http://petruspennanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188357-tyottomyys-ja-tyovoimapula-samaan-aikaan-mita-ihmetta

picture-135738-196c64ce43407968b23a907b6
 

" Työttömyys ja työvoimapula samaan aikaan - mitä ihmettä?

28.2.2015

Rekrytoimme viime vuoden lopussa ohjelmoijaa johtamaani yritykseen. Kun ilmoitus oli pistetty linjoille aloimme odottaa hakemusten vyöryä.Irtisanomisista ja YT-neuvot-teluista IT-alaa unohtamatta oli uutisoitu koko ajan, joten vapaata työvoimaa oli var-masti liikkeellä.Suomen työttömyysaste on nyt noin 9%.Se on paljon vaikka 90-luvun laman 20% huippulukemat ovat vielä kaukana.

Tarjosimme rentoa työympäristöä, sijaintia Helsingin keskustassa, kilpailukykyistä palkkaa, kivoja työkavereita, ilmaista aamiaista ja kaikkea muuta mukavaa. Yllätys oli melkoinen kun hakemuksia ei meinannut maksullisesta näkyvyydestä huolimatta tulla juuri lainkaan. Eivätkö työttömät hae töitä? Mitä Suomessa oikein tapahtuu?

Emme olleet yksittäistapaus, sillä kuulin samaa muilta saman kasvualan eli internet-palveluiden parissa toimivilta yrityksiltä. Jotkut ovat jo siirtämässä toimintaansa ulkomaille kun työvoimaa ei Suomesta löytynyt millään keinolla.

Miksi työttömien taidot ja yritysten tarpeet eivät kohtaa? Ja miten asia voitaisiin korjata?

... "

 

HM: Hakuilmoitus oli tämän näköinen: (Poistunut julkaisusta)

Senior Java Developer  Leiki Oy

Leiki provides market leading solutions for online content and consumer analysis, automatic recommendations, and targeted advertising. Our customers are publishers, retailers and advertisers in Europe and in the US. Our product Leiki Focus has received numerous awards, including the European ICT Prize and the Media Innovation of the Year award.

We at Leiki are team spirits, we enjoy learning new skills and working with the latest technology. We'll offer you challenging work in a growing organization. To see who we are, check out www.leiki.com.


Want to do something interesting?Tired of working in a boring software project you don't really care about? Come work at Leiki! We are a small but growing and profi- table company which offers text analysis and recommendation SaaS using our own unique ontology based product. Business is booming and we are expanding rapidly in Europe and USA, so we need more people! Right now we are looking for a new

Senior Java Developer

for our Helsinki office. Sure, there will be refactoring, fixing bugs and writing tests as always - but you can also expect to work with interesting challenges due to new features, ever increasing efficiency requirements and varied international customers. Leiki also has a flat & flexible organization where everybody from newcomer to CEO can give input on how to do things better, be it project methodology or a new algorithm. If this sounds good to you and you have the right skills, we want to hear from you!

Applicant should have:

  • 3+ years of industry experience.
  • Strong skills in developing server side Java applications.
  • Experience in unit testing.
  • Proficient in written and spoken English.
  • Good communication skills and willingness to work with customers. "

We also appreciate:

  • Relevant degree (such as M.Sc.).
  • Experience or interest in project manager role.
  • Familiarity with distributed computing.
  • Familiarity with Linux servers.
  • Familiarity with SQL and databases.
  • Familiarity with some of the following: Tomcat, MySQL, Hibernate, Spring, JUnit, TestNG, Maven, Git.
  • Familiarity with Internet technologies (HTTP, (X)HTML, JSP/servlets or JavaScript).
  • Interest and skills on algorithms for machine learning and text analysis.

Check out what we are all about at www.leiki.com!

Send a short application with CV and preferred salary to jobs@leiki.com.

If you have any questions about the position, please contact CTO Tomi Päiväniemi: tomi.paivaniemi@leiki.com. "

RK: " Ohjelmoijan/sovellutuskehittäjän tehtävään haetaan vahintään (joskaan tätä ei ihan suoraan ole sanottu, kunhan jokin tutkinto on) maisteria/diplomi-insinööriä (MSc). Alan ei selvästikään tarvitse olla ATK eikä informaatioteknologia, sillä johtaja Petrus Pennanen on itsekin ydinfyysikko,tohtori. Vaaditaan JAVA-palvelinsovellutus- ten kehityskokemusta ja kolmen vuoden kokemusta teollisuudessa (ei ilmeisestikään välttämättä pelkästään vaadittujen sovel-lutusten kanssa).

Pennasen firma ei saanut tällä ilmoituksella yhtään ainokaista hakemusta, vaikka minimivaatimukset täyttäviä vähintään maistereita tai diplomi-insinöörejä pitäisi olla työttömänäkin, tai vieläkin vähemmän koulutustaan vastaavissa tehtävissä pilvin pi- mein. Eniten piiputtaa varmaan niistä JAVA-serveritaidoista (huom! en tiedä asiasta mitään!), mutta jos Pennanen ja muutama muu vislaisi, niistä varmaan järjestettäisiin lennossa valtion työllisyyskursseja.

Jos nimittäin olisi (maisteri/DI-)hakijoita sinnekään...

Mistä ihmeestä voi olla kysymys? 

"Kirosanaa" (maisterille) "ohjelmoija" (koodari) hakemuksessa ei mainita. Erilaisten tiedostojen kuten vaikka internet-kotisivujenkin tai virtuaalimallien luomista jossakin ohjelmassa esimerkiksi minä kieltäydyn nimittämästä "ohjelmoimiseksi": se on olemassa olevien ohjelmien KÄYTTÖÄ, jossa niitä ei muuteta.

Mutta ohjelmoijista kuitenkin ON KYSYMYS, mikä olisi sitten viimeistään haastatte-lussa aivan varmasti ilmennytkin. Ja se käy kyllä työpaikkailmoituksestakin aivan tar-peeksi hyvin ilmi sillä varauksella,että mitä johtaja Pennanen,joka ei ole koulutuksel- taan tietokonemiehiä, sillä tarkoittaakin! "Senior" tarkoittaa, että kyseessä ei ole har-joittelijan paikka (ne ovat erikseen). Valituksi tulevan on tuotava firmaan knowhowta muualta tullakseen valituksi.


PP: " Työttömyys ja työvoimapula samaan aikaan - mitä ihmettä?

Rekrytoimme viime vuoden lopussa ohjelmoijaa johtamaani yritykseen. Kun ilmoitus oli pistetty linjoille aloimme odottaa hakemusten vyöryä. Irtisanomisista ja YT-neuvot- teluista IT-alaa unohtamatta oli uutisoitu koko ajan, joten vapaata työvoimaa oli var-masti liikkeellä.Suomen työttömyysaste on nyt noin 9%.Se on paljon vaikka 90-luvun laman 20% huippulukemat ovat vielä kaukana.

Tarjosimme rentoa työympäristöä, sijaintia Helsingin keskustassa, kilpailukykyistä palkkaa, kivoja työkavereita,ilmaista aamiaista ja kaikkea muuta mukavaa. Yllätys oli melkoinen kun hakemuksia ei meinannut maksullisesta näkyvyydestä huolimatta tulla juuri lainkaan. Eivätkö työttömät hae töitä? Mitä Suomessa oikein tapahtuu?

Emme olleet yksittäistapaus, sillä kuulin samaa muilta saman kasvualan eli internet- palveluiden parissa toimivilta yrityksiltä. Jotkut ovat jo siirtämässä toimintaansa ulkomaille kun työvoimaa ei Suomesta löytynyt millään keinolla.

Miksi työttömien taidot ja yritysten tarpeet eivät kohtaa? Ja miten asia voitaisiin korjata? "

 

RK: Tässä vaiheessa voisi jo tehdä ajatuskokeen, että jos MINÄ olisin 20 vuotta nuorempi (olin silloin justiin tuollaisessa tilanteessa ja akateemisena jatkokoulutetta-vana, oltuani jonkin aikaa myös duunarin hommissa romuttajana), ja kuuluisin hakemuksen kohderyhmään.

Mulla ei ole eikä ole koskaan ollut tekemistä varsinaisen ATK-alan,kaupallisen ohjel- mistotuotannon kanssa. Mutta sehän ei Pennasen mukaan olisi ollut este. Tehdään kaksi ajatuskoetta:

1. Että olisin perehtynyt MYÖS JAVA-servereihin ja toiminut niiden kanssa vaikka rakennusstatiikan perustutkimukseen liittyen. Silloin olisin täyttänyt (siis 20 vuotta nuorempana) Pennasen kriteerit. Olisiko hakenut tämän ilmoituksen perusteella?

En.

2. Oletetaan, että Pennasen firmassa olisi sellaisia ohjelmointihommia, joihin minä voisin olla vaikka ainoa sopiva henkilö, kun ne sivuaisivat sellaisia rakennusstatiikan alueita, joissa minä olen osoittanut virheitä, ja johtanut oikean teorian tilalle?

Olisinko hakenut OHJELMOIJAKSI?

EN, ja vielä kerran en!

Enkä muutenkaan,"insinööriksi",ohjelmistotalon tietyn tekniikan asiantuntijaksi. Olen kyllä ollut muunlaisten talojen sellaisena.Olisin voinut käydä pulisemassa "mukavia", jotka eivät olisi olleet Pennaselle mukavia, mutta kuten sanottu, ei hänen firmassaan sellaista aktiviteettia olekaan. Se olisikin sellaiseen vääränlainen firma tai muu tuotantoyksikkö.

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2018/09/palkin-vetoakestamattoman-liitoksen-siirtymaparametrit

tiistai, 11. syyskuu 2018

Palkin vetoakestämättömän liitoksen siirtymäparametrit

Nyt kriittiset tarkastelijat, tilaisuutenne on tullut!

Screenshot_2018-08-17%20RakMek_23_4_1990

Historiallinen kuva, kun meidätn graniittipalkit hakesivatkin pituussuunnassa! Loppu-jen lopuksi juuri niin laskujenkin mukaa PITIKIN KÄYDÄ - uskomatonta mutta totta. ika ei ollut kivifirman porauksissa, ne olivat esimerkiksillisiä...

Tämä ei välttämättä liity juuri noihin nivelpalkkeihin, vaan pykoneihin tukeutuviin ele-mentteihin, jotka toin näyttävät säilyneen ehjinä; sanotaan näin, että vahva vaara on ainakinpyörinyt sielläkin, koska tätä teoriaa ei ole tunnettu:

Suunnittelija on patentoinutkin tekniikan, jota ei ole todellisuudessa osannut laskea eikä muutenkaan käyttää, tarkoitan nyt nimenomaan sitä palapalkkitekniikkkaa.

Paikkansapitävä mallinnus ja laskenta kehitettiin 10 vuotta myöhemmin Tampereen Teknillisellä korkeakoululla professori Herman Parlandin (1916 - ) johdolla.
 

Ensimmäinen, joka ohjelmoi ja laski numerreisesti oikein, olin minä diplomityössäni. Aion pistää sen nettiin. Herman Parland oli johtanut ensimmäisen pelaavan matemaattisen mallin.

https://www.finna.fi/Record/tutcat.1130

Sellainen palkki ei käyttäydy samoin kuin massiivinen, nomoliittinen, prismaattinen palkki.

Täällä oikeastaan onkin ihan hyvä esitys:

http://rmseura.tkk.fi/rmlehti/1990/nro4/RakMek_23_4_1990_3.pdf

... "

 

PP: " Vapaus oppia

Koulutusjärjestelmämme on laadukas, mutta jäykkä ja vanhanaikainen. Kiintiöt eri aloille päätetään poliittisesti ja kynnys päästä opiskelemaan suosittuihin kouluihin on korkea. Monesti tarvitaan valmennuskursseja ja hakemista vuosien ajan ennen kuin opinahjon ovet aukeavat. Työttömän ei ole helppoa tai nopeaa hankkia tutkintoa uudelta alalta.

On vähän tunnettu tosiasia että samaan aikaan lain mukaan korkeakouluopetus on julkista. Kuka tahansa voi osallistua luennoille ja käytännössä usein myös tentteihin. Ainoa mitä opinto-oikeudettomalta jää tällöin puuttumaan on suoritusten hyväksymi-nen osaksi tutkintoa.Rajoitus on monesti tarpeeton,sillä ylimääräiset kurssille osallis-tujat eivät kuluttaisi resursseja merkittävästi.Opiskelijoiden määräkiintiöistä voitaisiin- kin useissa tapauksissa joustaa ja antaa kenen tahansa suorittaa kursse- ja ilman korkealle nostettua pääsykoerimaa, joka ei palvele kenenkään etua. "

RK: Pennanen ajaa tässä takaa, miten työtön voisi valtion kustannuksella suorittaa niitä JAVA-serverikursseja. Työvoimaviranomaiset ainakin yrittävät järjetää niitä sa- tasen varmasti, jos Pennanen ja muutama muu alan yrittäjän vislaavat heille työvoi-mantarvetta ja tarjoavat harjoittelupaikkoja (joista valtio maksaa,ja jotka saavat vaik-ka tuottaakin jo koulutusvaiheessakin, jos nimittäin on tehtori- ja maisterihakijoita "serveriohjelmoijan" tittelillä,palkalla (johon nuo yrittäjät voivat suuresti vaikuttaakin!).

Ja vieläkin enemmän yhteiskunnan it-yrittäjille tarjoamaa herkkua,joista nämä yhteis- kuntasuhteissa vähän vihreät pojat vaan eivät tiedä, vielä: VALTIO VIE TYÖTTÖ-MYYSKORVAUKSET JA MUUT PALVELUT SILTÄ TOHTORILTA JA MAISTERIL-TA, JOKA EI OTA VASTAAN TARJOTTUA SERVERIOHJELMOIJAN TYÖPAIK-KAA, "KUN PAPERIT JA AMMATTI KERRAN ON", suorastaan räätälöity sellainen!

Myös ammattikorkeakoulu voi varmasti kouluttaa serveriohjelmoijia. Mutta he sitten tosiaan pelavat sen serverin kanssa: pistävät sinne,mitä käsketään pistää, eivätkä he ole tohtoreita ja maistereita, jotka toisivat kylkiäisenä firmaan sen akateemisen osaamisensa, suhteensa, ja muun akateemisen historiana, ilmaiseksi.

 

PP: Toinen oppimista rajoittava tekijä on oppimateriaalien hankala saatavuus.Usein tieto on edelleen kymmenien eurojen hintaisissa paperikirjoissa jotka päivittyvät vuo-sien välein. Tämä lisää kustantajien voittoja,mutta ei ole yhteiskunnan etu. Kun oppi- materiaalit ovat avoimia ja verkosta saatavia voi jokainen opiskella ajantasaista tie-toa ilman kustannuksia silloin kun haluaa. Avoimet oppimateriaalit ry on tehnyt asias-sa pioneerityötä,joka kannattaisi ottaa koko julkisen koulutusjärjestelmän perustaksi. 

Virallisen koulujärjestelmän rinnalle on syytä kehittää kansalaisten välistä koulutus-toimintaa. Kasvussa olevan alan asiantuntija voisi korvausta vastaan opettaa työtä hakevien opintopiirille käytännön tietotaitoa. Kaiken opetukseen käytettävän rahan ei tarvitse mennä oppilaitoksille, sillä tavallisilla työtätekevillä on usein parasta tietoa siitä mikä uusilla aloilla käytännössä toimii.

Vapaus yrittää

Työpaikat eivät synny poliitikkojen päätöksillä vaan yrittäjien työllä. "

RK: " Kaikki työpaikat eivät synny vain yrittäjien työllä. Esmerkiksi tiede ei sovellu lainkaan yritysmenetelmällä tehtäväksi. Siksi ei ole myöskään mitään järkeä siinä, että tieteentekijät, joiden luovalle työlle markkinat eivät satu juuri nyt olemaan otolli-set, työllistyisivät serveriohjelmoijiksi. Sitten ei ainakaan enää tehdä mitään tiedettä.

Esimerkiksi, jos minä olisin silloin 20 vuotta sitten työllistynyt ylipäätään joksikin ohjelmoijaksi, en olisi saanut tieteessä aikaan mitään uutta.

PP: " Tätä työtä haittaa se, että yrittäjältä puuttuu Suomessa perusturva ja viranomai- set ovat innokkaita laittamaan kapuloita rattaisiin poliitikkojen säätämän lakiviidakon pohjalta.

Näitä asioita ei ole vaikea korjata.Nykyään työttömyysturva katoaa jos kansalaisella on toimimatonkin yritys, ja konkurssin jälkeen saa tukia odotella kuukausikaupalla. Automaattinen perustulo takaisi minimitoimeentulon yrittäjille ja mahdollistaisi yritys- ten perustamisen myös vähävaraisille.Perustulo tekee myös palkkatyöstä aina kannattavaa vaikka se olisi osa-aikaista. "

RK: Tämä on totta, ja asian toinen puoli!

PP: " Työllistämistä koskeva säädökset ja sopimukset ovat nykyään aivan liian moni- mutkaisia. Työehtosopimuksissa on hyviäkin työntekijän etua suojaavia kohtia, mutta sen lisäksi kymmeniä sivuja haitallista byrokratiaa lisien lisistä ja tuntikirjanpidon poikkeuksista. Kaikki niihin käytetty aika on pois asiakkaiden palvelusta ja vähentää työllisyyttä. Lakeja ja säädöksiä pitää karsia vankalla kädellä ja työehtosopimuksia yksinkertaistaa merkittävästi. Pienyrityksissä on tärkeää että toimivat käytännöt voidaan sopia paikallisesti yrittäjien ja työnteki- jöiden kesken.  

Yksinkertaisuus on voimaa

Nykyisin verotus on raskasta ja monimutkaista, jonka vastapainoksi yritykset voivat hakea erilaisia tukia.

Tukihakemusten täyttämiseen, käsittelyyn ja tulosten raportointiin menee paljon työ-aikaa, ja rahat tulevat joskus kuukausien päästä. Se, mikä yritys saa tukea ja mikä ei, perustuu viranomaisten arvioon tuotteen innovatiivisuudesta ja liiketoiminnan mahdollisuuksista.

Uusien kasvuyritysten tukemiseksi on ehdotettu yritysmuotoa, joka hakemuksen poh-jalta vapauttaisi startupin veroista ensimmäiseksi kahdeksi vuodeksi. Vaikka tämä yksinkertaistaisi tukijärjestelmää ohjelmaan hyväksytyiltä, toisi se taas uutta byrokra-tiaa ja viranomaisia päättämään, mikä on tarpeeksi trendikästä ja innovatiivista. "

RK: " Kyllä. Ja kuka yrittäjä ontarpeeksi hyvä ryyppykaveri ja kuka ei.

PP: "Haettavien tukien ja uusien yritysmuotojen sijaan kannatan tuista ja byrokratias- ta vapautuvien summien siirtämistä kaikkien työverojen alennuksiin. Viranomaiset eivät tiedä mikä tulee menestymään ja mikä ei. Sen saa selville vain yrittämällä ja katsomalla meneekö tuote kaupaksi. Jos ei mene pitää muuttaa suuntaa ja yrittää uudestaan. Mitä helpommaksi tämä tehdään, sitä enemmän ihmisiä voimme työllistää. "

RK: Akateemiselle työttömälle työn vastaanottaminen ohjelmoijana merkitsee ALAN VAIHTOA, JOHON TYÖVOIMAVIRANOMAISET TARTTUVAT KUIN SIKA LIMP-PUUN, ja pakottavat ikuisesti ohjelmointitehtäviin ja myös -kursseille,jos työ- tai kurs- sitodistuksista sellainen "ammatti" ilmenee. Kun minun oman insinöörialani hommat loppuivat NL:n projektiviennin myötä (joihin normeihin olin erikoistunut ja vain niillä toiminut) apinan raivolla yritettin vääntää ATK-alalle, niin minua kuin muitakin.

Onneksi ei ollut mitään tutkintoa siltä alalta, vain TTKK:n Ohjelmoinnin peruskurssi, ja melkoinen määrä ohjelmointikokemusta, joka ei kuitenkaan ollut se pääasia, vaan yksi apuväline. Kun kieltäydyin työhakemuksessa mainitsemassa tavuakaan ohjel-moinnissa (opetustehtäviin paikassa, jossa oli muutama muunkin diplomityö kuin omani tehty minun tekemilläni ohjelmilla ainakin osin, niin minun väitettin lausunnos-sa yliopiston hallitukselle ("rivien välistä") "SEPITTÄNEEN ITSELLEENI OLEMAT-TOMIA ATK-ANSIOITA YKSITYISELTÄ PUOLEN" (jolla haettavan homman kan-nalta muuten ei olisi ollut paskankaan merkitystä!)! Tällaisesta kauheasta sepitetystä VIRALLISESTA "stigmasta" olisi sitten tietysti ollut mahdollista "päästä eroon" rupeamalla hiki hatussa ohjelmoimaan!!!!

Sellaista se ainakin silloin oli!

Kommentteja kirjoitukseen, ja muualla:

Atte Rätt 1.3.2015 13:59:
 

" No, minä olen asiantuntija alalta, ja nuo ovat aika perusvaatimuksia vähänkään pätevälle Java-kehittäjälle. Usein työpaikkailmoitukseen laitetaan varmuuden vuoksi mahdollisimman tiukat kriteerit, jotta saataisiin se paras hakija, mutta tässä tapauksessa vaatimukset ovat melko vaatimattomat. Tuo on ihan peruskamaa.

Samaan hengenvetoon on tosin todettava,että (server side) Java-kehittäminen ei osu omalle osaamisalueelleni, enkä siten soveltuisi tehtävään, vaikka olen ollut ammatti- koodaaja 15 vuotta. Tällä hetkellä Java/J2EE kaikkine kilkkeineen on yleisimpiä ellei yleisin kehitystyökalu, mutta monia kaltaisiani alalla pitkään olleita vaivaa se, että osaaminen ei ole kehittynyt uudemman teknologian kysyntää vastaavasti.

Niitä JBossin conffauksia tai Hibernate-kikkailuja kun ei vapaa-ajalla opita, ja töissä ei toisaalta anneta tehtäviä, jotka vaatisivat uuden teknolo- gian omaksumista.

Yritykset ovat myös hyvin haluttomia kouluttamaan hakijoita uusiin tekno-logioihin, vaikka perusosaaminen olisi miten vankkaa ja oppiminen miten nopeaa. Suuri osa perinteisistä IT-firmoista on näet siirtynyt pääasiassa B2B-konsulttibisnekseen, ja niinpä halutaan tuloksia heti, ja mieluiten asiakkaalta tuntilaskutettavaa sellaista. "

Meni täysin fiu ainakin minulta...

 

Atte Rätt 1.3.2015 15:51:
 

Minä olen sillä kannalla, että yritykset voisivat kouluttaa itse enemmän. Varsinkin IT-alalla on joka tapauksessa niin, ettei ole oikeastaan olemassa mitään yleispäteviä kriteereitä tai standardeja, joita joka työpaikassa yhdessä ja erikseen noudatettaisiin, vaan jokaisessa firmassa on omat käytäntönsä parhaiden työtapojen ja käytettyjen teknologioiden suhteen. Niinpä koulutuskaan ei voi niitä tarjota.

Formaali koulutus antaa pääasiassa vain valmiudet omaksua lisää tietoa tämän mu-kaisesti, eikä formaalia koulutusta toisaalta monella alalla olevalla ole lainkaan, sillä juuri nämä tutkinnon oppimäärää vastaavat perusteet ovat omatoimisesti opeteltavis- sa. Koodaus on hyvin pitkälti enemmän käsityötä kuin eksaktia tiedettä, ja siihen pätee samat lainalaisuudet. "

Petrus Pennanen 1.3.2015 14:48Vastaus kommenttiin #19
 

Tuosta paikasta tosiaan oli kyse eivätkä vaatimukset ole mitään kummallisia. Projek-tipäällikkö-taipumus ei ollut vaatimus vaan mahdollinen lisätaito, joita on tapana luetella ilmoituksissa.

Kommenttini koulutuksesta liittyvät juuri sinunlaisiisi tapauksiin,joiden olisi hyvä saa- da käytännön tietotaitoa uusista suosituista tehtävistä.Pitäisi olla joustavammat mah- dollisuudet saada sekä koulu- että peer-to-peer-opetusta esim. näistä Java-asioista.

Koulutus on minusta enemmän yhteiskunnan kuin yritysten tehtävä.Yhteiskunnalla on paljon resursseja koulutukseen mutta ne eivät ole tehokkaassa käytössä. Sinun pitäisi voida helposti osallistua yliopiston java-kursseille ja saada käytännön opastusta java-taiturilta.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen 3.3.2015 09:33Vastaus kommenttiin #25
 

tossa nyt ei kyllä mun mielstä näkyny mitään hyvästä palkkauksesta taikka mitään muuta sellasta joka nappais. ne muutamat kerrat jolloin oon koodarin paikkoja kysy-nyt,on ilmoituksessa ollut jotakin erikoista.esim ohjelmoija kirjoitettu kokonaan isoilla kirjaimilla, luvattu kerran viikkoon hartiahieronta jne.

eli tarviis hiukka markkinoida.

tietty vois myös sen verran aktiivinen olla että kelais läpi työnhakijat ja soittelis niille ite. mä oon tähän mennessä joka kerta työllistynyt siten että joku on mulle soittanut ja pyytänyt duuniin.

en kertaakaan sillai että olisin johonkin firmaan ite ottanut yhteyttä. (yleensä firma joka osaa markkinoida työpaikkaa niin paljon että se käy kiinnostaa, saa niin paljon hakijoita että ei päästä hinnoista sopuun.)

tietty jos oisit blokannu aiheesta, tarvitaa sellanen kaver ja maksetaa sen verran, se ois voinu levitä nopeesti piireis. työkkärin palavelut on niin perseestä että ei niitä kukaan viitti käyttää. karessin saa pyytämättäkin, turha niiden huomiota kiinnittää.

 

Atte Rätt 1.3.2015 15:22Vastaus kommenttiin #28
 

Tarpeeksi peruspätevä ammattilainen osaa kyllä toteuttaa, kun annetaan speksit ja manuskat käteen, ja sanotaan että alapas työstää. Vieruskaveri auttaa kyllä. Tällä ta-valla olen itsekin tutoroinut töissä monia suoraan Otaniemestä tulleita dippainssejä, jotka eivät ensialkuun meinanneet hommaa hallita,mutta oppivat kyllä kysymällä. Hy- vin vähän taitaa vaan olla riskinottohaluja tällaisen toimintatavan suhteen nykyään, vaikka tällä kädet saveen -metodilla saavu-tettiin hyviä tuloksia vielä wanhoina hyvinä aikoina.

Susanna Kaukinen 1.3.2015 17:50
 

No tuosta voidaan olla kahta mieltä. Osa ohjelmoijista on hyviä tiimityössä, toiset yksin ohjelmoitaessa ja kolmannet molemmissa. Jos tekee valintoja, jotka pakottavat ottamaan vain jotain näistä ryhmistä, sillä on se seuraus, että rekrytointimarkkina kapenee.

Itse sanoisin omasta kokemuksesta, että todennäköisesti suurin osa ohjelmoinnista - alasta riippuen - on sitä yksin naputtelua ja suurin osa ohjelmoijista pitää siitä. Usein on niin, että ohjelmoijat eivät ole kauhean kiinnostuneita työnantajien toimialan varsinaisista seikoista, mutta rakastavat ongelmanratkaisua.

Tämä on hyvä hyväksyä, niin pääsee helpommalla. :-)

Susanna Kaukinen 1.3.2015 17:46
 

No mä olen kohta 41 v. En näe,että mun osaaminen olisi yhtään vähemmän relevant- ti 10 vuoden päästä. Päinvastoin, osaan varmaan enemmän. Ohjelmointi on viime kädessä kuitenkin ohjelmointia ja jotkut professorit vääntää vielä eläkkeellä uusia ohjelmointikielten kääntäjiä.

Asia on tapauskohtainen. Ihmiset on erilaisia. Joku 50v kooderi voi olla helposti 10x parempi kuin 25v. Joskus voi olla toisin päin.

Tietenkin voidaan myös kysyä, että mitä se nuorekkuus edes tarkoittaa? Termi on mielestäni abysmaalinen ja tuo mieleen koulun pihan, jossa heikoimmat saa lumipesuja.

 

Susanna Kaukinen 1.3.2015 17:42
 

Mjoo. Ite olin ekassa duunissa 8 vuotta ja 8 kk ja nykyisessä tulee viikon päästä 4 vuotta kasaan. Välissä oli lyhyitä pätkiä useamman vuoden ajan ja toivon, etten enää koskaan joudu siihen tilanteeseen.

Hyvä työpaikka on kullan arvoinen. Sitä ei kannata vaihtaa, koska vaihdossa on aina riskejä. Voi olla vittumaisia pomoja tai muuta olosuhteellista scheissea, joka ei ilmene heti päälle.

Mulle onni olisi sitä, että hommia riittäisi nykyisessä duunissa siihen saakka kunnes kämppä on maksettu.Vaikka 20 vuotta.Aika sitten näyttää miten käy. En mä ainakaan ite oo lähössä mihinkään.

---

Laulu onnesta

Kell’ onni on, se onnen kätkeköön,
kell’ aarre on, se aarteen peittäköön,
ja olkoon onnellinen onnestaan
ja rikas riemustansa yksin vaan.

Ei onni kärsi katseit’ ihmisten.
Kell’ onni on, se käyköön korpehen
ja eläköhön hiljaa, hiljaa vaan
ja hiljaa iloitkohon onnestaan.

~ Eino Leino

 

Juha Remes 1.3.2015 12:41
 

Pari pientä käytännön kysymystä:mainitsit että haitte ohjelmoijaa.Mistä kielistä ja tek- nologioista mahtoi olla kyse? Olen itsekin ohjelmistoalalla ja nähnyt työpaikkailmoi-tuksia joihin kukaan ei ole hakenut. Yleensä tuohon hakemattomuuteen on joku syy, kuten mm. vaatimus jonkun tietyn hyvin kapean niche-teknologian osaamisesta.

Toiseksi, olen ainakin itse havainnut että työnantajat katsovat mm. Github-kokemusta nihkeästi ja ovat alkaneet vaatimaan useamman vuoden kaupallista kokemusta hom-maan jota voisi tehdä vähemmälläkin kokemuksella. Nykymaailmassa kun tilanne on se että moni koodari aloittaa nimen omaan Githubin avulla.

Kolmanneksi,miltä kuulostaisi seuraava vaatimus vuonna 2011: "Hakijalta vaaditaan viiden vuoden kaupallista kokemusta HTML5:sta." Joo, näitä on nähty useampikin.

Lisäksi olen havainnut huolestuttavan trendin jossa koodareilta vaaditaan täysin epärelevantteja teknologioita.Esimerkiksi LAMP-arkkitehtuuriin erikoistuneelta web-kehittäjältä saatetaan vaatia useamman vuoden kaupallista kokemusta C# - ohjelmoinnista tai Java-ohjelmoinnista.

En tietenkään väitä että sinun firmasi syyllistyisi tällaisiin kuolemansynteihin, mutta mainitsin että nykyrekrytointi on todella tehotonta ja osaamatonta.

 

Jorma Nordlin 1.3.2015 12:45
 

Kaikilla työkykyisillä ohjelmoijilla on jo töitä. Teknologian vaihtaminen ei ole ongelma. Se opiskellaan töissä "lennossa" ja kursseilla ja itseopiskeluna.

Kortistossa ei löydy tekijöitä. Isommissa IT-yrityksissä on YT-neuvotteluja koko ajan. Sieltä lähtee väkeä koska heidän alue ei ole enää kannattava, he löytävät uuden työn muualta aika nopeasti.

Työmarkkinoilla on sovellussuunnittelijoita (ohjelmoijia) ja tietokantasuunnittelijoita aika vähän töitä etsimässä, koska ko alat eivät kiinnosta kuin pientä joukkoa koulun penkillä istuvia ihmisiä. Muuta alat ovat houkuttelevampia.

 

Rauno Lintunen 1.3.2015 13:59
 

Ehdokas Pennasen kannattaisi perehtyä vähän peremmin työttömyyslukuihin ennen eduskunnan ovien kolkuttelua. Käyttämäsi Tilastokeskuksen luvut ovat poliittista viihdettä.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tammikuun työllisyyskatsaus paljastaa laajan työttömyyden luvuilla työttömien määräksi 516 000. Työikäisestä väestöstä laskettu työttömyysprosentti on 13%.

Työvoimatoimistoissa oli tammikuun lopussa jokaista avointa työpaikkaa kohti 20 työtöntä työnhakijaa.

Pennanen käyttää kirjoituksensa todistusaineistona Tilastokeskuksen työttömyyslukuja ja prosentteja. Ne puolittavat todellisen työttömyyden suuruuden.

Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli tammikuussa 230 000 ja työttömyysprosentti alle 9%. Miten tuo on mahdollista, kun samaan aikaan pelkästään rahallisen työttömyysturvan saajia oli lähes 400 000?

 

 
Petrus Pennanen 1.3.2015 16:23
 

Kiitos kommenteista!

1. Työkieli on englanti, eikä suomi ole kaikkien hakijoiden äidinkieli. Olemme palkanneet useita jotka eivät puhu suomea.

2. Emme vaadi täydellistä kielitaitoa, normaali suomalaisen "tankerokin" käy.

3. Emme hakeneet maisteria vaan että yleensä on joku tutkinto alalta.

4. Kyseessä server-side homma.

 

Atte Rätt 1.3.2015 17:02
 

Näin ilman tutkintoa olevana ammattilaisena täytyy nyt kysyä, että miksi se tutkinto vaaditaan? Esimerkiksi minut kiskottiin lukion penkiltä koodaaamaan ennen kuin yli-päätään ehdin edes hakea mihinkään yliopistoon.Tiedät varsin hyvin,etten ole ainoa. CV:n näet, kun LinkedInistä katsot.

Ei tosin sillä, että olisin duunia etsimässä, etteivät työpaikalla pelästy.

 

Susanna Kaukinen 1.3.2015 17:28Vastaus kommenttiin #48
 

Mulla on tietotekniikan DI:n tutkinnosta 140.5 ov:ta kasassa, 180 olisi tarvinnut. Töis-sä olen ollut 23-vuotiaasta, enkä varmaan koskaan tule valmistumaan. Vastaavasti mun mutsi on professori ja faija lisensiaatti.

Noi tutkinnot on musta kiltajärjestelmän jäänne.Ei ne takaa mitään suuntaan eikä toiseen. Tohtori voi olla aivan scheisse ohjelmoija ja lukiopohjalta lähtenyt erinomainen.

Kysymys on siitä, että osaatko asiaa X, ei siitä, onko sulla jotain typeriä prenikoita. Ite kirjotan työhakemuksiin aina että suoritin niin ja näin ja että työelämä vei. Ei ole ollut ongelma työnsaannin kannalta.

Ja oon mä lukenu sitten aikusemmalla iällä mm filosofiaa, puhetaitoa, politiikka ja psykkaa ja sen sellasta. Ei mua tekniseen kouluun enää sais mitenkään.

 

Tapio Lehtimäki 1.3.2015 17:56
 

Petrukselle,

4. Server-sidepa hyvinkin, mutta Javaan ja Hibernateen (tai siis mobiilinikkareilla ORMLiteen) tutustuneita kavereita kannattaisi mielestäni kysellä Androidille tietokan- tasovelluksia koodanneista. Heidän osaamisensa pitäisi osua riittävän lähelle maa-lia. Hyvällä tuurilla kohdalle voi sattua pelien ansaintamalliin turhautunut koodari, joka haluaa työstään vaihteeksi rahaakin.

Mikäli kuitenkin tahdotte palvelukseenne tekijän, joka on aiemmassa/nykyisessä työssään tehnyt tismalleen samoja asioita samoilla työkaluilla kuin tarjoamassanne toimenkuvassa mainitaan, se tarkoittanee käytännössä koodarin kaappaamista naa-puriyrityksestä. Silloin ei enää kilpailukykyinen palkka riitäkään houkuttimeksi, tuskin edes työsuhdehelikopteri, sillä näinä aikoina työpaikan vaihtoon liittyy riskejä, joita ei pelkästä vaihtelunhalusta monikaan välitä ottaa.

Koska Susanna tuossa palasi äidinkielikysymykseen, niin valoitan sitä hieman lisää. Ensinnäkin, on kohteliasta asioida suomalaisten kanssa suomenkielellä.

Toisekseen, itse koen englanninkielistä ilmoitusta lukiessani joutuvani kilpailuase- maan vaikkapa intialaisten, espanjalaisten ja venälästen koodareiden kanssa.

Heillä puolestaan on etunaan matalampi palkkataso ja usein, anteeksi vain, jousta- vampi käsitys kirjoittamansa koodin laadukkuudesta.Tämä väite perustuu puhtaasti käytännön kokemukseen eikä ennakkoluuloihin. Kärjistäen sanoen: en suostu polkemaan hintojani pärjätäkseni huonommilleni.

Psykologisesti oivaltava veto onkin laatia KAKSI eri hakemusta, joista toinen on suomeksi ja toinen vaikka retoromaniaksi. Kannattaa ehkä kokeilla.

Omaa persoonaani en minäkään ole tähän hommaan tyrkyttämässä, enkä paatunee- na yksinyrittäjänä muutenkaan sopine profiiliinne.Java on nasta kieli ja olen sillä jo-pa jokusen palvelinsoftankin tehnyt, mutta tällä hetkellä sydämeni helkkää Objective-C:lle ja omppufarmin ekosysteemille. Lisäksi koen ORM-kehyksen käytön arvelutta-vaksi. Itse suosin relaatiot ohjelmallisiksi objekteiksi muuttavaa (ROM) tekniikkaa, mutta siitä sitten lisää Skrolli-lehdessä joskus myöhemmin.

Susanna Kaukinen 1.3.2015 17:22Vastaus kommenttiin #44
 

Kysymys on aivan toisesta ilmiöstä,jonka Karl Marx olisi osannut kertoa. Työmarkki-noilla on työvoimaa vähemmän kuin kysyntää ja tämä nostaa työntekijöiden etuja ja parantaa työntekijöiden asemaa.

USA:ssa 1820-1970 oli vastaava työvoiman alitarjonnan tilanne (osin tosin siksi, että natiivit joukkomurhattiin). Tällä oli se seuraus, että työolot paranivat koko ajan ja palkat myös nousivat tuon 150 vuotta.

Kun USA liputti teollisuutensa kehitysmaihin, sen jälkeen työväen reaalinen ostovoi- ma ei ole vain pysähtynyt,vaan jonkin verran laskenut. Cut-off vuosi oli mielestäni 1978. Hintojen nousu siis on ollut sielläkin vuosikymmeniä palkkakehitystä suurempaa.

Kysymys siis ei ole mistään ihmeellisestä, ainoastaan siitä, miten kysyntä ja tarjonta kapitalismin työmarkkinoilla toimii. Samasta syystä vastustan vapaakauppaa, koska on selvää, että suomalaisten työehdot menevät pilalle, kun tekijöitä tulee ulkomailta polkemaan palkkoja.

Demarien ja AY:n olisi pitänyt hoitaa tämä asia, mutta kiville meni. Nykytilanne Suo-messa on monilla aloilla huono.Voidaan katsoa,että osa kotimaisesta työttömyydestä on aivan suoraan EU:n syy, koska sen myötä tänne on laivattu tekijöitä ties mistä ja millä ehdoilla.

Toinen vastaava EU:n aiheuttama ongelma on firmojen pako Viron puolelle. Koko unioni pitäisi polttaa tuhkaksi ja haudata meren pohjaan.

 

Susanna Kaukinen 1.3.2015 15:52
 

No ensimmäinen kommentti ohjelmoijalta...

Katsos ohjelmointi on erikoissyventymisen ala,siis,vaikka ohjelmoijat osaa kaikki ohjelmoida, jokaisessa firmassa on omat systeemit, jotka poikkeaa toisistaan.

Näihin jokaisen firman erikoisuuksien todella syvällinen oppiminen kestää vuosia. Tällä on se seuraus, että työntekijä joutuu investoimaan paljon kyseisen työnantajan järjestelmiin. Vastaavasti tämä tekee työnantajalle tästä työntekijästä erittäin arvokkaan.

Tällä on se luonnollinen seuraus,että hyvästä duunista ei kukaan täyspäinen lähde. Jotkut voi tietenkin huokutella paremmilla eduilla jne, mutta mulla vois tarjota tonnin enemmän kuussa ja en vaihtais.

En ehkä vaihtais vaikka löisit nykyisen kilpailukykyisen palkan päälle kaks tonnia. En mä usko. Jos tuplaisit, niin voisin harkita. Tämän takia sulla ei ole hakijoita. Ja mä en missään nimessä vaihtaisi työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojaa koeaikaan - en missää maailmassa.

Tämä on myös seikka, jota et ota huomioon. Hyvän ohjelmoijan ei kannata ottaa siir-tymisen riskiä. Yleensä kuitenkaan siirtyessä ei voida tarjota niin paljon suurempia etuja, että se olisi riskin arvoista.

---

Mitä sitten tulee Stadin työllisyystilanteeseen, niin etsit ohjelmoijia ehkä väärästä paikasta. Oletko koettanut Oulua? Toinen tapa koettaa houkutella hyviä devaajia on tarjota omistusosuuksia. Niillä voi olla joissain tilanteissa ratkaiseva merkitys siirtymishaluun.

 

Susanna Kaukinen 1.3.2015 16:05
 

Aika monet duunipaikat kanssa täytetään kaveriverkostojen avulla. Tämä siis tarkoittaa sitä, että vain ohjelmoijat tietävät, ketkä on hyviä ohjelmoijia, yleisessä tapauksessa ja tämä tietoo kertyy yhdessävietetyistä vuosista.

Tämän seuraus on se, että sulla on muna- ja kanaongelma, jos sulla ei ole sitä ensimmäistä hyvää ohjelmoijaa, joka tuntee sen toisen ja näin pois päin. Tää on osa dilemmaa.

Eräs suuri ongelma tässä on se,että usein rekrytoijat eivät ymmärrä ollenkaan mitä ovat osta- massa. Sama ongelma kuin pahimmillaan julkisella sektorilla, jossa osaaminen on onnistuttu delegoimaan ulos yksityisille konsulteille.

Säästyisi varmaan kipua ja tuskaa kun juttelisitte ohjelmoijien kanssa sen sijaan että puhutte business-kravattiäijien kanssa. Useimmat ohjelmoijat on luonnontieteilijöitä ja vihaa koko markkinointihypeä ja monet koko kapitalistista järjestelmää, jossa on vaikea tehdä hyviä ohjelmia kun kilpailun takia on aina kiire.

Ohjelmoijan sielunelämä voi olla rekrytointia tekevälle pomolle jotain, mitä ei ymmär- retä ollenkaan. Useimmissa tapauksissa tilanne on se,että jo pelkästään sen tunnus- taminen, että ohjelmoijat ovat oma klaaninsa auttaa sen ymmärtämisessä, että ei ymmärrä.

Se on monesti ensimmäinen askel ymmärtämiseen.

 

Simo Suominen kiinnittää huomiota minunkin esiin nostamaani seikkaan,että yrittäjät eivät ole ainoita työllistäjiä eikä korkea yritteliäisyys tarkoita alheista työttömyyttä.

http://simosuominen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/188446-tyottomyys-ei-johdu-yrittamisen-vaikeudesta


***

Petrus on TÄYSIN politiikkamies - ja nimenomaan siitä hänelle myös on maksettu - lähinnä infosotatalojen toimesta!

Piraattipuoluetta johtava Petrus Pennanen on teknomiljonääri ja ydinfysiikan tohtori, jonka mukaan rakkaus on kvanttitason ilmiö

Samassa paketissa

Petrus Pennanen on startup-miljonääri, puoluejohtaja, teknohippi ja ydinfysiikan tohtori. Muun muassa.

Hän 07.06.2019 06:00

Teksti Riku Siivonen Kuvat Marjo Tynkkynen

petrus_pennanen_han_3-854x1200.jpg

Valokuvaaja kääri Petrus Pennasen voimapaperiin.

 

Tämä onkin tuttu paikka, Petrus Pennanen sanoo astuessaan ulos lehtitalon valokuvausstudiosta Helsingin Pasilassa.

Pennanen on Leiki Oy:n toimitusjohtaja. Suomen Kuvalehteä julkaiseva Otavamedia on Leikin asiakas, samoin Yleisradio, MTV, Aller ja Kesko ja joukko mainostajia Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Leikin ohjelmistojen avulla yhtiöiden verkkopalvelujen käyttäjille muun muassa kohdennetaan häntä kiinnostavaa sisältöä.

Pennasen yrityksen kehittämä tekoäly osaa analysoida tekstin merkityksiä. Ohjelmisto ymmärtää, onko ”ilves” villieläin vai jääkiekkojoukkue.

 

 

 

 

 

 

Viime tammikuussa amerikkalaiset ostivat Leikin. Kauppahintaa ei kerrota. Kauppalehti arvioi yrityksen arvon olevan jopa 10 miljoonaa euroa. Pennanen oli suurin osakkeenomistaja 36 prosentin osuudella. "

Jo kaksi helvetin paksua valetta näinkin lyhyessä esityksessä...

Me ollaan kuultu tätä tarpeeksi, ja ylittekin...