… ja missä kaikessa muussa. Juuri tämä on kuitenkin ehdottomasti pahinta ja Suomen konkurssin syy.

Hallituksen ”yhteiskuntasopimus” EI OLE HOBBESIN JA LOCKEN VALTIOTEORI-OIDEN MUKAINEN YHTEISKUNTASOPIMUS, sillä siitä PUUTTUU TÄLLAISEN OLENNAISIN OSA:

”HAISTAPASKANTIEDE WITTUUN” -SOPIMUS!!!

(Tiedemiesten kanssa puhutaan tieteen kielellä,bisnesväen kanssa puhutaan bisnek- sen kielellä [mikä on vaikeata ulkopuoliselle kuten mulle…] ja gangstereiden kanssa puhutaan gangstereiden kielellä…)

Yhteiskuntasopimus on liberaalin porvarillisen ja monarkistisen yhteiskuntatieteen perusaksiooma.

Koko (monarkistisen) valtiovallan viimekätinen,muu kuin uskonnollinen LEGITIIMI-SYYDEN LÄHDE oli näiden auktoriteettien mukaan, että VALTIO TURVAA TIE-TEEN ja NOJAA SIIHEN toiminnassaan! Vasta sen jälkeen tulivat muut, sekundaariset perustelut, ”tyhmälle kansalle”

” Hobbes oli mm. sellaisten tieteellisten käsitteiden ensimmäinen julkinen esittäjä kuin psykologian assosiaatiolaki (ehdollistumislaki, joka on yhdistetty Spinozaan, joka omaksui sen kuitenkin Hobbesilta) sekä ’tabula rasa’ eli synnynnäisen tiedon puuttuminen, ’yhteiskuntasopi- mus’ (joka Hobbesilla kansalaisten keskinen VALTIOsopimus) sekä ’kansalaisyhteiskunta’, jotka on yhdistetty hänen tähtioppilaaseensa John Lockeen (1632 – 1704), ja jälkimmäinen myös Karl Marxiin.

Thomas Hobbes ansaitsee toisen,aivan oman analyysinsä varsinkin siltä osin, mikä näistä nykyaikaisen tieteen perusteista todella on Baconin, mikä taas Hobbesin ja muiden tämän tuttujen ja yhteistyökumppanei- den kuten Spinozan, Descartesin ja Galileo Galilein (ja Baconin ”edeltä- jän” fyysikko William Gilbertin joka ei viralli-sesti kuulunut hänen piiriin- sä) ja mikä edelleen Locken ja tämän seuraajien käsia-laa. Ylitse muun Thomas Hobbes tunnetaan darwinismia ennakoineesta lauseestaan

”luonnossa, ja yhteiskunnassa (ilman valtiota) vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan!”

(yksi parhaista lentävistä lauseista kautta aikojen, totta tai ei…),

usein ”unohtaen” tuon hänen valtio-oppinsa perustan, että valtio olisi syntynyt ihmis-yhteiskunnassa keskinäisen taistelun sääntelemiseksi.Hobbes EI sekoittanut  ´valtio- ta´ ja ´yhteiskuntaa´ käsitteinä, eikä hän tarkoittanut, että ihminen erotukseksi luonnosta ”olisi syntynyt vasta yhteiskuntasopimuksessa”.

Politiikassa Hobbes oli ns.pessimistinen rojalisti,jonka mukaan kuningas valtion hen- kilöitymänä oli välttämätön paha, jonka ympärillä piti olla mahdollisimman vähän muuta etuoikeutettua väkeä, ja joka oli kansalle vastuussa toimistaan. Bacon ja Locke olivat optimistisia rojalisteja, joiden mukaan piti olla täysin valtion asioille omistautunut kerrostuma, jonka velvollisuus oli toimia vain valtion hyväksi, joka huolehti myös heidän toimeentulostaan, ja heiltä oli kiellettyä osallistua esimerkiksi liike-elämään.

*** Locken mukaan tuollaisen eliitin ylin ja viimekätinen tehtävä oli huolehtia tieteestä ja kasvatuksesta, ja sellainen valtiovalta, joka estää kansalaisia saamasta kasvatuksessa tarvitsemiaan paikkansa pitäviä tietoja, oli VELVOLLISUUS kumota ***,

parhaaksi katsottavalla tavalla, tulkitsen. Että kumoajana olisi nimen- omaan ”kansa itse”, oli varmaan välttämätöntä Hobbesille, mutta tuskin Lockelle. Hobbes oli var-maan Britannian ainoa henkilö, joka oli väleissä sekä kuningashuoneen että Oliver Cromwellin puritaanidiktatuurihallituksen kanssa.

Locke taas oli Cromwellin kuolemaa seuranneen restauraation ideologi, jonka mu-kaan juuri puritaanisotilashallinto olisi ollut tieteenvastainen (ja oli tässä väärässä, Cromwellin joukoissa oli tieteen ehdotonta huippua edustavaa väkeä kuten hänen taloustietäjänsä William Petty) sekä Baconin kineettisen lämpöteorian todistaja Robaird O´Bhoaill eli Robert Boyle, liikkeen kakkoskomentajan irlantilaisen Roger Boylen nuorempi veli. Alkemistina aloittanutta Boylea pidetään ensimmäisenä nykyaikaisen komistinä, ja hänen tukimuskumppaninsa Robert Hooke, nykyaikaisen lujuusopin perustajia, toimi myöhemmin Isaac Newtonin kanssa.

Locken varma oma ansio materialistisessa filosofiassa oli ajatus ajattelun kielellisyy-destä,josta seuraa yleiskäsitteiden muodostuminen ”kiteytymisen” tuloksena. Locken outo käsitys kuitenkin oli, että tällainen käsitteellistyminen muka ”vääristää” ”autent-tista havaintoa” (eikä pääasiassa oikaise havainnon virhelähteitä, kun otetaan huo-mioon, että yleiskäsite on jo käytännössä ja vastaväitteissä pitkälle hioutunut), jonka virheen korjasi Spinozan (1642 – 1677) kannattaja David Hartley (1705 – 1767).

Assosiationistisen psykologian tärkeä kehittäjä Baconin olio-opin lähtökohdista oli James Mill (1773–1836). Teoksessaan ”Ihmismielen ilmiöiden analyysi” (1826) hän katsoi mielen koostuvan kokemuksiksi nimittämänsä Hobbesin assosiaatioteorian ja Hartleyn kielellisen valikoitumisteorian (meemiteorian jo Sokrateen induktioteoria kä-sitteenmuodostuksessa oli ennakoinut sitä,se oli keskusteludialektiikan ja dialektisen filosofian sivuamispiste) mukaiset psyykkiset informaatio-oliot ”ideoiksi” (termi on pe-räisin Sokrateen ”oppilaalta” Platonilta, joka tarkoitti sillä eri asiaa), eli kielellisraken- teisiksi ’representaatioiksi’ objektiivisista olioista (kohteista, objekteista) ja ’tunteiksi’.

Sosiologiassa ja oikeustieteessä James Mill sanoutui irti ”luonnonoikeuden” käsit-teestä, minkä ensimmäisenä konkretisaationa lainsäädännössä Paul Johann Anselm Ritter von Feuerbach korvasi tämän sekä uskonnolliset perustelut Baijerin rikoslaissa (1813) kaikille yhteisen perusihmisarvon käsitteellä,kansalaisten samanvertaisuutena rikoslain edessä. Missä määrin Anselm Feurbach, filosofi Ludwig Feuerbachin isä, tässä mahdollisesti nojasi isä-Milliin tai päinvastoin, ei ole tiedossa” … ”

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2014/09/emergentti-ja-dialektinen-materialismi

Jean-Jacques Rousseaun (1712 – 1778) vastayhteiskuntasopimus: yksi askel poliittisesti eteen, kaksi askelta tieteellisesti taakse

Sovjetskaja entsiklopedija ylistää Jean-Jacques Rousseauta tämän vallankumouk-sellisuuden takia. Rousseaun teoria on kuitenkin yhteis-kuntasopimuteorian karkea väärennös, jota ei ollut tieteeliseksi edes tarkoitettu, sillä

1. Rousseau hyökkää tiedettä ja taidetta vastaan väittäen niiden ”pelkästään joh-tavan ajattelun pois yhteiskunnan äärimmäisen eriarvoisuuden sorron tiedos-tamisesta, mikä on varsinainen aivopieru siitäkin huolimatta, että SELLAISTAKIN ”tiedettä” ja ”taidetta” aivan varmasti oli (ja on)…

2. Rousseau sekoittaa valtion ja yhteiskunnnan: YHTEISKUNTA syntyy ”yhteis-kuntasopimuksessa”, eikä pelkkä valtio! Rousseau ei noin ollen pysty kuvittelemaan-kaan valtiotonta yhteiskuntaa, vaan hän asettaa yhteiskunnan tehäväksi vallankumouksen jälkeen pitää kovalla kädellä tasa-arvoa yllä.

3. Rousseau kiistää ihmisen YHTEISKUNNALLISEN luonnon käsitteen, jonka Hobbes ja Locke (sekä eräät uskonnolliset ajattelijat kuten Ibn Ruzhd/ Averroës ja Raimundus Lullus) jo olivat luoneet. Hän lan- seeraa ”epäyhteiskunnallisen JALON VILLIN” (pseudo)käsitteen, joka muka luonnehti ”luonnontilaista ihmislä” ”aidon ihmisluonnon” ominaisuudessa. ”Yhteiskuntasopimuksessaan” ”jalot villit” ovat tulleet tehneeksi itsestään lattapääporvareita, koko ”sopimus” on lopulta ollut pelkkä suuri erehdys, ja se on korvattava täysin uudenlaisella yhteiskuntasopimuksella: so-pimusyhteiskunnasta pitäisi päästä ”luonnonvaltioon”, tasan yhtä spekulatiiviseen ja hypoteettiseen kuin ”epäyhteiskunnallinen” ”luonnonihminenkin”….

Tuossa lopussa tietysti onkin järkeä,mutta hyvä päämäärä ei korvaa teorian perusta- vaa virheellisyyttä ja tieteellistä taantumuksellisuutta verrattuna mm. (monarkisti) Locken ihmiskuvaan. Ranskan vallankumous (jakobiinit) nosti edesmenneen Rousseaun suurten auktoriteettiensa joukkoon (ja uudelleenhautasi tämän paraatipaikalleen Pantheoniksi nimittämällen paikalle