys 'Eierstock der Vogel, Ort, wo die Hühner, Enten, Gänse ihre Eier legen' = linnun munat pesässä, (siipikarjan) munintapaikka

Sg. dė'tis dass. sowie 'Last = kuorma, Ladung = lasti, Fracht = rahti', zur Bildung vgl. aksl. (kirkkoslaavi) blagodét' 'Wohltat, Geschenk, Gunsterweisung' = laupeudentyö, johdatus, autuus,

got. missadeds 'Missetat' = pahatyö, ilkityö, karhunpalvelus

ahd. tāt 'Tat' = teko;

lit. dėmễ 'Flecken, Kleks, Mal' = tahra, luomi

und neol. dėmesӲs 'Aufmerksamkeit,Beobachtung,Berücksichtigung'=huomio,

dėmė'tis 'auf etwas achten' = kiinnittää huomioita jhnkn,

domė'tis dass. und 'sich interessieren' = em., harrastaa

dómautis 'wählerisch, heikel sein' = valikoida, olla kronkeli,

dõminti 'interessieren, Interesse einflössen' = harrastaa, dazu retrograd demễ, domễ 'Aufmerksamkeit, Obacht, Interesse' = huomio, intressi

Mit sn- Suffix dė'snis 'Gesetz'=laki,asetus,säädös.(< *demsnis)

įdomùs, įdėmùs 'achtsam, aufmerksam, beachtenswert, interessant' = mielenkiintoinen, kiinnostunut;

vgl.zu diesen Bildg.įdem, ìdėm, ýdėm, įdemnai, ydėmnaĩ 'absichtlich = tahallinen, tahallaan, vorsätzlich = aikomuksellinen, mit Fleiss = ahkerasti',

nuodemai(s),-u und prãdėm, tuo prãdėmu 'in einem fort, sogleich' = yhtäkkiä, auch verkürzt zu prám;

nuódemė (seit Szyrwid Diet.s.v.grzech) 'Sunde=synti, Vergehen = erehdys',

auch nuodžià dass.= em.,

ebenso gebildet wie pradžià 'Anfang, Beginn' = alku,

nuodžiótas (Daukša) 'sündig' = syntinen

(cf. nusidė'ti 'sich vergehen, sündigen' = tehdä syntiä);

mit l-Formans lit. į'dėlis, -Ӳs 'Einlage, Einsatz, Zutat = lisäys, Beitrag, Reiseproviant = lisuke',

padėlӲs, padėlis, pódėlis 'Verwahrungs-, Aufbewahrungsort = suojapaikka,

(der Henneunterlegtes) Nestei = pesämuna(t), untergelegtes Stück,Unterlage = alusta,”peti”,Lagerbalken = kannatinpalkki',

padễlkas 'untergelegtes Ding (z.B. unter die Brotschaufel)',

auch padis 'der Henne untergelegtes Nestei' (Kvédarna),

pãdžiai 'Untergestell einer Tonne, eines Backtrogs, Schragen',

cf. padė'ti 'unterlegen' = auttaa, tukea,

sowie preuss. paddis 'Kummet' = länki,

Aus dem Balt., vielleicht FINN. paatsa(s) 'Sattelkissen, das lose Kissen am Kummetstock' = satulatyyny, länkityynyt.

Komp. mit Wz. *dhē- im Hinterglied sind lit. ìšdas, ìždas 'Schatz = aarre, Schatzkasse = aarrekammio,Fiskus = valtionkassa,Ausgabe = (osake)anti, Aufwand = ylellisyys, tuhlaus, Spesen = kustannukset' (kann aberteilweise zu dúoti 'geben' gehören);

vgl. aksl. ob'do 'Schatz' = aarre,

lit. išdė'ti pìnigus 'Geld beiseitelegen, sparen' = panna rahaa säästöön,

iñdas, indà 'Gefäss' = astia(t),

cf. abg. sądú 'Gefäss'.

Urspr. Wz.-Nomina mit *dhē- sind alit. avìdė 'Schafstall' = lammasläävä,

alùdė 'Bierfass' = oluttynnyri,

dailìde 'Zimmermann' = puuseppä, puunveistäjä, timpuri (s.s.v. dailễ = taide) etc.

Über atìdė 'Aufmerksamkeit' = tarkkaavaisuus usw.

(cf. atsidė'ti 'sich hingeben, sich widmen' = antautua, omistautua jllkn) s.s.v. atìdė.

Preussi: http://donelaitis.vdu.lt/prussian/Lie.pdf

(DĪTUN (dīma, dīja) [Dastun VM] žįsti = imeä, imeskellä, imettää, ei liity tähän, mutta sekoittaa)

DĪTUN (demma, dīja) [audeínsts 93, senditans 83 MK] dė'ti = asettaa

dītun ps dest 2. dessei 1. demma 6. demmai 7. destei pt dīja

DĀTUN [daton 51] duoti = antaa

DĀTUN SI [dātunsi 65, d`twei drv] pasiduoti = omistautua, antautua (jllkn)

DĀTWEI dat + if <118> [Dātwei drv] leisti (leidimà duoti) = antaa löysiä, lomaa, vapauttaa

dātun ps dāst 2. dāsei 1. dāma 6. dāmai 7. dāstei, pt dāi 2. dāi 1. dāi 6. dāimai 7. dāitei

DĪMENS [Diemen DIA MK] guba (javų) = kupo, kasa

DIMSTIS [JB MK] priemenė, prieangis = eteinen

Jotvinki:

dimstis home = koti, homestead = pihapiiri, "porch" = ”porstua”, eteinen, veranta, vilpola


Pashkevichiai

Dimstis (jorvinki)

dimt to fashion = muotoilla, kuosittaa, make = tehdä, build = rakentaa, (Inf)

[ Gothic " ga-timan = rakentaa, timrja = timpuri" ] =
dimtojas carpenter = puuseppä, builder = rakemtaja

(Venäjän ”dat', pr. yks. 1. dam, 2. daš', 3. dast, pl. 1. dadim, 2. dadite,3. dadut, pret. dal, (-a, o, -y)” = antaa, liett. ”duoti (duoda, davė)”, latvian ”dot (dod, deva)”,

Sanan kantabaltoslaavilainen muoto on ”*dem-”,josta kantabal- tissa aspektit ”*dam(b)-”, kokonaisobjekti, esim. padota ja ”*dim(b)-”, osobjekti, vaikka tois- tuvastikin, esim. ”veistellä hirsiä”.)

dēt to place, put (Inf) = asettaa
dētas put in place
dētis load = kuorma

dība stake = pylväs,tolppa, paalu, osuus, sijoitus, post = karmi, kehys, raami,hirsi, posti, vartiopaikka, asema, virka < ”*dimba” < ”*demba” > damba = (keinotekoinen, säännösteltävä) patoallas,

*damberis (kur.) = patomainen, pato-

Johdin -b/p- on erityisesti kantabaltille tyypillinen, ja tarkoittaa edestakaista, jak- sottaista, toistuvaa toimintaa, kun kantaindo-euroopassa johden -s/t(d)- tarkoittaa toistuvaa toimintaa.

dobtun (< *demb-) to injure (Inf) = satuttaa, aiheuttaa, loukata (etuja ym.) < *demptun (jotvingissa kantabaltoslaavin -em- > o, ō)
dōite! give! (Imp.)
doja gift = lahja
donis gift = lahja, tribute = kunnianosoitus,maine,(Viimeinen,loppu-)tuomio > sm. Tuoni, tuomio?)
dōtun to give (Inf) = antaa
dōtunsi to declare oneself = selviytyä jstkn

Jotvingissa ja preussissa esiintyy balttikielille poikkeuksellinen tammipuuaine(ks)en nimitys

DAMRAWA [Damerouwe ON GN] = damrava (jt) = *damb(e)rava (kur., konstr.), kirjaimellisesti ”patoon kelpaava” = ąžuolynas (lt) = ozolozolājs (lv) oak-wood,

eikä suinkaan niin, että sana ”pato” tulisi ”suomalais-kelttiläisestä” samansta *tamn = tammi, josta tuleen parkitsemista tarkoittavava sana ”tan” ja mm. tanniini, parkkihappo.

Slaavikielten ”dub(r) = tammi(nen) varsin mahdollisesti tulee patopuusta. Ihmiset ovat menneisyydessä suhteellisesti paljon suuremmassa määrin eläneet soilla kuin nykyään, varsinkin balttien leveysasteilla. ”Tammipuinen” ”Dubr-, dupr- saattaa tarkoittaa sekä ”hyvää” (venäjän dobryj) että ”typerää”: ransk, dupré, suomi).

Liettua-latvia sanakirjasta asiaan liittyviä sanoja

http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?cid=937845&r=10631062&lid=937845&g=2&q=&h=2940

dámba (1) dambis = patoallas

Jostakin syystä hälytyssignaali = ”patosignaali”:

dambrà (4) stabule = soittomerkki, merkkisoitto; svilpe = sireeni
paleisti dambras - palaist dūdas (sākt raudāt) = päästää poru
dambrelis (2) mūz. dambrelis (sens lietuviešu pūšamais mūzikas instruments) = puhallinsoitin

(Ransakssa esiintyy myös vastaava ilmiö: ”tambour” = eteinen, tampuuri > tambourine = tamburiini, anat ovat luultavimmin tätä samaa perua, vaikka niitä on pidetty myös arabialaisina: ne ovat tulleet alun perin baltialaisilta visigooteilta espanjaan, eivätkä maureilta.)

demblỹs = (kirj. ”tekele”) punos, palmikko, keino(tekoinen olio), (taika ym.) temppu (4) salmu pītenis = olkipunos (paklājs); maša = letti, pitko ym.

Sana on aivan sama kiellisesti liettuan kautta kuin ”*damb(e)ris,-e” on kuu- rin kautta. Sana ”temppu” on yhdistetty sanaan ”tempti” = vetää:”(välistä ym.) veto”,mutta se voi tasan yhtä hyvinolla verbistä ”*dempti” = teheskellä, askarrella. Niin tai näin ”Tampere” on myös ”Temppu-paikka”, enemmän tai vähemmän arveluttavassakin mielessä.

dėmuõ (~eñs) (3a) = (kirj. pinottava) osa (kokonaisuudesta), palikka,
1.
komponents = komponentti, sastāvdaļa = rakenneosa

dimba (lt) = laiskuri, lorvi

dimba (lv) = umpikuja

http://en.academic.ru/dic.nsf/enwiki/5767040
 

Curonian grammar

Curonian grammar describes the grammatical features of extinct Curonian lan-guage. The Curonian language is highly inflected and archaic language. Its grammar is reconstructed basing on Latvian, Lithuanian and Old Prussian grammars and known Curonian place-names and New Curonian texts and vocabulary.

Nouns

Curonian nouns are divided into seven declensions (three masculine and four femi-nine). But there are several nouns which are declined irregularly. The declension of noun is determined by its ending and gender.

Curonian nouns have eight grammatical cases: nominative case, accusative case, genitive case, dative case, ablative case, instrumental case, locative case and voca-tive case. The locative case has four forms: inessive (the regular and most common form), illative (iekš(k)an tan pirman vietan 'in the first place',āran 'outdoors, outside', priekšan 'for', laukaisnā 'to country'), allative (only used in a few idiomic expressions like: mājump, kalnump, šurp, turp), adessive (namaip, namaisump). The later three are adverb-forming cases.

Following table shows nominative endings for all regular declensions:

Masculine Feminine
1.decl. 2.decl. 3.decl. 4.decl. 5.decl. 6.decl. 7.decl.
Sing. Plur. Sing. Plur. Sing. Plur. Sing. Plur. Sing. Plur. Sing. Plur. Sing. Plur.
-as -āi -is -jāi -us -ūs -ā -ās -ē -ēs -is -īs -us -ūs

Masculine nouns

  1.decl.: vīr-as 'man, husband';
  2.decl.: skap-is 'shelf';
  3.decl.: turg-us 'market, bazaar'.

  1.decl. 2.decl. 3.decl.
Sing. Plur. Sing. Plur. Sing. Plur.
Nom. vīras vīrāi skapis skapjāi turgus turgūs
Acc. vīran vīrāns skapin skapjāns turgun turgūns
Gen. vīras vīrūn skapjas skapjūn turgaus turgūn
Dat. vīraj vīrams skapjaj skapjams turgav turgums
Abl. vīrā vīrams skap skapjams turgaus turgums
Ins. vīrami vīrais skapimi skapjais turgumi turgumis
Loc. vīrai vīraisu skapīju skapjaisu turgūju turgusu
Voc. vīru! vīrāi! skapi! skapjāi! turgau! turgūs!

Feminine nouns

    4.decl.: saiv-ā 'woman, wife';
    5.decl.: ap-ē 'river';
    6.decl.: nakt-is 'night';
    7.decl.: vilt-us 'guile, deceit', dzirn-ūs 'mill'.

  4.decl. 5.decl. 6.decl. 7.decl.
Sing. Plur. Sing. Plur. Sing. Plur. Sing. Plur.
Nom. saivā saivās apē apēs naktis naktīs viltus dzirnūs
Acc. saivān saivās apin apēs naktin naktīs viltun dzirnūs
Gen. saivās saivūn apēs apjūn naktijas naktjūn viltuvas dzirnūn
Dat. saivāj saivāms apēj apēms naktijai naktīms viltuvai dzirnūms
Abl. saivās saivāms apēs apēms naktijas naktīms viltuvas dzirnūms
Ins. saivaju saivāmis apeju apēmis naktiju naktīmis viltuvu dzirnūmis
Loc. saivāju saivāsu apēju apēsu naktīju naktīsu viltūju dzirnūsu
Voc. saivu! saivās! ape! apēs! nakti! naktīs! viltu! dzirnūs!

Dual number

Curonian also had a dual number. It was mainly used in the words representing body parts, e.g. duvi rankai, kājai, ausī, aksī, nāsī 'two hands, legs, ears, eyes, nostrils'.

The Dual endings of all cases:

  Masculine Feminine
1.decl. 2.decl. 3.decl. 4.decl. 5.decl. 6.decl. 7.decl.
Nom.Acc.Voc. -au -jau -ū -ai -ei -ī -ū
Dat.Abl.Ins. -amu -imu -umu -āmu -ēmu -īmu -ūmu
Gen.Loc. -aj -jaj -ū -āj -ēj -ī

-ū

 
 
 
 
 
Pronunciation

In rapid speech there occur some changes in vowel quality, the final long vowels and diphthongs get shortened, but -aj, -aju turn into [ui], and -ami into [um(i)], as also -ijas and -uvas turn into [ies] and [ūs], -ijai and -uvai turn into [ij]/[ei]/[ie] and [ui].

 

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/2986914/preussilaisten-pakanoiden-maailmankuva-oli-yllattavan-ti...

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/3015150/sven-svin/

 

*****

 

Näihin mahdollisiin juuriin on kyllä liitettävä kolmas, mikkä heikkilän ehdottma , lun perin ehkä *Dömbere = (kosken alainen) Syvänne, Suvanto (samaa juurta mlemmat), sana *Tempel vosi olla saamen muinaisliettualaina, Dymbele.


Emme tarkkaan tiedä johdospäätteiden -l- ja -r- eroa muinaisissa baltiikielissä. Ne tarkoittavat mm. adjektiivin johdinta "jonkin kaltainen" sekä diminutiivia. Lisäksi äänteelliset seikat vaikuttavat: jos vartalossa on jo toinen, valitaan päätteeseen mielellään se toinen, vastoin oletusarvoa. Tätä äänteellistä ilmiötä nimitetään kielitieteessä "sabiinilais-l/r:ksi" roomalaisten muinaisten napureiden mukaan. Olivatko sabiinit ("omat"!) läheistäkin sukua balteille, ei ole tiedossa.

 

https://www.tiede.fi/comment/2390846#comment-2390846

Vierailija kirjoitti:
Jaska
Arkkis
Koivulehdon kaavalla muuten "Simpele" tulisi sanasta "Himmel" > "Simmel" = "Simplele"!

 

MITES ON JASKA, "ONKO NOIN"?

 

Ei todellakaan, et ole ymmärtänyt yhtään mitään taaskaan. Simpele palautuu asuun *timpele, jolla on säännöllinen vastine saamessa (dabbal), ja sanan merkitys on ollut 'tasaisesti virtaava alue koskessa;

 

BINGO! Niinpäs tuleekin! Mulla oli jo semmoinen tuntuma, että mulla on Simpeleen palikat hallussa jossakin, ja funtsasin sanaa "*sympele".

Julkisestikin sitä pohdin, ja olin ihan oikeilla jäljillä, mutta en tiedä, olisinko ihan itse keksinyt.

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-24157.html

"

Arkkis
Jaska

Sinulle taas olen jo aikaisemmin sanonut, että paikannimistön ajoittaminen on vaikeaa silloin kun alueella vallitsee kielellinen jatkuvuus. Vaikka Simpele olisi nimetty jo pronssikaudella asuun *Timpele, se olisi kehittynyt asuun Simpele kielen muun sanaston mukana.

Siinä onkin yksi nimi jonka etymologia pitsisi tarkistaa:

Tuo -el- vie ajatukset kuuria edeltävään balttiin, "kuuriksi" se olisi "*Simpere", kuin Tampere.

 

"Keitele" näyttäisi tulevan verbistä "keisti (keičia,keitė)" = vaihtaa, silloisessa muo- dostaan, joskin nykyinen "kuumentamista", keittämistä tarkoittava verbi "kaitinti" on sekin mahdollinen. Siitä tulee myös "Peips"-järvi, lt. "Peipus": tässä on taas latviassa p- ka ja liettuassa k-, ja se on aivan hyvin voinut tarkoittaa myös "kuumia taisteluita".

Tuollainen *timpele on sama asia kuin mitä "tyven(ne)", liettuan "dubuo, dubenys", latvian "dubens", latgallin "dybenṥ", syvyyttään hitaasti virtaava kohta joessa", "syvänne".

 " Ikiaikaisen vanhaa IE-neutrimuotoa substantiivi
”dubuo”, dubenys” (lt.), josta lainautusi SUBSTABTIIVI ”tyven”. Tätä kautta se ilmeisimmin todella tulee. "

Adjektiivi on "dubus, dubi" = syvä. (Tämä ei ole kuitenkaan sama sana kuin "gilus, gili", jota järvestä tai merestä yleensä käytetään):

" ” dubus (m), dubi (f) ” (lt) = syvä (astia, meri, kuilu), ontto. Muinaisessa neutrimuo-dossa *dubian” josta lainautuminen on ennen tapahtunut (> *dybä > *tyvä), ja myöhemmin se on tapahtunut femiinivartalosta (> *dubi > tyvi).

”Onkalo” = ”duba” (lt.), josta tietysti tulisi lainattuna ”tupa”.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

" dubùs -ì (4) = syvä ontto

1. dziļš -a (par traukiem, ezeru, upi) = syvä
2. dobumains ~a (par koku) = ontto "

Tuosta rivistä on jäänyt mainitsematta perustava verbi:

"dubti (dum̃ba, dubo)" = /ie/grimt (lv) = syvetä, syöpyä syvemmälle (joki ym.);

iedubt = upota; iedobties = upottaa; iegāzties = viettää (monttuun, syvälle veteen); iebrukt = murtua, luhistua, upota, sortua, vyöryä maa(han) (par zem)

Tuosta keskimmäisestä sanasta saadaan se jo kaippamni -el-johteinen adjektiivi "*dumbel(e)"

Tällaisella sanalla onkin johdannaisia: "dumblas" = muta, ruta, rahka llieju = "upottava märkä maa-aines", "dumbline" = em. mudan täyttämä syvänne, hauta, suonsilmäke jne.

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... bus&h=3293

" dum̃blas (2) vsk. dūņas dsk.= muta, lieju; dubļi dsk. = loka
kaip dumblo - kā pelavu (spaļu) (daudz)
su dumblu(dumblaĩs) sumaišyti - apmētāt ar dubļiem (noķengāt) = "vaihtaa paskaa paskaan"
dumblažemis (1), = eloperäinen maa
dumblė (2) dūņu (dūņaina) zeme = turvemaa, liejumaa;
dumblenė (2) bot. dūņene; = mutayrtti (Limosella aquatica)
dumblėti (~ė́ja, ~ė́jo) , kļūt dūņainam -ai; = lokaantua, mutaantua
dumblis (2) bot. aļģe; = levä
dumblialaiškis (1) bot. cirvene; = sarpio (konnaruoho)
dumblinas -à (3b) = mutainen
1. dūņains -a; ar dūņām aptašķīts -a (notriepts, -a) = mudattu
2. pārn. blāvs -a = himmeä; neskaidrs -a = epäselvä; nespodrs -a = harmaa, himmeä (valo)
dumblinos akys - blāvas acis = aurinkolasit
dumblynas (1) dumbrājs = ruta, muta, lieju (kr.); dūņājs = loka; dūņas = lieju; dūņaina augsne = liejumaaperä;
dumblynė (2) dūņaina vieta = mutainen paikka, syvänne; dūņājs = loka;
dumblingas -a (1) dūņains -a = lokainen
dumblingas ežeras - dūņains ezers = mutainen, samea järvi
dumblinti (~ina, ~ino) , duļķot = liata, jauhaa hienoksi; aptašķīt ar dūņām = kieritellä mudassa;
dumbloti (~ója, ~ójo) , brist pa dūņām (dubļiem, dumbrāju) = rämpiä loassa;
dumbluotas -a (1) dūņains -a = mutainen; dūņots -a = liejuinen; ar dūņām aptašķīts -a = mudassa pyöritetty;
dumbluoti (~úoja, ~ãvo)
1. aptašķīt (notriept) ar dūņām = mudata; duļķot = liata
2. kļūt neskaidram -ai (nespodram, -ai) = himmetä; /ap/mākties = painaa (mieltä), kiusata, vaivata "

Sana "*dumbele" (kb.,ml.) ei tarkoita noita "mutia" ainakaan enisijaisesti, vaan sen merkitys on käytännössä sama kuin sanalla "dubuo, dubenys", eli "syvyyttään hidas joenkohta", mutta asiaa takastellan "syvenemis(syventämis)proseessin tuloksena" eli se on "syvenemä", "syventymä".

laukama'.

Joka tapauksessa se on balttisana tasan siinä kuin esimerkiksi "tyven" ja "syväkin", ja yksi selvä Suomen balttihydronyymi lisää!

"*dumbele" (kb) > "*dymbele" (lg) > "*timpele" > Simpele = "syvenemä", syvä paikka.

Sana on merkitykseltään sama kuin "Syväri".

(Periaatteessa Simpele olisi sopinut hieman paremmin merkitykseltään joennimeksi, ja Syväri järven, mutta asia sattuu nyt vain olemaan päin vastoin. On kuitenkin olemassa sekä Simpeleenjärvi ja Syvärijärvi.

Mites nyt, Jaska, YKSI AINOA "PALTTIJÄRVI" OLISI "KERMAANIJÄRVIEN" MEREN KESKELLE ÖKSYNYT?

(Nyt kun olet sen itse keksinyt, voisi jotakin luulla uutta tässä vaikka siitä AJOITTAMISESTAKIN:

Sn verran minäkin tiedän, että saatiin tulos, että nimeäminen on tapahtunut Riian-lahdella vaikuttaneiden kielien pohjalta ENNEN kuin kuuri on siellä heilunut päälimmäisenä eli ennen vuotta 500 j.a.a, koska sen jälkeen se noilla eväin olisi ollut "*Simpere" ("*Timpere") eikä "Simpele".

 

Latviassa samaa juurta oleva sana onkin dibens = pohja, syvyys, tausta, perä-

https://www.letonika.lv/groups/default.aspx?q=dibens&s=0&g=2&r=10621063

dibenistaba užpakalinis kambarys = peräkamari
dibenmakšķere dugninė [meškerė] = pohjaonki (syväonki)
dibenplāns teatr. atpakalys (užpakalinė scenos dekoracija); antrasis planas = taustalavaste (teatterissa)
dibens
1. dugnas = pohja, jalusta
mucas dibens - statinės dugnas = patsaan jalusta
jūras dibenā - jūros dugne = meren pohjassa
noiet dibenā šnek. - paskęsti = mennä pohjaan, upota (laiva), nugrimzti = tulla nielistuksi, upota (suohon)
nolaist dibenā šnek. - paskandinti = upottaa syvyyteen, nugramzdinti = nielaista (suo)
izdzert kausu līdz dibenam ir prk. - išgerti taurę iki dugno = juoda malja pohjaan

2. šnek. pasturgalis selkärannagan (ala)pää, užpakalis = takapuoli, sėdynė = istuin
bikšu dibens - kelnių užpakalis = housuntakamus
gan dabūsi pa dibenu! - tai gausi per užpakalį! = ”saada ympäri korvia” = piiskaa, ”ympäri tapaluonen”

dibensiena užpakalinė siena = takaseinä
dibentelpa užpakalinė patalpa = pohjapinta-ala
dibentiņš dem.
1. dugnelis =
2. šnek. užpakaliukas (kūno dalis) = takapuoli
dibenzivs (gen. sg. ~zivs, pl. ~zivju), f. icht. dugninė žuvis = pohjakala

https://www.letonika.lv/groups/default.aspx?cid=870080&r=10621063&lid=870080&g=2&q=dimb&h=2724

dimba ppr. loc. sg. (~ā) šnek. = umpikuja
būt dimbā - būti keblioje padėtyje (padėtyje be išeities) = olla umpikujassa
bez manis jūs būtu dimbā - jei ne aš, jūs būtumėte prapuolę (pražuvę) = olla häviöllä/ssä

dubens = pohja, lt dubuõ.

Preussi:

http://www.lexicons.ru/extinct/p/prussian/_pdf/borussica-nova.pdf

DUBBELS <32>[Dubelis E 561] = toutain, turpa (ennen viljeltyjä) särkikaloja

DUBBI <52> [dubë MK] = kuoppa (miel. syvä ja kapea), tuppi

DUBNAS <32>[dugnas + dibens + dno MK] = pohja

DUBTWEI <90> (dûmba, dubba) [Dambo E 29 VM] = upota, vaipua (syvälle), syvetä

Jotvinki:

dūmaka haze = usva, sumu
dūmas smoke, dark = savu, pimeys
dumbas tanbark = (tammi)parkki, ei välttämättä tule samasta juuresta, vaan vartalosta *dem- = rakentaa
dumblas silt, mud = siltti, muta
dumsle bladder = vitrsarakko
dūnas slime, mud = (märkä) savi, muta

 

Sana on ollut kantabaltissa *dyben (= dыben, dõben), tai mahdollisesti *dweben, josta tulevat sekä -u- että -i-vartaloiset muodot. Tämän on ratkaisuus päätten vokaali: dubuo, *diben.

Juuri *dyb- ei ole aivan välttämättä kantaindoerurooppalainen, se voi olla myös mm. kantabaltin SU-laina.

Vasarakirveessä on ollut r:llisiä muotoja: suomen sana typerä, rankan dupré ovat ehkä samaa perua.


Jos näin olsi se viittaisi juuren *dub- (*typ-) SU-alkuperään, sillä luonnonilmiöiden yleistäminen inhimillisiksi on "SU-filosofian ilmiö", kun taas sosiaalisten ilmiöiden yleistäminen luonnonilmiöihin on "IE-filosofian" ilmiö.

 

https://www.etymonline.com/word/deep

 

deep (adj.)

Old English deop "profound, awful, mysterious; serious, solemn; deepness, depth," deope (adv.),

from Proto-Germanic *deupaz (source also of Old Saxon diop, Old Frisian diap, Dutch diep, Old High German tiof,German tief, Old Norse djupr, Danish dyb, Swedish djup, Gothic diups "deep"), ("kantagermaani" "väärin päin johdettua...)

from PIE root *dheub- "deep,hollow" (source also of Lithuanian dubus "deep, hollow, Old Church Slavonic duno "bottom, foundation," Welsh dwfn "deep," Old Irish domun "world," via sense development from "bottom" to "foundation" to "earth" to "world").
("kanta-IE" "väärin päin johdettua...)

Figurative senses were in Old English; extended 16c. to color, sound. Deep pocket "wealth" is from 1951. To go off the deep end "lose control of oneself" is slang first recorded 1921, probably in reference to the deep end of a swimming pool, where a person on the surface can no longer touch bottom. When 3-D films seemed destined to be the next wave and the biggest thing to hit cinema since talkies, they were known as deepies (1953).

 

***

 

Yksi kysymys Kososenkin tutkimusten valossa on, voisiko nimi Tampere olla preussia, koska esimerkiksi Pyynikki sitä on tarkoittaen "verkonkutojatarta". Tässä suhteessa riittää nyt katsoa kolmea varteenotettavaa etymologiavaihtoehtoa, jotka kaikki ovat balttiperäisiä.
Näitä ovat
1) suhteellisen uusi kuurin Tamperis (yhdyssanojen jälkiosana -tampere) = (vene)vinssi, laite, jolla vedettiin laivoja myös satamissa paikasta toiseen, liettuan tampris = narun tai jousen ruuvikiristin, säädettävä jousivakio laitteissa ym.
Tämä tulee aspektisarjasta
Tampti (tampa) = vetää kohdetta narulla, tempti = vedellä, tempoa (prosessi), timpti = venyttää, kiritää narua.
Tämä voisi periaatteessa olla myös vasarakirvestä, sillä kuuri on yksi vasarakirveskielen seuraaja. Näsi tulee luultavasti vasarakivessanasta *nati(n) = verkko, joka on samoin myös preussissa ja gootissa.
 
Katsotaan mitä preussin etymologinen sanoo tuosta liettuan sanaparvesta:
Parvesta löytyy vain tämä sana, joka tarkoittaa ihan eri asiaa:
" Vytautas Mažiulis, Prūsų kalbos etimologijos žodynas, 1-ojo leidimo 4 t. 190–191 psl.
tēmpran
tēmpran „theuren (teuren) – brangų“ III 4318 [3127] brangůyu VE 1618 instr. sg.) adj. acc. sg. fem.; adv. tēmprai „thewr (teuer) – brangiai“ III 6916 [4526] brangei „brangiai“ VE 2825 adv.). 191 Suponuoja adj. (o/ā-kamienį) pr. *tēmpra- „brangus“ < *„padidintas, pailgintas“ < *„ištemptas“ (plg. adj. lie. tamprùs) – sufikso *-ra- vedinį iš verb. pr. *temp- „tempti“ „tęsti daryti didesnį, ilgesnį ir pan.“) < balt. *temp- „t. p.“ (> lie. tem̃p-ti „t. p.“ ir kt.) < ide. *temp- „t. p.“ Žr. Trautmann BSW 317t., Endzelīns SV 264, Fraenkel LEW 1079t., Pokorny IEW I 1064t. "
Tmä sana "kireä" tarkoittaa KALLISTA tavaraa. Tuosta -em(p)-tavunlopusta tulee länsibalttilaisessa kielenkehtyksessä säännönmukaisesti -eu-, joten tästä on ilmeisimmin lainattu saksan teuer ja ruåtsin dyr, ja niistä suomen tyyris-.

https://www.etymonline.com/search?q=dear

" dear (adj.)

Old English deore (Anglian diore, West Saxon dyre), "precious, valuable; costly, expensive; glorious, noble; loved, beloved, regarded with affection" from Proto-Germanic *deurja- (source also of Old Saxon diuri "precious, dear, expensive," Old Norse dyrr, Old Frisian diore "expensive, costly," Middle Dutch diere "precious, expensive, scarce, important," Dutch duur, Old High German tiuri, German teuer), a word of unknown etymology. Finnish tiuris, tyyris is from Germanic.

The old sense of "precious, valuable" has become obsolete, but that of "characterized by a high price in consideration of scarcity, absolutely or relatively costly" lingers, though it is perhaps archaic. Used interjectorily (oh, dear; dear me, etc.) indicating pity, surprise, or some other emotion since 1690s, but the intended sense is not clear. As an affectionate address (my dear, father dear), mid-13c. As a polite introductory word to letters, it is attested from mid-15c. The military man's dreaded Dear John letter is attested from 1945. As a noun, from late 14c., perhaps short for dear one, etc. "

http://runeberg.org/svetym/0197.html

" dyr = fsv.: dyr, dyrbar = isl. dýrr, da. dyr, fsax. diuri, fhty. tiuri (ty. teuer), ags. déore (eng. dear, jfr darling, älskling, av déorling), av germ. *deuria-; i avljudsförh. till mhty. mich tûret, det gör mig ont, egentl.: är mig dyrt, ty. dauern (att skilja från dauern, räcka, vara, från lat. dūrāre); f. ö. dunkelt. — Från ty. härstammar betyd. i uttr. en dyr ed, lova högt o. dyrt, ävensom bedyra = ty. beteuern. — Härtill isl. avledn. dýrð, härlighet (*deuriðō-), varifrån t. ex. V. Rydberg lånat sitt dyrd. "

Sana "palautetaan" germnistisanakirjoissa mystiseen kantagermaaniin, MUTTA SINNE EI AINAKAAN KANTA-INDO-EUROOPASTA TULE TUOLLAISTA SANAA germaanimuunnoksilla, vaan SIELTÄ tulee tähän yhteyteen epäonnistuneissa tampere-etymologia-ehdotuksissa niin ikään kummitellut

anord. þambr 'dick, geschwollen' = paksu, pullistunut, isovatsainen

[Tämä esiintyy myös yhdessä Tampereelle esitetyistä vanhoista germaanietymologiaehdotuksista. Sekin saattaa kuitenkin olla joko baltti- tai kantabaltoslaavilaina sielläkin, sillä on epäselvää, onko tuo pakotetttua toimintaa tarkoittava -p-laajennus jo kantaindoeuroopasta vai vasta kantabaltoslaavista.]

þømb 'dicker Bauch = iso maha; Bogensehne = kaarenjänne',

þėmbi-þrjætr 'Hochmutiger' = ylpeä, kopea, "

Tampere-nimi ei tule AINAKAAN LÄNSIBALTIN KAUTTA tästä sanueesta, vaan jos se ylipäätään tästä tulee, niin ITÄBALTIN, vasarakirveen kautta (välillisesti tai suoraan).

norw. temba 'stopfen' = sulloa, ahtaa, parsia,

 

Toinen varteenotettava mahdollisuus on Mikko Heikkilän ja joidenkuiden muiden esittämä teoroa, että Tampere on samaa alun perin indoeurooppalaista juurta kuin pohjoissaamen dabbal = kahden kosken välinen suvanto / syvänne (kaikki samaa juurta kaukaa) ja palutuisi kantaindoeuroopan juureen *dhem(b)- = syvetä, liettuan dubti (dumba).

Nimen Tampere etymologia

Paikannimeä Tampere on yleensä pidetty lainana skandinaavisista kielistä (muinais-ruotsin damber ’pato’).Viimeaikaisessa kielentutkimuksessa tätä etymologiaa on kui- tenkin alettu pitää epätyydyttävänä, koska kosken nimi on hyvin vanha ja alueella on asunut aikaisemmin saamelaisia eikä ruotsalaisia. Saamelaista alkuperää on esitetty jo 1900-luvun alussa, kun A.V.Koskimies ehdotti, että sana Tammerkoski olisi voinut lainautua saamen kielen (pohjoissaamen) sanasta dabbal ’koskessa sijaitseva suvantokohta’. 2010-luvulla tätä etymologiaa ovat kannattaneet Pauli Rahkonen ja Mikko Heikkilä. Heidän mukaansa sana Tampere juontuisi myöhäiskantasaamen rekonstruoidusta esimuodosta tḙmpḙl. ”

file:///C:/Users/Huawei/Downloads/86714-Artikkelin%20teksti-131892-1-10-20191023.pdf

Tammerkoski tarkoittasi alun perin Syvännekoskea / Suvantokoskea ja sana olisi pitkien aikojen kuluessa muokkautunut muutakin perua olevien vesitönnimien mukaiseksi. tampereella on todellakin puhuttu saamea pääasiallisena kielenä tuhansia vuosia.

Tähän liittyviä preussin sanoja ovat ainakin

http://www.lexicons.ru/extinct/p/prussian/_pdf/borussica-nova.pdf

DUBBELS <32>[Dubelis E 561] = "syväkala, monttukala, pohjakala" = toutain, turpa (ennen viljeltyjä) särkikaloja

DUBBI <52> [dubë MK] = kuoppa (miel. syvä ja kapea), tuppi

DUBNAS <32>[dugnas + dibens + dno MK] = pohja

DUBTWEI <90> (dûmba, dubba) [Dambo E 29 VM] = upota, vaipua (syvälle), syvetä

Etymologisesta löytyy vain

http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=290

" Vytautas Mažiulis, Prūsų kalbos etimologijos žodynas, 1-ojo leidimo 1 t. 176–177 psl.
dambo

dambo „grunt“ E 29 nom. sg. fem. Žodį vok. grunt (E 29) Nesselmannas (Thes. 26) verčia „niedrig gelegenes Terrain zwischen Hügeln“. Plg. v. v. a. grunt, kuris, be kita ko, reiškia „Vertiefung, schmales tief eingeschnittenes Tal, Schlucht“ (Lex 77). Taigi dambo „grunt“, kuris ir taisytinas matyt į *daubo (žr. toliau), galėjo reikšti „daubą, įdubą“. Pr. dambo į *daubo taisyti yra mėginęs ne vienas, pvz.: Brückner KZ XIV 332, Benveniste StB II 81, Endzelīns SV 156. Tačiau tokiam taisymui, rodos, tik Endzelynas (l. c.) pateikė išsamesnę grafinę argumentaciją – konjektūrinę grandinę: dambo ← *dābo (su nazalio abreviatūriniu brūkšniu) ← danbo ← *daubo. Tiesa, šios grandinės narys *dābo nėra būtinas, nes galima paprasčiau spėti: originale buvo parašytas žodis *daubo, kuriame nurašinėtojas įžiūrėjo *danbo ir, jį skaitydamas, iš savo tarimo (t. y. *-nb- asimiliuodamas į *-mb-!) užrašė dambo. Reikalą taisyti dambo į *daubo (Brückner l. c., Benveniste l. c. Endzelīns l. c. Toporov PJ I 294t.) matyt remia ir tai, kad po dambo (E 29) tuoj pat eina padaubis „Tal – slėnys = laakso“ (E 30). Pr. *daubɔ̄ (→ dambo) „dauba“ : padaubis „slėnys“ plg. a) dėl darybos su lie. daubà „dauba, slėnys“ : padaubỹs (pãdaubis) „vieta palei daubą“ (LKŽ IX 38), b) dėl reikšmės – su la. leja „slėnys“ : paleja „t. p.“ (Endzelīns l. c.), lie. slėnỹs : paslėnỹs „vieta prie slėnio; slėnys“ (LKŽ IX 506); mažiau patikima, kad pr. padaubis būtų buvęs vedinys (su šaknies apofonija) iš pr. verb. *pa-dub- „padubti“ lie. pa-dùb-ti „pasidaryti truputį dubiam“) greta pr. *daubo = *daubā lie. daubà) – vedinio (su šaknies apofonija!) iš pr. verb. 177 *dub- „dubti“ lie. dùb-ti, la. dub-t). Šitaip spėjant, pr. padaubis būtų „padubimas“ > „slėnis“, t. y. mažesnis (ne tiek staigus) įdubimas negu pr. *daubā „dauba“. Kiti tos pat šaknies žodžiai: pr. ež. Daub-en (Gerullis ON 26) = lie. up. Daũb-(as), pr. Dob-en (Wasserstellen, Gerullis ON 29) = *Dŭb- (Mažiulis BS 44) = lie. up. Dùb-(ė), lie. duob-ė̃, la. dùob-e, s. sl. dъno – „dugnas“ (< *dъb-no < *dub-na = lie. *dub-na- > dùgnas), go. diup-s „gilus“ ir t. t. (Fraenkel LEW 108, Pokorny IEW I 267t.). Jeigu pr. dambo laikytume tiksliai užrašytu žodžiu (bet tuo reikia labai abejoti, žr. anksčiau), tai jis gal būtų sietinas su la. dam-b-ra(va) „pelkė“, dam̃b-rains „drėgnas“ (Endzelīns l. c.); dėl kitokių (dar mažiau patikimų) aiškinimų (Trautmann AS 317; ir kt.) žr. liter., pateiktą Endzelyno (l. c.). Žr. dar Toporov l. c. "

Ruotsin djup (diup) ja englannin deep tulevat kantagermaanin ja gootin kautta.

http://runeberg.org/svetym/0182.html

" djup, adj., fsv. diūper = isl. djúpr, got. diups, ty. tief, eng. deep; allm. germ., varav sbst. djup, n., germ. *deupa-, av ie. roten dh(e)ub i lit. daubà, klyfta (*dheub-; kan dock vara *dheubh-), dubùs, ihålig, djup (kan dock vara *dhubh-) osv., el. möjl. ie. *dheụpn-, jfr fslav.
duplŭ, ihålig (*dhoup-), el. *dheubn-. I avljudsförh. till döpa o. doppa. Jfr duva 2. "

https://www.etymonline.com/search?q=deep

" deep (adj.)

Old English deop "having considerable extension downward," especially as measured from the top or surface, also figuratively, "profound, awful, mysterious; serious, solemn," from Proto-Germanic *deupaz (source also of Old Saxon diop, Old Frisian diap, Dutch diep, Old High German tiof, German tief, Old Norse djupr, Danish dyb, Swedish djup, Gothic diups "deep"), from PIE root *dheub- "deep, hollow" (source also of Lithuanian dubus "deep, hollow," Old Church Slavonic duno "bottom, foundation," Welsh dwfn "deep," Old Irish domun "world," via sense development from "bottom" to "foundation" to "earth" to "world").

By early 14c. "extensive in any direction analogous to downward," as measured from the front. From late 14c. of sound, "low in pitch, grave," also of color, "intense." By c. 1200, of persons, "sagacious, of penetrating mind." From 1560s, of debt., etc., "closely involved, far advanced."