http://areena.yle.fi/1-2208278

Prisma: Miten päätöksesi syntyvät?

 

prisma: miten päätöksesi syntyvät?, yle tv1
Tappiolle joutuminen saa ihmiset ottamaan enemmän riskejä. Kuva: © BBC 2014

TV1 keskiviikkona 11.11.2015 klo 19.00 – 19.50, uusinta lauantaina 14.11. klo 14.05 ja tiistaina 17.11. klo 22.55
Huom! Dokumentti jää pois lauantain 14.11. ohjelmistosta Yle Uutisten erikoislähetysten vuoksi.
Yle Areenassa 7 päivää

Mitä syöt, mihin uskot, mitä ostat? Ihminen uskoo olevansa älykäs olento, joka pystyy tekemään järkeviä päätöksiä.

Onko asia sittenkään ihan näin? Teemme joka päivä lukuisia päätöksiä ja ratkaisujamme ohjaavat niin intuitio kuin järkeily.

Aivojemme tunteella toimiva puolisko on voimakkaampi kuin arvaammekaan. Esimerkiksi tappiolle joutuminen saa ihmiset ottamaan enemmän riskejä. Piirre, joka voi johtaa vaikkapa raha-asioissa huonoihin ratkaisuihin.

Talouden Nobel-palkinnon saanut professori Daniel Kahneman on tutkinut ihmismielen toimintaa. Miksi intuitio vaikuttaa ihmismieleen niin voimakkaasti?

The Battle In Your Mind. Tuotanto: BBC, Britannia, 2014

 

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2016/07/helsingin-yliopisto-poisti-nakosalta-vuonna-2003-lakkauttamansa-agora-keskustelupalstan

"Nobel-tason" hölynpölytiedettä?

Helsingin Sanomien 09.11.01 juttu taloustieteen tuoreen nobelistin Daniel Kahnemanin aikaansaannoksista:

http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/juttu.asp?id=20021109ER7

Jo totuttuun tapaan juttu on rakennettu siten, että varsinainen "asia" on sijoitettu kes- kelle sivua kuvatekstiksi, joka ei näy nettiversiossa, ja jonka osan ns. tyhmemmän lukijan uskotaan jutusta lukevan, ja sen "asian" myös jäävän lukijalle parhaiten mieleen. Juuri näin tapahtuikin myös minulle. ja sitten se varsinainen "asia":

Halutaan osoittaa, että "ihmiselle on ominaista" päättää tietyllä tavalla, joka itse asiassa ei muka riippuisi asiasisällöstä, vaan siitä, miten se on esitetty.

Esimerkki 1: Vaarallinen epidemia

Sinun pitää päättää, kumpaa kahdesta ohjelmasta käytetään vaarallisen tautipide- mian torjuntaan. Epidemia koskettaa 600 ihmistä tietyllä alueella. Taulukossa esitetään näiden ohjelmien (A ja B) vaikutukset:

Taulukko 1:

A: 200 ihmistä pelastuu

B: 1/3 todennäkäisyydellä 600 ihmistä (eli kaikki) pelastuu, mutta 2/3 todennäköisyydellä kukaan ei pelastu

Taulukko 2:

C: 400 ihmistä kuolee

D: 1/3 todennäköisyydellä kukaan ei kuole, mutta 2/3 todennäköisyydellä 600 ihmistä (eli kaikki) kuolee

Nyt Kahnemanin mukaan koehenkilöiden enemmistö valitsee taulukosta 1 vaihtoehdon A, mutta taulukosta 2 vaihtoehdon D.

Hänen mukaansa kuitenkin toisaalta vaihtoehdot A ja C sekä toisaalta vaihtoehdot B ja D ovat muka täsmälleen samat vaihtoehdot.

Rohkenen olla asiasta jyrkästi eri mieltä, niin tavallisena kansalaisena kuin tässä asetunkin suorastaan "nobelistia" vastaan.

Asia tarkastellaan siis epidemian torjunnan kontekstissa, jonka useimmat tavalliset- kin kansalaiset noin suurin piirtein tuntevat, ovat sitten itse olleet joskus esimerkiksi jossakin karanteenissa tai eivät, tai järjestämässä, valvomassa tmv. jotakin sellaista.

On epäilemättä useimmiten mahdollista järjestää, kuten vaihtoehdossa A, että 200 varmasti pelastuu. Mutta se ei tarkoita tuossa kontekstissa sitä, että 400 varmasti kuolee. Jos epidemiologi järjestää niin, että (tietyt) 400 (varmasti) kuolee, hän joutuu joukkomurhasta linnaan.

Ja tällä tavalla koehenkilöt sen koetilanteessakin varmasti käsittävät, puhumattakaan jostakin tositilanteesta.

Jo tästä syystä vaihtoehto C (400 kuolee varmasti) on ensinnäkin mahdoton, ja sekään ei tarkoita, että vain 600 kuolisi. Siksi on selvä, että tuotavaihtoehtoa ei valita.

Lisäksi on oletettavaa, että epidemiologi ei halua niskaansa vastuuta asiasta ("lähet- tämällä kuolemaan" 400),johon ei olisi voinut vaikuttaa (jos kaikki kuolevat),joten loo- gisesti rationaaliset vaihtoehdot ovat ne jotka koehenkilöt ovat valinnetkin, eli A ja D.

Ja tässä oli siis nyt kaiken aikaa kysymys subjektiivisista todennäköisyyksistä,   "epidemiologin" ja hänen taustavoimiensa arvioista epidemian uhrien määrästä.

Esimerkki 2: Rahaa tarjolla

Tauluko 1

Sinulle annetaan 1000 e. Tämän jälkeen sinua pyydetään valitsemaan vaihtoehdot A tai B:
A: Saat vielä 1000 e 1/2:n todennäköisyydellä
B: Saat vielä 500 e varmasti

Taulukko 2 

Sinulle annetaan 2000 e. Tämän jälkeen sinua pyydetään valitsemaan vaihtoehdot C tai D:
C: Menetät 1000 e 1/2 todennäköisyydellä
D: Menetät 500 e
Enemmistö valitsi B:n kohdassa 1 ja C:n kohdassa 2. Mutta mitään ei mainittu siitä, kuinka suuri se enemmistö oli (vaikkapa verrattuna esimerkkkin 1)

Toisin kuin ensin mainitussa esimerkissä yksi,nyt on oletusarvoisesti kysymys objek- tiivisista todennäköisyyksistä, esimerkiksi arvonnasta, ja nyt todellakin toisaalta vaih- toehdot A ja C sekä toisaalta C ja D ovat identtiset. Ja puhtaasti rahallien keskimääräinen tulos on kaikissa vaihtoehdoissa täsmälleen sama.

Noiden esimerkkien rinnastaminen muka samanlaisina toisiinsa on jo nobelistilta an- teeksiantamatonta tieteellisten peruskäsitteiden ymmärtämyksen puutetta. Jollei Kah- nemanilla mitään tuon parempaa ole tarjottavanaan talousnobelinsa katteeksi,niin se siitä kyseisen palkinnon "arvovallasta". Jos tuo on vain ilman sen pidemmälle mene- viä "johtopäätöksiä", niin se on väärin suoritettua hälynpölytiedettä, mutta jos tuollai- nen "päättely" muka sitten on täällä "todistettu" olevan myös "geenissä", niin sitten se on "nobel-tason" haistapaskantiedettä. "