Suomen hölynpölytiedemaakarit ajavat "YK:n korvaamista NATOlla", vaikka kuinka vannottaisiin ei-jäsenyyden nimiin (olematonta "optiota" tietysti "unohtamatta"). Ohessa kommentoin Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Vilho Harlen alakerta-artikkelia Aamulehdessä 07. 04. 2008 aiheesta otsikolla:
[Harle on myöhemmin sanoutunut irti tästä tulkinnastaan ja myös noista näkemyksistä.]
Vasili Vilho Harle
VH: ” Ei aivan tuulesta temmattu ajatus
Nato ei vielä palvele koko kansainvälistä yhteisöä, mutta lupaus YK:ta toi-mivammasta turvallisuusjärjestelmästä ei ole täysin tuulesta temmattu, kirjoittaja arvioi.
Naton retoriikan mukaan Nato on siirtynyt "joidenkin puolustamisesta monien turvaamiseen" eli muuttunut "puolustusliitosta turvallisuusmanageriksi".
Tuo väite pitää Natoa uuden kansainvälisen sotilaallisen järjestyksen toteutusmuotona, yhteisöllisen turvallisuuden takaajana. "
RK: Tuon "suuren ajatuksen" todellinen idea on,että NATO ajaa siirtymistä kansainvälisestä POLIITTISESTA järjestyksestä, jota YK edustaa, "kv." SOTILAALLISEEN "järjestyseen",eli USA:n avoimeen pyssyvaltaan.
VH: " On ymmärrettävää, että tämä ajatus on alkanut innoittaa monia, ei vain Nato-myönteisiä kannanottoja myös Suomessa. Kysymyksessä on poikkeuksellisen tärkeä ja kiinnostava mahdollisuus.
Jos Nato nimittäin olisi yhteisöllisen turvallisuuden edistäjä kysymyksessä olisi historiallisesti ainutlaatuinen tilanne. Sotilaallinen voima olisi siirtynyt palvelemaan kansallisen turvallisuuden sijasta koko kansainvälisen yhteisön turvallisuutta. "
RK: Tämä tarkoittaisi kansainvälistä SOTILAALLISTA NATO-JÄRJESTYSTÄ, JOKA EI OLISI MINKÄÄN POLIITTINEN KONTROLLIN ALAINEN, eli MAAILMANLAAJUISTA SOTILASDIKTATUURIA.
VH: " Tätä mahdollisuutta on syytä pohtia avoimin mielin. "
RK: Tämä "mahdollisuus" torjuttava kaikin mahdollisin ja mahdot- tomin keinoin. Ihan niin kuin Saksan-Japanin "uusi järjestyskin" II maailmansodassa.
VH:"Mahdollisuus näyttäisi yhdistävän ikuista rauhaa haaveilevan idealis-min ja sotilaallisen voiman realismin yhdeksi rintamaksi sotaa vastaan."
RK: SELLAINEN "rauha" ilman demokratiaa on haudan "rauhaa". Ei kiinnosta.
VK: " Sotilaallinen voima ja sodankäynti on historian valossa valtioiden toiminnan peruspiirre. "
RK: Näin on, mutta valtiot tulevat lakkaamaan olemasta tuossa ominaisuudessa, kuten Marxkin ennusti.
VH: "Sotilaallis-strateginen aspekti on ollut kansainvälisen yhteisön kehi-tyksessä kuitenkin enemmän kansallisen kuin yhteisöllisen turvallisuuden perustana.
Ihmiskunnan historia on kansallisen turvallisuuden historiaa. Sodan tuhovoiman kasvu on kuitenkin nostanut esiin yhteisöllisen turvallisuuden tarpeen. "
RK: Juuri siihen tarpeeseen vastaa YK, jossa Turvallisuusneuvoston edus-taman "sotilaallisen järjestyksen" yläpuolella on Yleiskokouksen edus-tama poliittinen järjestelmä, ja sotilaallisen järjestyksen pitää perustua laeille.
Tämän järjestelmän esimerkiksi Harle haluaa hävittää!
VH: "YK:n perustamissanasto pyrki rajoittamaan valtioiden keskinäisiä so-tia korostamalla maailmanykseyttä. YK otti vallan myös ei-jäsenvaltioiden yli. Hyökkäyssodan kielto koski kaikkia,ei vain järjestön jäseniä. Käytän-nössä YK jäi heikoksi toimijaksi. Hyökkäyksen torjuminen oli YK:n oikeus ja velvollisuus. Maailmanjärjestö ei saanut siihen tarvittavaa sotilaallista voimaa. "
RK: Tuota asiaa ei suinkaan ole myöhäistä korjata!
VH:"Valtioiden oikeus itsepuolustukseen jätti sotilaallisen voiman edelleen kansalliseen käyttöön. Valtiot eivät osoittaneet halua aseidenriisuntaan. "
RK:JA NATOKO MUKA SELLAISTA OSOITTAISI saatuaan ensin mui-denkin kuin jäsenmaidensa joukot oman yhden komentonsa alle!?
Voiko enää järjettömämpiä "RAUHANtutkija" möläyttää....
VH: " YK:n turvallisuusneuvosto ei kylmän sodan alettua muutenkaan kyennyt siihen yhteistoimintaan, mitä olisi tarvittu.
Toiveet kansallisten armeijoiden muuttamisesta YK:n poliisivoimaksi säilyivät silti elinvoimaisina 1980-luvun Palmen komission raporttiin asti. YK-armeijan epärealistisuus on kuitenkin ajan myötä muodostunut vallitsevaksi totuudeksi. "
RK: Ei YK yhtä pysyvää armeijaa välttämättä tarvitsekaan. Se voi koota tarvitsemansa joukot projektikohtaisesti puolueettomista mieluiten kaukaa kriisialueelta kootuista jäsenmaiden joukoista.
VH: " YK oli varsin pitkälle amerikkalaisten (ja heitä tukeneiden brittien) luomus. Sodan voittanut Yhdysvallat valitsi viisaan politiikan ja asetti itselleen toiminnallisia rajoituksia, sellaisia joihin sodan voittajat eivät ole yleensä ryhtyneet. "
RK: YK:ta oli valmisteltu erilaisilla sopimuksilla Liittoutuneiden kesken jo II maailmansodan kestäessä.Se ei ole mikään "suvereeni amerikkalaisten luomus".
VH: " Presidentti George W. Bush irrotti Yhdysvallat näistä rajoitteista aloittaessaan sodan Irakia vastaan vuonna 2003.Irtautuminen epäonnistui: Yhdysvallat tarvitsee YK:ta Irakin-sodan jälkihoitoon ja sen kunnialliseen lopettamiseen. "
RK: YK ei "anna kunniaa" päätöstensä rikkomisesta ja kintaalla viittaamisesta kansainväliselle oikeudelle.
" Nato-retoriikka edustaa amerikkalaisten yritystä palata YK-ruotuun heidän omilla ehdoillaan. Natoa ei tarjota YK:n syrjäyttäjäksi vaan sen täydentäjäksi. YK:n rauhanturva- ja kriisinhallintatoiminta on edelleen aktiivista. "
RK: Ainakin Harle tarjoaa NATOa nimenomaan YK:n syrjäyttäjäksi, samoin Ahtisaari, ja Halosen kultapoika Raimo Väyrynen, joten viime kädessä sitä Halonenkin lopulta kuitenkin ajaa. (Epäselvää on ehkä virka-paikkojen jako "Maailman-NATO:ssa" EU:n Sosialistisen Internatsionaalin ja USA:n Republikaanien kesken... Noiden molempien tähti on kuiten-kin vakaassa laskussa ja ideologia objektiivisesti romahtanut.)
VH: "Tällä hetkellä näyttää siltä, että puhe yhteisöllisestä turvallisuudesta ja Naton pyrkimys tuon tehtävän toteuttamiseen vastaavat toiveeseen, joka osoittautui YK:n osalta varsin epärealistiseksi.
Naton lupaus YK:ta toimivammasta turvallisuusjärjestelmästä ei ole ihan tuulesta temmattu. Naton yhteisöllisen turvallisuusroolin kehityksen puolesta voidaan esittää ainakin kolme argumenttia.
Ensinnäkin näyttäisi olevan syntymässä uusi normi, joka syventävää kansainvälisen yhteisön normi- ja instituutiorakennetta. Se vaatii valtiota osallistumaan yhteisen kansainvälisen turvallisuuden tuottamiseen ja ylläpitämiseen.
Tämä normi ei ole Naton keksimä.Tuo normi palvelee koko kansainvälistä yhteisöä, erityisesti heikkoja ja pieniä maita. Nato tavallaan tarjoutuu yhdeksi välineeksi tämän normin toimeenpanossa. "
RK:Tuohon ei tarvita NATOa,eikä sen puoleen mihinkään muuhunkaan!
Jäsenmaat voivat osallistua YK:n rauhanturvajoukkoihin.
Kansallinen armeija voi myös olla kollektiivisen turvallisuuden ylläpitämistä. Ja NATOn touhu taas voi aivan hyvin olla sen uhkaamista.
Huomattavasti vaikeampaa on kattavan demokraattisen poliittisen organisaation YK:n toiminta olla rauhaa uhkaavaa, vaikka kuinka jotkut munisivat.
VH: " Toiseksi: Nato ei ole liikkeellä yksin. Kansainvälisen yhteisön uuden sotilaallisen järjestyksen kehityksessä on havaittavissa myös muita vas-taavia elementtejä, kuten YK:n, EU:n, Etyjin ja muiden kansainvälisten järjestöjen kriisinhallintatoiminnan kehittyminen sekä yhä useamman maan halu osallistua yhteisöllisen turvallisuuden kehittämiseen. "
RK:EU:n ETYJin jne "rauhanturvaaminen" (vierailla mailla) on tasan yhtä turhaa ja pysyvänä "instituutiona" demokraattisen YK:n kilpailijana vahingollistakin kuin NATOnkin vastaava...
"Rauhanturvaamisen" etiketin alla kulkee silloin helposti ihan muita asioita, esimerkiksi "turvaajan" ikiomia etuja...
VH: " Joskaan Suomi ei ole Norjan tapaan tämän kehityksen kärkimaita, myös Suomessa yhteisöllisen turvallisuuden rakentaminen on alettu ymmärtää kansallisen turvallisuuden perusehdoksi. "
RK:SELLAINEN "yhteisöllinen turvaaminen" EI OLE Suomen turvallisuuden edellytys.
VH: " Kolmanneksi: edellisten tekijöiden vaikutuksesta syntyvä paine on aidosti nostamassa kansainvälisen yhteisön yhteisen turvallisuuden kan- sallisen turvallisuuden yläpuolelle ohjaamaan ja rajoittamaan valtioiden kansallisten sotilaallisten toimien raameja. "
RK: YK rajoittaa "maiden sotilaallisten toimien raameja" DEMOKRAATTISESTI, silloin kun sellaiseen ilmenee tarvetta!
Siihen nimenomaan EI TARVITA enää "ylimääräisiä välitasoja"!
VH: " On kuitenkin kokonaan eri asia, ollaanko kehityksessä todella näin pitkällä. Naton kehittyminen YK:n sotilaalliseksi elementiksi on vielä valitettavan kaukainen haave. "
RK: YK EI TARVITSE NATOA,ei "omaksi sotilaalliseksi elementikseen" ("sotilaalliseksi isäntärengiksi"...), eikä mihinkään muuhunkaan tarkoitukseen.
(NATO on osittautunut rauhaturvaajana TÄYDEKSI TUNARIKSI.)
NATO ei tuo mitään "lisäarvoa" siihen,että sen jäsenmaat toimivat YK:n johdolla. Päin vastoin:se LUO UHKIA tuollaisessa tilanteessa, ja asettaa YK:n jäsenmaat eriarvoiseen asemaan.
VH: "YK:n oma kehitys kaatui suurvaltojen itsekkäisiin etuihin ja kylmään sotaan."
RK: YK:n oma kehitys ei ole "kaatunut", vaan jatkuu...
VH: " Myös Nato nojaa liiaksi yhden supervallan, Yhdysvaltojen, ja sitä tukevien valtioiden etujen varaan. "
RK: Juuri niin!
Miksi siis tuollainen epädemokraattinen NATO demokraattisen YK:n tilalle!?
VH:"Tällä hetkellä eletään vielä itsekkäiden kansallisten etujen reaalimaa- ilmassa. Yhdysvaltojen ylivoima taistelukentällä on kiistaton, mutta sekä Irakin että myös Afganistanin tapaukset osoittavat,että sodan voittaminen ja päättäminen on edelleen vaikeaa. Kriisinhallinta näyttää johtavan ikuisen rauhan sijasta ikuiseen sotaan. "
RK: Eli se onkin USA, joka tarvitsee apua aloittamiensa kriisien saattamiseen mieleiseensä päätökseen, eikä niiden kriisien uhrit!
(USA:n erikoiasema haihtuu petrodollarin myötä.)
VH: "Jos sotilaallinen voima moninapaistuu edelleen ja uudelleen,on mah- dollista,että mukaan tulevat myös uudet poliittis-sotilaalliset eturistiriidat.
Ideologisen kylmän sodan vastakohtaisuus on korvautumassa suuralueiden kamppailulla, jossa uusliberalistiset ja uusimperialistiset talousintressit voivat johtaa jopa uuteen maailmansotaan. "
RK: Eli USA:n (kuviteltu) "voimamonopoli" rapistuu!
Hui kun kamalaa...
YK:n tehtävä on estää sodat, mieluiten demokratiaa ja kaikinpuolista tasa-arvoa laajentamalla.
VH: " Johtopäätös:Jotta Nato-retoriikan lupaus koko kansainvälisen yhtei- sön turvallisuudesta voisi toteutua, maailmanpolitiikan ja Naton pitäisi muuttua varsin paljon. "
RK: NATO ei voi "luvata" sellaista, mitä se ei pysty toteuttamaan.
Eikä sitä pidä uskoa, vaikka se "lupaisikin" paljon...
VH:"Maailmanpolitiikassa tulisi tapahtua voimakas muutos kansainvälisen yhteistyön ja kansainvälisen yhteisön normiston vahvistumisen suuntaan"
RK: Se on YK, joka SÄÄTÄÄ kansainvälisen normiston
DEMOKRAATTISESTI!
Sen syrjäyttäminen ei tuollaista normistoa missään tapauksessa voi "vahvistaa"!!!
VH: "Tai sitten Naton jäsenyyspohjan pitäisi muuttua yhtä kattavaksi kuin YK:n.”
RK: Tämä on samaa kuin että "NATOn pitäisi tehdä YK:ssa sotilasvallankaappaus"!
NATOsta on kaikkein viimeksi kansainvälisen oikeuden takuumieheksi: se on sen yksi uhkaaja, ja se on lakkautettava YK:n "kilpailijana".
Eli jos ja kun jompikumpi on lakkautettava,olkoon se silloin NATO!
PS: USA:ssa itsellä rahapussin pohja paistaa ja setelipaperit ja -painovä-ritkin ovat lopultakin "kortilla", ja mikä tärkeintä ns. europuoskaritieteen viime kädessä (loputon) sotilaallinen pönkittäminen on vislattu poikki mm. Obaman neuvonantajiin kuuluvan
maailman johtavan neurofysiologin R. Douglas Fieldsin suulla:
" The most powerful defense our nation has is not its weapons, he said. President Obama believes it is our superiority in science and technology, and the strength of the American people.
Developed from the primitive electronic circuits inside the guidance systems of rockets, electronic computers are now in the hands of people around the globe, and guiding them to a better future.
For the first time, though, all the space technology on display that once sparked the superlative "space age" adjective applied to the most advanced technologies looked archaic. These objects had truly become museum pieces.Countries like China, India, Iran, the national security advisor told us, are pouring great effort into science edu-cation, and students in many countries now outpace students in the United States in math and science. "
Tieteestä puhuessaan Fields tarkoittaa todellakin tiedettä, eikä sellaiseksi julistettua haistapaskaa (bullshit) ja terrorismia, kuten EU!
PS: Valitettavasti Fields petaa tuossa Obaman Libyan ja Syyrian "arabikevään" ope-raatiota, jotka piti hoidella "infosotana" internetin välityksellä. ISIS osoittautui ihan yhtä "hyväksi" internetin kanssa kuin Obamakin...
***
YLE, ja sitä perustuslain mukaan hallitseva ja siitä vastuussa oleva Eduskunta, on seonnut:Anderssonin ehdokastentissä toimittaja romutti toisesta suupielestään YK:ta : "Ei ole muotia! Tuskin kiinnostaa enää ketään!", ja toisesta suupielestä tiukkasi eh-dokkaan "sitoutumista Sääntöpohjaiseen Maailmanjärjestykseen". Sääntöpohjainen maailmanjärjestys on kuitenkin juuri YK. MITÄ WITTUA SIITÄ PITÄÄ KÄYTTÄÄ TUOLLAISTA SANAHIRVIÖTÄ, KUN SITTEN TYPERIMMÄT JA SIVISTYMÄTTÖ-MIMMÄT TOIMITTAJATKAAN EDIVÄT YMMÄRRÄ - saati kaikki me tavalliset kansalaiset!!!
https://areena.yle.fi/1-67348085
Presidentinvaalit 2024. Andersson (vas.) pitää puheen ja toimittajat tenttaavat. Politiikantutkijat arvioivat ehdokkaan linjaa. Toimittajina Jyrki Hara ja Marja Sannikka.
***
Perkele! Tuo olikin sovittua!
Ex-kanalaministeri, maailmanpolitiikan Turun_maisteri Li Andersson kertoo, että kyllästymiseen asti lallateltu "Sääntöpohjainen Maailmanjärjestys" onkin nyt NATO JA EU EIKÄ YK!
https://www.ku.fi/artikkeli/4939771-li-andersson-kommentoi-rajanylityspaikkojen-sulkemista-sivistysvaltioperiaate-ja-monenkeskisen-jarjestelman-kunnioitus-erottavat-suomen-venajasta
Li Andersson kommentoi rajanylityspaikkojen sulkemista:
Sivistysvaltioperiaate ja monenkeskisen järjestelmän kunnioitus erottavat Suomen Venäjästä
Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Li Andersson kommentoi sun-nuntaina käynnissä olevaa rajakeskustelua blogissaan ja sosiaalisessa mediassa. Andersson korostaa,että Suomen on haettava toimissaan tasapainoa, koska muuten Suomi avaa saman pelikirjan, jota Venäjä noudattaa.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on ottanut kantaa käynnissä olevaan rajakeskusteluun.
”On selvää, että rajanylitysten taustalla on ilmiö, jota kutsutaan siirtolaisten välineel-listämiseksi tai hybridivaikuttamiseksi.Ihmisten pääsy Suomen rajalle ilman viisumei-ta on tarkoittanut vähintäänkin aktiivista välinpitämättömyyttä venäläisten rajavartijoi-den osalta – rajavalvonnan tavallisissa olosuhteissa tämä ei olisi mahdollista”, Andersson kirjoittaa sunnuntaina julkaistussa blogissaan.
Andersson julkaisi kirjoituksensa myös sosiaalisessa mediassa.
Muutama kommentti käynnissä olevaan rajakeskusteluun.
Suomi on varautunut
Andersson huomauttaa myös,että maahanmuuton välineellistäminen ei ole uusi ilmiö , vaan vastaavia tapauksia nähtiin esimerkiksi vuonna 2015 Raja-Joosepin rajanyli-tyspisteellä. Vastaavanlaista oli myös Valko-Venäjän ja Puolan rajalla kesällä ja syksyllä 2021.
”Tämä on yksi tiedossa ollut mahdollinen Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvä skenaario, johon olemme myös varautuneet”, Andersson toteaa.
Li Andersson korostaa tekstissään, että Suomen erottaa Venäjästä muun muassa länsimaisten sivistysvaltioiden periaatteisiin kuuluva sääntöperustaisen monenkeskisen järjestelmän kunnioitus.
”Se tarkoittaa, että Suomi ei voi jättää huomioimatta kansainvälisiin ihmisoikeussopi- muksiin ja EU-oikeuteen pohjautuvia velvoitteita, joihin se on sitoutunut. Jos tekisim-me niin, se olisi juuri sellainen reaktio, johon Venäjä luultavasti hybridivaikuttamisel-laan myös pyrkii”, Andersson kirjoittaa. Vasemmistoliiton puheenjohtajan mukaan on myös Suomen oman turvallisuuden kannalta tärkeää, että monenkeskistä sääntöperäistä järjestelmää kunnioitetaan ja noudatetaan.
”Tämä on yksi tiedossa ollut mahdollinen Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvä skenaario, johon olemme myös varautuneet”
Andersson toteaa,että vasemmistoliiton lähtökohtana on,että Suomen tulee reagoida ja huolehtia oman rajansa turvallisuudesta. Samalla hän linjaa, että näin toimimalla Suomen tulee samalla pitää kiinni kansainvälisoikeudellisista ihmisoikeusvelvoitteista.
”Muuten avaamme saman pelikirjan, jota Venäjä noudattaa. Meidän on haettava toimissamme tasapaino”, Andersson kirjoittaa.
Tärkeää pitää pää kylmänä
Kirjoituksessaan Li Andersson toisti KU:lle aikaisemmin toteamansa tarpeen rauhallisuudesta.
”Tässä tilanteessa on nyt keskeistä pitää pää kylmänä ja olla provosoitumatta, kun meitä tietoisesti provosoidaan. Juuri tähän skenaarioon olemme varautuneet, ja nyt tämä varautuminen mitataan”, Andersson sanoo.
Vartiuksen rajavartioasema Kuhmossa perjantaina 17. marraskuuta 2023. Kuva: Lehtikuva/Hannu Huttu
Hän lisää, että Suomen maahanmuuttoviranomaiset ovat vuoden 2015 jälkeen saaneet kokemusta vastaanottokapasiteetin kasvattamisesta.
”Järjestelmämme ei ole ajautumassa kriisiin, vaan meillä pitää olla valmius ottaa vastaan myös paljon suurempia määriä tulijoita, kuin mitä olemme viime aikoina nähneet”, Andersson kirjoittaa.
Li Andersson toteaa, että tunnelma paniikista tai kriisistä on juuri se, mihin Venäjän vaikuttamisella pyritään.Sitä vastaan suomalaisten tulisi nyt hänen mukaansa toimia.
”Suomen yhteiskuntajärjestelmä ei mene rikki tai horjahda suurenkaan turvapaikan-hakijamäärän vastaanottamisesta.Olemme varautuneet hybridivaikuttamiseen. Tehty työ uhkaa valua hukkaan, jos vastuuta kantavat päättäjät antavat heti tiukan paikan tullen voimakkaita lausuntoja, joissa esimerkiksi kyseenalaistetaan kansainvälisten sopimusten merkitys”, Andersson moittii.
Andersson toteaa, että koko itärajan sulkeminen ei ole oikeudellisesti mahdollista – toisin kuin perussuomalaiset ministerit ovat väittäneet.
”Jos turvapaikkahakemuksia voi jättää vain Helsinki-Vantaalla, niin silloin tosiasialli-nen mahdollisuus hakea turvapaikkaa ei toteudu. Silloin Suomi ainakin rikkoisi kansainvälisiä velvoitteensa”, Andersson sanoo. "
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/00f3403b-9fac-4718-8f34-afdaf914de3a
- Anderssonin mielipide muuttui Nato-jäsenyydestä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrai-naan helmikuussa 2022. Sitä ennen Andersson vastusti jäsenyyttä hanakasti.
- Andersson vaati ennen hyökkäyssotaa asemäärärahojen leikkaamista ja arvosteli Suomen hävittäjähankintojen hintaa.
- Vasemmistoliiton puheenjohtaja on esittänyt huolensa Venäjän muutoksista, mutta nähnyt ratkaisuksi Venäjän kansan vapaan kulkemisen Eurooppaan, jotta venäläiset näkevät länsimaisen vaihtoehdon.
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas, kansanedustaja Li Andersson on muihin ehdokkaisiin verrattuna nuoren sukupolven kasvatti.
Vasemmistoliittoa vuodesta 2016 asti johtanut Andersson oli vasta neljävuotias, kun Neuvostoliitto lopullisesti hajosi vuoden 1991 lopulla.
Vasemmistoliitto oli vahvasti Nato-jäsenyyttä vastaan, kunnes osa puolueesta päätyi keväällä 2022 siihen, että puolustusliittoon liittyminen on Suomelle tarpeellista. Päätös ei ollut puolueessa helppo, ja eduskunnassa puolueen kansanedustajien äänet jakautuivat.
Andersson on sen jälkeen myöntänyt, ettei vasemmistoliitto ymmärtänyt miettiä tarpeeksi ajoissa vaihtoehtoa Natolle.
Vasemmistoliitto on saanut usein kritiikkiä Venäjä-sympatioistaan liittyen etenkin vasemmistoliittoa edeltäneisiin puolueisiin kuten SKDL:ään ja Suomen kommunisti-seen puolueeseen. Vanhojen puheenvuorojen perusteella näkyy, että Anderssonille vasemmistolaisuus ei ole kuitenkaan tarkoittanut Vladimir Putinin Venäjän myötäilyä ja hän on usein korjaillut arvostelijoita.
Presidenttiehdokkaiden Venäjä-taustat
Iltalehti selvittää juttusarjassa, miten presidenttiehdokkaat ovat vuosien varrella suhtautuneet Venäjään ja Suomen puolustukseen. Nostamme esiin asioita, joita ehdokkaat eivät itse välttämättä halua vaalien alla korostaa.
Asiantuntijoiden mukaan Venäjän politiikka muuttui jo 2000-luvun alussa autoritääri-seksi.Tästä huolimatta vain harva poliitikko on pitänyt Venäjää turvallisuuspoliittisena riskinä,tai kritisoinut Venäjän aggressiivista ulkopolitiikkaa, toisinajattelijoiden murhia ja ihmisoikeusrikoksia.
Li Andersson on suhtautunut kriittisesti Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen. Kuvassa vasem-mistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson kuvattuna vuonna 2016. Vesa-Matti Väärä
Arvosteli Venäjän homolakeja
Venäjä on Anderssonille tuttu maa.Hän on urallaan puhunut useasti Venäjällä tapahtuvista huolestuttavista muutoksista, mutta nähnyt ratkaisuksi Venäjän kansan vapaan kulkemisen Eurooppaan, jotta venäläiset näkevät länsimaisen vaihtoehdon.
Äidinkielenään ruotsia puhuva, turkulainen Andersson opiskeli Åbo Akademissa kansainvälisen oikeuden lisäksi sivuaineena venäjän kieltä ja kirjallisuutta. Kotilieden haastattelussa tuoreena kansanedustajana marraskuussa 2015 Andersson kertoi, että Venäjän eri kolkat ovat tulleet hänelle tutuiksi opiskelijareissuilla. Hän sanoi, että Venäjän poliittinen tilanne on ongelmallinen.
– Venäjä eristäytyy Euroopasta, homopropagandalait ja Krim ovat siitä esimerkkejä.
Andersson piti tärkeänä, että Suomi tukee tavallisten venäläisten kanssakäymistä lännen kanssa.
– Heidän pitää päästä näkemään, miten toimii järjestelmä maassa, jossa on aidosti sanan- ja mielipiteenvapaus eikä korruptiota.
Harjoittelu ihmisoikeusjärjestössä
Andersson teki opiskeluihinsa kuuluvan harjoittelun Tukholmassa ruotsalaisen Civil Rights Defenders -ihmisoikeusjärjestön Itä-Euroopan yksikössä vuonna 2010.
– Tein töitä Putinin hallinnon vastustajien kanssa.Järjestimme esimerkiksi konferens-sin, jossa oli paljon kansalaisjärjestöjen edustajia niin Venäjältä kuin muun muassa Dagestanista, Pohjois-Kaukasuksen puolelta, Andersson kertoi Iltalehden haastattelussa syksyllä 2023.
Hän sanoi, että opiskeluaikana hänen katsantokantansa Venäjään liittyi vahvasti ihmisoikeuksiin.
– Se ei ole enää maa, jossa voin käydä edes vierailulla eli olen etääntynyt Venäjästä tosi paljon, Andersson kuvasi nykysuhdettaan Venäjään.
Kannatti viisumivapautta 2015
Vasemmistonuoria johtanut Andersson valittiin eduskuntaan vuonna 2015. Ennen vaaleja Andersson sanoi Suomen Kuvalehden haastattelussa, että Venäjän poliittinen järjestelmä on huolestuttava.
– Maa on muuttunut autoritaarisemmaksi Vladimir Putinin tämän kauden aikana. Se on ongelma Suomelle, Andersson sanoi.
Anderssonin mielestä Venäjä eristäytyi yhä enemmän, ja hänestä venäläisille olisi pitänyt antaa viisumivapaus.
– Kannatan viisumivapautta, koska pitää tehdä kaikki, että saamme Venäjän keskiluokan matkustamaan, hän sanoi ennen eduskuntavaaleja 2015.
Helmikuussa 2017 Andersson puhui Paasikivi-seurassa, että Venäjän yhä autoritaa-risempi hallinto,maan eristäytyminen ja ihmisoikeusloukkaukset ovat huolestuttaneet jo useiden vuosien ajan.
– Suomen ja EU:n on tarjottava Venäjälle tie ulos pakotteista, kun Ukrainan kriisiin saadaan ratkaisu. Minskin sopimus tarjoaa edelleen parhaan pohjan kriisin ratkaisemiseksi. On vaadittava, että kaikki osapuolet noudattavat sen määräyksiä.
Ylen vaalikoneessa 2019 Andersson sanoi,että EU:n ulkopuolisten kansalaisten tont-tien ostojen rajoittaminen ja ennakkotarkastaminen on hänen mielestään perusteltua ,silloin kun kyse on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeistä kohteista .
Andersson on puolustanut kaksoiskansalaisuutta Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen-kin. MTV:n vaalikoneessa presidentinvaalien alla Andersson ja Jutta Urpilainen (sd) ovat ainoat, joiden mielestä venäläisten mahdollisuudesta kaksoiskansalaisuuteen ei pitäisi luopua.
Kesällä 2016 Naantalissa Kultarantakeskusteluissa Sari Essayah (kd), Ville Niinistö (vihr), Kai Mykkänen (kok) ja Li Andersson (vas). Kaikki ovat yhä aktiivipoliitikkoja, Essayah myös presidenttiehdokas Anderssonin tavoin. Petteri Paalasmaa
Arvosteli Fennovoiman Venäjä-kytkyä
Andersson on halunnut julkisuudessa useasti korjata oletuksia vasemmistoliiton Venäjä-myönteisyydestä ja varoittanut Putinin muuttamasta Venäjästä.
Iltalehti teki Anderssonin ja silloisen elinkeinoministerin, nykyisen presidenttiehdok-kaan Olli Rehnin (kesk) yhteishaastattelun Suomi-areena-tapahtumassa Porissa heinäkuussa 2016.
Andersson suhtautui haastattelussa kriittisesti Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen.
– Olen myös liennytyksen ja vuoropuhelun kannalla. Mutta Fennovoima-hankkeessa kävi niin, että Fortum ikään kuin pakotettiin mukaan pelastamaan hanke. Nyt sidom-me keskeisen suomalaisen energiapoliittisen ratkaisun venäläiseen ydinvoimaosaa-miseen ja rahoitukseen. En näe sitä energian huoltovarmuuden näkökulmasta perusteltuna, Andersson perusteli.
Anderssonin mielestä Fennovoima-hanke oli ”erittäin ristiriitainen”.
– Perustellaan lisäydinvoimaa sillä, että halutaan parantaa huoltovarmuutta ja oma-varaisuutta.Mutta silti joudutaan tekemään ratkaisua rahoituksesta,joka käytännössä sitoo meidät venäläiseen valtionyhtiöön.
Andersson on myöhemmin haastatteluissa muistuttanut, että kokoomuksen presi-denttiehdokas Alexander Stubb kutsui vasemmistoliittoa ja vihreitä russofobeiksi, kun ne vastustivat Fennovoiman ydinvoimahakemusta vuonna 2014.
Li Andersson sanoi 2019, että EU:n ulkopuolisten kansalaisten tonttien ostojen ra-joittaminen Saaristomerellä ja ennakkotarkastaminen on hänen mielestään perus-teltua, silloin kun kyse on yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta tärkeistä kohteista. Pete Anikari
Arvosteli hävittäjähankinnan hintaa
Ennen Venäjän hyökkäyssodan alkamista Andersson vaati asemäärärahojen leikkaamista ja arvosteli hävittäjähankintojen miljardien hintalappua.
– Vasemmistoliitto ei vastusta vanhentuvan kaluston korjaamista, mutta hävittäjien määrää ja hintaa tulee arvioida kriittisesti, Andersson sanoi huhtikuun lopulla 2018.
Tuolloin puolustusministeriö lähetti tarjouspyynnön Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Yhdysvaltain hallinnoille Ilmavoimien Hornetit korvaavista hävittäjistä.
Joulukuussa 2018 Andersson arvosteli blogissaan sitä, että Suomen hävittäjähankintojen hintaa ja määrää ei voi arvioida kriittisesti.
– Puolustusvoimien hankintatoiveet eivät voi olla kriittisen tarkastelun ulkopuolella. Se on myös eduskunnan ja hallituksen tehtävä, eikä puolustusvoimat voi sitä yksin määritellä.
Samassa blogissa Andersson hämmästeli: ”Luulisi, että tällainen megalomaanisen kallis megahankinta olisi asia, josta käydään laajaa ja tarkkaa pohdintaa, erityisesti eduskuntavaalien lähestyessä. Mutta ei.”
Opetusministerinä Andersson jätti toisen vasemmistoliiton ministerin Hanna Sarkki-sen kanssa lausuman hallituksen päätökseen 64 yhdysvaltalaisen hävittäjän hankin- nasta joulukuussa 2021.Lausumassa vaadittiin,että koneiden käyttökustannukset ei-vät nouse sovitusta, joka on kymmenen prosenttia puolustusvoimien vuosibudjetista.
Arvioi Nato-jäsenyyden tuovan epävakautta
Nato-jäsenyyden suhteen Andersson käänsi takkinsa täysin.
Vasemmistoliitolla oli pitkä historia puolustusliittoon liittymisen vastustamisessa. Puheenvuoroja Nato-jäsenyyttä vastaan löytyy Anderssonin uralta useita.
– Kuten hallituksen viime kevään Nato-selvitys totesi, olisi Nato-jäsenyys Suomen kohdalla merkittävä linjanmuutos suhteessa harjoitettuun politiikkaan, ja sillä olisi luonnollisesti myös maan turvallisuuspoliittista ympäristöä epävakauttavia seurauk-sia, Andersson sanoi esimerkiksi helmikuussa 2017 Paasikivi-seuran puheessa.
Tuolloin Andersson sanoi myös, että sotilaallinen liittoutumattomuus edellyttää Suo-melta myös tarkempaa harkintaa yhteisissä sotaharjoituksissa esimerkiksi kuuden Nato-maan muodostamien JEF-joukkojen osalta.
Kun Venäjä teki suurhyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022, Anderssonin oma Nato-kanta muuttui.
Anderssonista tuli Naton kannattaja ja hän kertoo pohdintaansa vaikuttaneen se, että Putin päätti toteuttaa laajamittaisen sodan toisessa itsenäisessä maassa.
– Se toi esille, että siihenastiset ulko- ja turvallisuuspolitiikan ratkaisut eivät olleet riittäviä pahimman uhkakuvan estämiseksi, Andersson kertoi Iltalehden haastattelussa syksyllä.
Osa vasemmistoliiton kansanedustajista äänesti Nato-jäsenyyttä vastaan eduskun-nassa. Vasemmistoliitto oli myös ainoa puolue, joka olisi ensin odottanut Turkin ja Unkarin ratifioinnit Nato-jäsenyydelle ennen kuin olisi hyväksynyt eduskunnassa jäsenyyden.
Andersson sanoi Iltalehdelle viime syksyn haastattelussa,että vasemmistoliiton pitää harjoittaa itsekritiikkiä siinä,että Natoa vastustanut puolue ei ollut aktiivisesti pohtinut vaihtoehtoja Nato-jäsenyydelle. Anderssonin mukaan vasemmistoliitossa ei ymmärretty ajoissa esimerkiksi eurooppalaisen tai pohjoismaisen vaihtoehdon rakentamisen tärkeyttä.
Ei ydinaseita Suomeen
Andersson on peräänkuuluttanut perusteellista keskustelua siitä, minkälainen Nato-maa Suomi haluaa olla. Hän toivoo, että Pohjoismaat voisivat lähteä yhdessä muotoilemaan pohjoismaista mallia Nato-jäsenyydelle.
Anderssonista Suomen ei pidä hyväksyä ydinaseita omalle maaperälleen. Hän haluaa säilyttää nykyisen ydinenergialainsäädännön, joka kieltää ydinaseiden maahantuonnin ja varastoinnin Suomessa.
Andersson suhtautuu myös kriittisesti Yhdysvaltojen pysyviin tukikohtiin Suomessa.
– Se on eri asia, että Yhdysvaltojen kanssa tehtävän puolustussopimuksen myötä tänne tulee Yhdysvaltain käytössä olevia alueita ja infrastruktuuria, jotka nopeuttavat tarvittaessa avun saamista ja harjoittelua. Sitä en vastusta, mutta on tärkeä sopia ja tietää, keitä täällä milloinkin harjoittelee,Andersson muotoili Iltalehden haastattelussa viime syksynä.
Presidenttiehdokkaiden Venäjä-suhdetta käsittelevän juttusarjan julkaistut jutut:
Alexander Stubb ei uskonut omia varoituksiaan
Jos Haaviston tahto olisi mennyt läpi, Suomen puolustus olisi ajettu alas vuosikymmeniä sitten
Li Andersson käänsi takkinsa Natosta – Myönsi vasemmistoliiton virheen
Harkimon Jokerit eli venäläisestä rahasta
”Venäjä-yhteistyö on ykkönen” – Sari Essayah ei uskonut Venäjän uhkaavan Eurooppaa
Näin pieleen osa Aaltolan Venäjä-arvioista meni
Jutun aloituskuvitus: Santeri Rosenvall
Putinin Venäjän sodat, murhat ja ihmisoikeusrikokset
1999
Elo-syyskuussa 1999 Moskovassa ja muualla Venäjällä räjäytettiin useita kerrostalopommeja. Venäjän hallinto syytti pommi-iskuista tšetšeenejä.
Venäjän opposition ja joidenkin läntisten tahojen mukaan Venäjän turvallisuusviran-omaiset räjäyttivät itse pommit, jotta saatiin riittävät perusteet toisen Tšetšenian sodan aloittamiselle.
Sodan tarkoituksena oli estää Venäjää hajoamasta. Samalla turvallisuuspalvelutaus-taisesta pääministeri Vladimir Putinista rakennettiin kansan silmissä kovaotteista sankarihahmoa, joka saa tšetšeeniterroristit kuriin.
2000
Vladimir Putin valittiin maaliskuussa 2000 Venäjän presidentiksi.
2003
Putin oli ollut vallassa kolme vuotta, kun länsimielinen, oppositiota tukenut oligarkki ja Putinin politiikan arvostelija, Mihail Hodorkovski pidätettiin.
Vuonna 2003 myös Venäjän kerrostaloräjähdyksiä tutkinut ja Tšetšenian sotaa arvostellut liberaali kansanedustaja Sergei Jushenkov ammuttiin.
Samana vuonna myös Tšetšenian sotaan ja Putiniin valtaannousun edistämiseen liittyviä Moskovan kerrostaloräjähdyksiä tutkinut Novaja Gazetan varapäätoimittaja surmattiin. Hänen oireensa viittasivat altistumisen radioaktiivisille aineille.
2006
Novaja Gazeta -lehden toimittaja Anna Politkovskaja murhattiin Putinin syntymä-päivänä. Politkovskaja oli tehnyt paljastuksia Tšetšenian sodasta ja arvostellut Putinia.
Samana vuonna Lontooseen paennut Putinin vastustaja Aleksander Litvinenko myrkytettiin radioaktiivisella poloniumilla. Litvinenko oli sanonut turvallisuuspalvelu FSB:n räjäyttäneen kerrostaloja Moskovassa, jotta Venäjä sai syyn Tšetšenian sotaan. Britannian epäilee murhista entisiä FSB-agentteja. Litvinenko syytti kuolinvuoteellaan Putinia.
2007
Putin piti Münchenin turvallisuuskonferenssissa puheen, jossa hän syytti kovasanai-sesti Yhdysvaltoja ja Natoa rajojen ylittämisestä ja antoi varoituksen, jonka mukaan ”kukaan ei ole turvassa”.
Putin sanoi, että jos Venäjää ja sen intressejä ei oteta huomioon, Venäjä näyttää kovalla voimalla, että näin ei voi olla.
Münchenin puhetta on pidetty alkupisteenä sille, mitä on tapahtunut muun muassa Georgiassa ja Ukrainassa.
2008
Venäjä hyökkäsi Georgiaan. Hyökkäystä pidetään kansainvälisen politiikan käännekohtana, jossa Venäjä aloitti entisten neuvostotasavaltojen valloittamisen.
Vuonna 2008 Putin uhkasi myös, että jos Ukraina menee Natoon, se menee liittokuntaan ilman Krimiä ja itää.
Samana vuonna venäläinen asianajaja Sergei Magnitski paljasti 230 miljoonan euron verohuijauksen, jossa oli osallisena venäläisiä virkamiehiä. Sen jälkeen Venäjän viranomaiset syyttivät asianajajaa verorikoksista ja hänet passitettiin tutkintavankeuteen.
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Magnitski kuoli vankilassa 2009 kidutuksen ja pahoinpitelyjen seurauksena.
2009
Tshethenian sodan uhreja puolustanut ihmisoikeusasianajaja Stanislav Markelov ammuttiin Moskovassa. Myös hänen seurassaan ollut Novaja Gazetan toimittaja Anastasija Baburova surmattiin.
2011–2012
Venäjän duuman vaalien jälkeen sadat tuhannet venäläiset vastustivat parlamentti-vaalien vilppiä ja Putinin kolmatta presidenttikautta vuosina 2011 ja 2012 järjestetyissä lukuisissa suurmielenosoituksissa.
Putinin valtakoneisto tukahdutti lopulta mielenosoitukset ja otti entistä tiukemman kontrollin oppositiosta.
2014
Helmikuussa 2014 Venäjä valtasi laittomasti Ukrainalle kuuluvan Krimin käyttämällä invaasiossa tunnuksettomia erikoisjoukkojen sotilaita.
Krimin valtauksen jälkeen alkoi Itä-Ukrainan sota, jossa Venäjän tukemat separatistijoukot taistelivat Itä-Ukrainassa Ukrainan hallituksen joukkoja vastaan.
2015
Putinin äänekkäimpiin kriitikoihin kuulunut oppositiohahmo Boris Nemtsov murhattiin Moskovassa ampumalla.
2018
Entinen venäläinen sotilastiedustelu-upseeri Sergei Skripal myrkytettiin Neuvosto-liiton kehittämällä hermomyrkyllä. Skripal toimi kaksoisagenttina Britannian hyväksi 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa.
2020
Elokuussa 2020 oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi myrkytettiin Neuvostoliitossa kehitetyllä hermomyrkyllä. Oppositiojohtaja on paljastanut Putinin hallinnon väärinkäytöksiä ja korruptiota.
Navalnyi pidätettiin hänen palattuaan Moskovaan tammikuussa 2021. Hän kärsii Venäjällä pitkää vankeustuomiota mielipidevankina.
2021
Joulukuussa 2021 pitämässään puheessa Putin vaati, että Nato ei saa laajentua itään. Toteutuessaan vaatimus olisi tarkoittanut myös Suomen jäämistä Venäjän etupiirimaaksi.
2022
24. helmikuuta Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tuhoamissota on jatkoa vuonna 2014 alkaneelle Krimin laittomalle valtaukselle ja Itä-Ukrainan sodalle. "
***
" Li Andersson painottaa Ukrainan aseavun merkitystä:
”Eihän rauhasta voi neuvotella silloin, kun osapuolet ovat täysin epätasa-arvoisessa tilanteessa”
Li Andersson nousi eduskuntaan vuoden 2015 vaaleissa. Kuva: Lehtikuva/Anni Savolainen
Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan tuli perjantaina kuluneeksi vuosi. Li Andersson avaa KU:n haastattelussa aseavun merkitystä.
– Haluan alleviivata sitä, että eihän rauhasta voi neuvotella silloin, kun osapuolet ovat täysin epätasa-arvoisessa tilanteessa, Andersson sanoo KU:n maaliskuun lehdessä ilmestyvässä haastattelussa.
Aseellisen avun yksi tavoitteista onkin luoda tasapainoa osapuolten välille, jotta Venäjä ei kykene jyräämään Ukrainaa. Aseavulla pyritään luomaan edellytykset tilanteelle, jossa Venäjä olisi valmis käymään neuvottelupöytään.
– Mikään muu maa kuin Ukraina ei pysty sanomaan,milloin neuvottelut pitää aloittaa. Muut maat auttavat materiaalisesti, mutta yksikään muu maa ei ole tässä sodassa kuin Ukraina.
– He joutuvat näkemään inhimilliset tragediat, näkemään hajonneet perheet, kärsi-mään raskaat tappiot. He ovat ainoat, jotka pystyvät arvioimaan, että nyt on liikaa. "
Li vannoo siis omalla ammatialallaan kansainvälisessä politiikassa ns. Meloksen periaatteen nimiin. Se sanoo, että "sodassa voidaan neuvotella vain tasavahvoista asemista. Muulloin puheet ovat pelkkää ajanhaaskuuta, kun pitäsi jyrätä voimalla tai sitten pötkiä pakoon. Terve menoa YK!
Martha Imilla KiriakidouMarxilainen dialektiikka - tieteoria ja logiikka
***
Vasemmistoliiton kansanedustja Mai Kivelä on täysin päinvastaista mieltä siitä "Sääntöpohjaisesta Kansainvälisestä Maailmanjärjestyksestä" kuin puolueen puheeniohtaja-presidenttiehdokas Andersson: se on YK:
Olisikohan syytä iskeä haaste tiskiin seuraavaan puoluekokoukseen...?
https://www.ku.fi/artikkeli/4961046-mai-kivela-huolissaan-gazan-siviilien-kohtelusta-suoriutuuko-saantopohjainen-maailmanjarjestys-edes-yksinkertaisimmasta-perustehtavastaan
" Mai Kivelä huolissaan Gazan siviilien kohtelusta:”Suoriutuuko sääntöpoh- jainen maailmanjärjestys edes yksinkertaisimmasta perustehtävästään?"
Suomen on tuettava Etelä-Afrikan Israelia vastaan nostamaa kansanmurhasyytettä Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa, vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Mai Kivelä vaatii.
Kansainvälisen yhteisön mahdollistama tilanne viimeisten kolmen kuukauden ajan Palestiinassa on kerrassaan kammottava, kirjoittaa vasemmistoliiton helsinkiläinen kansanedustaja Mai Kivelä sosiaalisessa mediassa julkaisemassaan englanninkielisessä kannanotossa.
Mai Kivelä:
Why is it so, that Israel, unified with the West, is allowed to carry out something that can be characterized as ethnic cleansing, group massacre, even genocide, when these acts are clearly forbidden by international law and are also clearly, by any moral standards, wrong?
What the international community has enabled and made possible in Palestine during the past three months is utterly, utterly horrifying and disgusting. It makes one question, whether the international, rule-based order is doing its most basic job: pre-vent violence and death targeted towards civilians. As it clearly is not doing this job, one must ask: is the international system, once again,being used to justify and argue for the advancing of the interest of the powerful,over the interest and wellbeing of the underdog.
Genocide is forbidden by the most fundamental norms of international law, and it is supposed to be compelling law. If I were a Palestinian, I would see no point in belie-ving in the international system anymore, having witnessed the killing of more than 23000 people and counting, during the course of three months.
The international community, Finland included, needs to hurry up, if it wants to save any of its legitimacy in the eyes of the Palestinians and its allies in the Middle East. Rules have to be the same for everyone, otherwise there will be no support to these rules.
A lot of expectations are now on the South Africa’s genocide case against Israel at the International Court of Justice and Finland should support the case. In order to do better, the West also needs to reconsider its own enabling influence in the Israel-Palestine situation. Israel is occupying Palestinian territory. That must be the starting point of analysis.
”Miksi Israel yhdessä Lännen kanssa saa tehdä etniseksi puhdistukseksi, verilöylyksi tai jopa kansanmurhaksi kutsuttavia tekoja, kun ne ovat selkeästi kansainvälisen lain ja minkä tahansa moraalisten standardien mukaan väärin?”, Kivelä kysyy.
Kansanedustaja Kivelän mukaan on kysyttävä, suoriutuuko kansainvälinen, sääntö-pohjainen maailmanjärjestys edes yksinkertaisimmasta perustehtävästään, joka si-viileihin kohdistuvan väkivallan ja tappamisen ennaltaehkäisy. Koska näin ei Kivelän mukaan ole, on kysyttävä: käytetäänkö kansainvälistä järjestelmää jälleen kerran oikeuttamaan valtaapitävien etuja heikomman osapuolen hyvinvoinnin kustannuksella?
Kansainvälisen lain perustavanlaatuisimmat käytännöt kieltävät kansanmurhan. Se on periaatteessa sitovaa lainsäädäntöä.
”Jos olisin palestiinalainen, en näkisi enää mitään mieltä kansainvälisessä järjestel-mässä. Kolmen viime kuukauden aikana Palestiinassa on tapettu yli 23000 ihmistä, ja määrä kasvaa koko ajan”, Kivelä kirjoittaa.
Maailman on toimittava
Mai Kivelän mukaan kansainvälisen yhteisön, Suomi mukaanlukien, on kiirehdittävä, jos se haluaa säilyttää yhtään uskottavuuttaan palestiinalaisten ja Lähi-idän liittolaistensa silmissä.
”Sääntöjen on oltava kaikille samat, tai muuten niitä sääntöjä ei tue kukaan”, Kivelä toteaa.
Mai Kivelä arvioi, että paljon odotuksia kohdistuu nyt Etelä-Afrikan Israelia vastaan nostamaan kansanmurhasyytteeseen Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Suomen pitäisi Kivelän mukaan tukea syytettä.
”Jotta voisimme toimia paremmin, Lännen on myös harkittava uudelleen omaa vaikutusvaltaansa Israelin ja Palestiinan tilanteessa. Israel miehittää palestiinalaisten aluetta. Sen on oltava analyysin lähtökohta”, Kivelä kirjoittaa. "
***
NO NYT MENI WITUIKS, HAISTAPASKANTIEDE-LI ANDERSSON!
Donald torppasi ääliömäisen ja laittoman TTIP-"sopimuksen", joka olisi mm. (NATOn perintään nojaten) "velvoittanut" valtiot maksamaan "korvauksia" ylikansallisille fir-moille politiikanmuutoiksistaan, jotka olisivat muuttaneet niiden bisneksentekoehtoja!
Suomessa sellaisen olivat valmiita hyväksymään mm. eduksunnan "(glopbalisti)vasemmisto"-puolueet Provokaattori-Lipsukkoineen ja jopa SAK:n johto!
Tilanne näytti helvetin pahalta, mutta Donald torppasi, pelasti!
21 t ·
https://nykysuomi.com/2024/01/19/li-andersson-trumpin-retoriikka-kuin-hitlerin/
Tiistain Ilta-Sanomien vaalitentissä nousi esille aihe, jota tv-tenteissä on käsitelty melko vähän, nimittäin Donald Trumpin mahdollinen uudelleenvalinta Yhdysvaltojen presidentiksi ja siitä koituvat seuraukset Euroopalle ja Suomelle.
Olen huomannut,että kaikilla muilla ehdokkailla on huomattavan paljon positiivisempi käsitys Trumpin uudelleenvalinnan seurauksista kuin minulla,ja olen ihmetellyt, mistä tulee tämä tarve selittää kaikki Trumpiin liittyvä ”parhain päin”. Jussi Halla-aho on jopa aikoinaan todennut Trumpin olevan parasta, mitä Yhdysvalloille on tapahtunut pitkään aikaan.
Trump voitti ensimmäiset republikaanien sisäiset esivaalit tukevalla enemmistöllä, ja tämänhetkiset mielipidemittaukset povaavat hänelle uudelleenvalintaa presidentiksi. Monet muut ehdokkaat ovat todenneet sen suuntaisesti,että ei se ensimmäinenkään kausi nyt niin paha ollut ja että Trumpin politiikka ei juurikaan vaikuttanut transatlanttisiin suhteisiin. Tässä ajattelussa on lukuisia ongelmia.
Ensinnäkin, Trump teki ensimmäisellä kaudellaan lukuisia toimia,jotka olivat hyvinkin haitallisia sääntöperustaiselle kansainväliselle yhteistyölle. Hän muun muassa veti Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta ja romutti monia ilmaston kannalta keskeisiä hankkeita Yhdysvaltojen sisällä.
Trump veti Yhdysvallat pois myös YK:n alaisesta UNESCO-järjestöstä,johtuen muun muassa siitä, että järjestöllä oli Trumpin mielestä liian myönteisiä kantoja palestiina-laisten ihmisoikeuksiin. Trump siirsi myös Yhdysvaltojen Israelin suurlähetystön Tel Avivista Jerusalemiin siitä huolimatta, että se on myös palestiinalaisille tärkeä kaupunki. Trump toisti kautensa aikana myös sitä, että Yhdysvallat eivät tule pelastamaan Eurooppaa jos tilanne muuttuu pahaksi.
On selvää, että Trumpin uudelleenvalinta tarkoittaisi sitä, että Yhdysvaltojen Euroo-pan tukeen ei enää voisi luottaa samalla tavalla kuin nyt. Siksikään Eurooppa ei voi ripustaa turvallisuuttaan Yhdysvaltojen varaan. Euroopan on oltava valmis seiso-maan omilla jaloillaan, ja Suomen on panostettava voimakkaasti eurooppalaiseen yhteistyöhön.
Alkaako Liillä meneen tenat vinoon kun alkaa ymmärtään et toi natokortti ei ollutkaan niin hyvä. Varsinkaan yhen suurimman maan rajanaapurina...
" TTIP
What is TTIP and why should we be angry about it?
The Transatlantic Trade and Investment Partnership may sound boring, but it could affect everything from your income to the food you eat and the state of the NHS. Here is a beginners’ guide to the controversial trade deal
Anti-TTIP graffiti in Brussels, Belgium. Photograph: Francois Lenoir/Reuters
“Sometimes",says a character in David Foster Wallace’s novel The Pale King,“what’s important is dull.Sometimes it’s work.Sometimes the important things aren’t works of art for your entertainment.” It is worth bearing that in mind as we consider TTIP, the most boring thing we’re supposed to get angry about since – ooh … was it PFI schemes that nobbled hospitals, eviscerated schools and left Britain £222bn in debt? Or was it the asymmetrical constitutional ramifications inherent in the West Lothian question? Or George Osborne’s incomprehensible pension changes involving auto-enrolment annuities, tax wrappers, pots and draw-downs? Christine Lagarde’s last press conference about the Greek debt crisis? Maybe it was your last mobile phone bill.
Add up the boredom you experienced on each of those occasions, multiply the result by the international coefficient of tedium (which, as you know, is 27.5) and that’s how bored the international trade deal known as TTIP will make you.
Ignacio Garcia Bercero (left), the EU chief negotiator for TTIP, and his US counterpart Dan Mullaney. Photograph: Thierry Charlier/AFP/Getty
Remember when acronyms starting with two TTs were lovely things such as TTFN (ta-ta for now)? TTIP isn’t like that. It stands for Transatlantic Trade and Investment Partnership. Last month, the European parliament voted to allow the European com-mission to continue negotiations with the United States to create the world’s largest free-trade zone, which is what TTIP is all about
What McClarkin is looking forward to is greater regulatory harmonisation and a con-sequent boost for business, some of it, incredibly, British. Today, for instance, the US and EU have different regulations testing the safety of cars, drugs and soft furni-shings. That imposes costs on transatlantic exporters of cars, drugs and soft furni-shings – especially,ou would think,on exporters of upholstery for drug dealers’ cars.
There are other projected benefits. US ambassador to the EU Anthony L Gardner argues that TTIP is,if you’ll pardon the expression, geopolitically pertinent, and that it would “provide an economic equivalent to Nato” that would settle “the rules of world trade before others do it for us”. Think about it this way: right now,Vladimir Putin can, if he chooses, strip to the waist for a photo op in which he turns off the gas pipe from Russia to Europe.That’s not good enough.Instead of being dependent on nasty Rus-sian gas and oil, then, as a result of TTIP, the EU might become dependent on lovely American and Canadian gas and oil. That’s one reason behind the EU’s call for a de-dicated chapter in TTIP on energy and raw materials. Instead of Russia isolating the EU, the EU could isolate Russia. Sweet.
We have been invited to pronounce TTIP “tea tip”. Don’t these knuckleheads have any sense of history? The world’s most famous tea tip was in Boston in 1773, and that resulted in the marvellous era of transatlantic cooperation known as the American War of Independence.
TTIP is not to be confused with TPP, which is the Trans-Pacific Partnership, involving 12 countries including the US, Australia and Brunei, and which, like TTIP, is still under negotiation.
There is also, incidentally, something called Ceta, which stands for Comprehensive Economic and Trade Agreement. It is like TTIP but for Canada and Europe and, so far as I understand it, means that Europeans will soon bathing in maple syrup while reading Margaret Atwood novels. Which is probably nicer than it sounds. Ceta is due to be ratified by the European parliament later this year but the document is currently undergoing a process of what is called “legal scrubbing”, which sounds like the sort of thing Americans do to their chickens, but in fact is another species of the kind of gobbledegook rampant in modern life and means minimising the document’s exposure to legal action.
Why people are so angry about TTIP?
Because Americans are, with all due respect, disgusting slobs always chasing a fast buck and thus very different from us fragrant Europeans who are, like Mary Poppins, practically perfect in every way. One worry is that the main goal of TTIP is to remove EU regulations that stop its citizens being poisoned, killed or subject to rampant pol-lution so that more profits can be made by corporations on both sides of the Atlantic.
For instance, critics argue that if TTIP involves, as the EU hopes, a commitment that would guarantee automatic licences for all future US crude oil and gas exports to Europe, that would result in a boom in US fracking to keep Europeans powered with shale gas, not to mention greater exploitation of oil from Canadian tar sands. Such developments, argue critics, would undermine not just the EU’s fuel quality directive but ruin what is left of the planet worth ruining.
Consider one aspect of TTIP that is giving European critics the particular pip. It invol-ves another acronym, so steel yourselves. That acronym is ISDS, which stands for “investor-state dispute settlement”. This procedure would allow companies to sue foreign governments over claims of unfair treatment and to be entitled to compen-sation. Similar provisions in other treaties have allowed, for example, tobacco conglomerate Philip Morris to sue Uruguay and Australia for enacting anti-smoking legislation, and a Swedish energy company to take legal action against Germany for phasing out nuclear power.
An American chicken farm … US food is subject to different regulations. Photograph: Scott Olson/Getty Images
Critics say ISDS provisions undermine the power of national governments to act in the interests of their citizens. According to John Hilary, the executive director of War on Want, leaked documents show that medical and health services, social services, education,post, finance, telecommunications, transport, energy,water, environmental and cultural services are all on the table in TTIP,meaning that American corporations may have full access to them.
That is why there is a big banner outside the US embassy in Berlin that says (try saying this in the whiniest German voice you can muster):“Demokratie ist keine Han-delsware,” which means democracy is not for trading.. Of course there is. It is also why there is some unacceptably unfunny graffiti in Malmö that depicts Barack Oba-ma grinning oleaginously as a wooden horse marked TTIP is dragged into Europe.
In the UK, there are fears that ISDS could threaten the NHS because it might allow private firms running hospital services to sue the government if it chose to return the services to the public sector. The French government has already negotiated its film industry’s exemption from these provisions, so why can’t the NHS be, critics ask?
But the idea that ISDS is subverting democracy in favour of wicked corporations is a conspiracy theory, argues the European Policy Information Center, which – unforgi-vably – is already spelling “centre” the American way. Epicenter (as this group is ac-ronymically known) is made up of groups, such as the UK’s Institute of Economic Af-fairs, that are in favour of TTIP. It argues that we shouldn’t worry about ISDS provi-sions. Why? Because the clause is a time-honoured means whereby corporations protect their investments, and does not undermine EU or member states’ right to pursue legitimate public policy objectives.
Or consider food regulations. While the EU has an impressively alliterative “farm to fork” strategy, for instance, regulating each link in the food chain, Americans pump their cattle and pigs with growth-promoting hormones banned in the EU. As a result, most US beef can’t be sold in the EU.
Worse, Americans use 82 pesticides banned in the EU. They wash their chicken in chlorinated water to kill bacteria. Ninety per cent of their soya, cotton and corn is ge-netically modified,while the EU allows member states to ban GM production. France, for instance,has banned GM, and Gauloises-smoking,beret-wearing toughs now pat-rol French fields to ensure that the excrescence of GM never sullies la belle France again.
So how could we possibly abandon these glorious European standards?The spectre of what lavishly moustachioed French farmer/anti-globalisation activist José Bové calls la malbouffe Americaine (rubbish American food) lurks behind the fears of this trading alliance.“Yeah?”retort Americans.“So how come you dumbass Europeans got mired in a horse-meat scandal in 2013 if your food regulations are so darn tootin’?” Which, you have to admit, is a good comeback.
Or consider data privacy rights.Don’t Americans realise that us Europeans don’t care to be snooped on by the NSA or have Google peer 24/7 into our very souls? MEPs are worried that TTIP might undermine EU data protection laws, and that’s why they have called for an “unambiguous,horizontal,self-standing provision” in it to guarantee citizens’ right to privacy.
Can something be horizontal and self-standing at the same time, you ask? It seems, I concede, unlikely.
Who is angry about TTIP?
A nurse holds a bag of saline solution… There are fears that trade deals could threaten the NHS. Photograph: Dimitris Legakis/Athena Pictures
Groups as disparate as War on Want and Ukip are united in anger about TTIP, though for different reasons. The Institute of Economic Affairs and the Conservative party are united in not being angry. The Labour party is – surprise! – conflicted.
Let’s consider Labour first. Labour MEP Jude Kirton-Darling, while arguing that ISDS is a “para-judicial and opaque system of private arbitration [that] allows companies to sue governments at great cost to the taxpayer”, also says that TTIP “could present us with a unique chance to regulate globalisation and to promote EU standards”, as well as “providing a much-needed boost to local economies, support to SMEs and new and exciting jobs and training opportunities”.
As for Ukip, Farage and his chums oppose TTIP because they think it’s a smoke-screen. It’s not about trade, stupid, it’s about promoting “the political pretensions of a wannabe European superstate” and “setting up a parallel system that undermines national courts and national legal systems”, as the party’s international trade spokesman William Dartmouth MEP said in the European parliament last month. "
After the vote went against Ukip’s stance last week,Dartmouth said that the only way citizens can defeat TTIP now is to vote to leave the European Union.But that’s Ukip’s answer to everything.
Ay-liike: Suomen on oltava USA:n puolella
Työntekijäjärjestöjen mielestä TTIP-sopimus on tärkeä saada, jotta EU ja USA voivat puolustaa geopoliittisessa kamppailussa yhteisiä arvojaan esimerkiksi Kiinan ja Venäjän poikkeavia arvoja vastaan.
Suomalaiset työntekijäjärjestöt katsovat, että maailmassa on menossa geopoliittinen kamppailu, jossa Suomen ja EU:n kuuluu olla Yhdysvaltojen puolella.
SAK, STTK ja Akava pitävät EU:n ja USA:n välillä neuvoteltavaa vapaakauppasopimusta TTIP:tä tärkeänä tämän geopoliittisen kamppailun kannalta. Suomen ay-liike on yksi harvoista Euroopassa, joka on ilmaissut kannattavansa TTIP:tä.
"Kauppaneuvotteluista on tullut keskeinen osa geopolitiikkaa, jossa läntiset demokratiat, kuten EU ja USA, pyrkivät edistämään omia intressejään ja arvojaan samalla, kun muun muassa Kiina ja Venäjä pyrkivät omilla kaup-pasuhteillaan edistämään osin vastakkaisia arvoja ja intressejä", todetaan SAK:n verkkosivujen TTIP:tä käsittelevällä palstalla.
Työntekijäjärjestöjen viime vuonna laatimasta yhteisestä muistiosta käy ilmi, mihin arvoihin SAK viittaa.
"EU:n ja Yhdysvaltojen lähentyminen vähentäisi riippuvuutta maista, jotka eivät jaa niiden yhteisiä arvoja kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia", muistiossa lukee.
Länsimaat ovat viimeisten vuosikymmenten aikana hyötyneet merkittävästi Kiinan halvoista tuotanto-olosuhteista. SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntijan Aleksi Kuusiston mukaan Kiinan arvojen kritisoiminen ei silti ole kaksinaismoralismia.
– Kiina on merkittävä kauppakumppani sekä USA:lle että EU:lle, ja tällä hetkellä kiinalaiset yritykset saavat kilpailuetuja työntekijöidensä oikeuksien polkemisesta, Kuusisto sanoo Taloussanomille.
Näkeekö SAK vaaroja siinä, että se sanallisesti vahvistaa idän ja lännen vastakkainasettelua muutenkin jännitteisessä maailmanpoliittisesta tilanteessa?
– Näistä asioista on parempi keskustella kuin vaieta. Tavoitteenamme ei ole missään nimessä eristää Kiinaa muusta maailmasta, vaan kannustaa sitä noudattamaan samoja sääntöjä kuin muutkin.
"EU:sta osa Yhdysvaltojen blokkia" TTIP:n ohella maailmassa neuvotellaan muitakin merkittäviä vapaakauppasopimuksia. Yhdysvallat on viime vuodet käynyt Tyynen valtameren alueella sijaitsevien liittolaisvaltioidensa kanssa neuvotteluja niin sanotusta TPP-sopimuksesta.
Työntekijäjärjestöjen yhteisen muistion mukaan TPP-sopimuksen tavoite on "luoda puitteet Tyynenmeren alueella sijaitsevien avoimien markkinata-louksien menestymiselle kilpailussa Kiinan valtiojohtoisen järjestelmän ja muiden kehittyvien talouksien kanssa".
Muistiossa todetaan, että yksi TTIP:n tavoitteista on tuoda Euroopan unioni osaksi Yhdysvaltojen ja TPP-maiden muodostamaa blokkia. Koska Maailman kauppajärjestön WTO:n monenkeskiset neuvottelut eivät ole edenneet, työntekijäjärjestöt katsovat, että iso länsimaisia arvoja edustava yhteenliittymä voisi painostaa Kiinaa nostamaan standardejaan
Työntekijäjärjestöjen näkemyksen mukaan Kiina, Venäjä ja jotkut muut nousevat taloudet eivät edusta avointa markkinataloutta tai demokratiaa.
SAK:n Aleksi Kuusiston mukaan se ei tarkoita sitä, että ay-liikkeen mielestä länsimaissa olisi kaikki täydellisesti.
– Totta kai Yhdysvalloissa ja EU:ssa on omat ongelmansa, mutta on selvää, että jos katsotaan esimerksi työntekijöiden ihmisoikeusrikkomuksia, tilanne on Kiinassa paljon huonompi.
Geopoliittiset kannanotot ovat Suomessa harvinaisia
Ay-liike on ottanut vahvan ja avoimen kannan maailmanpolitiikan suuriin linjoihin, mikä on suomalaisessa politiikassa poikkeuksellista.
Samankaltaisen kannanoton esitti viime vuoden huhtikuussa silloinen Eu-rooppa- ja ulkomaankauppa ministeri Alexander Stubb (kok.) Ylen MOT-ohjelman haastattelussa. Stubb kritisoi ay-liikettä pääministerikaudellaan useaan otteeseen, mutta geopolitiikassa Stubb ja työntekijäjärjestöt ovat löytäneet yhteisen sävelen.
Lapin yliopistossa työskentelevälle Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professorille Matti Nojoselle ay-liikkeen kanta tulee yllätyksenä.
– Kenties ay-liikettä huolettaa vaihtoehdottomuus. Kiinalaiset ovat useasti kritisoineet Yhdysvallat-johtoista talousjärjestelmää, mutta kun heiltä on kysytty, mitä he haluaisivat tilalle, heillä ei ole ollut tarjota vastauksia. "
TTIP-sopimus palkansaajien näkökulmasta
Oct 3, 2016
Download as PPT, PDF
0 likes
308 views
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
SAK:n Aleksi Kuusiston esitys – SAK:n koulutuspäivät opinto-ohjaajille sekä historian- ja yhteiskuntaopin opettajille 16.–17.9.2016 Kiljavan opistolla Nurmijärvellä
Kommentit