http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/fin-land-hakoteill-ja-putin


https://www.facebook.com/groups/tampereenmurre/permalink/1232028480225489/

Tampereen murteen ymmärtämisopas

Missä ollaan kun ollaan "Hakoteillä"?


RJK: Tää on Tosi paha!

Varsinkin kun "Hakoteiden mies", vetisiltä Vepsän mailta, on - istu ja pala - ei enempää eikä vähempää kuin - PUTIN!

Tämä vaatii nyt HYVÄN selityksen!

Hakotiet eli PUNOStiet (hako < baltt. šaka = oksa,havu < baltt. žabas = havu, oksa) ovat olleet vanhimpia teitämme havumetsävyöhykkeellä, ne veivät kosteiden paikko-jen yli. Aika pehmeällekin suolle saa hyvän hakotien, kun se vain on tarpeeksi leveä ja tehty riittävän tulevista haoista. Jos uhkasi ruveta upottamaan korkean veden aikaan, ei kun vähän lisää vauhtia, ja hyvin kestää.

Raskaille eläimille (paitsi karhulle) kuten hirville,lehmille,villi- ja muille sioille tai hevo- sille hakotiet eivät käy. Sekin oli niiden tekijöille luultavasti enemmän etu kuin haitta.

Otetaan tuolta yhdestä kaikkein parhaasta etymologisesta sanakirjasta, Neuvostolii-ton Tiedeakatemian baltistien luterilaisesta Raamatun-käännöksen perusteella teke-mästä, liettuankielisestä Preussin etymologisesta sanakirjasta kyseinen sana, suomen *PINSI, joka tarkoittaa myös risuista ja vitsoista punottua kalanpyydystä tai kalaaitaa (pinnessä = verkossa, rysässä > pinteessä).

http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=1697

pintis

pintis „weyk (Weg) – kelias“ = tie, polku, ir peentis „weg (Weg)

Nuo kampakeraamikot tai vasarakirveet tiesivät senkin, että SIENI kuten tärkeä TAULAKÄÄPÄ (*daglakempe) on PUNOSTA!

http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=1698

" pintys „czunder (Zunder) – pintis (kempinė) = (kääpä)taula “ 

Tiesa, galima būtų spėti, kad tas subst. (i-kamienis,fem.) balt. dial. *pinti- „tai, kas susipynę, supìnta = punottu esine“ – deadjektyvas (dėl darybos plg. s.v. pentis = kantapää, jalka, kirveenkanta), tačiau toks spėjimas, rodos, mažiau patikimas.

Sana PANTA on sekin sitä samaa,preussissa se (panto) tarkoittaa kahletta, mutta oletettavasti suomen sana on perimmäisempi, ainakin merkitykseltään: risuista kierretty rengas jonkin sitomiseksi.

panto

panto „vesser (Fessel) = kahle(et)“ E 542 gali būti nom. sg. fem. (ā-kamieno) pr. *pantɔ̄ „pantis“ = (t.y.) *pantā „t. p.“


Latvian (ja suomen) panta = sarana ym.lenkki,silmukka,on preussin etymologisen mukaan kuurin kieltä:

" la. dial. (/acronym > kurš.) pañts bei pañta „sąnarys = sarana“ (ME III 78); ("sąnarys" = yhteysjäsen)

http://www.prusistika.flf.vu.lt/zodynas/paieska/1?id=1563

Venäjän put´ = tie;

Subst. (i-kamienis, masc.) sl. *pǫtь „kelias  = tie “ (> s. sl. pǫtь „t.p.“ ir kt.)

Latinan pons, ranskan pont, jne, tulee myös tästä, samoin kreikan pathos:

Subst.vak.balt. *pintis „kelias (> keli,HM)“ bei sl. *pǫtь „t. p.“ jau seniai ir teisingai gretinami (nors ir be žodžių darybos analizės!) su s.ind. pánthāḥ (patháḥ gen.sg.) „kelias, takas = polku“ gr. πάτος [pathos] „t. p.“, πόντος [pontos] „jūra“ (< *„jūros kelias“),lo. pōns (pontis gen.sg.) „kamša = kansi, tungos, laivan miehistö > kansa = väenpaljous, tungos, RJK; tiltas = silta“

Ponttooni tietysti tulee kreikasta: pontos.

Gootiksi tuo sana oli germaanisen mallin mukaa finth-: finthan = löytää, etsiä, osua oikeaan (polkujen avulla!).

Gootin kielellä maa, jossa liikutaan tällaisia hakoteitä pitkin,tai jonka soille erityi-sesti (heimon, kylän) omat ansa-, kalastus- ym. polut on ulotettu, on - FINÞLAND (FINTHLAND, tienoo?).


(Goottien FINÞLAND voi olla kyllä ollut ihan muuallakin:etelämpänä ja idempänä.)

Tiesa,visus tuos ide. dialektų substantyvus,teisingai laikant juos giminaičiais su verb. go. finþan „rasti = köytää,patirti = kokea (pyydys), tarkistaa“  ir kt., bandoma kildinti iš verb.ide. *pent-žengti = astua, eiti = mennä“ (pvz. Pokorny l.c.). Tačiau toks ide. verb. yra greičiausiai ne verb.ide. *pent-, o verb.ide. dial. (germ.!) verb. *pent-, kuris (su keturfonemine šaknimi!), atsižvelgiant į žinomąją Benveniste’o trifoneminės ide. šaknies teoriją, negali būti praindoeuropietiškas (bendraindoeuropietiškas). 

Manyčiau, kad tas verb. ide. dial. (germ.) *pent- „rasti ir pan.“ (> go. fin-þan „rasti = löytää, patirti = kokea (pyydys)“ ir kt.) yra iš (verb.) *„keliauti = matkustaa“


Suomen SU-sanat (?) tie ja sitoa ovat mahdollisesti myös samaa juurta,ja englan-nin "to tie" lainaa tältä suunnalta. Englannin etymologinen yhdistää sanan kuiten-kin kan- taindoeuroopan juureen *ten- = vetää. (Samanlainen kirjoitusasu on tietysti puhdas sattuma.)


tie (n.)

Old English teag,"cord,band,thong,fetter," literally "that with which anything is tied," from Proto-Germanic *taugo (source also of Old Norse taug "tie," tygill "string"), from PIE *deuk- "to pull, to lead" (source also of Old English teon "to draw, pull, drag;" see duke (n.)).

(RJK: Väärin,tämä on samaa juurta kuin liettuan tinklas = verkko, laite, liittyy kanta-indoeuroopan verbiin *ten- = vetää >*ten-k- Daada vetämään, *ten-p- > temp- = vedellä (sinne tänne), kiskoa, tempoa > tamp- = kiskoa kormaa, timp- = venyttää (lankaa))


tie (v.)

Old English tigan, tiegan "to tie, bind, join, connect," from the source of tie (n.). Meaning "to finish equal to a competitor" is from 1888. Related: Tied; tying. To tie the knot in the figurative sense "form a union" is from 1707. Tie one on "get drunk" is recorded from 1944.

Tämä pitää tarkistaa fennougristiikan puolelta. (Ei juuri auttanut...)

Liettuan ja latvian sana sija tarkoittaa kannatinta,ja sitä myös suomen sija on saatta-nut tarkoittaa. Se tulisi kantaindoeuroopan (?) verbistä *sem- on sitoa, lanka, jolla sidotaan, olsi selvästikin "síma".

http://etimologija.baltnexus.lt/?w=sija

sijà

" Lie. sija: lie. sieti = la. siet ‘jungti = liittää, sieti = sitoa’. žr. balkis "

" Toch. B ṣem- ‘(vežimo) ašis = akseli’.Toch. B ṣem- pasidaro suprantamas susiejus jį su giminiškais s.air. sim ‘grandinė = ketju’,s.isl. sīmi = siima,"pitkä lanka", (lanka-) puhelin, s.ang. sima, s.saksų sīmo ‘virvė = lanka,ryšys = yhteys, suhteet’, gr. ἱμάς [imas] ‘diržas = vyö’, ἱμονιά ‘virvė šuliniui = ompelulanka’ (rodantis kamie-ną *ἱμων, plg. Frisk, GEW I 724 ir toliau) ir t. t., kurie susiję su ide. *sē(i)- ir t.t. ‘su-rišti = sitoa yhteen, sujungti = liittää’ [Se ei ole **sei, joka on  vasarakirvestä, sai-, jotvinkia ja kuuria, vaan *sem- = "siimata", RJK]

(plg. s.i. syáti, lie. siẽti, het. iš̮ii̯a- ir t.t. bei toch. A syaḳ ir t.t. ‘kartu (su) = ohessa mukana’, A (kärk) ṣiṃ ‘ryšiai, grandinės’). Dėl reikšmės ‘ašis’ = ‘sujungimas’, žr. taip pat vedinius: s.i. sétu- ‘ryšys, tiltas = silta, užtvanka = pato’, lie. àtsailė ‘Verbindung-stan- ge zwischen Bracke und Achse’, sijà ‘Brückenbalken’ bei taip pat paminėtų gr. ἱμάς, kuris taip pat reiškia ‘sija’.

Blogiausiu atveju toch. B ṣem- galėjo kilti iš ide. *sē-m- (plg. s. i. aoristas asāt, sātsyáti bei taip pat toch. B ṣecake ‘liūtas = leijona’ < ide. *sē-t-eqo-), bet kadangi B forma nerodo jokio balsio senajame žodžio gale, tai, aš manau, tikslingiau ṣem (m.) įžiūrėti skolinį iš A dialekto, kuriame *ṣem- reguliariai reprezentuotų ide. *sēimō(n) (plg.gr. *ἱμων ir t.t.),nors senasis *sēimo-s (nom.sg.) taip pat negali būti atmestas."

Tässä on yksi teoria, että "*pent-" on ollut kävellä. Todennäköisemmin se tulee kuitenkin sitomista tarkoittavasta juuresta *pyn-, ja "pent-" = "**tiettää" tarkoittaa liikkumista tällaisia teitä hyväksi käyttäen.

Max Vasmerin Venäjän etymologinen:

Происхождение слова путь [put´] = tie, alun perin juuri hakotie.

м., род. п. -и́, диал. также ж. р. (воронежск.), укр. путь ж., блр. пуць м., ст.-слав. пѫть ὁδός (Супр., Остром.), болг. път, сербохорв. пу̯т, род. п. пу́та, словен. рȯ́t м., ж., чеш. роut ж., слвц. рút᾽, польск. pąć, род. п. ра̨сiа, в.-луж. puć, н.-луж. puś, полаб. pǫt.

Праслав. *pǫtь родственно др.-инд. (muinaisintia) pánthās м. «тропа = polku, дорога = tie ("kovalla maalla"), путь = tie», вин. (akk.) pánthām, pánthānam, тв. ед. (insr.)  раthā, мн. (mon.) pathíbhiḥ,авест.(avesta) раntā̊ (раntаn-, раϑ-), др. -перс. (muinaispersia) раϑi- «дорога», осет. (osseetti) fandag, fændæg «путь», др.-прусск. pintis «путь, дорога»,лат. роns, род.п. pontis м. «мост = silta, тропинка = polku», греч. (kreikka) πόντος м. «море = meri (tien ominaisuudes-sa), путь по морю = meritie», арм. (armenia) hun «брод = kahlaamo», также греч. (kr.) πάτος м. «тропа = polku» (*poṇtos); ...

Сюда же относят гот. (gootin) finÞan «находить = löytää,узнавать = tiedustella», нов.-в.-н. finden «находить», д.-в.-н. fandôn «карать = rangaista, испытывать = kokea (elämys, koettelemus)» (Торп 228) [Элементы древнего знач. и.-е. *роnt- «преодоление = voitto, voitollepääsy; дорога, изобилующая опаснос-тями = vaa-roja vilisevä tie, reitti» (о которых см.Бенвенист, «Word»,10,1954,стр. 257) можно указать в русск.пу́тик «дорога охотника,обходящего свои ловушки=metsästäjän ansatie,vanhan suomen virkatie»,пути́на «рыболовная кампания = kalaretki». - Т.]


https://www.etymonline.com/word/fen

fen (n.) = soinen maa

"low land covered wholly or partly by water," Old English fenn "mud,mire,dirt; fen, marsh, moor," from Proto-Germanic *fanjam- "swamp, marsh" (source also of Old Saxon feni,Old Frisian fenne, Middle Dutch venne, Dutch veen, Old High German fenna, German Fenn "marsh," Old Norse fen, Gothic fani "mud"), from PIE *pen- "swamp" (source also of Gaulish anam "water",Sanskrit pankah "bog, marsh, mud", Old Prussian pannean "swampland").Italian and Spanish fango, Old French fanc, French fange "mud" are loan-words from Germanic.The native Latin word was limus or lutum.


[HM:Gootin sana on laina kantabaltin sanasta *pan- = "verkostoida" (*pin- = sitoa, *pen- = punoa,*pan- = verkottaa).Gootin sana *fani on laina sieltä,kuten *finþan, ne on jälkikäteen sovitettu kangermaanin äännejärjestelmään.Tällaisia merkitykseltään läheisiä ja myös germaaniin lainattuja aspektisarjoja on kaksi muutakin: *(k)nit-, *net-, *nat- = solmia ja *kib-, *keb-, *kab- = tarttua, kiinnittää ("hippulat, kepulit ja kapulat").]


http://www.etymonline.com/index.php?term=find&allowed_in_frame=0


find (v.)

Old English findan "come upon,meet with;discover;obtain by search or study" (class III strong verb;past tense fand,past participle funden),from Proto-Germanic *finthan "to come upon, discover" (source also of Old Saxon findan, Old Frisian finda, Old Norse finna,Middle Dutch vinden, Old High German findan, German finden, Gothic finþan),originally "to come upon = osua kohdalle,kohdata sattumalta, langeta jonkun tehtäväksi, kääntyä jonkun puoleen, turvautua, joutua (jonkin valtaan), vallata jonkun mieli."

(RJK: Tuohon "kantakermaaniin" ei ole luottamista, gootin sana on luultavasti ger-maanimuottiin istutettu laina vaarakirveskielestä. Siellä vilisee niitä lainoja suurin piirtein saman verran suomessakin, ja usein ihan samoja sanoja.)

The Germanic word is from PIE root *pent- "to tread, go" (source also of Old High German fendeo "pedestrian; "Sanskrit panthah "path,way;" Avestan panta "way;" Greek pontos "open sea," patein "to tread, walk;" Latin pons (genitive pontis) "bridge;" Old Church Slavonic poti "path," peta "heel;" Russian put' "path, way").


http://www.etymonline.com/index.php?term=path&allowed_in_frame=0

path (n.) = polku

Old English paþ, pæþ "path,track," from West Germanic *patha- (source also of Old Frisian path, Middle Dutch pat, Dutch pad, Old High German pfad, German Pfad "path"), of uncertain origin.

The original initial -p- in a Germanic word is an etymological puzzle. Don Ringe ("From Proto-Indo-European to Proto-Germanic," Oxford 2006) describes it as "An obvious loan from Iranian,clearly borrowed after Grimm's Law had run its course."

Watkins says the word is "probably borrowed (? via Scythian) from Iranian *path-," from PIE root *pent- "to tread = astua,polkea, go = mennä,kävellä, pass = ohittaa" (source of Avestan patha "way;" see find (v.)), but this is too much of a stretch for OED and others.

In Scotland and Northern England, commonly a steep (jyrkkä) ascent of a hill or in a road.

Esihistoriasta tunnetaan ns. arkeologisesti näkymättömät kansat joille oli kunnia-asia ja ilmeisesti uskonnollinen dogmi olla aiheuttamatta mitään sellaisia muutoksia luon-toon, jotka esimerkiksi mätsäpalossa eivät häviäisi. Näitä tällaisia jäännöksiä löyde-tään myöhemmin, kun ne ensin opitaan tunnistamaan. Arkelogisesti näkymättömät kansat eivät aiheuttaneet ekokatastrofia.Tunnettu esimerkki on laajalla alueella Man-tshuriasta Jäämerelle eläneet tunguusit. Kielissä ja geeneissä heidän läsnäolonsa näkyy hyvin mutta arkeologiassa tuskin lainkaan.

Maata viljellyt ja aina kynnet pystyssä kaikkea luonnossa muuttamassa ollut vasara-kirveskansa ei välttämättä aina tuntenut oloaan täysin turvalliseksi hakoteillä. Sinne saattoi joutua,kun eksyi,ja sinne saatetiin myös ajaa. Nämä Putj ja pinsi nimet näyt-täisivät olleen kuitenkin juuri kieleltään balttiperäisen väestön käyttämiä. Suomeksi nimi oli varmaan juuri TIE, varsinkin kun ne olivat osviittaa,mitä missäkin piti tehdä, ja tietää. Tää on sukua sanonnan "koira haudattuna" taustalle (Juha Kuisma: Tupenrapinat, minusta paras etymologia siellä, erittäin todenperäinen!).

Koirakin on meinaan just vasarakirvestä ja tarkoittaa "kuonollinen".

Venäjässä on erityinen verbi PUTAT´, joka tarkoittaa ennen kaikkea SEKAANTU- MISTA TOISTEN ASIOIHIN, sekoitusta, harhauttamista, eksy(ttä)mistä, hämminkiä

Происхождение слова путать

пу́тать аю, укр. пу́тати,блр. пу́таць,сербохорв. пу̏тити «работать небрежно», чеш. роutаti «налагать путы = tehdä tie, asettaa reitti, оковы = panna kahleet, lie-ka», слвц. рútаt᾽ - то же, польск. pętać - то же Праслав. *pǫtati произведено от *рǫtо, ср. русск. пу́то (см.); ср. Преобр. II, 156.

https://vasmer.lexicography.online/…/%D0%BF%D1%83%D1%82%D0…

Siihen voidaan panna vahvistamaan myös etuliite RAS-, joka tarkoittaa hajalleen, ja on siis kuin tårta på tårtaa...

Venäjässä on myös sana puto = kahle, joka on samaa perua kuin preussin panta = kahle, ja suomen panta,joka edustaa vanhinta,risuista ja vitsaksista punottua mallia.

https://vasmer.lexicography.online/…/%D0%BF%D1%83%D1%82%D0…

Происхождение слова путо = kahle, panta, путы = lieka, kammitsa

пу́то укр.,блр. пу́то,др.-русск. путо, ст.-слав. пѫто πέδη (Остром.), сербо-хорв. пу̏то,словен. pȯ́tọ ср., póta ж.«путо»,чеш. роutо «путы,кандалы», слвц. рútо, польск. рętо,в.-луж.,н.-луж.рutо Праслав.*pǫto связано чередованием гласных с пну, пять (ст.-слав. пьнѫ, пѩти), сюда же опо́на = verho(us), (kiinteä) peite, перепо́нка = kalvo.

Родственно др.-прусск.раntо «путо»,лит. pántis м. «кандалы, путы = lieka, kammitsa» (не заимств., вопреки Брюкнеру (AfslPh 20,50)), лтш. pineklis «путо,   оковы», алб. реndё, рёndё «пара волов, ярмо» (Иокль, Stud. 67), далее лит. spándyti «натягивать = pingottaa, kiristää, tiukentaa», нем. sраnnеn — то же, spinnen «прясть = kehrätä lankaa» (Траутман, ВSW 219; Арr. Sprd. 389; Торп 507 и сл.; Эндзелин, СБЭ 197).

Tällä ei ole tekemistä kenenkään Putinin kanssa: "Kahlemies" olisi *Putov.


http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/suomalaisten-geneet...

Risto Koivula:

Juha Kuismalla on uudempi selitys,mutta hänellä on erittäin lähellä tätä oleva mainio esitys aiheesta "koira haudattuna"... Se on myös etymologisesti yhtä moitteeton kuin tämäkin...

http://www.kiiltomato.net/juha-kuisma-tupenrapinat-%E2%94%80-idiome...

Kuisma on kiinnostavan aiheen äärellä, sillä idiomit tulevat osaksi sanojen tulkin-taamme kaikissa kielen käyttötavoissa,niin arkisessa puhekielessä kuin kirjallisuu-den kielessäkin. Idiomin merkitystä ei voi päätellä pelkästään sen sisältämien sa-nojen perusteella,vaan se on pääteltävä kulttuurin,kansanperinteen ja etymologian monikerroksisissa konteksteissa.

”Joutua hakoteille” merkitsi eksymistä hakkuuaukiolle päättyvälle tielle.

Tupenrapinat-kirja on lähtökohdiltaan talonpoikainen.Urbaanien kontekstien idiomin- muodostus ei saa juurikaan huomiota,sillä Kuisma osaa parhaiten selittää ne idiomit, joissa esiintyvät sanat perustuvat agraariin kansanperinne-esineistöön ja maaseu-dun vanhoihin työtapoihin. Esimerkiksi ”ei ollut kaksista” liittyy viljan kylvämiseen ja satoon, tilanteeseen,jossa kylvetty vilja ei tuota edes kaksinkertaista viljamäärää al-kutilanteeseen nähden.” Joutua hakoteille” merkitsi eksymistä hakojen eli kuusen-havujen kuljettamiseen tarkoitetulle, hakkuuaukiolle päättyvälle tielle, joka haarautui varsinaisesta hakosilpulla vahvistetusta talvitiestä. ”Saada jauhot suuhun” ei viittaa leipomiseen,vaan puunsahaamistilanteeseen,jossa kaksi miestä sahaa lehterilank-kuja justeerilla. Sahattava puu on sahapukin päällä siten, että toinen sahuri sahaa yl-häältä,toinen alhaalta,jolloin alasahuri on vaarassa saada sahanpuruja kasvoilleen."

Keskustelua:

Leena Ketola kirjoitti 1.9.2020 klo 14.04 Noista hakoteistä sain itselleni laajemman näkemyksen kun oivalsin mitä sanonta: 'nyt olet hakoteillä' tarkoittaa. aiemmin olin ajatellut, että hako on alkuperältään hakemisen takana, ja toisaalta tietysti hiukan enemmän kuin pelkkä risu, siis havupuun oksa neulasineen kaikkineen – 'paneppa haot rappujen eteen'. Hakoteillä voidaan siis oikein saapastellakin.

Kiitoksia kommentista! Hieno huomio! Huomiosi siitä, että noiden sanojen välillä on yhteys,ei todennäköisesti ole aivan vääräkään.Mutta se yhteys on monimutkaisempi. En ole käsitellyt tuossa noita hako- ja havu-sanoja, vaikka olisi pitänyt. Molemmat ovat ilmeisen myöhäistä balttilaista alkuperää.

Minäkin muista, että hako, liettuaksi šaka, viroksi hagu, tarkoitti irtihakattua vihreää havupuun, yleensä kuusen oksaan.

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=hagu&F=M&C06=et

Rappusten eteenkin pistettiin hakoja, joihin saappaanpohjista hinkattiin osmmat sonnat ja savet. Hako oli hyötytarvike, karkean tason sellainen.

 Sen sijaan kasvava oksa tai vaikka jossai sahditeossa käytetty katajanoksa tai jokin männynoksa koristeena olivat havuja, liettuaksi (d)žaba.

Viron hagema tarkoittaa naaraamista ja vastaavaa summittaista etsimistä työkalulla, joka on hagur. Tämä kuten tuo viron hagu-sanakin tulevat ilmeisimmin baltin šaka-sanasta, joka tarkoittaa erityisesti sitä oksanhaaraa ja vahvaa päätä, ei niinkään havu-latvoja.

https://etimologija.baltnexus.lt/?w=%C5%A1aka

http://eki.ee/dict/ety/index.cgi?Q=hagu&F=M&C06=et

Jopa tuo sana hakata voisi tulla oksimisesta.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/viron-pan-germanistinen-susi-etymologinen-sankirja-2

ims. hake- 'söka' ~ vkgerm. *säki(a)- (t. *säkej(a)-) ( > myöh. *söki(a) (a) on vain ns. teemavokaali, ei vars. johdinta -> goot. sökjan, mnorj. stekja, ruots. söka jne.) < esigerm. *säg- = lat. sägiö 'vainuan', kr. hegeomai 'johdan' (< *'etsin tien'). "

A:" Sana "hakea" yhdistetään merkitykseen "naarata",joka puolestaan suomessa tulee liettuan sanasta

"nardyti (nardo, nardė)" = sukeltaa

Viron sana "naara" = "hagur", eli "hakuri".

Germaaninen(?) sana on "vainuta", jolla ei ole yhteyttä naaraamiseen.

"Hakea" näyttäisi enemmän liittyvän "hakoon" ja "sankaan" ja niiden taustalla ole-vaan "oksaa", "risua", haaraista keppiä jne. tarkoittavaan balttisanaan "ṥaka" (lt.). "


***

Keskustelua:


Vierailija

Gentlemen, hold your engines and start your horses.


rcislandlake

Eikös niillä ruostelaisilla vieläkin ole semmoinen luulo suomalaisista että olisimma murhamiehiä ? Siis tuo Kettuli Jäämi vois olla suomalainen...

Se oli Helsinki, ei Jämpti kun oli murhamies


Jotuni
Viestejä9534
Arkkis
Moses Leone

Jotuni

Sana sauna on lainattu suomesta aika moneen kieleen, joissa ei ollut omaa saunaa merkitsevää sanaa.


Viroksi sauna on saun.

Sana sauna on germaanista alkuperää, kuten Jaska on todistanut.
Balttilainen se ainakaan ei ole,sillä balttilainen sana on "pirtis" (On kyllä olemassa sana (šauti) šauna (šovė), mutta se tarkoittaa, että "ampuu".) Se ("sauna") ei ole myöskään slaavilainen.
Häkkisen etymologisen kirjan mukaan sauna on omaperäinen sana. Rekonstruoitu alkuperä *savna. -


Arkkis
Jaska
Arkkis
On huomattava, ennen tuota loppumista n. 1700 e.a.a. Ruotsista ja yleensä lännestä tulleet kulttuurit EIVÄT OLE OLLEET GERMAANISIA eivätkä indoeurooppalaisia, sillä tämä Suomen kautta Ruotsiin edennyt Fatjanovon kulttuurin haara oli AIKANSA LÄNTISIN IE-KULTTUURI.
Olen sanonut tämän ennenkin, mutta kertaus on opintojen äippä: Fatjanovon kulttuuri sijaitsi Ylä-Volgalla, se ei koskaan levinnyt Ruotsiin. Sekä Ruotsin että Fatjanovon nuorakeraamiset kulttuurit olivat sekundaarisen ekspansion synnyttämiä noin 2800 eaa. : Ruotsiin kulttuuri levisi Baltian-Suomen alueelta, Fatjanovoon Baltiasta.
Olet oikeassa (samaa mieltä kuin Sovjetskaja entsiklopedija, nyt vasta katsoin sieltä).


http://www.cultinfo.ru/fulltext/1/001/008/115/443.htm


Baltiaan ja Suomeen puolestaan nuorakeraaminen kulttuuri levisi jo alkaen 3200 eaa. (Carpelan & Parpola 2001.)


Nuorakeraamiseen kulttuuriin yhdistetään indoeurooppalaisen kielen leviämi-nen, mutta on mahdotonta tietää, vallitsiko esim. Suomessa tämän kulttuurin piirissä indoeurooppalainen kieli, vai olivatko kulttuurin kantajat omaksuneet jo esim. Baltiassa paleoeurooppalaisen kielen.

Noista paleoeurooppalaisista kielistä, jotka eivät olisi mitään sukua esimeriksi SU- tai mahdollisesti vaikka turkkilaisille kielille,jää vähän käteen, kun noiden arktisten kielten sanasto tutkitaan.Siellä on just niitä,joita on pidetty "paleoeurooppalaisina" (mitä ne toki voivat ollakin). Ei sekään ole mahdotonta, että arktinen kieli on tullut vielä kauempaa lännestä, koska koko ajan on ollut kyse arktisita kulttuureista, kel-lomalja oli ensimmäinen ei-arktinen. Kuoppakeraaminen oli uudelleenarktisoitunut kellomalja. (Tässä on nyt "arktinen" vähän eri merkityksissä, mutta en viitsi "hienosäätää" sanontaa.)


Uralilainen kieli sen sijaan ei näytä olleen näin varhain vielä Itämeren äärellä.
Ei sen ole tarvinnutkaan aivan rannalla olla. On aivan tavallista, että rannalla on yksi kansa ja kieli, ja jo muutaman kymmenen kilometrin päässä sisämaassa toi-nen. Nämä sitten kävivät vakiintuneiden kaavojen mukaan vaihtokauppaa esimer-kiksi lihalla,kalalla, turkiksilla ja erilaisilla raaka-aineilla. Kuitenkin silloin,kun nykyi- set balttikansat ovat asettuneet paikoilleen, nimenomaan rantakansa (liiviläiset) on ollut itämerensuomalaista. (Liiviläisten ja paimentolaisten auringonpalvojien selonien välillä oli tällainen liittolaisuus. Ja kun selonit tapettiin (saksalaisten toi-mesta, jotka luulivat sillä nujertavansa kaikki baltit), niin liiviläiset jäivät "poliittisesti tyhjän päälle". Lainat suomesta balttiin ovat "ranta-asiaa". Samoin etninen tyyppi on rannalla suomalainen, mutta vähänkin kauempna usein kaikkea muuta ugrilaisesta kaukaasialaiseen.


Ruotsin indoeurooppalaistumista ei ole ihan pakko yhdistää vielä nuorakeraa-miseen kulttuuriin (joka sinne ehti 2800 eaa.),mutta kovin paljon nuorempikaan se ei voi olla indoeurooppalaisten heterokliittien paikannimistössä esiintymisen vuoksi. Ja koska nuorakeraaminen kulttuuri levisi Ruotsiin hitaasti ja syrjäytti aikaisemman kulttuurin (toisin kuin Suomessa, missä eri kulttuurit elivät aluksi rinnakkain), on kielenvaihto voinut luontevasti tapahtua kulttuurinvaihdon yhteydessä.

Ruotsin GERMANISOITUMINEN yhdistetään indoeurooppalaisten "varsinaseen ekspansioon" n. 2000 e.a.a., jossa yhteydessä katsotaan ainakin kelttiläisten, romaanisten, germaanisten, kreikkalaisten, albaniaisten, heettiläisten, tokaaristen ja mahdollisesti myös indoiranilaisten kielten syntyneen. "


HM: Ralf-Peter Ritter niistää tuots 1500 vuotta pois: Ruoytsin ensimmäiset indoeurooppalaiset EIVÄT OLLEET GERMAANEJA.


" ... Nuorakeraamiset kulttuurit, joita ovat vasarakirveskulttuuri ja Fatjanovon kulttuuri, olisivat siihen nähden 1000 vuotta aikaisempi "irtiotto". Ruotsiin se suuri ekspansio ehti 1700 e.a.a. ja se merkitsi myös pronssikauden alkua. Lähi-idässä oltiin jo kohta siirtymässä rautakauteen.

Eli Ruotsin germanisoituminen ei ole sama kuin yleisesti indoeurooppalaisten / IE-kielen tulo. Minulla oli tästä ihan oikeaakin tietoa jo yksi viesti, mutta tuossa oli sitten taas vanhentunutta, jossa vasarakirveetkin sekoitetaan pronssikauden alkamiseen.

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-15273.html


Arkkis
Ainakin se, että sitä osattiin sekä itä- että länsisuomessa vastaavanlaisten heimojen piirissä. Se viittaa SU-kieleen. Muita vaihtoehtoja on vähän, eikä täysin tuntemattomia vaihtoehtoja kannata ajatella kielelle, jota ymmärrettiin Laatokalta Pohjanlahdelle. IE se ei ollut, mutta sellainen saattoi tulla kyllä sen tilalle ainakin joksikin aikaa, ja jopa jakaa SU-väestön kahtia. Lisäksi se kuului kampakeraamiseen perinteeseen, joka on yleisesti katsottu SU-laiseksi.
Ensinnäkään kulttuuriyhteydet tai -yhtäläisyydet eivät voi todistaa, että kieli oli sama; samoin myöskään kulttuuriraja ei voi todistaa, että kieli oli eri. Tutkimuk-sista löytyy kosolti esimerkkejä näistä. Toiseksi kivikaudella alueellisia kulttuuri-eroja ilmeni jo hyvin varhain, esim. tyypillisen kampakeramiikan rinnalla (alk. 3900 eaa.) lännessä jatkui vanhempaa varhaiskampakeraamista traditiota jatkava Jäkärlän keramiikka.


Ottaen huomioon saamen ja itämerensuomen myöhäisen synnyn Suomen kaakkoispuolella (esim. aiemmin viittailtu Aikio 2006) ei sellainen kieli, jota jo kivikaudella tai edes pronssikaudella olisi puhuttu Laatokalta Pohjanlahdelle, ole mitenkään voinut olla uralilainen.

Tämä tarkoittaisi, että kampakeramiikka yleensäkään ei olisi ollut SU-kansojen te-kemää. Kampa on kuitenkin Sarsan-Tomitsan keramiikankin pohjalla, vaikka siinä on myös muita vaikutteita, joista kuopat liittyvät mahdollisesti läntiseen kellomal-janjälkeiseen uusarktiseen kuoppakeraamiseen kulttuuriin (joka ei ollut missään tapauksessa IE), jotkin muut itäisiin vaikutteisiin. Sarsan-Tomitsan tunnettu kera-miikka alkoi 3500 e.a.a., jolloin vasarakirveistä ja nuorakeramiikasta ei ollut tietoa, mutta näitä rupesi kohta esiintymään. Koska suomi ja lappi ovat syntyneet IE-kielen vaikutuksesta SU-kieleen, mikään ei juuri ole perustellumpaa olettaa kuin että tällainen vaikutus olisi esiintynyt Saran-Tomitsan kulttuurin piirissä, jossa tuo kampakeramiikkakulttuuri jatkui sisämaassa 1700 e.a.a. saakka eli Pohjolan pronssikauden alkuun.


http://www.helsinki.fi/hum/arla/keram/i ... leiskaavio

Vain yksi henkilö eli Petri Kallio on esittänyt tieteen piirissä, että kampakeramiikka välttämättä liittyisi SU-kieleen.

Nyt tästä on ilmeisesti tehty HY:ssa ehdoton dogmi, jota on "hengenvaarallista" epäillä (kuten täysjärjettömiä "peilisoluja")!

Venäläinen Wikipedija väittää SEKÄ KAMPAKERAAMISEN ETTÄ KUOPPAKERAAMISEN olevan "suomalaisugrilaisia"!

http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0% ... 0%BA%D0%B8

" В древности носители финно-угорских языков образовали несколько археологических культур на севере Европы — ямочной керамики и ямочно-гребенчатой керамики. "

Tämä tarkoittaisi, että Ruotsikin olisi ollut jonkin aikaa "uralilainen" kuoppakeraa-misen uusarktisen kulttuurin aikaan, kellomaljakultturin ja vasarakirveskulttuurin välillä. (Kuka täällä väittikään, että KUKAAN EI OLE MITÄÄN TUOLLAISTA KOS-KAAN EDES VÄITTÄNYT! Itse maailman luotettavin tietosanakirja Bolshaja Sov-jetskaja noin ei kuitenkaan väitä ainakaan tuon hakusanan alla.Mutta ei väitä kyllä mitään päinvastaistakaan.) Jos noin kuitenkin olisi tapahtunut, olisi tapahtunut ilmeisestikin aivan samaa kuin tapahtui vuoden 500 j.a.a tienoilla Minusinskissa ja Suomessa:"kehittyneempi" muu kultuuri lähti ja "vähemmän kehittynyt" uralilainen kuilttuuri otti sen palikat omin keinoinsa käyttöönsä. Että ei se aivan mahdotonta olisi.

Venäläinen Wikipedija lähtee kategorisesti siitä, että Ruotsin kuoppakeraaminen kulttuuri (3200 - 2300) olisi suomalaisugrilaista.

http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D1% ... 0%BA%D0%B8

" Поскольку памятники письменности отсутствуют, археологи спорят о связях данной культуры с явно доиндоевропейской культурой воронковидных кубков и возможно индоевропейской культурой шнуровой керамики. По характерным культурным особенностям следует предположить, что они говорили на одном из финно-угорских языков, "

ja viittaapa tuo Wiki vieläpä "germaanisten kielten mahdollisesti muodostuneen tämän kielen ja indoeurooppalaisten kielten pohjalta":

" и возможно, относились к гипотетическому германскому субстрату - гипотети- ческому языку или группе языков, смешение с которыми привело к отличию германских языков от других индоевропейских. "

Birger Wiikiin ei kuitenkaan viitata tavullakaan.

Ruotsalainenkin wiki mainitsee tutkittujen harvojen tapausten valossa "kuoppakeraa-misen kulttuurin väen olleen geneettisesti erilaista kuin kellomaljakulttuurin:

http://sv.wikipedia.org/wiki/Gropkeramisk_kultur

" DNA-tester av ett antal individer som tillskrivs den gropkeramiska kulturen repsek-tive trattbägarkulturen från Köpingsvik och Resmo på Öland har pekat på att dessa två kulturer möjligen befolkades av olika genetiska populationer. "

Englantilainen wiki on lähinnä venäläisen linjalla:

http://en.wikipedia.org/wiki/Pitted_Ware_culture

" Its connections with the probably pre-Indo-European Funnelbeaker culture and the probably Proto-Indo-European Corded Ware culture are debated. As the language left no records, its linguistic affiliations are a mystery. It has been suggested that it spoke a language related to the Finno-Ugric languages and provided the unique linguistic features discussed in the Germanic substrate hypothesis. "

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että jos tuo kieli, jossa ei tuolloin ollut mitään vasarakirvesvaikutusta kuten suomessa ja lapissa, todella oli "SU", se oli ajallisesti yhtä kaukana nykysuomesta kuin samojedikielet, eikä siten varsinaisesti lainkaan SU, vaan "esiuralilainen". Koska kultuuri oli perinyt teknologiansa pääasiassa kello-maljakulttuurilta ja varmasti varsinkin maanviljelyssanaston, eikä tuo kulttuuri varsi-naisesti luopunut maanviljelyksestä, mutta sillä oli toisarvoinen merkitys, ja koska sillä oli koko ajan yhteyksiä Suomeen Ahvenanmaan kautta, pitäisi tutkia, onko suomessa mahdollisesti "baskilainoja" erityisesti maataloussanastossa.

(Ja se "uralilainen" kieli on kyllä ollut nimenomaan Itämeren RANNALLA siltä osin kuin sitä on nyisen Suomen alueella ollut, sikäli kuin se uralilainen on ollut.)


rcislandlake
Viestejä2683
Moses Leone
rcislandlake

Eikös niillä ruostelaisilla vieläkin ole semmoinen luulo suomalaisista että olisimma murhamiehiä ? Siis tuo Kettuli Jäämi vois olla suomalainen...

Se oli Helsinki, ei Jämpti kun oli murhamies.

No kertookos se tarina, miksi Kettuli pakeni Kaunotukkaa ? Ei se omena kauas putoa ?

Parempi on olla sanomatta mitään, jos ei ole mitään sanottavaa. Keskustella voi aina.





Vierailija
teemu81

Hämmästyttävää.

Hämmästyttävää olisi ainakin se, jos viikingeillä olisi ollut yhtenäinen ja pysyvä asutus Suomen etelärannikolla ilman, että siitä olisi täällä tiedetty. Naamioitumisen mestareita... Vai kävivätkö he täällä hoitamassa univelkojaan ?



Jotuni
Viestejä9534
untamo
Hämmästyttävää olisi ainakin se, jos viikingeillä olisi ollut yhtenäinen ja pysyvä asutus Suomen etelärannikolla ilman, että siitä olisi täällä tiedetty. Naamioitumisen mestareita... Vai kävivätkö he täällä hoitamassa univelkojaan ?
Kartan piirtäjä on joku uusviikinki "sipi" tai "mossukka".

Ihme hommaa, että edellisestä viikinkikartasta on häivytetty germaanit Saksan alueelta kokonaan. Eikö saksalaisia germaaneja ollutkaan viikinkiaikana? Mitä tapahtui kuuluisalle Halle-nimiselle saksalaiselle, jonka mukaan on nimetty Halko (Halikko) ja kaikki halkopinot? -



Jotuni
Viestejä9534
sigfrid
Päivitin tuon kuvan paikannimitutkimusta vastaavalle tieteelliselle tasolle
Sait hämmästyttävän totuudenmukaisen kartan Skandinavian osalta.


Miksi viikinkikartasta on eliminoitu Saksan ja Puolan alueen germaanit? Ihmettelen. Vertaa viikinkikarttaa alla olevaan karttaan.




Jotuni
Moses Leone

Sana sauna on germaanista alkuperää, kuten Jaska on todistanut.
Ei voi kuin nauraa.

Jaskan todistukset tiedetään. Hukatut luentomuistiinpanot. -


Ei Jaska ole vielä mitään tuollaista todistanut.
Kysyin muutama sivu sitten:

Olisi kiva tietää missä muodossa tuo esitetty sauna-sanan paleogermaaninen kantamuoto esiintyy nykyisissä germaanikielissä ja missä merkityksessä.
Jaskan väittämä siis perustuu jonkun Petri Kallion hypoteeseihin.

Tämä sopii hyvin yhteen Petri Kallion äskettäin sauna-sanalle esittämän paleo-germaanisen etymologian kanssa: sauna olisi merkinnyt alkuaan tulisijaa/kiuasta, sitten koko lämmintä tilaa. Samanlaista merkityksenkehitystä tavataan muistakin kielistä. Sanaan aiemmin yhdistetty saamen sana,jonka merkitys on ’lumikuoppa’, on saamen sisäisen vaihtelun perusteella paljon nuorempi sana, eikä merkityskään tule erityisen lähelle.
historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237-15330.html

Vahvempia todistuksia kaivataan uskottavuuden säilyttämiseksi.



Jaska
Viestejä2765
Sigfrid
Minä kyllä ymmärrän tuon tarkoittavan juuri geneettistä yhteyttä, so. pienessä populaatiossa syntynyttä kommunikointia. Toki on niin, että kielitiede vanhana tieteenalana käyttää sanaa geneettinen tietyssä vanhassa merkityksessä, joka ei istu täysin nykypäivään. Näinhän sukututkimuksestakin käytetään nimitystä genealogia, vaikka nimellä ei alkuaan ole mitään tekemistä geenien kanssa, vaan generaatioiden kanssa. Geneettinen kieliyhteys tarkoittaisi sukupolvelta toiselle tapahtuvaa kielen jatkumoa.
Kaikki kielethän siirtyvät vanhemmilta lapsille, joten ei tämä siihen liity vaan yksin-omaan siihen, ovatko kielet sukua vai eivät (tämä on muuten tieto, ei arvaus). Suo-men kielen geneettinen status on uralilainen, typologinen status on agglutinoiva, ural-altailainen, mutta esim. lauseopillisesti ja vaikkapa teknisen sanaston osalta suomen kielen status on yleis(länsi)eurooppalainen.


Parpolan kuvitelluista virheistä:

”While Kalevala on the whole reflects the pre-Christian religion and heroic legends of the Finnish-speaking peoples, its last canto has as its theme the triumph of Christianity, which the Swedish conquerors forced onto Finland in AD 1155.”

Tässä puhutaan tarkkaan lukien siitä, että kristinuskon voittokulku (the triumph of Christianity) alkoi kun ruotsalaiset valloittajat pakottivat sen suomalaisille. Tässä ei siis puhuta kristinuskon varhaisimmasta mahdollisesta leviämisestä Suomeen niin kuin joku oli tulkinnut, vaan (1:) pakotetun kristinuskon (2:) voittokulusta.

Pakotetusta kristinuskosta on hyvä esimerkki ruotsalaisten toiminta Länsi-Viron Lihulassa vuonna 1220: he kastoivat saksalaisten jo kertaalleen kastamat ihmiset saadakseen kerättyä kirkollisveron Upsalan arkkipiispalle. Voittokulku puolestaan tarkoittaa sitä, että pakanuus alkoi väistyä; ennen ruotsalaisaikaahan maan asujainten enemmistö oli epäilemättä pakanoita.

"The Proto-Finns were engaged in primitive farming and had a more advanced material culture, which they had adopted - along with loanwords and ideas - from the neighbouring Indo-European-speaking peoples, including Germanic (Nordic or Scandinavian), Baltic (Latvian and Lithuanian) and Slavic (Russian) tribes."

Tässä Parpola kirjoittaa, että kantasuomalaiset olivat lainanneet sanoja ja ideoita / käsitteitä mm. slaaveilta. Näinhän sen täytyy olla, koska vanhimmat slaavilaiset lai-nasanat ovat itämerensuomessa laajalevikkisiä ja ne on omaksuttu jo varhaiskanta-suomen tasoon (hauki, hirsi jne.). Tämä Parpolan väite pitää siis paikkansa: varhaisimmat slaavikontaktit ovat alkaneet jo ennen ajanlaskun alkua.

Tieteellisestä tiedosta kiinnostuneet voivat lukea täältä esim. Kallion ja Koivulehdon artikkelit liittyen itämerensuomalais-slaavilaisiin kosketuksiin:
http://www.slav.helsinki.fi/nwrussia/eng/Conference/papers.htm

Untamo
Saunan olettaminen muilta lainatuksi tuskin on perusteltua. Volgan-Uralin mannerilmaston talvet ovat niin kylmiä, että lämmitystarve oli paljon suurempi kuin Pohjanmeren tuntumassa. Puuta ja vettä oli rajattomasti saatavissa.
Keitä tarkoitat mahdollisilla lainaajilla? Suomen alkuasukkaita vai Volgan-Uralin alueen uralinkielisiä? Olipa sauna peräisin kummalta alueelta tahansa, se ei silti olisi lainaa, koska suomalaisten juuret (väestönä ja kulttuurisesti) ovat moniaalla. Jonkin-lainen lämmittelytapa on voitu keksiä itsenäisestikin eri puolilla maailmaa, mutta tie-tyt ”saunan” muodot ovat silti saattaneet myös lainautua kansoilta toisille. Toisin sa-noen se, että suomalaisten jotkut esivanhemmat olisivat saattaneet tuntea jonkinlai-sen saunan jo varhain, ei voi todistaa, etteivät he olisi silti myöhemmin lainanneet uudenlaista saunaa germaaneilta (mihin tietysti viittaa itse sanan alkuperä).
Arkkis
Ruotsin GERMANISOITUMINEN yhdistetään indoeurooppalaisten "varsinaseen ekspansioon" n. 2000 e.a.a., jossa yhteydessä katsotaan ainakin kelttiläisten, romaanisten, germaanisten, kreikkalaisten, albaniaisten, heettiläisten, tokaaristen ja mahdollisesti myös indoiranilaisten kielten syntyneen.
Niin, suunnilleen tuohon aikaan oli toinen suuri indoeurooppalainen ekspansiovaihe, joka jatkoi siitä, mihin oltiin ensimmäisessä (tai toisessa, jos anatolia ja tokaari vaati-vat vielä aikaisempaa ekspansiota) vaiheessa päästy. Skandinavian eteläosat ja Bal-tia kuitenkin ovat indoeurooppalaistuneet jo ensivaiheessa eli nuorakeraamisen kult-tuurin levitessä. Sen sijaan myöhemmät kelttiläisen ja itaalisen kielihaaran alueet ei-vät ole indoeurooppalaistuneet yhtä varhain vaan vasta mainitsemassasi vaiheessa vuoden 2000 eaa. tienoilla.



Arkkis
Vain yksi henkilö eli Petri Kallio on esittänyt tieteen piirissä, että kampakeramiikka (ei, HM) välttämättä liittyisi SU-kieleen.
Tarkoittanet, ettei välttämättä liittyisi?



Arkkis
Nyt tästä on ilmeisesti tehty HY:ssa ehdoton dogmi, jota on "hengenvaarallista" epäillä (kuten täysjärjettömiä "peilisoluja")!
Älä nyt hyvä ihminen näe salaliittoja kaikkialla – sellaisesta voi saada psykiatrisen diagnoosin... (Vai vielä hengenvaarallista )

Kyseessä ei ole mikään dogmi, vaan viime vuosien kielitieteellisten tulosten yksise-litteinen tulkinta. Tutkijat ovat yleensä sikäli rehellisiä,että kun joku esittää pitäviä pe- rusteluja, muut tutkijat hylkäävät vanhentuneen näkemyksensä ja siirtyvät kannatta-maan parhaiten perusteltua. Poikkeuksia toki valitettavasti löytyy… Kannattaa siis tutustua viime vuosien tutkimuksiin - ja tietysti tulevien vuosien myös. Ja ehkä kolmenkymmenen vuoden kuluttua koulukirjoissakin ollaan tätä mieltä.

Arkkis
Tämä tarkoittaisi, että Ruotsikin olisi ollut jonkin aikaa "uralilainen" kuoppakeraa-misen uusarktisen kultturin aikaan, kellomaljakultturin ja vasarakirveskulttuurin välillä.

Kuoppakeramiikkaa on tehty ihan itsenäisesti ympäri maailmaa, eivätkä arkeologit edes näytä yhdistävän ruotsalaista kuoppakeramiikkaa volgalaiseen (Kalmankenkku ei ole arkeologi). Siksi se ei voisi todistaa uralilaisesta kielestä edes silloin vaikka uskottaisiinkin uralilaisen kielen liittyvän Volgan kuoppakeramiikkaan ja vaikka uskottaisiinkin keramiikan voivan luotettavasti todistaa puhujansa kielestä.

Täällähän näkee mielenkiintoista argumentointia… Katsokaapa sauna-artikkelin ilmestymisvuotta:
http://www.mv.helsinki.fi/home/petkalli/

Sen jälkeen voikin pitävästi ja pätevästi argumentoida Kallion esittämää lainaetymo-logiaa vastaan sillä perusteella, että lainaselitystä eivät kannata edes useita vuosia tätä artikkelia aikaisemmin ilmestyneet etymologiset sanakirjat…

HMV
Vahvempia todistuksia kaivataan uskottavuuden säilyttämiseksi.
Kannattaa ehkä lukea kyseinen artikkeli: siinä asiaa sattuneesta syystä käsitellään. Yleensäkin kannattaa ensin tutustua asiaan ennen kuin kertoo siitä tuomionsa. Jos on liian laiska hankkimaan tietoa, niin ehkei kannata ottaa kovin jyrkkää kantaa sellaiseen asiaan, johon ei jaksa syventyä.


Arkkis
Moses Leone
Jotuni

Hunnien katoaminen ei todista mitään saunomisesta. Ei edes taloudellisesta lamasta vuonna 2009 ja Liliuksen erosta. Erillisiä asioita.

Eivätkä suomalaisten saunominen vuonna 2009 ja Ruotsin nykyiset "suomalaiskieliset" paikannimet todista mitään saunomisesta ja paikannimistä tuhansia tai edes satoja vuosia sitten. Erilisiä asioita.


Jotuni

Sana sauna on lainattu suomesta aika moneen kieleen, joissa ei ollut omaa saunaa merkitsevää sanaa.

Viroksi sauna on saun.

Sana sauna on germaanista alkuperää, kuten Jaska on todistanut.
Balttilainen se ainakaan ei ole, sillä balttilainen sana on "pirtis" (On kyllä olemassa sana (šauti) šauna (šovė), mutta se tarkoittaa, että "ampuu".) Se ("sauna") ei ole myöskään slaavilainen.
Perkele! Nyt mää keksin, että mistä se "sauna" tulee, ja mitä se tarkoittaa!

Palataan tänne viestiin, josta saadaan metodista apua, ja muistettakoon, että sauna ja riihi erityisesti olivat pitkään sama paikka.

historia-kulttuurit-ja-yhteiskunta-f13/lalli-ja-erik-t20237.html?hilit=kaivaa,%20penkoa,%20kiskoa,&start=14517

” "kasti (kasa, kaso)" = kaivaa, penkoa, kiskoa, koska tämäkin liittyy tuohon "pysty-miseen" johonkin ,kuten "pureminenkin". Sitä paitsi tästä tulee suomen "kasa", kuten monen muunkin liettuan sanan preesensistä suoraan suomalaisen verbin toiminnan tulos, kuten vaikkapa "lieka", "kauna", "velka" ym. ”

Tuo "šauna = ampuu", ei kelpaa, ja siitä sitä patsi tulisi "hauna" eikä sauna tavallisimmalla kaavalla.

MUTTA!

Sen sijaan kelpaa verbi

"džiauti (džiauna, džiovė)  "= ripustaa kuivamaan (esimerkiksi pyykki tai jokin vastaava, vaikka leipä) sopii huomattavasti paremmin!

verbi on ikivanha, ja sen ympärille liittyy prhe muita samanlähtöisiä, kuten "džiuti (džiusta, džiuvo)" = kuivaa, "džiovinti" = kuivata ja "džiova" = keuhkotauti (tuberkuloosi).

Tuosta voisi tulla niin sauna, säynä, hauna kuin häynäkin, koska tuo suhuisuus ja liudentuneisuus vaihtelevat eri balttikielissä ja myös liettuan murteissa.




Jaska
Untamo
Saunan olettaminen muilta lainatuksi tuskin on perusteltua. Volgan-Uralin mannerilmaston talvet ovat niin kylmiä, että lämmitystarve oli paljon suurempi kuin Pohjanmeren tuntumassa. Puuta ja vettä oli rajattomasti saatavissa.
Keitä tarkoitat mahdollisilla lainaajilla? Suomen alkuasukkaita vai Volgan-Uralin alueen uralinkielisiä? Olipa sauna peräisin kummalta alueelta tahansa, se ei silti olisi lainaa, koska suomalaisten juuret (väestönä ja kulttuurisesti) ovat moniaalla. Jonkinlainen lämmittelytapa on voitu keksiä itsenäisestikin eri puolilla maailmaa, mutta tietyt ”saunan” muodot ovat silti saattaneet myös lainautua kansoilta toisille. Toisin sanoen se, että suomalaisten jotkut esivanhemmat olisivat saattaneet tun-tea jonkinlaisen saunan jo varhain, ei voi todistaa,etteivät he olisi silti myöhemmin lainanneet uudenlaista saunaa germaaneilta (mihin tietysti viittaa itse sanan alkuperä).
Entäs tuo verbi "džiauti" pr.3. "džiauna"?
Arkkis
Ruotsin GERMANISOITUMINEN yhdistetään indoeurooppalaisten "varsinai-seen ekspansioon" n.2000 e.a.a., jossa yhteydessä katsotaan ainakin kelttiläis- ten, romaanisten, germaanisten, kreikkalaisten, albaniaisten, heettiläisten, tokaaristen ja mahdollisesti myös indoiranilaisten kielten syntyneen.
Niin, suunnilleen tuohon aikaan oli toinen suuri indoeurooppalainen ekspansiovai-he, joka jatkoi siitä, mihin oltiin ensimmäisessä (tai toisessa, jos anatolia ja tokaari vaativat vielä aikaisempaa ekspansiota) vaiheessa päästy.Skandinavian eteläosat ja Baltia kuitenkin ovat indoeurooppalaistuneet jo ensivaiheessa eli nuorakeraa-misen kulttuurin levitessä. Sen sijaan myöhemmät kelttiläisen ja itaalisen kielihaaran alueet eivät ole indoeurooppalaistuneet yhtä varhain vaan vasta mainitsemassasi vaiheessa vuoden 2000 eaa. tienoilla.
No jostakin sentään ollaan yhtäkin mieltä.
Arkkis
Vain yksi henkilö eli Petri Kallio on esittänyt tieteen piirissä, että kampakeramiikka välttämättä liittyisi SU-kieleen.
Tarkoittanet, ettei välttämättä liittyisi?
Juuri niin, mutta että muka EI LIITTYISI OLLENKAAN URALILAISEEN KIELEEN! En minä tuohon SU-kantatakieleen hirttäydy.

Ugrilaiset, jotka tunnetaan erikoisesta naamiohautaustavastaan, tulivat Minusinska-jan kattilalaaksoon Volgan keskijuoksulta viimeistään 700 e.a.a., ja sitten he lähtivät bolgaarien ja hunnien kanssa takaisin Eurooppaan 500 j.a.a.

He käyttivät aluksi rautaa hautauskoristeisiin, mm. pistivät rautanapit "silmiksi" hau-tausnaamioon. Sittemmin kipsinaamiot tulivat komeammiksi, ja naamiolla valettiin myös kuva naamasta, mutta rautaa niihin lakattiin haaskaamasta. Rautaa on siis pidetty jonakin "pyhänä" maagisena "taivaanmetallina" muuallakin kuin hattilaisten (joilla oli vain meteorirautaa) ja heettiläisten keskuudessa.

Että uralilainen kantakieli on poksahtanut hajalle viimeistään II vuosituhaneella e.a.a.

http://kronk.narod.ru/library/vadezkaya-1986-07.htm

Tässä linkissä olevat keramiikat ovat ugrilaisten tekoa, samoin naamiot. Dinglingit ja samojedit eivät niillä ole vaivanneet päätään, ja tuskin skyyttiläisetkään.

Muutoinkin Minusinskissa on kulttuuria vaihdettu mm. siten, että ihan muu kansa on tuonut sinne jonkin tavan (esimerkiksi esi-isiä kuvaavt nuket, jotka ovat kiinalaisesta esi-isien palvonnasta, kuin ne on sitten jossakin muodossa omaksunut itselleen (samojedit pienet haltianuket, joissa saattoi olla esi-isien polttotuhkaa).

Arkkis
Nyt tästä on ilmeisesti tehty HY:ssa ehdoton dogmi, jota on "hengenvaarallista" epäillä (kuten täysjärjettömiä "peilisoluja")!
Älä nyt hyvä ihminen näe salaliittoja kaikkialla – sellaisesta voi saada psykiatrisen diagnoosin... (Vai vielä hengenvaarallista )

Kyseessä ei ole mikään dogmi, vaan viime vuosien kielitieteellisten tulosten yksiselitteinen tulkinta.

Minä sanon ihan suoraan, että ei mene läpi!


EIKÄ TUO KERAMIIKKA SELVIÄ PELKÄLLÄ KIELITIETEELLÄ!

Sillä on nyt vain tarkoitus myydä kirjoja, ja saada pajon pulinaa aikaan asian vierestä!

Tutkijat ovat yleensä sikäli rehellisiä, että kun joku esittää pitäviä perusteluja, muut tutkijat hylkäävät vanhentuneen näkemyksensä ja siirtyvät kannattamaan parhaiten perusteltua.
Eivät ole. Vaikka olisi täysin vastaansanomaton esimerkiksi matematiikan todistus, niin jos suinkin mahdollista, väärässä olleet ja sen eteen töitä tehneet jarruttavat ja vaikenevat ja mitätöivät, ja lopuksi "kieltävät käytännöllisen arvon". Mitä isompia joh-tajia, sitä sitkeämmin he tekevät tuota. Pahimpia ovat tiedeakatemioiden puheenjoh-tajat, ja ne, jotka ovat ennen aikojaan kytkeneet "tuloksensa" bisnekseen ja politiikkaan.

Jos yhtäkkiä jossakin perustavassa asiaa KOKO KELKKA KÄÄNTYY ETTÄ HUP-SISTA VAAN niin siinä on jotakin muuta takana. Minä en sitä paitsi usko suomen kie-len etymologian tutkijoita, jotka eivät osaa sanaakaan venäjää eivätkä mitään baltti-kieltä.(Minä osaan noita ihan muista syistä,mutta onpahan nyt jotakin iloa ja hyötyä.)

Venäläiset ja ruotsalaiset eivät ole ikinä kuulleetkaan, ettei kamparamiikka liittyisi yh-teen uralilaisen kilen ja myös etnisen tyypin kanssa, joskin jälkimmäinen on vähäi-sempää. Ruotsalaiset ovat tutkineet myös parin kuoppakeraamikon geenejä,ja heillä on nyt Gotlannissa vai oliko se Öölannissa projekti meneillään, jossa asia varmaan aika pitkälle selviää. Ne ilmeisestikin eroavat kellomaljakansasta, mutta varmasti suuresti myös nykysuomalaisista.

Oletus täysin tuntemattomista paleokielistä rapisee ja kuivaa kokoon, täsmälleen samalla tavalla kuin se tekee Siperiassakin.

Ja sitten toiset olemassa olevat kansat paukahtelevat esiin "out of the blue" (kuten samojedit todella tekivätkin Minusinsakajaan, koska heidän taigaelämänsä ei jättänyt minkäänlaisia arkelogisia merkkejä, joita vielä olisi löydetty, kuten ei jättänyt tunguu-sienkaan: kansojen liikkeet taigalla ovat Siperian antropologian "musta laatikko").

Sellaisia deus-ex-machinoja ei hyväksytä kuin äärimmäisenä vaihtoehtona.

Poikkeuksia toki valitettavasti löytyy… Kannattaa siis tutustua viime vuosien tutkimuksiin - ja tietysti tulevien vuosien myös. Ja ehkä kolmenkymmenen vuoden kuluttua koulukirjoissakin ollaan tätä mieltä.

Jos ne on samanlaisia kuin Koivulehdon "porotutkimukset",niin antaa olla.Multa meni usko laakista koko "iranilaiseen lainakerrostumaan", joka näyttää olevat suppea uralilaisissa kielissä, ja keskittyvän samojedilaisiin, ugrilaisiin ja volgansuomalaisiin kieliin (joissa se on Minusinskajan peruja, EIKÄ TODISTA LÄHIKONTAKTEISTA Euroopan persialaisiin!)

Arkkis
Tämä tarkoittaisi, että Ruotsikin olisi ollut jonkin aikaa "uralilainen" kuoppakeraamisen uusarktisen kultturin aikaan, kellomaljakultturin ja vasarakirveskulttuurin välillä.
Kuoppakeramiikkaa on tehty ihan itsenäisesti ympäri maailmaa, eivätkä arkeologit edes näytä yhdistävän ruotsalaista kuoppakeramiikkaa volgalaiseen (Kalmankenkku ei ole arkeologi).

Venäläiset tarkoittavat kuoppakeramiikalla nimenomaan Länsi-Ruotsin ja Ahvenan-meren kuoppakeramikkaa, kuten sieltä linkistä ilmenee. Eikä se kuoppakeramiikka ole ainoa, vaan he puhuvat kulttuurin "suomalaisugrilaisesta leimasta" (he käyttävät säästeliäästi termiä "uralilainen" muusta kuin antroplogisesta tyypistä, ja sehän ei heill leimallisesti liity uralilaisiin kieliin, vaan useimmat sen tyyppiset puhuvat muita kieliä kuten tataaria).

Siksi se ei voisi todistaa uralilaisesta kielestä edes silloin vaikka uskottaisiinkin uralilaisen kielen liittyvän Volgan kuoppakeramiikkaan ja vaikka uskottaisiinkin keramiikan voivan luotettavasti todistaa puhujansa kielestä.


Täällähän näkee mielenkiintoista argumentointia… Katsokaapa sauna-artikkelin ilmestymisvuotta:

http://www.mv.helsinki.fi/home/petkalli/

Sen jälkeen voikin pitävästi ja pätevästi argumentoida Kallion esittämää lainaety-mologiaa vastaan sillä perusteella, että lainaselitystä eivät kannata edes useita vuosia tätä artikkelia aikaisemmin ilmestyneet etymologiset sanakirjat…

Uusimmat tutkimukset ovat epäluotettavimpia Helsingin yliopistossa...

Minä en sitä etymolohiaan tuolta löydä, voitko pistää suoraan linkin näkyville?

HMV
Vahvempia todistuksia kaivataan uskottavuuden säilyttämiseksi.
Kannattaa ehkä lukea kyseinen artikkeli: siinä asiaa sattuneesta syystä käsitellään. Yleensäkin kannattaa ensin tutustua asiaan ennen kuin kertoo siitä tuomionsa. Jos on liian laiska hankkimaan tietoa, niin ehkei kannata ottaa kovin jyrkkää kantaa sellaiseen asiaan, johon ei jaksa syventyä.


Moses Leone

Ovathan hunnitkin kadonneet.
Joo, kadonneet ovat, mutta siemenellään jättäneet ikuisen polttomerkin poikiensa vereen Y:n muodossa. Kyllä hunnien valtaosan jälkeläisten olinpaikat tunnetaan, ja siitä ei säästy edes Härmän poika.


Tuskin saivat selkäsaunaa, koska ei ollut konin selässä aikaa peseytyä.

English: To punish by beating to istumalihas
Finnish: Antaa ”selkäsauna”, rangaista kepillä, saunassa kepittää
Lupacan/Aymara: Sauna kapakhtaaña, sauna kapaña (Darle: Sauna)


untamo
Hämmästyttävää olisi ainakin se, jos viikingeillä olisi ollut yhtenäinen ja pysyvä asutus Suomen etelärannikolla ilman, että siitä olisi täällä tiedetty. Naamioitumisen mestareita... Vai kävivätkö he täällä hoitamassa univelkojaan ?
Eihän Suomessa "tiedetty" olleen muutakaan asutusta. Ainakaan kukaan ei ole jäänyt kertomaan, eikä dokumentteja ole.




Jotuni

Miksi viikinkikartasta on eliminoitu Saksan ja Puolan alueen germaanit? Ihmettelen.

Mitä sinä sitä ihmettelet? Se on viikinkikartta, ei germaanikartta. Eihän Turunkaan kartassa näy Helsinki.



Sain juuri 21 markkerin DNA Tribes tulokseni. "Mikrotasolla" oli yllättävästi Tunisia lähimpänä ja seuraavana Skotlanti:

"Makrotasolla" North-West European oli lähimpänä, mutta Fenno-Ugrian oli lähes tasoissa toisena:

[url=http://imageshack.us">




Vierailija
Moses Leone
Sain juuri 21 markkerin DNA Tribes tulokseni. "Mikrotasolla" oli yllättävästi Tunisia lähimpänä ja seuraavana Skotlanti:
Näyttää Intia tippuneen pois. Näytä teorioita voi esimerkiksi kansainvaellusajan ta-pahtumine pohjalta tehdä niin monenlaisia, että DnaTribesin tuloksen saa aina sovi-tettua historiaan. No, yhteystä meille on painottuminen Länsi-Eurooppaan ja se joh-donmukaisuus ainakin löytyy. Olisi mielenkiintoista nähdä jonkun itäeurooppalaisen tulos, painottuuko se enemmän itään.Omat nappini osuvat Saksaan, Tanskaan, Nor- jaan, Ruotsiin, Portugaliin, Italiaan, Maltalle, Turkkiin Puolaan ja Tunisiaan. Osumani ovat heikompia kuin sinun ja oletan sen johtuvan Eurooppoa-testissä voimakkaasti näkyvästä askenaasi-tuloksesta, joka ei painotu tässä toisessa testissä ilmeisesti mi-tenkään,vaan laskee osumien osuutta kaikissa näissä maaprofiileissa. Olisi hyvä, jos Dnatribes antaisi myös jokaselle tulokselle todennäköisyyden, siis millä virthemargi-naalilla jokin tulos pitää paikkansa. Uskoisin tällaisen lasketun, koska näitä samoja mittauksia käytetään laajemmin viranomaistutkimuksissa.







golbojob
moro


katselin telkkarista jotain dokumenttia parista suomalaisesta jotka olivat jollain etelämannertutkimusretkellä sata vuotta sitten .

Mutta jossain vaiheessa dokkarissa sanottiin näin
"vanhan uskomuksen mukaan laivalla piti olla vähintään yksi suomalainen koska sanottiin että suomalaiset osasivat tuulet"

?

Esim. C.S.Foresterin meriromaaneissa suomalaiset merimiehet vilahtavat nimenomaan yliluonnollisia taitoja omaavina.
Sinänsä kiinnostavaa että myytti on elänyt niinkin pitkään.


rcislandlake
Täällä on kuuria koskien yksi virhe:

" Phonetics was similar to that of Lithuanian: each stop consonant had its palatal variant, the stress was free and tonal. Vowels could be long and short. "

http://lt.wikipedia.org/wiki/Kur%C5%A1i%C5%B3_kalba

" Dėl lyvių kalbos įtakos kuršių kalboje kirtis buvo atitrauktas į pradžią, buvo prasidėjęs nekirčiuotų galūnių nykimas. "

"Liivin kielen vaikutuksesta kuurin kielessä paino on siirtynyt alkuun, ja on alkanut sanojen lyheneminen lopusta."

Tässä on yksi mielenkiintoinen kielitieteellinen huomio, että sanojen yksinkertaistuminen lopusta, kuten latviassa ja kuurissa verrattuna liettuaan, on sidoksissa siihen, että paino on sanan alussa. Jos on liikkuva paino, jolla muodostetaan taivutusmuotoja, mitään ainakaan juuri sellaista yksinkertaistumistendenssiä ei ilmene. Tämäkin varmaan on yksi syy liettuan arkaaisuuteen.

Toonia ei kuurissa ole, vaan liettuan samat mutta eritooniset äänteet transformoituvat eri äänteiksi.






sigfrid
Moses Leone
Kirjan "The ethnology of the British islands" mukaan Karjalan suomalaisia kutsuttiin nimellä Za-volok-ian, koska he asuivat volokin eli jonkinlaisen vesistön takana. Lieköhän savolaisten nimitys peräisin tuosta?

http://www.archive.org/stream/ethnology ... t_djvu.txt

2. The Slavonic for Transalbian, as a term for
the population beyond the Elbe, would be Sa-
lab-ingii. This compound is common. The Finns
of Karelia are called Za-volok-ian, because they
live beyond the volok or watershed. The Kos-
sacks of the Dnieper are called Za-porog-ian,
because they live beyond the porog or waterfall.
Itäsuomalaisen N1-mutaation syntypaikaksi on arvioitu Äänisen aluetta. Eiköhän tuo ole aika selvä.
Ei suinkaan torjuta, mutta kenties hivenen tarkemmin tuo N1*?


Jotuni
Iirin fion-sanalla on yhteinen alkusana walesin gwyn sanan kanssa. Myös gwyn merkitsee valkoista. Muita valkoista merkitseviä kelttisanoja ovat gallian vindos ja bretonin gwen.

Gwen -> kveeni!

Suomalaisen nimitys finn - valkoinen/vaalea on iirin fion sanan muunnos germaanin finn:ksi ja gwen on bretoninkielinen nimitys ja gwyn walesin kielinen, joista tuli kven -> kveeni ja sekin merkitsee valkoista.

Germaanien suomalaisia ja kveenejä koskevat nimitykset ovat kelttiläisiä lainasanoja, jotka merkitsevät vaaleaa.

Gwyn means "fair, bright, white" and is cognate with Irish fionn.

Fionn or Finn is actually a nickname meaning "fair" (in reference to hair and/or skin colour), "white", or "bright". His childhood name was Deimne [dʲeβ̃nʲi] (Modern Irish [dʲeβʲɨnʲɨ] (Southern [dʲəinʲɨ]) "Sureness, Certainty", and several legends tell how he gained the nickname when his hair turned prematurely white. The name "Fionn" is related to the Welsh name Gwyn, as in the mythological figure Gwyn ap Nudd, and to the continental/Roman British Celtic Vindos, also a 'nickname' for a god such as Belenos.

Welsh gwyn, Gaulish vindos, Breton gwenn "white;" -

No selvisihän tuokin. Minä sitä jo kerran huhuilin selvittääkseni, onko "kainuun" ja "kveenin" välillä todeellista yhteyttä.

Germaaneja ei ollut Itämeren etelärannalla reiniltä Elbelle (josta itään olipreussilaisia) vielä ajanlaskun alun aikaan, jolloin Jaskan mukaan olisi pitänyt jo olla kovat sembalot meneillään suomalaisten ja germaanien välillä.

http://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%B5%D1%80%D0%BC%D0%B0%D0%BD%D1%86%D1%8B

" ... Во 2-й половине I тыс. до н. э. во всей прибрежной зоне между устьями Рейна и Эльбы и в особенности во Фрисландии и Нижней Саксонии (традиционно относятся к исконно германским землям) была распространена единая культура, которая отличалась как от единовременных латенской (кельты), так и от ястфорской (германцы). Этническую принадлежность её индоевропейского населения, в нашей эре ставшего германским, классифицировать не удаётся:

«Язык местного населения, судя по топонимике, не был ни кельтским, ни немецким. Археологические находки и топонимика свидетельствуют о том, что Рейн до прихода римлян не был никакой племенной границей, и по обе стороны жили родственные племена». [13]




Jaska
Arkkis
Itse asiassa otaksun heidän perusteidensa olevan lähinnä kielitieteellisiä, esimerkiksi siinä mielessä, että SUOMEN suunnasta ei olisi ollut todennäköistä tulla täysin tuntematonta kielityyppiä, vaan toistaiseksi aivan tuntemattomaksi tyypiksi jää se pikarimalja-megaliittikulttuurin vaaleiden pitkäkalloisten paleoeurooppalaisten kieli.
Jos perustelut olisivat kielitieteellisiä, he esittäisivät suomalais-ugrilaista paikannimistöä Ruotsin kuoppakeraamiselta alueelta. Eipä ole löytynyt. Perustelut eivät siis voi olla kielitieteellisiä, vaan ne ovat näennäistieteellisiä.
Eivät ne ole näennäistieteellisiä, vaan ne perustuvat sille laajalle levinneelle tieteelliselle näkemykselle, että kampakeraamiset kulttuurit ja uralilainen kieliryhmä ja vielä uralilainen antropologinen tyyppikin kuuluvat ALKUPERÄLTÄÄN yhteen, mistä on kyllä välillistä kielitieteelistäkin näyttöä: kun kuoppakeraaminen kulttuuri liittyy noihin kahteen muuhun, kulttuuriseen ja antropologiseen yhteyteen, ei ole mitenkään "luvatonta" oletaa, vieläpä perustellusti, ettäö se kuuluisi kolmanteenkin.

Mitään sellaisen pois sulkevaa objektiivista tietellistä näyttöä ei ole esitty sen enepää kielitieteen kuin muidenkaan tieteiden puolelta. Uusi kuten geneettinen aineisto on tukenut vanhoja käsityksiä.

Suomessa on puhuttu uralilaista kieltä vasta pronssikaudelta alkaen,
Tuo nyt on ihan ihan täyttä nennäistiedettä: se tarkoittasi, että SUOMESSA OLISI OLLUT KIELELLISIÄ BALTTEJA ENNEN KUIN URALILAISIA, ja käsittääkseni kielitiede kyllä osoittaa, että Suomessa on uralilainenkieli ottanut balttilainoja, eikä päin vastoin!
joten mikään kivikautinen kulttuuri, vaikka se olisi levinnytkin Suomesta Ruotsiin (mikä ei tässä tapauksessa päde),

No mikä ¤ on ettei muka päde!

RUOTSALAISTEN MUKAAN TÄÄLTÄ ON MONTA KULTTUURIA LEVINNYT SINNE: mm. juuri kuoppakeraaminen ja Keski-Ruotsin vasrakirveskulttuuri, ja lisäksi saamelainen kulttuuri!

Mikä ihmeen YHDENSUUNTAISSULKU Suomen ja Ruotsin välille nyt on keksitty?

Mille "TIETELLE" se perustuu!!??

ei voisi liittyä uralinkielisiin. Tuo rakennelmasi lepää siis tukevasti tyhjän päällä.
Oma "rakennelmasi" lepää Koivulehdon väärennettyjen "vanhojen germaanietymologioiden" päällä...
Arkkis
Mitään siperialais-kaukaasialaista pienten kielikuntien tilkkutäkkiä ei kannata olettaa, sillä nuo ovat suurin piirtein järjestään entisten laaja-alaisten kielikuntien rippeitä.
Noin voi uskoa vain sellainen, joka ottaa kaikki epäkriittiset etävertailut vakavasti. Todellisuudessa (= kriittisen eli vakavasti otettavan kielentutkimuksen piirissä) Siperia on edelleen kielellinen tilkkutäkki, paleosiperialaisia kieliä ei ole voitu osoittaa toistensa sukulaisiksi.
En minä sitä väitäkään, vaan sitä, että niitä on ennen puhuttu jossakin historian vaiheessa paljon laajemmalla alueella (jotka menevät tietysti päällekäin), mm. keettiä, jukagiriä, tunguusikielten alue on ehkä Mantshuriassa, ainujen Japanissa, nivhien Sahalinilla (kieltä pidetään etäisesti turkinsukuisena) ja myös arktisia kieliä. Mikään ei ole kehittynyt OMAKSI KIELIKUNNAKSEEN missään pikkupläntillä.
Arkkis
Paleoeurooppalaisten substraattilainojen luettelo voi kyllä olla paikallaan, jos sellainen on...
Ongelmana on, että niitä kieliä ei ole enää olemassa, joten ei ole mihin verrata. Sanaa pidetään paleoeurooppalaisena substraattilainana, jos seuraavat ehdot täyttyvät:

1. Sana on ilmestynyt vasta kantagermaaniin eikä sille löydy vastineita muista indoeurooppalaisista kielistä.

2. Sanan äänneasussa (milloin tätä voidaan soveltaa) on selvästi epäomaperäisiä piirteitä.

Mikä on, ettei saa olla vastinetta myös esimerkiksi keltissä tai baltissa?

Voihan niissä olla samaa ei-IE-substraattia!

Ja esimerkiksi suomessakin voi olla!

3. Sanan alkuperä ei löydy mistään tunnetusta tai nykyaikaan säilyneestä kielestä.
Ei tuokaan voi olla ehdoton: substrattihan on VOINUT OLLA SUKUA vaikka turkille, tsherkessille, tai vaikka sumerille...
4. Sana liittyy paikalliseen maastoon, eläimistöön, kasvistoon tai elinkeinopiirteisiin, jotka ovat erityisen alttiita lainautumaan substraattitilanteessa, koska uudessa kielessä (esim. kantagermaanissa) ei ole omasta takaa näiden aihepiirien sanoja.
Nuo luonnonolot ovat voineet muuttua lainautumisajasta sitä enemmän, mitä vanhempi vaikutus. Eikä paikkakaan ole aina tiedossa.




Jotuni
Viestejä9534
Johan
sigfrid
Kuso tarkoittaa radioamatöörikielessä radioyhteyttä.
Se on QSO, vaikka lausutaankin kuso.
Näin on, vakka en ole amatööri. Kuitenkin olen pitänyt useita "laittomia" yhteyksiä eri maanosien välillä. Muistaakseni sitä haetaan koodilla kuten esim. "CQ-Oscar-Hotel-Alfa-Charlie".
CQ (yleinen kutsu=kutsuu ketä tahansa ja kuka tahansa saa vastata kutsuun) + oma asemakutsu esim OH2ABC
CQ Latin America (yleinen kutsu Latinalaisen Amerikan asemille)
-




Jotuni
Iirin fion-sanalla on yhteinen alkusana walesin gwyn sanan kanssa. Myös gwyn merkitsee valkoista. Muita valkoista merkitseviä kelttisanoja ovat gallian vindos ja bretonin gwen.

Gwen -> kveeni!

Suomalaisen nimitys finn - valkoinen/vaalea on iirin fion sanan muunnos germaanin finn:ksi ja gwen on bretoninkielinen nimitys ja gwyn walesin kielinen, joista tuli kven -> kveeni ja sekin merkitsee valkoista.

Germaanien suomalaisia ja kveenejä koskevat nimitykset ovat kelttiläisiä lainasanoja, jotka merkitsevät vaaleaa.

Gwyn means "fair, bright, white" and is cognate with Irish fionn.

Fionn or Finn is actually a nickname meaning "fair" (in reference to hair and/or skin colour), "white", or "bright". His childhood name was Deimne [dʲeβ̃nʲi] (Modern Irish [dʲeβʲɨnʲɨ] (Southern [dʲəinʲɨ]) "Sureness, Certainty", and several legends tell how he gained the nickname when his hair turned prematurely white. The name "Fionn" is related to the Welsh name Gwyn, as in the mythological figure Gwyn ap Nudd, and to the continental/Roman British Celtic Vindos, also a 'nickname' for a god such as Belenos.

Welsh gwyn, Gaulish vindos, Breton gwenn "white;" -

Saagoissa puhutaan erikseen Kvenlandista ja Finlandista. Fornjot oli sekä Kvenlandin että Finlandin (ja Gotlandin/Jotlandin) kuningas. Jos Kvenland ja Finland olisivat olleet samaa yhtenäistä aluetta, ei niitä olisi eroteltu eri nimillä. Uskoisin, että Finland tarkoitti nykyään N1-valtaista Varsinais-Suomea ja Kvenland nykyään I1-valtaista Länsi-Suomea Varsinais-Suomesta pohjoiseen. Norr ja Gorr lähtivät Kvenlandista, joten se oli heidän ja luultavasti myös Fornjotin kotiseutua. Finland oli ehkä vain verotusalue, samalla tavalla kuin Kalevalassa Kalevala maksoi veroa Pohjolalle.


rcislandlake
Viestejä2683
Jotuni
rcislandlake

Fin - hieno (ruotsiksi) vs. soma - nätti (suomeksi)
Fin - evä (liittyy kalaan) vs. suomi - suomu (liittyy kalaan)
Fen/Finn (suo) vs. soo(maalane)/suo(maalainen)
Fin - loppu/perä vs. sum/somon/sumon (alue)
Fin - vaalea vs. somr (tumma)
Suo-mi, suo-la, suo-li, suo-ra jne. Tulevat sanasta suo ... fen? -
Joo.. kato suoli pitää sisällään samanlaista kuraa kuin suossa..
Suola haisee vetisenä yhtä pahalle kuin suo..
Kun mennään pää kylmänä ihan suoraan, on sama kuin mentäis suohon.. juu kato on näillä ihan yhteys..

vakavasti.. ovatko ko. sanat olleet aiemmin muodossa
soomi/suumi, soola/suuli, sooli/suuli, soora/suura.. vai koskeeko diftongiutuminen vain muutamia sanoista.. Suolahan tulee siitä sanasta (kait), mistä salt muissa kielissä.. Mutta mikä oli eka suomalainen versio (0.9) sanasta ennen uo-kielistä versiota (1.0)

Parempi on olla sanomatta mitään, jos ei ole mitään sanottavaa. Keskustella voi aina.



rcislandlake
Viestejä2683
Jotuni
Iirin fion-sanalla on yhteinen alkusana walesin gwyn sanan kanssa. Myös gwyn merkitsee valkoista. Muita valkoista merkitseviä kelttisanoja ovat gallian vindos ja bretonin gwen.

Gwen -> kveeni!

Suomalaisen nimitys finn - valkoinen/vaalea on iirin fion sanan muunnos germaanin finn:ksi ja gwen on bretoninkielinen nimitys ja gwyn walesin kielinen, joista tuli kven -> kveeni ja sekin merkitsee valkoista.

Germaanien suomalaisia ja kveenejä koskevat nimitykset ovat kelttiläisiä lainasanoja, jotka merkitsevät vaaleaa.

Gwyn means "fair, bright, white" and is cognate with Irish fionn.

Fionn or Finn is actually a nickname meaning "fair" (in reference to hair and/or skin colour), "white", or "bright". His childhood name was Deimne [dʲeβ̃nʲi] (Modern Irish [dʲeβʲɨnʲɨ] (Southern [dʲəinʲɨ]) "Sureness, Certainty", and several legends tell how he gained the nickname when his hair turned prematurely white. The name "Fionn" is related to the Welsh name Gwyn, as in the mythological figure Gwyn ap Nudd, and to the continental/Roman British Celtic Vindos, also a 'nickname' for a god such as Belenos.

Welsh gwyn, Gaulish vindos, Breton gwenn "white;" -

Jotunin selitys on täysin uskottavaa.. Muista kuitenkin, että sanan alkuperä ei vielä tuolla kelteillä (vaikka toimii välivarastona ja merkityksen muuntajana), sillä todennäköisesti sillä tarkoitettiin Britanniaan muinoin tina-kauppaa tekemään tulleita fini-laisia..

http://www.unrv.com/economy/tin.php

Additional sources have been vaguely referenced only as the Tin Islands (Cassiterides), which the Phoenicians kept as a closely guarded secret. Of course, we now know that these islands represent the farthest reach of the ancient world, the British Isles. One of the world's first and foremost historians, Herodotus referenced the Cassiterides as early as the 5th century BC, but had little no knowledge of where they were.

Between the time of Phoenician Mediterranean dominance and the rise of the Romans, the Gallic Celts established themselves as masters of metalworking. The Celts were among the first to develop bronze working, using copper and tin to form a stronger alloy metal, and their craftsmanship was second to none. Even well into the Roman period, some of the most finely crafted metal works came from the Celts, and the tin trade was certainly robust. The Greeks used Celtic and Germanic traders to import tin across land routes. Trading heavily with these northern tribes, importing such items as metals, glass, amber and various grains. Tin, however, with its importance to the bronze industry was among the most profitable of commodities.

There is evidence that the Carthaginian admiral Himilco found and developed Phoenician tin mines in northwestern Europe in the 6th century BC. First establishing the mine of Morbihan and exhausting its sources on the western Gallic tip of Amorica, he then apparently was among the first southern Europeans to establish a foothold in Britain. Mines were established in Cornwall, but it seems that the cost or potential danger of these expeditions led to its abandonment to local Celts. After this expedition, the Celts controlled the British tin industry for another 5 years, leaving the Carthaginians to their Spanish colony of Gadir.

By the invasions of Caesar in the mid first century BC, the British source of tin was certainly known to the Romans. His invasions, though with several other motives, may have been partially inspired by the thought of controlling the valuable mines of Britannia. While securing trading partners among local tribes, conquest and Roman control of the British mining industry would take another century, coming with the invasion of Claudius.

Perhaps the most important use of tin in the ancient world was the production of the bronze alloy. While copper was the primary ingredient, tin was required at a proportion of about 10%. Bronze has been found in ancient art dating as far back as 3000 BC in Egypt, Mesopotamia and Persia. While these early bronze sources obviously used tin, the sources are relatively unknown. Interestingly enough, the use of iron didn't necessarily replace bronze. Despite the advancement of the 'Iron Age' for tools and other metal works, bronze was a far sturdier and more effective metal for use in weaponry. Bronze, and therefore, the use of tin in weaponry wasn't fully replaced until the introduction of steel (though somewhat unknowingly) during the Roman age.

The Phoenicians used tin in the production of its famous purple dye from Tyre. Tin was found to be the most effective vessel to store the combined liquids of the dye while they evaporated. Tin was also an important product for use in solders. Mixing tin with lead, to make it melt easier, solders were used in all sorts of crafts including jewelry, metal pottery and tools. The use of tin solders in lead pipe plumbing made effective sealants possible to carry water uninterrupted throughout the Roman world.

http://www.archive.org/stream/journalof ... t_djvu.txt
Primitive Seat of the Aryans. 251

strange indeed that the language of the higher race should not also have replaced the language of the lower race. Penka's contention, in short, amounts to this, that the Finns are really an Aryan race, who, in some way, have acquired a language of the Altaic type. This seems quite incredible, and it is far more reasonable to suppose that the Finns are rather the survival of the race from which the Aryans sprang, a survival due to their isolation in the inaccessible marshes of Finland, which, so far as we know, they have always inhabited.

But this Finnic race was once far more extensive. It has continually been encroached on, more especially by Slaves, who, though speaking an Aryan tongue, are themselves mainly of Finnic or Ugric blood. The process of assimilation is still rapidly proceeding. Castren thinks that in the time of Tacitus the Finns extended uninterruptedly from the Ural to the Baltic. He arrives at this conclusion from the evidence of Finnic place-names in Russia, and from the fact that in Nestor's time there were many Finns in parts of Eussia from whence they have now disappeared.

That the region south of the White Sea, the land of the Biarmians, was once Finnic, has been proved by Ujf'alyy from the evidence of place-names and from the numerous Finnic words incorporated into the Eussian dialect of the department of Archangel.

The Esths still occupy the land of the Aestisei of Tacitus, who inhabited the amber land of the Baltic, and the Finns are believed by Zeuss to be the Fenui of Tacitus, and the Finnoi of Ptolemy.

According to Diefenbach the Finns once stretched far to the south in- Europe, as well as to the north and east, having been pushed back, or more probably absorbed, by the Aryans, but they still range in almost unbroken order as far as the Finno-Ugric tribes of Asia.

This Finnic race, formerly so widely spread over Northern and Eastern Europe, exhibits in its highest development the same ethnic type as those Aryan races who seem to have the best title to represent the primitive Aryan type. At all events
there is no other ethnic type from which the Aryans can so reasonably be derived. The Aryans must have sprung from some other race in an inferior linguistic and social stage. From what race ? Plainly from a white race, a northern race, and a
race whose language approaches their own. They could not have sprung from a Semitic stock. The type is altogether different. The Semites have an aquiline nose, black hair and eyes, and an oval face. Their language, though inflexional, is fundamentally different, and there can be little doubt that the Semites origi-

http://www.thefreelibrary.com/Why+Are+T ... 1073744299
The Hittites were Kelts and so were the descendants and/or Hatti ancestors of Sargon - Phoenicians (followers of Finn and the Fianna of Ireland). The record makes it clear it was more than just a battle in Ionia and the four hundred year Dark Ages that followed may well have something to do with a cessation of trade with places like the Americas.
Foinikialainen titteli Barat tai Brehat johdattaa Brit -sanaan..
http://books.google.fi/books?id=wqaH5kj ... at&f=false

Toinen kirja samasta asiasta :
http://www.scribd.com/doc/13303899/The- ... nglo-Saxon

Uskonnolliselta sivulta :

If these early colonists had actually been Phoenicians, the region would have been called, not Danmoni, but 'Fenimoni,' because the Phoenicians were known as the'Punic'or 'Feni' civilization.
http://www.1335.com/hebrew.html

Jos aestians olivat lähellä fenniä ja aestians kuten britit.. niin silloin fenni on sama kuin keltti ja sitä aikaisemmin foinikialainen... simple as that..
http://books.google.fi/books?id=-t0D6iw ... q=&f=false

http://books.google.fi/books?id=-t0D6iw ... q=&f=false

Ottakaa hakemistoon sisältö ja sieltä A Note of Finnisugrian language
Sieltä tekstiä... vaikka sanahaku sivulta..
"Therefore in the context of a postulated migration of Finnic-speaking Picts to Britain..." etc...
Olen miettinyt, oliko niillä muinaisilla kanaanilaisilla eli foinikialaisilla jotain tekemistä myös sumerilaisten tauluissa esiintyneille sinisilmäisille ja vaaleille ihmisille (hallitseva luokka ?) ?

Myynnissä sumerien patsas
http://cgi.ebay.com.au/ANCIENT-SUMERIAN ... 5001r15092

http://web.me.com/kbolman/Mesopotamia/S ... gures.html

Eikös olekin ihan Väinämöinen ?

Päivän ufoin kaikille kiinnostuneille..
http://thecrit.com/2009/05/05/200000-ye ... d-on-moon/

Slaaviteorian loppu :

Regardless of all this, the very truth concerning the Slavs is the very contrary.
Historical records from the Roman period show, that only the Sarmatians are known in the area behind the Carpathians.
North of them the Finnic groups were spread.
These people were still nomads and hunters.
In the territory of the Oder River and the Vistula Basins, the Roman records already quote the settlement of the Venethi (Vends).
Surprisingly, at one-time the Lusatian Culture was spread in this area (1500 - 1100 BC), which was the cradle of the ancient Vends or Veneti (Wenden).

Tacitus (ca. 56 - 117 AD) in his description of north-eastern Europe, he makes mentioning of Germans, Venethi, Peucini or Bastarni, Sarmati and Fenni.
He is describing the Sarmati as nomads, and the Fenni as gatherers and hunters.
The Peucini could only have been the Balts, although he presents them as a mixed group, which is very probable an error on part of his informers.

Further, Tacitus comments:
Venethi... nam quidquid inter Peucinos Fennosque silvarum ac montium erigitur latrociniis pererrant; hi tamen inter Germanos potius referuntur, quia et domos figunt et scuta gestant et peditum usu ac pernicitate gaudent... (Germania, 46).
Translation: Vends... they are making raids through the woodland and mountain areas which arises between the countries of the Peucini and that of the Fenni, and they (Vends) are rather to compare with the Germans, for they got stable dwellings, they handle the swords and have a skilled and rapid infantry...

Therefore I suppose, it must have been during the early Roman era, when a part of the Venethi (Vends) migrated towards East.
They kept their original name Slovieni (Sloveni, Slovenci, Slovinci), and settled in the area of the present-day Sankt Petersburg (Pskov, Novgorod).
Nestor is still recording them at the beginning of the 12th century.
I infer from these and other facts, that the Venedic agriculture together with their language very quickly spread among the autochthon groups of nomads, gatherers and hunters there.
In this way the so-called Eastern Slavs were born.
Their social structure became that of the Vends, and they were organised in village communities. Their ethnical feature, however, remained for the most part in its originality.
For example, they continued to worship the (Finnic) birch-tree.
The rivers conserved Finnic names like Moskva, Oka, Kama etc.
In their mythology, the highest God was Perun, who is identical with Perkunas, God of the Balts, and so on.
In short, in an independent science study the distinction between the groups of Vends and Slavs (Eastern Slavs) clearly comes to the surface now.

http://my.opera.com/ancientmacedonia/bl ... dml/453361

Parempi on olla sanomatta mitään, jos ei ole mitään sanottavaa. Keskustella voi aina.



rcislandlake
Viestejä2683

VEPSÄT JA BULGAARIT

http://www.khazaria.com/khazar-history.html

Political power. At its maximum extent, the independent country of Khazaria included the geographic regions of southern Russia, northern Caucasus, eastern Ukraine, Crimea, western Kazakhstan, and northwestern Uzbekistan. Other Turkic groups such as the Sabirs and Bulgars came under Khazar jurisdiction during the 7th century. The Khazars forced some of the Bulgars (led by Asparukh) to move to modern-day Bulgaria, while other Bulgars fled to the upper Volga River region where the independent state of Volga Bulgharia was founded. The Khazars had their greatest power over other tribes in the 9th century, controlling eastern Slavs, Magyars, Pechenegs, Burtas, North Caucasian Huns, and other tribes and demanding tribute from them. Because of their jurisdiction over the area, the Caspian Sea was named the "Khazar Sea", and even today the Azeri, Turkish, Persian, and Arabic languages designate the Caspian by this term (in Turkish, "Hazar Denizi"; in Arabic, "Bahr-ul-Khazar"; in Persian, "Daryaye Khazar").
Ajoivatko Kasaarit slaavit pohjoiseen ? Vepsät kävivät kauppaa läheisten bolgaarien kanssa myöhemmässä vaiheessa...

http://www.helsinki.fi/hum/sugl/oppimat ... rjala.html

Vepsäläisten katsotaan yleensä olevan vanhoissa venäläisissä kronikoissa mainitun ves'-kansan jälkeläisiä. (Nestorin kronikka mainitsee useaan otteeseen ves'-kansan, jonka keskuspaikkana ilmeisesti oli nykyisen vepsäläisalueen itäpuolella sijaitseva Valkeajärvi.) Tämän kansan arveltiin pitkään kadonneen tyystin, eikä nykyvepsäläisistäkään itse asiassa juuri tiedetty ennen kuin A. J. Sjögren heidät v. 1824 "löysi". Etymologialtaan epäselvä vepsä-nimitys (bepsa-) on tiettävästi ollut käytössä vain etelävepsäläisillä, äänis- ja keskivepsäläiset ovat nimittäneet itseään "lyydiläisiksi". Venäläiset ovat tälle vuosisadalle saakka nimittäneet vepsäläisiä "tshuudeiksi" (kuten muutamia muitakin ims. kansoja) tai "tshuhareiksi" (tshuudi-nimitys lienee saamen kautta kiertänyttä germaanista perua), halventavasti "kaivanoiksi" (~ sm. Kainuu?).

Vepsäläisten asuma-alue on luultavasti ollut varhemmin paljon laajempi; on ajateltu sen ulottuneen jopa Volgan yläjuoksulle saakka etelässä, ja pohjoisessa vepsäläiset ovat ilmeisesti alkuaan asuttaneet koko Laatokan ja Äänisen välistä kannasta. Karjalaisten muuttoliike Laatokan itäpuolelle, luultavasti jo varhaisina aikoina mutta laajoina muuttoaaltoina viimeksi 1600-luvulla ruotsalaisvaltaa pakoon, on karjalaistanut vanhoja vepsäläisalueita. Lyydiä ja aunusta voidaan pitää "karjalaistuneena vepsänä".

<----- Vepsäläiset alkuperäisiä suomalaisia, eikä tulokkaat eli karjalaiset ? Keitä karjalaiset ? Kasaareja ?
Vepsäläiset asuvat Venäjän luoteisosissa Äänisen, Laatokan ja Valkeajärven seudulla. Kielen perusteella he kuuluvat itämerensuo malaisiin kansoihin ja ovat siis sukua suomalaisille, karjalaisille ja virolaisille. Muinaisissa slaavilaisissa kronikoissa vep säläisiin viitataan ves-nimellä. Vepsäläiset olivat mahtikansana perustamassa Venäjän valtakuntaa yli tuhat vuotta sitten ja he kävivät vilkkaasti kauppaa niin Skandinavian kuin Bysantinkin suuntaan. Vepsäläiset "katosivat" ennen vuotta 1000. Näin siksi, että venäläiset alkoivat kutsua heitä tsuudeiksi, jolla viitattiin myös kaikkiin suomensukuisiin kansoihin. Suomalaisen kielentutkija A. J. Sjögren "löysi" vepsäläiset uudelleen tutkimusmatkallaan 1824.' Vepsä on itämerensuomalaisista kielistä vanhakantaisin, se on lähinnä kantasuomea.

http://www.repola-seura.org/repolainen/ ... lla29.html
http://www.vepsia.ru/history/istfin.php
http://heninen.net/rainio/museo/suomeksi.htm

Kalevalaiset Kaivanoiset eli kainuulaiset eli kveenit/ Vepsäläiset/Permit/Komit oli alussa.

Sitten tulivat karjalainen kansa, joka perusti kirkkoja eli kirjalaiset Bysantista.. Kenties Kasaarivaltiosta käsin tuomalla matkan varrella niin merjalaisia, muromalaisia, metseröitä kuin slaavejakin..

http://en.wikipedia.org/wiki/Khazars

Other religions
Besides Judaism, other religions probably practiced in areas ruled by the Khazars included Greek Orthodox, Nestorian, and Monophysite Christianity, Zoroastrianism as well as Norse, Finnic, and Slavic cults.[24] The Khazar government tolerated a wide array of religious practices within the Khaganate. Many Khazars reportedly were converts to Christianity and Islam. (See "Judiciary", below.)

A Greek Orthodox bishop was resident at Atil and was subject to the authority of the Metropolitan of Doros. The "apostle of the Slavs", Saint Cyril, is said to have attempted the conversion of Khazars without enduring results. Khazaran had a sizable Muslim quarter with a number of mosques. A Muslim officer, the khazz, represented the Muslim community in the royal court.

Tuo soppa joka Kasariassa syntyi on tosiaan mielenkiintoinen. Kasareilla voi tosiaan olla tekemistä karjalaisten eli kirjalaisten kanssa.. Rusit olivat sitten joko pelkästään kalevalaisia tai sitten ehkäpä näiden kirjalaisten ja vepsäläisten (ts. kalevalaisten suomalaisten) monikulttuurisuudesta syntynyt kristinuskoa kannattanut joukkio. Viittaan tässä edelleen pari sivua aikaisempaan kirjoitukseen siitä, että karjalaiset jakautuivat uskonsa mukaan mutta tässä viestissä myös sulautuivat kahdesta kansasta kirjalaisista bysanteista ja vepsäläisistä esim. Aunuslaisiksi ja lyydeiksi..

Ainekset ovat selvillä, mutta vielä pitäisi selvittää keitä 800-luvun jälkeiseen Kannakselle muuttoon osallistui ja mistä he tulivat ? ja Kuinka paljon skandinaaveja/gootteja/mordvalaisia/hunneja vepsäläisissä oli alunperin viitaten satoja sivuja sitten arvelemaani vepsäläisten alkuperään andropofagien noususta mordvan maalta ? --> ks. kuva Vepsän kohdalta... http://jumalasuomi.tripod.com/terra_feminarum.htm

Mielenkiintoinen yksityiskohta on myös se, että Mordva kuului kirjalaisten ilmestymisen aikaan Kasaarien valtakuntaan..
http://pakana.greatnow.com/mordva.htm

600-965 jKr. Mordovia kuuluu kasaarien kaanikuntaan.
viewtopic.php?p=652579

Parempi on olla sanomatta mitään, jos ei ole mitään sanottavaa. Keskustella voi aina.




Jotuni
Jaska
Vastine-sanaa käytetään vain sanoista jotka liittyvät toisiinsa: niinpä *flauja-sanan vastine on laiva, muttei *krausa. Paralleeleja substituutiolle *auj > *aiv löytyy kyllä: kaivata <-- G *kaujan, raivata <-- *straujan, raivo <-- *traujōn. Nämäkin on sinulle kerrottu jo aikaisemmin, mutta jostain syystä ne eivät pysy muistissasi.

En muista jokaista valehteluasi.

Köblerillä on sana *kaujan, germ.?, sw. V.: nhd. rufen; ne. call (V.); RB.: ahd.; E.: s. idg. *gÅu, *goøý, *gð, V., rufen, schreien, Pokorny 403; W.: s. ahd. gikewen* 1, sw. V. (1b), nennen; L.: Falk/Torp 45

Merkitys on siis kutsua. Hyvällä mielikuvituksella siitä saa kaipauksen.

*straujan ja *traujōn puuttuvat Köblerin sanastosta.

Vaatii todella kovia todisteita, että substatiivista "*traujōn" olisi tullut verbi "*straujan" eikä päin vastoin, koska "*s-" ei ole mikään etuliite, jolloin sellainen tietysi olisi mahdollista. Myskään ei ole kyseen "konsonatin jakautumisesta kahdeksi", kuten joissakin k > tṥ - vaihdoksissa. Sanan vartalo oli tällöin monimutkaistunut täysin selittämättömällä tavalla. Sen sijaan päinvastainen muutos olisi hyvinkin tyypillinen IE-kielille ja niiden lainautumiselle, esim. "zdrazdas" (lt), "drožd" (ve), "rastas". Lisäksi IE-kielissä (ja niissä erityisesti baltoslaavikielissä) kovaa kamaa lainaantumaan ovat verbit, ja sitten perusadjektiivit, ja substantiivit ovat vähiten pysyvää ja epässännöllisintä jodannaisaisesta. SU-kielissä on yleensä päinvastoin.

Kuitenkin suomen raivata on epälemättä germaanilaina, vaikka baltissakin olisi kandidaatteja "rauti (rauna, rovė)" = repiä, kiskoa, josta on johdettu "ravėti (ravėja, ravėjo)" = raivata, perata. Jos noilla on jokin yhteys, se on just noiden yksinkertaistumisten takia germaanista balttiin eikä päin vastoin. Luultavasti yhteys on ja palatuu IE-kantakieleen ja germaanisana "*straujan" on tällä kertaa "konservatiivisempi" kuin "rauti".

Tämä ei kerro siitä, miten ja koska konkreettisesti "(t)raivata" on lainautunut, ja mistä kielestä: Se on voinut lainatua saksan sanasta "streiben" tai ruotsin sanasta "sträva" tai jostakin siltä välitä.

Kaikesta päätellen se on huomattavan uusi laina, kun se esimerkiki Sääksmäen murteessa esiintyy yhä muodosaa "-traiva" joissakin yhteyksissä.

Sanalla "kaivata" olisi myös vähän kuitenkin epäsopivia balttikandidaatteja, kuten liettuan "geisti (geidžia, geidė)" = kaivata, himota, josta tulee ilmeisimmin suomen "kaihota".

"Laiva"- sana on idässä vepsässä ja vatjassa pejoratatiivinen tarkoitta en "huonoa lotjaa (isoa venettä)", kun taas suomessa "lotja" on pejoratiivinen tarkoittaen "huonoa laivaa". Liivissä olivat molemmat sanat: "lōja" ja "lāja", jotka voivat molemmat olla "*flaujan"-sanasta lainautuneita, mutta myös baltin sanasta "plaukti (plaukia, plaukė)" = kellua, sillä "plaukia" menee muotoon "plaud'a", josta voi seurata erityisesti "lotja" ja venäjässä siitä seuraa "plot" = "lautta".

Nämä onat myöhäisiä lainoja, joiden avulla ei muinaishistoriaa uusiksi kirjoiteta, eikä mitään muuta ainakaan ajoiteta.

Sattuu muuten olemaan niin, että tuo "plaukti"="kellua" on preussiksi

"plūtwei (plūja, plūwo)" (jotvingiksi "plut (pluja, pluvoi)"

http://wirdeins.prusai.org//index.php?l ... %C5%A1koti

Josta seuraa suurella todennäköisyydellä balttkielten keskinäisin tyypillten transformaatioiden säännöin, että se olisi kuuriksi

"plāti (plāja, plāvoi)" (koska "plauti (plauna, plavei)" on muuta). Ja tuosta olisi tullut se liivin "lāja" = "laiva".

Preussilaisethan olivat liiviläisten ja kuurilaisten pomoja ja "isojaveljiä" ennen saksalaisia, ja sieltäpäin tuollaisten tärkeiden innovaatioiden ohjaamista hoidettiin ainakin taloudellisesti.

Voisikohan olla niin, että (myös) "raivata" ja "kaivata" olisivat lainautuneet vaikkapa saksasta liivin kautta?

Jaska
Lienet käsittänyt jotain täysin väärin, koska *krausa-sana ei kyllä liity tähän substituutiosääntöön, koska siinä ei ole *auj-ainesta.
Koivulehdolla muoto oli *krausja kuten ilmeni jo kertaalleen postaamastani Koivulehdon lainauksesta.

On jo useassa tapauksessa voitu todeta, että kielestä puuttuvat konsonanttiyhtymät on lainattaessa korvattu mm. metateettisesti: sm. karva < baltt. *gaura-, sm. laiva = vksm. *lujva < germ. *flauja- (ks. Koivulehto 1973: 561—).5

Metateesi selittää myös rasvan: hankala yhtymä vs muuttui metateettisesti yhtymäksi sv: germ. *krausa- (t. *krausja-) > vksm. *rasva.

Köblerillä on siis *krausa (eri merkitys kuin Koivulehdolla) ja Koivulehdon *krausja puuttuu.

Koivulehto näyttää laativan omia sanojaan ja perusteet ontuvat pahasti. Jos suomessa esiintyy sana, jota ei ole muissa kielissä, sitä ei pidetä kantauralilaisena sanana, mutta Koivulehto spekuloi kritiikittä yhdestä IE-kielestä löytyneestä sanasta kanta-IE:tä ja kantagermaania.



sigfrid
Moses Leone
23andMe:n tulokset tulivat vihdoin. Johonkin Pohjois- ja Itä-Eurooppalaisten välimaastoon asetuin, kuten maantieteellisestä sijainnistani voisi ennustaakin. Ei siis yllätyksiä siinä.
Me olemme hyvin lähellä toisiamme PC-kartalla. Kiinnostaa tietenkin nähdä miten sijoitut geenipoolissa muihin suomalaisiin nähden.
Eräs amerikansuomalainen sijoittui minusta hieman koilliseen. Mielenkiintoista sinänsä, sillä minulla oli aasialaista 1% ja hänellä vain 0,1%. Toisaalta hänellä oli tuossa palkkidiagrammissa siperialaiset siinä missä minulla on pohjois-amerikkalaiset.



Vierailija

Kasaarien ja novgorodilaisten hallinnoilla näyttää olleen yhteinen piirre päätöksenteon jakautuminen eri etnisille ja uskonnollisille ryhmille. Kasaarinuevostossa oli kiintiöt eri ryhmille samaan tyyliin kuin Novgorodissakin, joka oli jaettu neljään sektoriin.



Vierailija
Moses Leone
sigfrid
Moses Leone
23andMe:n tulokset tulivat vihdoin. Johonkin Pohjois- ja Itä-Eurooppalaisten välimaastoon asetuin, kuten maantieteellisestä sijainnistani voisi ennustaakin. Ei siis yllätyksiä siinä.

Me olemme hyvin lähellä toisiamme PC-kartalla. Kiinnostaa tietenkin nähdä miten sijoitut geenipoolissa muihin suomalaisiin nähden.

Eräs amerikansuomalainen sijoittui minusta hieman koilliseen. Mielenkiintoista sinänsä, sillä minulla oli aasialaista 1% ja hänellä vain 0,1%. Toisaalta hänellä oli tuossa palkkidiagrammissa siperialaiset siinä missä minulla on pohjois-amerikkalaiset.
Nämä geneettisetniset luokitukset eivät erottele yhdelläkään palveluntarjoajalla kovin luotettavasti siperialaisten ja Amerikan alkuperäiskansojen ryhmiä. Mielestäni näihin eroille ei kannata antaa paljoa arvoa. Muut luokitukset ovat luotettavampia.

Amerikansuomalaisten sijainti on se mitä on, riippuu tapauksesta, mutta tuo aasialaisen segmentin osuus ei näyttele kovin suurta osaa, vaan osuus Global SImilarity -palkistossa lasketaan ilmeisesti yksittäisten snipsien kautta. Ancestry painting rajautuu vain tiettyä kokoa suurempiin yhtenäisiin palasiin. Amerikansuomalaisuus on sitä, että entinen suomalainen asuu Amerikassa

Jos haluat absoluuttista tietoa, niin sinun kannattaisi harkiten kerätä dataa Compare Genes osioon, koska PC-kartan tulos on vain vektorien summa ja sijainti riippuu karttakohtaisista vektoreista. Eri kombinaatiot voivat periaatteessa tuottaa lähes saman tuloksen. Toki, vaihtoehtojen ollessa rajattu, myös tulos on useimmiten suuntaa-antava, mutta ei aina.

Mielenkiintoinen tämä x-haploblock -havainto. Didierin vastaus kysymykseesi antaa vahvaa tukea tietyille aiemmille havainnoille.




sigfrid

Amerikansuomalaisten sijainti on se mitä on, riippuu tapauksesta, mutta tuo aasialaisen segmentin osuus ei näyttele kovin suurta osaa, vaan osuus Global SImilarity -palkistossa lasketaan ilmeisesti yksittäisten snipsien kautta.
Taisivatkin mainita, että käyttävät vain 22 snipsiä.



Jotuni
Viestejä9534
rcislandlake
Jotuni
Iirin fion-sanalla on yhteinen alkusana walesin gwyn sanan kanssa. Myös gwyn merkitsee valkoista. Muita valkoista merkitseviä kelttisanoja ovat gallian vindos ja bretonin gwen.

Gwen -> kveeni!

Suomalaisen nimitys finn - valkoinen/vaalea on iirin fion sanan muunnos germaanin finn:ksi ja gwen on bretoninkielinen nimitys ja gwyn walesin kielinen, joista tuli kven -> kveeni ja sekin merkitsee valkoista.

Germaanien suomalaisia ja kveenejä koskevat nimitykset ovat kelttiläisiä lainasanoja, jotka merkitsevät vaaleaa.

Gwyn means "fair, bright, white" and is cognate with Irish fionn.

Fionn or Finn is actually a nickname meaning "fair" (in reference to hair and/or skin colour), "white", or "bright". His childhood name was Deimne [dʲeβ̃nʲi] (Modern Irish [dʲeβʲɨnʲɨ] (Southern [dʲəinʲɨ]) "Sureness, Certainty", and several legends tell how he gained the nickname when his hair turned prematurely white. The name "Fionn" is related to the Welsh name Gwyn, as in the mythological figure Gwyn ap Nudd, and to the continental/Roman British Celtic Vindos, also a 'nickname' for a god such as Belenos.

Welsh gwyn, Gaulish vindos, Breton gwenn "white;" -

Jotunin selitys on täysin uskottavaa.. Muista kuitenkin, että sanan alkuperä ei vielä tuolla kelteillä (vaikka toimii välivarastona ja merkityksen muuntajana), sillä todennäköisesti sillä tarkoitettiin Britanniaan muinoin tina-kauppaa tekemään tulleita fini-laisia..
Ymmärrän foinikealaisteorian lähtökohdan, mutta ...

Foinikealainen nimitys oli kreikkalaisten ja roomalaisten käyttämä nimi ja foinikealaiset kutsuivat itseään kaanalaisiksi (canan), joten kaanalaiset eivät voineet kuljettaa finiä Irlantiin. Pitäisi tuoda vielä kreikalaiset ja roomalaiset mukaa peliin, jotta homma onnistuisi.

Foinikean kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, kuten heprea.

Mielenkiintoinen aspekti on foinikealaisen kaupungin Sidonin nimi.

Tacituksen mukaan Skandinaviassa asui kansa jota Tacitus kutsui nimellä Sithones, joita hallitsi nainen, joka on ilmeisesi sekoitus keltin gwänistä (valkoinen) germaanin kveeniin eli naiseen.

Mutta mitä Sithones tarkoittaa? Ehkäpä Tacituksella oli tiedossa Sidonin kaupungin kreikkalaisen nimen merkitys.

Sidon tulee nimittäin foinikean sanasta Tzidhon, jonka juuri on sana tzud, josta pääsen venäläiseen suomalaisheimon nimeen chud. Tzud merkitsee metsästää. Tzidhon merkitsee kalastuspaikkaa.

Sidon:
ancient Phoenician city, from Gk. Sidon, from Phoenician Tzidhon, lit. "fishing place," from tzud "to hunt, to capture."

Tacituksen Sithonit olisivat samaa kuin venäläisten kronikoiden tsuudit ja tsuudeista tietää saamelainen suusanallinen perintö Lapin ryöstelijöinä.

Toinen foinikealaisiin liittyvä seikka on heidän purpuravärin markkinointinsa. Foinikean murre oli nimeltään punic ja purpuran punaiseen pukeutunut foinikealainen oli punikki!. -





Jaska
Viestejä2765
Arkkis
Vaatii todella kovia todisteita, että substatiivista "*traujōn" olisi tullut verbi "*straujan" eikä päin vastoin, koska "*s-" ei ole mikään etuliite, jolloin sellainen tietysi olisi mahdollista.
Ei kukaan ole väittänytkään tuollaista. Lue se kohta viestistäni jota lainaat:
”raivata <-- *straujan, raivo <-- *traujōn”

Germaanisilla sanoilla ei siis ole mitään tekemistä keskenään.

Arkkis
Tämä ei kerro siitä, miten ja koska konkreettisesti "(t)raivata" on lainautunut, ja mistä kielestä: Se on voinut lainatua saksan sanasta "streiben" tai ruotsin sanasta "sträva" tai jostakin siltä välitä.
Ei ole voitu: saksan sana olisi lainattu asussa **reipata tai **reivata, ruotsin sana asussa **reevata tai **räävätä. Siksi sana raivata on lainattu kantagermaanista.
Arkkis
Kaikesta päätellen se on huomattavan uusi laina, kun se esimerkiki Sääksmäen murteessa esiintyy yhä muodosaa "-traiva" joissakin yhteyksissä.
Jos t ei ole vain yhdyssanan alkuosasta tarttunut, se voi olla hyperkorrektia jäljittelyä: suomalaiset ovat yleistäneet sananalkuisen konsonanttiyhtymän sellaisiinkin nuoriin lainasanoihin, joissa sitä ei lainanantajakielessä ole. He ovat siis kuvitelleet että hienoissa vierassanoissa kuuluu olla kaksi konsonanttia alussa.





rcislandlake
Viestejä2683
Jotuni
rcislandlake
Jotuni
Iirin fion-sanalla on yhteinen alkusana walesin gwyn sanan kanssa. Myös gwyn merkitsee valkoista. Muita valkoista merkitseviä kelttisanoja ovat gallian vindos ja bretonin gwen.

Gwen -> kveeni!

Suomalaisen nimitys finn - valkoinen/vaalea on iirin fion sanan muunnos germaanin finn:ksi ja gwen on bretoninkielinen nimitys ja gwyn walesin kielinen, joista tuli kven -> kveeni ja sekin merkitsee valkoista.

Germaanien suomalaisia ja kveenejä koskevat nimitykset ovat kelttiläisiä lainasanoja, jotka merkitsevät vaaleaa.

Gwyn means "fair, bright, white" and is cognate with Irish fionn.

Fionn or Finn is actually a nickname meaning "fair" (in reference to hair and/or skin colour), "white", or "bright". His childhood name was Deimne [dʲeβ̃nʲi] (Modern Irish [dʲeβʲɨnʲɨ] (Southern [dʲəinʲɨ]) "Sureness, Certainty", and several legends tell how he gained the nickname when his hair turned prematurely white. The name "Fionn" is related to the Welsh name Gwyn, as in the mythological figure Gwyn ap Nudd, and to the continental/Roman British Celtic Vindos, also a 'nickname' for a god such as Belenos.

Welsh gwyn, Gaulish vindos, Breton gwenn "white;" -

Jotunin selitys on täysin uskottavaa.. Muista kuitenkin, että sanan alkuperä ei vielä tuolla kelteillä (vaikka toimii välivarastona ja merkityksen muuntajana), sillä todennäköisesti sillä tarkoitettiin Britanniaan muinoin tina-kauppaa tekemään tulleita fini-laisia..
Ymmärrän foinikealaisteorian lähtökohdan, mutta ...

Foinikealainen nimitys oli kreikkalaisten ja roomalaisten käyttämä nimi ja foinikealaiset kutsuivat itseään kaanalaisiksi (canan), joten kaanalaiset eivät voineet kuljettaa finiä Irlantiin. Pitäisi tuoda vielä kreikalaiset ja roomalaiset mukaa peliin, jotta homma onnistuisi.

Foinikean kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, kuten heprea.

Mielenkiintoinen aspekti on foinikealaisen kaupungin Sidonin nimi.

Tacituksen mukaan Skandinaviassa asui kansa jota Tacitus kutsui nimellä Sithones, joita hallitsi nainen, joka on ilmeisesi sekoitus keltin gwänistä (valkoinen) germaanin kveeniin eli naiseen.

Mutta mitä Sithones tarkoittaa? Ehkäpä Tacituksella oli tiedossa Sidonin kaupungin kreikkalaisen nimen merkitys.

Sidon tulee nimittäin foinikean sanasta Tzidhon, jonka juuri on sana tzud, josta pääsen venäläiseen suomalaisheimon nimeen chud. Tzud merkitsee metsästää. Tzidhon merkitsee kalastuspaikkaa.

Sidon:
ancient Phoenician city, from Gk. Sidon, from Phoenician Tzidhon, lit. "fishing place," from tzud "to hunt, to capture."

Tacituksen Sithonit olisivat samaa kuin venäläisten kronikoiden tsuudit ja tsuudeista tietää saamelainen suusanallinen perintö Lapin ryöstelijöinä.

Toinen foinikealaisiin liittyvä seikka on heidän purpuravärin markkinointinsa. Foinikean murre oli nimeltään punic ja purpuran punaiseen pukeutunut foinikealainen oli punikki!. -


erittäin hyvä Jotuni !!
Sinulla oli oikea havainto.. Jos sana foinikialainen oli kreikkalaisten antama, se oli kreikkalaisten sanastoa.. ei kanaanilaisten sanastoa.. tai misten sen tietää.. Yhteyksiä oli foinikialaisilla ja kreikkalaisillakin (huom. kirjoituksen leviäminen esim.).. Kreikan saaristossa oli Rooman valtakunnan aikaan myös sithoneita.. Se kartta löytynee näiltä sivuilta jostain, kun olen linkittänyt tsiljoona kertaa..

Mutta kertakaikkisen hienoja havaintoja noista yhtäläisistä sanoista..

Tsuudien haudat olivat rikkaita, ilmeisesti just sen ryöstelyn vuoksi..
Taala, stallo
http://www.salakirjat.net/eras_lappalai ... taala.html

Meriläisen kokoelmissa Ruotsin Lapista *1 löytyy muistiinpanoja eräästä haltijasta, jota sikäläiset suomea puhuvat lappalaiset nimittä­vät Taalaksi, ja joka asuu vuorissa ja maan alla. Eikä puhuta ainoas­taan yksityisistä haltijoista, vaan myös kokonaisista Taala-perheistä, vieläpä erityisestä Taala-kansastakin. Ihmiselle pysyvät Taalat tavalli­sesti näkymättöminä ja liikkuvat vain öillä. Ainoastaan harvoin tule­vat ne ihmisten ilmoille. Niinpä kerrotaan, että eräs Taala-perhe näh­tiin Norjan Lapissa noin kahdeksankymmentä vuotta takaperin.

Taalat ovat ihmisen sukua, mutta esiintyvät kumminkin tavalli­sesti vihollisessa suhteessa ihmiseen. Varsinkin ryöstävät ne usein ihmisten lapsia, jättäen välisti omiaan sijaan, mutta useimmiten vie­den ne ilman mitään korvausta. Ne ovat lappalaisten käsityksen mu­kaan yhteydessä maanhaltijan kanssa, ja jos tämä suututetaan, niin voi hän antaa heidän tehdä hävityksiä itse talossa ja varastaa kaikellaisia ruoka-aineita. Tämä heidän hävityksensä voi käydä niinkin tuntuvaksi, että talo, jonka kimppuun he ovat hyökänneet, voi joutua, kokonaan häviölle. Paras keino estää Taalain hävityksiä onkin sen-tähden pitää maanhaltija suosiollisena, antaa hänelle säännöllisesti uhrinsa ja täyttää ne lupaukset, joita hänelle on tehty. Varsinkin jos maanhaltijalle joskus annetaan hiukan enemmän kuin oikeastaan on luvattu, niin ei Taalain hävityksiä tarvitse peljätä.

Tsuudien kerrotaan tehneen haudat romahtaviksi.. Kenties he myös asuivat maan alla rikkauksineen..
http://jumalasuomi.tripod.com/konda.htm
Käsitys "tsuudien" hautojen aarteista eli venäläisessä mielessä sitkeästi vielä 1900-luvun jälkipuoliskolla, minkä kotiseuduillaan käyneet karjalaiset ovat voineet todeta. Kannaksen ja Laatokan-Karjalan kaikki kirkkomaat oli vuoden 1944 jälkeen myllätty moneen kertaan, mikä selittyy tällä venäläisen sielun äkkirikastumis-toiveella ja vahvalla uskolla tsuudien aarteisiin. Eräskin vanha kannakselainen totesi vanhalla kotiseudullaan käytyään: "Hautausmailla tämä muuten laiska väki on ahkeroinut."
http://www.kolumbus.fi/maattanen.m-r/06c.htm

http://www.salakirjat.net/perman_sampo.html

Suomi - suomukko ? evät ja suomut..

http://www.salakirjat.net/savolaisten_s ... iassa.html

"Tshudeilla" kahden puolen Uralia käsitetään, niinkuin tunnettu, varsinkin muinaisia Suomen sukuisia kansoja. Näitten kansojen mytologiaan katsoen molemmat mainitut venäläiset tutkimukset ajatukseni mukaan ovat suuriarvoiset. Näiden julkaisujen johdosta tahdon sentähden esittää mitä vastausta voi antaa asettamaani kysymykseen, käyttäen avuksi muutamia J. R. Aspelinin jo julkaisemia kuvia *5. Ainoastaan kuva 2 on uusi ja tavataan molemmissa mainituissa venäläisissä julkaisuissa.

Perman myytilliset eläimet voipi jakaa kahteen isoon ryhmään, joista toinen käsittää otuksia, joiden eri osat ovat saadut erilaisista eläimistä. Toiseen ryhmään on luettava otuksia, joissa ihmisen ja eläimen muodot ovat jollakin tavalla yhdistetyt s. o. "lintuidoleja" ja "lohikäärmeitä".

Tärkein otus edellisessä ryhmässä näkyy olleen se, jota mainitut venäl. tutkijat kutsuvat matelijaksi eli "suomukoksi" Anutshinin mukaan on 1870-luvulla sitä löydetty Kasanin läänissä muutamia limsiöstä tehtyjä kappaleita, joita kuitenkaan ei tarkemmin kerrota, eikä kuvata. Kun tiedetään, että uskonnollisissa tarkoituksissa usein kiviaikaa paljon myöhempinäkin aikoina on käytetty kivisiä aseita, jotka osoittavat niillä harjoitetun tavan vanhuutta ja pyhyyttä, niin tämä löytö on tärkeä. Niinpä joku tutkija mainitsee, että tsheremissit uhrieläintä tapettaissa vielä miesmuistissa ovat käyttäneet kiviveistä. Niinkuin tunnettu oli juutalaisilla ainakin Mooseksen aikana (2 Mooseksen kirjan 4: 25) "ympärileikkauksessa" vielä aseena kiviveitsi.

Suomukkojen luokkaan lukee Teplouhov myös syyllä erään majavan näköisen eläimen, joka on löydetty Galitshin seuduilla Kostroman läänissä muutamien pronssiajan esineitten ja epäjumalain kuvien kanssa (kuva 1) *6. Perman rauta-ajan löydöissä nämät eläimet ovat verraten tavallisia, joko yksitellen tahi yhteydessä muitten tarumaisten otusten kanssa. Yksitellen löydetyistä suomukoista lienee se hyvin tyypillinen, joka nähdään kuvassa 2. "Se kuvaa jonkun nelijalkaisen eläimen ja kalan välistä otusta, joka yleisessä luonteessa muistuttaa sisiliskoa tahi krokodilia. Ruumis ja pää ovat vähän kalantapaisia, mutta silmä ja sierain villieläimen. Paitsi sitä on alaleuka yläleukaa pidempi ja sille on annettu ylöspäin keinotetun ja kierretyn sarven muoto. Toinen sarvi on niskassa. Jalat ovat lyhyet ja ihmisen käden tapaiset (ja varustetut kolmella varpaalla kukin)*7, häntä lyhyt ja kalan purstoa muistuttava. Selässä on kyttyrä ja sen alla kolme viivaa, jotka eivät liene merkitystä vailla. Tässä muodossa se on siis sekä maa- että vesieläin, ja paitsi sitä vielä yksisarviainen.

Viime aikoina yhä rivakammasti edistyvä historiallinen ja kielentutkinto on osoittanut, ettei Suomalaiset esi-isämme ole kovin monta sataa vuotta ennen Ruotsalaisten tuloa maahamme asettuneet Suomen niemelle. Erottuaan keski-Wolgan seuduilla Mordvalaisista näkyvät Suomen kansan kaksi pääheimoa, Hämäläiset ja Karjalaiset, asuneen jon­kun aikaa rajakkain Äänisjärven ja Laatukan seuduilla, jonnekka asti vielä nytkin voidaan seurata molempain jäl­kiä. Sieltä ovat he sittemmin, viimeistään v. 700 paikoilla, siirtyneet länteen päin, seuraten Suomen lahden kumpaa­kin rannikkoa. Ensinnä näyttävät Liiviläiset eronneen hä­mäläisestä pääkansastaan, karkoittaneen Liettualaiset tiel­tään ja asettuneen Wäinäjoen ja Riigan lahden rannoille. Heitä seurasi Warsinaisten Suomalaisten heimo, johonka paitsi maamme Warsinaisia Suomalaisia Räävelin Wirolaiset­kin ovat luettavat. Jonkun aikaa Warsinaisten Suomalaisten tulon perästä näyttävät Warsinaiset Hämäläiset alkaneen siirtyä Suomen niemelle, luultavasti seuraten samoja teitä kuin Warsinaiset Suomalaisetkin *1. Hämäläisten vanhin pesäpaikka näyttää olleen Hämeenlinnan seuduilla. Myö­hemmin näyttää Hämäläisiä ruvenneen asettumaan Päijän­teen rannikoille. Sen todistaa Päijänteen lounatpuolisellakin rannalla (vieläpä Lammin pitäjässäkin) tavattava savo­laisuus kielessä. Jos Hämäläisten asutus näissä seuduin olisi ollut yhtä vanha kuin Hämeenlinnan puolella, ei luulta­vasti niin paljo savolaisuutta olisi voinut tunkeutua Hämä­läisten Päijänteen-puoliselle alalle. Viimeksi on Karjalaisten mahtava heimokunta saapunut Suomen niemelle, jossa sen vanhimmat asunnot näyttävät olleen Wuoksen seuduilla ja Laatukan länsi-rannikolla. Näin oli siis Suomen etelä osa saanut vakinaisiksi asujamikseen maanviljelijöitä Suoma­laisia. Mutta suurin osa maatamme makasi vielä jylhänä erämaana, ollen kalastaja- ja poro-Lappalaisten omana.
http://jumalasuomi.tripod.com/zolotaja.htm

http://opsti.japo.fi/capitals.htm

Vanhat rusit sanoivat kaikkia pieniä suomalaisia heimoja yhteisellä nimellä tsuudeiksi. Venäläiset, jotka kohtasivat tasankomme suomalaisia asukkaita, näyttävät heti tunteneen ylemmyytensä heihin verraten. Se näkyy ironiasta, joka ilmenee sanassa tsuudi ja sen johdannaisissa: tsud, (kumma); tsuditj, (hassutella); tsudno, (ihmeellistä); tsudak, (kummajainen) ja niin edelleen...

..Kohta Leontin jälkeisenä aikana kilvoitelleen Avraamiin (1200-luku -op) elämäkerran mukaan Rostovissa oli tsuudilaiseksi nimitetty kaupunginosa, mikä merkitsee, että suurin osa kaupungin väestöä oli venäläistä. Tämä tsuudilainen kaupunginosa jäi pakanuuteen myös Leontin jälkeen palvomaan slaavilaista "karjanjumala" Velestä. Siis jo ennen kristinuskon tuloa paikallinen merjalaisasutus oli jo alkanut omaksumaan Rusin slaavien pakanallisia uskomuksia.

Leontin elämäkerran mukaan kaikki Rostovin pakanat taistelivat sitkeästi kristillisiä saarnaajia vastaan; myös rostovilaiset rusit osallistuivat tähän taisteluun merjalaisten rinnalla. Osa todennäköisesti merjalaisista pakanoista 1600-luvulla muistiinkirjoitetun perimätiedon mukaan pakeni "rusien kastetta" Volgan Bolgariaan merjalaisten sukulaiskansan, tseremissien (marien - op) luo. Paikoitellen ja toisinaan käytiin siis myös taisteluita, mutta ei heimojen, vaan uskontojen välisiä: Kristityt taistelivat pakanoita vastaan, tulijat eivät taistelleet alkuperäisväestöä vastaan eikä venäläiset tsuudeja vastaan.

SUOMALAISET PIIRTEET

Kysymys siitä, miten rusit ja tsuudit, nämä kaksi heimoa vaikuttivat toisiinsa kohdatessaan, mitä toinen heimo lainasi toiselta ja mitä antoi toiselle, on eräs meidän historiamme mielenkiintoisista ja vaikeista kysymyksistä. Mutta koska tämä prosessi päättyi siihen, että toinen kohtaavista heimoista - rusit - nieli toisen - tsuudit - kiinnostaa meitä vain tämän vuorovaikutuksen toinen puoli: miten suomalaiset vaikuttivat muualtatulleisiin ruseihin. Tämä vaikutus muodostaa etnografisen solmukohdan suurvenäläisen heimon synnyssä slaavilaisisten ja suomalaisisten elementtien sekoituksesta, ensinmainitun ollessa vallitsevana.

Tämä vaikutus tunkeutui rusien keskuuteen kahta tietä: 1) muualtatulleet rusit, jotka asettuivat maan alkuperäisen väestön, tsuudien, keskuuteen, omaksuivat kanssakäymisen ja naapuruuden myötä väistämättä jotakin sen elintavoista; 2) tsuudit ryssittyivät vähitellen kokonaisuutena ja toivat ruseihin sulautuessaan mukanaan omat antropologiset ja etnografiset ominaispiirteensä, kielen, tapojen ja uskomuksien piirteet mukaanluettuina. Molempia mainittuja teitä pitkin rusien keskuuteen perintönä siihen sulautuneilta suomalaisilta tuli huomattava määrä fyysisiä ja moraalisia ominaispiirteitä...

...Suomen, Ruotsin ja Norjan varhaishistoria on saamelaishistoriaa. Suomen varhaisimmat rautakautiset löydöt Itä-Lapissa, Kainuussa ja Vienan Karjalassa ovat saamelaiskulttuurin tuotetta. Tämän kulttuurin tutkiminen on jäänyt toistaiseksi harvojen asialle vihkiytyneiden harteille, mutta tarkemmista tiedoista on toiveita olemassa. Täsmennystä tarvitaankin, sillä eräät välimerenmaiden suuresti kunnioitetut tietäjät väittivät Maan Lopun eli Finn Landin olevan äärimmäisen köyhää ja takapajuista seutua ja toiset puhuvat edelleen menneiden aikojen Pohjolan sadunhohtoisista rikkauksista. Inarin Nangunniemestä 26.09.2003 löytynyt puolentoista kilon painoinen hopea-aarre tukee jälkimmäistä käsitystä, samoin venäläisten keskuudessa yleinen perimätieto ja kansansadut "tsuudien" aarteista.

Nyt kohta lopetan.. huhhuh..

Parempi on olla sanomatta mitään, jos ei ole mitään sanottavaa. Keskustella voi aina.



Vierailija
Moses Leone
sigfrid

Amerikansuomalaisten sijainti on se mitä on, riippuu tapauksesta, mutta tuo aasialaisen segmentin osuus ei näyttele kovin suurta osaa, vaan osuus Global SImilarity -palkistossa lasketaan ilmeisesti yksittäisten snipsien kautta.
Taisivatkin mainita, että käyttävät vain 22 snipsiä.
Jep, joukosta löytyy useita joilla on noita segmenttejä ympäri maapallon ja ovat silti PC-kartalla keskellä Eurooppaa. Näissä mitataan eri asioita. Tietyissä tapauksissa Ancestry painting on luotettavampi. Ohjeistuksessa sanotaan, että jos vanhemmat ovat eri puolilta maapalloa, niin PC-kartta sijoittaa merkin puoliväliin, esimerkiksi Gobin autiomaahan. Ancestry paintingin näyttämät isot segmentit ovat tässä tapauksessa luotettavammat.

Compare Genes osiosita. Rekombinaation luonteesta johtuen tulos on tilastollinen ja pätevän tuloksen aikaansaaminen vaatii useita vertailukohtia per kohderyhmä, mutta näin tulos on mielestäni luotettavin, koska perustana on iso määrä snipsejä.



Vierailija

Rock-taiteesta kiinnostuneille

https://oa.doria.fi/handle/10024/36402




Jaska
Arkkis
Vaatii todella kovia todisteita, että substatiivista "*traujōn" olisi tullut verbi "*straujan" eikä päin vastoin, koska "*s-" ei ole mikään etuliite, jolloin sellainen tietysi olisi mahdollista.
Ei kukaan ole väittänytkään tuollaista. Lue se kohta viestistäni jota lainaat:
”raivata <-- *straujan, raivo <-- *traujōn”

Germaanisilla sanoilla ei siis ole mitään tekemistä keskenään.

Ahaa. Sanoisin kyllä, että jotakin kautta on, mutta tuo ensimmäinen on alkuperäinen ja jälkimmäinen yksinkertaistunut vartalo.
Arkkis
Tämä ei kerro siitä, miten ja koska konkreettisesti "(t)raivata" on lainautunut, ja mistä kielestä: Se on voinut lainatua saksan sanasta "streiben" tai ruotsin sanasta "sträva" tai jostakin siltä välitä.
Ei ole voitu: saksan sana olisi lainattu asussa **reipata tai **reivata, ruotsin sana asussa **reevata tai **räävätä. Siksi sana raivata on lainattu kantagermaanista.
On vieläkin muita germaanikieliä kuin nuo, esimerkiksi gootti.

Tuon säännönmukaisuuden ei tarvitse merkitä, että jotakin olisi lainautunut juuri noin. Esimerkisi suomen ja tuon jotvingin välillä on paljon säännönmukaisuuksia, vaikka kielet eivät varmasti ole lainanneet toisiltaan suoraan mitään, ja kahdestaan yhteiset sanatkin kuten "vasta" ovat vain hävinneet ajat sitten välisistä kielistä. Esimerkiksi jotvingin kaksitavuisen sanan ensimmäisen tavun avointa o:ta vastaa suomessa uo: Donis > Tuoni, Tuomio ("Tuomiokirkko" on käännösvirhe) ja suomen "uo":ta vastaavassa paikassa vasta usein "au": "luola" sm = "aula" jt.

Arkkis
Kaikesta päätellen se on huomattavan uusi laina, kun se esimerkiki Sääksmäen murteessa esiintyy yhä muodosaa "-traiva" joissakin yhteyksissä.
Jos t ei ole vain yhdyssanan alkuosasta tarttunut, se voi olla hyperkorrektia jäljittelyä: suomalaiset ovat yleistäneet sananalkuisen konsonanttiyhtymän sellaisiinkin nuoriin lainasanoihin, joissa sitä ei lainanantajakielessä ole. He ovat siis kuvitelleet että hienoissa vierassanoissa kuuluu olla kaksi konsonanttia alussa.
Sitäkin on tapahtunut, se on sama ilmiö jolla Baltiassa joillakin alueilla on "tevas":istakin tullut "kevas" samaan aikaan kun naapureilla kaikki liudentuneet k:t ovat vaihtuneet t:ksi.

T on säilynyt yhdyssanoissa, joiden alkuosassa ei ole t:tä. Ja väitän hä, että on ollut myös sana "tsauna", ja se on myös Värmlannissa ja Koreassa, jonne sen on vienyt ehkä siinä muodossa ruotsinkielinen suomalainen Gustaf Rammstedt, joka kirjoitti ensimmäisen länsimaistyyppisen koreankielen kieliopin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Gustaf_John_Ramstedt

Tässä sanassa ei ole mitään ns. "pappilanpiikaefektiä".

Jotvingin "laivan" tarkoittaa muuten nimeomaan "purjelaivaa", "purje" = "bure".

http://www.suduva.com/virdainas/

" sail = bure
sailboat = laivan
sailor = jūrinīkas "

***