http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201706162200214132_u0.shtml

Oulun yliopiston dosentti plagioi gradua "tutkimuksessaan"

Perjantai 16.6.2017 klo 20.02


Tapausta alettiin tutkia muun muassa gradun tekijän ja Jyväskylän yliopiston professorin Roope Uusitalon plagiaattiepäilyjen perusteella.

Tiedevilppiä tutkinut ryhmä katsoo Oulun yliopiston dosentin Edward Duttonin syyl-listyneen plagiointiin. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan raportissa todetaan, että tutkimukseen oli kopioitu osia Jyväskylän yliopistossa tehdystä pro gradu -työstä. Dutton ei ole työsuhteessa yliopistoon.

Why is Finland’s healthcare system failing my family?

Tapausta alettiin tutkia muun muassa gradun tekijän ja Jyväskylän yliopiston professorin Roope Uusitalon plagiaattiepäilyjen perusteella.

Plagioinnista oli epäiltynä myös toinen tutkimuksen tekijöistä, tutkija Richard Lynn. Hänellä ei ollut siteitä Oulun yliopistoon, eikä tutkintaryhmällä ollut toimivaltaa tutkia hänen rooliaan.

Richard Lynn vuonna 2008 bullshit "scientist".


Duttonin ja Lynnin artikkeli tarkasteli varusmiesten älykkyystestejä. Tutkintaryhmän päätelmien mukaan artikkelista jää lukijalle kuva, että tutkijat ovat itse saaneet Puolustusvoimien alkuperäisaineiston käyttöönsä, ja että he olisivat analysoineet aineiston. Aineiston on kuitenkin koostanut Jyväskylän yliopiston opiskelija pro gradu -työtään varten.

Suunnittelupäällikkö Pertti Tikkanen Oulun yliopistolta kertoo, että yliopistot eivät tarkasta tieteellisissä julkaisuissa julkaistavia tutkimuksia.

- Lehti tekee normaalia vertaisarviontia, jossa kaksi tai kolme alan tutkijaa antavat lausunnon, että julkaistaanko tutkimusta vai ei. Siinä vaiheessa tapahtuu jonkinlaista laadunvalvontaa, mutta se, että gradun plagioinnista jäisi kiinni, on epätodennäköistä, Tikkanen kertoo.

Oulun yliopiston hallintojohtaja Essi Kiuru kertoo, että plagiaattiepäilyt otetaan aina vakavasti.

- Tutkinnat käynnistyvät lähes aina ilmoittajien havaintojen perusteella. Muunlaisiin tapauksiin en ole koskaan törmännyt. Kaikki ilmoitukset tutkitaan.

Kiisti toimivallan vilppitutkintaan

Dutton myönsi käyttäneensä pro gradu -työtä tutkimuksensa lähteenaä. Hän totesi antamassaan lausunnossa, että hänen toimittamassaan versiossa oli tarvittavat lähdeviittaukset pro gradu -työhön, mutta Lynn poisti ne editointivaiheessa.

Duttonin mukaan tutkijakaksikko oli myös luullut, että taulukon laskelmat oli tehnyt Puolustusvoimat eikä pro gradun tehnyt opiskelija. Hän kiistää plagioinnin tarkoituksellisuuden.

Professori Uusitalon mukaan tämä on kuitenkin epäuskottavaa.

- Gradun tulosten kopiointia on vaikea pitää epäpätevyydestä tai huolimattomuudes-ta johtuvana virheenä, sanoo professori Roope Uusitalo loppulausunnossaan.

Raportin mukaan toinen tutkijoista, Richard Lynn, on ottanut vastuun tapahtuneesta.

Oulun yliopisto toimittaa loppuraportin Lynnin kustantajalle. Lisäksi tutkijakaksikon artikkelin julkaisseelle Intelligence-lehdelle tehdään korjauspyyntö.

MIKA-MATTI TASKINEN, OLLI-PEKKA PAAJANEN

.
Kyseessä eivät ole ketkä tahansa hörönlöröttäjät,

vaan sellaiset maailmankuulut puoskarit, joita ei olisi koskaan pitänyt päästääkään yliopison ovien sisäpuolelle, jos yliopistona meinaa pysyä.

Richard Lynn on Tatu "Matin isä" Vanhasen julkaisijakumppani:

https://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/kansan-aani-huruproffak...

Vanhanen on yhdessä Richard Lynnin kanssa julkaissut kaksi kirjaa IQ and the Wealth of Nations ja IQ and Global Inequality, joissa esitetään erojen eri valtioiden vauraudessa selittyvän valtioiden väestöjen välisillä älykkyysosamäärän eroilla. … Vanhanen viittaa tässä Richard Lynnin kanssa kirjoittamaansa kirjaan Intelligence: A Unifying Construct for the social Sciences jonka mukaan Espanjan, Italian, Kreikan, Kyproksen ja Portugalin, ja 11 muun euromaan välillä on 3.7 pisteen ero.

http://static.iltalehti.fi/paakirjoitus/paakkarietu0403LL_244_pk.jpg

Nuo ”empiriat” ovat pseudotiedettä.Testeillä määritellyn 'älykkyyden' ainoa mahdolli- nen tieteellinen arvo on mahdolliset korrelaatiot joidenkin muiden ilmiöiden kanssa. Niitä on melko vähän, ellei puhuta kaikkein matalimmista arvoista. Tunnetuin taitaa olla, että suurin piirtein saman IQ-tason omaavat näyttävät tykkäävän toistensa vit- seistä. Tämä koskee tiettävästi sekä korkeita että matalia lukemia. Olenkin kuullut sanottavan, että "vitsi on kuulijan korvassa". Tosi osuvan vitsin edellytyksiä on, että se menee joiltakin kuulijoilta fiu, joillekuille kolahtaa, ja joitakin kolmansia se ärsyt- tää. Tässä yhteydessä sivuutan kiistan älykkyyden perinnöllisyydestä.Se olisi yksi korrelaatio, mutta ns. heritabiliteettihuijaukset sellaisen osoittamiseen eivät kelpaa.

Jatkuva kitinä, että muka "ei saa testata" ja "lahjakkaita ei huomioida",on huijausta sen peittämiseksi, että juuri siten on koko ajan tehty noiden sellaisenaan äärimmäi- sen kyseenalaisten testien kanssa (joita muuten alun perin USA:n armeijassa kehit- teli mm. muuan Lafayette Ronald Hubbard, ”scientologia”-uskonnon perustanut fan- tasiakirjailija ja huijari,koulutukseltaan mutasarjan laivastoupseeri (joskin amiraalin poika). Hölynpälytieteisiin narahtaminen EI OSOITA "SUURTA VIISAUTTA"...

Mitään tuollaista korrelaatiota "korkeissa saavutuksisa" ei ole. Vaikutukset ovat vain kärän alapäässä.




Maan asukkaiden keskimääräinen älykkyystaso on mittari, josta voi päätellä monia asioita. Tutkijoita Vanhanen ja Lynn haukuttiin aikoinaan rasisteiksi, kun he esittivät, että maiden asukkaiden keskimää-räinen älykkyysosamäärä korreloi bruttokansantuotteen kanssa. Rasisteja tai ei, mutta niin se tekee.

Lyhennetty tästä:

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2015/10/suomea-on-johdettu-50-vu...

Kovasti on pojilta julaistu meediassa ja "keskuteltu" pelkästtään viime vuonnakin;

yrittivät myös leimata armeijaa "tietovuotajaksi" :

RK kirjoitti 17.3.2016 klo 07.55

Oulun " Juha Sippilä- Yliopiston" (jossa tehdään hyvääkin tutkimusta esmerkiksi arkeologiassa) piereskelyä ahmavaara-vanhas-pseudotieteen alalla vuonna 2016:

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001139149.html

" Julkaistu: 16.3. 9:43

Tutkimus

Tutkimus: Suomenkieliset ovat kuitenkin tutkimuksen mukaan ruotsinkielisiä epäsosiaalisempia.

SUOMENSUOMALAISILLA on uuden tutkimuksen mukaan 3,9 pistettä korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla. Suomenruotsalaisilla taas on riikinruotsalaisia korkeampi älykkyysosamäärä. Kyseessä on hyvin pienet erot.

Persoonallisuudessa suomalaisilla on tutkimuksen valossa parantamisen varaa pääs-täkseen suomenruotsalaisten tasolle. Tutkimuksessa selvisi, että suomenruotsalaiset saivat huomattavasti paremmat pisteet tunnollisuudessa, ulospäin suuntautuneisuudessa ja tunne-elämän tasapainossa.

Eli suomensuomalaiset ovat suomenruotsalaisia epätasapainoisempia persoonallisuudeltaan.

– Korostan sitä,että suomalaiset ovat persoonallisuutta mittaavalla asteikolla kuiten- kin todella korkealla, suunnilleen britannialaisten ja eteläeurooppalaisten tasolla, sanoo tutkija, dosentti Edward Dutton Oulun yliopistosta.

BRITTILÄISEEN luokkayhteiskuntaan verrattuna Suomessa ei vaikuta olevan vas-taavanlaisia luokkaeroja. Yli kymmenen vuotta sitten Englannista Suomeen muutta-nut Dutton kuuli monen suomalaisen sanovan kuuluvansa ”keskiluokkaan”, mutta sitten monet mainitsivat suomenruotsalaiset. Heitä pidettiin ylempiluokkaisina, kauneudentajuisempina ja itsevarmempina. Tämä herätti Duttonin mielenkiinnon.

Kati Saarnilahti kehuu ruotsinkielisten yhteistyökykyä.

– Halusin tietää, onko suomenruotsalaisilla todella keskimääräisesti korkeampi sosi-aalinen status kuin suomensuomalaisilla. Selvisi, että kyllä on. Seuraavaksi halusin tietää, miksi. Yksilöllisellä tasolla kaksi tekijää määrittävät sosiaalisen statuksen: älykkyys ja persoonallisuus, kertoo Dutton.

NIINPÄ Dutton tutkimusryhmineen otti tarkasteluun älykkyysosamäärän kanssa vah-vassa vastaavuussuhteessa olevat Pisa-tutkimukset vuosilta 2000–2012 sekä Finn-Kin persoonallisuustutkimukset. Ryhmä tutki, onko suomensuomalaisten ja suomen-ruotsalaisten älykkyydessä ja persoonallisuudessa eroavaisuuksia, mikä selittäisi suomenruotsalaisten keskimääräisesti vahvemman aseman yhteiskunnassa.

– Pisa-testit ja etenkin sen ongelmanratkaisutestit ovat erinomaisia älykkyysosamää- rän mittareita. Pisa-tulokset ja kansallinen älykkyysosamäärä ovat vahvassa vastaa-vuussuhteessa keskenään. Älykkyystestit ja Pisa mittaavat vahvasti samaa asiaa, sanoo Dutton.

Älykkyysosamäärän osalta tutkimus nojaakin vahvasti siihen, että Pisa-tulosten ja kiistanalaisena pidetyn Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin Lynnin määrittelemän kansallisen älykkyysosamäärän välillä on yhteys.




KÄVI ILMI, että suomensuomalaiset menestyivät suomenruotsalaisia paremmin kaikissa Pisa-testeissä, kaikissa sen osa-alueissa. Mutta ainoastaan hieman paremmin – suuria eroja ei ollut.

– Jotkut tutkijat väittävät, että suomenruotsalaisten huonommat Pisa-tulokset johtu-vat siitä, että ruotsinkieliset koulut ovat todennäköisemmin kaksikielisiä. Tässä ei ole järkeä, koska suomenruotsalaiset saavat huonommat pisteet myös luovan ongeman- ratkaisun tehtävissä, joka on paras älykkyyden mittari, ja siinä ei ole kielellistä elementtiä, sanoo Dutton.

– Ja yleisesti, kaksikielisyys on hyväksi älykkyys­osamäärälle, joten suomensuomalai-set ovat tässä heikommalla, mutta heidän pisteensä ovat silti korkeammat, lisää Dutton.

Tutkimus julkaistaan Personality and Individual Differences -lehdessä, joka arvostetun tiedekustantaja Elsevierin julkaisu.

Menestysmittarit tikittävät suomenruotsalaisille

PERSOONALLISUUTTA koskevasta datasta selvisi, että suomenruotsalaiset pärjäävät kaikilla menestystä ennakoivilla mittareilla suomensuomalaisia paremmin.

Suomenruotsalaisilla on parempi terveys, pidempi elinajanodote, parempi koulutus sekä suhteellisesti suurempi edustus yhteiskunnan ”eliitin” parissa ja taidepalkintojen saajissa.

Tuloero suomensuomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä sen sijaan ei ollut merkittävä.

–Suomensuomalaisten persoonallisuus on hyvin erilainen suomenruotsalaisiin ver-rattuna. Suomenruotsalaiset ovat yhteistyökykyisempiä, ulospäin suuntautuneempia ja tunne-elämältään tasapainoisempia, kertoo Edward Dutton tuloksista.

Suomenruotsalaisilla on aktiivisempi sosiaalinen elämä, johon kuuluu erilaisiin ryhmiin, kuten urheiluseurantoimintaan, osallistuminen vapaa-ajalla.

Tutkijat päättelivät, että suomenruotsalaisten sosioekonomise menestyksen salaisuus lieneekin enemmän persoonallisuudesta kuin älykkyydestä johtuvaa.

Minna-Riikka Härkönen "

"Missä ovat noopelit?"...

RK kirjoitti 17.3.2016 klo 08.03

http://www.iltasanomat.fi/tiede/art-2000000774832.html

Kyllä nyt kelpaa - tutkijat: Suomalaisilla Euroopan korkein älykkyysosamäärä

Mensan järjestämän älykkyystestin täyttöä. (KUVA: Sari Gustafsson)

Julkaistu: 27.6.2014 20:43

Oululaiset tutkijat tekivät yllättävän havainnon.

Suomessa asuvat Euroopan älykkäimmät ihmiset.

Tätä mieltä on oululainen tutkijaryhmä.

– Suomalaisten älykkyysosamäärä on Euroopan korkein, suomalaisilla on Euroopan parhaat tulokset pisa-testeissä, Oulun yliopistossa dosenttina vaikuttava Edward Dutton.

Duttonin mukaan monessa tieteellisessä tutkimuksessa suomalaisille on mitattu poikkeuksellisen korkea älykkyysosamäärä.
Dutton viittaa tuoreeseen tutkimukseen, jossa suomalaisten älykkyysosamääräksi on laskettu yli 105.
Luku on Euroopan korkein ja edustaa myös maailman huippua. Vain joissakin Aasian maissa, kuten Kiinassa, Koreassa ja Japanissa, äly säkenöi terävämmin.
Missä tieteen Nobelit?

Vaikka suomalaisella riittää älyä vaikka muille jakaa, omituista on, etteivät hengen lahjat näy esimerkiksi tieteen Nobeleita jaettaessa.

Tieteen Nobelin on saanut virallisesti kaksi suomalaista: Artturi Virtanen ja Ragnar Granit.

Väkilukuun suhteutettuna suomalaiset ovat Nobelin saajatilastossa 22. sijalla.

Granit on kiistanalainen henkilö. Suomessa syntynyt Granit hankki ennen Nobelia Ruotsin kansalaisuuden.

– Kun Granitia ei lasketa, Suomen sijoitus on 28. Edellä on sellaisia maita kuin Kroatia ja Saint Lucia, Dutton sanoo.


Dutton uskoo, että suomalainen luonne selvittää outoa arvoitusta.
Suomalainen on luonteeltaan ahkera ja sovitteleva. Hän hillitsee hyvin itsensä, on epäitsekäs, ei räiskähtele.


Duttonin mielestä suomalainen kurinalainen luonne auttaa menestymään keskitty-mistä vaativissa tehtävissä, kuten pisa-testissä.


Samat ominaisuudet kääntyvät suomalaisia vastaan tiedemaailmassa.


– Itsehillintä ja ahkeruus voivat tukahduttaa luovuutta ja neroutta, Dutton viittaa suomalaisten heikkoon Nobel-menestymiseen.


Jos aikoo keksiä jotain mullistavaa, pitäisi olla luova ja ulospäin suuntautunut persoona.


Kylmä ilmasto muovannut luonnetta

Suomalaisten erikoinen luonteenlaatu johtuu Duttonin mukaan paljolti asuinympäris- töstä. Hän muistuttaa, että ihmisen luonteenpiirteistä 66 prosenttia on perinnöllisiä.


– Erittäin kylmä ympäristö on kehittänyt suomalaista.


Luonto on karaissut suomalaista jääkaudesta lähtien. Suomalaisesta on kehittynyt sisäänpäin kääntynyt ja hillitty.


Duttonin, Jan te Nijenhuisin  ja Eka Roivaisen tutkimus "The puzzle of why Finns have the highest IQ, but one of the lowest number of Nobel prizes in Europe" julkaistaan Intelligence -lehdessä.

Heidi Vaalisto "





Eka Roivainen

Oulu University Hospital , Oulu · Department of Medical Rehabilitation Differential Psychology, Cognitive Psychology, Personality Psychology "PhD"...

(Tällaiset pölhöt toimivat muka "LAILLISESTI" Suome terveydenhoitosysteemissä!





Jan te Nijenhuis

Lecturer

University of Amsterdam

Verified email at uva.nl

psychology intelligence personality



(Suomenkielisten suomen kielellä koulutttujen menestys PISAssa ja joissakin kielellispohjaisissa kuten MENSAn testeissä johtuu suomen kielen ja sen kirjoitusjärjestelmän omonaisuuksista.) "

https://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/suomalaiset-keenis..

Suomalaiset "keenistä tyhmenemässä"?

Kirjoittanut Spammiro Botti (12. heinäkuu 2013, 01:00)

... kirjoittaa haistapaskantieteellinen Intelligence-aikauslehti:

" A negative Flynn effect in Finland, 1997–2009

Available online 30 June 2013
Edward Dutton | Richard Lynn

Abstract: The average IQs of approximately 25,000 18–20year old male military conscripts in Finland per year are reported for the years 1988 to 2009. The results showed increases in the scores on tests of Shapes, Number and Words over the years 1988 to 1997 averaging 4.0 IQ points a decade. From 1997 to 2009 there were declines in all three tests averaging 2.0 IQ points a decade.

"http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0160289613000706"

A negative Flynn effect in Finland, 1997–2009

Edward Duttona,Corresponding author contact information,E-mail the corresponding author,

Richard Lynnb

aUniversity of Oulu, Finland

bUniversity of Ulster, UK

http://dx.doi.org/10.1016/j.intell.2013.05.008, How to Cite or Link Using DOI

Permissions & Reprints

Highligh

The IQs of conscripts in Finland increased 1988–1997

The IQs of conscripts in Finland declined 1997–200

IQ increases and declines were greatest in non-verbal ability

Abstract

The average IQs of approximately 25,000 18–20 year old male military conscripts in Finland per year are reported for the years 1988 to 2009. The results showed increa-ses in the scores on tests of Shapes, Number and Words over the years 1988 to 1997 averaging 4.0 IQ points a decade. From 1997 to 2009 there were declines in all three tests averaging 2.0 IQ points a decade.

Keywords

Flynn effect;

Negative Flynn effect;

FinlandFigures and tables from this article:

Full-size image (29 K)"        

Todellisuusdessa nuo "älykkyyden perinnöllisyystutkimukset" ovat tieteelliseltä kannalta aidosti tieteellisen ihmiskuvan vastaista antipavlovistipropagandaa ja täyttä puutaheinää.



Keskustelua viimeisestä:

arvo supi kommentoi_ 12. heinäkuu 2013 12:08

Todella upeaa dataa siitä miten ydinvoimalapäästöjen jo peräti 10- kertaistuneet taustasäteilyt vaikuttavat ihmiskuntaan. Mitä vähemmän älyä kansalla on . Sitä enemmän se himoaa ydinvoimaa.

Spammiro Botti kommentoi_ 12. heinäkuu 2013 17:37

"psykologiantutkimuksen" heritabiliteettihuijaus!

Maataloustieteellisen heritabiliteetin eli jonkin maataloustuotteen esimerkiksi tekni-sen ominaisuuden JALOSTETTAVUUDEN käsitteen sovellutusalaa on Helsingin yli-opiston ”psykologiantutkimuksessa” (ja muuallakin) laajennettu ihmistieteisiin, erityi- sesti ”älykkyystutkimuk-seen”, joihin se ei lainkaan sovellu, koska siinä tutkittavana eivät ole ensisijaisesti biologiset vaan muut, kielellisrakenteiset yhteiskunnallisen emergenssitason ilmiöt. Eikä kielellä ole varsinaisesti olemuksellista tekemistä biologian, varsinkaan geenien kanssa.

Heritabiliteetti tarkoittaa geneettisen eli (rodun)jalostettavissa olevan osan osuutta tutkittavan ominaisuuden varianssista, joka on ominaisuuden keskiarvosta mitattujen poikkeamien neliöllinen keskiarvo. Heritabiliteetti määritellään tarkasti ottaen aina jossakin POPULAATIOSSA (= keskinäisen lisääntymismahdollisuuden omaavassa lajin yksilöiden joukossa) ja myös aina viime kädessä jossakin rajatussa ympäristös-sä: saman männynsiemenkannan (tuottaman) selluloosakuidun pituuden heritabiliteetille saadaan varmasti eri arvo Rovaniemellä ja Latviassa

Heritabiliteetti EI nimittäin väitä,että KESKIARVO OLISI TÄYSIN GEENISTÄ, eikä se väitä myöskään,että keskiarvo ”jakautuisi geenien ja ympäristön vaikutuksiin” sa- massa suhteessa kuin varianssi. Heritabiliteetti ei väitä tuosta asiasta eli keskiar-vosta mitään ehdotonta ylipäätään. Eikä se silloin väitä myöskään juuri enempää "geenien osuudesta" tutkitun ominaisuuden kokonaisuuden muodostumisessa (paitsi jos heritabiliteetti on 100% tai hyvin lähellä ja/tai jos varianssi on hyvin suuri eli vari-oitumaton osa ominaisuutta hyvin pieni, jolloin oin taas kysttävä, onko kyseisessä ilmiössä yhtenäisen ´ominaisuuden´ ominaiuudessa mitään tieteelistä tolkkua).

Jokin ominaisuus voi myös olla täysin geneettinen, mutta sen heritabiliteetti voi silti olla = 0, jos siinä ei ole lainkaan geneettistä vaihtelua kyseisessä populaatiossa, eikä sitä siksi voida siinä jalostaa. Tuolloin voi tapahtua, että jos populaatioon tuodaan yksi (1) sellainen yksilö, jolla onkin erilaisen kyseisen ominaisuuden antava geeni, niin sen ominaisuuden heritabiliteetti hyppää laakista 0%:sta 100%:in, jos ominaisuus on vielä sellainen ettei ympäristökään siihen vaikuta. Tällainen ominai-suus on esimerkiksi yhden geenin määräämä banaanikärpäsen silmän väri. (kts. keskustelu)Ihmisillä on ajattelussaan suunnattomasti aivan samoja ominaisuuksia (myös) aivan riipuumatta mistään "biologiasta" (ja siellä varsinkaan geeneistä) mm. koska kaikki ihmiset konkreettisesta kielestä riippumatta mm. ovat omaksuneet yh-teiskunnalta jonkin symbolikielen kommunikaationsa ja myös ajattelunsa välineeksi, ja testeillä mitattava ja niillä määritelty "älykkyys" on sen AJATTELUN (eikä suoraan esimerkiksi "aivojen"!) ominaisuus

Joku saattaa katsoa, että minä vain "jauhan paskaa" ja ”omia luulojani muiden luu-lemisista”, miten he muka "saattaisivat käsittää väärin" kaksostutkimuksia. Siksi otankin tämän aiheen käsittelytavaksi lainata Vapaa-ajattelijoiden poistetulta (mm. tämän takia?) keskustelupalstalta keskusteluja,jotka (linkkeineen) osoittavat eri taho- jen käsityksiä, jotka kuitenkin ovat suhteellisen hyvin perehtyneet ainakin ko. tutki-musten populaariesityksiin lehdissä ja netissäNoista tutkimuksista on myös jaettu yksi Professoriliiton ”vuoden professorin” arvokin. Ei voi kuin kysyä, että millaisia arkkimänttejä ja poropeukaloita ne TAVALLISET RIVIPROFESSORIT sitten ollenkaan ovatkaan, jos fanaattinen lasten julkisen päivähoidon vastusta Liisa Keltikangas-Järvinen on jokin "huippu"...!

Mutta asiaan: ohessa keskustellaan oppimisen neurofysiologiasta niillä tiedoilla kuin kunkin keskustelijan saatavissa netissä ja esimerkiksi omassa kirjahyllyssä löytyy. Olen koonnut keskustelun niin, että olen ottanut siihen kaikki ne viestit, jossa esiin-tyy sana ”heritabiliteetti” eri muodoissaan ja sitä tai sillä kommentoidaan jotakin. Muilta osin olen saattanut lyhentää viestejä. Viestien otsikoissa esiintyviä ehkä oudohkoja termejä kuten emergenssi ja jaettu intentio, keskustelun alkuperäisiä aiheita, käsittelen muissa kirjoituksessani tuon saman sivuston aineistojen pohjalta.

Edelleen haluan todeta, että testeiilä määritellyn 'älykkyyden' ainoa mahdollinen tie-teellinen arvo on mahdolliset korrelaatiot joidenkin muiden ilmiöiden kanssa. Niitä on melko vähän, ellei puhuta kaikkein matalimmista arvoista. Tunnetuin taitaa olla, että suurin piirtein saman IQ-tason omaavat näyttävät tykkäävän toistensa vitseistä. (Tä-mä koskee tietttävästi sekä korkeita että matalia lukemia.) Keskellä on epäilemättä mukavinta tai ainakin laajinta ymmärrystä...  Olenkin kuullut sanottavan, että "vitsi on kuulijan korvassa". Tosi osuvan vitsin edellytyksiä on, että se menee joiltakn kuulijoilta fiu ja joitakin kolmansia raivostuttaa.

Yksi asia johon huomioni kiinnittyi, kun eilisestä "Älykkyyden päivästä" viime yön yö-radiossa ohi mennen kerran tiedotettiin,oli,että siellä mainittiin Mensan sen hetkinen jäseneksipääsy-pistemäärä. En tiedä,ovatko skaalat muuttuneet entistä ajoista. Vaa- timustaso tiettyyn pistemäärään nousee koko ajan siinä mielessä, että jos nykyisten vastausten joukkoon skaalataan vaikkapa 50-luvun vastauksia,niillä saa nykyään noin 10 pongoa vähemmän kuin niillä on saanut silloin (Flynnin efekti). Sikäli kuin olen oikein käsittänyt, se pistemäärä on laskenut vaikkapa 60-70-luvuilla edellytetystä.

K.Tuomari kommentoi_ 12. heinäkuu 2013 18:42

Paljon aikaa ja tupakkaa uhrataan täysin tarkoituksettomiin asioihin.I Q testit ovat harhaanjohtavia,koska ihmisissä on kovin paljon erilaisia "Viisaita omalla tavallaan". Kaikkia ei voida "karsinoida samoin perustein".Monet ÄLYKKÄÄT ovat hypänneet silloilta alas.Monet tyhmät ovat muuttaneet mielensä ja viisastuneet pelkästään kävelyyn "kaiteella".Kummalla on enemmän älyä ???

Spammiro Botti kommentoi_ 13. heinäkuu 2013 01:58

Tuohon piereskelyyn on haskattu miljardeja, jotka olisivat kelvanneet oikeallekin tieteelle...

***

Pitäisi tietää, kun erilaisia PISsOja levitellään, mitä seuraa:

http://www.oikeamedia.com/o1-46763

" MAMUjen tyhmyys opintomenetyksen pudottajana"???!!!

img26143-6518-300.jpg

Jukka Hankamäki

Filosofian tohtori Filosofi, tietokirjailija, tutkija Etiikan ja yhteiskuntafilosofian asiantuntija


Blogi: Jukka Hankamäki, to 16.11.2017 04:38


Miksi Pisan kalteva torni kaatuu?


Iltalehti julkaisi tänään huvittavan jutun koululaisten opintomenestyksen heikkenemi- sestä Suomessa. Eduskunnan sivistysvaliokunta oli tilannut muutamilta kasvatustieteilijöiltä arvion siitä, miksi oppiminen on repsahtanut.

Vastaukseksi kansanedustajat saivat pohdintoja, joissa PISA-tulosten ja muiden op-pimistulosten huononemista selitettiin kouluhin syntyneellä ”epävirallisella tasokurssi-järjestelmällä”.Siinä ”oppilaat ohjataan suoritustasonsa mukaisesti eritasoisiin rinnak- kaisluokkiin”.Syyksi esitettiin myös,että ”koulumenestystä mittaavat järjestelmät ovat retuperällä” ja että ”opettajia kiusataan dokumentti-idiotismilla”.

Selitettiin,että oppilaiden arvioimiseksi ei ole oikeanlaisia kriteerejä ja perättiin ”luon- nontieteen ja matematiikan kansallista kehittämisprojektia, jossa huomio keskitettäi-siin oppilaiden opiskelumotivaatioon”. Etsittiinpä selitystä perinteisestä marxilaisesta luokkateoriasta ja väitettiin, että ”erikoisluokille valikoituu oppilaita ennen kaikkea ylemmän sosioekonomisen aseman perheistä”, jolloin kyseessä olisi ”oppilaiden sosioekonomisen taustan vaikutuksen nopea lisääntyminen”.

Sen sijaan siihen ei vastattu, miksi oppilaan perhetausta vaikuttaisi juuri nykyaikana oppilaan koulumenestykseen, kun vielä 1980-luvulla koulu takasi heikoistakin talou-dellisista asemista tuleville lapsille ja nuorille mahdollisuuden menestymiseen ja luokkanousuun. Suomalainen koulujärjestelmähän on todellinen tasa-arvon kehto sikäli, että koulussa oppilaat ovat voineet edistyä täysin omien kykyjensä mukaan. Käsitykseni mukaan koulujärjestelmä on tässä suhteessa yhtä hyvä kuin aikaisemminkin.

Huomiota herättävää kasvatustieteilijöiden esittelemissä selityksissä on systeemikes-keinen demari-ideologia,jonka mukaan vikaa etsitään koulujärjestelmästä. Ongelman ympärillä kiertelevissä ja kaartelevissa selityksissä vältellään mahdollisuutta, että vikaa olisikin oppilasaineksessa.

Sherlock Holmes sanoi, että jos todennäköiset selitykset eivät tuo valoa mysteeriin, on jäljelle jäävä epätodennäköinen selitystekijä hyväksyttävä.

Entäpä, jos oikeassa ovatkin valtio-opin professori Tatu Vanhanen, psykologian pro-fessorit Richard Lynn ja Helmuth Nyborg sekä sosiaalipedagogiikan professori Gun-nar Heinsohn, jotka ovat katsoneet, että tumma nekroidinen ihmisrotu on älyllisiltä edellytyksiltään keskimäärin heikompaa kuin länsimainen euripidinen ja orientaalinen, eli mongoloidinen, rotu?

Harhaanjohtavan samanlaisuusmagian lumoissa on julistettu ihmisrotujen välisten erojen mitätöintiä ja tuotettu Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan afrikkalaisperäisiä ja lähi-itäläisiä vieraspopulaatioita, joiden lisääntyminen saattaa olla yksi syy siihen, miksi koululaisten PISA-tulokset ovat laskeneet viime vuosina hälyttävästi myös Suomessa.

Ilmiön vakavuudesta kertoo se,että jopa kehitysmaalaisten maahanmuuttoa suosinut Helsingin Sanomat taipui kirjoittamaan tästä yhteiskunnallisesta tosiasiasta jutus-saan ”Pisa-tutkimus: Maahanmuuttajien tulokset huolestuttavat Suomessa”. Saman ovat todenneet myös koulujen opettajat. Tulokset ovat laskeneet vuodesta 2006, jolloin maahanmuuttajien määrät alkoivat nousta peruskouluissa.

Myös Iltalehti tuo omalla tavallaan valoa asiaan. Olli Ainolan kirjoittamassa jutussa opetusneuvos Ulla Laine opetushallituksesta sanoo, että ”oppilaiden osaamiserot kasvavat äidinkielessä”. Yliopistonlehtori Venla Bernelius taas lausuu, että ”[u]usi huono-osaisuus puolestaan paikantuu kaupunkiseutujen heikkeneville alueille”. Hänen mukaansa ”hyväosaiset perheet hakeutuvat pois ongelmallisiksi leimautuneista naapurustoista ja kouluista”.

Nämä sosioekonomiset selitystekijät muistuttavat vahvasti maahanmuutosta johtu-vista ongelmista, jotka helposti paljastuvat heikon opintomenestyksen syiksi ja ovat johtamassa koululaitoksen halkeamiseen. Silti selitystä ei löydetä eikä paikanneta oppilasaineksen muutokseen, vaan sitä haetaan jatkuvasti järjestelmästä, ja keskity-tään osoittamaan vain maahanmuuttopolitiikan hallinnollisia seurauksia. Lehtori Berneliuksen mukaan

muuttoliike eriyttää naapurustoja, ja toisaalta vapaa kouluvalinta muuhun kuin omaan lähikouluun voi kiihdyttää koulujen välistä eriytymistä. Ratkaisu tilanteeseen ei ole yksiselitteinen. Kansainvälisesti on esimerkiksi osoitettu, että kouluvalintojen täydellinen kieltäminen ruokkii useissa tapauksissa asuinalueiden välistä eriytymistä, kun paikka halutusta koulusta – tai torjutun koulun välttely – varmistetaan muuttamalla.

Tämän mukaan syyt tiettyjen koulujen ja alueiden vajoamiseen johtuisivat tiettyjen asukkaiden pakenemisesta maahanmuuttajalähiöistä, jolloin syyllisinä tason laskuun esitetään ongelmalähiöistä kaikkovat parempitasoiset oppilaat. On muistettava, että kytkintään ovat nostaneet nimenomaan kantaväestöt, joten vikaa pitäisi hakea noihin ”torjuttuihin kouluhin” jääneestä vierasperäisestä oppilasaineksesta.

Koulujen eriytymiseen johtavaa spontaania segregaatiota ei voida keskeyttää, sillä vanhemmilla on oikeus ja käytännöllinen pakko valita asuinpaikkansa sekä koulut, joihin jälkikasvunsa laittavat. Ruotsin opetusministerin ehdottama keinotekoinen sa-malle viivalle pakottaminen ja ”kattavan yhteiskunnallisen koostumuksen” tavoittelu osoittavat, kuinka epäonnistunutta integraatiopolitiikka on ollut, ja tämän pakkorikas-tuttamisen tuloksena kaikista kouluista tulee todennäköisesti yhtä huonoja.

Mitä Suomen kouluissa sitten tehdään? Pari vuotta sitten Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat iloitsivat, että jokainen yhdeksäsluokkalainen saa Chimamanda Ngozi Adi-chien kirjoittaman feminismikirjan nimeltä ”Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä”.

Tämä niin sanottujen ruskeiden tyttöjen etuoikeuttamiseen ja kehumiseen tähtäävä kulttuurimädätys ei voi olla vaikuttamatta suomalaisten poikien koulunkäyntihaluk-kuuteen. Poikien heikommaksi väitettyä opintomenestystä voidaankin selittää koulu-maailmaa leimaavalla täysfeminismillä, jonka tuloksena naisopettajattarien korkokenkä polkee miesten kulkusia.

Koska suuri osa koulujen opetuksesta on pelkkää feminististä aivopesua, jossa poliittinen korrektius, monikulttuurisuus ja maahanmuuton suosiminen on nostettu loogisen ajattelun edelle, ei tarvitse ihmetellä, miksi menestys älyä vaativissa oppiaineissa, kuten matematiikassa, fysiikassa ja muissa luonnontieteissä, floppaa.

Voidaankin kysyä, kuinka viisasta on ollut päästää feministiset naisasianaiset päättä-mään valtionpolitiikkaan liittyvistä asioista ja sitä kautta ratkaisemaan kansakuntam-me kohtalonkysymyksiä, jotka riippuvat ennen muuta väestöpoliittisista valinnoista, maahanmuuttopolitiikasta ja kansakuntamme etnisestä rakenteesta.

Chimamanda Ngozi Adichien indoktrinaatio-oppaan sijasta opetus- ja kulttuuriminis- teriö, Jyväskylän yliopisto ja niiden kanssa kimpassa olevat tahot olisivat voineet jakaa peruskoulun yhdeksäsluokkalaisille 100000 kappaletta kirjaani ”Kansallisfilosofinen manifesti – Tie tulevaisuuden Suomeen”.

Valkoisen väestön syrjäyttämiseen ja ghettouttamiseen johtava ongelma on globaali. Kyseessä ovat alkusoinnut politiikkaan, jonka tuloksena länsimaiden kantaväestöt suljetaan ennen pitkää omiin reservaatteihinsa entisissä kotimaissaan.

Samalla, kun Yleisradio viettää jatkuvaa Nenäpäivää, jossa tuskaillaan afrikkalaisten ja muiden kehitysmaalaisten auttamisen puolesta, Helsingin Sanomat julkaisee vit-sikkään uutisen, jonka mukaan 15 000 tieteenharjoittajaa ovat huolissaan joukkotu-hosta ja varoittavat, että ”pitkään jatkunut väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja yhteiskunnallisiin uhkiin”.

Minä olisin huolissani siitä, että vasta nyt niin sanottu tiedeyhteisö kakaisee kurkus-taan tuollaisen itsestäänselvyyden, jonka kuka tahansa pulliainen on voinut todeta jo 1970-luvulta asti. 

Pitääkö siis noita väestönkasvustaan piittaamattomia Afrikan ja Kaukoidän kehitys-maita jatkuvasti ruokkia, kun syynä niissä asuvien perhepoliittiseen kurjuuteen ovat heidän omat välinpitämättömät valintansa? Tyhminkin ihminen varmasti tietää, millä tavoin jälkeläisiä tehdään tai ei tehdä, joten syy heidän tukalaan todellisuuteensa on heidän itsensä.

Idiootinkin luulisi ymmärtävän myös sen,millä tavoin jälkeläisiä pitää kohdella ja mitä vastuu merkitsee.Siitä Ranskan kansalaiseksi mainostetun Mathieu Cherchelin teke- mä, omaan lapseensa kohdistunut murha, ei anna hyvää esimerkkiä – ei myöskään norsunluurannikkolaisen Seydoy Kouandan tapa kohdella tytärtään.

Asia ei tule paremmaksi, vaikka punavihreä mädättäjämedia kuinka yrittäisi vaieta myös Porvoon surmaajan etnisestä taustasta ja selittää hänen tekonsa ”huoltajuus-kiistasta” johtuvaksi tai ”harvinaiseksi” tapaukseksi. Faktapohjainen tilastoinformaatio valaisee, että afrikkalaistaustaiset kehitysmaalaiset tekevät Suomessa moninkertai-sesti väkivaltarikoksia kantaväestöön verrattuna (Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tilasto tässä, yliopiston tässä ja poliisin tässä), ja ilmiö on kansainvälinen. Ongelmia voitaisiin siis helposti torjua vähentämällä haittamaahanmuuttoa tai lopettamalla se mieluiten kokonaan. "


***

https://yle.fi/uutiset/3-6641616

Tutkimus: Ihmiset tyhmentyneet sitten 1800-luvun

(paskaa)


https://www.livescience.com/37095-humans-smarter-or-dumber.html