asi : asja : asja 'ese, vahend, riist; probleem; juhtum'
? ← alggermaani *us-anþja-
vanaislandi ørendi, erendi 'sõnum, teade; ülesanne; asjatoimetus, töö'
vanarootsi ærande 'sõnum, teade; ülesanne; asjatoimetus, töö'
rootsi ärende '(töö)ülesanne; asjatoimetus; (ametlik) asi'
● liivi ažā 'asi; riist'
vadja aźźa 'asi, tegu; ese; anum'
soome asia 'asi, seik; küsimus, probleem; ülesanne'
isuri assiia 'asi; töö, tegevus; tööriist'
karjala asie 'asi; juhtum; ülesanne; põhjus'
lüüdi ažii 'asi; juhtum'
vepsa aźj 'töö, toiming; asi'
On peetud ka tuletiseks samast tüvest mis sõnas ase. Eesti keelest võib olla laenatud vadja asi '(abstraktne) asi, tegu, toiming'.

ase : aseme : aset '(kunagi olnu) asupaik; voodi vm magamiskoht' = asema, vuode
◊ asuma
● liivi azūm 'ase, voodi; jälg = jälki; koht = paikka'
vadja asu 'tööriist = työkalu; (toidu)nõu = "työveuvo vrt. ajoneuvo", anum = astia; laev = laiva', asuma 'asi = asia', rhvl asub (oleviku ains 3P) 'on'
soome asema 'jaam; asukoht; positsioon; seisund', asua 'elada; viibida'
isuri assuua 'kombeks olla; elada'
Aunuse karjala asemittši 'asemel', azuo 'teha, valmistada; järglasi soetada'
lüüdi azuda 'teha, valmistada'
vepsa azoda 'panna (võrku pinguletõmmatud nöörile)'
ersa eźem 'koht; pink'
mokša äźǝm, jäźǝm 'pink = penkki, järi = järvi'
? handi ăsəm 'padi = tyyny'
? mansi osma 'padi'
Läänemeresoome-mordva või soome-ugri tüvi. Isuri vaste võib olla soome keelest laenatud. Eesti keelest on laenatud vene%3

Sitä vastoin vron ase-sanassa huomioidaan myös ugrikielet.

Ja sieltä viitataan myös asi(a)-etymologiaan.

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=ase

ase : aseme : aset '(kunagi olnu) asupaik; voodi vm magamiskoht' = asema, vuode
◊ asuma
● liivi azūm 'ase, voodi; jälg = jälki; koht = paikka'
vadja asu 'tööriist = työkalu; (toidu)nõu = "työveuvo vrt. ajoneuvo", anum = astia; laev = laiva', asuma 'asi = asia', rhvl asub (oleviku ains 3P) 'on'
soome asema 'jaam; asukoht; positsioon; seisund', asua 'elada; viibida'
isuri assuua 'kombeks olla; elada'
Aunuse karjala asemittši 'asemel', azuo 'teha, valmistada; järglasi soetada'
lüüdi azuda 'teha, valmistada'
vepsa azoda 'panna (võrku pinguletõmmatud nöörile)'
ersa eźem 'koht; pink'
mokša äźǝm, jäźǝm 'pink = penkki, järi = järvi'
? handi ăsəm 'padi = tyyny'
? mansi osma 'padi'
Läänemeresoome-mordva või soome-ugri tüvi. Isuri vaste võib olla soome keelest laenatud. Eesti keelest on laenatud vene%3

Mitä tulee tuohon sanaan rasia,pyöreä kannellinen astia,pillerirasiasta hatturasiaan,josta touhu lähti liikkelle vuonna 1942 Karstenin toimesta,niin jos ja kun se on vasarakirvesperua,se on sa- ma juuri kuin sanassa ratas,m.= pyörä,siinä on vain toinen nominatiivin pääte,-is,m.tai e,fem.  

Esitetyt germaanisanatkin voivat olla paikkansapitäviä - mutta suomessa EI TODELLKAAN OLE VASARAKIRVESKAUDELTA KERMAALILAINOJA.

http://kaino.kotus.fi/algu/index.php?t=sanue&lekseemi_id=96229&hakusana=rasia&sanue_id=93968

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=rasi&F=M&C06=et

rasi : rasja : rasja mrd 'ovaalne painutatud külgedega või-, silgu- vm karp'
← soome rasia 'toos; karp'
Sõna esineb Hiiu murrakutes. Soome tüvi on tõenäoliselt germaani laen, ← algger-maani *randja-, *randia-, mille vaste on rootsi mrd rände 'karbi,vaka, sõela raam'. Vä- hem usutav on võimalus, et Hiiu murrakuteski on tegemist vana germaani laenuga.

Lithuanian: rãtas = pyörä

Etymology: 'Rad = pyörä, Kreis(ring) = ympyrärengas',
Pl. rãtai 'Wagen = vaunut, (häm., ”rattaat”)',
lett. rats 'Rad', Pl. rati 'Wagen'.

Dazu lit. rãčius 'Wagner, Stellmacher = vaunuseppä',
ratãnas 'Kreis = piisi, Rundtanz = piirileikki' (s.s.v.),
rãtinė 'Wagenschuppen, Stellmacherwerkstatt = vaunupaja',
in der 1. Bed. rataĩnė, auch ratinýčia mit slav. Suffix,
ebenso ratainyčia dass.
(über eine angebliche Pferdegottin Ratainyčia = hevosjumalatar "Rattainen", "Rattaiska").

Cf. ai. ráihaī, av. raөaī 'Wagen',
lat. rota 'Rad', rotundus 'rund = pyöreä' (umgebildet aus *retondos nach rota),
air. rethim 'laufe = juoksu, kulku', roth 'Rad = pyörä' (über ev. noch hierher gehörige ir. raith 'merkte' usw. s.s.v. pràsti),
mnd. rath, and. rad 'Rad', mhd. raddīt (Adj.) 'mit Räderchen versehen = varustaa pyörin' (cf. zur Bildung lat. rotula 'Rädchen = ratas').

Von Komposita sei z. B. erwähnt lit. dvirãtis 'zweiräderig = polkupyörä' (Neol. dvìratis 'Zweirad, Veloziped').

[Fraenkel sanoo, että näillä samoilla oieta ja vieriä ei oli tekemistä ratas-sanan kans-sa. Minä sanoisin, että todennäköiesti on. Nämä sanat vaan ovat alkperäisliettuaa, mutta ratas on VASARAKIRVESLAINA. HM.

Die Wörter haben nichts mit lit. riẽsti 'aufbiegen = taipua, oieta ylös, hochwölben = kaareutua ylös, zusammen-, aufrollen vieriä yhteen, kääriä kokoon',
rìsti 'rollen = pyöriä, wälzen = valssata' zu tun (s. über diese s.v. riẽsti), auch nicht mit abg. obrésti (Praes. obręštą) 'finden = löytää'. ]

Auch die von Endzelin bei M.- Endz. s.v. retēt I angenommene Verwendung mit lett. retēt 'zur Heilung bewachsen, Kallus ansetzen = parantua kasvamalla, esim. murtunut luu yhteen)', saretēt 'dick werden = saeta, paksuuntua, gerinnen = hyytyä', lit. užretė'ti (ostlit. ažuretė'ti) 'hart werden = kovettua', indem lett. saretēt urspr. 'zusammenlaufen = kokoontua' bedeutet habe, ist unrichtig.

Vielmehr gehören lett. retēt, lit. užretė'ti usw. zu lit. retỹs = haava,

lett. rēta, rēte 'Wunde = haava, Narbe = arpi, naarmu'

(sowie s.v. rẽtas = harva, harvinainen niukka, rėtis = seula).

Aus dem Balt. stammen finn., estn. ratas, liv. ratās 'Rad = pyörä' usw.

Zu der Familie von rãtas gehört wohl auch,wie Moszýnski JP 36 (1956),1 ff. 4ff. aus- führlich darlegt,der 2.Tl.von plaumorati, das nach Plinius Nat. hist. 18, 172 von Gal- liae einem Räderpflug pyöräaura, in Raetia, d.h. in Gallia transpadana, im Gebrauch ist. [Padan on Po-joki, etr.,HM.] Das Kompos. plaumorati stammt daher nach Moszýnski aus dem Illyr.

[HM: Reetit olivat samaa väkeä kuin veneetit - tai ainakin näiden naapureita ja liitto-laisia, ja kulttuurinen vaikutus oli molemminpuolista.Lisäksi molemmat olivat hyvissä väleissä Rooman latinalaisten kanssa. Veneettien jumalat olivat naisia: tunnetuin oli latinalaisten kanssa yhteinen Venus, ja ylin reettien kansa yhteinen Reitia. Reitian jumaluuksiin kuului mm. kirjoitustaito. Se saattaisi kuitenkin olla myös sotavaunukan-sojen vasarakirvestaustainen hevosjumaluus Ratainyčia ("Rattaiska").

Aukštaičių (Ylä-Liettuan) Ratainyčia

Ratainyčialla on edelleen selvä "asiayhteys" ainakin täällä päin vieläkin pajon tunne- tumpaan mytologiseen hahmoon: liettulaisten ja kuurilaisten ukkosen ja hirmumyrs-kyn jumala Perkunasiin (Perkeleeseen), joka ajaa taivaalla jyrisevilllä tulta iskevillä vaunuilla (Otava, Didieji Grįžulo Ratai = Suuren (Paluu)uran Vaunut, tulee sanasta grį̃žti (~ta,~o) = palata - eli palataan samaa jälkeä kuin on mentykin.Tämä väänne- tään usein vähän modernimmin "Didieji Grąžulo" = "Suuren Puntarin (= Pietarin...) Rat(t)aiksi,sekä myös D.Gražu(o)lio ="Komistuksen" tai D.Gražu(o)lės= Kaunottaren rattaiksi. Se on mytologiassa ollut myös "Ratainyčian Vaunut".

Perkele muuten iskeä roimentaa (per(k)ti) RUOSKALLA (jossa on kärkipainot, žiba-lai eli hippulat,tavallisella maallisella kuolevaisella taistelijalla n 1/2 kg, nappiin osu- essaan tappaa sekin suden, vaikka se ei päätarkoitus olekaan) eikä esimerkiksi va-saralla, muulla nuijalla, kirveellä (hilparalla) tai keihäällä (joka tuli paljon myöhemmin lujan jalustimellisen satulan myötä muotiin kelteillä).

Täällä on eräästä nykyaikaisesta pelistä:

Perkūnas and the Devil

An important function of Perkūnas is to fight the devil (in Latvian,jods,Lithuanian  velnias). It is placed as an opponent of Perkūnas. The image of velnias is affected by Christianity. It is the god of hell and death. Its other names in Lithuanian include Velnias.

Perkūnas pursues his opponent jods for picaroon or theft of fertility and cattle. Velnias hides in trees, under stones, or turns into various demonic animals: a black cat, dog, pig, goat, lamb, pike, cow (compare to the Latvian representations of jods a creature with the cow hoofs) or a person.

Perkūnas pursues an opponent in the sky on a chariot, made from stone and fire (Li-thuanian ugnies ratai). Sometimes the chariot is made from red iron. It is harnessed by a pair (less often four or three) of red and white (or black and white) horses (sometimes goats).

Compare the Lithuanian deity of horses and chariots Ratainyčia (Ratainicza men-tioned in Lasick‘s works; from Lithuanian ratai - "wheel").It is a mythologized image of a chariot of Didieji Grįžulo Ratai ("Grand Wheels of Grįžulas" (Ursa Major). It agrees with Samogitian representations, in which Perkūnas is a horseman on a fiery horse. On his heavenly chariot Perkūnas appears in the shape of a gray-haired old man with a big beard of many colors, in white and black clothes, holding a goat on a cord in one hand and a horn or an axe in the other.

Perkūnas possesses many weapons.They include an axe or sledgehammer, stones, a sword, lightning bolts, a bow and arrows,a club,and an iron or fiery knife. Perkūnas is the creator of the weapons (Akmeninis kalvis, "the stone smith") or he is helped by the heavenly smith Televelis (Kalvelis).

" Er verweist für den 1. Tl. auf alb. feg. pluer 'Pflug(schar) = auranterä'. Von den Illy-riern ist der Ausdruck zu den Kelten jenseits des Po gedrungen,und ihn haben nach 568 n. Chr. die Langobarden, als sie die Po-Ebene einnahmen, kennengelernt. Der 2.Tl. des Kompos. wurde schliesslich als selbstverständlich fortgelassen, und daher liest man plovum 'Pflug = aura' in einer langobardischen Gesetzesvorschrift.

Neben plovum steht mit anderem Suffix ahd. plīh, phluog, mhd. phluoc.

Aus dem Germ. stammt slav. plug (über lit. plūgas s.s.v.).

Langobard. plovum, ahd. plīh usw. gehören nach Moszýnski zu der

idg.Wz.*sphelī 'aufreiffen = kääntää, kyntää auki,spalten = halkaista, lohkoa, pilkkoa, jakaa' (s. über diese s.v. pélti).

Der 1.Tl. des Kompos. plaumorati sowie dtsch.Pflug bedeuten daher nach M. ent- weder 'das,was die Erde aufreisst = sitä, mikä maan kääntää' oder 'abgespaltenes, angemessen zugeschnittenes Stück Holz=määrämittaiseksi leikattu puunkappale'.

Die Pflüge wären urspr. aus Holz hergestellt.

***

https://yle.fi/uutiset/3-6855325

Muinainen uhrilöytö Bulgariasta: Hevosvaljakko seisoi haudassaan

Vaunujen eteen valjastetut hevoset olivat elossa, kun ne ohjattiin traakialaishallitsijan hautaan. Hevosen asema traakialaisten elämässä ja uskonnossa oli tärkeä, jopa jumalallinen.

29.9.2013 klo 13.14päivitetty 29.9.2013 klo 15.11

Arkeologit ovat löytäneet Koillis-Bulgariasta Sveshtarin kylästä poikkeuksellisen hevosvaljakon. Kaksi hevosta oli haudattu pystyasennossa, ja myös kaksipyöräiset vaunut ovat löytönä ainutlaatuinen.

Hautakummun on uskottu kuuluneen kuningas Cothelasille, joka hallitsi geettien hei-moa 300-luvulla ennen ajanlaskumme alkua.Valjakko kuitenkin arvioidaan pari sataa vuotta vanhemmaksi.

Kaivausten johtajan professori Diana Gergovan mukaan vaunujen eteen valjastetut hevoset olivat elossa, kun ne ohjattiin kapenevaksi kaivettuun hautaan. Siellä ne tapettiin, jotta ne vetäisivät vainajan tuonpuoleiseen. Kapeassa haudassa hevoset eivät mahtuneet kaatumaan kyljelleen tai vajoamaan polvilleen.

Geetit olivat yksi traakialaisista heimoista. Hevosella oli heidän puolipaimentolaises-sa elämässään ja myös uskonnossa keskeinen asema. Hevosta ilmeisesti pidettiin jumalien sanansaattajana, jonka kautta ihmiset saivat tietää heidän tahtonsa. Jumalien uskottiin jopa voivan ottaa hevosen hahmon.

Vaunuhevosillakin oli suuri arvo, mutta erityisessä asemassa olivat ratsukot, mistä kertovat monet kallioihin hakatut, rahoihin lyödyt ja patsaiksi veistetyt kuvat. Monet hautojen kauneimmista kulta-aarteista oli koristeltu ratsuhevosten kuvilla.

Ehjän haudan löytyminen on poikkeus

Bulgariassa on kaikkiaan kymmenisen tuhatta traakialaista hautakumpua. 90 pro-senttia haudoista on tuhottu joko kokonaan tai osittain, ja hautojen kulta-aarteet ovat päätyneet salakuljettajien mukana ulkomaille.

Siksi ryöstämättömän haudan löytyminen oli tutkijoille iso ilo ja yllätys. Hevosten luu-rangot olivat kokonaan ehjät, ja valjaista olivat säästyneet metalliosat. Vaunut ovat aivan erilaiset kuin muualta Bulgariasta aiemmin löytyneet traakialaiset hevospelit.

Kolme vuotta sitten tutkijat löysivät Borissovon kylästä toisen valjakon. Se on joitakin satoja Sveshtarin löytöä nuorempi. Vaunuista olivat jäljellä muun muassa takaosaan pakatut matkatavarat eli pronssipannu ja -kauha sekä pulloja.

Vaunuihin oli kytketty koira, ja lähistöllä lepäsi vainaja, jolle vaunut ilmeisesti kuului-vat. Haarniska, keihäät ja miekat osoittivat hänen olleen soturi, ja lääkeaineet ja mustepullo kertoivat oppineisuudesta.

...

Traakialaisten geeniperintö elää Bulgariassa

Traakialaiset olivat sotataidoistaan ja myös maanviljelyksestään ja karjanhoidostaan kuuluisa suuri kansa. Sen voimaa kuitenkin vähensi jakautuminen useisiin heimoihin, joista jokaisella oli oma hallitsija.

Traakialaiset asuttivat suurta osaa Keski- ja Kaakkois-Euroopasta. Heidän varsinai-sen aikakautensa arvioidaan alkaneen puolitoista tuhatta vuotta ennen ajanlaskum-me alkua.Pari tuhatta vuotta myöhemmin he olivat sulautuneet kreikkalaisiin, rooma- laisiin ja slaaveihin, mutta heidän geeniperintönsä elää yhä etenkin Bulgariassa.

Tiedot traakialaisista perustuvat hautalöytöjen lisäksi naapurien kertomaan, sillä he itse eivät jättäneet jälkeensä kirjallisia lähteitä. Ensimmäiseksi heidät mainitaan Ho-meroksen Ilias-runoelmassa, kertomuksessa Troijan sodasta. Sen uskotaan olevan peräisin kahdeksannelta vuosisadalta ennen ajanlaskumme alkua.