Koottu Alkkarin blogista blogistin luvalla:

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/muinaisten-kuurilaisten-dzauna-l-ydetty-pirkkalasta

" Pirkkalasta löytyi merkkejä Suomen vanhimmasta rakennuksesta, jossa on kiuas

Pirkkalasta on todennäköisesti löytynyt Suomen vanhin tunnettu kiukaallinen raken- nus. Pirkkalan Pirkkalanky- lässä tehdyissä arkeologisissa kaivauksissa tehty löytö on vuosilta 780 – 790 tai 800–970.

Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologisissa kaivauk- sissa Tursiannotkon muinais-jäännösalueella otettiin viime syksynä puunäytteitä maan alta löytyneistä rakenteista. Niistä on nyt teetetty kaksi kahteen eri rakennuk- seen liittyvää radiohiiliajoitusta. Ne todistavat löytöjen olevan viikinki- ja ristiretkiajalta.

Yksi ajoitus on lautalattiasta, johon käytetty puu on kaadettu vuosina 1020 - 1170. Toinen ajoitus on peräisin seinän jäännöksestä, joka on vuosilta 780 - 790 tai 800 - 970. Ajoitukset osuvat yksiin esinelöytöjen kanssa. Radiohiilianalyysit teetettiin Beta Analytic Ltd.-laboratorioissa, jotka sijaitsevat Lontoossa ja Miamissa Floridassa.

Kumpikin ajoitetuista rakennuksista jäi osittain kaivausalueen ulkopuolelle, joten nii- den rakenteesta ei ole vielä kokonaiskuvaa. Vanhempi rakennus näyttäisi kuitenkin olleen noin kuusi metriä pitkä, ja alustavan tulkinnan mukaan siinä saattoi olla kiuas- mainen lämmityslaite nurkassa. Jos tulkinta on oikea, kyseessä lienee vanhin Suo- messa tunnettu kiukaallinen rakennus.Nuoremmassa rakennuksessa oli todennäköi- sesti lautalattia. Yksi mahdollisuus on, että kyseessä oli lautalattiaisella eteisellä varustettu kaksihuoneinen rakennus, jollaisia on aiemmin tutkittu Varsinais-Suomessa.

Pirkkalankylän Tursiannotko on rautakautinen ja keski-aikainen asuinpaikka, joka oli yksi keskiajalla syntyneen Pirkkalan pitäjän tärkeimmistä keskuksista. Alueelta on lisäksi kivikautisia löytöjä.

Pirkkalankylän kaivaukset jatkuvat 21. toukokuuta ja kestävät yli kaksi kuukautta.

Tutkimukset rahoittaa Pirkkalan kunta ja ne liittyvät Anian Rantatien tiesuunnitelmaan. Suunnitelmaa sisältyy kevyen liikenteen väylän rakentaminen. "


Kuurilaisuuteen saattaisi viitata kolme seikkaa: paikannimet, mm.Tampere, ajankohta (viikingit pelkäsivät kuurilaisia, joilla oli paremmat aseet ja yleensä paremmat välit si- sämaan väestöön Itämeren itärannalla, kun viikingit eivät yleensä uskaltautuneet sy- välle sisämaahan, vaan majailivat suojaisissa lahdissa, josta saivat nimensäkin, joka tarkoittaa "lahdessa olijaa"), kiuas ja puulattia (vieläpä samassa rakennuksessa), varsinkin jos se oli tervattu.

Kuurilaisten asumus oli ajalle poikkeuksellinen: se oli melko suurikokoinen ja korkea harjakattoinen savupirtti jossa oli kiuas. Se oli sekä asuinpaikka että ennen kaikkea vaatteiden ja kalanpyydysten huoltamispaikka sekä saaliinkin kuivaamis ja savusta-mispaikka.Yksi nurkka oli usein eristetty väliseinillä ja -katolla, ja lattialla, paremman- tasoiseksi asuintilaksi, jossa saattoi olla myös ikkuna. Puulattian suosiminen oli pe- rua rakentamisesta vetisille ja tulvien vaivaamille maille, suoranaista veteenrakenta- mistakin harrasteettiin mm.seelien ja virolaisten keskuudessa. Kuurilaiset olivat ehkä seeliläisten ja liiviläisten jälkeläisiä, kieli oli balttikielistä suomalaisvaikutteisin. Nii-den parempien, joskin arkelogisesti pronssisia huonommin säilyvien aseiden nykyi-nen perillinen (muul- la alalla) on kuurilaisten kehittämä viikate (*vīkapteš = kaiken-leikkaava).   

http://genwiki.genealogy.net/Die_Kuren



Kurisches Haus, typischerweise ohne Schornstein, damit auch im Winter die Netze und Fische getrocknet werden konnten.

  

Nimitys "dzauna" tarkoittaa kuiva(tt)amista ja kuiva(t)ustilaa:

https://www.tiede.fi/comment/1785657#comment-1785657



" Vierailija (= Arkkis = Risto Koivula)

Arkkis
Moses Leone
Jotuni

Hunnien katoaminen ei todista mitään saunomisesta. Ei edes taloudellisesta lamasta vuonna 2009 ja Liliuksen erosta. Erillisiä asioita.

Eivätkä suomalaisten saunominen vuonna 2009 ja Ruotsin nykyiset "suoma-laiskieliset" paikannimet todista mitään saunomisesta ja paikannimistä tuhansia tai edes satoja vuosia sitten. Erilisiä asioita.
Jotuni

Sana sauna on lainattu suomesta aika moneen kieleen, joissa ei ollut omaa saunaa merkitsevää sanaa.

Viroksi sauna on saun.

Sana sauna on germaanista alkuperää, kuten Jaska on todistanut.
Balttilainen se ainakaan ei ole,sillä balttilainen sana on "pirtis" (On kyllä olemassa sana (šauti) šauna (šovė), mutta se tarkoittaa, että "ampuu".) Se ("sauna") ei ole myöskään slaavilainen.

Perkele! Nyt mää keksin, että mistä se "sauna" tulee ja mitä se tarkoittaa!

Palataan tänne viestiin, josta saadaan metodista apua, ja muistettakoon, että sauna ja riihi erityisesti olivat pitkään sama paikka.

https://www.tiede.fi/comment/1785880#comment-1785880

" Jaska

Liittynyt15.9.2006

Arkkis

Sen sijaan kelpaa verbi
"džiauti...džiauna...džiovė "= ripustaa kuivamaan (esimerkiksi pyykki tai jokin vastaava, vaikka leipä) sopii huomattavasti paremmin!


Tuosta voisi tulla niin sauna, säynä, hauna kuin häynäkin, koska tuo suhuisuus ja liudentuneisuus vaihtelevat eri balttikielissä ja myös liettuan murteissa.
Tuo olisi lainattu asussa *šeuna > heuna (vokaalien osalta vrt. leuka, reuna), ei siitä olisi tullut saunaa.

... "

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237.html?hilit=kaivaa,%20penkoa,%20kiskoa,&start=14517

” "kasti...kasa...kaso" = kaivaa, penkoa, kiskoa, koska tämäkin liittyy tuohon "pysty-miseen" johonkin ,kuten "pureminenkin". Sitä paitsi tästä tulee suomen "kasa", kuten monen muunkin liettuan sanan preesensistä suoraan suomalaisen verbin toiminnan tulos, kuten vaikkapa "lieka", "kauna", "velka" ym. ”

Tuo "šauna (< *skiauna = ampuu", ei kelpaa, ja siitä sitä patsi tulisi "hauna" eikä sauna tavallisimmalla kaavalla.

MUTTA!

Sen sijaan kelpaa verbi

"džiauti...džiauna...džiovė "= ripustaa kuivamaan (esimerkiksi pyykki tai jokin vastaava, vaikka leipä) sopii huomattavasti paremmin!

Verbi on ikivanha, ja sen ympärille liittyy perhe muita samanlähtöisiä, kuten "džiuti (džusta, džuvo)" = kuivaa, "džiovinti" = kuivata ja "džiova" = keuhkotauti (tuberkuloosi).

Tuosta voisi tulla niin sauna, **säynä, **hauna kuin *häynäkin, koska tuo suhuisuus ja liudentuneisuus vaihtelevat eri balttikielissä ja myös liettuan murteissa.

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1049630.html#p1049630

LT: "džiauti...džiauna (džiauja)...džiovė" = ripustaa, asettaa kuivamaan (hautumaan, savustumaan jne.)

KR: *dzautum...*dzauna...*dzavei > (t)sauna

LV: žaut...žauju....žāvu = ripustaa kuivamaan (pyykkiä)

LT :"džiūti...džiūva...džiūvo = kuivaa, kuivata (kädet ym. ven. sohnut'), kuihtua, "hiutua"  (sanak. antama).

KR: *dzuti...*dzuva...*dzuva

LV: žut...žust...žuva = kuivaa, kuivata (sohnut'), kuihtua

LT džiovinti...džiovina...džiovino = kuivata, kuivailla (ven. sušit')

KR: *dzāvītum...*dzāvina...*dzāvino

LV: žāvēt...žāvē...žāvēja = kuivata (suṥit'), savustaa (kalaa tai lihaa)

Edelleen ässiä yksinkertaistamalla saadaan:

LT: sausas, sausa = kuiva

LV: sauss, sausa = kuiva

PR: saūss, sausā = kuiva

JT, KR: sausas, sausa = kuiva

JT: sausint...sausina...sausinoi = kuivata

LV: sausēt...sausē...sauseja = paistaa uunissa, hauduttaa

KR: *saustum...*sausina...*sausina

Luultavasti samaan kuuluu myös:

LT šauti...šauna...šovė = ampua, räjäyttää (ruudilla, "sauhauttaa")

LV: šaut...šauja...šāvu (fut. šaušu) = ampua

JTV: šaut...šauna...šavei = ampua

PR: šaūtun...šaūja...šaūwa = ampua

"Lattia" tulee latomista tarkoittavasta verbistä sekä suomessa että balttikielissä (tal(a)s) suomeen balttisanasta tulee "talo" todennäköi-sesti. Sekin on olun perin tarkoittanut lattiaa. Samasta juuresta on peräisin myös silta.

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1291830.html#p1291830

Sana "pirtti", liettuan "pirtis" = sauna, vihtominen, tarkoittaa nimenomaan "vihtomis- huonetta" eli suomalaisten perinteitä savusaunaa, jota saatteein käyttää myös savustukseen.

Kiuas lienee samaa parvea ja merkitsee (kivi)kasaa.

Lisää aiheesta yleistä:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2011/08/nimi-tampere-merkitsee-k...

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/05/suomen-sanat-fraenkelin-...

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1420117.html#p1420117

http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/it-meren-laivahauda...

Liettuan Fraenkelin etymologinen sanakirja kertoo edelleen seuraavaa:

” Lithuanian: džiáutidžiáuna (džiáuja)…džiovė = ripustaa (asettaa) kuivumaan (savustumaan ym.),kuivata, tislata kuivaksi, (tappaa)

Etymology: (džiáuju (džiáunu), džióviau) 'zum Trocknen aufhangen = ripustaa (asettaa) kuivamaan (savustumaan ym.), erschlagen, totschlagen = iskeä kuoliaaksi',

džiová 'Trockenheit = kuivuus (ominaisuus), Dürre = kuivuus (luonnonilmiö), Schwindsucht hivutus(tauti), keuhoktauti, Auszehrung = riutuminen',

džiovėti… džiõvi… džiovė´jo  '(aus)trocknen = kuivaa (rutikuivaksi), dürr werden = kuivaa, kuihtua laihtua (sairaalloisesti)',

džiovínti…džiovína…džiovíno trans. 'trocknen, dörren' = kuivata, kuivattaa,

džiū´tidžiū´stu (džiū´va)džiúvo (džiúvau) 'trocken, dürr werden' = kuivaa, alkaa kuivaa, kuolla  (iskeä, esim. kohtaus?)

Tästä puuttuu perustärkeä sana

džiūtis = mm. kuiva(t)us, kuivate, kuivuus, kuiva kausi (sausra), paiste, helle, (kuiva) kuumuus (kaitra) kudos- kato (džiūtė, med.), metsäkato (puiden joukkokuolema), muumio (gaišena), juuttikasvi (engl. jute).

džiūtis   (~tiẽs)  (4)  mask. subst.

1. žūšana = kuivatus (lämpöä ja liikkuvaa ilmaa käyttäen); kalšana = metallinmuokkaus (takominen, sydettäminen, joka myös tapahtuu ilmalla palkein)

2. med.  izžuvums = kudoskato ”

Tuosta sanasta džiūtis tulisi kuurin kautta lainautuessaan ”sysi”.Sana tarkoittaa joka tapauksessa teknisesti mitä kuivatetta tahansa (joko päätuotetta tai kuivaa tislausjä- tettä), joten sysi on varmasti eräs "džiūtis",vaikka en olekaan löytänyt tuota sanaa nimeneomaan syden merkityksessä netissä, enkä mitään muutakaan sysisanaa kuin "puuhiili", kokogle (lv), medžio anglis (lt)!

Verbin lyödä- ja karkottaa -merkitykseen saattavat liittyä verbit "syteä" (sysätä) ja tästä "sysiä".

Erityinen "syteen meneminen" (joka on samaa kuin su. teen meneminen!) tarkoittaa kirjaimellisesti, että MIILUSTA EI SAADA TERVAA (koska sitä ei ole ollut tarpeeksi tervaksissa ja/tai miilua on poltettu liian kuumana liian paljolla ilmalla).

Edelleen puuttuu  džiovus = kuivaus-, kuivaava: džiovi jauja = kuivausriihi, kuivain (myös preussin kautta kulkenut ”jauja” = riihi on varsin todennäköisesti peräisin preussin kautta sanasta džiauja (< dzjauja), sillä tuollai- nen liudentuneen suhuäs- sän muuttuminen j:ksi on tavallista preussissa, ja lisäksi preussissa j:lliset preesensmuodot ovat erityisen tavallisia.

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/07/suomen-paleoeurooppalaiset-lainat-pangermanistien-mukaan-5

Verbin džiū´ti preesensistä džiū´va saattaa tulla vas- taavalla tavalla suomen ”jyvä” tarkoittaen nimenomaan kuivattua eikä mitä tahnsa viljansiemntä:

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1250365.html#p1250365

Myös suomen sanat ”hauta” ja ”hautua/hautua” tulevat täältä suunnalta, mutta muinaisliettuasta tai latviasta ja ne ovat vanhempia kuin kuurista tullut ”sauna”.

On huomattava,että passiivin partisiipin preteriti džiáuta(s) ei tarkoita "kuivattua" (jota kyllä tarkoittaa džiū´ta(s)),vaan se tarkoittaa nimenomaan "kuivamaan, poltet-tavaksi (miiluun) jne.(paikalleen asti) asetettua". (Sellaiseksi tarkoitettua merkitsee "džiáutina(s)".)

Jorma Koivulehto on oikeassa siinä, että ne tarkoittavat terva- ja paistohautaa (saa- meksi ”saude”) eivätkä esimerkiksi ruumishautaa. Mutta siihen hänen ymmärryksen- sä sitten loppuukin: hän on löytänyt gotlanninruotsista vanhan kuuriainan ”sauda”, ja väittää tähän nojaten koko parvea ”muinaisiksi germaanilainoiksi”,vaikka siitä nimen- omaisesta sanasta ”hauta” ja ”hautua” eivät tule yhtään sen enempää suoraan kuu- rista (jolloin sana olisi **sauta - joka - sauto-sana kyllä joissakin saamekielissä onkin)!



” lett. žaut trans. 'trocknen, zum Trocknen aushängen, inen starken Schlag versetzen, durchstechen', žūt intr. 'trocknen',

žavēt, žāvēt trans. 'trocknen, räuchern'.  “

Nach M.-Endz. gehören diese balt. Wörter zu ahd. tawalon 'hinschwinden, hinster- ben', touwen, as. dōian, aisl.deyja (> engl. to die) 'sterben',got. daūs 'tot', diwans 'sterblich' usw. (s. auch s.v. doyti).

Nach Specht KZ 69, 119 ff. hängen sie vielmehr zusammen mit

lit. divas 'Gott', ai. dyaus 'Himmel', griech. Zeúj, lat. diœs usw. (s.s.v. divas).

Er geht von der Bed. des strahlenden Himmels aus und meint, dass sich die Begriffe 'trocknen' und 'brennen, leuchten, strahlen' sehr gut vereinigen lassen.

Im Anschluss an Berneker erwähnt er noch ai. dunóti 'brennt', dava- 'Brand'. Nach ihm liegen hier, wie auch in mehreren anderen Fällen, Wörter mit anl.*d- und *di- ne- beneinander.Der idg. Gott *Diœus sei ein urspr. Donner- und Blitzgott gewesen, und daraus erkläre sich die Bed. 'erschlagen' neben 'zum Trocknen aufhängen' von lit. džiáuti.

Über das Fortleben der Bed. 'lichter Tag' von lat. dies in der Sprache der Christen, besonders des hl. Ambrosius, und die Auffassung des Tages als Symbol Christi s. jetzt Havers Festschr. Debrunner 171 ff.

Nämä arvelut sanan džiáuti alkuperästä ovat ilmeisen virheellisiä, ja niistä ilmenee sanakirjan tekijän ikuinen trendi etsiä mahdollisimman suoria yhteyksiä kreikkaan. Sitä vastoin verbi on mitä ilmeisimmin satemisoitunut muoto liettuan verbistä ”ginti (gna, gynė)” = juoksut- taa, tislata, polttaa tervaa, ajaa. Kantabalttilainen muoto olisi ”*g´enti”:

Tähän sanaan päädyin alun perin tutkimalla sanan Kainuu mahdollista balttilaista alkuperää:

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1015740.html?hilit=%20ginti#p1015740

” Kaava oli siis, että tiettyä kautta lainaustuessaan sa- masta liettuan (baltin) sanasta "žẽmė", jonka kautta yhtä kautta tulee "Häme", tulee toista kautta "Saimaa". (Tuo "mato" ensimmäien e:n päällä on noudevan painon merkki.)


Kysymys asettuu seuraavasti: "mitä pitäisi liettuaksi olla, jotta JÄLKIMMÄISEN KAAVAN MUKAAN tulisi "Kainu(u)"?
Ensimmäiseksi kirjaimeksi g olisi varma > k
Olkoon se siis (ainakin aluksi) G.
Toisen kirjaimen pitäisi olla (ainakin ensialkuun) tuo sama Ȇ.
(Koetetaan sitten muita, jos ei näytä menevän sinne päinkään...)
Seuraava kirjain on N.
Ja viimeinen kirjain olisi A.

Saadaan muoto GȆNA, joka painoa vaille sama kuin sinun tarjokkaaksi preussista "Kainuun" vastineeksi. Mutta tämän pitäisi nyt olla liettuaa, ja transformaatio-sääntö-maailmassa ko. kautta samassa suhteessa "Kainuuseen" kuin "žẽmė" on Saimaaseen .... Sitten vain sanakirjat plärisemään!

Kuinka ollakaan, tällainen sana myös löytyy!

Ja täällä "gẽna":lla on preussissa vastine "gūntun",joka tarkoittaa, että kauempana ajassa taaksepäin on muoto "guin-", joka sopii aivan loistavasti paitsi "kainuuseen", myös "kveeniin",ja antaa aiheen olettaa, että ne todella ovat samaa lähtöä!

Kyseinen verbi on nykyliettuaksi

"giñti (gẽna, gìnė)" = polttaa tervaa (dervà) (tai viinaa), ajaa ulos (esimerkiksi mehu hedelmästä tai veri lihasta), myös ajaa takaa, vainota, tavoitella (saalista ym.), venäjän "gnatj (pr. gon´et)",

(Viinaa kai siellä viimeksi on poltettu, mutta pitää katsoa lainautumisajankohdan mukaan. Mitä taas tuohon nais- tulkintaan tulee, niin minä en ymmärrä, mitä niistä "puristetaan" ulos, vaan asia on mielestäni suorastaan päin vastoin...) ”

Luonnon- ja teknisisäkin ilmiöitä koskevien verbien muinaistausta on balttikielissä yleensä ”sosiaalinen”, kun taas SU-kielissä päinvastoin sosiaalistenkin termien taus- talla on tavallisesti konkreettisia luonnonilmiöitä tarkoittavat sanat, kuten verbeillä pohtia, ymmärtää, käsitellä, ajatella jne.

Niinpä ginti (gena) on liettuassa ikivanha verbi, mutta sen vanhan muodon *genti säännöllinen johdannainen omalla suunnallaan džiáuti on naapurikielestä kuten kuurista tai skalvista lainautunut tekninen sana. Edellinen tarkastelee samaa proses- sia sen juoksevan lopputuloksen, jälkimmäinen taas kuivan lopputuloksen kannalta.

http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?cid=923536&r=10631062&lid=923536&g=2&q=ginti&h=2176

” giñti a) (gẽna, gìnė) dzīt = ajaa (takaa, ulos), tislata (viinaa, tervaa)
banga gena bangą - vilnis vilni dzen = aalto ajaa aaltoa
du bėga, du gena - divi skrien, divi dzenas pakaļ = kaksi pakenee, kaksi ajaa (t.tulee vastaan) = jos sutta pakenet, karhu tulee vastaan.


gìnti b) (~a, gýnė) = puolustaa


1. aizstāvēt; aizsargāt
ginti šalį nuo priešų - aizstāvēt zemi no (pret) ienaidniekiem = puolustaa maata viholliselta
kongresas taikai ginti - miera aizsardzības kongress = rauhankongressi
ginti savo pažiūras - aizstāvēt savus uzskatus = puolustaa näkemystään
ginti disertaciją - aizstāvēt disertāciju = puolustaa väitöskirjaa
ginti kaltinamąjį - aizstāvēt apsūdzēto = puolustaa syytettyä
ginti vartus - aizsargāt vārtus
2. /aiz/liegt = estää
ginti vesti - liegt precēties
gink Dieve! - nedod Dievs! pasarg Dievs! = Herra varjele (joltakin)! ”

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1311588.html#p1311588

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1301507.html?hilit=gainti#p1301507

http://en.wiktionary.org/wiki/Appendix:List_of_Proto-Indo-European_roots/g%CA%B7%CA%B0

*gʷʰen- = to press; to strike, slay, kill

Skr. हन्ति(hanti), Av. (jainti), Pers. /zahr; ajanam/, Lith. ginti, Ltv. dzīt, Old Prussian guntwei, OCS gŭnati, Russ. жать; гнать (žat'; gnat'), Polish gnać, Alb. gjanj, Arm. գան (gan),ջին (ǰin),ջինջ (ǰinǰ),Ir. gonim/gonadh,Gk. θείνω (theinō); φόνος (phonos), Hitt. kwen, Lyd. qẽn-, Eng. gūþ/; bana/bane,Gm. gundfano/, Goth. banja; pano/ Bahn ON gunnr; bani

Enlannin sana bane = tuhota,hävittää liityminen tähän jää hämäräksi (voi aivan hyvin liittykin),mutta mitä ilmeisimmin siihen liittyy tämä keltti(?)peräinen sana (perä voi olla tasan yhtä hyvin vasarakirvestäkin):

gain (v.)  1520s, "obtain as profit,"

from Middle French gagner,

from Old French gaaignier "to earn, gain; trade; capture, win," also "work in the fields, cultivate land,"

from Frankish *waidanjan "hunt, forage," also "graze, pasture,"

from Proto-Germanic *waithanjan "to hunt, plunder," from *waithjo- "pursuit, hunting" (cognates: Old English waþ "hunting," German Weide "pasture, pasturage," Old Norse veiðr "hunting, fishing, catch of fish"),

from PIE *weie- "to strive after,pursue with vigor, desire" (see venison). Meaning "ob- tain by effort or striving" is from 1540s; intransitive sense of "profit, make gain" is from 1570s. Meaning "arrive at" is from c.1600. Of time- pieces by 1861. Related: Gained; gaining. To gain on "advance nearer" is from 1719. To gain ground (1620s) was originally military.

Tämä on nyt sitä kumottua vanhaa itäeurooppaa: g-alkuiset sanat eivät ole lainoja w-, v-alkuista, vaan molemmat ovat gw-alkuista juurta.

Vytautas Mažiulis,Prūsų kalbos etimologijos žodynas,1-ojo leidimo 1 t.424 psl.424 

guntweitreiben - varyti“ III 875 [5513] inf.; praes.1 pl. gunnimai „varome“ III 292 [2317].

Pr. *gun- „varyti“ < vak. balt. *gun- „akstinti = ärsyttää (ärsyke, stimulus), varyti = ajaa pois, takaa", ryt. balt. *gun- „t.p.“, iš kurio turime lie. gùn-d-yti „kurstyti, prikalbėti = vakuutella“ (< *„akstinti, varinėti = johdatella“) = la. gun-d-ît „zum Bösen anreizen = johdattaa pahaan“ (plg. lie. stùm-d-yti = la. stum̃-d-ît: lie. stùm-ti = la. stùm̃-t), lie. gun-ióti „varinėti, vaikyti = vaikuttaa“ ir kt. Yra balt.-sl. *gun- „akstinti, varyti“ > sl. *gun- „t.p.“ > s.sl. gъn-ati „varyti“ (inf.:žen-ǫ praes.) ir kt. (Ven. gnat´, gonet = ajaa, karkottaa, polttaa viinaa (samogon = pontiikka), polttaa tervaa jne.)

Greta kamieno (šaknies) balt.-sl. *gun- „akstinti, varyti“ < *„mušti = lyödä, dauž(y)ti = töytäistä; akstinti = ärsyt- tää, varyti = ajaa pois“ egzistavo ir jo variantas balt.-sl. *gin- „t.p.“ > lie. giñ-ti „varyti“ = la. dzìt „t.p.“ (čia pridera ir lie. gìn-ti „verteidigen“), s.sl. žę-ti (inf., žьn-jǫ praes.) „pjauti, kirsti (javus) = leikta (viljaa)“ ir kt. Kad tą patį balt. -sl. *gin- bus turėję ir vak. baltai, rodo pr. (avd.) Gynne-both, Gin-thawte bei Gyn-thaute resp. Tawte-gynne = kansankiihotus, ir pan.

Turime kamieną verb.balt.-sl. *gun-/*gin- „mušti, auž(y)ti“, kilusį iš vieno ir to paties

ide.*ghn̥- „t.p.“ [dvejopas ide.*-n̥- refleksas balt.-sl. kalbose,plg.dars.v.v. gulsennin, gurcle], kurio apofoninis (ne nykstamojo laipsnio) variantas buvo kamienas

ide. *ghen- „t.p.“ > het. kuen-zi „(jis) muša“ [:kun-anzi „(jie) muša“], s.ind. hán-ti „(jis) muša“ [: ghn-anti „(jie) muša“] ir kt., lie. gen-ù „varau“ (praes.) = la. dze̹n-u „t.p.“ = sl. *žen-ǫ „t.p.“ (žr. dar s.v. genix).

Dėl verb. balt.-sl. *gen- (praes.)/*gin- resp. *gun- (inf.) „mušti, dauž(y)ti“ bei dėl jo veldinių (ir vedinių) "




jauge = riihi

jaugeBrachstube, Trockenscheune – jauja = rija (lv) = riihi" – Ryt.Pr.vok. žodis (pro- vincializmas) < *jaujā (vargu ar kitokio kamiengalio) = lie. jáuja ( jáujė), 13 jáujas ( jáujus), la. jaũja „die Riege = joukkue“.

EI OLE saksalainen sana, ei ainakaan jauja, vaan sekin on tullut verbista *dzjauti tai *cjauti (< ken-, kur.) muodosta dzjauja (cjauja), siten, että "suomalaisittain" ovat pudonneet alun "turhista" konsonanteista ensimmäiset pois.

Turime balt.(subst.) *jaujā „patalpa javams džiovinti (ir kulti)“ resp.dial.(neutr.) *jáujă „t.p.“ ( lie. dial. jáujas) < adj. (plg., pvz., s.v. garian) balt. *jauja- (resp. *jaujā-) „javi- nis (-ė)“,kuris - sufikso *-ja- (resp. *-jā-) vedinys iš subst. balt.(-sl.) *java- (> lie. jãvas) „javai“ (plg.,pvz.,lie.adj. *karja- „karinis“ subst. kãras, žr.) < *jeva- „t.p.“ < ide. *eu̯o- „t.p.“ (< *„miežiai = ohrat“) > s. ind. yávaḥ „javai; miežiai“, av. yauua- “javai“ ir kt.

Vak. baltai, aišku, bus turėję (subst.) *java- „javai“ (= lie. jãvas „t.p.“), tačiau jį bent jau pr. kat-mų šnektose išstūmė kitas žodis (gana senas), žr. arrien; plg. la. labība „javai“, kuris taip pat išstūmė la. *java- „javai“. Ir slavai yra praradę pirmykštį balt.-sl. *java- „javai“.

Jyvät tulevat tuolla samalla tavalla verbistä džiūti (tai *gjut- > *gjuva).

Myös suomen sana jänis tulee kantabaltin sanasta *kenksnis = "polvipomppija" (*kenkle = polvi). Siitä tulee myös preussin sasnis ja jotvingin sasnas. Liettuan kiškis ja zuikis sekä latvian zaķis tulevat sanasta *kenkskis.



riclis = kuivatus- savustus- ym. taso, -tla, laite

riclis „suller (Söller = parveke, ullakko) – añtlubis, aũkštas = koroke, ylhäällä oleva taso“ E 205 nom. sg. masc. [dėl vok. (E 205) suller plg. v.v.a. sölre (soller) „Söller, Boden über einem Gemache od.Hause Taso huoneen tai talon yläpuolella“] = pr. (i̯o- kamienis) *rīklīs (ar *riklīs?), kuris gali būti iš pr. *rītlīs „t.p.“; tiesa, pr. (E 205) riclis šiaip jau ir pats galėtų būti skaitomas pr. (E) *rītlīs > ritilä? (dėl parašymo E raidės c vietoj t ir atvirkščiai žr. s.v.v. batto, cuylis, cunclis, cussis).

Pr. žodis „antlubis, aukštas“ (E 205) giminiuojasi su lie. rieklai „t.p.“,ríeklas „rieklė, t.y. tam tikra kartelė (palubėje prie krosnies malkoms, drabužiams džiauti ar kamine mėsai rūkyti); antlubis, aũkštas“ (l.c.),ríeklė „rietuvė (malkų); rieklė (tam tikra kartelė)“, ríeklės „tam tikros kartelės; viršutinis namo aukštas“ (tik lie. ríeklas, ríeklės rašoma klaidingai lie. *rėklas, *rėklės).

Tuos lie. substantyvus mėginta vesti iš verb. lie ríe-ti „dėti malkas į rieklę (rietuvę), dailiai, tvarkingai krauti“. Bet šio lie. verb. etimologija nebuvo atskleista; todėl daug neaiškumų turi ir minėtų pr. bei lie. substantyvų darybos (ypač semantikos) istorija, pagaliau ir ta aplinkybė, kodėl tie pr. bei lie. žodžiai skiriasi šaknies vokalizmu – pr. *-ī- (*rīklīs) resp. lie. -íe- < *-éi-.

Galima spėti,kad subst. (i̯o-kamienis,masc.) pr. *rīklʹa- „antlubis,aũkštas“ < *rītlʹa- „t. p.“ yra iš (subst.) *„vieta,kur yra rieklės (tam tikros kartelės)“ < *„rieklė (tam tikra karte- lė,28 malka)“adj. *rītlja- „atrėžinis,atpjovinis“ (masc.) - fleksijos vedinys iš subst. (o- kamienio, neutr.) balt.dial. *rītlan „atrėža, atpjova“ (plg.,pvz., subst.lie. arklỹs „Pferd = kyntöhevonen“ kilmę, o šis - sufikso *-tla- vedinys (veiksmo rezultato darybine reikš- me) iš verb.(inf.) balt. *rī- „rėžti, pjauti“,buvusio greta jo lyties verb. (ne inf.) balt. *réi- „t.p."; plg., pvz., subst. pr. *pjūklan „pjautuvas“ – vedinį iš verb. (inf.) balt. *pjū- „pjauti“ greta jo lyties verb.(ne inf.) balt.*pjáu- „t.p.“ (žr. piuclan, plg. s.v. krūt).

Keltina hipotezė: tas subst. balt. dial. *rī́-tlan „atrėža, atpjova“ tuomet, kai iš verb. balt. *rī- (inf.)/*réi- (ne inf.) „rėžti, pjauti“ atsirado verb. (inf., ne inf.) balt. dial. *réi- „t.p.“ (šak- nies vokalizmo *-éi- apibendrinimas verb. pa- radigmoje!), dėl pastarojo įtakos buvo perdirbtas į subst. balt. dial. *réi-tlan „atrėža, atpjova“ [> lie. dial. ríeklas „rieklė (tam tikra kartelė, malka)“], o iš jo išriedėjo adj. balt. dial. *réitlē- „atrėžinė, atpjovinė“ (fem.) subst. *réitlē „atrėža, atpjova“ (> lie. dial. ríeklė, žr. anksčiau).

Reikia manyti,kad iš verb.(inf.,ne inf.) balt.dial.*réi- „rėžti = repäistä,pjauti = leikata“ ki- lusio (žr. toliau) verb. lie ríe-ti [neretai vartoto posakyje ríe-ti ríe-klę ir pan. (figura ety- mologica)!] réikšmei „į rieklę (rietuvę) dėti malkas ir pan.“ atsirasti bus tam tikrõs įta- kos turėjęs subst. lie. rie-klė „ríeklė (rietuvė)“ ir pan. Tiesa, yra dar lytis verb. lie. dial. riẽkti „krauti į riekles (rietuves)“, kuri,man rodos, yra naujoviška:ji bus atsiradusi greta lie. ríe-ti „krauti į riekles (rietuves) = kuormata ritilälle ym.“ < *„rėžti, pjauti riekles“ (žr. toliau) asocijuojant subst.lie. ríeklė segmentą ríek- su verb.lie. riẽk- (riẽk-ti) „jauti“.

Verb. lie. ríe-ti „į rieklę (rietuvę) dėti malkas ir pan.“ galėtų būti iš *„rieklę (rietuvę) da- ryti (pirmiausia,aišku, supjaustant medžiagą)“ < *rėžti, pjauti riekles (tam tikras kar- teles), malkas ir pan.< *„rėžti,pjauti“ < verb. balt. dial. *réi- „t.p.“ < balt. *rī́-/*réi- „t.p.“, o šis (su pailgintu šaknies vokalizmu) –

verb.ide. *rei (:*ri-) „t.p.“ 29 (s.v.1.rei-) verb.ide. *rei- „t.p.“+*-k(h)- > *reik(h)- „t.p.“ (žr. s.v. rickawie). 

[Kanta-IE-verbi ei ole **rei- vaan *rē-,*ren- tai *rem-, ehkä *rep- tai reb-, HM].

Suomen sana roikkua sattaa olla tuota perua.IE-juuri ei ole ainakaan **rei,se voi olla esimerkiksi ren- tai rem-.


"Roikale" (f.) = "hirtettävä"? (-l-, koska ei kahta r:ää)


Vaan entäpä se kainu(u)?

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=117243&hakusana=kainu&sanue_id=115169

Kieli:suomi
Sanue:kainu
alanko
kainu  ?< germaaniset kielet:     LÄGLOS 2 1996  s. 11-12


kantagermaani [χwainō


kantaskandinaavi [hwainu


muinaisnorja [hvein
kainu  ?< germaaniset kielet:     LÄGLOS 2 1996  s. 11-12


norja [gein


kantagermaani [gainō


kantaskandinaavi [gainu

kainu  ~ suomi   vainio  LÄGLOS 2 1996  s. 11-12
kainu  ~ suomi   keino  LÄGLOS 2 1996  s. 11-12
kainu  ~ suomi   kainus  LÄGLOS 2 1996  s. 11-12
kainu  ~ suomi   kaino  LÄGLOS 2 1996  s. 10-11

Tähän voi todeta, että

a) äärimmäisen mielenkiintoista, ja samaan hengenvetoon, että
b) selitys on väärä, vaikka yhteys on varmaan oikea.

c) sana kainu merkityksessä alanko on Lönnrotilta, eikä selaista ole saatu vahvistet- tua murretutkimuksissa, eikä hwen tarkoita sellaista germaanissakaan, vaan se tar- koittaa soista rinnettä,yleensä kahden vetisemmän elementin välillä (esimerkiksi sel- laista sammalta, jossa suppilovahverot viihtyvät). Ei ole uitenkaan sanottu, etteikö tuota sanaa tuossa merkityksessä sen valumista ja ulosajamista tarkoittavan sivu(?)merkityksen kautta voisi olla.

d) kainu alueen verbin merkityksessä voisi merkitä myös laidunta(mista) verbistä kaita (kaitsee), joka on tätä samaa perua! Kaita on erikoinen verbi, vanhentumaan päin oleva verbi, jota muistuttavat yhtä vanhentuneet *loita (loitsee) ja suita (suitsee). Kaita on saattanut olla joskus *kainta, kaintsee (<gainti, gaino), josta saataisiin *kainu(u) myös suomen säännöillä.

e) sana kainus merkityksessä lattian tai reen poikkikannatin ei välttämättä tule tästä gw-samasta, vaan se voi tulla melko saman näköisestä *kw(en-)-sanasta (tässä lin- kissä, joskin väärin), josta tulee mm. liettuan kaina = hinta, joka tarkoittaa eri aspek-teissaan mm. kantamista ja kestämistä, ja kuorittamista. Tosin sellaiset poikkikannat- timat olivat koteaa tilaa vasten olivat tervattuja toisin kuin varsinaiset hyötypinnat, joilla mm. käveltiin, istuttiin ja käsiteltiin ruoka-aineita.
f) sana kainalo on taustaltaan SU-yhdyddana *kä´en-ala, votjakin kun-ul, eikä sillä ole mitään temistä kainu-vainu-vaino-vainio-sanojen kanssa.
g) saamelaisten sana kainulainen merkityksessä ei-saamelaina (ei-arktinen väki) käy täysin yhteen sen kanssa,että kaikki "kainulaiset" käyttävät tervaa, mitä taas saa- melaiset tai samojedit eivät tee. Sekä määnyn että koivun terva ovat siedätettäviä ai- neita, joihin pitää tostua pienestä pitäen että niiden jatkuvaa hajua sietäisi tulematta kipeäksi.

Varairvessana kantabaltin vebistä *genti = tislata, ajaa ulos olisi > *g(w)ai(n)ti, *g(w)ainu (ei siis *kainu).

Sellainen aines, josta tislataan, olisi (kb) *genwan (n.), joka vasarakirveen muunto- sääntöjen mukaan menee muotoon *g(w)oiwan = koivu. Ja koivuahan silloin nimen- omaan tislattiin, tuohta. Seetri ja mänty tulivat kuvaan myöhemmin. Koivunterva on huomattavati enemmän muovimaista. Diftongi -oi-  (eikä -ai-) johtuu siitä, että perässä seuraa huuliäänne.
(Kuten arvata saattaa, sanat vaiva, vaino, vainu, vaina(j)a sekä vainio ovat samaa perua mutta sanaan fyysistä ajamista, paimentamista, metsästämistä tarkoittavassa merkityksessä. Venäjä vilisee myös hyvin säilyneitä vasarakirveslainoja.)

Sana koivu on levinnyt kautta pohjoisen euraasian, mutta tämä ei ilmeisesti johtu siitä, että se olisi paleosana. Se on tekninen sana:


http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/02/uralilaisten-ja-kamtshatkalaisten-kielten-yhtalaisyyksia

" 21. ChK *kěj'(v)-ke "birch-sprout" (M 68); U *kojwa "Birke" (UEW 169) = *koxjá "birch" (S 537). "

Àlgu pitää koivua kantauralilasisena, perusmuotona *kojwa)

Hampaan jäljet todistavat muinaisen koivuntuohitervapurkan olleen lapsen suussa lapissa 5300 vuotta sitten

Sata pistettä Museovirasolle loistavasta tieteellisestä toiminnasta muutoin äärimmäisen tieteellisen rappion aikakaudelle!


Kierikkikeskuksen kivikautisen kylän kaivauksissa löydetty pihkakoru ja koivuntuohitervan kappale, jota on käytetty purukumina noin 5 500 vuotta sitten.

Meripihkakoru on mahdollisesti maailman vanhin "Šiauliain tähti" Ruotsista on löydetty myös pieniä meripihkaisia vasarakirveitä


Tuolla Kamtshatkalaisten sanojen joukossa on toinenkinteknine,ympäri maailman levinnyt sana kataja/seetri, joka ei ole kuitenkaan tervapuu (vaikka varsinkin seetristä saadaankin mailman parasta tervaa), vaan se on savu(tuoksu)puu.

" 91. Ch *qъCvo "cedar = seetri" (M 198: *qъrvo''), cf. Koryak qasv, qysv, qyčvo "Zeder = seetri, Zirbelkiefer = sembramänty"; FU *koča "eine Art Nadelbaum" or FU *käč(ŋ)ɜ "Wacholder = kataja".

Kataja, kasvi (ketri, seetri) (kasvaa?) "

Kuten muistamme, suomen "savu" tulee näistä džauti, žavet -verbeistä.

Sitä ennen suomessa on ollut muu savu-sana: >katku, >kaasu (palestiinanarabian ghazon, al-ghāzu on ilmeisesti filistealaina.





Vainio, vainu, vaino? Aina vaan mielenkiintoisempaa tulee...

Tuo antoi aiheen edelleen katsoa myös englannin etymologisen vinkkaamia kuita kelttisanoja:

venison (n.)

c. 1300, from Old French venesoun "meat of large game," especially deer or boar, also "a hunt,"

from Latin venationem (nominative venatio) "a hunt, hunting, the chase," also "game as the product of the hunt,"

from venatus, past participle of venari "to hunt, pursue,"

probably from PIE *wen-a-, from root *wen- (1) "to strive for, desire" (see Venus).

(Eli sis gwen-)

Venus

late Old English, from Latin Venus (plural veneres), in ancient Roman mythology, the goddess of beauty and love, especially sensual love,

from venus "love, sexual desire; loveliness, beauty, charm; a beloved object,"

from PIE root *wen- (1) "to strive after, wish, desire" (cognates: Sanskrit veti "follows after," vanas- "desire," vanati "desires, loves, wins;" Avestan vanaiti "he wishes, is victorious," vayeiti "hunts;" Lithuanian veju "to hunt, pursue;" Old Church Slavonic voji "warrior;" Old English waþ "hunting," wynn "joy," wunian "to dwell," wenian "to accustom, train, wean," wyscan "to wish;" Old Norse veiðr "chase, hunting, fishing"). Applied by the Romans to Greek Aphrodite, Egyptian Hathor, etc.

Liettuan vyti (veja, vejo) on samaa juurta kuin suomen väijyä..



Fraenkelin etymologinen näistä ginti-verbeistä:


Lithuanian: giñti (gẽna, gìnė) = ajaa, juoksuttaa,tislata,polttaa tervaa (ven.gnat´)

Etymology: 1. (1. prs. genù, giniaũ) 'jagen = ajaa, treiben (das Vieh auf die Weide) = paimentaa',

(Sana on venäjän samanjuurisen sanan gnat´ (pr. 3. gonet) = ajaa (pois, takaa), tisla- ta, polttaa (viinaa, tervaa), puristaa (mehua), täysi synonyymi, kuten myös refleksiivi- nen giñtis (pr.3.genasi) = tavoitella, kulkea jäljissä, ponnistella jnkn hyväksi, on venäjän vastavan verbin gnat´sja (gonetsja) täysi synonyymi.)

gindinti 'treiben lassen' = ajattaa (toistuvana, jahdin suunnitteluna suomessa siis ”ajatella”!),

dazu gìnti…gìna…gýnė 2. (1.prs.ginù, gýniau) 'wehren = estää, pidättää, häätää, torjua, ehkäistä, verteidigen = puolustaa, suojella, turvata', puoltaa.

(Samaan yhteyteen liittyy todennäköisesti verbi gýti (gỹja, gìjo) = pysyä terveenä, pitää pintansa, parantua, ilostua

http://www.letonika.lv/groups/default.aspx?q=gyti&s=0&g=2&r=10631062

gýti  (gỹja, gìjo)

1. dzīt  (par brūci) = parantua (haava ym.)

2. atveseļoties = ilostua
ligonis jau gyja - slimnieks jau atveseļojas = potilas on jo iloinen (kirj. "alkaa elää")”

apgìnti 'verteidigen' = (ympäri)puolustaa, olla puolustusasemissa, varustaa puolustusasema

giñklas 'Waffe' = ase,

neapginklus (alit. auch kontrah. nopginklus) 'ungeschützt = aseistamaton, varustamaton suojaamaton'

(Szyrwid Dict. s.v. nieobwarowany = varusta(utu)maton, puola),

apgiñklas 'Schutzwaffe = puolustusase' (s. auch Szyrwid Dict. s.v. obrona),

giñčas 'Streit(igkeit) = (risti)riita(isuus), Zank, Wortwechsel = sanaharkka, Kampf = taistelu, tappelu, streitsüchtiger Mensch = riidanhaluinen henkilö, Streithammel = riitapukari',

davon gintyti 'streiten = riidellä, kämpfen = tapella,widersprechen = sanoa vastaan'

neben giñčyti (nach giñčas), pagynė´ti  'ein wenig, eine kleine Strecke treiben = ohjata karja tai kotieläin jonnekin´, und 'beendigen = saattaa päätökseen, vollenden = viedä loppuun (työ), vollführen = täyttää  (tehtävä)',

pagynà,  paginatìs 'Beendigung = lopetus, Ende = loppu',

pagynė´tuvės 'Schmaus zur Feier eines Arbeitsabschlusses = työn lopuunsaattamisjuhla, harjakaiset'

(… wo auch auf die ähnliche Bed. von poln. zgon 'Ende = loppu, Hinscheiden = riutua, nääntyä, Tod = kuolema',

dozgonny 'bis zum Ende, lebenslänglich = elinikäinen (puola)' aufmerksam gemacht worden ist),

genes(t)ỹs und genetỹs 'Viehtrift' = (ajettava) karjalauma, karjanajotie

genỹs 'Specht' = (iso)tikka = “pihkalintu” (“pihkis”),

genė´ti  'Baum ästeln, die Äste abhauen' = karsia puu oksista.

Tuohon pelkästään on kuitenkin aivan oma täsmäsanansa: (s)kar(s)ti = karsia runko oksista. Karsia oksat rungosta on sitten (s)kir(s)ti.

Lastata jokin kuorma laivaan on kuuriksi "kimpsti",mutta lastata laiva jollakin kuor- malla onkin "kampsti" ("kimpsut ja kampsut", norjaksi "kimpsor og kampsor"). Nämä ovat aspekteja, jotka eivät kuitenkan ole aivan sama asia kuin venäjän aspektit. 

* Kirjaimellisesti sana genė´ti kuitenkin tarkoittaa ”tislattaa”, eli valmistella tervaspuuksi, mikä tapahtuu kuivattamalla mänty pystyyn poistamalla kuori tyven alaosasta, jossa yhtey- dessä se varsinkin tyvestään vahvasti tervastuu.

gãnas '(Pferde)hirt' (hevos)paimen,

ganýti 'weiden = laiduntaa, hüten = kaita (kaitsen), suojella',

gãniava 'Futter, Weide(platz)' laidun,

paganà 'Hüten, Weiden, Viehhutung' = karjanhoito,

pãganos, paganễ, paganià, ganyklà 'Weideplatz, (Vieh)weide' = laidun,

ganióti, genióti als Intens. von giñti 'treiben, jagen', mit Ablautsentgleisung

auch gáinioti dass.,

(Viinan tislaamisesta käytetään liettuassa kuurilaista sanaa “gainti, gaino…” jopa la- kikielessäkin, kuten paikallisten pitkäripaisten toimiluvissa,mutta kielikirjoista sitä ei löydy, kuten ei montaa muutakaan vastaavaa kuurismia (vaikkapa ”lempti” = kääntää päälle/pois, alun perin sytyttää), koska muka ”ne ovat latviaa” (vaikka eivät nykylatviaa olekaan):

http://www.tiede.fi/keskustelut/historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-18724.html

Tervaa poltettaessa myös verbit giñti (gainti) dervą (polttaa tervaa) ja džiū´ti medžio anglį (džiū´čius, kamalaa äännetautologiaa) (polttaa sysiä) ovat aspekti- pari. Vaikka prosessi on yksi ja sama, EI voida sanoa, että "džiū´ti dervą" tai "giñti džiū´čius"!

mit Dehnstufe naktìgonė 'Hüten der Pferde während der Nacht, Nachtweide' = yölaidun,

naktìgonis, naktìgoninkas 'während der Nacht die Pferde bewachender Hirt' = yöpaimen,

mit -un- Tiefstufe gunióti, gùnyti 'verscheuchen' = pelotella, karkottaa,

gundyti, gùndinti 'versuchen, verleiten, verführen' = johtaa, ajaa harhaan,

mit Ablautsentgleisung guinióti = gunióti, paguinìkis neben pagunìkis 'Laufbursche, Bote' = sanansaattaja,

asilų pagu(i)nìkis 'Eseltreiber' = aasinkasvattaja,

(pa)gùinu und analogisch nach den Fällen, wo Präsentien auf -nu und -ju neben-einander vorkommen (cf.piáuju und piáunu:piáuti 'schneiden',kráuju und kráunu: kráuti 'aufhäufen' etc.)

auch (pa)gujù, dazu dann Infin. (pa)gùiti,


lett. dzīt (dzēnu, Praet. dzinu) 'treiben = paimentaa, verfolgen = ajaa takaa, wegschaffen = karkottaa',

dzenis 'Specht' = isotikka, kirjaimellisesti “pihkis”,

dzenēt 'ästeln = okisia, die Äste abhauen = karsia oksat, abhacken = hakata, veistää pois, abkappen = katkaista',

gans 'Hirt' = paimen,

ganīt hüten, weiden' = laiduntaa,

ganīkla 'Weide = niitty, Herde, Schar = lauma' ,

ganeklis 'Herde', mit Ablautsentgleisung

gaīnīt 'treiben = ajometsästää, verfolgen = ajaa takaa' ,

gaīṇāt 'wiederholt treiben, abwehren' = metsästellä,

mit Tiefstufe un gundīt 'zum Bösen anreizen' = ohjata pahoille teille,

preuss. genix 'Specht' = isotikka,

aytegenis 'kleiner Specht' = pikkutikka (Voc. 745, wohl eher 'Buntspecht' = “kirjavatikka”),

cf. ai. éta-, av. aeta- 'schillernd, schimmernd, bunt' = kirjava

mit Schwundstufe -un- guntwei, 1. Pl. Praes. gunnimai 'treiben' = ajometsästää, ajaa riistaa;

cf. abg. gúnati (ženą), goniti '(ver)treiben, verfolgen' = ajaa takaa,

žęti (ž´ną) 'ernten' = korjata viljaa,

poln. gonić 'jagen, verfolgen' = metsästää, gon 'Jagd' = metsästys, jahti,

wygon 'Trift, Viehweg' = karjatie, zagon 'Ackerbeet' = pellonsarka, etc.;

ai. hánti '(er)schlägt, tötet' = tappaa, ápahanti 'wehrt ab' = torjua,

ghana´- 'ersehlagend, Keule' = nuija,

av. jainti '(er)schlägt, trifft, verletzt, tötet', avijanaiti  'fällt einen Baum', 

arm. gan  'Schläge, Prügel = lynti, Züchtigung = jalostus',

griech. fònos 'Mord' (über patrofònoj, -h~a, -thj etc. = 'Mörder des Vaters eines anderen' = murha,

cf. ai. bhrárahan- 'Mörder des Bruders einer anderen Person´ = murhaaja, etc.),

qe…nein, œpefnon '(er)schlagen, töten' = tappaa, arhfatoj 'im Kriege getötet' = kaatunut (sodassa),

 alb. g'  'jage' = ajan,

lat. defendere 'abwehren, verteidigen' = suojata,

offendere 'anstossen, anschlagen, verletzen, kränken' = hyökätä, sairastuttaa,

infensus 'feindselig, erbittert' = vihamielinen (taho),

ir. gonim 'verwunde' = haavoittuminen, gein, abret. gen 'Keil' = nuija,

ahd. gun‹ 'Kampf´= taistelu, as. gū‹ea, gū‹-,

aisl. gunnr dass., gandr 'Zauberstab' = taikasauva.

Hierher auch lit. geinis 3. 'Ast . . . ' = oksa(n)-,

(cf. suginti 'den Kreisel zurückschlagen'),

lett. dzenis 'zwischen den Zacken eingeklemmtes Holz' = hampaiden väliin jännitetty puu.

Die Wörtersind von geinis 1. 'Aufzug usw. = juhlakulkue, marssi´ zu trennen (s. über alles s.v. geĩnis).

Lit. gìltinễ 'Todesgöttin = kuolemanjumalatar, Tod´ ist nicht, wie Būga meint, aus *gintinė dissimiliert, sondern gehört zur Sippe von gélti = pistää, gãlas = loppu(pää).


Lithuanian: gintãras = meripihka,

Etymology: giñtaras, gentãras (jentaras) 'Bernstein' = meripihka,

lett. dzītars, dzintars (Kuronismus), zītars dass., cf. russ. jantar´.  

Jotvinki:

http://www.suduva.com/virdainas/

“ gena wife, woman [ Svarabhakti Skt. "ganā", AV "gənā", Tajik "zan", Czech "žena" ]
genaniska feminine, female
genīka maiden (unmarried)
genīkis woodpecker (dendrocopos major)


genta resin, gum ( < nasalized PIE *gʷet - resin [väärin: *gʷenti , *gʷentas = tislattu, ym.)
gentainas tribal member
gentaras amber ( PIE "-tar" neuter adjectival suffix, Sembian dialect "gintars" ) “

Genta(s)” tarkoittaa “tislattua, erilleen sulatettua”.  Tämän  mukaan se olisi alkuperäinen  merkitys.

Iranilaisilla gena-sanoilla ei liene tekemistä tislaamisen eikä ajamisen kanssa, vaan niitä vastaava kantabalttivartalo oli *gem- = synnyttää,  liett. gìmti…gìmsta…gìmė.

Jos juoksevan komponentin erottaminen tapahtuu pelkästään mekaanisesti, erityi- sesti puristamalla, verbi on sunkti.Tässäkin paino on nestemäisellä tuotteella (joka on sitä nyt kaiken aikaa toisin kuin tislaamisessa, mm. tervanpoltossa ja viinankei- tossa jossa erottaminen pe- rustuu olomuodon muutoksille).  Jotvingissa vastaava verbi sūkt tarkoittaakin imemistä:

sūja rain, gentle rain [Albanian "shi" rain < *sū-/Tocharian B: "su-" rain]

sūkt to suck (Inf)

sunka fluid, sap ”

Meripihkan yhteys pihkaan ja tervaan on tiedetty muinaisuudesta. Meripihka oli ää- rimmäisen tärkeä kauppatavara preussin ja Kreikan välillä, koska sillä (kr. elektron) tehtiin mm. temppe-leissä sähköä ”ihmeitä varten”. (Egyptissä tunnettiin myös sähköankerias.)

Jos tuo luonnonilmiöpuoli on tuossa kuitenkin perimmäinen, eikä personifioitu sosi- aalinen, kuten indoeurooppalaisille, jotka ovat enempi peliväkeä, niin tämä koko sa- naparvi voikin olla alun perin uralilaista, tai mahdollisen yhteisen kantakielen peruja, samaa kantaa kuin suomen kääntää,eli muuttaa (edukseen) vaikka muotoaan!

http://kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=51765&hakusana=k%C3%A4%C3%A4nt%C3%A4%C3%A4&sanue_id=29104

Pangermanistien (muuten ansiokas) Álgu-tietokanta antaa "sydelle" pitkän rivin SU- sukulaisia ja mahdollisia kantamuotoja. Noista kuitenkin kaukaisimmat ovat "hiili"-sanaan liittyviä, joka on vanha IE- laina ilmeisimmin sekin, ja mordvan ja saamen sanat voivat olla peräisin samata lähteestä kuin suomenkin. 

http://kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=58829&ha...

Jyvä-sanan kohdalla tilanne on,että vain inarinsaamessa on suomesta lainattu sana ja mordvassa on balttilaina. Muiden sanojen yhteys tähän epäuskottava.

http://kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=51713&ha...

Haudassa kummittelee Koivulehdon murhe-etymologia...

http://kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=59686&ha...

Saunasta sellaiset sentään on poistettu:

http://kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=59688&ha...

Väärää tietoa:

http://www.tiede.fi/keskustelut/post1034155.html#p1034155

PS: Jos löytyy tällainen kuurilaisten Perkeleen pyörä, tai vaikka vain osia tai kuva sellaisesta, homma on selvää pässinlihaa.


Kuva


PS: Vaihtoehtoinen dziauti-sanan etymologia. Tämän vahva puoli on yhteinen alku- perä sanojen "sauna" ja "kiuas" välillä.Heikkous on soinnillistumisen, suhuistumisen ilmaantuminen ja liudennuksen "säilyminen" alkukonsonatissa. Aina on mahdollista myös lähellä toisiaan olevien sanojen sekoittuminen äänteellisesti: kontaminaatio, varsinkin niiden lainaantuessa yhtä aikaa muihin kieliin.

Arkkis: Lähetetty: Ke Huhti 21, 2010 11:26 am

Arkkis kirjoitti:
Arkkis kirjoitti:
Täällä on Jaskalle ja muille tuon džiáuti...džiáuna...džióvė > sauna, savu ym. etymologia, joissa se yhdistetään mm. "palamiseen" ja "jumalaan" (taivaaseen)

http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &sort=word


Etymology: džiáuti (1.prs. džiáuju, džióviau) 'zum aufhöngen, erschlagen, totschlagen',
džiova 'Trockenheit, Dürre, Schwindsucht, Auszehrung',
džiovė´ti '(aus)trocknen, dürr werden',
džiovínti trans. 'trocknen, dörren',
"džiū´ti (džūva, džūvo)" intr. (1. p.džiū´stu und džiūvù, Praet.džiuvaũ und džiúvau) 'trocken, dürr werden',

lett. "žaut...žauju...žavu" trans. 'trocknen, zum Trocknen aushängen, einen starken Schlag versetzen, durchstechen', žūt intr. 'trocknen',
žavēt, žāvēt trans. 'trocknen = kuivata, räuchern = savustaa' .

Nach M.-Endz. gehören diese balt. Wörter zu ahd. tawalõn 'hinschwinden, hinsterben', touwen, as. dōian, aisl. deyja engl. to die 'sterben', got. daūs 'tot', diwans 'sterblich' usw. (s. auch s. v. dõyti).



Englannin verbi "die" = "kuolla" on siis germanistien mukaan tuntematonta alkuperää.

Sitä on siis myös ruotsin "dö".

http://www.etymonline.com/index.php?sea ... hmode=none

" die (v.)

mid-12c., possibly from O.Dan. døja or O.N. deyja "to die, pass away," both from P.Gmc. *dawjanan,

from PIE base *dheu- "to pass away, become senseless."

It has been speculated that O.E. had *diegan, from the same source, but it is not in any of the surviving texts and the preferred words were steorfan (see starve), sweltan (see swelter), wesan dead, also forðgan and other euphemisms.

Languages usually don't borrow words from abroad for central life expe- riences, but "die" words are an exception, since they are often hidden or changed euphemistically out of superstitious dread.

A Du. euphemism translates as "to give the pipe to Maarten."

Regularly spelled dege through 15c.,and still pronounced "dee" by some in Lanca- shire and Scotland. Used figuratively (of sounds, etc.) from 1580 s. Related: Died; dies. "

Liettuan saksalainen etymologinen:

Nach Specht hängen sie vielmehr zusammen mit lit. diẽvas 'Gott', ai. dyaus 'Himmel', griech. Zeúj, lat. diœs usw. (s.s.v. diẽvas).

Er geht von der Bed.des strahlenden Himmels aus und meint,dass sich die Begriffe 'trocknen' und 'brennen, leuchten, strahlen' sehr gut vereinigen lassen. Im Anschluss an Berneker IF 10, 158 erwähnt er noch ai. dunóti 'brennt', dava- 'Brand'. Nach ihm liegen hier, wie auch in mehreren anderen Fällen, Wörter mit anl. *d- und *di- neben-einander. Der idg. Gott *Diaeus sei einurspr. Donner- und Blitzgott gewesen, und daraus erkläre sich die Bed. 'erschlagen' neben 'zum Trocknenaufhängen' von lit. džiáuti. "



Yllä esitetty "Zeus-etymologia" verbille "dziauti" on puutaheinää.

Sana tulee todellisuudessa liettuan omista aikasemmista kuivaamista tarkoittavista sanoista ns. z-kuurismi-ilmön (nyt ž-kuurismi) poh- jalta samanlaisella "pumerankilla" kuurin kautta kuin sana "zuikis" = jänis omasta sanasta "kiškis" = jänis.

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/koska-suomaiset-ovat-muuttanet-suomeen-t45127-641.html

Todennäköinen kantasana on kasaamista pyöreälle korkealle kasalle tarkoittava vanha (lähes kadonnut) verbi

"kiáu(g)ti...kiauñga...kiaugė", joista viimeinen muoto yhä tarkoit- taa suurta heinä- tai olkikasaa, haasiaa.

Tämä palautuu tavalliseen "kasaa" ja "kumpua" ja sellaisten tekemistä tarkoittavaan IE -vartaloon "*kenk-" (kemk-)

Siitä tulee hyvin ilmeisesti myös se pienempi tärkeä pyöreä kasa: KIUAS! (Eräästä muusta johdannaismuodosta tulee preesensissä "kiuga".)

Homma menee niin, että verbiä vastaa kuurissa "*cjau(g)ti, *cjaun(g)a, ", joka lainautuu säännönmukaisesti takaisin liettuaan merkitsemään aikaisempaa yhtä tai kahta pykälää teknisempiä toimia.

Suomen sana "sauna" oli saattanut lainatua muodosta "*cjauna". Jos sana olisi lainautunut etuvokaalisena, balteissa liudennuskonsonanttisena, siitä olisi tullut "**jäynä".

džiáuti...džiáuna...džióvė

Tälle on monia paralleeleja, joista osa tässä rimpsussa:

http://www.indoeuropean.nl/cgi-bin/resp ... &sort=word


" Lithuanian: kiáugė = kuivattu heinäkasa

(= sama kuin preteriti ”muinaisliettuan” verbistä *kengti (kb) > ”*kiaugti (kiaunga, kiauge)” >?”džiaugti (džiaugia, džiaugė)” = ilahduttaa (< *gemgti?)

Etymology: s.s.v. káugė "

(Samasta sanasta on siis sekä alkukirjaimeltaan liudentunut k-muoto "kiaugė" että liudentumaton káugė. Ja seuraava on toinen liudintunut muoto.)

Lithuanian: kiū'gis = kuiva heinäkasa

Etymology: s.s.v. káugė.


Lithuanian: kiáugždas = kuivanut, kuivattu

Etymology: 'ausgefaulter Baum' = pystyynkuivanut puu, Pl. -aĩ 'taubes Korn' kuivattu vilja,
kiaugždė'ti ('-ja, '-jo) 'locker werden = löyhtyä, kuohkeutua (maa), trocken werden = kuivaa',
abltd. mit k(i)ugždė'ti ('-ja, '-jo) 'austrocknen = kuivaa, kuolla (kasvi), mager werden = laihtua, dahinsiechen' kitua, riutua,
kiùgžti... kiuñgžda... kiuñgždo (1. p. kiungždù, kiugždaũ) dass.,
kiõ(g)žti...kioñgžda...kioñgždo 'sich aufblähen = pullistella, locker werden = pöyhetä, möhentyä'

(s.v. kė'ža sowie s.v. kiõgžti).

Lithuanian: káugė = kuivattu heinäkasa,

Etymology: káugė, kū'gis, auch kiū'gis, kuogė, kuõdė 'grosser Haufen = suuri kasa, Heuschober' = heinäsuova, olkiauma
kaugurỹs, -ė 'mit Sandgras bewachsener, kleiner, steiler Hügel',(hieta)heinäkumpu (dyyneillä,kumpu,joka jää korkealle,kun tuuli vie hiekan ruohottumattomilta alueilta, kuurismi)
lett. kaudze 'grosser, runder Heu- oder Kornschober = suuri pyöreä heinä-, tai vilja-suova, Spitze = huippu, Haufe' = (suuri) kasa, kaugurs 'Gipfel eines Hügels' = kukkulan huippu,
kūĝis 'Heuhaufen' = heinäsuova (dies aus lit. kū'ĝis),
preuss. kugis Voc. 426 'Knauf am Schwertgriff' = miekankahvan nuppi,
cf. aisl. haugr 'Hügel', ahd., mhd. houc (Gen. houges) dass., aschwed. hugli, nhd. Hügel, bzw., wenn das baltische g auf unaspirierter Media beruht, aisl. hokinn 'gekrümmt', hūka, heykjask 'hocken',westf. hūk 'Hügel' etc.s.v. kaũkaras.

Lithuanian: ”(ap)kiaũsti (kiaũs(t)a, kiauto)” = joutua tappiolle, lakata kasvamasta, kovettua kuivamalla (savi, betoni)

Etymology: 'verkommen, im Wachstum zurückbleiben',
”apkiaũsti...apkiaũsta...apkiaũto” 'hart werden = kovettua, verrinden = saada, muodostaa kova kuori, Kruste ansetzen' = muodostaa kuori (leipä ym),
apkiaũtęs medùkas 'verkommenes Bäumchen' = kääpiökasvuinen, kasvun lopettanut puu,
apkiaũtėlis 'abgehärmt = harmissaan oleva, zerlumpt = repaleinen, verkümmert = surkastunut, katkeroitunut'.

Nach Būga KS 229 nebst ”kiūtoti...kiūto...kiūtójo”, ”kiūtė'ti... kiūti... kiūtė'jo” 'regungslos in einer Stellung verharren' = törröttää, zusammenhängend mit
kutė'ti (kutė'na, kutė'no)” = 'aufrütteln' = ravistella, puristaa, kutittaa
”atkùsti (atkuñta, atkùto)” (1. per.-kuntù, -kutaũ) 'sich ablösen = irtautua, erstarken = vahvistua, sich erholen = toipua, tointua, zunehmen = kerttua, lisääntyä (raha ym.), edistyä'.
Möglich wäre auch Zushg. mit kẽvalas 'Schale' = kuori, skvẽtas 'abgerissenes Stück eines Gewebes' (irrotettu) kuori, kappale (nahkaa, kangasta) etc. (s.s.v. kẽvalas).
Machek Rech. 74 ff. denkt an Verw. von kiaũsti etc. mit kùkštas 'dünne Stange mit einem daran befestigten Strohwisch (als Grenzzeichen dienend)' = (eräänlainen) mittakeppi,
kúokšta(s) 'Handvoll = kämmenellinen, Büschel = töyhtö',
russ. kust 'Busch = pensas, Strauch, Staude' etc.

Lithuanian: ”kìsti (kisa, kiso)” = asettaa pellava kuivamaan häkilälle

(Tässä saattaa olla verbin ”džiáuti (džiáuna, džióvė)” = asettaa kuivamaan, hautumaan, savustumaan, kytemään (tervahauta) yksi mahdollinen tausta: kìsti < ”kim(p)sti” (kb) > džiáuti.)
Etymology: 4. (kisù, kisiaũ), užkìsti (linùs) '(Flachsstengel) zum Trocknen auf die ardaĩ legen' (Memel, Daukantas, s. Geitler Stud. 78), kisìmas 'zum Dreschen ausge-breitete Getreidelage', ãtkisas 'zum Trocknen in den Ofen gelegtes Getreide'. Die Wörter zieht Būga zu ai. cinóti, cáyati 'schichtet, reiht', abg. činú 'Ordnung, Reihe, Rang', činiti 'ordnen, reihen, bilden', griech. poi(f)eĩn 'machen,tun'. Vielleicht hängen sie aber mit lit.”kìšti (kìša,kišo)” 'hineinstecken',atkìṥti 'offen hinhalten, ausstrecken' zusammen, falls šti aus *kis- und Incohativsuffix sk^ hervorgegangen ist; vgl. auch lett. cisas 'langes, besonders in alten Flussbetten wachsendes Gras, Lager im allgemeinen'.

Lithuanian: kaũkaras = kukkula, harju, dyyni, vuorijono (r-kuurismi)

Etymology: -a?, kaũkuras, -ė 'Anhöhe = (maasto)kohouma, Hügel = kukkula, Bergkuppel = kallio(kumpu)',

kaũkas 'Beule = paukura, paukama, Geschwür, Vorrichtung, mit der das Fischnetz durch ein in Eis gehauenes Loch gezogen wird' = laite jolla kalaverkko vedetään jäähän hakatun avannon läpi, auch 'Kobold = vuorenpeikko, Gnom = maahinen, menninkäinen, zwerghafter Mensch = kääpiökasvuinen ihminen' (s.d.),
kaũkos 'Drüsen' = rauhaset, (kita?)risat,
kukùriai, kukàrai 'oberer Teil des Rückens nebst Schultern' = lavat,
kùkis 'Misthaken = lantatadikko',
kukulỹs '(Mehl)klo dem Rücken getragener Tragkorb' = selkäkori (s. auch Būga RFV 70, 250. 254 ff., der aber auch vieles nicht hierher Gehörige einmischt),
lett. kauks 'Heinzelmännchen = kotitonttu, haltija',
kukurs 'Buckel, Erd-, Lehmklumpen auf geeggtem Felde', inletzterer Bed. gewöhnlich dafür kukursnis, -znis (s. auch Persson Btr. 2581),
kùkums 'Buckel = kyttyrä, ulkonema, nasta, Höcker = kyhmy, pahkura',
kukt (kūku, kuku) 'krumm werden = ulla köyryselkäiseksi, Katzenbuckel machen = köyristää selkää, hocken = kyyristyä',
lit. ”kùkti (kuñka, kùko)” 'sich bücken' taipua alas, kyyristyä.
preuss. cawx 'Teufel' = (pikku- ym.) piru Voc. 11 etc.,

russ. kukry 'Schulterblätter = lapaluut', kuka 'Faust = (yhdenlainen) Piru',
skr. kúka 'Haken' = haka, koukku, hakku, kuokka
r.-skl. kukonosyj 'krummnasig = konkonenäinen',
russ. kuča 'Haufen, Heuschober' = heinäkasa,
čech. kučera 'Haarlocke = hiuslaine, Krauskopf = kiharapäinen', etc.,
ai. kucáti, kuñcatē 'zieht sich zusammen, krümmt sich' = käpertyä,

kuca- 'weibliche Brust' = tissi,
got. hauhs, ae. héah, ahd. as. hõh 'hoch' = korkea.

Meist wird eine idg. (= IE) Basis *keuk-, *kouk-, [väärin: kantabaltissakin sana on *kenk- tai mahdolisesti *kemk- (ven. komkij = kuhmuinen, rypistetty, mytytty)].

Schwundstufe *kuk- zugrunde gelegt
(s.v. hauhs).
Man verweist dabei auf got. hiuhma 'Haufen, Menge', hūhjan 'sammeln' (eig. 'anhöfen'). [Huhkia? HM]
Demgegenüber geht Solmsen Btr. 86 von normalstufigem *kauk- aus unter Hinweis auf griech.
Ethnika wie Kaúkwnej, Flüsschen Kaúkūn, Ortsn. Kaúkasa, -oj, besonders den Gebirgsnamen Kaúkasoj.
Solmsen bemerkt a.a. O. 882, dass in diesem Falle got. hiuhma, wenn dieses überhaupt mit der genannten Familie zusammenhängen sollte, auf sekundärem Ablaut beruhen würde.
S. aber s.v. káugė sowie s.v. kaũkas 2.

Lithuanian: kiaũšis = munankuori,

Etymology: kiaušìnis 'Ei' = muna, nach Persson mit den s.v. káušas aufgeführten Wörtern; vgl. aus ausserbalt.
Sprachgebiet ai. kóśa- 'Behälter, Gehäuse = kotelo, Schale (der Nüsse) = pähkinänkuori',
nach Būga verw. mit griech. saukònxàrón. Surakoúsioi, saukròn õbrón, lafrón, ¤kron, saukropodej, õbropodej Hesych, Gdf. *kiwauk-. In diesem Falle würde die Weichheit des Eies den lit. Benennungen zugrunde liegen.

Myös näätä, jonka nahkaa on laajasti käytetty maksuvälineenä, näyttää olevan ”kuiva”, latviaksi ”cauna” [tsauna]...

Lithuanian: kiáunė = näätä,

Etymology: kiaunė 'Marder = näätä', lett. cauna, -e, preuss. caune Voc. 663 dass.;

cf. r.-ksl. kuna 'Hauskatze = kotikissa, Wiesel = lumikko', russ. etc. kuna 'Marder(fell) = näätä(turkki)',

Im Lit. begegnet auch Flussen. Kiaunà, im Preuss. Quelln. Kavyne. (Kaunas? HM)
Slav. kuna, kunica als Geldeinheit = rahayksikkö, trennt Machek Arch. Or. 17 (1949), 133 ff. mit Unrecht von den Marderbez. und zieht sie zu hett. kuššan 'Lohn = palkka, Sold = päiväraha (sot.), Preis = hinta'.
Griech. kaunōkàj, und daraus entlehntes lat. gaunaca 'barbarischer Pelz'

haben nichts mit lit. kiáunė, slav. kuna zu tun, sondern stammen aus dem Iran.;

cf. av. gaona- 'Haar(farbe) = karva(nväri)', afghan. ‘ūna 'Haar, Farbe'.

Haas verbindet mit lit. kiáunė etc. noch den phryg. Namen Xeúnh, der nach ihm 'Wieselkätzchen' bedeuten soll (?).


Lainaa: Taivutus on nykyään toinen, se on mukautettu tyypilliseen kaavaavaan "-auti, -auna, -ovė" :

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

" džiáuti (džiauna, džióvė)
1. žaut (piem., veļu)
2. pārn. kraut; gāzt (sist)
3. sar. zagt "

http://www.letonika.lv/groups/default.a ... r=10631062

" žaut (~ju, ~j, ~j, žāva, ~s) , džiaustyti, džiauti, kabinėti džiūti
žaut veļu - džiaustyti skalbinius "



Savut, saunat ja kiukaat, ja vielä takavokaalisena "jyvätkin" = kuivatut siemenet, tulevat kaikki samasta juuresta.

post1251654.html?hilit=d%C5%BEi%C5%ABti#p1251654



Vertailun vuoksi:

Lithuanian: dègti = palaa, polttaa, sytyttää, kirveltää, tislata

Etymology: 'brennen = palaa, kirveltää' (intr.) und tr. 'anzünden = sytyttää, in Brand stecken = panna palamaan'
Frequ. deginėti = sytytellä, polte(ske)lla
Intens. degióti, dagióti = polttaa poroksi;
dėgis 'Brandmal = poltinmerkki'
dẽgis 'abgebrannte Stelle = palanut paikka, paloaukea, polttama'
degesiaĩ, degėsiai 'Brandstätte'
degèsis 'Augustmonat = elokuu (= ”palokuu”)' usw.
dãgtis (dagtìs) 'Docht = lampun-, kynttilänsydän, eiserne Nadel um Löcher ins Holz zu brennen = poltin: rautainen piikki reikien polttamiseksi puuhun'
degtìnė = poln. gorzaška 'Branntwein = paloviina'
dãgas, dagà '(Sommer)hitze, schwüle Ernte'
atúodogiai 'Sommerweizen'
Nebenform atúod(a)ugiai (Angleichung an daũg 'viel = paljon'?)
dagỹs 'Distel = > takiainen, ohdake' (tulee tavasta sytyttää tuli titynlaisella kuivalla ohdakkeen, tai tulikukan varrella: hankaus pyrittämällä, dagìlis dass emt. (”paloruoho”). und 'Distelfink = tikli, tikli(ainen) (< *deglis (mliett) = ”palo(paikka)lintu”? tai ”kirjava lintu”?) (ohdake-, takiaispeippo) Stieglitz = tikli, Zeisig = vihervarpunen'
dagìšiai 'Spitzklette = sappiruoho
dreiteiliger Zweizahn = tummarusokki (= ”takkuruoho”:siemenet takertuvat kovasti vaatteisiin kuten takiaisillakin)
dagùs 'entzündlich = (helposti) syttyvä, brennbar, brennend = (helposti) palava, bissig = pureva, purema-altis (vihainen koira), ätzend = syövyttävä, jähzornig = äkkipikainen, feurig = tulinen'

lett. degt 'brennen = palaa polttaa' (tr. und intr.)

dagla (dęgla) daglis (deglis) 'Birkling,Birkenschwamm und der aus diesem bereitete Feuerschwamm = koivuntaulakääpä, Zunder = > taula, sytyke' (Jopa pangermanisti Kaisa Häkkinen toteaa 'taulan' balttilainaksi tästä sanasta, joten asiasta ei liene väisintäkään epäselvyyttä.)daglus 'Brandflecken = sytykkeet'
lit. dẽglas, dãglas 'schwarzgescheckt (von Schweinen) = mustatäpläinen'
deglė,- ỹs, dẽglis 'schwarzscheckiges Schwein = mustatäpläinen sika (tai muu eläin)'
lett. dęgls 'brandfleckig, feuerfarbig'
dagl(aῑn)s 'weiss- und schwarzbunt = mustavalkoinen (”op”) brandfarben = palonväri(nen)'
dagle 'brandfarbene Sau = palonvaärinen sika (emakko)'
daglis 'bunter Hund = palonvärinen koira'

preuss. dagis 'Sommer = kesä (”(auringon)paiste”)'
dagoaugis 'somirlatte = kesäkasvi' (d.i. 'Spross- wie er in einem Sommerwächst' zweiter Teil zu preuss. auginnons 'gezogen = vedetty? (niitetty? odelma-?)' lit. áugti 'wachsen = kasva(tta)a')

cf. ai. dáhati 'brennt verbrennt'
av. dažaiti dass. = palaa, (tuho)polttaa
ai. nideghá- 'Hitze = helle, Sommer = kesä', deha- 'Brand = palo, Hitze'
toch. B teki 'Krankheit = sairaus = ”poltto” 'tsak-, tsäk- (AB) 'brennen', tsek- 'glänzen = läikehtiä leuchten = valaista, brennen = palaa (intr.)', tšera 'Asche = tuhka'
alb. djek 'verbrennen = tuhopolttaa'
lat. favilla 'glühende Asche = hehkuva tuhka' fovēre 'erwärmen = lämmittää'
mir. daig 'Feuer = tuli'
bret. devi 'brennen = palaa'
got. dags 'Tag = päivä', fidurdogs 'viertägig = nelipäiväinen' usw. Zubatý erwähnt auch lett. dzedzieda, dzedzieds 'Dreschland = kesanto, ausgearbeitetes Land = muokattu maa, nachgelassener Acker = tilapäisesti viljelemätön pelto' (cf. slav. ugor' 'Brachfeld = kesantopelto': goréti (pr. gorit) 'brennen = palaa'). Falls dieses hierher gehört könnte der Anlaut mit dz für d an den Inlaut assimiliert sein. Schwierig ist die Beurteilung des Verhältnisses von lit. dègti zu der slav. Sippe
aksl. žeṥti...žegą
russ. žeč' (pr. 1. žgu, 3. žžët) = sytyttää etc.

Preussi:

Vytautas Mažiulis, Prūsų kalbos etimologijos žodynas, 1-ojo leidimo 1 t. 172–174 psl.

dagis = kesä = kirj. "palo"

(Englannin day, ruotsin dag liittyvät tähän, eivät džiauti-sanoihin)

dagis „somer (Sommer) – vasara“ E 13 nom.sg. = *dagis < *dagas (tai aiškiai rodo daga-,žr.dagagaydis) - fleksijos vedinys (su šaknies balsio apofonija) iš pr.*deg-tvei „degti“= lie.dèg-ti, la. deg-t, sl. *deg- [> *geg-ǫ > s.sl.žeg-ǫ „deg(in)u“ ir kt.]: s.ind. dáh-ati „dega“, alb. djek „deginu“ (< *degō) ir kt. < ide.*dhegh- „degti“. Pr.*dagas „vasara“= lie. (dèg-ti) dial. dãgas „degi(ni)mas, (vasaros) kaitra“, plg.germ. [*deg-„(degti >) šviesti“] *daga- „diena“ (>go. dags „t.p.“ ir kt.), s.ind.[dá(g)h-„degti“] dāhaḥ „degimas,karštis“,ni-dāgháḥ „karštis,vasara“ ir pan.

Lie.dial. dãgas „degi(ni)mas, (vasaros) kaitra“ ir ypač „derlius, branda, pjūtis“ (taip pat lie. dial. dagà „t.p.“, plg. dar dagóti „imti,valyti derlių“ bei dagúoti „t.p.“) - tokių (ar pan., bet ne kitokių!) reikšmių žodis lie.dial. dãgas (resp. dagà),sutinkamas buvusių vak. baltų (= prūsų-jotvingių-kuršių, žr. Mažiulis - Iš lietuvių etnogenezės.) teritorijose ar jų kaimynystėje, yra matyt vak. baltų substrato (arba ir adstrato) reliktas, t.y. skolinys iš vak. balt. *dagas „vasara, jos karštis“ (resp. *dagā „t.p.“), turėjusio ir tolimesnių reikš- mių: „vasaros karštymečio 173 darbai“„vasaros darbymetis“ „javapjūtė“ „ der- lius“.Tas pats vak.balt.*dagas turbūt slypi ir žodyje lie.dial.atúodogiai „Sommerrogen“ (bei jo perdirbiniuose lie.dial. atúodaugiai „t.p.“, atúodugiai „t.p.“, kuris sutinkamas irgi maždaug tose pačiose teritorijose kaip minėtų reikšmių lie.dãgas resp. dagà (taip pat minėtieji lie.dial.dagòtì,dagúoti ir pan.);šis nelabai aiškiõs darybos lie.dial. atúodogiai galėtų būti iš *„tą pačią vasarą (tais pačiais metais po sėjimo) subręstantys rugiai“ (plg. lie. dial. adv. atúodiena „toj pačioj dienoj“) - prefikso atúo- vedinys iš vak. balt. *daga- „vasara, jos karštis“. Kaip ten bebūtų, tačiau manyti, kad pr. *dagas „vasara“ dėl lie. dial. atúodogiai esąs bendrabaltiškas vasaros pavadinimas, negalima. Iš lie. vãsara - pavãsaris bei la. vasara - pavasaris spėti, kad greta pr. *dagas „vasara“ (>dagis E) buvęs ir pr.*padagīs „pavasaris“,taip pat nėra pamato.

Jau pats ryt.balt.(=lie.-la.) *pavasarīs „pavasaris“=„metas prieš ateinant vasarai" kartu su savo pamatiniu žodžiu ryt. balt. *vasarā „vasara“ aiškiausiai rodo, kad visai neseniai čia egzistavo vienas žodis - ryt.balt. *vasarāpavasaris - vasara“.Jis visais atžvilgiais (ir semantiniu!) yra,be abejo,archajiškas (ne inovaciškas!) - bendrabaltiš- kas žodis, kilęs iš balt.*vaserāpavasaris – vasara“ (dėl *-er- plg. lie.dial. pavãseris „pavasaris“ ir kt. < balt.*veserā „t.p.“. Kai iš vak.balt.*dagas „degi(ni)mas, (vasaros) kaitra“ (= lie. dial. dãgas „t.p.“) atsirado vak. balt. *dagasvasara“, tuomet vak. balt. (*veserā >) *vasarā „pavasaris - vasara“ išvirto į vak.balt. *vasarāpavasaris“ (jeigu, pvz., E autorius jį būtų užfiksavęs,turėtume pr. *wassaropavasaris“ E); plg.sl. *vesnāpavasaris – vasara“ (žr. toliau), kuris, atsiradus naujam vasaros pavadinimui (davu- siam, pvz.,rus.лето „vasara“ ir pan.), virto į sl.*vesnāpavasaris“. Balt. *veserā „pava- saris - vasara“ ir sl. *vesnā „t.p.“ suponuoja heteroklitą balt.-sl. *veser (nom. -acc.174 sg.neutr.)/*vesn- „t.p.“ - nomen abstractum, prie kurio buvo prilipdytas ano meto balt. -sl. abstraktų darybai būdingas formantas (sufiksas) *; tai įvyko grei- čiausiai dėl to ir tada, kai pirmykštis balt.-sl. *źeim/źeim- „žiema“ [< ide. *gheim/ *gh(e)im-, dėl jo žr. s.v.v. gaylis, gēide, semo] buvo išplėstas to paties formanto *, t.y.:balt.-sl. *źeim/ źeim- „žiema“+ * > źeimā „t.p.“.Balt.-sl.*veser/*vesn- „pavasaris – vasara“ yra matyt perdirbtas iš senesnio balt.-sl.*vesir/*vesn- „t.p.“< ide. *u̯esr̥/ *u̯esn-„ pavasaris - vasa- ra“ (įprasta jam atstatyti kitokią reikšmę – „pavasaris“,žr.) > gr. ἔαρ „pavasaris“ arm. garown „t.p.“ (< *u̯esr-) ir kt., kurių reikšmė „pavasaris“ atsirado (iš *„pavasaris – vasara“) panašiai kaip ir minėtiems vak. balt. *vasarā „pavasaris“, sl. *vesnā „t.p.“.

Reikia pabrėžti,kad ne tik ide.prokalbėje,bet dar ir balt.-sl. prokalbėje metų laikams pavadinti bus buvę ne keturi žodžiai (atskiri!) - „žiema“, „pavasaris“  „vasara“ (jo aiškiai nebuvo), „ruduo“ (jis reiškė ne „rudenį“,o „javapjūtę“, žr.s.v. assanis), o tik du: a) „žiema“,tiksliau - „metų laikas,prasidedantis atšalimu bei snigimu“ (žr. s.v. semo) ir

b) „pavasaris – vasara“, tiksliau, – „metų laikas, prasidedantis atšilimu (pavasariu)“. Ide. *u̯esr̥/u̯esn- „metų laikas, prasidedantis atšilimu (pavasariu) – saulės šildančiu (t.y. nebe žiemišku) švietimu“ iš kilmės laikytinas nomen abstractum „šildantis švieti- mas“ (iš čia, pvz.,s.ind. vāsar-áḥ „morgendlich leuchtend; diena“) – formanto *-r/n- ve- diniu iš verb. ide. *(a)u(e)s- „šildančiai šviesti“, kurio veldiniai yra het. auš-zi „jis žiūri“ (< *„šviesti“), lie. (*aus- >) aũš-ti „hell werden (vom anbrechenden Tag)“,s.ind. uccháti „aũšta, šviñta“,lie. (*aus- >) auš-rà „Morgenröte“, lo. aurōra „t.p.“ ir t.t. Ir antrasis ide. metų laikų pavadinimas - ide. *gheim/gh(e)im- „metų laikas, prasidedantis atšalimu bei snigimu“ atsirado iš *„švietimas“, tačiau ne iš *„šildantis švietimas“, o iš *„šaldantis švietimas“ < *„spindintis švietimas“ (žr. s.v.v. gēide, semo).



PS: Jo vain löytyi samalta seudiulta Laukon Pohdonsaaresta samalta ajalta Volgan Kama-joelta peräisin ollut metalliriipus, joka liittyy sikäläisen balttilaiseen goljadien vasarakirveskulttuuriin, tai sikäläisiin SU-kultuureihin. Venäläiset tulivat siellävaltaan vasta 300 vuotta myöhemmin alistamalla goljadit, näistä osa siirtyyi Preussiin-Liettuan puoelle.

Koru on alustavissa tutkimuksissa ajoitettu aina merovingiajalle (550-800). Permi-läistä muotoperinnettä edustava mahtiriipus on ilmeisesti tuotu muinaiseen Laukkoon kaukaa Venäjältä, Volgan mutkan pohjoispuolelta.

– Koru on painavaa pronssia ja se on todella hyvin säilynyt. Koru on lähdössä Lau- kosta konservointiin aivan näinä päivinä, kertoi Liisa Lagerstam Laukon kartanosta keskiviikkona.

– Näin korun heti, kun se oli löydetty Pohdonsaaresta. Se on upein koskaan näkemäni muinaiskoru.

Kolmipäisen kotkakorun löytöpaikka on Pohdonsaari, jossa käytiin historian hämä- rissä legendaarinen kaksintaistelu pirkkalaispäällikkö Matti Kurjen ja venäläispääl- likkö Pohdon välillä. Uudet esihistorialliset korulöydöt kertovat, että saarella on si- jainnut paikallisten mahtisukujen uhripaikka jo vuosisatoja ennen Matti Kurjen päiviä.

Laukon kartanolta on viime aikoina paikallistettu useita esihistoriallisia hauta- ja uhripaikkoja.

Laukon kotkakorun löysivät Kanta-Hämeen menneisyyden etsijät Reijo Hyvösen johdolla 18. lokakuuta tekeillä olevan dokumenttisarjan kuvausten yhteydessä. Metallinetsinharrastajaryhmä on aiemmin löytänyt maailman maineeseen nousseen Janakkalan miekkamiehen.

Pohdonsaarelta löytyi ainutlaatuinen kolmipäinen kotkakoru.

Pohdonsaarelta löytyi ainutlaatuinen kolmipäinen kotkakoru.